Vapaus, September 6, 1960

              |r<Siyu '2 j :' Tiistaina,' syysk. 6 p. Tiiesday,, Sept. 6,'_1960
Rl H
mm
KE
(UBEBTT) —^Independent JLabor
jQ»a^/pf Finnish ,.Canadians.< Es-i|
a)jU8h^' No>.;6;>^J1917/'Authorized
"M^.secöriä^class -maa the^ost-
;pja(^'',^^l^ttm&it,- • Ottawa.^>'ub-"
"lidied\s. thrice' 'weekly: VTuesdays,
sThursdays; and r Saturdays byiVapaus;
-Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury'. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Offi<5e.OS. 4-4264;
Kditorlal Office OS. 4-4265/Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
Adverttsingr rates'uponf appUcation;
Translation free of charge.
- TILAUSHINNAT:- . - , ^
Canadassa: i Vk. 8r00*6 kk. 4.25
3 k l 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk, 9.50 6 kk. 6.25
fm mm
/Senaattori on oikeassa
Puhuessaan' Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen /
' UNESCOn järjestämässä aikuisten opiskelutyöfä käsitelleen
: konferenssin päättäjäisistunnossa Montrealissa, missä.hyv
,syttiin yksimielisesti tärkeä päätöslauselma aseistariisumi­sen
hyväksi, Canadan valtuuskunnan johtaja, senaattori Do­nald
Cameron sanoi viime keskiviikkona, ettäJ'canadalaiset_
"eivät myönnä etutilaa kenellekään"^ vakaumuksissaan siitä,
että-kaikkien kansojen velvollisuus on työskennellä kaikin
voimin sen hyväksi että maailma saataisiin pelastetuksi'uu­delta
maailmansodalta. Kansainväliset yhteenotot (sodat)
kieltävät kaiken sen, mihin aikuisten opetus p3rrkii", sanoi se­naattori
Cameron selittäen: "Canadan edustajisto iloitsee
siitä yksimielisyydestä, mikä on vallinnut tässä konferens­sissa
. . . " ' - ' •
' "'Senaattori Cameron oli ehdottomasti oikeassai Canada-läiseti^
.^^panoksensarsen hyväksi.ettei uusi maailmansota pääsisi hir-.-
veitä tuhotöitään tekemään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
sitä ,etteikö Canadassakin olisi vissejä itsekkäitä piirejä,
jotka sokeassa rikastumishalussaan ja omanvoiton tavoitte-
•'lussaan ovat valmiina" tekemään sellaistakin, mikä vaaran­taa
maailman rauhaa ja siinä samassa myös rauhaarakasta­van
kansamme ja maamme turvallisuutta.
Mutta sitä suurempi syy onkin tervehtiä mainitun kon­ferenssin
yksimielisesti hyväksymää päätöslauselmaa, sillä
'seedustaa 50 maan — kapitalistisen ja scsi
• maiden -r^,: opetustyöhön kiintyneiden: piirien yksimielistä
; toivomusta aseistariisumisen hyväksi. Konferenssin hyväk^^^^^V
symässä päätöslauselmassa sanotaan; mm. seuraavaan :
"Tunnustaen aikuisten opetuksen tärkeyden nopeasti
muuttuvassa maailmassa, tämä konferenssi kehoittaa
UNESCOn jäsenmaita sijoittamaan enemmäav
ten opetustyön edistämiseksi.
"Konferenssi pitää sitä (aikuisten opetustyön tehosta­mista)
tärkeänä tekijänä, mikä sellaisenaan edistää rauhaa
ja yhteisymmärrystä. •
"Katsoen, että maailmanlaajuisen aseistariisumisen avul-
.la vapautettaisiin, huomattavia resurssimääriä rauhanomai­seen
tarkoitukseen konferenssi;kehoittaa maita t
lemään-.kiipellisesti ja nopeasti tämän toivotun tavoitteen
hyväksi."
Käytännöllinen työskentely tämän toivotun tavoitteen
hyväksi saisi pontta ja voimaa, jos Canada irtaantuisi kai-ikista
sotilasluontoisista. liitoista^ j^
.lueettomuuspolitiikan /perusteella edistämäänvtämän.;p
lauselman täytäntöönpanoa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
'mmmmmmmmmmMmmmm
John Mäkikangas, South Porcu-pine,'
täytti eilen,' syyskuun 5^ pnä
•70 vuotta. , ^ *
Yhdymme sukulaisten Ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Työttömyystilanne pahenee yhä
Viikko- ja kuukausimääriä työttöminä olleille canada-rlaisilleeisuinkaan
tullut .yllätyksenä viime viikolla julkaistu
V tilastotoimistomme .t
maassamme edelleen pahentunut,.että Jieinäkuun kolman-
:;nella,viikolla;oli maassamme'31 l;O00työtöntäj eli-11,000 työ|?;
töntä^ enemmän' kuin kesäkuussa ja että nyt oli 83,900 työ­töntä
enemmän kuin vuosi sitten heinäkuussa.
Työväenpiireissä on kaikista "hyvänajan" puheista huo-ilimattaitodettuv
että työpaikkojen-saantimahdollisuudet ovat
.tulleet .huonommiksi^, että työttömyyskaudet ovat pidenty­neet,
ja että jutut ns. "sesonkiluontoisesta" työttömyydestä
ovat suurimmalta osalta pötyä.
