Vapaus, July 16, 1928

              £HU* X' * 0 J-SF^O
A HAA
SUOMEEN
m Suomen Harkkaa
' Canadan Dollarista
UUiETYskuLUT:
40c lähetyksiseä alle ^0.00, 60^ lä­hetyksistä,
$20.00—^9.99, f Oe Tä-hetyksistä^
$50,00—^79.99 ja f 1.00
lähetyksiBtä ^.00—$100.00 seka
25e jofadselta aeoraavalta alkavalta
sadalta dolbirilta.
SnMrTrTt-—-«^*T''^'''^i ovat Jä>
hetyskolut $3.50 Ifihetykseitfi.
SadboxTssa ja ympäristöIEl asuvat
voivat k i y A Vapauden konttorissa
tiednstanassa «ctJcoiskoxBEsa.
LAIVAPtLETTEJÄ M T Y D X XN
T I E D U S T A K A A PILETTIASIOITA
Tehkis lONCtyltset osotteeUa:
VAPAUS,
Boa «». SUDBURY. ONT.
V^MMideUe ättavti' rahavSlityksii
VBstaah aoslSsldn:
VAPAVS PORT ARTHUR BRANCH
516 Bay Street, ^
Port Arllror. Ontario
Maanantaina,' heinäk. 16 p;nä—Mond., July 16
PAI:n tenrehdys hokbtaistelijalle
Punaisen ammatillisen internatio-nalen
toimeenpanevan komitean jS»
sen. englantilainen George AUison
matkusti vuotena 1926 Intiaan. t3?ös-keimelläkseen
siellä läheisen yhteyden
aikaansaamiseksi R n g i a n n m ja In­tian
proletariaatin pohjakerrosten vä­lillä.
Intiassa hän alkoi työskente-
Ijrnsa yjkäTäisissä ammattiyhdistyksis­sä,
mikä heti aiheutti suurta tyyty­mättömyyttä
T!>^g1gnTT^T^ >t^l»fplr<«>T',
Intian porvariston ja taantumuksel­listen
ammattiyhdistyspomojen' tahol­ta.
Toveri Allison otettiin "kuulixs-teltavaksi"
Ja tuomittiin senjälkeen
kahdeksaksitoista kuukaudeksi vanki,
laan. Äskettäin hän pääsi vapaaksi
Ja poliisi lahjoitti hänelle piletin
Smithin-nimellä (?) Ja karkoitti hä­net
Intiasta. Affison saapui senjälkeen
Lontooseen, jossa sikäläiset vallanku­moukselliset
työläiset ottivat hänet
lämpimästi vastaan, työläiset, jotka
myöntävät Englannin ja Intian prole­tariaatin
yhteiseen rintamaan yhty­misen
suuren merkityksen taistelus-
Eräs muisto Bela Ku-nin
Neuvosto-Un­karin
ajalta
Bela Kunin nimi on viime aikoina
ollut kaikkien huulilla. Horthyn halli­tus
on vaatinut tätä kxmnioltettua
työväenjohtajaa halUmnsa Itävallas­ta,
jossa eräs urkkija hänet kavalsL
Tämän yhteydessä on mielenkiintoi­san
kapitalismia vastaan. Mj^skin tietää, että Unkarin neuvostoval­lan
aikana v. 1919 ilmestyi erikoinen,
työväen hallituksen painattama pos-timerlckL
Kun vuoden 1918 lopulla keisari
KaarlCr^ pakoitcttlin luopumaan mo­lemmista
kruxmuistaan Ja tasavalta
Orjuus ja orjuutta­minen
Ne ajat ovat menneet jolloin Jaka.
mattoaiasti uskottiin väitteeseen," että
se cn jumalan tahto, että toiset ih­miset
hallitsevat toisia.' Mutta satoja
lähetti Pimalsen ammatillisen inter,
nationalen toimeenpaneva komitea
Allisonille setnaavasisältöisen sähkö,
sanoman:
"Punaisen ammatillisen intema-tionalen
toimeenpaneva komitea lä­hettää
teille sydämellisen tervehdyk­sensä
Ja samalla ilmaisee sen vakau­muksen,
että teidän Intian vankiloissa
olemisenne el ole vahingoittanut tei­dän
vailpplniT^ov^^ynistA Tn^^^lff^**"**-
ne, Ja ettei se ole heikentynyt, mxitta
päinvastoin voimistuttanut teidän tah
toanne taisteluun Intian kansan itse­näisyyden
puolesta Ja veljellisen yhte­näisyyden
perustamiseksi Intian pro­letariaatin
ja koko maailman vallan­kumouksellisen
työväenliikkeen välille.
Sydämellisenä tervehdyksellä:
Losovski. ylelsslhteerL"
Julistettiin sekä Itävallassa että Un­karissa,
niin katsoivat uuden tasaval­lan
Johtajat luonnolliseksi asiaksi
Työväenimiot- keinottehilaitoksina
'APATTS MOldTREAL BRANCH
'ZS9 St. Antoine St,
Moirtreal, Qne.
J . OKSANEN
Bärklaiia Lake, Ont.
JOHN VUORI,
'Soutii Porcupine, Oat.
CHARa.ES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmias, Ont.
A. T. HILL.
«57 Broaöview Ave., Toroarto, Ont
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla PoTij..OntarioB8a
VDlmtötelujDhtajakursseBle 'otetaan
tjsahottajiksl henkilöitä, jö&a kuiilu-vafKoimn.-
puolueeseen, S. J. -osastoi­hin
tai liumber Workers "Driioon, "vaik-tepa
'he eivät kuululsikaaai liittoom­me
tällä kertaa. Samoin "ktito nöoria
jöfka kuuluvat nuorten työläisten liit-toon
t ä i naisia Jotka kuuluvat XJ. Tn.
l i . Tskun kysymykseen jäsenten -suh­teen
JbÖEa eivät maksa ylini^ratstä
veroa päätettiin vastata, etta -seurojen
tiilee tätä kysymystä harMta Ja Jos lel
jäsenet sitä suorita jäseiikbhtaisesti,
nftp seurojen tulee harkita "kBindja sen
Buorittamlseksi muilla keinoin.
