Vapaus, January 6, 1928

              mmm
Perjantama, tamnukaun 6 pxiM^FrL, JaiL 6 No. 4 — 1928
T O I M I T T A J A T f
T. H. cjuasos, B. A . TEÄHUXEN, K- PEBKONES.
mmm-
, ' ' VAPAUS iU>*TtTi
' XOAUSHINNAT: „ ^. „
I A. « fck. S 2 ^ s U . ».TS U l tt. UJO. — YMy.TiÄ4>£W« {> Soameei « U ««»Be
»; 1 «fc. 1 6 ^ « Uc $3JS0. 3 kk- » J O J» J kk. /
fLMOTOSmKXAT VAPAUI>ES5A; , ,
««käet U M k«U, B i » kdurf JiectM. — Awpliitto<>BB«omImotBkiet SOc. j « l « « t o i u B » . —
SOe,k««^ #14» J k«m«. — St»iri»iUoKitBk«« tl4» k e r t « . | ^^
^iriOKMooMkM» J Z J » k o u . k.k»» k«u«. — JOitoiiUneioluet «IA» k«m, >- KnoJeaanilmolnk-.
<itt;»» täi Bmirt#»»rtrM. — H«l«tt«auca<« > • <««K^Ij»<*ia^
Mte. M R S . «MO kolrn* kot». — T U n » i « W u j J w j» aaa»n«i»eou«wi«» ««, .«jam«.^«. Obeieju»»
• cuOdUcB. >r>: TOniktia, ioiU d •eon* nba. o telU lihetUuBiaaB. p«iU. «»mniCTlm.
t d r t O M «ia(M i l a a t B k M t jrfOi oIU k u a t l o r i M keOo 12 rtmCTtTBu«Miria e<!eUi«aä «fkJj«H»i»S.
VqmdM kMttoHt U b M r ^ B ^ 3S t « » « St. Pahrfin 1038. rp»tUxwt.; Boi W. Si«n»i»ry. teK
g • C «JI»«rtM«B CTtf Ttfe pCT CO», faefc. Hiaitam du»»» tn fiBcIa IIMÖUO» TSe. The V * p « B.
••ttMm^itm maitniOog mtiim tmoag ib» nm Peopic {a CMuida.
Mm m* »äOoim Uh$*m m» tu KriotttkM MiIeBeea liIkk«a»koiul«»
«Rauha teoffisnudessa»
l i
^Yhdeksantoisfasataa faJcsikym-inentaseitseman.
oli Hyvä liikctrao8i%
Jolutaa .kapitalistinen sanomaleh-
^ i s i o otsikoissaan. ^John Bolt iiar-voin
kuplabtäa ylitse innoistulcsesta^
'mutta.se tosiasia, etta pankkilaitos-
,ten |a teollisuuden johtajat ovat
;;Uoisia: huolimatta lamaannuksesta,
v^inika penisteol-
«lisni^issa kuin hiilituotantc^ rauta
;;jd teräs- ja kutomateollisuudet ja
uolestatoistamiljoonasta tyottöjna^
vtyöloisesta^ osottaa brittiläistä
ättäväisyytta tämänpäiväisten Icy^
symyksien- ratkaisemiseen nähden.
Uttsi^Tuosi alkaa- samaan aikaan,
- kun aletaan teollisuusrauhakamp-
''/Tpöiju» joka"Toi jnei^kitä paljo' maaii
V inlevaisuudelle.^' Rohkaisevaa, eikÖ
olekin? kysyy kommunistipuolueeni i^^J\< \ paa-äänenkannattaja toimituspals^
töillään ja jatkaa:
'Sit Alfred Mond o n tehnyt suu-t'-^.
' renmoisen suunnitelman brittiläisen
mm
teoilisuoden 'uudelleenjarjestami*
. j^ksi ^ (taipeetonta on sanoa, etta^til
« ^ ' Uctyslikään sosialistiselle puiijaiie)
'^^^^'^Xf ja hän kehottanut'Suurbritannian
'X; -.^ ajnoniattijärjestoä Jharkitsemaan. sitä.
if^': ..ij^eii/tatä oli ammattijärjestön pn-^
•^^^ feeenjohtajfa. Hicks jo Edinburghis-
0ii{^i:A'^'-e»maYt "teollisuusrauhaa" —
bn taisteliikannalta luopumista ja
/ välistä yhteistoimintaa.
'4/l^^Tja89a-«e muistamme, että päämi-
1^ K; :SM*eri Bä:l^win kerran my& alotti
JRA^'^'^ J^-^auhanf'ja' hyvän tahdon-- aikakati-
^
,^irjti«ii4|;4^lkah ja että tätä pu-
„ ^ --häia «eurasi 'kaivpsmiesten palldco-
?;i\J.M^j)Bn* alentaminen, heidän työpäivien*
rpilentäminen ja tyonsulkua "vas.
^'i^r'^ taan: tekemänsä lakon murskaamil*
M^K-Jim, • yleislakon murskaaminen, vä-si**
sen kautta, että valistuneet työn­antajat
ovat jakaneet heille osak­keita.
