Vapaus, December 7, 1971

              11
j
vi
}
t
if
([Jatkoa edelliseltä sivulta)
kansasta. Meidän kanadansuoma
la|^|;p erityistehtävä ei ole aino­astaan
oikaista näitä väärinkäsi­tyksiä
vaan myös tehdä pioneeri­työtä
Suomen hyväksi ^— ei kan­salliskiihkoilijoina
vaan realistisi­na,
suoimalaista syntyperää olevi­na,
kanadalaisina. Siitäkin huoli-lash
»., että /monien kanadansuo-mälaisten
on täytynyt jättää van
ha ''tbtinjaansa, koska se ei^ olisi
pyBtynyt antamaan heille riittä­vää'
toimeentuiba.
tennenkuin tähän kuitenkaan
pystymme, meidän on selvitettävä
itsellemme asioiden oikea tilanne.
Siksi haluan lyhyesti käsitellä s i -
' tä, mikä on nykypäivän Suomen
suhde tämän puheen pääteemaan,
sotiin, sekä myös sitä, mitä nämä
sodat ovat opettaneet. Vaikka
esittämäni ajatukset onkin poi­mittu
eri lähteistä, esitykseni on
luöntibllisiesti täysin subjektiivi­nen,
eikä siis mitään ehdotonta
auktoriteettia vaativa.
Suomen itsenäisyysjulisitusta
lÖiT bn kai aina pidetty suure­na
j a suomalaisille elintärkeänä
ratkaisuna. Öen sijaan asenne
vubdcin 1918 tapahtumiin on pal­jonkin
muuttunut etenkin viime
vubsieh aikana. Enää Suomessa
ei ble sellaista puna-valko jakoa,
kuin valitettavasti täällä Kana­dassa
yhä on. Sokeasta vihasta
ja molemminpuolisesta syyttelys­tä
on päästy järkevään kysymyk­sen
asetteluun: miksi kävi kuten
kävi, miksi ne väkivallan­teot
tehtiin, niiksi naisia ja lapsia
surmattiin, miksi veli nousi vel­jeään
vastaan ? Ennen valkoisesti
värjätyt historiankirjat ovat muut
tumassa teoksiksi, joissa seloste­taan
molempien puolien virheitä
j a veritekoja. Tunnustetaan, että
suurin osa punaisista bli yhtä
isänmaallista kuin valkoisetkin —
heidän sisäpoliittinen näkynsä oli
vain toisenlainen. Jos taas ote­taan
huomioon kapinaan nous­seen
työväestön asema vuosisa-
• dan alussa ja maailmansodan ai­heuttama
vaikea aika sekä monet
• muut syyt, työväen menettelyn
voi ainakin jollain lailla ymmär­tää.
Miitta biisiko vuoden 1918
sota ja sen aiheuttamat kärsi­mykset
voitu estää, jos vuosisa­dan
alun sisäpolitiikka olisi ollut
toinen, on sen' sijaan kysymys,
johon koskaan ei saada vastausta,
sillä jäljestäpäin tapahtumien
muuttunutta kulkua on mahdoton
ennustaa.
Entä sitten 1939-40 käyty talvi­sota?
Sen positiivisena puolena
voidaan mainita, että jo silloin
tuo punainen—valkoinen asettelu
alkoi Suoneessa hävitä. Talvisota
näet yhdisti kansan ulkopuolisen
vaaran uhatessa — "punikit" ja
"lahtarit" taistelivat rinta rinnan
yhteistä vihollista vastaan men­neet
unohtaen. Ehkä juuri siksi,
Kanadassa puna—valkojakautu-ma
on yhä valitettava tosiasia, et
tä suuri osa siirtolaisia on- tullut
tänne 1920- ja 30-luvuilla elämät­tä
talvisodan ja sen jälkeisen
ajan tapahtumissa mukana. Kbin-ka
hävettävää meidän on todeta,
että vielä vuonna 1971 me kanä-dansuomalaiset
emme mahdu sa­man
katon alle juhlimaan Suo­men
itsenäisyyttä ? Suomessa ei
tällaista tapahdu. Tiedän, yhty­mistä
yritetyn useaan otteeseen,
mutta vastustus' on molemmin
puolin ollut niin suurta* että tu­lokset
ovat'jääneet olemattomiksi;
Tämän ei kuitenkaan saisi mer­kitä
lannistumista. Sovinnon kä­den
ojentamisen aika on tullut',
menneet ovat takana j a me eläm­me
tätä päivää tulevaisuuteen
katsoen. .