•Hyväksyttiin sihteerin lähettämä
vasts^us White Pishin K.piriälle liitto-veron
sUhteeuv
TImminsin Ilon esltjrs mestaruuskil­pailujen
järjestämisestä kahtena päi-
Täriä, nimittäin elok. 1&—19 -pnä, hy-
Taksyttlin.
Piletin hankkiminen jatefttiin ^i^jit.
ja puheenjoht huoleksi tov. ÄhtioUe,
ellei sitä saada sieltä mistä ,^itä öli
fieansteitu. Kurssinappeja -päätettiin
tilata 1000 kpl. kun ensin saadaan
varmuus pUetin suhteen. Toimenpide
jäi -samoin puheenj. ja siht. huoleksi.
Seuroille päätettiin lähettää kysely,
miim -sijalla kullakin paiKkakmmalla
önsi Boveliainta kurssit järjestää. Mal­lina
olleeseen kurssinappiin hyväksyt­tiin
muutamia pienempiä muutoksia.
Kirklanä Xaken Jymylle myönnet­tiin
kilpailulupa heinäk. 22 pnä ja
Creighton T"ritykselle heinäk. 29 pnä.
Palktotökysymyksestä. joka edellises­sä
kokouksessa jäi tähän kokoukseen,
päätettiin saattaa se seurojen tietoon
tämän pöytäkirjan yhteydessä.
Esityksen ^rkoi^uksena on yhden-mukaistuttaa
nykyään käytännössä
olevaa paHdntosysteemiä siten, että
seurat hankkisivat kilpailuissaan jaet.
taviksi palkäntoja Joiden malU olisi
yhdenmukaistettu. määrittelemällä,
että palkintoesineet olisivat hopeata-varoita,
kuten esim. lusikoita, veitsiä
yjn., joissa olisi liiton merkki syövy-tettynä
sekä samalla sen seuran merk­ki
jonka kilpailuista se on jaettu.
Täten saataisiin, ja kilpaiUjat saisi­vat
niistä kauniita muistoesineitä,
joista näkyisi mistä ja minkä seuran
kilpaUuista se on saavutettu. Tästä
asiasta seurojen tulee ottaa esille ko­kouksissaan
keskustelu ja siten saa­daan
asiasta', enemmän yleisempää
mielipidettä esille ennen tulevaa liit-tok<&
ousta - ja asia tulee ratkaistuksi
parhaimmalla mahdolliseUa tavalla ja
tulee poistetuksi se kirjava kaikenlaa­tuisia
ösineitä käsittävä palkintojär-
•jestehnä joka nykyisin on vallalla. _
Seuraava-'kokous päätettiin^, pitaa
29 pnä Creightossa.
Paavo Ruohonen, sibt.
Yhdysvaltain unionistisessa liikkees­sä
el ole harvinaista se kapitalistisen
turmeluksen ilmiö, että ammattiuni-oiden
päämiehet muodostavat joiden­kin
työnterettäjien kanssa lujia Mris-tysrenkaita
toisten samalla alalla toi­mivien
liikkeiden kiristämiseksi.. Am-mattiuriiobyrokraatit
kompuksessa joi­denkin
mahtavimpien työnteettäpen
kanssa voivat saavuttaa sellaisen ot­teen
työalalla, että pienemmät Bik-
Tieeriharjoittajat joutuvat kokonaan
heidän armoilleen. Tuoreessa muistos­sa
lienevät vielä New Yorldn raken-nusammattilaisten
liiton entisen joh­tajan
Brindell'ln edesottamiset joku
•vuosi sitten.
Samantapainen juttu Tm parhail-laan
paljastunut Chicagossa, jossa l a -
sityöiäisten union kolme pomomiestä,
nimittäin presidentti Charles "Phlelf-fer,
asioitsija Timothy Rice ja "unl-oneuvostonjäsen
Frank C. "Harris wkä
kahden suuren lasiyhtiön päämiehet
-ovat Joutuneet syytteeseen Shermanln
antitrustilain nojalla toisten Taslyh-tiöiden
kiristämisestä. Yhteisestä so­pimuksesta
heidän tleäelSän kiristä­neen
pariltakymmeneltä lasitelitalll-
Jalta 500 dollarista aina 5D00 dollariin
vuodessa "lakkovakuutusraihoja.'" Joil­takin
tehtailijoilta tiedetään Idristetyn
25 dollaria 'boonusta* jokaiselta lasi­kaapilta
tai samantapafeelta tuotteel­ta,
mitä heidän tehtaissaan valmistet­tiin.
. Maksujen laiminlyöntm seurasi
tavallisesti lakonjulistus. mikä sai teh-tallijat
taipumaan. Tällä keinoin on
kiristetty keskimäärin miljoonan dol­laria
vuodessa.
Union Jäsenet toiselta puolen ovat mitä
turvattomimmassa asemassa. Unlo el
heitä millään tavoin turvaa pomojen
mielivaltaisuuksilta. Union asioita
runnataan sakilaiskomennolla. Onne­ton
se Jäsen, joka niskoittelee tai ka-pinoitsee
byrokraattien määräyksiä
vastaan — työpaikan menettäminen
ja uniosta erottaminen ovat silloin
seurauksena. Tavallinen keinottelu-tapa
on myös se, että Jäsenet osta­vat
työpaikkansa pomoilta Ja tekevät
työtä alle union palkkataksan. Todel­lisen
palkan ja taksan määräämän
palkan erotus menee tavallisesti by-ixikraattien
Ja pomojen taskuihin. K im
hyrokraatit komentavat menemään
kMstyslakkoon vakuutusrahojen tai
boonuksen perimiseksi, niin lakkoon
on mentävä.
Tälla&en tnflolden keinottelulaltot.
siksi alentaminen on mahdollista jär­jestöissä.
Joissa ahdas ammattlhenM-syys
vallitsee ja joissa kalkki kontrol­livalta
on muutamaln byrokraattien
käsissä. Keinottelu el pääse p K ä y t y -
mään nllhkaSn järjestöissä. Joissa Jä­nnilläkin
on sanavaltaa. Vasta -unl-olden
kansanvaltaistuttamlsen ja teol-lisuusunlolksl
laajentamisen Icautta
voidaan täiöählaiset epäkohdat niistä
täydellisesti poistaa.
hankkia uuden postimerkin. Jota el
rumentaisi keisarin kuva. Unkarissa
käytettiin sUloln. kx^n timnettua,
halpa-arvoisia merkkejä varustettuina
naisen Ja miehen 'kuvlila,' kuvaten
heitä työssä ulkona vainiolla. Kruh-nun
arvoisissa taas oli kuvattuna Bu­dapestin
komea_ parlamenttirakennus.