Niin, tuhannet työläiset ovat
tulleet osakkeenomistajiksi — joil­la
ön käsissään arvottomia osakkel
ta, osakkeita, joista on tullut heille
Vastattavaa"
ta.
vastaavan" asemes-lien
kadcaiseminen Neuvostoliiton
\- 'kanssa,, ] ämmattiliittovastaisen lain
\iiyväksyminen, ja kahdenkymmenen­tuhannen
sotilaan lähettäminen se­kaantumaan
Kiinan .vallaUkuraouk*
-seen!''
Mitä,tulee uusi teollbuusrauhan
aikakausi tuomaan mukanaan? jou­lukuun
^ 28 pä^änä, kolme päivää
6en.Jälkeen, kun sadassatuhannessa
luxKossa oli veisattu t*rauha maassa'
jja« h« yyvv«ä.t«a.h«tuo ' kaikilla" jj a« ^kuu.n "hy''v"ä.' ^•at työläiset työttömien armeijaan,
papisto oh kirkunut kurkkmisa ka-jp.^^^^^ on armoton. Sen maa on
se, misla se sa^^
mm
H i i
;iieäksi saarnatessaan rauhanprinssis-tä,'
saapui tieto siitä, että suuri palk-kariita-
oli syntynyt Lancasliiren
stpuuviilatehtailla. Työnantajain liitr
to on esittänyt 25 prosentin pal­kanalennusta
kappaletyötaksoissa
ja' työviikon pitentämistä neljästa-
: kymmenestäkahdeksasta viiteeiikym-mensenkahteen
ja puoleeri tuntiin.
*Tamä mei'ki,tscc palaamista sodan-edelliseen
tapaan työn alkamisesta
1^ kello kuudelta aamulla naisille sa-
2 matcn kuin mikillekin." Tämä seu­raa
tcollisuusrauhakamppailun ai-
:kami^ xvallisempaa on se,
^elta puuviilalanka- ja 4cangasteblli-suuteen
bn aina osotettu mallina
avrauhalUsten ; yhteistoimintamenetel-
'f%*'tmen käyttämisestä työnantajien ja
tV^Htyoläisten välillä. Webb*it esim. di-
' W dfeoltivat tuohon teollisuuteen
sellaisena; jossa taistelumenetelmät
QVät- karkotetut historian museoon.
Laneashiressakin olivat työläiset it­se
"kapitalisteja", aivan samaten
kuin mon^ tuhiannet.amerikalauet
työläiset ovat tulleet ^'kapitalisteik-
Kuka kokoaa voitot tästä tilan­teesta?
Pankit kykenevät laajenta
maan valtaansa teollisuuden,yli. Se
on sopusoinnussiy imperialistisen ke­hityksen
kanssa —- rahan> hallinta
teollisuuden yli. "Paljo myllyjä on
pankkien käsissä. Ne ovat lainan­neet
pankeilta niin palj^ että ^ne
eivät enää voi tarjota vakuudeksi
muuta kuin rakennul^fet ja koneis­ton.
Pankit ovat ottaneet osakkeen­omistajien
paikan johtokuntien va­litsemisessa"
(Toronto Star-lehti).
Tämä rikkoo kuplan siitä, että työ­läiset
voivat "ostaa" kapitalismin.
Yhdessä Yhdysvaltain veturinkuljet­tajien
suuren "pankkikokeilun" epä­onnistumisen'
kanssa on tämä työ-!
Iäisille- hyvin opettava läksy^ siitä,
että heidän on kartettava i:aikkia
iuokkien välisen yhteistoiminnan
suunnitelmia. Suurbritannian työ­läisillä
\ei ole valittavana muuta tie­tä
kuin luokkataistelu työläisten hal­lituksen
ja sosialistisen. yhteiskun­nan
puolesta. Hallinnan täytyy olla
joko pankkiirien' tai työläisten hal­lintaa,
mutta ei molempien. Lan-kapitalismi
on. tehnyt sijotuksia ul­komaille.
Kaksikymmentätuhatta
brittiläistä sotilasta lähetetään Kii­naan
suojelemaan brittiläisiä sijo-tuksia
sikäläisissä kutomatehtaissa,
jotka työläisineen kilpailevat Lan-cashiren
kutomatehtaitten ja näitten
työläisten kanssa; Sama pitää paikr
kansa Intiaan nähden. Brittiläinen
työläinen on sallinut itseään käytet­tävän
brittiläisessä Intian linnotta-misessa
ja varusväellä täyttämises­sä,
jotta brittiläinen pääoma voi
panna käyntiin myllyjä ^Bombayssa
ja muissa paikoissa, käyttää niissä
halpaa ja järjestymätöntä kulityö-voimaa
ja heittää kotimaassa ole-.
män voittoa. Lancashiren työläisten
•kohtallo osottaa ammattitiiitoUikkcen
kansainvälisen • yhtenäisyyden ja
kansainvälisen luokkataistelun tar­peellisuuden.
"Rauha teofeuudessa", josta
Mohd j.a Hicks tulevat fceskusteic
maan ja kaiketi pääsemään yksi­mielisyyteenkin,
tulee olemaan poh­jana
jatkuvalle "ratsionalisoimisel-le"
i se on teollisuuden ^'järkiperäis-tyttämiselle",
joka muodostuu kiih­dytetystä
työnnopeistuttamisesta,
työpäivien pitentänusestä, ammatti­liittojen
asettamien rajotuksien rik-ko^
esta, tuotannon kohottamisesta
ja palkkojen alentamisesta. Tämä
on se amerikalainen ja ^ordlainen
suunnitelnuu Me emme tunne mi­tään
toista, johon Mon<] suostuisi.