Talvisota oli voimannäyte, jon_-
ka suuruutta kukaan ei voi kiel­tää.
Mutta jälleen kerran saam­me
kysyä: miksi nuo 100 kunnian,
mutta suuren tuskan ja vaivan,
ahdistuksen päivää ?
Pbstuumlna ilmestyneessä teok­sessaan
"Toimintani Mbskbvassä
ja Suomessa 1939-41" Paasikyi on
sitä mieltä, että Suomen politiik­ka
20—30-luvuilla oli virheiellinen.
Silloin vallinut ryssäviha ja Suur^
Suomi-ajattelu olivat omiaan nos­tattamaan
epäluuloja Neuvostolii­tossa,
sillä yleinen psykologinen
tosiasia on, kuinka epäily synnyt­tää
epäilyä ja viha vastavihaa jä
vastaviha yhä suurempaa vihs^a ja
suurempi viha suurempaa vasta­vihaa.
Siksi ajauduttiin tilantee­seen,
josta ei voinut olla tulok­sena
muuta kuin sota. Vielä neu­votteluvaiheissa
Paasikivi olisi
lalunnut substua maa-alueiden
vaihtoihin, sillä hän ymmärsi
kuinka elintärkeä kysymys Neu­vostoliitolle
oli Leningradin tur­vallisuus.
Myöhemmin saksalais­ten
piiritettyä kaupungin kävi
varsin selvästi ilmi, ettei venä­läisten
pelko, ollut aiheetonta ja
tekaistua, kuten Suomessa monis­sa
piireissä siihen aikaan esitet­tiin.
Myös Mannerheim ja Tan­ner
olivat maa-alueiden vaihdon
kannalla. Mutta oliko jo silloin
liian myöhäistä kääntyä takaisin,
on jälleen kysymys joka jää vail­le
vastausta. Monet tosin ovat
sitä mieltä, että asiallisella poli­tiikalla
talvisota kärsimyksineen
olisi voitu estää; Mutta enää ei
ole joissittelun aika. _
Talvisodan jälkeisen ajan ke­hitykseen.
Suomen ja Saksan väli­siin
suhteisiin j a kesän 1941 ta­pahtumiin
en tässä esityksessä
puutu. Siteeraan jälleen vain Paa-sikiveä:
"Mutta mitä vaikeuksia
olisi ollutkaan pelättävissä, maan
tulevaisuuden kannalta olisi kui­tenkin,
selkkausten vaaran uhal­lakin,
ollut viisaampaa yrittää
viimeiseen asti houdiattaa puolu­eettomuutta
ja, jos olisi ollut vältr
tämätöntä, puolustaa sitä. kuin
heittäytyä sodan epävarmaan
seikkailuun . . . Suomen menet­telyn
keväällä 1941 voi selittää,
vieläpä ymmärtää. Mutta se tus­kin
muuttaa arvostelua, että sil­loin
jälleen teimme kbhtalokkaan
poliittisen virheen . . . Sodan puh-
KAIKlU KUORON
Joiduk. 12 pnäy 1971, adk. klo 1 ip.
Finnish haalilla /
316 Bay Street, Thunder Bay, Ontario
. BWÄLLÄ OHJELMALLA. — TERVETU /
VANCOUVERIN FINLANDIA KLUBI
järjestää
Vancouverin Clinton haalilla,
2605 East Pender Street
Perjantaina, joulukuun 31 päivänä
alkaen kello 21.00
Baari ~ Kylmäruolialautaiieh — Liput $5.00
-Etuk. lippuja. Mrs. Nyysten, puh. 253-8977
Aino Karhuniemi, puh. 255-4295
jettua el ainakaan o'li8i pitänyt
mennä vanhojen rajojen y l i ."
