Vapaus, March 9, 1957

              Simi 2 . I^auant^na, maalisfc 9 p." — Saturday, Uarch 9, 1057
V A P A U S
OJBERIOC} «'^XoitepemleDt Labor
Oimn «f nnnisli Caoa<Iians. Es^
fftUisbed^SOv; e, un. A o t t i o r^
MS meond claxs mafl by the Post
Office^ Oqnrtment. Ottawa. Pub-ll8bedw
tbrlee veekty; , ToeBdayi^
tbma&xyi axid aataxäzy» by Vapatts
PublishJng company I>td^ at lOD-lOZ
Elin B t W4 Stulbury,' Ont, Canada^
TeIephoius:Bus. Office OS. 4-4264:
Edltprial Office OS. 4 ^ 5 . Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund. MaUin?
address; Box;^, Budbury^v Ontario.
Advertising' rates i vpon applicatton.
Translatioo free of cbarse. :
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. JIM 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Thdysvellolssa: 1 vk. 8XH) 6 kk. 420
Suomessa: 1 vk. 8Ä) 6 kk. 4.75
SVNTYMÄ- •
PÄIVIÄ
1917'^^ Juhlavuosi — 40, vuosikerta — -^^«57
' • -Ifönrdthi sairaalavakuutus
i^ittohaflitukisen terveysministeri Paul Martin ja Qnta-rion/
ma^uritahallitulcsen prokuraattori Dana Porter pääsivätp^
i l i a f i ^ keskiviikkona Ottawassa pi^e-
. tjrssä abin neljä tuntia kestäneessä neuvonpidossa yhteisym-
' ni^rykseen mainittujen hallitusten välisistä kiistakysymyk-ts^
ia fsjauhnitteilla o sairaalavakuutuksen
laatimisen äuhteen.
' Tästä sairäalavakuutiiksesta, jota liberaalipuolue on lu­paillut
viimeksikuluneen 25 vuoden aikana kaikkien liitto-vaa^
flh aattona, on viimepäivinä käyty poliittista_kissanhän-n^
n-y^toa Ontarion maakunta- ja liittohallituksen välillä.
; Mutta n^^ vTe pohjan kaikelta lisä-viivytykseltä,
mikäli on puhe sairaalavakuutuksen täytän-
' tööhpanosta Ontarion maakunnassa.
" Liittohallitus on vaatinut ^a vaatii edelleenkin, että se ei
ryhdy toteuttamaan kansallista sairaalavakuutusta, ellei
enenimistö maakunnista,>m joko Ontario
itäii^Quebec, allekirjoita sopimusta Jiitto^ ^kanssa tä­män
kauan odotetun ja kipeästi tarvittavan parannuksen ai-
V kaan^saämiseksi;^'^^
tailäjtsia fehtoja*' pannut — ellei se kuvaa vissien piirien
1^^ laatimista vieläkin tuon­nemmaksi
sen kurjan tekosyyn perusteolla, että "tarpeellinen
määrä maakuntia ei ole tullut mukaan". Selvää on, että tämä
- - antaa mainion; tilaisuuden taantumuksellisille/ rahamiespii-reille
vehTteillä niin, että joku maakuntahallitus saadaan jar­ruttamaan
tätä hyvää yritystä. , Mutta yhtään parempi ei ole
asenne sen esittäes-N
sä tiukkana ehtona vaatimuksen, että nämä kuusi maakuntaa
pitää olla tntikana aivan lähipäivinä, jos mielitään, että Onta­riossa
pannaan täytäntöön'sairaalavakuutus tammikuun en­simmäisestä;
päivästä lukien vuonna 1959^ kuten on nyt suun-niteftu.
' Paljon^ parempi, tietenkin olisi ollut, että kummaltakin
puolen olisi hieman peräännytty tässä maakuntien osanotto­määrässä^
sillä selvää on, että jos sairaalavakuutus pannapn
täytäntöön viidessä maakunnassa — jotka ovat jo sen hyväk-
, syneet — niip toiset maakunnat tulevat kilvalla mukaan, sillä
mikään maäkuntahaHitus ci tule kolmen täi neljän vuoden
kuluttua uudelleen valituksi, jos se kieltäytyy yhteistoimin­nassa
'liittölhallituikisen i^anssa järjestämästä sairaalavakuu­tuksen
etuja maakuntansa asukkaille.
"Viisi maakuntaa, kuten sanottu, on jö hyväksynyt peri­aatteellisesti
tämän kansallisen sairaälavakuutusohjelman,
Joräca mukaan kaikki canadalaiset tulisivat saamaan vapaan .
: lMäfeäri-'jä''saij?a'M^llöidb'rt'keMöäta hautaan asti, Näniä viisi '
'^maakuntaa ovat: British Columbia, Alberta, Saskatchewan,
NeMffouiidland ja Önfarlo. Sen lisäksi on tiedoitettu, «ttä •
kuurdedkin maakunta, New Brunswick on jo valmiina liitty-
V mään tähän suunnitelmaan.
, ^:Ottawa<sa nyt pidetyn neuvonpidon aattona ilmoittivat
Ontarion toryhallituksen puhemiehet, että "sopimukseen on '
päästävä te
läiUe sairaalavakuutus "vuoden 1959 alusta lukien. Nyt; näi-
'dötimeuvcrtteluje^ jälkeen on varsinkin torypuoluetta lähellä
ole^ssa sanomalehdissä korostettu erikoisesti, että "Ottawa
stto^ui Ontarion ehtoihin" keskiviikkoisissa neuvotteluissa.
s Ei §11^^^^^^
siin^Jarruttaa toimenpiteitä maakunnallisen sairaalavakuu-tul^
en toteuttamiseksi Ontariossa.