Mainitussa tiedonannossa selitettiin, että työttömänä oli,
heinäkuussa ; - -TV
— 4.7 prosenttia'työvoim^määrästäj siis lähes viisi työläistä
sadasta! Tässä ei huomioida vielä osa-aikatyössä olevia joi-^
den tilanne ei ole paljoa sen parempi! Kun lisäksi vielä
muistetaan se tunnettu tosiasia, että siirtolaiset joutuvat mo­nilla
työmailla ensimmäiseksi pois työstä ja pääsevät yasta
viimeksi takaisin työhön, niin silloin nähdään, että työttö­myys
on suorastaan hälyyttävä monen kansallisuusryhmän
keskuudessa. Se selittää sen, -miksi sadat ammattitaitoiset
, maanmiehemme rakennus- ja muilla aloilla ovat olleet niin
kauan työttöminä tänä vuonna.
"Normaalioloissa" työttömien määrä vähenee kesäkuu­kausien
aikana aina syyskuuhun asti, jolloin alkaa vaikutta­maan
myös niin sanottu sesonkityöttömyys. Tämä viittaa
siihen, että työttömien määrä, mikä oli nyt ennätystasossa
heinäkuun aikana sodanjälkeisenä aikana, voi nousta ennä-tystäsoon
myös tulevana talvena — ja se tarkoittaa, että
meillä voi olla miljoona työtöntä muutaman kuukauden ku­luttua,
ellei valtiovallan johdolla ryhdytä päättäviin toimen­piteisiin
työttömyyden' lieventämiseksi.
' * * * • ,
Jotkur äärimmäisyysmiehet voivat meille sanoa, että
"mitään ei voida tehdä työttömyyden lieventämiseksi", sillä
työttömyystilanteemnte on kehittynyt kroonilliseksi eli py­syväksi
ilmiöksi, ja että työttömyyden hävittämisen ehtona
on sosialismiin siirtyminen tästä kapitalistisesta ihannejär-jestelmästäT"
, - " ' --^^ ~ •• •
^ " Tämä £itää paikkansa vissiin rajaan asti. Työttömyys­tilanne
on todella-i^eHTttynyt' kapitalistisen yhteiskuntajär­jestelmän
kroonilliseksi vitsaukseksi. Jatyöttömyydestäj/a-
•paudutaan lopullisesti vasta sitten kun työttömyyttä aiheut-
^tava yhteiskuntajärjes^lmä saa luvan jäädä historiaan.
, Mutta on myös syytä kysyä, miksi esimerkiksi Suomessa
V'; on tällä kertaa melko vilkas työkausi? Ja vastaus siihen an-l
' , taa meille avaimen moneen talouskysymykseemme'täällä
•• - Canadassa. . ,
, , j Totta on, että liittovaltion työministeri Starr sanoi my-
^,';r~'~kistyyänsä työttömyystilanteen' pahenemisen" johdosta.MIäh;
| - , 'välitti, että hän "ei voi antaa asiasta mitään selitystä", kuten
% uutistiedoissa kerrottiin. Totta on, että aina sanavalmis pää-ministeri
Diefenbaker kiersi asiaa kuin kissa kuumaa puu-roaTJa;'
kieltäyätyii;vastaamasta sanomain
fe-'' • työt^m^ystilariteeseemme' on se" 'Jylmän sodan"' ohjelnria^'
Pekingin ooppera
on kutsuttu
Stratfordiin ^
Stratford. — Pekingin ooppera,
jolla oli Vancouverissa suuri yleisör
menestys;', tulee .yierailemaan tääl­lä:
Stratford in Shakespearen: Festi­vaalissa
huolimatta f tiukasta matka­ohjelmastaan,
l Festivaalikomitean
kutsusta se saapuu itänne syyskuun
3 pnä; jolloin kiinalaisille taiteili­joille
tarjotaan päivällinen.
Samana iltana Pekingin oopperan
jäsenet tulevat esittämään osan oh«
jeliriäansa.
Oopperan' taiteellinen ohjaaja
mr. Chang ilmoittaa; että he; olivat
mielissään kutsusta; "Olemme kuul­leet
Stratfordin Festivaalista,: sen
taiteellisesta tasosta monen vuoden
aikana. Me odotamme buurella
mielenkiinnolla ; päästäksemme
Stratfordiinpcrikoisesti koska siel­lä
voimme nähdä, suuri canadalais-ten
saavutus", sanoi mr. Chang.
•'Olen varma, että meidän näytte­lijämme
ja tanssijamme löytävät;
yhteisen maaperän ja toteavat pah
jon yhteyttä taiteemme välillä.''