Näin siis Paasikivi; Jos joku 81
yhdy hänen ajatulksiinsa, saahan
toki olla toista mieltä. Tosiasia'
on, että sod£^t olivat ja niiden kau­hut,
tuskat j a kärsimykset. Kir­jailija
Paavo Haavikko mainitsee
eräässä runossaan kuinka yleistä
on jälkiviisaus käsiteltäessä taak­sejääneitä
sotia. Jossittelun ansi­osta
moni kirjoittaja on saanut
"Valittuihin teoksiinsa" run­saan
sivumäärän. " N i i n monta
kertaa Jos j a harvoin kun."
Ehkä tämänpäivän suomalais­ten
onkin parasta jättää jossit­telu,
j a ottaa tapahtuneet asiat
tapahtuneina asioina. Ehkä mei-
(län tulisi luopua vihaamasta lä­himmäisiämme,
olivatpa he sitten
punaisia tai valkoisia tai venäläi­siä,
sillä kertaan jälleen: viha ei
synnytä muuta kuin vastavihaa.
Paasikiven' taito oli katsella on­gelmia
myös vastapelurin kan­nalta
ja siten ymmärtää toisen
osapuolen intressit sekä tosiasiat
tunnustaen yrittää sovittelurat­kaisuun;
Nyky-Suomi on omaksunut u l ­kopolitiikassaan
Paasikiven peri­aatteet.
Suomen nykyinen puo­lueettomuuspolitiikka
on selvim­piä
osoituksia siitä, että Suomi
todella on itsenäinen^ vapaa maa,
jonka ei tarvitse turvautua johon
kin suurvaltaan tai sotilasliittöu-tumaah.
Jos se näin tekisi epä­luulot
j a viha vastapuolen leiris­sä
syttyisivät sitä kohtaan,
Kuitenkaan Suomen puolueetto
muuspolitiikka ei ole mitään pas­siivista
asioista syrjään vetäyty­mistä.
Monin tavoin ise yrittää
lieventää kansainvälistä jänni­tystä
j a ponnistella sodan uhkaa
vastaan. Onko niin, että suoma­laiset
ovat viimeinkin oppineiet
läksyn kuinka sodassa jokainen
häviää? SALT-neuvottelut, pon­nistelut
Euroopan turvallisuus­konferenssin
aikaansaamiseksi,
Saksojen yhdistämiskysyniys ja
ydinaseiden, jopa ydinasekokeilu-jen
vastustaminen ovat asioita
joihin neutraalilla Suomella^ on
merkittävä panos.
Maailma on niin paljon pienen­tynyt
ja aseet niin paljon kehit­tyneet,
että kysymys Suomen it­senäisyydestä
liittyy tänään hyvin
läheisesti koko maailman olemas­saolon
kysymykseen. Mikäli näet
aitomisöta pääsee syttymään val­tiolliset
rajat eivät enää merkit­se
mitään. Vaikeuttaen vain sen
olemassaoloa sillä pysyvässä epä-luuloi.
suUden tilassa oleminen on
voimia sitovaa, keskustelua ty­rehdyttävää
ja siten luovan elä­män
toteutumiselle vahingollista
kuten Kyösti Skyttä kirjassaan
"Isänmaata etsimässä" toteaa.
Ydinpommien saastelaskeumat
eivät katso maan puolueellisuutta
tai puolueettomuutta, ne tuhoa­vat
säälimättömästi elämän kaik­kialta
ja sen jälkeen ei ole enää
itsenäisiä tai itsenäisyyttä vailla
olevia valtioita. On vain eloton
möhkäle, joka kiertää savuavana,
surullisena auringon ympäri.
Möhkäle; jota kerran. sanottiin
maaksi.