Aotoii KatUo; IVbiteflsb. Ont., täyt-
I tää latuntaina, inaaliskuun 9 pnä
60 vuotta.
. Salomon PoUdcfmiki. Beaver Lake.
täyttää sunnuntaina. maalUkuun 10
pnä 82 vuotta. ^
.Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onnentoivotuksiin.' . •
Alkohoii ja kulttuuri
Kysymyiaiä ja
vastauksia
Kysymys: Mjfcä ero' on kulttuuril­l
a j a barbaarilla? - r - Vapauden luki­ja-
,
Vastaus: " K u l t t u u r i l l a " tarkoite­taan
kansankielessä sivistystä j a va­listusta.
Laajemmassa merkityk.
sessä, selittää S. Tietosanakirja,
kulttuurilla tarkoitetaan kaikkea s i ­tä'Sielunelämän
sisällystä, jonka i h ­miset
sosiaalisessa vuorovaikutuk­sessa
ollen ovat saavuttaneet oival­luksen
j a oppimisen tietä j a täten
kohonneet y l i eläinasteen, sekä tä­män
prosessin tuloksia. "Barbaa­r
i l l a " sitävastoin kuvataan raakaa,
sivistymätöntä jhmistä, raakimusta.
" B a r b a a r i " on kreikkalaista alkupe­rää
oleva nimitys ja sillä tarkoitet­t
i i n alkuperäisesti.kaikkia, jotka ei­vät
puhuneet kreikkaa. Nykyään
sillä kuvataan kuitenkin julmaa
raakimusta ja myös sivistymätön­tä.
Mitä muut ssulovat
O t l Y JA SUEZIN VESI
Suezin kanavakriisiin liittyy Kes-ki-
Idän suunnattomat öljyrikkau'
det. Niin märkä kuin se sisämaan
h^lki kulkeva vesireitti (Suez r -
Vapaus) onkin, se on kuitenkin vä­häpätöinen
seikka öljyyn verrattu­na,
-~ New York Times,
^ Nykyisessä tilanteessa ollen — ja muistaen ne
bn
'aina liittovaalien edellä antanut viimeksikuluneen
neljännesvuosisadan aikana, canadalaisten yleensä, ja
•s ierikoisesti työläisten ja farmarien järjestöjen tulisi
j .Vaatia mahdollisimman voimakkaasti, että liittoparla-
«lentin pitää laatia ja hsrväksyä kansallinen sairaala-vakuutuslaki
vielä tämän 'istuntokauden aikana.
CADILLAC-MIEHET
Kahdentoista varakkaan perheen
jäsenet lahjoittivat $1.153,735 —
josta $1,040,526 republikaaneille
(Yhdysvaltain presidentin vaaleis
sa — V.) Nämä perheet ovat: du
Pont, Field, Ford. Harriman, Leh­man,
Mellon;' O l i n , Pew, Reynolds,
Rockefeller, Vanderbllt ja Whit­ney,
—• Associated, I*ress.
— Quebeiclssa tuotettiin v. 1955 noin
44 prosenttia Canadan paperimassas.-
ta Ja -tuotteista.
1 E^^^^^^^^^^^^:^^^^ • 1^ vaalit pidetään todennäköisesti ensi
: kesäkuussa. Siihen mennessä olisi saatava varn;»uus siitä, että
V luvattu sairaalavakuutus saadaan vihdoin viimeinkin. Mutta
, jos I"asia pitkistyy, se voi myös mutkistua"; ts. ellei tätä
"kansallista sairaalavakuutuslakia laadita ja hyväksytä ala- "
huoneen ^tarnän istuntokauden aikana,* niin me saanune olla
melko varmoja siitä, että tämän asian "kiireellisyys" siirtyy
taas neljällä vuodella ~liittoparlamentin seuraavien vaalien
aatd^n. ,
^Alahuoneen ja erikoisesti, hallituksen jäsenille olisi nyt
tehtävä täysin tiettäväksi se, että" lupausten asemesta odote­taan
tekoja — että helposti "unhoitettavissa" olevien lupaus-teniaseniesta
nyt odotetaan kansallisen sairaalavakuutuksen
/ laatimistav^^^^ t aikana. Tämä sittenkin,
:Vai|k^ alahuoneen istuntokautta jouduttaisiin jatkamaan
vielä pääsiäispyhien jäikeen.
SiviiKpuoltistuksen oikeata arvostelua
u Oltuaan kaksi päivää Arnpripriin järjestetyillä- kUnnan-isT^
ft.' siviilipuolustu^ursseilla, Sudburyn pormestari Joe
• Fabbro.sai tarpeensa 'koko ho Kotiuduttuaan tältä
iopintdmatkalta "ennenaikaisesti"» pormestari Fabbiro sanoi:
^"Olin pettynyt, oltuani siellä kaksi päivää. Siellä ei kes-
'kusteltu mistään tärkeästä, vaan tuntui; siltä kuin tarkoituk-
'^:seiiäiOlisi ollut ohjelman kaupustelu poliittisella tasanteella."
'^*Me voimme hyvin kuvitella pormestari Fabbron petty-
: m tietojen perusteella, mitä hän täs­tä
pqliittisluontoisesta kurssitilaisuudesta on antanut.
