1959-11-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm
YhdysvaUolssa: 1 v t iooe kk. 4 «
raskuun 26 puS 79 vuotta. ,
pf; ^ S uf^p^Kföiäa^ öh Vapaa Säh lauäntäiften
' " toimituskiijöitus, missä^
1^ , >>:mien eteen sitä suurta vaaraa, mikä heitä niuka- kohtaa, jos
f liittyjät 1 välillisesti järjestöjensä ja seurojensa välityksellä
irSuomen valtion apurahoja nauttivaan SuomirSeuraan, kuten
Suonii-Seura ehdottaa. H
j ?:vPol^ Suomi-Seuran esitystä" vastaan, Vapaa
^ Säliä julisti, että "ajatus on . hyvä", mutta "tämän mänte-
- r ^ n suomalaisten seurojen liittyminen Helsingissä olevaan
- SiiomirSeuraan ei nimittäin ole aivan yhtä yksinkertainen
Ikysymys kuin miksi se ehkä siellä käsitetään."
t Jos asia on näin suoraviivaisen selvä, niin miksi Vapaa
Sauria kiirehti järjestöilleen ja seuroilleen\ kielteisiä neuvoj
a a jakamana Mitkä järjestöt ja seurat olivat lehdeltä
,p3^äneet tällaista kielteistä propagandaa?
Önrjalta kohdaltamme olemme sitä mieltä, että seurojen,
järjestöjen ja yhdistysten pitäisi saada vapaasti käsitellä tätä
kysymystä^ ilman mitään prppagandapainostusta.
Me emme puolestamme halua mitenkään vaikuttaa minkään
järjestön tai seuran päätökseen tässä asiassa.
i i ' . ,
te
te-im:
SI-'
mm : y
[min - • •
te?,-;
te-m--
1^^ •
my
W0-
Mutta samalla kertaa on syytä korostaa, että Vapaa Sanan
väitökset eivät pidä vettä vähääkään. Mainittu lehti "perustelee"
kielteistä asennettaan seuraavasti; " . . .Täällä suomalaisten
keskuudessa ei ole poliittisia järjestöjä muilla kuin
•kommunisteilla . . ." Vapaa Sana tietää että tämä on tarkoituksellista
vääristelyä. Jos se ei sitä ole niin silloin on Vapaa
Sanakin "kommunistiiehti" — sillä ilman muuta on selvää,
että Vapaa Sana ei ole politiikasta aivan vapaa! Sama pitää
paikkansa moneen muuhunkin yhdistykseen ja seuraan nähden.
Ne omaksuvat vissejä poliittisia katsomuksia, niin Ca-
, nadaa kuin Suomea ja muitakin maita koskevista asioista ja
'kysymyksistä. Puheet "ei poliittista järjestöistä" edustavat
•siis tarkoituksellista hämäysyritystä. Mitä taas tulee suomalaisten
"kommiunistienjärjestöihi niiri ne ovat suhteel-
'lisen pieniä kommunistipuolueen osastoja tai klubeja, jotka
eivät käsittääksemme ole saaneet Suomi-Seuran jäsenkehoi-
.tuskirjettä — ja vaikka olisivat saaneetkin, eivät tulisi kui-
;','tenkaah, siihen.liittymä Tässä suhteessa suomenkieliset
^'konamunistipuoiueen osastot ovat aivan samassa asemassa
•vkirin övatsjiomerikieliset GCF:nkin osastot. Poliittisen pup-
>^iue^eh orgaaneina ne eivät varmaankaan tällaista jäsenyhteyt-
*'tä itselieeii hankkisi. Niiden toiminta ja koko elämä on ole-
!,mukseltaan sellaista, että se tekee nnlle Suomi-Seuraan yhty-
, misen melko mahdottomaksi. Ja kuten sanottu, me epäi-
•^^lemme, että Suomi^Seura ei ole näille puolueosastoille jäsen^
• yhtymiskutsua lähettänytkään. Mitään "kommunistivaaraa"
-ei siis ole olemassakaan.
Vääristellen tietoisesti asioita Vapaa Sana menee kuiten-
• "kin tässä "kommunistipelossaan" min pitkälle,/että leimaa
"kansalaistemme keskuudessa toimivan vanhimman ja suurim-i-
man kulttuurijärjestön tGSJ)"kommunistijärjestöksi". Lehti
^ jluonnoUisesti tietää, että CSJ on täysin itsenäinen valistus-ja
vJtulttuurijärjestö, millä ei ole minkäänlaisia järjestösiteitä
sen paremmin Canadan kommunistipuolueen kuin minkään
,? muunkaan poliittisen puolueen kanssa. Työläisten ja farma-
^ • GSJ laatii oman ohjelmansa ja toi-
«•mintasuunnitelmansa ja kuten tiedetään^^^se ei tyydytä Va-v^.
paa Sanaa, 'Mutta sen sijaan, että väittelisi olevaisesta, eli
'/CSJ:n todellisista ohjelmakysymyksistä. Vapaa Sana turvau-ftuu:
vararikkoutuneisuutta osoittavaan "kommunistisyytte-
'lyyn", millä ei ole häntää eikä päätä.
Mutta olettakaamme väittelyn vuoksi, että Vapaa Sa-
/:'nalla olisi aihetta eräitä järjestöjä ja yhdistyksiä varoittaa .
//'tartuntavaaraa" vastaan siitä, jos ne liittyvät muodollisesti
'*'SanokaammeCSJ:n kanssa Suomi-Seuraan. Jos aatetartunta
- r-on niin suurta, että se tulisi tällaisesta löysästä järjestöyh-
, ' teydestä, niin kuinka suuressa "vaarassa" Vapaa Sanan luki-
Vjat ja kannattajat ovatkaan jokapäiväisessä elämässään? Me
v^',tiedänMner^e
- salaisiamme asuu hyvässä sovussa naapureina. Heidän välil-t.
lääri on perheyhteyksiä — jopa avioliittosuhteitakin. He ovat
'.joissakin tapauksissa metsästys- ja kalastuskavereitakin,
; vaikka äänestävät eri ehdokkaita ja lukevat eri lehtiä. Po-
";liittisista ja muista mielipide-eroavaisuuksistaan huolimatta
; ^^kansalaisemme vovat^ j
^ sissä ja toimivat niissä yhteisten leipäkysymystensä puoles-
* ta. Mahdollisesti heidän poliittiset katsomuksensa vie heidät
'joissakin asioissa^eri linjoille ammattiyhdistyksissä, veron-
^ maksajain yhdistyksissä jne. — mutta se ei estäheitä kuulu- "
- masta ja työskentelemästä /samoissa järjestöissä yhteisen
redun hyväksi/ ' v , - ^ . *
3' Kun'näin,onjjokapäiväisessä elämässä ja järjestötoimin-
"nassa, niin ^miksit Suomi-Seuraan liittymisestä koituisi nyt;|
' kuBWttäva'tartunnan'vaara? Ilmeisesti Vapaa Sana yrittää
• 'paisuttaa tässä asiassa sammakosta härän.
Vapaa Sanan toisena verukkeena oli tämä: "Eikä tämä
V puoli (kommunismitartunnan vaara —^V.) ole ainoa varteenotettava
liittymisasiassa. Katsoen siihen, missä asemassa
. , Supmi on kommynisti-Venäjän varjossa ja katsoen nykyiseen
1 yleismaailmalliseen poliittiseen tilanteeseen, emme ainakaan
tällä=h'etkellä pitäisi erikoisen Uisäana tekona tämän mante-'
' 5-recn' epäpoliittisten seurojen liittymistä Helsingissä pääma-
^jaansa pitävääniiittobfi.. - ' -
^ / r . , V'Suomennettuna: "Kylmän sodan" politiikan soveltami-f
l i e n järjestötoimintaamme on sittenkin tärkeämpää kuin kan-
^IJ'' , '\'j5alafstemme yhteinen etu! ^ ' '
';,/yäpaa Sana Vetoaa lopuksi siihen, että "Suomessa mah-i
t , r d ö n i ^ i j tilannfe tällaisiin seikkoihin nähden on erilainen ja I
' / ;M^ä ehkä ei ymmärretä . . s i t ä , että täällä eiJ*kommunis- j
I1s i1s
1 ^ '
I ^ -
r
l i i
lv,-
m
mi
tr e•
i
Tinunins. — Viime viikon perjantaina
nimitettiin .edistysmielinen
kaivostyöläinen Len'MichaiidTim-minsiii
k^upunginvältuust^^ ehclök-icaaks
en^ joulukuuii 2 pnä toimitettaviin
kaupungin^ valtuuston
vaaleihin. •
Micha^d sanoi, että hänen jyaäli-ohjelmansa
- keskeiseks^ kysymykseksi
tulee aseistariisunta. Hän sa--
iioi, että yleisen aseistariisumisen
johdosta voitaisiin säästää miljoonia
dollareita ja siten estää monet
kunnat joutumasta vararikkoon.
Ajatelkaa mitä tämä merkitsisi
Timminsin veronmaksajille, sanoi
mr. Michaud. Veroja voitaisiin alen--
taa puolella, sairaaloille^ja kouluille
voitaisiin lahjoittaa suuria ra-hasun^
mia.