Syksystä v. I91Ö alkaen oli merkeissä
kunhagas Kaarle ja kuningatar Zltan
kuvat Teksti oli näissä: "Makyar
Kir. Posta" Unkarin kuninkaallinen
posti). Vuosiea 1918 viimeisinä Ja 1919
alkukuukausina varustettiin kalkki
tmkarllalset vinosti yli merkin kulke­valla
kurslisi viivoituksella: Kössazar.
sa (Tasavalta).
• • . ( , ' • • , •
Sitten tulivat talopojat ja työläiset
valtaan ja Bela ^ n oli heidän ensi-mälnen
miehensä. 24 päivänä kesä-vuosia
kykeni tuollainen orjan oppi
pitämään ihmisiä aisoissa, kunnes va­listus
sai niin paljon jalansijaa, että
oppi Jäi vain muutamien haudotta­vaksi
Tuo "jumalan säätämlsoppi"
on muuten kavalin, Jolla toinen Ihmi-nen
on koettanut kahlehtia toista
ikeeseen Ja herruutensa alaiseksi.
El ole vielä sataakaan vuotta hen-klorjuuflen
poistamisesta Ja sitä pi­dettiin
orjuuden kukoistuskausina Ju­malan
säätämänä olotilana. Jota Ih.
mlnen ei saanut ruveta muuttele­maan.
Mutta sitten kim orjuus mel-
Tpiemmeko vihoDisei
Tulee monasti ajatelleetei, että
onkohan nykyajan työmies ja talon­poika
viisaampi esi-isäänsä — alkii-
Nälkälakko saksalai­sessa
vankilassa
Vangit vaativat amnestiaa kiireh­timistä
BERLIN, iielnäk. 14. — Neljäkym-mentäyksl
rikollista. Joita sanotaan
•tuomitun yksityiastä rikoksista, ovat
ryhtyneet nälkälakkoon Sonnenburgm
vankilassa, lähellä Kustrinia. I«hdet
kertovat että vankilassa olevain 25
poliittisen vangin antama esmierkla
vaikutti yksityisrikoUisten lakkoutunu.
seen. Poliittiset vangit ryhtyivät en­siksi
nälkälakkoon vaatien amnestia-asian
käsrttenyn kiirehtimistä vaitio-jöivaiä.
ilimistä,' luola-asukasta. Tulee kysy­neeksi:
olisikohan esi-isämme, alku­ihminen,
suostunut veistämään kivi-nuijaa,
jotta tuolla nuijalla olisi
joskus voitu murskata hänen pää­kallonsa?
Nykyajan kapitalistimai­den
työmies takoo aseita oman
päänsä menoksi. Tokkohan vain
alkuihminen niin teki. Hänellä, va­paalla
metsäihmisellä, oli alkuvoi­mainen
väkevä elämänhalu ja yhtä
voimakas vapaudenhalu. '
Ajatelkaa miestä, joka luolansa
suulla taistelee elämästä ja kuole­masta,
ylfyltänsä verentahraamana,
ylivoimaista vihollista -— toista .ih­mistä,
petoa tai petolaumaa vastaan.
Hänen silmänsä iskevät tulta, ja
hän on niin väkevän vihan vallassa,
että järkensä sammuu ennenkuin
\nimeinen, kuolettava isku kohtaa-
Hänestä ei-tule örjäa, joka suos­tuisi
silmät puhkaistuna survomaan
ohria vihollisen huhmarissa, kunnes
väsyneenä kuolee huhmarin ääreen.
Tuo esi-isä bn sankari^ jota jälkeen-tulevaisten
ei tarvitse hävetä vielä
kymmenentuhannen vuoden perästä­kään!
Totta: — me tiedämme enem­män,
tunnemme enemmän maailmaa
ja luontoa kuin tuo karvainen esi-isämme,
mutta yhdessä suhteessa me
olemme hänestä jälessä: me emrao
tunne vihollistamme yhtä hyvin kuin
hän tunsi.
Älkäämme toki punastuko. Kaik­ki
on suhteellista — typeryyskin.
Jos me olemmekin monessa suh­teessa
esi-isiämme viisaammat ovat
meidän vihoUisemmekin viisaampia
ja häikäilemättömimpiä. Esi-isämme
maailma oli pieni. Hän tunsi maa­ilman
(luolansa ja sen lähiympäris­tön),
mutta hän tunsi sen tarkoin.
Me sensijaan emme tunne yhteis­kuntaa
jossa elämme, emmekä ase­maamme
yhteiskunnassa •— me em­me
ole riittävän luokkatietoisia. Sik­si
emme tunne myöskään vihollis­tamme,
emmekä älyä, mitä meidän
vihollisemme kulloinkin puuhaa. Sen
tunteminen kuitenkin on sangen yk­sinkertainen
juttu. Ja ennenkaik­kea:
se on meille, voittavana, nou­sevana
luokkana aivan välttämätön.
Joku esimerkki:
Toinen intemationale lupaa tais­tella
sotaa vastaan. Se asetti noin
vuosi sitten komiteankin tutkimaan
sotien syitä. Nyt saamme tietää,
että tämä komitea on jo "koonnat
ainehistoa". (Hallituksissa olevat II
intemationalen jäsenet myös ke­räävät
"ainehistoa", sotalaivoja.
tykkejä j.n.e.). Ehkä se komitea
tulevan maailmansodan aikana ehtii
julkaisemaan jo mietinnön perus­telutkin
ja ehkä sodan jälestä jät­tää
sen II intemationalen kongres­sin
käsiteltäväksi ponsia varten -—
jos II internatiohale silloin oHsi o-lemassa.