' ' !.Me tiedämme myös, että pormestari Fabbron sydämellä
oniiaman mäan^ kansan onni ja tulevaisuus aivan yhtä hy-,^
!Ä5Vjrr~-^ ja eräissä tapau paremminkin— kuin niillä, jotka>
iSpitavät isuurta suuta; kuntien osallistumisesta "siviilipuolusr
lii^een^
<%iv«^3Autta soksaUa Intoilulla ei ^^p^ minnekään. Oh ensin-
^^ijä^n'''inui^ maanpuolustusta koskevat tärkeät kansojen kesken niin tiukka
V ^.^^..^ .,^1 ... , • ^ - kontrolli, ettei mikään maa, tai
rhaiden r}'hinä voi e;ika rohkene
tät^ sopimusta rikkoa.
ei ole asiallisesti mitään ''siviili-puoluStustaVv
.Ainoa .tehokas
puolustus näitä joukkotuho­aseita
vastaan on se, että teh­dään
kansainväliset sopimuk­set,
jotka kieltävät kaikki val­lat
valmistamasta, varastoissa
pitämästä ja ^käyttältiäiBtä -niitä.
Pormestari Fabbro hämmäs­tyi
sitä.suurta ristiriitaa, mikä
ilmeni "siviilipuolustusjohta-jain"
arvioissa siitä; kuinka
monta minuuttia tai tuntia on
3 v a k u o i m i s a i k a a mahdollisen
atomihyökkäyksen alkaessa.
Mutta tosiasia on, että perin
vähän on meillä iloa siitä, jos
saamme tietää viittä minuuttia
^ai viittä tuntia etukäteen, kos­ka
tulemme kuolemaan näiden
j o u k k o tuhoaseiden liekeissä.
Washingtonista, helmikuun 18
pnä tulleessa New York Time­sin
kirjeenvaihtajan Allen Dru-rynr
uutistiedossa^selostettiin
tätä tilannetta seuraavasti:
"Siviilipuolustus h a i linnon
(USA) johtaja Vai Peterson ar­vioi
tänään, että vihollisen yl­lätyshyökkäys
tappaisi yli toi­sen
puolen amerikkalaisista,
huolimatta lainkaan siitä onko
heidän käytettävissään pommi­suojia
tai eikö ole. _
"Sen lisäksi hän selitti edus­tajahuoneen
valiokunnalle, että
ne evakuoimissuunnitelmat»
joita hänen järjestönsä (siviili-puolustushallinto)
nyt suositte­lee,
tulevat heitetyksi 'ulos ik­kunasta'
ja ^hyljätyksi' heti kun
maailmanlaajuiseen,, asevarik­koon
lisätään mannermaaUa
toiselle ulottuvat ohjattavat ra­ketit
. . . joita nyt kehitetään
Neuvostoliitossa ja Yhdysval­loissa.
Mr. Peterson ennusti,
että nämä uudet aseet voivat
tulla .käytäntöön vuoden, kah-i
den tai ehkä 10 v. kuluttua.
Loppukädessä, sanoi Peterson
•että ei ole olemassa lainkaan
sellaista laitosta kuin atomiso­taa
varten valmistautunut maa
. . . .
Kuten sanottu, ainoa pelastus
atomihelvetistä on se, että ju­listetaan
kaikki joukkotuho­aseet
laittomiksi ja järjestetään
"Otan biakan, kipska .se tekee
minnt pareaunaksi setirailisifsekr
si." Täi: "Pieni taikka konstaa
makavasU JuUatannefanaa.'^ 1S'ä-mä
ovat monasti knnlloja totea­muksia
alkoholin tiimoilta. Myös­kin
on palion poimtta saomalai-sesta
Juomatavasta. Kenties oäi-.
den asioideh esille otto artikke-.
lissamme on paltuillaan sillä ar­tikkelimme
on ajankohtainen sen-:
lun vooksi, että elämme menneen
vuoden tilinpäätösten aikaa ja
olemme myös tehneet lupauksia:
ensi vuc'an'a ei näio!
Viime aikoina on varsin paljon
sekä puhuttu että kirjoitettu alko­holikysymyksestä.
Tällöin on eri­toten
korostettu niitä iiaittoja, joi»
ta alkoholinkäyttö niin yksilölle
kuin koko yhteiskunnalle aiheuttaa..
Harvemmin on sen sijaan väkijuo­mien
käyttöä lähestytty j a pyritty
selvittämään yhteiskunnalliselta ja
sivistykselliseltä pohjalta so. kultu­relli
ilmiönä, johon seikkaan monet
tutkijat ovat vedonneet pyrkiessään
valaisemaan väkijuomien käytön
perusteita.
Lähtiessämme tarkastelemaan JI
koholinkäyttöä kulturellisena ilmi­önä,
on meidän lähdettävä siitä tosi­asiasta,
että väkijuomilla kuten
muillakin tarvikkeilla on määrätty
sijansa ja tehtävänsä tietyssä kult­tuurissa.
Ne ovat tarkoitetut tyy-dyttämään
ihmisen määrättyjä tar-peitä
ja mielitekoja. Toinen asia
tietysti on, missä määrin ne sitten
näitä tehtäviään täyttävät j a missä
määrin niillä on haitallisia ja tar­koituksettomia
vaikutuksia sekä yk­silön
että ryhmän elämään.
Kuten käyttäytymisemme perus­teet
yleensä ovat löydettävissä ta­vasta
j a traditioista, niin myös a i -
koholikäyttäytymisen sosiaaliselta
kannalta katsottuna ymmärtää his­toriallista
taustaa vastaan. Väkijuo-mien
käytön historiallinen jatku­vuus
on Säilynyt traditioiden väli­tyksellä
— näin monet Yhteiskun­nat
ovat perineet alkoholikuUin.
Yhteiskunnan asenqetta väkijuo­miin
kuvaavat monet lait ja usko­mukset.
Muinaisilla, egyptiläisillä>
I ta. Lähes 250 miljoonaa tslamilais'
I ta tulkitsee uskontonsa ehdottomas­ti
kieltävän väkijuomien käytön.