Ettei «näin pääsisi tapahtu-niaan
jokaisella meistä on teh­tävä:
lakata vihaamasta ja puo­lustaa
sotia ehkäisevää politiik­kaa,
politiikkaa jota puolueeton
Suomi tänään harjoittaa. Tuskin
me pääsemme Y K :n pääsihteeri-ehdokkaaksi,
kuten suomalaisella
Max Jakobsonilla on kunnia olla,
kanadansuomalaisina meidän tu­lee
tehdä oma osamme. V
Kun tänään muistamme niitä
suomalaisia, jotka ovat antaneet
terveytensä, omaisuutensa, omai­sensa,
elämänsä, toisin sanoen
kaikkensa itsenäisen Suomen hy­väksi,
kun tänään kunnioitamme
heitä tai heidän muistoaan, mei­dän
tulee muistaa kuinka nyt on
meidän vuoromme toimia. .
Muuttuneessa maailmanajassa
toimintamme tulee luonnollisesti
olla erilaista kuin aikaisempien
sukupolvien. Vain vihaa poistaen,
sotaa ja siten kärsimyksiä vas­tustaen
ja rauhaa edistäen me
voimme tehdä parhaimman palve­luksen
niin itsenäiselle Suomelle
kuin koko ihmiskunnalle.
Toronto, —, Kaupungintalon
kohdalle ön-Umestynyit uosi portr
t i . Sheraton ihotellista, Dominitih
Bridgestä tefftsparrut kulkevat
Queens kadun y l i kaupungintalon
il^masiilälle j a käytSivätile öU^ se
yllätttävä ' nähtävyys.- MähtaVan
pitkät teräsparrut sementin- vah­vistamina
tekee lujan j a käytän­nöllisen
sillan yli kadun. Maiiiit-.
tu rakennus oh 'aloitltamätisa 44
kernoBtaan joka loiatoataan huoli­matta
luo oman vaitjonea kaiulhm
gintalon aukion ylle, varjostaen
y l i . kolmanneksen alueesta.. Kuu­malla
ilmalla ^ se voi olla- hyväkin
mutta niinkuin nyltkin luibtelun
ihailijat menevät luistelukehän
itälaitaan auringon paistaessa.
Odotihime "Intin k e ^ " mut­ta
saimniekih .4 tuumaa lunta Ja
paksun jäätikön käytävillfe yh­dessä
yössä, eifatä näytti kuin tal­vi
olisi ollut jo puolissa välin.
Autot juuttuivat lumeen ja ko­neet
työntelivät lumi- ja jää-valleja
katuvierille.
Uuden vuoden vastasinottajai-eet
övait jo aivan tuossa paikas-sa.
Siellä tietenkin tavataan.
•Nyt kun bn alkanut tuo joulu­ostosten
teko, olisi jokaiseii muis­tettava
nyt ja aina että tehdään
ostokset niistä liikkeistä jotka
ilmoittavat lehdissämme. Vuoroin
vieraissa käydään.
Toimeji Naisten joulilmyyjäiBet
ovat Don-haaliHa tk. 12 pnä.
sieltä saa J ] ^ ä ' j a ^läliMut lava-raa.
vaikkai>a.lalhjak8i Jakaa; ja
hyVässä. öeurassa kalhvi hyvän
tuulen antaa.
Aibiert tluUskiGi btn hoiddtitäva-na
6l«ttbrs(l j^^frkalä^. MtilMa-kaaipa
käydä miestä tervehthtaäs-
•t^«n~ joUltijuhlaa vibteltääni
Don häfaliHa suhhuntainä tk. 19;
pnä. einne •iieiiildt'arnkb oik^in'^
'satHn;joukd!n kät^meah mitä
Yrityksen nuoret ovat saaneet;
aikaan.
Joulukuun 16 päivänä k61!o 2
ip, on Ikinuorten pikku-^oulujuh-la.
Silloin on taatä&i fcftti&läia
jdkais^Ia joka silloin kääiltää
kakkansa Donihaalia kohti.
Toivo Viitanen kuoli täällä
maanantaina marraskuun 29 päi­vä.
Hänen vaimonsa Esther kuoli,
noin vuosi sitten.