Mitä sanovat sosialidemokraatti­set
joukot? Luultavasti ne sano­vat:
"ho, ka, onhan komitea! Mi­täs
sitä enemmän voisi vaatia". •—
Niin! ka, onhan ~se komitea! —
Muistuu mieleeni taikauskoinen
kansa, joka koettaa estää tulivuori
Vesuviuksen purkautumista asetta­malla
pyhimyksen kuvan vuoren
juurelle. Nämä ihmisparat paneu­tuvat
illalla rauhassa levolle arvel­len,
että onhan siellä pyhimyksen
kuva, mutta eivät herää milloinkaan,
sillä laava on heidät peittänyt. Tuol­laiseen
pyhäinkuvaan verrattava on
II intemationalen komitea. Sösdem
työläisten tulee kuitenkin herätä,
niitä bn herätettävä, ''ennen laavan
purkautumista.
Töinen esimerkki:
Kaikki nykyinen sötakiihoitus on
hyökkäyskiihoitusta Neuvosto-Venä­jää
vastaan. "Herodekset" on val­lannut
"siveellinen suuttumus" ja
pyhä kiivaus ja kauhu, syystä kun
Venäjällä on ktiulemraä ammuttu
muutamia heidän lähettämiään va­koilijoita
ja hirmutöitä tehneitä
terroristeja. Mutta työläiset kysy­vät:
mitä on muutaman hirveitä te­koja
tehneen Elvengrenin ampumi--
nen niiden satojentuhansien Neu­vosto-
Venäjän naisten, lasten ja
vanhusten rinnalla, kymmenientu­hansien
Suomen työläisten rinnal­la,
jotka imperialisti-herodekset o-vat
tappaftect? Tai niiden työläis­ten,
Eosdemien ja vapaamielisten
porvareiden rinnalla, joita tapatta­vat
Liettuassa, tai niiden miljoo-nain
työläisten ja talonpoikain rin­nalla,
jotka samat herodekset ovat
esim. maailmansodassa tuhonneet —
humanismin (inhimillisyyden), va­pauden,
isänmaan y.m.s. nimissä
ja jotka herodekset nyt valmistavat
vielä . kauheampaa teurastusta —
taaskin humanismin nimsessä!
Kieron peliä. Mutta sellaista se
on porvariston politiikka. Työtäte­kevien
on sellaisesta tehtävä loppu.
On tunnettava vihollisensa.
Maalainen.
kuuta kokoontui uusi hallitus ensi ker­ran.
Tapahtumaa Juhlittiin muim mu­assa
laskemalla liikkeeseen uudet pos­timerkit.
Ne eivät olleet niin huolitel­lun
"kuninkaallisia" kuin edeltäjänsä.
Miellyttäviä ne olivat kuitenkin kaikessa
korussa yksinkertaisuudessaan. iJämä
merkit eivät kuitenkaan tulleet mil­loinkaan
virallisiksi. Unkarin postihal-litus
ei hyväksynyt niitä. Suurin mää­rin
ovat ne siitä huolimatta levinneet
yli koko maapallon. NUtä on viittä
arvoa, varustetut kaikki nykyisten Ja
entisten soslallstljohtajain kuvlila.
Teksti sama kaltissa, kuulu^i|: Ma.
gyar Tanacs ' Köstarsasag" (Unkarin
neuvostotasavalta). Halvin merkeistä,
20 ^flllerln arvoinen, kuvaa Karl
Manda. Seuraava arvossa 45* filleiln
merkki, on yhdeksännellätqlsta vuosi­sadalla
eläneen maailmankuulun ru­noilijan
Aleksander Petöfln muistoksi.
Petöti . syntyi uudenvuoden päivänä
1823. Kun 1848 vuoden vallankumous
puhkesi Unkarissa astui hän nuoruu­den
innolla Honved-anneljaaii Ja kaa­tui
viimeisenä päivänä helnäkimtä
Segersvarln taistelussa, sitten kun hän
monessa taistelussa oli osoittanut mie­hekästä
rohkeutta ja kuolemanhal.
veksumista. Useissa v^tllankumöuksel-lisissa
nmoissa on häh Ilmaissut aja­tuksiaan
Ja tunteitaan..-Petöfln ly­riikka
sai suunnattoman menestyksen
kotimaassaan^ Unkarissa, jossa hänen
runonsa ovat'tulleet kansan omaisuu­deksi.
Hyvällä syyllä on häntä kutsut­tu
unkarilaisen^ pustan runoilijaksi.
Häneltä periytyy unkarilainen mar­seljeesi:
"Talpra magyar tri a haza
(Ylös imkarllalset. Isänmaa kutsuu).
Seuraavassa sarjassa, 60 fill, mer­keissä
nähdään unkarilaisen jakobtini-'
en johtajan, v. 1755 syntyneen, Ignas
.Josef MartInovics'in kuva. Nuorena
oU hän Fransiskaanien veljeskunnas­sa
ja nimitettiin sittemmin fysiikan
ja kemian professoriksi. Ollen sosiali­demokraattisten
aatteiden esitaistelija
-Unkarissa vangittiin hänet Ja sy3rtet-tiih
vallankumouksen alkuunpanijaksi,
V. 1795 Joutui hänen päänsä mestaus-pölkylle.
Kasvonpiirteiltään rumin ukko on
seuraavassa 75 fill. merkeissä, nimit­täin
Georg Dosza, vuoden 1514 onnet­toman
talonpoikaissodan johtaja. Hä-ne^
onnistui koota talonpojat ja joh­taa
ne valtakunnan herroja vastaan.
Temesvarin kaupungin ja linnotuksen
piirityksessä hän joutui vihollisten kä­siin.
Talonpoikaisjoukot lähtivät pa­koon
ja Dosza surmattiin julmalla ta­valla.
Kruunattuna hehkuvalla rauta-kruunulla
hänet istutettiin hehkuvalle
rautaistuimelle ja näin poltettiin kuo­liaaksi.
— Viimeinen merkki esittää
Friedrich Engelsiä.