Alkukantaisten Icansojen keskuu
dessa väkijuomien käyttSSn liittyy
usein henkisiä käsit^^csiä j a joskus
niiden nauttimista pidetään välttä­mättömänä
alkuvalniisteluna juma-i
Iällisen innostuksen saavuttamisek
f s i .
I Kun suuremmassa osassa maapal-
I loUa on nautittu väkijuomia j a tä­tä
on jatkunut useita vuosisatoja jo-
-pa vuosituhansia, n i i n näin laajalle
levinneen . käytön pohjalta täytyy
löytyä tekijöitä jotka ovat sen syn­nyttäneet
On olemassa paljon
kansanom*ai5ia selityksiä, joita esi.
tetään väkijuomien käytön syiksL
Tavallisimpia-''niistä ovat: "Nautin
väkijuomia, koska se tuo hyväno­lon
tunteen". "Otan ryypyn silloin
tällöin, koska muutkin tekevät
n i i n . " "Ryyppy pari seurassa ko­rostaa
juhlatunnelmaa." "Muutama
ryyppy saa unohtamaan pikku huo­let."
"Otan hiukan, koska se te­kee
minut paremmaksi seuraihmi­seksi."
Niin, siinäpä sitä onkin kä­sityksiä
siitä, mitä meidän kulttuu­rimme
ihminen tuntee (tai odottaa)
saavansa väkijuomista.
Viitatessanime aiehimin eri yh-.
tclskunnissa vallitseviin asenteisiin
kysyttänee, mikä sitten on suoma-lai.
sen yhteiskunnan asenne väki­juomien
käyitöön yleensä ja liialli­seen
käyttöön eritoten. Helpolle
tuntuisi hakea vastaus väkijuomien
myyntiä j a alkoholistien käsittelyä
koskevasta lainsäädännöstä. Mutta
lain teksti ja kansan sopivaisuuskä
sitykset — -lietyt normit — eivät
suinkaan aina läheskään kohtaa -toi­siaan
j a usein j u u r i viimemainitulla
tekijällä on aivan ratkaiseva merki­tys
tapojemme muodostuksessa.
Minkälainen on suomalaisen "ka­dunmiehen"
sopivaisuuskäsitys sit­ten
viinan viljelystä. Välittömästi
sotien jälkeen suoritettu tutkimus
antaa tähän vastauksen: Lähes puo­let
kansastamme ei pidä väkijuo­mien
väärinkäyttönä sitä, että juo­daan
usein humalaan! , ,
On selvää, että n i i n kauan kuin
kansan sopivaisuuskäsitykset ovat
j e i S ^ n " . Hetken kulottua koh­taamme
naisylioppilasr^unän niin­ikään
iiiukan hauskalla päällä. Me
'käännymme ympäri j a huokaamme:
" N o j o nyt on maailman kirjat se­kaisin.
Nuoria tyttöjä j a vielä lu­keneita.
Että kehtaavatkin näyt­täytyä
noin".
Miesten esiintymisen humalassa
julkisella paikalla me siis hyväk-synune,
.emme naisten. Ja mikä
onkaan suhde naisten j a näesten a i
kobolinkäytön.ja ennen kaikkea l i i ­kakäytön
välillä. Nainen pidättyy
väkijuomien käytöstä,: koska tietää
kansan sopivaisuuskäsityksen asi­asta.
Mies voi heilua melko huolet­ta,
koska tietää, ettei häntä tästä
jyrkästi tuomita tai että sen tekee
vain kansan pieni .vähemmisö. P i -
tääkö sitten asia näin olla? Enmie-kö
voi asialle mitään tehdä? Voi-tanee
vastata:' Kansalaisten mlelipi
teet tapakysymyksissä ,on vaivoin
j a hitaasti muutettavissa. Tässä
suhteessa on katseet käännettävä
uuteen polveen. Kysyä sopii jäl­leen:
Mitä esimerkiksi naiset voisi­vat
tehdä yleisen mielipiteen muut­tamiseksi
vähemmän hölläksi?
Tanssipaikoissa tapaa esimerkiksi
usein nuoria miehiä, joiden ei mel­koisesti
väkijuomien vaikutuksen a
laisena ollessaankaan tarvitse pelä­tä
Jäävänsä seinänkoristeeksi. Har­vemmin
naiset- kieltäytyvät lähte­mästä
tanssilattialle humalaisen
kanssa, joka teko kuitenkin olisi
selvä vastalause:. " E n arvosta hu­malaisen
miehen seuraa". Entä sit
ten seurustelu alkoholin tiimoilla.
Usein naori mies korostaakseen
miehuuttaan naisen seurassa' käytr
tää väkijuomia osoittaakseen lukeu-
23 VUOTTA TTÖVÄENLl
savu
K I B l . JIM TESTEB
e. tiedetä olleen minkäänlaista pyr- ^ ^ j ^ väkijuomakäyttäytymi-kimystä
esim. väkijuomien l i i a l l i s e n ' ^^^^ on vaikea saada suo-käytön
vas ustam.seksi, kun taas ^^,^.3^3 juomatapaa nostetuksi.