Imperialismilla on vanhat metlcut,
mutta voima yhä vain hdkkenee
Moskova. —Tämän hetken kan­sainvälisen
tilanteen luonteenomai­sin
piirre on nimenomain se, että
impqriaiismi; jonka hyökkäysluonne
ei ole muuttunut, kadottaa jatku
va.sti entisiä" mahdollisuuksiaan
isännöidä •:nKmilmassa,jikun;;sen;; sir
jaan sosialistisen '^maailmanjärjes­telmän
mahdollisuudet-hillitä :impe-'i
rialistien hyökkäyluontoiset pyr­kimykset;
kasvavat, kirjoittaa viikko
sitten sunnuntaina julkaistussa
Pravdassa: julkaistussa laajassa :kir-;
joituksessaLFrantsev. Artikkelissa,
joka:-käsittää noin 3,000;: sanaa ja:
noinkolmenel jdsosa: sivua;: sanotaan;
että : Neuvostoliiton ja:.sosialismin
taloussuunnitelmien : toteiillaininen
miiuttair —maailmankuvaa entistä
enemmän. Kun Neuvostoliitto on
tullut maailman 'johtavaksi teolli-siiiisvaltioksi;
ja-Kiinan: kansantasa-;
vallasta voimakas teollisuusvaltio,
sosialismin maat tuottavat yli puo-
Jetmaailman teollisuustuotteista:ja
silloin sosialislisten maiden : mahr
(loilisuudet :lujittaa :rauhanvoimia:
kasvavat, entisestään. : Kirjoitukses­sa
jossa annetaan suuri merkitys
mm. rauhanpuolustajien liikkeelle
toistetaan äskeisen BukarestinkonT-munikean
sanat silla, että taistelu
rauhan! puolesta on: konimunistis-;
ten .puolueiden: ensisijainen tehtäT:
vä::^::;:::v;|^^|':^^
Kansainvälisen nykytilanteen eri­koisuus
Oh siijiä; että imperialismin
hyökkäysluontomen olemus on en­tisellään;
mutta sen^jnahdollisuudet
ovat vähentyneet ja vähenevät. Se
joka sulkee silmänsä kysymyksen
loiselta ta^ toiselta puolelta, ei ,voi
eritellä-oikein nykytilannetta,' sano-:
taan kirjoituksessa, jossa- to_detaan
sitten nykyajan työväenliikkeen' re­visionistien
ja, reforinistien sulke­van
silmänsä imperialismin hyök-käysluonteeseen
nähden.:Kirjoituk­sessa
arvostellaan myös dogmaatik­koja
ja lahkokuntalaisia, jotka ovat
takertuneet vain siihen puoleen;* et-;
tä^ niin. kauan ;kuin imperialismia
on olemassa, se säily tää < ryöstöluon-teensa.
Tästä asenteesta seuraa
ikäänkuin kysymys sodasta riippui­si
vain imperialisteisljii ja toiminta
rauhan puolesta menettäisi näin
inierkityksensiiv - Kirjoittaja^^^J^^
että nykytilanteessa sota ei ole
väistämätön.
Mutta, sanotaan kirjoituksessa,
jota voidaari pitää eräänä .tärkeim­pänä
näitä kysymyksiä; käsittelevis-
^^USA uhkaa Kuuban
suvereenisuutta
Moskova. — Amerikan valtioi­den
neuvotteluissa hyväytytty
päätöslauselma, jonka ; on sanel­lut
: eräiden amerikkalaisten, pil-^'-,
rien imperialistinen ruokahalu ja'
joka osoittaa piittaamattomuutta ;
vanha: tosiasia;.. Nykyinen va-rustelukilpailu
käy jo yli kan­sakunnan
varojen ja aiheuttaa
suolivyön kiristämistä kansan- j s a U S A i i i i i k ö h i i n i
pienten maiden • suvereenisuutta:
kohtaan, on USAn taholta tulleen,
törkeän ja suoranaisen painostuk-v
sen tulos.
' Kuuban ja Neuvostoliiton väli­set
ystävälliset suhteet.: tulevat
vastakin, kehitlyniäänv ja lujittu­maan
;vastaten molempien: mai'
den ja koko maailman - rauhan e-tiija;:
sanotaan NLnulkoministe-:
rin; Andrei Gromykonlausunnos-'
kerrosten alemmilla portailla,
vaikka sotavarustelu- antaakin'
vielä satumaisen suuria voitto­ja
pienelle ::TahamiesIuokaMe.v
,:; Välittömästi "kylmän sodan-seurauksena
on :myös se : että
maamme ^on estetty kaupan-silntyinisen^
johdosta: Amerikan
Kiivas rajuilma
Länsi-Euroopassa
Pariisi. — Raivokas rajuilma
rankkasateineen;:; ja ; myrskytuuli:;:
neen aiheutti sunnuntain vastai­sena
yönä vahinkoa ja häiriöitä
liikenteessä Ranskan keskiosissa:.
Lähellä Clermont-Ferr^ndiasi-;:
: jaitsevassa: pienessä :-La Rochen
kylässä tuuli irroitti katot talois­ta,
kaatoi puhelinpylväitä ja kisv
koi puut juurineen maasta.
Noin 50 kilometrin päässä Am-bertissa
arvioidaan sadolle ja hcr f
dclmäviljelyksille koituneet va­hingot
sadoiksi tuhansiksi fran­geiksi.
RAEPOMMITUS
Geneve. — Golfpallon kokoiset
rakeet pommittivat kattoja^ja katu­ja:
penevssä.vsunnuntaina- iltapäi­vällä,
ja kaupunki muuttui hetkeksi
valkoiseksi vain puoli tuntia_ kestä­neen
• mutta sitä: voimakkaamman
rajusään aikana.
-Myrsky puhkesi, klo 2 jälkeen; ja
puolen tunnin ajan saatiin kaata­malla
sadetta: ja rakeita, jotka teki­vät
: korjaamatonta tuhoa puistois
tä "artikkeleista,^ olisi virheelliistä
oletta;a,* että \kestävä rauha voitai-siin^
lläpitää taistelutta.
Joukkojen toiminta, ratkaisee tä­män::
kysymyksen ja .ensisijalla: sii­nä-
on maailman' kommunistisen
liikkeen ja sosialismin' leirin toi­minta.