Kommunistipuolue ja ammattiliitto-liikkeen
taisteleva vähemmistö tule­vat
kokoamaan Suurbritannian työ­läisiä
sitä petosta vastaan, jota
**työväenjohtajat" valmistelevat.
1. ^ta hallituksen ön viipymättä
miten suuresti työtätekevät joukot
petkutetaan, kun ne sen sijaan, että
olisivat rmaailmansodaa päätyttyä
toteuttaneet neuvostoineen vaatimuk­sensa
järjeliisemmästä yhteiskunta­muodot
-uskoivat reformistisia
johtajiaan ja astuivat ^loputtomain
kompromissien tielle huolimatta
kaikista juuri koetun sodan kauhuis­ta
jä kärsimyksistä, jotka niin sel­västi
osoittivat, että työväenluokka
oli vallassaolijoille vain^ riiston- ja
ruudinruokoa.
Itävallan ja Saksan työläiset ovat
jo aikaisemmin kynityt. Nyt on tul-iut
Tshekkoslovakian työläisten vuo­ro.
Täällä on hallitusvalta oikeisto­ryhmän
käsissä, ja on se puolifas-cistisen
pääministerin johdolla ryh­tynyt
yleiseen hyökkäykseen työ­väenluokan
sosialispoliittisia oike­uksia,
ensi kädessä sosialivakuutus^
U I vastaan.
Hallituksen viime mainittua kos-i:
eva ehdotus joutuu lähiaikoina par­lamentin
käsiteltäväksi. Kun työläi-dilla
ei ole enemmistöä parlamen­tissa,
on helppo ymmärtää, että hal­litusoppositio
on voimaton, ellei se
turvaudu ulkoparlamenttaarisiin kei­noihin.
Kommunistipuolue onkin
tehnyt tällaisen tojminnan aloitteen,
untanut yhteisrintamatunnustuksen
ja kehoittanut joukkoja taisteluun
taloudellista ja poliittista taantu­musta
vastaan.
Työväen joukkojen katkeruuden
kasvaessa päivä päivältä on myös yh-' Eheysajatus on, kuten sanottu.
mis radcaisevaan kamppailuun. Tär­keäksi
tämän t«istelan siveledEsi on
tunnustettu yhteisrintama, ja on ref. i
johtajain joukkojen painostuksesta
pakko alistua näiden tahtoon. •
Työläisten vaatimuksrt ovat seu'
raavat:
peruutettava häpeällinen, sosialiva-kuutusta
koskeva lakiehdotukseo|a:
2. sosialivakuutusta paraUnettava
laajentamalla sairasvakuutusta; 3.
sairasvaknutuslaitoksen hallinnolle
vakautettava vapaa «nionomia; 4.
parlameWi hajoitettava ja uudet
vaalit toimitettava, koska nykyinen
hallitus on kunnallisvaaleissa saanut
hylkäystuomionsa, eikä sillä niin­muodoin
enää ole kansan luottamus­ta.
•• • .
Alas sosialivakuutuksen huonon­nus!
Alas hallitus! Eläköön työ­läis-
ja tolonpoikaishallitus! —
Rosenbergissa pidetyssä suuressa
konferenssissa, missä ^ l i edustettu­na
300,000 työläistä kaikkea poliit­tista
suuntaa, protesteerattiin kai­vostyöläisten
puolesta hallituksen
yritystä vastaan sosialiypkuutuksen
huonontambeksi, minkä kautta hei­dän
vaarallinen ammattinsa teh­dään
vieläkin vaaranalaisemmaksi.
Tässäkin konferenssissa hyväksyttiin
yhteisrintama-ajatus yksimielisesti.
Ammatillinen liike
- ' '
Suomen 'metaUisiiIim päätfymin^
**suurvoitto"
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja- toivoaka^. Mutta meUcoinerfiM on
lehdessä, jouluk.: 19 P'itä ^kirjoite-,
taan: . • • ' •• ... •: .
Toisessa paikaS§a lehteämme tie­detään
kertoa,. että pari päivää
vaille seitsemän kuukautta kestänyt
kapitalistien julistama metallisulku
on vihdoin päättynyt työläisille huo­mattavan
suureksi voitoksi.