Port ÄFthuriii veron-niaksajät
joutunevat
niaksamaan täyden veron
Port Arthtir. — Ensi vuonna voi
käydä niin, että kaupungin veron-niakcajat
eivät voikaan maksaa verojansa
etukätjeen ja siten säästyä
huomattavalta menoerältä. Kaupunginvaltuustossa
on väitetty, että
se 6 prosentin huojennus, jota on
annettu aikaisin veronsa maksaneille
veronmaksajille, merkitsee huomattavaa
kaupungin tulojen pienentymistä.
Valtuusmies Saul Laskin
väittää, että kaiipungin tulot
voivat nousta arviolta $30 000:11a
jos menettelystä luovutaan.
kaan taakan joutui: kantamaan; Sak^
san^ demokraattinen ; tasavalta;^ jolle
tässä jaossa jäi maan:se :puoli, jossa
maatalö^^
paiäosaa^ kun taas pääa^
kealla tasolla^ oleyatitei^liset
varat jäivät Länsi-Sakss^ S: ^
' :Vwmme: iiyt
että Saksan demokraattisen tiasayal-lan
pierustaniinen 10 Vuotta liitten
muodostui merkittäväksi ja kään-teehtekeväkqi-
tapahtumaksi^ E^^
pässa ei vain poliittisesti; r vaan
myös taloudellisesti. Kuri katselemme
kuljettua tietä, voimme todeta,
että ensimmäinen' saksiaiainen - työläis-
ja taionpoikaisvaltio on kyen-lut
vieläkin nopeampaa kuin Länsi-
Sakasn kanssa ei vain tasavertaiseen
asemaan vaan sen kehitys on ollut
vieläk ninopeampaa kuin Länsi-
Saksan, jonka "taloudelliseäta ihmeestä"
porvarilliset piirit pitävät
meteliä.
VIIDES TEOLLISUUSVALTIO
EUROOPASSA
Jos verrataan teollisuuden kehitystä
isotien edelliseen tasoon, nousi
Itä-Saksan teoUisiiusttiotanto viime
vuoden loppuun mennessä vuoden
1936 tasosta noin 2.7 kertaiseksi.
Erikoisen voimakasta oli kehitys ke-toDUisuusvaltiokp:
Euroopassa
san ja/Ranskan j^keenVi^ E r i alojen
kehityksestä mainittakoon, että;riis-kohiilen
tuotannossa; on: Itä Saksa
^ensimniäisellä. tilalla maailmassai:
Kenaian teollisuuden tuotannossa se
on - toisella K sijallamaailmassa ;asu-,
kasfa kohden lafskettuna ja tällä hetkellä)
on maasuurin koneiden; ulos-viejä
visosialjstisc^ leirissä^ Vuoäe^^
ta 1950 tämän vuoden loppuun mennessä
lasketaan maaii metallinj alos-tusteoliisimdenvt^
noiri; 3,3 kcsrtaiseksi.' " 7 '
L^SI-SÄKSAN ETUMATKA
SAAVUTETAAN
Saksan demokrattinen tasavalta
on jo ohittanut Länsi-Saksan viljatuotteiden,
sokerin, voih, sianlihan,
kalan, peioinoideH j a ravintoarsvo-jen
kulutuksesisa asukasta kohden.
Lähivuosien suurena tavoitteena on
Länsi Saksan phittaminen t&rkeim-pien
elintarvikkeiden ja kulutUs-favaroiden
kulutuksessa asukasta
kohden vuoden 1961 loppuun men-ne:
sä. Tätä Varten aiotaan kohottaa
voimakkiaasti nimenomaan kemiallisen
teollisuuden tuotantoa, jonka a-vulla
voidaan tuottaa huokeita ja
korkealaatuisia kulutustavaroita
joukkokäyttöön. Kun maa ei ole
kovin rikas metallien jä puun suhteen,
joudutaan huomio keskittä-liiään
muovien ja muiden synteettisten
tuotteiden tuotantoon. Edelleen
myöntäiniä etiija ori vuosi vuodelta
lisätty siten,- ettäsosiaalirtenotnyt
inuodöstavat noin 25 % valtion menoista.
.Työläisten ja viranhaltijain
keskimääräiset; kuukausiansiot r ovat
vuodesta, 1950 nousseet kaikilla a-loilla'
keksimäärin 256 - riiar^casta^
eeri 1957 mennessä 380 b f m ^ ^
käan, - teollisuiidessa ovat vastaavat
;sääntyraässä:/c'anadÄf?4v^^^
vuonna ^ o n ' todettu 100 ^.prosenttia
llgTäiMn^^
sen kuukauden aikana todettiin uusia
tautitapauksia 169 verrattuna'
70:een viime vuoden vastaavalla
| j l l l g : i j | | | | | g | ^^
. Kaikkiaan- syfilistä sairastavia
henkkilöitä tiedettiin olevan tämän
miallisessa teollisuudessa, jonka nostetaan voimakkaasti koneraken
tuotanto nelinkertaistui tänä aika-
,nä. Samana aikana kohosi Länsi-
Saksan teollisuustuotanto 2 3 kertaiseksi.
Jos vuoden 1950 taso Otetaan
lähtökohdaksi, nousi Länsi-Saksan
teollisuustuotanto viime, vuoden
loppuun mennessä lukuun 210, mutta
Itä-Saksan lamana aikana lukuun
241 ja tänä vuorina sen lasketaan
nousevan lukuun 267. Nopean kf-
NL MYY SAHATAVARAA
MARKKINAHINNOILLA
Moskova. — (SIB) — Neuvosto
liittolainen lehti "Lesnaja promiish-lennpct"
(Metsäteollisuus) julkaisi
muutama päivä sitten kirjoituksen,
jossa käsitellään Neuvostoliiton
miin nähden tunneta mitään
'suojasäätä' . . . "
Siinäpä sitä onkin vastaväitr-teitä
kerraksi; vääristelyjä,
puolitotuuksia ja päällyruoaksi
kiihkoilua kylmän sodan ohjelman
jatkamisesta täkäläisten
kansalaistemme keskuudessa.
Kuten sanottu, meidän mier
Iestämme nämä verukkeet
Suomi-Seuran liittymistä vas-^
taan eivät pidä vettä lainkaan.
Mutta me toivomme, että kaikki
järjestöt ja yhdistykset, niin
CSJ, kuin kansallisseurat ja
muut yhdistykset, kirkkoseu-rat,
seka urheilijain ja naisten
järjestöt keskustelisivat kiihkottomasti
tästä kysymyksestä
ja tekisivät ratkaisunsa sillä
perusteella, että onko tällaisesr
ta jäsenyydestä yleistä hyötyä,
vai eikö ole. Jos yleinen etu
puhuu liittymisen puolesta,
nun vasemmistosuunnan omaksuvat
työväenjärjestöt eivät
varmaankaan pelkää silloin
"aatteellista tartuntaa" — ja
samaa suoraselkäisyyttä rohkenemme
odottaa myös oikeisto-suunnan
järjestöiltä ja yhdistyksiltä.
Puhumalla asiat paranevat,
opettaa meille suomalainen sananparsi
ja se pätee tässäkin
asiassa. Keskusteltakoon tästä
kysymyksestä sekä järjestöpiir
reissä että sanomalehtiemme
palstoilla ja tehtäköön ratkaisut
tämän keskustelun perusteella.
Muuten sivumennen sanoen,
esimerkiksi Vapaa Sana ja
meidän lehtemme Vapaus ovat
vuosikausiäHolleetjeiräänlaises-sa
"yhteistoiminnassa?? v;Suomi-?
Seuran välityksellä —-eikä se
ole suurtakaan tartuntaa ai-'
heuttanut sen paremmin puolella
kuin toisellekaan."~Vapaa
Sana ja Vapaus ovat vuosikausia
pitäneet vissinlaisia yhteyksiä
"vanhanmaan" kanssa Suo-mirSeuran
välityksellä julkair
semalla : vimeksimainitun lähettämiä
uutistietoja jne. Miksi
järjestöille ja yksilökansa-laisille
koituisi nyt "Suomi-
Seuraan liittymisestä suuremmat
"vaarat" mitä on vuosien
varrella koettu mainittujen
lehtien välisessä "yhteistoiminnassa"
Suomi-Seuran välityksellä,
se on meille käsittämätöntä.
1
harjoittamaa sahatavaran vientiä ]a
siitä esitettyjä parjauksia m. m.
suomalaisessa rosialidemokraattises-sa
Kansan Lehdensä. Kirjoituksessa
korostetaan e'itä Neuvostoliitto myy
Englantiin sahatavaraa maailmanmarkkinahinnoilla.
— Koko kansainvälinen
kauppammie on käytän;
nösrä osoittanut, ettei Neuvostoliitto
ole koskaan harjoittanut eikä aip
harjoittaa dumpingia] Neuvostoliittolaiset
puutavaratuötteet tunnetaan
hyvin Länsi-Euroopassa, Aasiassa
ja Amerikassa, eivätkä ne kai-jpaa
markkinointia varten minkäänlaista
keinotekoista hinnanalennusta,
sanotaan kirjoituksessa.