11
Kirjoittaja käsittelee laajasti
Leninijx" asennetta kysymyksessä
sodasta: imperialismin .aikakaudella
ja toteaa sitten, että taistelu rau­han;
ja rauhanomaisen rinnakkais­elon
puolestaion;sosialismin maiden
ulkopolitiikan -:peruslinja.: Neuvos­toliiton^
esitykset yleise.stä ja täy­dellisestä
aseistariisunnasta ; joiden
toteuttaminen vapauttaisi ihmiskun­nan
uuden sodan pelosta, ovat o.soi-tuksia
tästä politiikasta.
.Kirjoituksen ^loppuosassa /kirjoit­taja
lainaa Leninin.terävää arvos-;
telua: "vasemmisto"-kommunisteista
ja sanoo, että nykytilanteessa täl­laisten
"''vasemmistolaisten" mieli-:
piteidon esittäminen; on eduksi im-periahsteille;;
sillä se::, auttaa.: näitä
levittämään taiuur.''kommunismin
hyökkäysUionleesta". Niinikään täl­laiset
käsitykset ovat omubn her­paannuttamaan
uuden: yhteiskun­nan
rakentamista, sillä herää ky­symys,
miksi rakentaa ja luoda, jos
kerran .-voidaan etukäteen tietää,
että työn tulokset tulevat katoa­maan
sodan melskeeseen? ky.syy
kirjoittaja. Ilävity,ssota vain vai­keuttaisi
uuden yhteiskunnan muo-dostamisprosessia.
PORT ARTHURIN KtlillUMISIA
Port Arthur. -4 Syystoiminta al­kaa
täällä vapaalla ^ ohjelmailta.
:malla;-^ päätettiin:', viime ikeskiviikko-i
,na pidetysä näytelmätoimintaan
kiinnostuneiden 'kahviaisissa 'osas­ton
haalilla, 'V %'
Yhtenä ohjelmanumerona tulee
: olemaant-rioin :tunnin?:'kestäyäv:yksi••
näytöksinen huvinäytelmä. Valittu
ohjelmakomitea velvoitettiin; valmis­tamaan'^
monipuolisen» ohjelman isen
lisäksi, sillä iltama^ tulee vasta sun­nuntaina
lokakuun' 2 p:när Tästä
lähtien -aletaan tällaiset tilaisuudet
kello 8 illalla, jotta kaikille suun­nille
lähtevä yleisö pääsee, kotimat­kalle
hyvissä ajoin ennen puolen
yön.: :Ohjelmakomitea:,kokoontuu
ensi keskiviikko-iltana. \^
Tällaisten kahviaisten ja näyttä­mötyöhön
kiintyneiden keskustelun
järjestäminen katsottiin tarpeelli­seksi
viime talven toiminnani^pe-tuksien
yhteenvetona v:;osaston:ke-.
väällä 'Päättäessä että:: syystoimin-.
nan alussa kutsutaan .kaikkia mu­kaan.
-Ylläolevan ohella keskustel-:
tiin nyt syys-; j a talvitoiminrian ohr
:jelmistosta: ja::päätetjtiin; tarkistaa
HseUa V kokoillan : näytelmiä, joista
voidaan lopullisesti päättää myö-^
hemmin: järjestettävässä näyttämö­toimintaan
kiintyneiden kokoukses­sa,
jolloin myöskin perustetaan
näytelmäseura, valitaan sille johto­kunta,.
sekä hyväksytään yleiset
toiminnan suunnitelmat kaikille
parhaimman sopivassa muodossa; r
» » « _
Toisiakin rautoja on jo tulessa,
selittää Kaikurkuoron::johtokunta.
Kuoron kahviaiset pidettiin : aikai­semmin
suurjuhlilta tulon jälkeen
VANCOUVERIN KUULUMISIA
Vancouver, B. C. — Sunnuntaina alueelle. Ensimmäinen ehto on
elok.- 28:pnä pidettiin järjestörosas- saada : sinne- vahtimestari, joka val­iomme
ylimääräinen-kokous, jossa
erikoisasiana oli,AVebsters Gorners'-
in haalin kunnostaminen. Moni­puolisen
keskustelun tuloksena pää­tettiin
: sitä ryhtyä: kunncstamaan
siinä mielessä, että siitä .saataisiin
tyydyttävä ^toiminnan:keskus, sille
valtioiden järjestön uikoministcj puutarhoissa ja viiniviljelyksil-1
rien:-
pnä.
neuvotteluissa: elokuun; 2;' lä: loissakin osissa kaupunkia sei­sautti
kaduilla tulviva, vesi kaiken
Herra Ilertcrin puheesta päätel­liikenteen.
len;: jatkoi Giomyko, ovat USAn
hallitsevat piint raivoissaan siitä,, ten tunnetusti annetaan ilman min-k
a y n n i s t ä talouspulista vapau- «"a yks. btmalaiscn Ameukan kaanlais.a poliittisia t.u m'ujta eh-tuneillav;
sosialistisen
manosan; markkinoilla, :mi.nne
voisimme myydä: vähin vaivoin
kaikki "ylijäämätuotteemme".
Tässä on perussyyt nykyison
.työttömyystilanteen ;.vakavuu-teen
vmielettömän; varustelukil--
van lopettaminen vapauttaisi
satoja miljoonia dollareita
kansakunnan varoja, joilla .voi-^
täisiin rakentaa hyödyllistä
työtä antavia ja kipeästi tar­vittavia
sairaaloita, kouluja,
asuintaloja ja paljon muuta.