Saavutettu tulos voidaan ennen muu­ta
merkitä ensiluokkaisen tärkeäk­si
periaatteelliseksi voitoksi Metal-liherrain
sulknpöpölta on taitettu
niskat. On varmaa, että he ajattele­vat
toisenkin kerran, ennenkuin'he
vastedes vetoavat sulkuun. Jo yksin
sulkopöpön hävittäminen näyttämöl­tä
on sellainen voitto, että sen mer­kitys
tullen täydellisesti tajuamaan
vasta myöhemmin,, kun päättynyttä
suurtaistelua ^katsellaan hieman etäi-sempänä
tapahtumana kuin mitä se
nyt vielä on. ^ ^
MetalUherrat ilmoittivat julista- luottamus omiin järjestöihinsg^uu-,
neensa" solun -Etupäässä periaatteel-1 resti kasvanut,
lisistä syistä. Esim. tamperelainen" T ^ " - - " " " i"
käytännöllinenkin voittol Vähää en­nen
sulkutllannetta ei kukaan uskaa-jr
tanut vakavissaan edes uneksia, et^ i
metalliherrat voitaisiin saada pakoi-.
tetuksi yleiseen ' kautta maan ulot-'
tuvaan paUckojen koroitukseen. Eilen
tekemällään, ilmoituksella ovat he
sellaiseen kuitenkin suostuneet. Ko-
Toitus on tosin pieni^ mutta joka
tapauksessa se 'on yleinen koroitus, %
johon metalliherrat ovat myöntyneet
työläisten pakoituksesta, ja sen
vuoksi se on sitä arvokkaampi.
Metalliherrat eivät myöskään on­nistuneet
tuhoamaan snlkutoimenpi-roksista.
Mutta tätä haUituksen
tunnittelemaa naistyön kieltoa kai-
VksISSa vastustavat kaikki kai voska-tit
ja heidän järjestönsä ao-ja
on kyseenalaista udml-co
hallitus panna suunnitelmi­in
täytäntöön. ' ,
Intian., naistyöläisten asema on
vieläkin kurjempi kuin heidän
jpalaisten ja. amerikalaisten tor'
iensa yleensä. Mutta he ei.
oleljaan järjestyneitä. Vain sun-imissa
teollisuuskeskuksissa on
|dän järjestötoimintansa alulla.
iTyöL-Tal. n. lehtL ;
limiiifflsai iiiibsia
MENNEITÄ HUVEJA
Nuorisoliitto oli järjestänyt ta-vaib
nukaisen uudenvuoden vastaan-rflat.
oj'''» 31 päiväksi jouluk. Y-teellään
työläisten ammatillisia jär-' leisöä olikin saapunut tähän tUal-jestojä,
mikä oli heidän päätarkoi- suuteen koko runsaasti, osoittnen
tuksensa. tacen myötätuntoaan nuorison työlle.
Päinvastoin on metallimiesten, sa- Jj^uorisoEittolaiset ova*^^ -
moinkuin muidenkin alojen iammatil- tfmmän aikaa vailla minkäänlaista
liset järjestöt suinn aikana monin opastajaa, vasta joku viikko sitten
verroin vahvistuneet j a työläisten valittiin heille kaksi toveria ohjaa-ceisrintama-
ajatus saanut yhä suu­rempaa
kannatusta. Työläiset pitä­vät
kautta maan yhtejsiä kokouksia,
joissa' pohtivat poliittista tilannetta
ja kuuluttavat taistelutahtoaan. Työ­maa
työmaalta selittää olevansa val-j
uurtunut syvälle Tshekkoslovakian
työläisten keskuudessa, ja kun nä­mä
ovat juottaneet itsensä särky-mättömäksi
taistelurintamaksi, lie­nee
taantumushallituksen elinikä lo­pussa.
^
Huomioita ja.hnomao-bdksia
Otsikolla "Mustat linnut", varuste­tussa
kirjotuksessa kuvaa Tampe­reella
ilmestyvä *'Työväen Lehti"
Suomen nykyistä poliittista tilannet­ta
seuraavaan tapaan:
"-Kova voidaan ainoastaan ko­vemmalla
voittaa*; kommunismia
'ei voida vastustaa muulla tavoin
kuin päättävillä leikkauksilla*; 'kai;
vataan ministeri. Akessonia* (jouk-kovangitsemisten
suorittaja ja sa­nomalehtien
Jakkauttaja v. 1923).
Näin huutavat yhdestä suusta ja yh­dessä
kuorossa fascistilehdet 'Tulee
aivan toisin tavoin käydä' ^—' työ-iäisten
ja työväenjärjestöjen toimin­nan
kimppuun.
'.'Mitä nämä lauseet, jotka kaikki
ovat nypityt * kokoomuslaisista ja
yiaalaisliittolaisista./ lehdistä, mitä
ne tarkettavat?
"Tarkoltavatko ne fascistikaap-pausta
—- täydellistä porvarillista
diktatuuria, porvarillisen 'kansan­vallan'
muuttamista väkivallaksi,
jonka kohteeksi joutuvat työläiset
ja työväenjärjestöt, S.O. yleensä työ­tätekevät
kansankerrokset? Vai tie­tävätkö
nämä mustimpien porvaril­listen
lehtien poliittiset artikkelinik-karit,
mitä he edes kirjottavat? Tai
onko asia niin, että heidät on fas-cistiset
piirit — pakottaneet näin
•kirjotlamaan?
'rSitä emme tiedä. Sen tiedämr
mp, että näiden vertatihkuvien ar­tikkelien
takana on epäilemättä ko­ko
fascistinen maailma, joka rahan
voinnalla hallitsee porvarillista sa­nomalehdistöä.
Sillä porvarillinen
maailma tuntee maaperän jalkainsa
alla joko osaksi kuvitelluista, osaksi
taas todellisista syistä horjuvan.
Siksi korpit ovat haaskalla ja kilju­vat:
veritekoja, vankilakiduluksia,
nälkää j a— kuolemaa."