Kiinassa keisari L . u P e i (v. 459), ^.^^^.^^ määrää ta-julkaisi
julistuksen, missä säädet-, pqjemme muodostukseh. Ottakaäm-'
tiin, että kaikki väkijuomien valmis-'
* » i „ 4 .,..M, r . ! f 4» «1: "^^ tästä elävä esimerkki: Kohda-tajat,
myyjät ja juojat oh mestatt?.. tessamme Vappuaamuna kolmen
va. Islamilaiset puolestaan eivät
• anna mitään sijaa,väkijuomien käy­tölle
ja voitanee heitä pitää erännä«
maailman pldättyvimmistä kanso:8t;
miesy]ioppilaan hieman heiluvassa
kunnossa kadulla tuumimme: "On­pas
pojilla juhlatuulta. No, hehärt
oviit nuoria. Heillä on kevättä pur
hin. Naisten tulisi osoittaa, että
viina on perin halpahintainen' ja
keinotekoinen miehuuden merkki
ja että täysipidättyminen väkijuo­mista
kysyy todellista miestä. Täy­destä
pidättäytymisestä'nainen voi­si
antaa todella kavaljeerilleen tun
nustuksen.
. Voidaan väittää,- etteihän joku
ryyppy miestä kaada, mutta tällöin
unohdetaan: Väkijuomien l i i a l l i ­seen
käyttöön sortuneet ovat kerran
olleet jonkun ryypyn miehiä. Var­min
tae liikakäytöstä välttymiseen
on ehdoton raittius, sillä j o useissa
edellä esitetyissä kohtuullisen juo­misen
perusteluissa .piilee alkoho:
lismin siemen. Mitä paremmin pys
tymme torjumaan kaikkinaista- vä­kijuomien
nauttimista; sitä. var­memmin
torjumme alkoholismin.
•Eero Tuominen. , ,
Tapasin hänet ensi kerran sulat-tomekanikkojen
run^kaiiubuoncc-ss:
Falcohbrid^e-nikkelikaivoksella. Se
o l i talvella vuonfta Ti2. Me asen-nimme
paikoilleen uusia koneita l a ­man
laajentuvan yhtiön sulatiotuo-tannon.
tehostamiseksi. Konverter-koneisto
painoi eräitä kymmeniä
tonnia j a sen asentaminen oli s u un
tehtävä, jonka suorittamiseen meni
parisen kuukautta.
Asennusjoukkommc oli pieni, s i ­sältyen
siihen mekanikko, hänen a-vustajansa
sekä neljä tai viisi asen­tajaa.
Vaikka me olimme vallan
toisesta 'osastosta veijeilimme. hy­vin
vapaasti sulattotyulaisten kans
•sa., ••
Päivällistunnilla -juttelimme, ja
Vaittisiimme tuheilusta, naisista, po­litiikasta
j a uniosta. Vaikka toisek
si mainittu aihe on yleisenä keskus
telun aiheena miesten keskuudessa
päivällistunnin aikana,^ o l i helppo
saada touitakin aiheita'keskusteitä
vaksi. Ainoa salaisuus oli siinä,
että tunsi aiheen ja kykeni herättä­mään
toisteli mielenkiinnon siihen.
Keskustelussa oli alettava toisten
tasolta j a yritettävä kohottaa pikku­hiljaa.
, ^
A t u Koivula poltti suurenlaista
vääi-ävartista piippua.' Hänen tapa­naan
oli kuunnella tarkkaan ja aja­tuksissaan
vetää piippuaan ennen­kuin
vastasi kysymyksiin tai sanoi
janottavansa ' keskustelun alaiseen
aiheeseen. Piippu oli Atun puu­merkki.;
Mihin hän meni, meni
myös piippu
on
fii^Vkuililuyat liittohallituksen toiinipiiriin. Kunnallinen
l;',^i^iliimorustus" on vain pelkkää propagandaa, ajan, vaivor
ijj|t^]a varojen haaskausta. Atomi- ja vetypommejajuastaan;
»f-
TEHTY ON TEHTYÄ
Meidän ihnn^ten elämässä
kaikenlaisia aikoja ja' kaikenlaisia
tapahtumia. ^ A j a t ja tapahtitiiiat
tnuutluval. Myös ihmiset muuttu-yat.
Ihmisten muuttumiseen vaikut­tavat
julkisuusvälineet, sanomaleh­det,
puhujat ynnä muut. .
Täällä Porcupinan kultakaivos-työläisten
lakon aikana sai nähdä,
että tuskin on työläisiä, jotka lakon
aikana menevät töihin — lakonrik^
kureiksi.
Aikaisemmin oli kaikenlaista työ-läisvastaista
toimintaa. Työläisiä e-roitettiin
työstä ja kun eroitclti^
meni hakemaan työlä toisesta pai­kasta,
niin käskettiin edellisestä ha­kemaan
suositus, i
' Minäkin jouduin silloin ylimmän
työnjohtajan puheille ja minulle sa­nottiin:
Minä elän kuin eläin yh­teiselämää
ja kasvatan lapsia kuin
eläimiä. Minä vaadin syytökseen to­disteita.
Minun käskettiin tuomaan
todisteet. Hain todisteet. Sillä vä­lillä
kun hain todisteita, oli tuon
työnjohtajan puheilla ollut jo eräs
eroitettu mies . . . j o k a käskettiin
tulemaan jälleen töihin^ K u n minä
näytin pyydettyjä todisteita, niin
työnjohtaja kirosi erästä suomalais­ta
pappia j a käski minun mennä
töihin. Minä kysyin miten monta
olette jo eroittanut työstä j a miteii
moni on joutunut maksamaan, ku.
ten silloin tapa o l i , että on saanut
työn?
Suomen lehdistä luin pispasta^
joka oli ottanut tehtäväkseen lä­hentää
työväkeä j a kirkkoa toisiin­sa.