Metsäteollisuus-lehden artikkelissa,
jonka on kirjoittanut A. Vladimirov
korostetaan aluksi sitä tyyty-väiryyttä,.
jolla laajat julkisen elämän
piirit ovat niin Suomessa kuin
neuvostoliitossakin ottaneet vastaan
viime kuussa maitten välillä
solmitun kauppasopimuksen ja y-leensä
neuvostoliittolais-suomalais-ten
molemminpuolisesti edullisten
taloudellisten suhteiden jatkuvan
kehityksen ja lujittumisen.
Lehti huomauttaa kuitenkin ettei
yhteistoiminnan kehittyminen ole
mieleen kaikille ja mainitsee esimerkkeinä
suomalaisten oikeistopo-litiikkojen,
kuten T. Junnilan ja V.
Leskisen jatkuvan kampanjan tätä
yhteistoimintaa vastaan. Tähän samaan
kampanjaan on erittäin sopimattomalla
tavalla yhtynyt Kansan
Lehti, joka kaikin keinoin yrittää
vakuuttaa lukijoilleen Neuvostoliiton
myyvän sahatavaraa polkuhinnoilla
Englantiin, mikä muka "o.n
herättänyt .vakavaa huolestumista
Suomen sahateollisuuden piirissä."
Lehti ei mainitse tarkemmin, ketkä
nimenomaan ovat "huolestuneet'^ ja
tämä tapahtuu siitä yksinkertaiskta
syysstä,. ettei - noita "huolestuneita"'
henkilöitä Suomessa ole, totena
MetsäteoUisuus-lehti.
Edelleen artikkelissa huomautetaan,
että kolmisenkymmentä vuotta
sitten^ jolloin Neuvostoliitto alkoi
saada satoa sosialistisesta teollistamisesta
ja laajentaa vientiään,
LänsirEuroopan ja,. Amerikan taantumukselliset
lehdet nostivat vajta-van
hälyn n.s. "punaisesta duonpin-gista".
Myös taantumukselliset suomalaiset
lehdet osallistuivat tuohon
kampanjaan. Nyt tämä sama vanha
laulu.esiteään uudella sävelellä.
Kuitenkin tällä kerralla jo suomalaisten
lehtien.joukossa onlöyty-nyt
sellaisia, jotka ovat nousseet
päättävästi, vastustamaan'dumping-väitettä.
Eräät lehdet ovat-korostaneet;
että jos vNeuivosoliiton tarkoituksena
olisi dumpinginharjoit-taminen,
niin se esittäisi aivan toisenlaisia
hintoja kuin tällä hetkellä.
Lisäksi huomautetaan, etteivät
suomalaiset viejät; vielä milloinkaan
ole menettäneet mahdollisuuksiaan
neuvostoliittolaisen puutavaran hintojen
johdosta. /
Metsäteollisuus lehti toteaa, että
qäin ollen oma suomalainen lehdistö
on aiheuttanut-ensimmäisenä st»-
rua Kansan Lehdelle, joka on.vlit-teineen
joutunut ilmeiseen häpeään.
nusteollisuutta ja sähkön tuotantoa.
Perusteollisuuksien . samoinkuin
maatalouden voihiakkaan kehittä-miisen
kautta toivotaan voitavan nopeasti
saavuttaa Länsi Saksan etumatka
jalkineiden, tekstiilien, ta-louskoneiden
y.m. teollisten Irulu-tULtavarain
joiikkotuotannpssa.
ELINKUSTANNUKSET LXNSI-JA
ITX-SAKSASSA.
Niin paljon kuin Länsi-Saksan
talousministeri Erhard onkin ylpeillyt
omilla ansioillaan ja puhunut
'sösiaalis?sta markkinataloudesta",
jossa hinnatkin pysyvät paikoillaan,
voidaan kuitenkin todeta, että pikkuhiljaa
ovat hinnat Länsi-Saksassakin,
eräitä tilapäisiä taukoja lu-kirunottamatta.
kivunneet ylöspäin.
Kun Länsi-Saksan elinkustannusindeksi
vuonna 1950 oli lÖO,
oli se vuonna 1956 jo luvussa 11.).
Itä-Saksassa on sensijaan tapahtunut
aivan päin\'astainen kehitys.
Vuoden 1950 luvusta 100, oli elinkustannusindeksi
vuoteen 1957 mennessä
pudonnut lukuun 6L mikä
merkitsee 39% n suuruista hintojen
laskua.
Vuodesta 1950 lähtien on Itä-Sak-sässa
toimeenpantu 18 suurta hintojen
alennusta mitkä on tehnyt mahdolliseksi
tuotannon ja työn tuottavuuden
voimakas nousu ja toiseksi
se seikka, että lähes 90 % teollisuudesta
ja y l i 70 % vähittäiskaupasta
on nyt joko kansan yhteisomistuksessa
tai osuuskuntien hallussa.
Vaikka sodan jälkeen musta
pörs:i kukoistikin ja monenlaiset
myös poliittiset keinottelijat —
varsinkin Länsi-Berliinistä käsin •—•
olivat sotkemassa markkinoita, on
tämä aika nyt takanapäin ja Itä-Sak^
san väestö voi nyt turvallisin mielin
katsella tulevaisuuteen.' Viimeiset
säännöstelymääräykset kumottiin jo
puolitoista vuotta sitten eikä tavaravalikoima
enempää kuin niiden laatukaan
ole koskaan olleet niin hyvä
ja väestön ostokyky niin , korkea
kuin tällä hetkellä.
-Palkkataso samoinkuin sosiaali-iisuiidessä
54 %:n nousua keskian^
sioissa. Kun Länsi Saksan teollisuudessa
keskituntipalkat i nousivat
samanaikaisesti saman prp^
riiäärän, voidaan todeta, että reaalipalkat
ovat Itä Saksassa nousseet;
elinkustannusten kehitykisen hub-niiponottaen,
paljon- • voimakkaammin.
,\ . ' •
SOSIAALISTA EDISTYSTÄ
Sekä viime että tämän vuoden aikana
on lisäksi suoritettu joukko
toimenpiteitä, jotka parantavat Itä-
Saksan väestön toimeentuloa. Niinpä
tämän vuoden alkupuolella korotettiin
palkkoja noin 2 3 miljPo-nalle
työläiselle ja viranhaltijan».
Tätä seurasivat eläkkeiden huomattava
korotus ja samanaikaiset hinr
tojen alennukset ja' jälleen tämän
kui»n alusta kahvin ja viinin hintojen
alennus. Vuorina 1957 siirryttiin
Itä Saksassa teollisuudessa ja
vuorityössä 45 tuuriin työviikkoon,
kun Länsi-Saksassa vuoden 1956 lopulla
viikottainen työaika vielä liik-itui
48,5 tunnin vaiheilla. Asuntotuotanto
on Itä^Saksassa kasvanut
jatkuvasti. K u n vuosina 1Ö55—56
rakennettiin vajaat 33,000 asuntoa
vuodessa, nousee luku tänä vuonna
yli 91,000:n. Vuokrataso. on pysynyt
samana vuodesta 1950 lähtien.
1VUOTISSUUNNITELMA
Aivan näinä päivinä on Itä-Saksassa
hyväksytty uusi taloussuunnitelma,
joka nyt käsittää' 7 vuoden
jakson, vuodet 1959—65. .Sen mukaan
tulee tuotannon taso viime
vuodesta nousemaan 88 % :lla, kaksinkertaistumaan
vuoden 1957 tasosta
ja olemaan noin viisinkertainen
V. 1936 tasoon verrattuna. Suunnitelma
merkitsee ratkaisevaa askelta
Länsi-Saksan ohittamisessa.
Sen aikana rakennetaan suuri joukko
uusia teollisuuslaitoksia, m;m.
maailman suurin ruskohiilikombi-naatti
"Schwar2e Pumpe" ja kaksi
maailman suurinta ruskohiilellä toimivaa
höyryvoima-asemaa Lybbe-nau
ja Westchäu, joiden yhteinen
teho nousee 2,300,000 kilowattiin,
mikä on yhtä paljon kuin Suomen
voima-asemien tämän hetkinen kokona
isteho.
Saksan demokraattisen tasavallan
loistava taloudellinen kehitys, josta
edellä ei die voitu tehdä kuin pieni
läpileikkaus, äritaa jokaiselle sosialismin
ystävälle tyytyväisyyden tunnetta
ja vaikka revanshihengellä
onkin tämän päivän Länsi-Saksassa
edelleen' paljon jalansijaa, antaa
Itä Saksan rauhanomainen kehitys
lupauksia siitä, että tälläkin maailmankolkalla
on mahdollista tulevaisuudessa
ilman atomipommeja ja
ilman varustelua rakentaa ja tehdä
työtä kansojen paremman tulevaisuuden
hyväksi.
laavalla ajalla.
Jättiläissiltä '
Möldauriyli
Praha. >— .A Piakkoin Valmistuu
Tshekkoslovakian; suiiriinpaany^^^^
voimalaitokseen kiiiiluya' Orlikiri
pato. Sen lähelle rakennetaan Mol-daun
poikki Zdakövin ja^ Stare
Sedlon välille jä'ttiläissiitä, jonka
tukipilarien välimatka on 540 metriä.