Iäiset kommunistit ovat valmiit tuke­maan
kaikkia-taisteluyrityksiä työn»,
antajia vastaan.- -Yhdysvaltain Wor-kers%
(kommunisti*') puolue avi\s-taa
Coloradon -lakkolaisia ja mei­dän
velvollisuutemme on tabtella
rockefellerejä ja morganeja vastaan
kaikilla rintamilla."
Neuvostoliiton maa- ja metsätyö-
Iäisten liiton keskuskomitea ilmottaa
saaneensa sähkösanomatiedon, jossa
kerrotaan, että Norjan maa- ja met-sätyöläisten
liiton keskustoimikunta
on vahvistanut ä^ettäin Moskovassa
allekirjotetun neuvostovaltalais-suor
malais-norjalaisen yhtenäisyyskomi-teäii
mubdos£aiUispöytäkirjan/ ja
Norjan maa- ja metsätyöläisten lii­ton
: kaikissa osastoissa parast'aikaa
tutustutaan mainittuun sopimukseen,
missä mainitut kolme Uittoa sitou­tuvat
huolehtimaan keskinäisestä
avustuksesta palkkakiistoissa ja kan­sainvälisen
ammatillisen eheyden ai­kaansaamisessa^
Typlaisten saavutukset vaarassa Tshekko­slovakiassa
I)rumhellerista, ' Albertosta, tul­leessa
tiedossa kerrotaan, että sikä­läisellä
Kaivosmiesten ^ haalilla pi­dettiin
joulukuun 21 j[>äivänä ko­kous,
jonka tarkotuksena oli auttaa
avustuksen keräämisessä Coloradon
hiilialueilla lakossaoleville kaivos­työläisille.
Puhujina esiintyivät Ca­nadan
Kommunistipuolueen kahdek­sannen
ja yhdeksän piirin järjestä-
| ä , tov. William Moriarty, ja I. W.
Wi-liiton järjestäjä, työläistoveri J.
Sharpe. Sharpe oli puhunut vain
• ^^heiikoslovakian hallituksen te- nettiin työväenluokalle kansallises-
\'!c^ää'Ia^^ sosialivakuutuk-'sa nousussal Sen vuoksi mobilisoi­neesta
.on laaniä^ surjan^ vastaanoton vatkin nyt tyclabet kaildi voimansa
i'o]^ ,inaan^o)panisoidun työväen- kcanppailuim taantumuksellista hai-:
'iuc^an^keskiiudes^ Tassa, hallituk- litusla vastaan, IdrjoLtaa yhdysval-
--^'i valmisldlevassa"' loimenpitessa talaisten toverilehtiemme TakhoI^
dään näet jritys- niidett- bikeuk- man-kirjeenvaihtaja jatkaa:
•ea buonbntamfseksi, 'ajoita inyön- Tapaus osoittaa muuten selvästi.
hyvin lyhyesti. Moriarty oli yksi­tyiskohtaisemmin
selostanut Colora­don
- lakkotaistelun tärkeimpiä vai­heita,
vedoten kuulijoihinsa avustuk­sen
kokoamiseksi^.Tov. Moriarty oli,
lausunut, että vaikka kommunisti­puolue
ei voikaan olla yhlämieltä
1. W. W.-liiton kanssa, niin se on
aina valmis.: ryhtj-mään työläisten
yhteiseeni rintamaan kapitalismin
voimia vastaan. -"Tämä kokouskin
on tulos tästä ohjelmasta ja. taka-
Metsätyöläisen kir^
Pyydän tilaa lehdossanne seuraa­valle:
; ^
Lähdin Montrealista 5 pna mar­raskuuta
sipillä Northern Loocine
(?) komppanian kämpille Gaspe'en.
Rautatiepiletti olisi ollut vapaa, kun
olisi - ollut töissä kolme kuukautta.
Kaikki olisi ollutkin hyvin, metsä
oli tavallista, mutta ruoka ja • käm­pät
olivat mitä kttrjimmät. Kuiten­kin
saha ja kirves heiluivat meillä
siitä huoliAatta kahden viikon ajan
täydellä höyryllä. Päivä työnseisauk­sia
tuli, Icun vaaäittiin parempaa
ruokaa ja pari keekiä tulikin. pöy­d
ä n lisää. Sitten tuli keili, mutta~ei
vieläkään tahdo, uskoa silmiään ja
korviaan, miten siinä kävL Jokaisel­ta
mieheltä kolittiin työstä ainakin
puolet. Esimerkiksi eräälläkin i&te-hellä
oli kuusikymmentä koordia ja
maksun sai hänr vain kahdestakym-menestäseitsemästä.