Saman tien kylmän sodan:poli­tiikasta
luopuminen tekisi
mahdolliseksi järjestää noi*-
maaliset kauppasuhteet :Kiinan,
eh t y m ättö mie n : m a r kk i n o i de n
kanssa,::puhumattakaan nyt:so-sialistisen,
maailmanosan muis­ta:
imarkkinamahdollisuuksista:
Työttömyystilanne on 5>iis ai­nakin
osittain parannettavissa.
Liittohallitus on vastuussa ny­kyisestä
työttömyystilanteesta,
sillä se on omalla lyhytnäköi­sellä
ohjelmallaan tämän va­kavan
tilanteen aiheuttanut.
Vaadittakoon siis yhteisvoi­min.
sitä;:.että pääministeri-Dior
fenbaker lunastaa ^vaalilupauk-^
sensa, jotta "yhdenkään cana-dalaisen
ei tarvitse kärsiä
työttömyyen takia".
Vaadittakoon puheitten ja
"tutki mjästen" asemesta käy­tännöllisiä
toimenpiteitä työt­tömyystilanteen
korjaamiseksi
hetikohtaista eroamista
USAn talutusnuorissa' olevista
sotilasluontoisista liitoista ja
varustelumäärärahbjen;; vähen­tämistä
ainakin puolella, sekä
ehdottoman puolueettomuus­politiikan
omaksumista kansal­liseksi
ohjelniäksi niin, että
Canada voi antaa tuntuvan pa­noksen
kansainvälisen rauhan
vakiintumisen hyväksi ,ja sa­malla
ryhtyä laajakantoiseen
kaupankäyntiin siellä, minne
Washinglonin määräyksestä
emme ole saaneet tuotloilam-me.,
viimeaikoina, myydä..
Tässä on .ainakin' osittainen
ulospääsytie nykyisestä kriisi-lilasta
kapitalisminkin-.vallite^-
maail- * ^"""^'1- on vapautunut US­An
rmdäräysvalhm alaisuudesta; :ctr
tä Kuuban kansa':Gi enää kulje \Vas-hingtonin
määräämää tietä; ya;m:it-:
se valliscmaan.sa tietä.
US.An ulkoministeri hyökkäsi
mainitussa puheessaan Kuuban val-
.lankumou.sh.allitusla: -vastaan .höys­täen'
hyökkäiiyjään monilla: keksiri-nöiiiä':'
Neuvostoliiton ::ulkopolit
kasta; : Painavien todisteiden ja jo­pa
niiden häivänkin puutteen ulko­ministeri
korvasi kovilla sanoilla^
jotka hipoivat.:lierjausta;-;::
USAn hallitsevat piirit, totesi
Gromyko, yrittävät eristää.latinalai­sen
Amerikan; maat:muusta maail­masta.
Yhdysvallat:: pyrkii vastoin "YKn
sääntöjä. itsepintaisesti'. sovelta­maan
pakkokeinoja oman mielensä
niukaan, •;.pelkästään oman: riä
myksensärmukaisesti sille" tottele­mattomia.:'
latinalaisen -^iAmeri
maita: kohtaan käyttäen välikappar
leena; sen omassa .hallinnassa ole
vaa: Amerikan valtioiden järjestöä.'
Latinalaisen Amerikan maihin
kohdistuneet :lörkeät. pakotteet ja
läntisen pallonpuoliskon eräiden
valtojen hyökkäilyt.-toisia valtioita
vastaan eivät Ilerterin mielestä
kuulu lainkaan;'Amerikan ulkopuo­lella
.oleville ^valtioille; huomauttaa
Gromyko;: Saman logiikan mukaan
tulisi USAn ulkominist. tehdä, joh­topäätös,
ettei Yhdysvalloilla oio
mitään .tekemistä Euroopassa, f ^
sen pitäisi osoittaa mielenkiintoa
Eiu'oopan asioita: kohtaan, :'
Kukaan ei voi, joutumatta risti­riitaan
tosiasioiden- kanssa, puhua
Neuvostoliiton sekaantumisesta lati­nalaisen,
Amcrikaniinyöskään-Kuu­ban;
asioihiiiviNeuvostoliitolla ci ole
sen ::cnempjiä: Kuubassa ;kuin muis­sakaan-
latinalaisen^Amcrikan mais­sa
.sotilaallisia tukikohtia;: ci pank-kejav::
tehtaita;eikä-:planlaasheja.
Kun Neuvostoliitto korottaa ää­nensä,
puolustaakseen, tätä: tai tuota
maata, niin se;luonnollisesti pyrkii
siihen, että;sc:ei vain puheissa vaan
myös teoissa noudattaisi YKn sään­töjen-
periaatteita täysin riippumat­ta
siitä,- onko tuo maa lähellä tai
kaukana Neuvostoliitosta.
Mitkään keksinnöt ncuvosloliit-tolaisjkuubalaisista;
suhteista eivät
iVOi muuttaa: näiden suhteiden ystä­vällistä
luonnetta. Ne tulevat vas­takin
kehittymään ja lujittumaan
vastaten molempien' ma iden , kanso^;
jen, ja koko maailman railhanfgtjiijai
" USAn-viralliset. ediD|stajatäl(DiitiääS
vat Neuvostoliiton Kuuballe anta-toja;;
puuttulniseksi Kuuban: sisai
siin asioihin. Tuomarina tässä a-siassa
voi olla vain sen valtion hal-litu^
ja kansa, joka tuota apua on
pyytänyt. Neuvostoliiton ja Kuu­ban
suhteet, korostaa Gromyko, pe­rustuvat
lasa-arvoiseen ::ja; ystävälli­seen
yhteistoimintaan.