Silta ' tulee kulkemaan 106
metrin korkeudella Moldaun nykyisestä
pinnasta^ mutta 'vuonna 1961
vedenpinta nousee useita metrejä
padon vuoksi. Sillan teräsrakenteen
jänneväli on 330 metriä ja se on
siis suurempi kuin vuonna-1941 rakennetun
Niagaran sillan, jolla on
tähänastinen ennätys 290 metriä.
I B »
— Tuollako?.
vettä!
KAMALIA SATUJA . .
Eeva, 8-yuotias, lukee satukirjaa, ,'
jossa kerrotaan noidista ja peikois-ta.
Äiti huomaa, että tyttö on tuk- Aijjl
kinut korvansa sormillaari ja ky-syy:
• ^
— Miksi sinä noin teet?; ^ vMfsl
— Tässä on niin kamalia satuja, -.l
vastaa Eeva, että iriinä en uskalla
kuunnella mitä luen.
100,000 SUOMALAISTA
ON MENNYT RUOTSIIN
I
Tukholma. — Ruotsissa on noin
190,000 ulkomaalaista matkailijoiden,
ja tilapäisesti maassa oleskelevien
lisäksi, kertoo Stockholms-
Tidningen. Yli puolet heistä on
työssä olevia muiden ollessa etupäässä
heidän omaisiaan.
Noin 125,000 ulkomaalaista on
pohjoisista naapurimaista, suomalaisten
osuuden ollessa yli 70,000'.
Ulkomaalaisiksi sanan laajassa merkityksessä
voidaan lukea myös ne
100,000 1 ulkomailla syntynyttä,
jotka sodan jälkeen ovat saaneet
Ruotsin kansalaisoikeudet. 45,000
heistä on naapurimaista ja y l i 20,-
000 Baltian maista, lähinä Virosta.
Näin ollen Ruotsissa ori lähes 300,-
000 ulkomaista syntyperää olevaa
m
SUOMI SITOUTUNUT
— Bambun kukinnan väliä voi olla
jopa kymmeniä vuosia; se lisään-tyly
pääasiassa juuriversojen avulla.
— Yhdestä silkkiperhosen kotelosta
saadaan 100 metriä silkkirih^
maa.
Helsinki. — K U — Suomi on aikoinaan
Neuvostoliiton kanssa tehdyssä
kauppacopimukse^sa sitoutunut
myöntämään Neuvostoliitolle
ehdottoman ja rajoittamattoman
suosituimmuuden kaikissa moleni-pien
maiden välistä kauppaa ja merenkulkua
koskevissa kysymyksissä
kwn myöskin teollisuuteen ja muihin
taloudellisen toiminnan rauc-toihin
nähden. Sopimus on molem-:
minpuolinen ja samat oikeudet on
Neuvostoliitto myös myöntänyt
Suomelle.
Tämän sopimuksen mukaan sopimuspuolet
myöntävät toisilleen suosituimmuuden
erityisesti kaikissa
kysymyksissä, jotka koskevat tulle*
ja sekä kaikkia maksuja ja veroja;
tullitariffien tulkintaa; -tullimaksujen
kantotapoja, tavaroiden luokit-teltta,
tullimaksujen palauttamista,
ijälleenvientiä, tavaroiden uudel-leenlastaamista
ja varastoimista, tavaroita
tullattaessa sovellettavia.oh-jeita,
muodollisuuksia ja maksuja.
Kummankaan sopimuspuolen alur
eelta peräisin oleviin tai sieltä tuo-joko
vakituisesti asumassa tai työs
kenlelemässä. , „ • / .
On kuitenkin huomautettava, että '; k
nämä.luVut ovat osittain epävarmo- ' t*
ja, lehti mainitsee, koska naapuri-maiden
ihmiset eivät nykyisin t ä r ^ ; K |^
vitse oleskelulupaa jäädäkseen .Jg
Ruotsiin. Luvuissa esiintyy myös
melkoisia kausivaihteluja^ .^'IfL
Useimmat ulkomaalaiset ovat
suurkaupungeissa j a keskisuurisisa'
teollisuuskaupungeissa^ Tukholma
on selvästi johdossa, mikä suurella i
osalta johtuu Saksasta ja Suomesta /
saapuneesta naistyövoimasta, Tans- {^ÄJ
kalaiset tytöt sen sijaan tuntuvat 1
pysyttelevän mieluiten kotonaan, . ';?|
siUä tanskalaisia miehiä on Ruötsis- '. %\
sa neljä kertaa enemmän kuin nai-sia.
•. • . 'liMi
'
: • — ; - • •
•
taviin ..luonnon- ja. teoUisuustuöttei-siin
ei niitä toisen puolen alueelle "h4\
tuotaessa missaan tapauksessa s * ••
velleta muita tahi korkeampia tulle- „ , .1
ja .veroja ja riiaksujä leikä miiita tai' -j
rasittavampia määräyksiä taijmu<j^
dollisuuksiä kudn niitä, joita nyt tai ' 7{ I
vastedes sovelletaari minkä tahansa . äl
kolmannen maan samanlaisiiri luc^
non- ja teollisuustuotteisiin.
Jos Suomen eduskunta saisi pää-;
hänsä, että Suomen on vastoin omia,:
etujaan mentävä mukaan seitsikkoon,
velvoittavat edellämainitun:;
1. 12. 1947 Moskovassa allekirjoiter
• tun kauppasopimuksen säännökset;:
jotka maaliskciun 5 pnä 1948 annetulla
lailla ovat saaneet Suomessa
lainvoiman. Suomea myöntämää^ 1
Neuvostoliitolle vastaavat edut, jot- f
ka se tulisi myöntämään jonkinvkohj
mannen .maan tuontitavaroille. E-dellämainittu
kauppasopimus on
edelleen voimassa ja tähän sopi-^;
mukseen perustuu mm. uusi maittemme
välinen vuosiksi 1961—65'
solmittu pitkäaikainen kauppasopimus.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Miten USAn farmarit "vaurastuvat"
Sanotaan, että tilastot eivät valehtele
— mutta tilastojen avulla
voidaan kuitenkin valehdella.
• Tämä juttu tuli mieleen. lukiessamme
"American Farm BUreau"-
liiton;puhemiehenW. E. Hamiltonin
lausuntoa, missä alleviivataan •:. sosia-listisen
valtion:jumalattomuutta ja
sanotaan: "farmilauatkunta uskoo,
"eirä-Yhdysvallafvoi kohdata ja saattaa;
tappiolle neuvostokaupan: päät-täväs,
ti/ pannen, .täytäntöön yksityis-yrittelijäisyyden
periaatteita."
Mr. Hamilton on siis yksTniistä
harvoista jotka vielä ovat maatalouj^
dessa uskovinaan "yksityiskyrittell:
iäisyyden", paremmuuteen ^sosialistiseen
tuotantoon verrattuna. No,
jokainen uskollaan autuaaksi .tulkoon.
Mutta minkälaisia ovat ne menetelmät,
joiden avulla nimenomaan
Yhdysvaltain "yksityisyrittelijäyh-teiskunta"
farmiongelmia: ratkaisee?
Me emme halua nyt puhua siitä,
miten ns.lperhefarmit' ovat Häviämässä
näyttämöltä suurten rehur ja
muiden yhtiöiden kehittäessä järjestelmää,
jonka puitteissa ne "far-maavat?
virallisestikin farmareita,
jotka farmaavat eli tuottavat' prosentti-
tai muullapalkalla^ joko > ka-noja,
kananmunia tai multa tuotteita
näille suuryhtiöille. -TMmäon tietenkin
johdonmukainen tulos "yksi-tyisyrittelijäisyydestä"
i mikä tappaa
kaiken todellisen yksityisyrittäjä-mahdollisuuden
pikkuihmisiltä.
Mutta, katsokaamme asian toista
puolta, nimenomaan farmariryhmän
alapäätä.- Yleisesti tiedetään" että
ns. "pako maalta" on niin Yhdysvalloissa
'kuin: täällä-täydessä
menossa'. Nuoret"" kaikkoavat
mejko tyyten pois farmisea-duilta,
missä he eivät näe olevan
juuri minkäänlaisia elämänmahdol-lisuuksia.
Toisaalla on joukkomitassa sellaisia-
pikkufarmeja,; joissa viljellään
maata ja kasvatetaan karjaa vain
"osa-aika perustalla?,' farmarien
käydessä "leipätöissä" muulla — joko
rakennuksilla kesäisin;-metsissä
talvisin täi muissa enemmän tai vähemmän
satunnaisissa töissä yleen:
sä. He asuvat vielä farmeilla työttömyyskausien
, läpi ja harrastavat
maanviljelyäkin isikäli kuin on. voimaa
ja mahdollisuuksia.
Tällaisia "farmeja" ori sekä- Ca-nadassa
että Yhdysvalloissa nyt palr
jon — ja niiden lukumäärä lisääntyy
yhä. Se johtuu yksinkertaisesti
siitä, että pikkularmit tulevat yhä l i sääntyvässä
fmäärässäv kannattamattomiksi.
Näiden, farmarien on mentävä
ensin osaajaksi ja lopulta.pysyvästi
muihin töihin ja niin jää
heiltä pakosta maanviljelys toisarvoiseksi
tekijäksi.