Joku naiskirjeenvaihtaja oli
käynyt puhuttelemassa piispaa^
Piispa o l i muunmuassa puhuttajal-le
vastannut; Minulle henkilökoh­taisesti
avautui tämä asia vasta so­tien
aikana, erikoisesti talvisodan
aikana. Ehkäpä olin kuulunut nii­hin,
jotka pelkäsivät, että työläiset
eivät ole isänmaallisia, eivät aina­kaan
samoin kuin eräät toiset kan­sanryhmät;
Tästä sain aivan toisien
todistuksen. Silloin päätin, että mi­käli
kansana selviämme vapaisiin
rauhan päiviin.' olen puolestani
yrittävä kaikkeni, että ennakkoluu­lot,
joita vuoden 1918 tapahtumat
j a Lapuanliikkeen ajat olivat kas^
vattaneet kirkon j a työväestön vä
Iille, voitaisiin poistaa.
- Silloin kuin tuo piispa kävi Tim-'^
minsissä, tapasin häntä ja p>-ysin
piispaa vaikuttamaan täälläkin, sil­la
meidän suomalaisten kesken on
olemassa paljon pahaa. Minä otakt
suin tekeväni oikean työn, mutta
tuosta "Pekka" kauhtui ja sanoi;
" V o i Mainari parka". — MainarL ,
VAATII LUOTTOKAUPAN
KORKOJEN ALENTAMISTA
, Luotolla Icuiutustavaroita ostavat joutuvat
maksamaan huimaavan korkeita^korkomenoja
Ottawa. — C C F : n edustaja Ha-zen
Argue Assiniboiasta esitti
tiistaina alahuoneen istunnolle
ehdotuksen laiksi, joka rajoittaisi
: vähittäisostoista koituvien : velko-.
jen. koron 12 prosenttiin vuo­dessa.
•, • . •
Argue, joka on aikaisempinakin
vuosina esittänyt samantapaisia eli-dotuksia
laiksi, tästä asiasta,; sanoi
kol^emusten osoittaneen hänelle, et­tä
liberaalipuolueen edustajat tule­vat
väittämään, jotta hänen lakieh­dotuksensa,
on liian laajakantoinen.
"Tämä ehdotus laiksi on hyvin
: pidättyvä ncn. Kahdentoista pro­sentin
kofko vuodessa on niin
korkea, ettei sen enempää voida
odottaa", selitti hän.
tuvansa miehiin eikä piimäpartoi-j Atusta kehittyi tavallista aktiivi­sempi
union luottamusmies. Ivun
yhtiön johtajat ppmmittivat häntä
kysymyks;iliään j a syytöksillään. A-tun
tapana oli rauhallisesti 'imeä
'piippuaan|a.silmäillä, kiusa^^
puolisuljetiiiii silmin vastaten • A
tun tapaänj^ Mut­ta
siihen pUoleen. palaan tuönhera-pana.
' ' '
, Monet vuodet sulatto; •qli ollut
heikoin kohta Falconbriägessa i h i -
käli Mine-Mili unioii osasto 598:h
toiminta o l i kysymyksessä. Työolot,
olivat huqnpjar, tarjolla olevista työ­paikoista
ei iimöitettuASuo^ikkijär
jestelmä' o l i vallitsevana.
Päiväilistii^htieh' yhteydessä käy­dyn
keskustelun johdosta A tu
päätti, että jotain pn tehtävä. J a
hän teki sen. Hän kehbitti;^^^^^^^
keskustelemaan ; heW
taan jä'' auttoi heitä tyoraaiayalituk-sienesittämisiessä
yhtiöt
^Alkuun su
yat. Muita pikkuhiljaa he rupesiv^^^^^^
kerääntymään' Ätun ymjpärille.' J a
pikkuhiljaa "heidän : l u o t t aa
sa union toiinintaan vahvistui. «Työ-maayalituksia'
alettiin voittaa. ^
Yhtiön johto Jei suhtautunut ystä­vällisesti
Atijm toimintaain. He
päättivät läksyttää ;:häntä. Aikai-semrnhi
hän usöin sai ammattime
hikbn palkan, miitta häntä alettiin
jiitää jatkuvasti irhekanikon apulai­sen
tehtävissä. Hänen tilipu^insä
piöheni : hubinattavalstK
pantiin vuprbtöihin,^^^^
semhiih hän* o l i 'jatkuvasti; päivä­vuorolla.^
• Hänet pantiin töihin sel­laisiin
paikkoihin, missä hän ei
päässyt kosketukseen, toisten työ­läisten
kanssa.' Vihdoin hänet kut­suttiin
^johdoh^^^p
häntä syytettiin siitä, että häh o li
kulkenut luvattomasti eri bsastois-sa,
mihin; hähellä ei ollut asiaa, pur
hutteleniassä toisia työläisiä j a hä­nelle
annettiin kaksi^^-TO^
Yksi yarpit-us yielä,; niin hänelle
olisi anniettu lopputili. Hän sanoi
hyvin: vähän j a veteli piippuaah.
yaitiptpimehpiteet tekivät hänet
Eräät suuryhtiöt, sanoi ehdo-tukseu
tekijä, kiskovat 54 pro­sentin
(ja 75 prosentin) kuron
: pienestä luottokaupasta.
Parlamentti hyväksyi viime vuon­na
lain, jonka mukaan luottolaino-jen
korot 300 dollarin, kauppaan as­ti
jäävät entiselleen, mutta 300—
1000 d o l l a r n luoton korkeimmak­si
koroksi säädettiin 1^ prosenttia
kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, .että
tuhannen dollarin vuotuisesta lai­nasta
voidaan laillisesti kiskoa 18
prosentin korko — e l i 180 dollaria
korkoa vuodessa!