Eolittu oli siis
kolmekymmentäkolme koordia! Tuo
vei kaikilta työhalun Ja kukaan ei
mennyt enää metsääm Pidettiin
kämppäkokous ja esitettiin vaati­mukset
pöytäkirjanotteeUa - isännis-tölle,
mutta sieltä vastattiin, että
menkää helvettiin. Ja helvettiin eitä
todellakiii painuttiin. Kaksikymmen­täviisi
mailia kun tallusteltiin ku
raista tietä pitkin, ttiH jalat niin
kipeiksi, että minun täytyi jäädä
<»aspe'«n. Toiset lähtivät jatkamaan
matkaa. Sattui että minä olin tuon
kämppäkokouksen puheenjohtajana,
ja niin luvattiin pääoffiiässa,- että
toisella kämpällä saan^ iyöiä jossa ei
koilta. Uskoin ja lähdin sinne. SieUä
loukkaaimuin sflmästä j a sain niin
kovan aivotärähdyksen, että en tiedä
koska voin tehdä työtä. Komppania
ei toimittanut minuf^sairaalaait. Kä­vin
komppanian • lääkärissä neljä
kertaa ja hän koetteli vain, että jos
sihnä pysj-y päässä, niin ali right.
•Mutta minä olin. toista mieltä. Läh­din
Montrealiin ja nyt olen täällä
rahattomana ja sairaana. Olen käy­nyt,
konsulaatissa;. mutta sielläkään
ei kuulemma voida mitään tehdä a-sian;
suhteen, kun minulla ei ole sita
kaildcivoipaa rahaai--^ Jätkä
kokoomuslehti lausui sulunalkamis-päivänä
julkaisemassaan pääkirjoi-^
tuksessa —joka kirjoitus oli ilmei­sesti
sulkuherrojen taholta lähtöi­sin:
"Kuten tunnettua; ovat painavat
periaatteslHset syyt johtaneet siihen,
että Suomen / mctalli^ollisuuden
liitto on pitänet välttämättömänä
asettaa edustamansa teoUisutis sul-kutilaan."
.
Metallisulkulaisten koko maail­mankin
työtaistelujen historiassa
melkeinpä ' ainutlaatuinen esiinty­minen
ja heidän saamansa :^kämieli-n
en tuki niin koti- kuin ulkomai­denkin
työväestöltä, on nyt murs­kannut
nuo sulkuherrain "painavat
periaatteelliset syyt" ja pakoittanut
heidät perääntymään seitseinän kuu­kautta
sitten Vttamaltaau! niin ko^^
kealta • asenteelta.
Periaatteellinen voitto oli siis suu-remni
ku^n sulun alkaessa osattjin.
Kun vielä otamme huomioon, että
kapitalistit eivät ole kokkaan ennen
käyneet niin häikäileihätöntä työ­taistelua
kuin njrt — jfnustine lis­toineen,
asimnoista häätöineen, e.
duskuntavälijyTsymyks-neen, satoja­tuhansia
kappaleita käsittävine val-heellisine
lentokirjasineen, kokonai­sella
sanomalehtiarmeijailaan jne.
kohottaa se aivan oleellisesti saavu­tetun
voiton arvoa.
.'Muiden työalojen jtyöläisten tuki,
ulkomainen avustus, etenkin Neu­vostoliiton
työläisten ja muut sellai­set
seikat' kaipaavat oman tarkaste­lunsa;
Niin ikään tulemme kiinnit­tämään
erikoista huomiota siihen
kapitalisteja avustavaan osaan, jota
sosdem' jphtajdt ovat sulkutaistelus-sa
— etenkin sen viimeisimmässä
vaiheessa — esittäneet. Tällä kerr
taa riittää toteaminen, et£ä saavutet­tu
tulos on ensiluokkaisen tärkeä
periaatteellinen ja käytännöllinen
voitto koko työväenluokalle.
Rouj^» Qu^..
s. J. OSASTON EERÄYSTILITYS
haalin rakennusrahaston hyväksi:
Kivikoski, M. Kivinen ^5.00
Rouyn, Que., A. Perälä 64.80
Blairmöre, Alta., F. Riihimäki 6.25
Bruce Mines, -H. Soderena ..... 4.00
Tarmola, Pbrt Arthur, Ont... ;2.&0,
Pöttsville,' Ont.,- S. Wesa
Oooalt, Ont., H. Lund 18.35
McDougall Mine, H. Ruotsala 16.00
Canmore, Alta., H. Mänfiikkö 8.90
Finland, Ont., E. Ranta ........ 3.30
So. Porcupine, J; Wuori 23.00
Gonnaught S., Ont., K. Lehto 12.00
Carlin, B. C , J . K. Luoma 3.00
Cuase, B. C, A. Luoma 7.76
Beaver Lake, Ont., A. Manni-j ^i.—
Soo, Ont.; E. Erkkilä 11,30
Rosegrove,>Ont., -^D. Pokki .... " 5,90
Paugan Fälls, Que., Y. Pa-lander
25.10
Sylvan Lake, A. Hiltunen ..'..17.54
Larder Lake, U.Aalto^ .7^16
Rouyn,:Quel, A . Kyröjärvi .... 49^00
Greighton Mine, N. Luoto .... 4*75
Kirkland Lake, A. Lindfors 25.15
Victoria Mine, K. Luukkonen 3.00.
Lapin osasto, P. A. A. Pitkä-; ;
nen 8.52
Toronto; Ont, B. Toukoniemi r 6.50
Vancouver, J. Ramo .............. 3.25
Montreal, -H. Salmela ............ 9*50
Timmins,* Ont,, N. Riihinen .... 17.*6
Ford City, Ont., J;. Mekkonen 2,00
.Nolalu, Ont., F. Nurmi 2.90
.Yleistulos
palautettu
......$380.43
Tyhjänä seuraavista
paikoista:
-Sointula, B. C,
Trochu, Alta.