FIDEL CASTRO ARVOSTELI
TERÄVÄSTI YIII)V.SVALTOJA
-Havanna. T-^: Kuuban pääministe­ri
Fidel Castro on eräässä lausun­nossaan
;:kohdistanut terävää arvos­telua:
Amerikan valtioiden järjestön
O.^S.n kokoukseen. Tällä kokouk­sella,
hän sanoi, oli ainoastaan yksi
tarkoitus, nimittäin pakottaa Kuu­ban
puolustuskyvyttömäksi "Penta­gonin
aseellisen uhan edessä". Ul­koministerit
pettivät OAS:n koko­uksessa-
latinalaisamerikkalaisen
kansaui ja ; konferenssi oli ; !'eräs
vastenmieIisiinmistä:historian.ta­pauksista".
Castro puhui 1,000 kuubalaiselle
vapaaehtoiselle, jotka: olivat; :saapur
neet Havannaan vuoristossa järjes­tetyltä
valmennusleiriltä.
Libanonin ijäaTcaupunki Beirut
lunncttiin tärkeänä kauppake.skuk-
.seiia jo 1500 ennen ajanla.skumme
alkua.
Huima pakkasennätys
Etelänavalla — 88,3
iMoskova. — Tähän asti tunne­tuin
alin ..lämpötila :maapallolla.
— 88,.3 astetta C — mitattiin elo­kuun;
24; päivänäv neuvostoliitto­laisella
: etelänavan tutkimusase­malla
Vostokilla; Edellispäivänä
:: oli; päättynyt etelänavan 4 kk kes­tänyt
jatkuva 'yö ja aurinko :tuli
ensi; kerran näkyviin. - Juuri en­simmäisinä:
päivinä auringon;:: e-:
:siintulonx'jälkeen lämpötilan : piti
alustavien ' laskelmien mukaan
laskea hyvin alhaalle. Jo ensim­mäisenä
päivänä: mitattiin .tähän ,
asti alin mitattu lämpötila,vniair
nittu —88,3 astetta (—12(5 F.)
Etelänapatutkija E. I. Tolsti-kov
on kertonut. Izvestijalle, että
.88;3 : miinusasteessa .esimerkiksi;
paloöljy: jäätyy eikä enää pala :ja
teräs tulee yhtä hauraaksi ja her­kästi
rikkoutuvaksi kuin lasi.
Etelänavan tutkijat, joita Vos-tok-
asemalla on 12, ,ovat erikois-varustettuja:
mm; vaatteiden kan­nalta.
IIQ hengittävät lämmitet­tyä
ilmaa,^:kasvoiIla :on:'naamariy:
jaloissa ja käsissä on sähköläm-niitcttävät
jalkineet: ja: käsineet
j.n e. Tällaisessa pakkasessa ei i l ­man;
erikoisvarusteita ;voi: kestää
ulkona edes lyhyttä hetkeä!
SUOMALAISKANSALLISTA
Autoilijasta on kolarin jälkeen
otettu verikoe. Laboratoriosta tu-
Iqe aikanaan raportti, joka kuuluu:
Tavallista yhden tähden jalovii­naa.
Näytteen antaja on kuitenkin
pullon korkkia avatessaan ilmeises-;
ti loukannut .kätensä koska näyt­teessä
oli jonkin verran verta.
mii n työn; työn 4uiokset pitää kun-nossai,.:
On nimittäin ilmennyt ilki'
.valtaisuuksia.:yhteisen omaisuuden
turmelemisessa.
: Clinton Haalissa päätettiin teh­dä
myöskin erinäisiä korjauksia: ja
molempia tehtäviä : . valmistamaan
valittiin komiteat, jotka tekevät
kustannusarviot seuraavalle: kuur
kausikokoukselle. Vapauden
"Kioskin" rakennustyöt on alkanut
Henry Kangas. ;Hän. on muuten uh­rannut
lukemattomat : työtunnit
Clinton haalin - korjaustöissä ;ilman
mitään korvausta, .siis esimerkillis
tä toimintaa. Onhan niitä tosin
muitakin ; työmuurahaisia vaan
Henry on niistä etumaisin.
Osastomme lainakirjastolle olem-:
me saaneet kirjalahjoituksia, Elisa
Saloselta, Altai. (Alpertan Isoäiti)
joista lausumme mitä kauneimmat
kiitokset, kirjat ovat oikein'hyviä
ja hyvässä kunnossa. Paavo Maja-lahti
myöskin on lahjoittanut kir­joja,
kiitos Paavo.
Tässä: kirjamaininnan. yhteydessä
mainittakoon vielä tästä meidän
yhteisestä lehtikomiteasta, joka ke­säkuun
8 p:n kokouksessa valittiin
allekirjoittaneen .ehdotuksesta. Tä­mä
komitea; toimii: uudella perus­talla
ja lienee ainoa- järjestö-osas­toissamme,
kaikki, asiamiespalkkio
jää osastolle., Joukkotyön saavu­tuksena
olemme voittaneet jo kaksi
palkintoa, niihittäin Liekin ja Va-:
pauden levitystyössä, joka ei olisi
ollut mahdollista ilman yhteistyötä.:
Toivomme vain; että liiketuttavam­me
vain :kääntyvät.;meidän:puoleemr::
me lehtiliikettä koskevissa asioissa.
Keskuspaikka tulee Clinton; haaliin,
pääasiamies on Matti Saari, puhe­lin
CY 9-4751.