Sinä lyhyenä aikana, jonka unkari­lainen
neuvostohallitus oU valtion pe­räsimessä,
ennätti se antaa ulos toi­senkin
lajin postimerkkejä. Unkarin
postihalli^s oli painattanut erän ta­savaltalaisia
merkkejä, ennenkuin työ­läiset
tulivat valtaan. Nämä merkit o-livat
samanlaisia kuin kuninkaalliset­kin
merkit, niissä oli kuvattu elonkor-juuväkl
ja parlamenttitalo. Teksti oli
kuitenkin muutettu .siten, että sana
''Kir." fEaraly=^ kuninkaallinen) oli
•jätetty pois. Näihin merkkeihin antoi
neuvostohallitus painattaa yli punai­sella
värillä "Magyar Tanacs Köstar-sasaz".
Tätä merkkilajia on samaten
levinnyt valtavia Joukkoja.
Lokakuussa 16 p:nä hyökkäsi maa­han
vastamuodostettu valkoinen ar­meija
amiraali Horthyn Johdolla,
murskaten työväen hallituksen veriin.
Välkka neuvostohallitus Unkarissa
siten toistaiseksi tulikhi kukistetuksi,
ei vallankumouksellista henkeä - Ja
luottamusta vallankumouksen lopulli­seen
voittoon voitu pois kitkeä Unka
kein poikkeuksetta väkipakolla pois­tettiin,
huomasivat orjuuttajat että
el ehdottomasti tarvitakaan henkl-orjla,
paljoa mukavammin voi or­juuttaa
Ihmisiä luulottelemalla, että
he ovat vapaita Ja tekevät kaiken va­paaehtoisesti.
Silloin asuttiin palkka-orjien
kauteen ja me el&mme sen ku-kolstusdaudellsu
Tehtaalainen, Joka
ahertaa koneiden ääressä päivänsä,
käsityöläinen, joka muovailee puusta
tai metallista esineitä, konttoristi, jo­ka
kirjoittelee, puotilalnen. Joka myy
tavaroita, maatyöläinen, Joka uuras­taa
pellolla, kalkki he ovat palkka-orjla.
mutta monikaan hielstä el sitä
huomaa.
Monet työläiset ovat vielä siinä ti-lassa.
että he eivät huomaa olevansa
orjuutettuja. Mutta palkkaorjuus on­kin
hienompi muoto orjuutta kuin
henklorjuus. Ihminen on näennäisesti
vapaa. Hän saa mennä ja tulla, käy­dä
siellä ja täällä, kunhan vain pitää
huolen siitä, että on aikanaan Ja ai­kansa
työpalkassaan. Hän saa työs.
tään palkkaa Juuri sen rajan mukaan,
että hän sillä tulee toimeen. Työläisen
elämä on ainaisessa kieltäymyksessä
Taistelu uuden ja van­han
väliUä Neuvos­toliitossa
On merkillepantavaa, miten uusi
Ja vanha käy sitkeätä taistelua keske­nään,
erikoisesti maaseudulla..
Tilanherrat saivat Lokakuun vallan­kumouksessa
kuolettavan iskun, kim
taas kulakkiainekseen el Isketty niin
ankarastL
Nepln astuttua voimaan nousi esiin
elämistä. Hänen pitää laskea tarkasti
mihin mikin penni on pantava. On
tarkasti laskettava riittääkö raha mul-hln-
elämän vaatimuksiin kuin Joka­päiväiseen
leipään. .
Se on palkkaorjuutta. Se cl ollst
palkkaorjuutta, Jos se koskisi kalkkia
yhtäläisesti, mutta kun se koskee vain
työtätekeviä Ja kun tämän palkka-orjuuden
avulla toinen yhteiskunta,
luokka, kapitalistit, elävät lolselämää,
niin silloin se on orjuuttamista. It­sekkäästi
välttää porvari, että yhteis­kunta
el voi olla ipuunlainen kuin
sellainen kuin se nyt on. Mutta sa­maa
vältettiin henkiorjuuden alkuna
Ja nyt se on Jäänyt muistojen Jouk­koon.
Nykyinen yhteiskuntamuoto on
vain nUden mielestä hyvä, Jotka Jul­keasti
pitävät pystyssä olotilaa, Jossa
vain heidän mukavuutensa Ja Itsek-kät
tarkotuksensa tulevat täytetyiksi.
Orjuus on vain muuttanut muotoa,
mutta el lakannut olemasta. Sitä voisi
sanoa jonkinlaiseksi kansanvaltaiseksi
orjuudeksi siltä syystä, että sitä el
tahdota huomata. Palkkaorjuuden
poistamiseksi on käytävä yhtä anka­rat
taistelut kuin konsanaan maa-tai
henkiorjuuden aikana. Tämä palk­kaorjuus
on senvuoksl viekkaampi, et­tä
se on ottanut n.s. "kansanvaltaisia"
aatteita palvelukseensa ja niillä se lu­moaa
itsenäiseen ajattelutyöhön pys.
tymättömät kansalaiset näkemään
taideteoksen hirviön asemasta. Ho­meros
sanoi henkiorjuuden aikana:'
"Kun Zeus tekee miehestä orjan, riis­tää
hän puolet hänen sielustaan!" Se
jossain määrin uusia porvarillisia ai­neksia.
Jotka alussa olivat pakoitettuja
pukeutumaan lampaan tiahkaan. Nä­mä
ainekset pääsivät maaseudulla
tunkeutumaan yhtelskunnalllsUn lai­toksiin,
kuten kyläneuvostolhln, koo-peratllvelhln.
Itseavustuskomlteolhln,
lukutupien Johtoon, volostln tolmeetu
panevUn komiteoihin yjn. N&lss^
koettivat ne vallata maaperää itsensä
hyödyksi Ja onnistuivatkin siinä suu­ressa
määrin. Kooperatllvln hallinnos­sa
ollessaan ovat kulakklalnekset an­taneet
luottoa etupäässä rikkaammalle
talonpolkaistolle Ja Jopa yrittäneet
kuitata velatkin kooperatllvln saamilla
kauppavoitoilla.
Tällaista esimerkiksi on tapahtunut
Leninin rajonln maatalouskooperatU-vlssa.
Kun köyhempi talonpolkalsto
tahtoi saada luottoa kooperatllvista,
oU aina vastaus, että el * Jaksa mak­saa,
on pidettävä sUmällä kooperatU-vin
kaupan etuja. Sama on ollut huo.
mättävissä . Itseavustuskomlteolssa.