Wi!Ham Korhonen kuoli täällä
marraskuun 1 pnä j a haudattiin
Joseph F. Tbotnpjsonin hautaus-toimiötosta
Mount Pleasant hau-tauslmaahan.
Tekla Vuori oli hoidettavana
General sairaalassa j a d i s i pääs-
TiiBfcaa', Joiululk. 7 p. — Tuesflay, Dete. %Wl
T
Lontoo. — Englannin /a
RhöiesSan Vätkoisim' vähene
mistHhsitktik&m > soj^mus, jo­ka
julkaistiin vihi^: torstaina
pmöimtaih, vahvistaa ibAhäU
ta esitetyn arvion, että fie an-
-i^ läfi Smithin ^ötäkötiöhktlli'
tuk^h kä&ki hMottisuudei
jatk^ ^äätriUkätäi^ apart
heid-^typpisen,, rotuerotteluval'
tion rakentamisia.
Sophnaksen ratkaisevat koh­dat
eivät ,anna mitään todelll-
Thander Bay. i - - Ensiksi kau­neimmat
kiitokset " K a i k u " kuo-i
roh' puble£^ kaikille, j o ^ a lah-joittivdi:
'aa?ti?tpita" t^^^ bttivat
tavalla tai tbisella: osaa kuoron
ja»t|feätämään laatikkoipliv^^
laimiuteen.1 Ne onnistuivat maini­osti.
Kiitos myös ruokailijoille
siitä kun tulitte niin suurilukui-syt
asunnolleen jos'hänellä'olisi eena joiikkbnä päivälliseile; sa-bllut
hoiitajja siellä, vaan hoita­jan
puutteessa hän jää edelleen
Riverdale' sairaalaian. Käykääpä
Teklaä tervehtimässä. J.N.
CSJin OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : n Toranitan osaston varslnäi-n
m kuukausikokous pidetään
Joka kuuikauden ensimmäisien
miatainainitaJam klo 7.30 illalllLa Don-
• haiafliiUQ, 957 Broarivim Aye.
CSJ :ntSui6Sbiaxyno8Bjg^ kokouk­set
pidietMin kerran kuukaudes­sa
JoJntofcuninian kutsusta. Johto­kunta
kokoogntou useanunln
ofitota vaatdeasa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto: Box
354, Sudbury, Ont.
CSJ:n Beaver Ijaken osaston ktiu-
Icausikokous pidetään Joka kuu-k^
iUden todsena sutmuntoiina klo
,1 jiSMfi^ osaston haalilla. K i r -
Jeehvaihtajan osodte; ^ . Piispa­nen,
R. B. 1, Wo(rthlflgito(n, Ont.
CSJ;n Vancouverin osEUJtxm kim-kauslkokoukset
pidetään Olin-,
ton-haallssa Jokaisen kuukauden
toLsena suauiuntadna keHb 2 ip.
Kirjeenmlhto osodtteella: 2605
East Pendier St., Vonoouveir, B.C,
CSJ:n Saulit ebe. Marien osaston
.saäantömä&rädnen kokous pide­tään
Joka kuukauden enBlmmäi-
Benä tlifltoina kefllio 8 illlalila
omalla taloiMa, 321 John Street.
CSJ :in PöPt ArtJhurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Jokai-^
een kuukauden ensimmädsenä
keskiviikkona, aUcaen> klo 7.30 iH.
Kirjeehvoilhto osoitteella: 316
Bay St., Podt Arthtu", Onit.
— Tunnustettuanne olevanne
lapsen isä, on nyt enää jälellä
korvauksen määrääminen,
— Kiitos, herra tuomari, mut­ta
en missään tapauksessa halua
Biitä maksuar
S.C.A. UrhelluUItto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjoihtaja: Ako Himnakko
90 Nevirae Park Blvd.,
Puh. 691-6195
Taromito 200 Ontario
Sihteeri: (Paavo Va«rlo
49 Hl!awathai Rd., Toronto 255 Ont.
Puhelin 466^8815
Rahastomlhoitoja: Livuri Penttinen
226 MlcKoe Ave., WlUtawdale, Ont.
• Puhelin 221-8076
South PoTCuplne. — Parem­paan
päin täällä kulta-alueella ol­laan
m e n o ^ ainakiii kansan s i ­vistystä
ajatellen. Viime viikolla
julkaistiin korkeimpien koululai­tosten
johtokunnan suunnitelma.