Hearst, Ont.
Kenogami, Que.
Drawer 20 Nanaimo, B. C.
Rheault via Sudbury, Ont.
Fort William, Ont.
Rocky, Alta.
Webster's Comer, B. C.
Espanola Sta., Ont •
, EckviUe, ^Alta.
St. Cathaiines, Ont.
Joku pieni paikka lähellä .Port
AÄhuria. ^
Thorhild, Alta,
Burritt via Mattavva, Ont. .
Worthington, Ont.
LevaciE, Ont. , -
Nor£H~Branch, Ont - - - •
läsäksi vielä ykd paikka jonka la.
hettäjää ei tiedetä.
.Useissa paikoin sitäpaitsi on ^e-'
)ä. tähän mennessä unohdettu-- pa­lauttaa
keräyslistojamme, joten pyy­dämme
siis niitä osastoja joilla- on
listamme vielä hallus^n, palautta­maan
ne ensitilassa.'
Toveruudella
J. Rutanen,
keräyksien vastaanottaja.
^ Box 91, Rouyn, Que.,
Ylfäolevan keräjrstilityksen olem­me
tänne : saapuneiden listojen pe­rusteella
: tarkastaneet ja olemme
sen ; havainneet kaikinpuolin oikein
tehdyks^ ja. tilitetyksi. Suosittelem­me,
keräyksien • vastaa:nottajalle i i l i -
javcjstuuvapauttai. koska hauen pi­tää
luovuttaa rafa^tlotin ostotarkoi-tukseeu
sen jälkeen kun tilitys on
julaistu Vapaudessa.
Harold Erkkilä, Suto Lindström,
(tilintarkastajat.
AVOIN KYSYMYS
Vancouverin tovereille; sieltä tulleen
tilityksen johdosta haalimme raken-nusranastoon,
koska sieltä palautet­tiin
lähettämämme keräyslistat tyh­jinä
ja ilmoitettiin,» että summa
$3.26, jonka he tilittivät, bn kerätty
joillakin toisilla keräyslistoilla ja ne
on, tuntemattomalla tavalla^ joutu-jieet
hukkaan, eiyätk^yoJUniit^i^ai
lauttak. Haluamme tietää mil^i ei
ole voitu käyttää meidän lähettä.
miämme keräyslistoja' tarkoitusta
varten, koska ne palautettiin .tyhjin
na?
S. J. Rouyn osasto.
NAISTEN OSASTO
Naiset kuin orjia Intian
kaivoksissa
••Daily Herald" kertoo, että eng­lantilaisten
imperialistien sortaman
Intian kivihiili- ja suolakaivoksissa
työskentelee . 70i000 naistakiuj- Sy­vällä
maan uume'nissa, kantaen usefn
rintalapsiaan selässääu, raatavat he
miehillekin liian r?(skaassa työssä
vähintäin 48 tuntia viikossa, miehiä
saattaa työpäivä venyä 16-tuntisek-dkin.'
' ^ ' ^
Kivihiilen tai suolan irroituksesta
kaivoksissa maan alla . maksetaan
miehille 40-tuntisesta 'työviikosta
4.12 rupiinla eli noin $1;75 —r ja
naisiUe samassa työssä 48-tuntisesta
työviikosta^ 2.80 rupiinia eli noin
90c. Muissa kuin kivihiilen tai suo­lan
irroitustöiss.^ maan alla: makse­taan
miehille 60-tuntiselta työviikol­ta
3.12 rupiinia eli «oin $1.30
ja-naisille samassa, työssä J a samalta
työsQUlta 2i70 rupiinia eli- vähän
vaille 90c. .
- Laissa on määrätty pisimmäksi
työajaksi Intian kaivoksissa 12 tun­tia^
mutta : voi kaivoksen omistaja
12-tunnin työvuoroa : seuranneen 6
tunnin levon jälkeen 'teettäfi työläi­sillä/,,
uuden 12rtuntisen työvuoron,
mikä ikäytännossä merkitsee sitä, et­tä-
kaivoskapitalisti. voi työläisellä
teettää, vuorokaudessa' mna 16 tun­tia.
työtä.
' :Searauksena «äUaisesta hit^nftavas^
ta työllä rääkkäyksestä ovat Inkui-
^ t ctapat^nrmat, joita^ 1^^
.^oläinen ei: voi mitenkään väittään
Kutt^ naisiakin kidutetaan tällä ta­valla,;
on luonnollista, etta heidän
jälkeläisistään tulee heikkoja ja huo­noja/
Jriistojuhtia kapitalisteille; Tä­mä;
onkin pakoittanut valtiovallan
ryhtymään jonkinlaisiin toimenpitei­siin
inaistyön' rajoittamiseksi: kaivok­sissa.,
V.; 1923 säädetyn k^oslain
mukaan aikoo hallitus nyt antaa a^
setuksen, jolla naistvö kiellettäisiin
Bengalin maakunnan kivihiilikaivok-sissa!
ja Punjapin maakunnan suola­kaivoksissa.