Kyläneuvostolssa taasen vahvistettiin
papereita esimerkiksi metsän saantia
varten rlkkalmmlUe talokkalUc, joUca
veivät sitä kaupunkiin myytäväksi.
Lukutuvissa taasen ohjattiin nuorisoa
hulinoimaan yjn.s.
Ylempien elimien kanssa pidettiin
hyvä kirjallinen yhteys Ja osoitettiin,
miten on valvottu köyhän Ja keskiva­rakkaan
talöpojan etuja. Köyhempi
talonpolkalsto raatoi rikkaan talonpo­jan
pellolla, maksoi työllään monin­kertaisen
hinnan sUtä, mitä hän rik­kaalta
talonpojalta sai lainaksi kuten
kaurasta, perunasta, hevosesta y.m.
Näin kautta aikojen on köyhempi
talonpolkalsto ollut rikkaan kulakin
sorron «Ualsena. Koko neuvostovallan
aikana on koetettu nostaa köyhää
talonpoikaa, hänen talouttaan ja hy­vinvointia,
mutta tässä on vaikeutta­nut
työtä se. että kulakkialnea on ver­houtunut
lampaan nahkaan, säilyt­tääkseen
asemansa • alemmissa ell-tarkoittaa,
että orja ei kykene riittä­västi
tuntemaan orjuustilaansa. Sa­moin
kuin entisajan orjien kesti vuo­sisatoja
ennenkuin ymmärsivät ase­mansa,
niin se tekisi nytkin, jos el
olisi olemassa työväenliikettä. Joka
avaa palkkaorjlen silmiä:. Palkkaor­juutta
on vaikeampi huomata kuin
henklorjuutta, siltä syystä, että ny­kyisen
herran ja palkkaorjan välillä
ei ole niin jyrkkää ristiriitaa kuin
vanhan orjuuden vallitessa. Nykyises­tä
orjasta saattaa joissakin olosuh­teissa
tulla "herra" ja se on yksi tä­män
rajan sekoittajia. *PorvarilIlnen
maailmankatsomus el hyväksy orjuu­den
poistamista paitsi siinä tapaukses.
sa että se korvataan uudella orjuu­della.
Maa- Ja henklorjuus korvattiin
palkkaorjuudella. Muoto vain muut­tui,
et periaate.
Kulakki kaikin lEelnoin jazratta»
köyhemniän talcmpoikaiston koQi^til-visolmista.
Jopa tunkeutuu kx^IdctU-velhinkin
ohjaten niissä työn vääriSa
suuntaan.
Nyt kun t ä h ^ on kiinnitetty suu­rempaa
huomiota Ja kontrollia ylem­pien
elinten taholta, ovat kulakit pa­kotettuja
käyttämään toisia keinoja.
Ne ryhtyvät avoimeen taisteluun neu.
vostovaltaa Ja yleensä vallstustyönte-,
kljöitä vastaan. Ne Järjestävät kylä-kirjeenvalhtajaln
pieksäj&isiä ja mtnv
hla ja kivittävät aktUvlsla työnteki­jöitämme,
muodostavat huligaanisak-keja
kokous- ja iltamatllaisuuksien ai­kana,
selittävät että ennen sai klu­beilla
Ja lukutuvissa pitää hauskaa
(hullganlsolda) Ja nytkö meiltä UeL
lett&lsUn se.
Lukutuvissa koetetaan nuoriso saa­da
vedettyä kulttuuriseen kasvatuk­seen
vastavallankumouksellisten kfty-dessä
sitkeätä taistelua sitä vastaan.
Siltä huolimatta kulttuurivallankumo­us
menee rapein askelin eteeqpäiix'
Rakennetaan uusia kouluja, lukutu­pia
Ja lasten seimiä. avataan utiaia
kooperatUveJa.
Kulakkialnes käy «Itkeää taistelua
neuvostovaltaa, uusia pyrklmyksiS,
kulttuurivallatikumoustamme vastaan.
Mutta se el voi estää uuden elämän
volttoktilkua. sillft Lokakuun vallanku­mous
antoi Iskun vanhoille feodaall-
Jättellle, maaseudulla tUanlierrollle Ja
kulakeille. Ne rippeet mitä vielä on
Jälellä. on lyötävä lopullisesti sekä saa.
tava köyhempi Ja keskivarakas talon,
poika pois näitten ainesten talutus-nuoresta.
— J. H.
BOSNIALAISET NAISET VAPAU­TETTU
HUNNUNKAYTOSTX
Sarajevo. Bosnia, heinäk. 14. — Seu­raten
Turkin esimerkkiä on Bosnian
muhamettilainen yllsynodl päättänyt
vapauttaa tiaiset hunnunkäytöstä.
Naiset voivat tästä lähtien näyttää
koko kasvonsa tarvitsematta pelätä
tehneensä uskonnollisen "rikoksen".
missä.
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
Ermaisten työTäeniärjestöjen osotteita
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN
OSOTE
KbrnnunlrtlpBolnMlU in>rt«ta»l WrJ«»»n>to oa
oK>tetu»« «lUoItT.lU oMUetJUi Mf. J.MtDoMU.
Room J5, 16SV4 Church Sl.. Toronlo 3. Onf.
L. W. I. V. of CANADAN, Pohiol.-OoUrlon ilu«.
komltei, Potcuplne. Onl.
BOVIET» ». OMMoa kokoot»«t pW»««« 1».
Ji 8» tuDpttoul kuBiM. KlfjM^lb^-Pt^T •••
09>rl«, Ti« Sol^i^ai S. C.
BCAVER LAKEN «. «U.lon loko«JcMi Jok* kani
co>i lUDDaDUi ktllo 1 pIhltU oMttM ttlolb.
OHOOO o*ol«i Bo» 87, Wotthtii|ton, 0*t.—
VoImlitcIuMon Jtbno o«oi« oo uma.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, lalllitt*.
lun. •ihiecrio otote oai A. T. Hill, 957 Btoad
yj»» A»»., Toronlo. Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN PIUU No.
Suinen (K.-Oto) lo)mrenp«ne»o ptlrikomltMB
Jt kpm Sudbufo kaupuoUJIrJeitea otol(^ Of*ti
Bos 7Si, Sudliurr, Onl. — KommunUtlpnolaMO
Sutlbarrn jiirje*l5a •ibtcerirahutonbolujt. 8. C,
Ne!t, 00 MrattarltM Vt f uin tolniUy>iM>l.