"Minä'toivon, että tämä lakieh­dotukseni
saa hallituksen toimi­maan
tämän tilanteen korjaamisek­s
i " , sanoi Hazen Argue.
itsepintaisen päättäväiseksi Vili;^^'
doin eräänä- päivänä sulaton johta-^
j a huudahti m i n u l l e , ; " ^ mies aä^
Inilld! Hän tekee etumiehensä
män helvetiksi'\ - -
A s i a i n juoksuun tul| omalaatoi.
nen muutos. A t u esitti anomuk­sensa
j a onnistui saamaan' sulatto-' • -
korjausmiehen ammattiluokitteloii^
mikä o l i verrattavissa kolnmneä-luokan
mekanikkoon. Kaikki tie-sivät,^
että . A t u o l i ensiluokan
mattimies. Yhtiön johto oli* pSätta^^'^
nyt käyttää toista taktiikkaa: f
Eräs työläinen, j o l l a o l i pitempi
palvelusaika kuin A t u l l a ; esitti tyl^"'-/
'maavalituksen: sen Johdosta kuhM
Atulla annettiin mainittu työpaik-t
ka. Atu veteli piippuaan ahkeram--^'^
min j a luottamusmiehenä välitti
työmaavalituksen itseään vastaan! ;
Hän puolusti valitusta kaikissa niis-sä
vaiheissa, missä sitä käsiteltiin-horjumatta
väittäen sen periaatteen
puolesta, että palveluaika on pidet-tävä
ratkaisevana tekijänä, vaikka
yhtiön taholta väitettiin, että Attfv
on epäilemättä etuoikeutettu pai-'
kan täyttämiseen, koska häir omaai
korkeimman ammattitaidon.
Vihdoin työmaavalitus meni nel- •
jänteen vaiheeseen. Yhtiön johta^'
jat istuivat neuvottelupöydän y h - '
della puoleh; me union edustajat-ja
valituksen esittänyt työläinen ?
istuimme vastapuolella. Kiirottaen*^
yli pöydän ja ojentaen pehmeätä^
valkoista sormeaan Atua kohti yh-'
tiön työsuhdejohtaja Mather kysyi. '
Mitä sinä sanoisit — ehkä tämä e i -
ole oikeudenmukainen kysymys :
tiutta mitä sinä sanoisit, jos sinun'"
ammattiluokittelusi alennettaisiin
ja tämä toinen mies, jolla on huo- '
-.lompl ammattitaito, pantaisiin s i - '
nun tilallesi?"
' A t u veti piipustaan . muutaman •
henkisavun ja harkitusti vastasi,-
!'Kysymys on aivan oikeudenpaukai-'
juudesta. Tämä mies kykenee suo-rittamaan
tehtävän. Siitä ei ole- '
lainkaan epäilystä. ; Minun mieles-'
täni tekisitte oikein, koska silloin'
noudatettaisiin periaatetta, että päl-'
velusajan pituus on tärkein tekijä";'
Yhtiön johtajat olivat ihmeissään >
ja aivan vaiti. Atu veti hyvät savut'•"
piipustaan. Hän päästi saviin h i ^ . ;
taasti suustaan j a savun haju tun- r
tui voimakkaasti huoneessa.: r . ; ::
JA
iiiiiiiyTÄTÄ
S O P P A - S E I L A R I ' l
"C^anha merimies meni ravinto-' ''
laan j a tilasi päivällisen. Sekotei-tuaan
aikansa soppaa hän tiedusteli',' ;
tarjoilijalta, että mitä se on? "Sop-. '
paa" vastasi tarjoilija lyhyesU j a '
asiallisesti. ~
"Sitten olen minä tietämättäni' ' -
seilannut 40 vuotta sopassa", tuumi
merimies.
Romaniassa uraania
B e r l i i n i . - ^ H u o m a t t a v i a määriä
radioaktiivista mineraalia on löy­detty
Romaniasta, kertoo. Itä-Sak- =
san uutistoimisto A D N Bukarestis- ^
t a saamassaan tiedossa. Esiintymät
sisältävät titarfia, uraania, toriumia,. ^
molybdenia j a fosforia.
Viimeksi suoritettujen tutkia ••
musten perusteella kuuluu Roma-:
nia niihin Euroopan maihin; joissa
on eniten radioaktiivisia mineraale­ja.
Viime vuosina on ISydetty run' '
saita mineraalialueita mm. :Dob-rudschassa.
PÄIVÄN PAKINA
"Verot kansan verta j u o . . ."
' Tuloverokaavaläkeiden täyttämises­sä
nyt hikoilevat työläiset, farmarit ja
pikkuliikemlehet — mlkäJl heillä on
ollut kulmia tulla tähän maahan su­loisesta
S u o m e s t a m m e m u i s t a v a t
varmaan laulun.: mi£sä otsikossa ilme­nevän
lisäksi piriiutaan vielä siitäkin,
että veroraihat menevät konnain kuk­karoon
— alnakin.sikäli kun on puhe
eilistä tunnetuista maantieurakoitsi-
Jolsta täällä Ontariossa.
Allekirjoittaneella oU kyllä äsket-tähi
tilaisuus kuunnella erästä suo­malaista
puhujaa, joka korosti erit­täin
voijrtiakkaas^i canadalaisten vero­jen
"huolceutta". Emme usko miehen
tahallaan lykänneen luikuria, sillä
muodostuihan hänoi kuulijakuntansa
Ihmisistä, jotka ^ ovat ••lohteeMisesti
huokeiden tuloverojen^ Usmsi maksa­neet
roimasti salattua eli välillistä ve­roa
Joka kerta kun ovat ostaneet t u l i ­tikkuja,
tupakkaa, olutta^ autoja, ga-soliinla,
vaatteita, ruokaa, kynsimaa-l
i a Ja muita tavaroita, tai hankkineet
itselleen,' huonekaluja, työiäitu j a - Ja
maatalpusvälineltä. käyneet elokuvis­sa,
teattereissa ja sh&uksissa. :
Huolimatta siitä, mitä teemme tai
miimfe menemme, aina saamme mak­saa
sitä "salattua vearoa^—myyntive-;
roa. tavaraveroa, tulliveroa jne. Mut­ta
k u n mies tuntee maan asioita vasta
pbitapuollsesti. niin; hän ei tietenkään
voi huomata sita, kuinka suuret mei­dän,
veromme todeUisuudessa ovat ja
kuinka kohtuuttoman suuri osa v e ­roista
peritään juuri tavaUisilta k a ­dun-
j a kylän miehiltä Ja -naisllfe. .