Tässä tilanteessa, näin kertoo
meille esim. veljeslehtemme Työ-mies-
Eteenpäin äskettäisessä uutis-tiedossaan,
on Yhdysvaltain maaseutujen
politiikoille ja liikemiehille on
annettu etukäteen tieto, että y l i
4i000,000 farmaria saatetaan pyyhkäistä
pois Setä Samulin "farmarien"
kirjoista seuraavan yhden ainoan
vuoden aikana. Hallitus ottanee
käytäntöön uuden-menetelmän
Siitä; ketkä maaseutujen asukkaista
luokitellaan farmareiksi ja ketkä
vain maaseudulla asujiksi? Farmi-luokasta
poistetaan kaikki ne Tcan-nattamattomiksi
tulleet pikkufa^^
mit, missä-minkään alan maataloustuotanto
ei vie; enää pääosaa elinkeinona.
~'
-Täten hallituksen tilastoista romahtaa
valtavasti yhä pienemmäksi
tuleva Yhdysvaltain farmarivä-estön
lukumäärä!
Voidaan tietenkin sanoa^ että
asiallisesti nämä "farmarit" ovat lakanneet
olemasta farmareita. Pakko
on ajanut heidät tilanteeseen,
missä heistä on tullut ainakin osittain
palkkatyöläisiä. He ovat joutuneet
maataloudessaiyksityisyritte"
lijäisyyteen perustuvan yhteiskunnan
uhreiksi ja hallitus aikoo edelleen'
nopeistuttaa tämän "proleta-ricoitumisprosessin"
kulkua pyyhkimällä
heidät virallisista farmarilii
lastoistakin pois! , ,
Ja ,tästä on kuuleriia vissinlaista
hyötyäkin. Kun nämä '4/H)0,000
pikkufarmaria, pyyhkäistään, pois
. i
mm
im -Ml
I
nm
„ K
I
VM
m
farmarien luetteloista, niin siten
saadaan kuulema tilastollisesti far-mitulot
"nousemaan" keskimäärin
asukasta kohden. Niin kykenee maa- v
talousministeri Benson - T ^ ja alussa
mainittu mr. Hamilton — osoittamaa
tilastoihin'verraten, niiten f a r marien
elintaso muka kohoaa. Tämä
sittenkin, vaikka farmarien
yleistulot edeljeen laskevat, kuten
ne ovat jatkuvasti laskeneet. Nel-j
än milj oonan liuonotuloisen farmin ;
poistaminen farmikirjoista tarkoit- ,
•
•M
il
m
m
-ml
taa tietenkin sitä, että. jälellejäänei-m
m m m
m
'M
den parempiosaisten ^farmien kes- r>
kihkertaiset tulot jäävät kirjjmpi-:
dollisesti < huomattavasti korkeammiksi
mitä ne olisivat, jos keskiarvoa
laskettaessa huomioitaisiin;
myös nämä 4000,000 farmia.' .\,
Neljä miljoonaa farmia,, (keski-,
määrin 4 henkeä perheessä) edustaa
ainakin 16,000,000'ihmistä —
siis miltei koko Canadan kansaa yer- y/A
rattavaa ihmismäärää. Kukaan ei
tietenkään välitä siitä, initfen tule: •
vat toimeen nämä isoisten jalkoihin ^
sortuneet pikkufarmarit. "Viralli-^''^
nen" taho tuntuu olevan sitä mieltä, \||
että mikään rumuus ei kiinnosta ke- \ '
tään niin kauan kuin se saadaan jo-• |i
tenkin peitetyksi. , ^ . fl
Rohkenemme kuitenkin' epäillä „1"
lettei Yhdysvaltain kapitalistinen ; J
maatalous pysty kilpailemaan so->
sialistisen maailmanosan maataIoui;-^;.j!<|
den kanssa tällaisilla menetelmillä, h J |
Emme kiellä * lahikaan/ kapitalisti- i |
sen maataloustuotannon tehokkuut- -)|^
ta — mutta julmaa-ja kaikkea in;., 4^
himillisyyttä kaihtavaa se^ kuiten»?!,!^
icin on!,— Känsäkoura." , " J > ^Mli
'mi mmi immmmm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 26, 1959 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1959-11-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus591126 |
Description
| Title | 1959-11-26-02 |
| OCR text |
mm
YhdysvaUolssa: 1 v t iooe kk. 4 «
raskuun 26 puS 79 vuotta. ,
pf; ^ S uf^p^Kföiäa^ öh Vapaa Säh lauäntäiften
' " toimituskiijöitus, missä^
1^ , >>:mien eteen sitä suurta vaaraa, mikä heitä niuka- kohtaa, jos
f liittyjät 1 välillisesti järjestöjensä ja seurojensa välityksellä
irSuomen valtion apurahoja nauttivaan SuomirSeuraan, kuten
Suonii-Seura ehdottaa. H
j ?:vPol^ Suomi-Seuran esitystä" vastaan, Vapaa
^ Säliä julisti, että "ajatus on . hyvä", mutta "tämän mänte-
- r ^ n suomalaisten seurojen liittyminen Helsingissä olevaan
- SiiomirSeuraan ei nimittäin ole aivan yhtä yksinkertainen
Ikysymys kuin miksi se ehkä siellä käsitetään."
t Jos asia on näin suoraviivaisen selvä, niin miksi Vapaa
Sauria kiirehti järjestöilleen ja seuroilleen\ kielteisiä neuvoj
a a jakamana Mitkä järjestöt ja seurat olivat lehdeltä
,p3^äneet tällaista kielteistä propagandaa?
Önrjalta kohdaltamme olemme sitä mieltä, että seurojen,
järjestöjen ja yhdistysten pitäisi saada vapaasti käsitellä tätä
kysymystä^ ilman mitään prppagandapainostusta.
Me emme puolestamme halua mitenkään vaikuttaa minkään
järjestön tai seuran päätökseen tässä asiassa.
i i ' . ,
te
te-im:
SI-'
mm : y
[min - • •
te?,-;
te-m--
1^^ •
my
W0-
Mutta samalla kertaa on syytä korostaa, että Vapaa Sanan
väitökset eivät pidä vettä vähääkään. Mainittu lehti "perustelee"
kielteistä asennettaan seuraavasti; " . . .Täällä suomalaisten
keskuudessa ei ole poliittisia järjestöjä muilla kuin
•kommunisteilla . . ." Vapaa Sana tietää että tämä on tarkoituksellista
vääristelyä. Jos se ei sitä ole niin silloin on Vapaa
Sanakin "kommunistiiehti" — sillä ilman muuta on selvää,
että Vapaa Sana ei ole politiikasta aivan vapaa! Sama pitää
paikkansa moneen muuhunkin yhdistykseen ja seuraan nähden.
Ne omaksuvat vissejä poliittisia katsomuksia, niin Ca-
, nadaa kuin Suomea ja muitakin maita koskevista asioista ja
'kysymyksistä. Puheet "ei poliittista järjestöistä" edustavat
•siis tarkoituksellista hämäysyritystä. Mitä taas tulee suomalaisten
"kommiunistienjärjestöihi niiri ne ovat suhteel-
'lisen pieniä kommunistipuolueen osastoja tai klubeja, jotka
eivät käsittääksemme ole saaneet Suomi-Seuran jäsenkehoi-
.tuskirjettä — ja vaikka olisivat saaneetkin, eivät tulisi kui-
;','tenkaah, siihen.liittymä Tässä suhteessa suomenkieliset
^'konamunistipuoiueen osastot ovat aivan samassa asemassa
•vkirin övatsjiomerikieliset GCF:nkin osastot. Poliittisen pup-
>^iue^eh orgaaneina ne eivät varmaankaan tällaista jäsenyhteyt-
*'tä itselieeii hankkisi. Niiden toiminta ja koko elämä on ole-
!,mukseltaan sellaista, että se tekee nnlle Suomi-Seuraan yhty-
, misen melko mahdottomaksi. Ja kuten sanottu, me epäi-
•^^lemme, että Suomi^Seura ei ole näille puolueosastoille jäsen^
• yhtymiskutsua lähettänytkään. Mitään "kommunistivaaraa"
-ei siis ole olemassakaan.
Vääristellen tietoisesti asioita Vapaa Sana menee kuiten-
• "kin tässä "kommunistipelossaan" min pitkälle,/että leimaa
"kansalaistemme keskuudessa toimivan vanhimman ja suurim-i-
man kulttuurijärjestön tGSJ)"kommunistijärjestöksi". Lehti
^ jluonnoUisesti tietää, että CSJ on täysin itsenäinen valistus-ja
vJtulttuurijärjestö, millä ei ole minkäänlaisia järjestösiteitä
sen paremmin Canadan kommunistipuolueen kuin minkään
,? muunkaan poliittisen puolueen kanssa. Työläisten ja farma-
^ • GSJ laatii oman ohjelmansa ja toi-
«•mintasuunnitelmansa ja kuten tiedetään^^^se ei tyydytä Va-v^.
paa Sanaa, 'Mutta sen sijaan, että väittelisi olevaisesta, eli
'/CSJ:n todellisista ohjelmakysymyksistä. Vapaa Sana turvau-ftuu:
vararikkoutuneisuutta osoittavaan "kommunistisyytte-
'lyyn", millä ei ole häntää eikä päätä.