Libertr-nkeonakMua, Loroe-ktilaUa.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN OB-HEILULIITTO.
LiiUotolnlkunaia fcotlpilkk* on
Sudborr. Oat. LUlon »Uiteerl on P. Buobonen,
O i . Box 2«1, Creltbtoa Minc, Ont.
COBALTIN «. •. oudon oioto on > Box 810 Co*
lait. Onl.
CONMEEN S. J. otaatoD triSkokoukad {»kaUen
kuua toinen •unnunlal; klrJeen«lhlo-«»ota«
A. JanatnlntD, Mokomon P.O.. Ont,
COD.NERIN OSASTON kiOeenvalblcoaote cns
.M, lUodala, L. Bo« 328, Rocky Mountain
Hou««, AlberU, Canada. -»
S, J, COTEAU HILLIN oMtton tjrakokonkaat pl-detXkb
jokaisen kuukauden entlmifinrn Ja koi*
maa »unnunUl kaUo 2 pHIvilU. Klrjairatlito-oaola
OD: J. E. Koski. Diotmoie. P. O.. Saak.
S. CBEICHTOrr outtoo kokou» on joka kun-kauden
4» iunouDlai kello .2 J.pp. P. O. Born 92.
. }. COLEMANLN oaaaton kokoukaat pldaUla
Joka loinen ja viimclnao aoonnntal klo 1 l.p.
Kir]eeo'aibto-o*ole: S. J. Oaaato. Bos t l , Co.
lemao, Atu.
tUMBER VOBKEBS INDUSTRUL UNION Of
CANADAN laiiMa piiri. KirJmaito.oMM mt
AU. HaaluUkl. SU 8Mor4 St., Pott Ailfcn,
Oat. RahaUbatrkaM M . labUTt rUfl
oiolt««IU>
s. ). L A R D E R LAKEN oaMioa oaot* mt
Aalto, Bos li, Ludtf Uk«i Qntv
8. I. LCVACKUf oaaatoo Na. » k ^ t wl
tUa Joka kaakaadaa tolaaa auautal.
fl? oaptfi Vn 41,.L«r««lt, OM.
S. I. NÖLAtt/N Mui«a lokaalaat
fcaukaoden Iiaaa maaoalal kaSa f Lp.
«rtlbto-oaoui Frank Nami. Molaia, fAS^ Om»
S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET
ridellfla oaaston buoatuttolb. 3SÖ St. Aatoilta
St., jbkalaen kaakaudsn «ntlmliHttit «anDaBUlaa,
kello 3 iltapilUiilU. Joblokunaan kokookaat aa.
Diana pii>iln]l, kallo 2 iltaptlTitlU. Oaaalon klr>
Jevalbto oaoliai S.. J. MonlraaJIa oaaalo. 359
St. Antoine St., Montreal, Quabre.
S. J. K I R K L A N D L A K E M eaaatea aaata « i
Boa 340. KIrUaad Lal^, Oat.
• . / • . , •
S. J. KENOCAMIN OSASTO.V kokook«rt pMallia
joka kuukauden lolntn •unnootai kello fcakai
fp. Kirjeenvaiblo-osolsi V. Kaogai. Box 180,
Kenoganii, Que.
L. V. I. U. of Canada K«Boe«n)ln oaaatön ka.
kaukaet pidetiiMa Joka kaukaoden cnilmXlacn
auofluolai, kallo 2 ip; oaaaton baalilla. Potti,
oiole: Bo» 233, Kenojaait. Quebec.
S. J. PORT ARTHUBIN eaaaloa kokoakaat | «a
kuakaoden Ittea annnantait Joblofcanaas I t f ».
akiet kuukauden vlioeiaaa Uiataii ulrttbalMa»
ran kokookaet Joka • tötoea kvtkHUkhet «Ha.
Jaoilo kokoontuu Joka t o ^ ^ lUatai,
kokouiten aika on Uo 8, OI*»*. KitJ*
oaotai 316 Bay St., Port Ankar, Oo«.
S, I, POTTSVILLEN oiaito No. 14, Pofauploa,
Ontario.
Kun enemmistö on vähemmistön
vallanalainen, on se jo sinänsä or- s- j . CONNAUCHT SJA. ja METSÄMIESTEN
-— Mtucolim on päättänyt muis­telmiensa
kirjoituksen. Ne jolais-faan
samalla aikaa Amerikassa, Eng­lannissa
ja Ranskassa.
rin proletariaatista. Se muistaa aina
ajan, jolloin maassa oli neuvostohalli­tus
ja sen ylimpänä johtajana toveri
Bela Kun- Työväenjoukkojen kunnioi­tus
tätä sankarillista johtajaa koh­taan
Hmenl parhaiten hänen saamis­saan
myötätunnonosoitoksissa " ja
myöskin siinä vastalauseiden vyöryssä.
Joka suuntautui el vain Unkarista,
vaan yli koko maailman Horthyn ve-rihallitusta
vastaan, joka vaati Itä­vallan
hallitusta luovuttamaan Kunin
mestattavaksL Valtava protestiliike
vaikutti sen, että Unkarin halKtuksel-ta
jäi Bela Kunin pää saamatta.
juutta. Orjuuden alkuperäinen muo­to
on ollut pakkotyö, jolla voimak­kaampi
pakotti heikomman Joko ruu-miilli-
sta tai välillistä väkivaltaa käyt­täen
alistumaan tahtoonsa. Orjuus
on kulkenut monenlaisia vaiheita Ja
nyt olemme sen yhdessä muodossa —
palkkaorjuudessa.
Orjuuden poistaminen! "Todellinen
yhdenvertaisuus yhtelskunnas-sa, yh­teiskunnan,
vieläpä lain edessä on
olemassa ainoastaan silloin, kun ei ole
olemassa köyhiä eikä rikkaita", sanoo
ranskalainen Faquet, joka el suinkaan
ole kommunisti. Sama sanoo myöskin
näin. "Ainoastaan yhdellä ehdolla voi
saxhanvertaisuus olla olemassa, nim.
sillä, että kenellekään ei ole mitään
Ja että kukaan el voi iiankkia mitään.