Paikallisessa lehdessä oli tim-minsUäisen
arkkitehdin Roy B.
Turnerin laatima luonnos täkä­läisestä
Northern College of Ap-lied
• A r t s and Techholögy-yli-opistosta,
jonka toinen rakennus­vaihe
tullaan aloittamaan heti uu
den vuoden alussa. Ensi kevää­seen
mennessä pitäisi olla kaik­kien
piirustusten valmiina ja sen
jälkeen aloitetaan suuret raken-nustyöt.
Tämä oppilaitos tulisi alkupe­räisen
suunnitelman mukaan kä­sittämään
hyvin suuren raken­nuskompleksin,
johon kymmenien
luentosalien lisäksi tulisi uima-altaait
ja mahtavat ravintolat 760
opiskelijaa silmällä pitäen. Me
Vanhemmat Porcupinen asuldkaat
olemme aivan "ällikällä" lyötynä
näistä suunnitelmista. Eräsin
vanhempi "taimari" lausui: " M i ­tähän
tästä kaikesta tulee.'^
Eihän sitä neljäkymmentäviisi
vuotta takaisinjmin kukaan voi­nut
tietää. Silloin suomalaiset h i l
jan tulleet siirtolaiset raivasivat
noita peltoja ruokapalkalla silloi­selle
karjan kasvattajalle George
Helmerille, joka oli aikakautensa
suurmies kylässämme. Hänkin oli
kovin vähillä koulutiedoilla va­rustettu.
Ajattelen, että jos tääl­lä
olisi niin paljbn suomalaisia
kun . silloin, niin muuttaisinime
tämän South Porcupineh nimen
vaikka Porvooksi. Mutta nyt se
ei taida käydä laatuun? ;
: Täällä rakennuksen alaisena
oleva Moos Hall, joka viime tal­vena
paloi perustuksiaan myöten
poroksi, On saanut lopultakin ra­kennustarpeet.
Ja nyt alkaa hah­mottua
kokonaiskuvana. Talosta
tehdään tulenkestävä. Mutta ve­den
pitävyydestä en ole varma,
sillä katto on erittäin loiva ja
laajalla alalla. Muuten ulkonä­könsä
puolesta siitä ei taida tul
lä kaunista, sillä rakennuksessa
ei ole yhtään ikkunaa. Kaikesta
päättäen siellä tullaan elämään
sähkövalon avulla. ;
si. Hän työskenteli metsissä ja
kaivoksissa sekä viime vuosina
rakennuksilla ja ikään kuin
sivutoimena raivasi sadat eek-kerinalat
viljelykselle bmistamal-laan
maatilalla Mclntoäh Springs
-nimisellä uudisviljely alueella,
rakentaen koko färmitalonsa kaik
kine rakennuksineen hyvään asu-mi^
kuntoon.
Näiden työntäyteisten vuosi­kymmenien
aikana kuului Matti
myöhin lehtemme Liekin ja V a ­pauden
vakituiseen lukijakun­taan,
ojentaen auttavan käten­sä
työläisten yhteispyricimyksille:
Hän rakasti kulttuuria j a rehel­lisyyttä;
vihasi sotaa j a vääryy­den
tekijöitä. Hyvästi Matti!
Oflit reilu j a työteliäs Suomi-äi­din
lapsi; — H.
Nixoii itajMia Heathin!
San Clemente, Kalif. — Presi­dentti
Richard Nixon pitää huipr
pukokouksen Englannin pääminis
terin Edward Heathin kanssa
Bermudassa 20. j a 21. joulukuu­ta,
ilmoitettiin viikonlopulla.