Tätä ^naistyön Jdeltoa
HIIHTOKILPAILUT ~
Paikallinen v,- ja u.-seura Ilo jär­jestää
jäsentenvälisiä hiihtokilpailu­ja
seuraavastic sunnuntaina, 8 pnä
tk. ftello . 1 päivällä suoritetaan
miehiUe 10 km. matka. Siitä kahden
viikon perästS eli 22 pnä suoritetaan
naisille 2 km. matka sekä miehille
15 km. Koko liittoa käsittävät ML
paaut on 11 ja 12 pvinä helmik.
Kaikki kilpailut suoritetaan enIaseUa
paikalla niin kutsutulla €rillies-jär-vellä.
Tämän kirjoittaja toivoisi naisten
enempf innostuvan tähän talviurhei­luun,,
hiihtoon^ ^ ja osallistuvan k i l -
pailnihin rimsi^pimin mitä' edelli-sinä
^ v i n a . , ^ UBa.
'Hespero, Alta.
JQUMLAHJOISTA
Nyt on taas sivuutettu se kauan
odotettu joulu, jota moniiylälnokka-lainen
'on odottanut, - saadakseen
mässätä jaTtuhlata niifö varoja, joi­ta
työläiset ovat vuoden jxuttaan ko»
valla työllä ja verensä hinnalla ko­koon
raatanest Mutta toisin oli a-sianlaita.-
tj-öläisparheissä,-^ jjsta mo-net
s^*vat odottaa jotfluä fy1jj:n tas-m
, 1
jiksi, jotka eivät kuitenkaan ole. eh­tineet
vielä paljoakaan toimia, jo­ten
joukkoesityksissä huomasikin oh­jauksen
puutteen, nimittäin näytel­mässä
"Saaristolaisia" .sekä joukko-l.
iT7.<;uiinos3a"Spartacus". Olisi eh­dottomasti
saatava enempi harjoit­telua
tällaisille esityksille. Yksityis-
-ohjelmanumerotl suoritettiin melko
hyvin. Näin vuodin alussa toivotaan
nuorisolta entistä Aripeämpää ja tar­mokkaampaa
toimintaa!
- VOpCAN VENEMIEHET
Toisintona meni näyttämöllä Voi- '
gan veneraiehet 2 pnä t.k. Näytel-
- OP paljonkin arvosteltu lehdis- "
sämme ja onpa siihen aihettakin,
sillä heikkoja paikkoja näytelmässä
kylläkin on. Varsinkin sen toisessa
näytöksessä esiintyvät tapaukset
santtavp*^^ vallankumoukselliset huo­noon
valoon.
Mutta kaikesta huolimatta näytel­mä
on vaikuttava; joka pitää katso­jat
jännittyneenä, eläytyen koko
ajan iiinostuneena mukana. Esitys- x,
kin sujiii .kohtalaisen hjrvim Erifc*-''
tainkin "Pavflovitshin" osa tulkit­tiin
kiitosta ansaitsevalla lämmöllä.
NAIS-OSASTON ASIOITA
T.k.^ Z pnä-oli nais-osastolla varsi­nainen-)
työkokous, jossa valittiin
virkailijat seuraavan 3 kuukauden a-jaksi:.
Johtoktintaan tulivat valittua seu­raavat,
henkilöt: Anni iKorrela; Hil­ja:
Koskela, Laina Honkala, Maiju
Riihinen Ija Sylvia Tanner. Varalle
Aili Hohfer ja Hanna, Tynjälä. Tili­entarkastajiini;
Taimi Pykälä ja Ida
Männistp^l Kaupungin keskuskomite-
Riihinen (uudelleen). Toverittaren
kirjeenvaihtajaksi Anni Korrela.
Koska Vapaus-lehdellä on olemassa
kaksi nais-kirjeenvaihtajaa, j niin vel­voitettiin
heidät kirjoittamaan myös-kin-^
iais-bsaston asioita.
Kokouksessa käsiteltiin koko pal­jon
useita eri asioita. Vilkkaampi
keskustehi kuitenkin kehittyi niin
sanoitusta . "Silver Tea"-kysymyk3es--
tä, joka johtokunnan aloitteesta a-lustettiin
kokoukselle. Laajasta kes­kustelusta
päästiin yksimielisyyteen
että tullaan järjestämään jonkinlai­nen
erikoinen ohjelmatilaisuus lähi­tulevaisuudessa.
Valittiin, erikoinen
komitea asiaa toteuttamaan.
Sl^OMEN METALLITYÖLÄISET
Jokaisella kaiketi'on selvillä minkä
kovan kohtalon alaiseksi; ovat joutu­neet
Suomen metallityöläiset, tais-fellessaan
useita kuukausia'elämisen,
oikeuksiensa puoleista: Heidän avus-tamisekseen
on naisosaston tqimesta
ohjelma- ja tanssi-iltama lauantaina
21 pnä tk. Ohjelmasta mainittakoon
m.m. nä^elmä '•Nykyaikaisia*^ joka
on kuvaus nykyajan sotkuisesta a-vioelämästä.
Myöskin: tullaan esittä­mään;
useita yksityis- sekä ? joukkbe-sityksiä
jäätanssia vielä lopuksi. Siis
jokainen /silloin haalllle itsellensä
nautinnoksi jai samalla rauttaakseen
Suomessa olevia tovereita.