Ainoa yhteiskunnallinen järjestys,
jonka vallitessa el kukaan voi omistaa
eikä hankkia Itselleen mitään, on se,
jossa kalkid kalkilla on yhteistä; kom­munismi,
sosialismi. Sosialismi on
tasa-arvoisuutta, ja tasa-arvolsuus on
kollektivismia; muussa tapauksessa se
on ainoastaan tasa-arvoisuuden valhe,
kuva, ainoastaan teeskenneltyä tasa-arvoisitutta.
Jokaisen, joka on tasa-arvoistiuden
kannattaja, vakautunut
ja rehellinen kannattaja, jricaisen,
joka cn ajatellut tätä kysymystä, on
pakko olla, '
TILATKAA VAPAUS! l°S^fs^^' OSASTO.V.,OU
U.MO-OSASTON oaoie: Bo» 3S, Coaaao«bl Su.,
Oat. Kokuokict pideUin JOILB knnkaoden cn-aimäiaea
auoountai.
S. J. PINLANDIN oaaafon kokookaet pidetiUbi
Joka eailmiloen auDDuntai kouMa, kcU^ 11 ptl'
r i l l ä . Otote: Finland, vU Bartriek, Ont.
5, J. FORT WILLIAUIN ouston trSkokMkaat
orat Jokaiaen kuun enaimäioeo Ja hohf* aao-oonui
kello e illalla. Jobioknnnan kokookaet
edelliaeni tiistaina, omalla buonenatolU 2U Bo-bertson
St., Fort IPilliam, Ont.
5. J. INTOLA.N «saaton triikokoekaet pidetUa
Joka kuun eoticiiioen aaonnntai Uo 3 J. pp.
Osote: S. J. Osasto, latoi*, Onl.
S. J. NORTH BRANCHIN oaastoa oaot* «a:
Sanna Kaonasto, Box 430. Port Arther. Ont.
CA.VADAN' KOMMLTJISTJPUOLUEEN NUMMOLAN
rjwtim t^okbkoukaet pidetiäo lierran kaaaaa.
Box 29, ShaunaroB. Saalc, Canada,
riimeleeo sunnuntai, keJI» 1 j.p.p. OsoiM;
S. J. NIPICON osaatoD tySkobMkaM fiA^OMm ^
ka koBO 3 » Ja «-.a aaaaaalal. KirfatBai»»«(M
oo: S. J. Oaaato, J. Nctak. Boa SI. NUBOB.
Ont.
S. J. LAKE COTEAU oaaatoo No. 41 kakoakaa*
piddiUo «aaatoo kaalilla Jolu. ka«a toiaoa aas.
oonui kcBo I pSirälU. Poatioaota: Bo» e7.
Ditnblaoc Saak.
S. J., LADYSMITBIN osaatoa knkoakact p i M Ia
Joka imm ocIJIa •snnaotai. aJkaao Uo 7 llklla.
Kiri«coTaikto.o*ot«: Box ISS, Ladraaiitk, B. C.
S, 1. LONC LAKEN eaaatoa kjijaaoraato e*e«a»
Victor Hinolnen, Ehta uit, «i* Sadboy. Ost.
Kokoakaef on Jokaisaa 1 aaai aassaattl
kaUo 2 U . .
•at Bas n.
BOUYN, QUEBECIN. 5. J. anutoa
kokoti* pideUiia Joka koakaadea
aunnunut kallo > ip. Ja L. V . 1. «akm
kokoua Joka kaakaodaa toiaea waiawi
1 lp, PostloaotajBoa Boora, OM».
S. J. B03E CROVEN oaaatoit fcokoakm pidMUa
joka kunkaudaa lolsas aaoaaatal Ua S j w
KJrJeenralblo-oaoui Malja Hala. B*M &«ta,
P.0 Oourio.
S. J. SAULT STE. MARIEN N . , S
aet pidaUio Joka loin*o aaaoaslal Ja
kokottkaat jolalna, aikaan klo S Lp. Osotat US
Thonipaon Sl., Saalt St«. Maria, «at,
S. J. SOtrrn P O E C U P I N E N oaaatoa lr«hofa«kaM
fUtiViHu Joka kaakaodeo Ir-lmratrai mmn.
taina. kello 3 l.p, OaoU( Bos M*.
SOLNTULAN OSASTO (Canadaa SaMnaiaiaa* Or.
i«*t{>a Osasto S6j kakoontao nmrfla
Jcka kuukandra eosliaUaeoI iiiaaaiilitii
1 pUriilli. Osota: Solstola, B. e.
S. S. TIMMINSIN oMitoo kokottkaat
«oioeo auonuoui. Oaaatoo Ui>»raft
Osasto, Box iOOO, Tknorfaa. Oo*.
Ia on edist;'in«sai J(^aa«ir«rBiami ka*raal». Ia
oetaSif^KOsten JIrJastSSa.
S. J. TORONTON oaaatoi^ tfakokooka
Torontoa Su omaisi sco Saaraa faa
Broadrie» Ar*.. Jakalaaa
J* kola>*a *anBaolaX.UM,
Objelma. Ja kaakaatahkakoaka
aco kaokaadMi (oiaaa |a
aOueo kaUo »JOO.
Broadria* Av*.
. J. VEBSTEB'S CORNEBnr
pldeOXn «otfaOioca aaaaaBtai
ratblo-oaotat O. Saini. WA»tm'»
S. J. WANUPm oaaatoa kaalunaiknknaiatt.
l U a )<«* kaukaadea im asmnmtci kJs 3 I M D .
Poarioaotat Qaaru, Oat.
S, J. VANCOUVERIN OSASTON No. 5S kokoo»
OB Jokalata kaakaadea toiaes* keakliUkkona
kello 7J0 lUaB* CUstoo HacUIls, 260S f^aoder
• Street Eaat. ' . • .
AUESUKAN TFOHKERSFUOLUEEN 5i
Taiadatoa. SaoiaaUatas TrSriUaiytCM|i>»
Ma
Ja IttrttZaSUItas oaottaat «IMI * i
Padaratioa. 1000 BafaaoBt A**.. CU
Kaftki U<Jaa»«fl,t« Ja tAäSthMfkm m
t M