Mutta olettakaamme väittelyn vuoksi, että Vapaa Sa-
/:'nalla olisi aihetta eräitä järjestöjä ja yhdistyksiä varoittaa .
//'tartuntavaaraa" vastaan siitä, jos ne liittyvät muodollisesti
'*'SanokaammeCSJ:n kanssa Suomi-Seuraan. Jos aatetartunta
- r-on niin suurta, että se tulisi tällaisesta löysästä järjestöyh-
, ' teydestä, niin kuinka suuressa "vaarassa" Vapaa Sanan luki-
Vjat ja kannattajat ovatkaan jokapäiväisessä elämässään? Me
v^',tiedänMner^e
- salaisiamme asuu hyvässä sovussa naapureina. Heidän välil-t.
lääri on perheyhteyksiä — jopa avioliittosuhteitakin. He ovat
'.joissakin tapauksissa metsästys- ja kalastuskavereitakin,
; vaikka äänestävät eri ehdokkaita ja lukevat eri lehtiä. Po-
";liittisista ja muista mielipide-eroavaisuuksistaan huolimatta
; ^^kansalaisemme vovat^ j
^ sissä ja toimivat niissä yhteisten leipäkysymystensä puoles-
* ta. Mahdollisesti heidän poliittiset katsomuksensa vie heidät
'joissakin asioissa^eri linjoille ammattiyhdistyksissä, veron-
^ maksajain yhdistyksissä jne. — mutta se ei estäheitä kuulu- "
- masta ja työskentelemästä /samoissa järjestöissä yhteisen
redun hyväksi/ ' v , - ^ . *
3' Kun'näin,onjjokapäiväisessä elämässä ja järjestötoimin-
"nassa, niin ^miksit Suomi-Seuraan liittymisestä koituisi nyt;|
' kuBWttäva'tartunnan'vaara? Ilmeisesti Vapaa Sana yrittää
• 'paisuttaa tässä asiassa sammakosta härän.
Vapaa Sanan toisena verukkeena oli tämä: "Eikä tämä
V puoli (kommunismitartunnan vaara —^V.) ole ainoa varteenotettava
liittymisasiassa. Katsoen siihen, missä asemassa
. , Supmi on kommynisti-Venäjän varjossa ja katsoen nykyiseen
1 yleismaailmalliseen poliittiseen tilanteeseen, emme ainakaan
tällä=h'etkellä pitäisi erikoisen Uisäana tekona tämän mante-'
' 5-recn' epäpoliittisten seurojen liittymistä Helsingissä pääma-
^jaansa pitävääniiittobfi.. - ' -
^ / r . , V'Suomennettuna: "Kylmän sodan" politiikan soveltami-f
l i e n järjestötoimintaamme on sittenkin tärkeämpää kuin kan-
^IJ'' , '\'j5alafstemme yhteinen etu! ^ ' '
';,/yäpaa Sana Vetoaa lopuksi siihen, että "Suomessa mah-i
t , r d ö n i ^ i j tilannfe tällaisiin seikkoihin nähden on erilainen ja I
' / ;M^ä ehkä ei ymmärretä . . s i t ä , että täällä eiJ*kommunis- j
I1s i1s
1 ^ '
I ^ -
r
l i i
lv,-
m
mi
tr e•
i
Tinunins. — Viime viikon perjantaina
nimitettiin .edistysmielinen
kaivostyöläinen Len'MichaiidTim-minsiii
k^upunginvältuust^^ ehclök-icaaks
en^ joulukuuii 2 pnä toimitettaviin
kaupungin^ valtuuston
vaaleihin. •
Micha^d sanoi, että hänen jyaäli-ohjelmansa
- keskeiseks^ kysymykseksi
tulee aseistariisunta. Hän sa--
iioi, että yleisen aseistariisumisen
johdosta voitaisiin säästää miljoonia
dollareita ja siten estää monet
kunnat joutumasta vararikkoon.
Ajatelkaa mitä tämä merkitsisi
Timminsin veronmaksajille, sanoi
mr. Michaud. Veroja voitaisiin alen--
taa puolella, sairaaloille^ja kouluille
voitaisiin lahjoittaa suuria ra-hasun^
mia.
Port ÄFthuriii veron-niaksajät
joutunevat
niaksamaan täyden veron
Port Arthtir. — Ensi vuonna voi
käydä niin, että kaupungin veron-niakcajat
eivät voikaan maksaa verojansa
etukätjeen ja siten säästyä
huomattavalta menoerältä. Kaupunginvaltuustossa
on väitetty, että
se 6 prosentin huojennus, jota on
annettu aikaisin veronsa maksaneille
veronmaksajille, merkitsee huomattavaa
kaupungin tulojen pienentymistä.
Valtuusmies Saul Laskin
väittää, että kaiipungin tulot
voivat nousta arviolta $30 000:11a
jos menettelystä luovutaan.
kaan taakan joutui: kantamaan; Sak^
san^ demokraattinen ; tasavalta;^ jolle
tässä jaossa jäi maan:se :puoli, jossa
maatalö^^
paiäosaa^ kun taas pääa^
kealla tasolla^ oleyatitei^liset
varat jäivät Länsi-Sakss^ S: ^
' :Vwmme: iiyt
että Saksan demokraattisen tiasayal-lan
pierustaniinen 10 Vuotta liitten
muodostui merkittäväksi ja kään-teehtekeväkqi-
tapahtumaksi^ E^^
pässa ei vain poliittisesti; r vaan
myös taloudellisesti. Kuri katselemme
kuljettua tietä, voimme todeta,
että ensimmäinen' saksiaiainen - työläis-
ja taionpoikaisvaltio on kyen-lut
vieläkin nopeampaa kuin Länsi-
Sakasn kanssa ei vain tasavertaiseen
asemaan vaan sen kehitys on ollut
vieläk ninopeampaa kuin Länsi-
Saksan, jonka "taloudelliseäta ihmeestä"
porvarilliset piirit pitävät
meteliä.
VIIDES TEOLLISUUSVALTIO
EUROOPASSA
Jos verrataan teollisuuden kehitystä
isotien edelliseen tasoon, nousi
Itä-Saksan teoUisiiusttiotanto viime
vuoden loppuun mennessä vuoden
1936 tasosta noin 2.7 kertaiseksi.
Erikoisen voimakasta oli kehitys ke-toDUisuusvaltiokp:
Euroopassa
san ja/Ranskan j^keenVi^ E r i alojen
kehityksestä mainittakoon, että;riis-kohiilen
tuotannossa; on: Itä Saksa
^ensimniäisellä. tilalla maailmassai:
Kenaian teollisuuden tuotannossa se
on - toisella K sijallamaailmassa ;asu-,
kasfa kohden lafskettuna ja tällä hetkellä)
on maasuurin koneiden; ulos-viejä
visosialjstisc^ leirissä^ Vuoäe^^
ta 1950 tämän vuoden loppuun mennessä
lasketaan maaii metallinj alos-tusteoliisimdenvt^
noiri; 3,3 kcsrtaiseksi.' " 7 '
L^SI-SÄKSAN ETUMATKA
SAAVUTETAAN
Saksan demokrattinen tasavalta
on jo ohittanut Länsi-Saksan viljatuotteiden,
sokerin, voih, sianlihan,
kalan, peioinoideH j a ravintoarsvo-jen
kulutuksesisa asukasta kohden.
Lähivuosien suurena tavoitteena on
Länsi Saksan phittaminen t&rkeim-pien
elintarvikkeiden ja kulutUs-favaroiden
kulutuksessa asukasta
kohden vuoden 1961 loppuun men-ne:
sä. Tätä Varten aiotaan kohottaa
voimakkiaasti nimenomaan kemiallisen
teollisuuden tuotantoa, jonka a-vulla
voidaan tuottaa huokeita ja
korkealaatuisia kulutustavaroita
joukkokäyttöön. Kun maa ei ole
kovin rikas metallien jä puun suhteen,
joudutaan huomio keskittä-liiään
muovien ja muiden synteettisten
tuotteiden tuotantoon. Edelleen
myöntäiniä etiija ori vuosi vuodelta
lisätty siten,- ettäsosiaalirtenotnyt
inuodöstavat noin 25 % valtion menoista.
.Työläisten ja viranhaltijain
keskimääräiset; kuukausiansiot r ovat
vuodesta, 1950 nousseet kaikilla a-loilla'
keksimäärin 256 - riiar^casta^
eeri 1957 mennessä 380 b f m ^ ^
käan, - teollisuiidessa ovat vastaavat
;sääntyraässä:/c'anadÄf?4v^^^
vuonna ^ o n ' todettu 100 ^.prosenttia
llgTäiMn^^
sen kuukauden aikana todettiin uusia
tautitapauksia 169 verrattuna'
70:een viime vuoden vastaavalla
| j l l l g : i j | | | | | g | ^^
. Kaikkiaan- syfilistä sairastavia
henkkilöitä tiedettiin olevan tämän
miallisessa teollisuudessa, jonka nostetaan voimakkaasti koneraken
tuotanto nelinkertaistui tänä aika-
,nä. Samana aikana kohosi Länsi-
Saksan teollisuustuotanto 2 3 kertaiseksi.