.•Lauantauia syysk. 24 p.tuleeole:
maan Websters',-Corners'in haalissa
ohjelmallinen tanssitilaisuus al­kaen
klo 8 ip. Syyslcauden ensim­mäinen
näytelmä, "YÖVIERAS",
Kirj. Mika WALTARL (Tämä on
ensimmäinen soitto), esitetään Clin­ton
haalissa, lokakuun 2 pnä klo 4
ip., pidetäänpä mielessä. — M. S.
ja sen, yhteydessä^ päätettiin all»^. C^f^
laulu]äarjoitukset.^s vlrallisestLx loka- ^^'^
kuun'l2<p.TMutta Inibron joHiUtlran- <?|
tä'-lupaa .laikcmv sisällel jo julistea^.i|^'
^mäailmalleL'erikoisen\ suiuuiteimin,' VMCI
jöfea1'tulisi.*iinnOTÖim^''^k^^^
sia'ja ystäviäv Itäksoiskaiipuiigeissa '""vl^i
ja ympäristöllä. Pitäkää silmällä '
mitä tuleman pitää.
4 Ä |
S«-fc.:
Työnpäivän humut ovat dleet'ja
menneet etukäteen selostetun suun*
nitelman mukaan,, Unioiden kul­kueet
olivat, isommat tänä vuonna,
sekä liikelaitokset .olivat paremmin
ja, monipuolisemmin edustettuna.
Tätä kirjoittaessa ei ole vielä rat­kaistu
kuka automobiilin voittaa.
Torstain numeroon lähetetään siitä
tieto, samoin kuin urhe^un tulok­setkin.
— ^ T H , ^
Jälkimuistelmla
suurjuhlapaikalYa
South Porcupinc. — Terve mie­heen
arvoisat lukijat' Niiden tääl­lä
vietettyjen suurjuhlien jälkeen
olen joutunut melkeinpä viettä­mään
muusta maailmasta eristettyä
elämää ja niin ollen olen vain vä-'
hän tavannut tuttaviani, joilta olLsi
voinut saada pieniä, tietoja kyläs-sämme
tapahtuvista asioista. Joku
voi ajatella, että mahdollisesti olen
joutunut sairasvuoteelle. Ei sinne­päinkään!
" Olen ollut terve kuin
"pukki", mutta' omat yksityiset
asiat ovat pitäneet miestä kovm
kiireellisessä tahdissa, joten "kii­rettä"
näytää jatkuvan pitkälle
tänä syksynä.
Niin niistä suurjuhlista on kir- '
•joitettu aika paljon; etenkin Liekin
palstoilla. Ja olisihan niistä vie­läkin
kirjoittamista mutta miten
saada aikaa siihen hommaan, en­nenkuin
kaikki tapahtumat jäävät
pois tuosta muistikopasta. Tietysti
meillä oli paljon heikkouksiakin
juhla järjestelyn suhteen,mutta
ne eivät johtuneet muusta kuin jär­jestävän
työvoiman :vähyydestä; ja ,
siitä,:; että ei saatu hetikään kaikkia ;
pohjoisen työläisiä työskentelemään
juhlan: eteen.: Mutta ; j uhlayleisö: ;
näytti ymmärtävän kaikki ja vie­raat
olivat suurin piirtein tyytyväi­siä,
mikä seikka on todettu niissä
kirjoituksissa mitä olemme saanut:
lukea. Siis hyvä ja tyytyväinen
yleisö. Kiitos teille kaikille!
Juhlien aikana alkoi tämä leh-demme
rahoituskampanja. Täällä
kulta-alueella se on vielä ollut ver-:
rattain hidasta, vaikka jokainen kä-;i
sittää että: ilman; yleistä apua leh-'.
temme; ei pysy ilmestymiskunnos- •.'
sa (pitäisi: ainakin käsittää). Olihan'
esimerkkisiE.,: Laakson viime syk­synä
täällä vierailun aikana pu­hetta
tästä asiasta.; Ja mitään kei­noa
ei kukaan voinut esittää kuin
että' kerätä pitää jos meinataan'
lehti pitää sellaisena kuin se nyt
on.
Muuten olisi äärettömän suuri
menetys;; jos jouduttaisiin turhamai-;.
sen "pihjuudeh" takia luopumaan
kolme; kertaa viikossa i: ilmestyvästä:,::
Vapaudesta. Ja siksi jokaisen pi­täisi
kiireesti lähettää muutama
dollari tähän yhteiseen asiaan. Pie­ni
summa ei; ketään: köyhdytä, vaan::
tulee asiaan josta me kaikki saam­me
nauttia. Monet työläiset yli
maan ovat tämän käsittäneet ja
ovat tehneet lahjoituksensa. Toiset
hyvinkin runsaalla mitalla, eivätkä-tunne
itseään yhtään sen köyhem-^
maksi.
* • *
Kuolon saalista. Viime maanan­taina
saatettiin täällä haudan le­poon;
vuosikymmeniä.: Canadassa;;
kierrellyt maanmiehemme Jussi
Tiitto, joka kuoli täkäläisessä sai­raalassa
lyhyen sairauden jälkeen.
Edesmennyt Tiitto oli syntynyt
I^aapajärvellä ja oli kuollessaan 77
vuoden ikäinen. Vainajaa jäi lä­hinnä
muistamaan hänen kolme
lastaan Suomessa ja veljensä Antti
yähätiitl^o Sudburyssa, Ont.