Huippukokous pidetään kuusi
päivää sen jälkeen kun Nixon on
neuvotellut Ranskan presidentin
Georgea Pompidoun kanssa Azo­reilla./'
Valkoisen talon lehdistösihtee-ri
Ron Ziegler sanoi Nixonin neu­vottelevan
Heathin — kuin myös
Pompidoun kanssa — ensi vuonna
tehtävän Kiinan-matkansa joh­dosta.
— Kuulehan Kalle, et varmas­t
i saa itsellesi toista samanlaista
vaimoa kudn minä.
•— No, on sekin sentään hyvä
asia. .•• •
maila kartuttaen kubrbn rahas-^
toa.' . •,>':
Njrt kun näistä, syömisistä ori
päästy toivotaan runsasta osan­ottoa
kuoron jäi^*€«tämään joulu-konserttiini
joka pidetään sun­nuntaina,
joulukuun 12 pnä, kello
1 ip. Tulkaa viettämään viihtyi­sä
iltapäivä. Siellä on monipuo­linen
j a hyvä ohjelmisto. Huomi­oikaa
Liekki-lehdessä julkaistu
ilmoitus.
Sitten 23 pnä joulukuuta, eli
aivan joulun kynnyksellä, aaton
aattona, btamme vastaan joulua
pitämällä hauskaa kabiaretissa,
jonka myös järjestää Kaiku-kuo­ro.
Siellä saa tanssia hyvän mu­siikin
tahdissa oikein mielin mää
rih. Siellä jaetaan myös'4 oyi-palkintba.
Olkoon mies tai nai­nen,
hän saa sopivan lahjan.
Ja aivan tämän vuoden viimei­senä
hetkenä, siis joulukuun 31
päivänä, riennämme vastaanotta­maan
uutta vuotta. Tämä kaba-rettitilaisuus
on luonnollisesti
osaston haalilla. Hauskuutta ei
näistä tilaisuidcsista tule puuttu­maan.
Tervetuloa oikein suurin
joukoin. *
Lopuksi hyvää joulua j a onnela
1 ista rauhan vuotta uutena vuon-*
na kaikille lukijpiMe j a kannat-i
tajjlle. — Lyyli.
siä takeita S-miljoonaiseii niuö-"
tan enemmistön oikeuksien pa-»
lauttamisesta.
• •Seuraavassa eräitä sopimuks^
pääkohtia sellaisina kun englaii^
tlälh^ mitistoimisto Reuter on
ne julkaissut:
1;. Afrikkalaisten mahdollinen /
pjläsjr enemmistöön parlamentis-
BJa • vifatii monimutkaisia vaalijär-jesfdly^
ä.
. 2 . Minkäänlaista täsmällistä
aikarajaa Rhodesian afrikkalai-
•fifeh väesf:ön parlamentaariseen
tasa-arvoon tai enemmistöön pää
semiseksi ei ole ;asetettu.
3. • Englanti,asettaa komission,
jonka tehtävänä on tutkia, missä
määrin (Rhodesian kaikki kansal­lisuudet
hyväksyvät sopimuksen.
4. Rhodesia lupautuu ajan mit­taan
lopetamaan rotuerptelun.
5 Englanti sitoutuu tbimitta-maah
kytatnerieh vuoden ajan 50
"iniljoonää puntaan asti avustus­t
a afrikkalaisten oi()iskelun ja
työnsaannin parantamiseksi. Rho­desian
hallitus luovuttaa yhtä
suuren sumnian samaan' tarkoin
t u k e e e n . ' ; ' ; V - . ' " ' ;
6. Rhodesian ei taryitse pikai­sesti
muuttaa 1969 laadittua per
rustuslakiaan. : ^ <
Toronto. — Nyt se on sitten
päätbtty, että torstaina, joulu­kuun
16 päivänä, kello 2 iltapäi­vällä
järjestämme iloisen juhlan
joulun meikeissä. Koska viime
vuonna 'juhlajärjestelyt _ olivat
kaikkia tyydyttävät, niin päätim­me,
että nämäkin juhlat viete­tään
samaan malliin.