Jos vuoden 1950 taso Otetaan
lähtökohdaksi, nousi Länsi-Saksan
teollisuustuotanto viime, vuoden
loppuun mennessä lukuun 210, mutta
Itä-Saksan lamana aikana lukuun
241 ja tänä vuorina sen lasketaan
nousevan lukuun 267. Nopean kf-
NL MYY SAHATAVARAA
MARKKINAHINNOILLA
Moskova. — (SIB) — Neuvosto
liittolainen lehti "Lesnaja promiish-lennpct"
(Metsäteollisuus) julkaisi
muutama päivä sitten kirjoituksen,
jossa käsitellään Neuvostoliiton
miin nähden tunneta mitään
'suojasäätä' . . . "
Siinäpä sitä onkin vastaväitr-teitä
kerraksi; vääristelyjä,
puolitotuuksia ja päällyruoaksi
kiihkoilua kylmän sodan ohjelman
jatkamisesta täkäläisten
kansalaistemme keskuudessa.
Kuten sanottu, meidän mier
Iestämme nämä verukkeet
Suomi-Seuran liittymistä vas-^
taan eivät pidä vettä lainkaan.
Mutta me toivomme, että kaikki
järjestöt ja yhdistykset, niin
CSJ, kuin kansallisseurat ja
muut yhdistykset, kirkkoseu-rat,
seka urheilijain ja naisten
järjestöt keskustelisivat kiihkottomasti
tästä kysymyksestä
ja tekisivät ratkaisunsa sillä
perusteella, että onko tällaisesr
ta jäsenyydestä yleistä hyötyä,
vai eikö ole. Jos yleinen etu
puhuu liittymisen puolesta,
nun vasemmistosuunnan omaksuvat
työväenjärjestöt eivät
varmaankaan pelkää silloin
"aatteellista tartuntaa" — ja
samaa suoraselkäisyyttä rohkenemme
odottaa myös oikeisto-suunnan
järjestöiltä ja yhdistyksiltä.
Puhumalla asiat paranevat,
opettaa meille suomalainen sananparsi
ja se pätee tässäkin
asiassa. Keskusteltakoon tästä
kysymyksestä sekä järjestöpiir
reissä että sanomalehtiemme
palstoilla ja tehtäköön ratkaisut
tämän keskustelun perusteella.
Muuten sivumennen sanoen,
esimerkiksi Vapaa Sana ja
meidän lehtemme Vapaus ovat
vuosikausiäHolleetjeiräänlaises-sa
"yhteistoiminnassa?? v;Suomi-?
Seuran välityksellä —-eikä se
ole suurtakaan tartuntaa ai-'
heuttanut sen paremmin puolella
kuin toisellekaan."~Vapaa
Sana ja Vapaus ovat vuosikausia
pitäneet vissinlaisia yhteyksiä
"vanhanmaan" kanssa Suo-mirSeuran
välityksellä julkair
semalla : vimeksimainitun lähettämiä
uutistietoja jne. Miksi
järjestöille ja yksilökansa-laisille
koituisi nyt "Suomi-
Seuraan liittymisestä suuremmat
"vaarat" mitä on vuosien
varrella koettu mainittujen
lehtien välisessä "yhteistoiminnassa"
Suomi-Seuran välityksellä,
se on meille käsittämätöntä.
1
harjoittamaa sahatavaran vientiä ]a
siitä esitettyjä parjauksia m. m.
suomalaisessa rosialidemokraattises-sa
Kansan Lehdensä. Kirjoituksessa
korostetaan e'itä Neuvostoliitto myy
Englantiin sahatavaraa maailmanmarkkinahinnoilla.
— Koko kansainvälinen
kauppammie on käytän;
nösrä osoittanut, ettei Neuvostoliitto
ole koskaan harjoittanut eikä aip
harjoittaa dumpingia] Neuvostoliittolaiset
puutavaratuötteet tunnetaan
hyvin Länsi-Euroopassa, Aasiassa
ja Amerikassa, eivätkä ne kai-jpaa
markkinointia varten minkäänlaista
keinotekoista hinnanalennusta,
sanotaan kirjoituksessa.
Metsäteollisuus-lehden artikkelissa,
jonka on kirjoittanut A. Vladimirov
korostetaan aluksi sitä tyyty-väiryyttä,.
jolla laajat julkisen elämän
piirit ovat niin Suomessa kuin
neuvostoliitossakin ottaneet vastaan
viime kuussa maitten välillä
solmitun kauppasopimuksen ja y-leensä
neuvostoliittolais-suomalais-ten
molemminpuolisesti edullisten
taloudellisten suhteiden jatkuvan
kehityksen ja lujittumisen.
Lehti huomauttaa kuitenkin ettei
yhteistoiminnan kehittyminen ole
mieleen kaikille ja mainitsee esimerkkeinä
suomalaisten oikeistopo-litiikkojen,
kuten T. Junnilan ja V.
Leskisen jatkuvan kampanjan tätä
yhteistoimintaa vastaan. Tähän samaan
kampanjaan on erittäin sopimattomalla
tavalla yhtynyt Kansan
Lehti, joka kaikin keinoin yrittää
vakuuttaa lukijoilleen Neuvostoliiton
myyvän sahatavaraa polkuhinnoilla
Englantiin, mikä muka "o.n
herättänyt .vakavaa huolestumista
Suomen sahateollisuuden piirissä."
Lehti ei mainitse tarkemmin, ketkä
nimenomaan ovat "huolestuneet'^ ja
tämä tapahtuu siitä yksinkertaiskta
syysstä,. ettei - noita "huolestuneita"'
henkilöitä Suomessa ole, totena
MetsäteoUisuus-lehti.
Edelleen artikkelissa huomautetaan,
että kolmisenkymmentä vuotta
sitten^ jolloin Neuvostoliitto alkoi
saada satoa sosialistisesta teollistamisesta
ja laajentaa vientiään,
LänsirEuroopan ja,. Amerikan taantumukselliset
lehdet nostivat vajta-van
hälyn n.s. "punaisesta duonpin-gista".
Myös taantumukselliset suomalaiset
lehdet osallistuivat tuohon
kampanjaan. Nyt tämä sama vanha
laulu.esiteään uudella sävelellä.
Kuitenkin tällä kerralla jo suomalaisten
lehtien.joukossa onlöyty-nyt
sellaisia, jotka ovat nousseet
päättävästi, vastustamaan'dumping-väitettä.
Eräät lehdet ovat-korostaneet;
että jos vNeuivosoliiton tarkoituksena
olisi dumpinginharjoit-taminen,
niin se esittäisi aivan toisenlaisia
hintoja kuin tällä hetkellä.
Lisäksi huomautetaan, etteivät
suomalaiset viejät; vielä milloinkaan
ole menettäneet mahdollisuuksiaan
neuvostoliittolaisen puutavaran hintojen
johdosta. /
Metsäteollisuus lehti toteaa, että
qäin ollen oma suomalainen lehdistö
on aiheuttanut-ensimmäisenä st»-
rua Kansan Lehdelle, joka on.vlit-teineen
joutunut ilmeiseen häpeään.
nusteollisuutta ja sähkön tuotantoa.
Perusteollisuuksien . samoinkuin
maatalouden voihiakkaan kehittä-miisen
kautta toivotaan voitavan nopeasti
saavuttaa Länsi Saksan etumatka
jalkineiden, tekstiilien, ta-louskoneiden
y.m. teollisten Irulu-tULtavarain
joiikkotuotannpssa.
ELINKUSTANNUKSET LXNSI-JA
ITX-SAKSASSA.
Niin paljon kuin Länsi-Saksan
talousministeri Erhard onkin ylpeillyt
omilla ansioillaan ja puhunut
'sösiaalis?sta markkinataloudesta",
jossa hinnatkin pysyvät paikoillaan,
voidaan kuitenkin todeta, että pikkuhiljaa
ovat hinnat Länsi-Saksassakin,
eräitä tilapäisiä taukoja lu-kirunottamatta.
kivunneet ylöspäin.
Kun Länsi-Saksan elinkustannusindeksi
vuonna 1950 oli lÖO,
oli se vuonna 1956 jo luvussa 11.).
Itä-Saksassa on sensijaan tapahtunut
aivan päin\'astainen kehitys.
Vuoden 1950 luvusta 100, oli elinkustannusindeksi
vuoteen 1957 mennessä
pudonnut lukuun 6L mikä
merkitsee 39% n suuruista hintojen
laskua.
Vuodesta 1950 lähtien on Itä-Sak-sässa
toimeenpantu 18 suurta hintojen
alennusta mitkä on tehnyt mahdolliseksi
tuotannon ja työn tuottavuuden
voimakas nousu ja toiseksi
se seikka, että lähes 90 % teollisuudesta
ja y l i 70 % vähittäiskaupasta
on nyt joko kansan yhteisomistuksessa
tai osuuskuntien hallussa.