PÄIVÄN^AKINA
KiittämäHömyys on maailman palkka
Ylläolevalla otsikolla kirjoitti
päivänä muutamana Helsingissä i l ­mestyvän
Suomen laajimmin'leviä­vän
työväenlehden (Kansan Uuti­set)
nimirekki "Taavetti" eräästä
tämän hetken ;kireimmästä pulma-kysymyksestä,
/Kongon vongelitiasla
seuraavaa:
Viime aikoina on sanomalehdissä
ollut niin paljon ja niin erilaisia
kirjoituksia Kongosta ja tapahtu-mi-
sta siellä, että tavallinen lehtien
lukija on tullut jokseenkin pyörälle
.päästään. Ei näes onkein tiedä,
missä on "villakoiran ydin", kuten
tavataan sanoa.
Tavallinen suomalainen maatiais-järki
on , tosin kiskinut, että'syy
Kongon -tilanteen, sekavuuteen ei
voi olla muualla l<uin siinä, että
eräs siirtomaavalta joutuu jättä­mään
siirtomaansa ja.yrittää ryp-pyillä
loppuun saakka.
Muttiv toisaalta^ taas eräät suuret
k&rtonect, etteivät kongolaiset tule
toimeen- ilmun-siirtomaaisähtiään.
Samalla-lehdissä an valiteltu sitä,
että no~suunnattoin;it sijoitukset,
joita Belgia on tehnyt Kongossa,
jäävät nyt korxaamatt;<. < Ja vallan
liikuttavasli:;Ion kerrottu, väkivaltai-.
suuksista, joihin raa'at 'kongolaiset
,miehet ja naiset oyat syyllistyneet
niitä valkoi-sia enkeleitä kohtaan,
jotka aina vain ovat tahtoneet pelk­kää
hyvää neekereille . . .
Valkoisella miehellä ~— varsinkin
läntisen vypaan maailman kansa­kuntiin
kuuluvalla — on oma mo­raalinsa
ja neekereillä on omansa.
Ja epäilemättä belgialaiset siirto­maaisännät
•Kongossa>:ovat;:in,enetol.'
Icct vapaan^ liinnch moraalin" vaati­musten
mukaisella lavalla.'
Kuinka l^^iuniisti meille on kciv
rottukaaii siitä, että ihminen on,
vain hiukkanen «ikojon meressä ja
saavuttaa lopullisen onnen.sa vasta
dessa.: Ja niinpä .niiden 80 vuoden
aikana, jolloin belgialaiset siirto­maaherrat
ovat Kongoa,: hallinneet;
siellä on sananmukaisesti: koetettu
toteuttaa alkuasukkaiden onneliin
tuttamista. Tuon 80 vuoden aika­na
Kongon väkiluku on alentunut
30 miljoonasta_13 miljoonaan. Mo­nesta
kongolaisesta an tehty onnel­linen
kongolainen!
Taivaalliselle matkalla ihmisiä
ohjaamaan tarvitaan kuitenkin val­koisten
keskuudessa luotettavia öp:
paita. Mutta mustien suhteen ei
oppaitakaan tarvita yhtä paljon.
LuonnonlapseTTun eivät ole niin
syntisiä kuin sivistyksen taakkaa
kantavat valkoiset. Kaiken varalta
siirtomaaisännät ovat kouluttaneet
Kongossa alkuasukkaiden keskuu-desta"
4 piispaa' jasatakuntapappia
näiden 80 vuoden aikana. Sen on
katsottu riittävän. Sen sijaan mui­ta
oppjncita ei ole^katsottu tarvit­tavan.
Ei lääkäreitä, ei tuomareita,
tai luonnontieteilijöitä. Kas, i V
mistcn onnelassa ei katsota oppiar­voihin
. . .
Puolet Kongossa syntyneistä,lap­sista'on
kuollut 'ensimmäisten' kol­men
elinvuotensa aikana. Maassa
kun ,on' ollut vain 643^ lääkäriä "ja
tat neekerit ovat muuttuneet onnelr
lisiksi pikkuenkeleiksi ilman syn­tiä
. . .
Ja mikä parasta, valkoiset siirto­maaisännät
ovat ottaneet kantaak­seen
koko sen syntitaakan, minkä
mainen mammona tuo/tullessaan.
Viimeisen kymmenen vuoden aika-i
na ulkomaiset yhtiöt ovat saaneet
Kongosta 600 miljardin frangin
-puhtaat voitot ja 30.000 valkoihoi­sen
yhteiset vuositulot ovat olleet-suuremmat
kuin ,1 miljoonan mus­tan
työläisen tulot.
Ajatelkaa; lukijat, minkälainen \.
määrä < jalomielisyyttä' täytyy ollä
niillä valkoisilla, jotka ovat otta-^
neet tällaisen mammonan synnin ;
mustien harteilta omille olapäil-leen.
Ja,koettakaa lisäksi kuvitel- i
la, miten nämä valkoiset yhä yrittä-' '
väa epäitsekkäästi ^varjella kongo-i )
laisia alkuasukkaita sortumasta' /
maallisen omaisuuden moraalia'.;^/
rappeuttavan taakan alle. He eivät l \,
halua*^ lähteä -Kongosta, ei; sitten-kään,
vaikka YK:n taholta on hei- %
dät määrätty lähtemään. '"^a
' Mutta mitä tekevätj kiitt'ämätt&-i 1^
mät kongolaiset? ' .He parjaavat'hyr'l^
väntekijöitään , ja vaativat' '.heidän r ' ^
poistumistaan^, Kiittämättömyys on,?i