Siis, Joulupiikkikin tulee, kuin­kas
muuten . . . Jokaisen pyy­detään
tuomaan nimetön pieni
paketti joulupukin säkkiinj, lahja
joka sopii miehelle tai naiselle.
Jokaiselle lahjan' tuojalle anne-;
taan numero, slrs jokainen vubros
taan tulee saamaan pienen pa­ketin.
Pöydät k o r i a l l a a n j a tarjoil­laan
tietysti iltapäiväkahvi j a vir^»
vokkei(Ä. Vapaaehtoista ohjelmaa
esitetään ja ehkäpä tanssitaan
lopuksi.
Lausumme kaikki tervetulleiksi
Ikmuorten iloiseen joukkoon.
•• — ht.
Säästö-Sampo puukäyttöineii kiuas
Uutta mallia, jota vielä {koskaan eimen ei ole
vafantetettu. IP<>i!idk6aa täy^ yanhöista
puuikäyttöisistä (kiuas mätteista^
85% toliidnt», valmistetta paksosto teräslevystä. Vain neljämies
paumäänstä mitä tarvittiin aikaJsenunln punkäyttöisissä Idukais-sa.
Kuunuivesisätliön saa aslakM Itse valita. Myös sähkökäyttöisen
kiukaan vesisäiliöitä, sopii kailddin Sampo-ldnJciisiin.
Tiedostelliaa: kymmeniä erimalleja; sähköldukaita saatavana.
SAMPO SAIJNA LIMITED
1413 Kingiston Rd., Scarborough
691-2297, to)tiin 694-9773
Liike änkl arkisin 9—6, 8oi>hniiksen mokaan myös iltaisih.
Lananfalsfn soijettn.
KUOLONSA ALISTA
Sunnuntaiaamuna, marraskuun
28 päivänä nulkkui ikuiseen u-neensa
täkäläisessä yleisessä sai­raalassa,
y l i neljäkymmentä vuot
ta Pohjois-Ontariossa asunut kan
salaisemme, Matti Hakkarainen,
pitkä-aikaisen syöpätaudin mur­tamana.
Matti oli Syntynyt Juan
kohella, _Suomessa j a oli kuol-lessaan
lähelle 68 vuoden ikäi­nen.
Vainaijaa jäi lähinnä kaipaa­maan
vaimonsa Hanna, kotona
Connaught' Ontario, tytärpupli
Olga Suhonen, Potsyille, Ontario
j a yksi poikapuoli Jack Lahti,
Timminsissa, näiden lapset j a las
tenlapset sökä laaja tuttavapii­ri
eri puolilla laajaa Canadan
maata.
Hautaus viime viikon tiistaina
muodostui läheisten sukulaisten
ja tuttavien hyvästijättötilaisuu-deksi.
Viimeisen siunauksen vai­najalle,
kappelissa ja Whitneyn
hautausmaalla, suoritti lutJherilal-sen
seurakunnan pastori R. Ruc-k
i . Kantajina palvelivat seuraa­vat:
Aarne Tuuri, Nick Luhta­nen,
Wm. Järvi, Henry Suhonen,
Yrjö Mäki j a Jack Lahti.
Matin muistolle: Hän oU pit-kä-
«ikainen tuttavani j a kansan
mies, joka'teki paljon työtä tä­män
uuden kotimaansa hyväi-
OSÄILISTU #
SKI
HIiHTOlONÄ
LENNÄ
LOMALLASI
FimAlMla
Tide liikkeeseemme ja kerromme lisää ^k^^^
Esiftelemme samalla ihi^eittuja UAASASEN valmistamia murtomaasufksia
ja mixNia liiShtovai^
UskomiilieJSmioi samalla döyitävän mtoiHtft ihliuita hyvää lähja-ideaa laajasta,
joulutearavalliko^astalmme.
KdlHMDl! Mcä jruiilri Sinä vieltäit hiihtolomasi Laipin keväisilllä tuntureiNa.
#iesign prdiitfs
351 l>anforth Avo., puh. 4iS6-8001 394 lakoshore rd. e. oakvillo
844-8831