Vaikka sodan jälkeen musta
pörs:i kukoistikin ja monenlaiset
myös poliittiset keinottelijat —
varsinkin Länsi-Berliinistä käsin •—•
olivat sotkemassa markkinoita, on
tämä aika nyt takanapäin ja Itä-Sak^
san väestö voi nyt turvallisin mielin
katsella tulevaisuuteen.' Viimeiset
säännöstelymääräykset kumottiin jo
puolitoista vuotta sitten eikä tavaravalikoima
enempää kuin niiden laatukaan
ole koskaan olleet niin hyvä
ja väestön ostokyky niin , korkea
kuin tällä hetkellä.
-Palkkataso samoinkuin sosiaali-iisuiidessä
54 %:n nousua keskian^
sioissa. Kun Länsi Saksan teollisuudessa
keskituntipalkat i nousivat
samanaikaisesti saman prp^
riiäärän, voidaan todeta, että reaalipalkat
ovat Itä Saksassa nousseet;
elinkustannusten kehitykisen hub-niiponottaen,
paljon- • voimakkaammin.
,\ . ' •
SOSIAALISTA EDISTYSTÄ
Sekä viime että tämän vuoden aikana
on lisäksi suoritettu joukko
toimenpiteitä, jotka parantavat Itä-
Saksan väestön toimeentuloa. Niinpä
tämän vuoden alkupuolella korotettiin
palkkoja noin 2 3 miljPo-nalle
työläiselle ja viranhaltijan».
Tätä seurasivat eläkkeiden huomattava
korotus ja samanaikaiset hinr
tojen alennukset ja' jälleen tämän
kui»n alusta kahvin ja viinin hintojen
alennus. Vuorina 1957 siirryttiin
Itä Saksassa teollisuudessa ja
vuorityössä 45 tuuriin työviikkoon,
kun Länsi-Saksassa vuoden 1956 lopulla
viikottainen työaika vielä liik-itui
48,5 tunnin vaiheilla. Asuntotuotanto
on Itä^Saksassa kasvanut
jatkuvasti. K u n vuosina 1Ö55—56
rakennettiin vajaat 33,000 asuntoa
vuodessa, nousee luku tänä vuonna
yli 91,000:n. Vuokrataso. on pysynyt
samana vuodesta 1950 lähtien.
1VUOTISSUUNNITELMA
Aivan näinä päivinä on Itä-Saksassa
hyväksytty uusi taloussuunnitelma,
joka nyt käsittää' 7 vuoden
jakson, vuodet 1959—65. .Sen mukaan
tulee tuotannon taso viime
vuodesta nousemaan 88 % :lla, kaksinkertaistumaan
vuoden 1957 tasosta
ja olemaan noin viisinkertainen
V. 1936 tasoon verrattuna. Suunnitelma
merkitsee ratkaisevaa askelta
Länsi-Saksan ohittamisessa.
Sen aikana rakennetaan suuri joukko
uusia teollisuuslaitoksia, m;m.
maailman suurin ruskohiilikombi-naatti
"Schwar2e Pumpe" ja kaksi
maailman suurinta ruskohiilellä toimivaa
höyryvoima-asemaa Lybbe-nau
ja Westchäu, joiden yhteinen
teho nousee 2,300,000 kilowattiin,
mikä on yhtä paljon kuin Suomen
voima-asemien tämän hetkinen kokona
isteho.
Saksan demokraattisen tasavallan
loistava taloudellinen kehitys, josta
edellä ei die voitu tehdä kuin pieni
läpileikkaus, äritaa jokaiselle sosialismin
ystävälle tyytyväisyyden tunnetta
ja vaikka revanshihengellä
onkin tämän päivän Länsi-Saksassa
edelleen' paljon jalansijaa, antaa
Itä Saksan rauhanomainen kehitys
lupauksia siitä, että tälläkin maailmankolkalla
on mahdollista tulevaisuudessa
ilman atomipommeja ja
ilman varustelua rakentaa ja tehdä
työtä kansojen paremman tulevaisuuden
hyväksi.
laavalla ajalla.
Jättiläissiltä '
Möldauriyli
Praha. >— .A Piakkoin Valmistuu
Tshekkoslovakian; suiiriinpaany^^^^
voimalaitokseen kiiiiluya' Orlikiri
pato. Sen lähelle rakennetaan Mol-daun
poikki Zdakövin ja^ Stare
Sedlon välille jä'ttiläissiitä, jonka
tukipilarien välimatka on 540 metriä.
Silta ' tulee kulkemaan 106
metrin korkeudella Moldaun nykyisestä
pinnasta^ mutta 'vuonna 1961
vedenpinta nousee useita metrejä
padon vuoksi. Sillan teräsrakenteen
jänneväli on 330 metriä ja se on
siis suurempi kuin vuonna-1941 rakennetun
Niagaran sillan, jolla on
tähänastinen ennätys 290 metriä.
I B »
— Tuollako?.
vettä!
KAMALIA SATUJA . .
Eeva, 8-yuotias, lukee satukirjaa, ,'
jossa kerrotaan noidista ja peikois-ta.
Äiti huomaa, että tyttö on tuk- Aijjl
kinut korvansa sormillaari ja ky-syy:
• ^
— Miksi sinä noin teet?; ^ vMfsl
— Tässä on niin kamalia satuja, -.l
vastaa Eeva, että iriinä en uskalla
kuunnella mitä luen.
100,000 SUOMALAISTA
ON MENNYT RUOTSIIN
I
Tukholma. — Ruotsissa on noin
190,000 ulkomaalaista matkailijoiden,
ja tilapäisesti maassa oleskelevien
lisäksi, kertoo Stockholms-
Tidningen. Yli puolet heistä on
työssä olevia muiden ollessa etupäässä
heidän omaisiaan.
Noin 125,000 ulkomaalaista on
pohjoisista naapurimaista, suomalaisten
osuuden ollessa yli 70,000'.
Ulkomaalaisiksi sanan laajassa merkityksessä
voidaan lukea myös ne
100,000 1 ulkomailla syntynyttä,
jotka sodan jälkeen ovat saaneet
Ruotsin kansalaisoikeudet. 45,000
heistä on naapurimaista ja y l i 20,-
000 Baltian maista, lähinä Virosta.
Näin ollen Ruotsissa ori lähes 300,-
000 ulkomaista syntyperää olevaa
m
SUOMI SITOUTUNUT
— Bambun kukinnan väliä voi olla
jopa kymmeniä vuosia; se lisään-tyly
pääasiassa juuriversojen avulla.
— Yhdestä silkkiperhosen kotelosta
saadaan 100 metriä silkkirih^
maa.
Helsinki. — K U — Suomi on aikoinaan
Neuvostoliiton kanssa tehdyssä
kauppacopimukse^sa sitoutunut
myöntämään Neuvostoliitolle
ehdottoman ja rajoittamattoman
suosituimmuuden kaikissa moleni-pien
maiden välistä kauppaa ja merenkulkua
koskevissa kysymyksissä
kwn myöskin teollisuuteen ja muihin
taloudellisen toiminnan rauc-toihin
nähden. Sopimus on molem-:
minpuolinen ja samat oikeudet on
Neuvostoliitto myös myöntänyt
Suomelle.
Tämän sopimuksen mukaan sopimuspuolet
myöntävät toisilleen suosituimmuuden
erityisesti kaikissa
kysymyksissä, jotka koskevat tulle*
ja sekä kaikkia maksuja ja veroja;
tullitariffien tulkintaa; -tullimaksujen
kantotapoja, tavaroiden luokit-teltta,
tullimaksujen palauttamista,
ijälleenvientiä, tavaroiden uudel-leenlastaamista
ja varastoimista, tavaroita
tullattaessa sovellettavia.oh-jeita,
muodollisuuksia ja maksuja.
Kummankaan sopimuspuolen alur
eelta peräisin oleviin tai sieltä tuo-joko
vakituisesti asumassa tai työs
kenlelemässä. , „ • / .
On kuitenkin huomautettava, että '; k
nämä.luVut ovat osittain epävarmo- ' t*
ja, lehti mainitsee, koska naapuri-maiden
ihmiset eivät nykyisin t ä r ^ ; K |^
vitse oleskelulupaa jäädäkseen .Jg
Ruotsiin. Luvuissa esiintyy myös
melkoisia kausivaihteluja^ .^'IfL
Useimmat ulkomaalaiset ovat
suurkaupungeissa j a keskisuurisisa'
teollisuuskaupungeissa^ Tukholma
on selvästi johdossa, mikä suurella i
osalta johtuu Saksasta ja Suomesta /
saapuneesta naistyövoimasta, Tans- {^ÄJ
kalaiset tytöt sen sijaan tuntuvat 1
pysyttelevän mieluiten kotonaan, . ';?|
siUä tanskalaisia miehiä on Ruötsis- '. %\
sa neljä kertaa enemmän kuin nai-sia.
•. • . 'liMi
'
: • — ; - • •
•
taviin ..luonnon- ja. teoUisuustuöttei-siin
ei niitä toisen puolen alueelle "h4\
tuotaessa missaan tapauksessa s * ••
velleta muita tahi korkeampia tulle- „ , .1
ja .veroja ja riiaksujä leikä miiita tai' -j
rasittavampia määräyksiä taijmu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-11-26-02