Me emme siis lue pahaksi kyseiselle
puhujalle tätä erehdystä canadalais­ten
verojen "pienuudesta" sillä (ker­rankos
niin tapahtuu, että puhujat
"tietävät" enemmän mitä todellisuu­dessa
tietävätkään.
Mutta Jättäkäämme salatut verot;
myynti-; ja tavaraverot nyt: sivuun,
sillä: täällä kertaa meitä kaikkia k i i n ­nostaa
tuloverokaavakkeiden täyttä-mtoen.
Se on tehtävä, jota ei voi
kuolemakaan poistaa.
iEnsimmäisenä ohjeena, jonka me
puolestamme antaisimme, on tämä:
Jos lukijalta on työttömyyden, sairau--
den tai muiden sellaisten se&kojen
perusteella peritty palkasta liian pal­jon
tuloveroa; silloin pitää täyttää t u -
loverokaavakkeet ensi tilassa, että s a^
rahansa takaisin. Hallitus e i nimit­täin
maksa mitään koikoa siltä r a ­hasta,
jonka se on liiallisessa viisau­dessaan
verovelvollisilta perinyt —
vaikka se määrää koron kaOcista
maksamatta Jääneistä veroista. ^
Mutta jos hallitukseUe on lähetet­tävä
vielä Usää rahaa, sen lisäksi mitä
on-jo, viikkotilistä maksettu, ^niin sU-^
loin voidaan gtotää fcaAvgVkpmfri
täyttäminen huhtikuun loppniih :—
sillä tässä tapauksessa kovan vero-kuorman,
alla huokaava' kansalainen
Ja asuktfs- saa muutamaksi viikoksi
korottQmasti omaa rahaansa. '
Eräistä "newspaperelsta" olemme
saaneet liikeat yksityiskohtaisia "neu­voja"
siitä^mlten pitää tuloveiokaa-vakkeet
j täyttää. Tämä sellalsenaa^
on mielestämme ajan,.musteen ja p a ­perin
'haaskaamista,'sUIä kun aikansa
hikoilee.' nun kyllä sUtä kaavakkeiden
täyttöhommasta joteilkln sielviää,
vaikka "hallltusherrat . yrittävätkin
tehdä ne niin mahdottomiksi kuhi
mahdollista. .
Mutta tärkeä olisi saada neuvoja
siltä niistä riittää raliat aina lis­ääntyvien/
verojen malcsamiseen.'
Tai oikeammin, eikö olisi Jo aika
jrähentää työläisten, farmarien ja
muiden pikkoelä^in verotaakkaa'
seka huolehtia siitä, että snnrrik-kaatkin
Joutuvat maksamaan ösan^
sa valtion menoista?
Eihän se -nyt sovi maille eaähal.i
meille että meidän pikkulhaiisten
täytyy maksaa valtion, menoista ensin
oma osamme kokonaisuudessaan
ja sitten vielä valtaosa suurrikltait-i
tenkin vero-osuudesta!
"Neuvot'^ verol^vakkelden tayt-tämisesfä
ovat halpoja ja melko ar­vottomia.
MntU arkeätä olisi to-
'loTeropentstän mnnttaminfeD kiten,
että yksinäiset x&iehet Ja nal»t sai-sivat
verovapaako $24H)e tulot vno-dessa
Ja perhedlfset $3,000 (olot. -
TäUaUien verouudistus olisi aivan
oikeutettu Ja j^ltSmätönMn t ^ i ^ .
tuneen rahanarvon alenemisen takia,
sillä tosiasiassa isoiset ovat meitä isid
fiäkin sidit^sga liuulesta.
Tuhannen yksityisille; ja kahdentu» :
hann?n dollarin verohelpotus per- - i
heelllsllle; el ole asiallisesti puhuen
enää paljoa tr»'pta kuhi 500 ja 1,000
verohelpotus, :fJos pidämme mlelessÄ j ;
kymmenkunta vuotta sitten valita- .
neet hinnat.-
Lisäksi talisi myöntää ainakin ' [
$500 tuloerä verovapaaksi: Jokaista'
alaikäistä lasU Ja monta .huo|Iet(a- .
vaa kohtL ( :
Saikki lääkäri, sairaala Ja lääke*
laskot pitäisi saada vähentää vnost- ^ ^
lotoista. IuikUtaniU(a,Joidm
ansio on $5,000 Ja^ltävähaumSn.'
Ja ottaen boomioon ne,ven>liel-potjDfcset,
mitä linnojen aaleii«i.saa-vat,
työläisten Ja faimäiien .^takd
aaada väheAtää tulolstaaa kaOdd^^^
menot, mitä heiUe vnpälttaln kertyy
•työk3lDjen:^ostosita )i»vfyönuall»; p^^^
dettävistä «nojaavista vaatteista. .<
Ja^ koska iBoonikkaat saavat ti- ',
hentaä totoistaan tditalitenss |»
laitostensa' Winnlgt». Ja; a n ^ - '
netystä vastaavat^ pääomakooäe^;
tokset, työläisten, 'keridloiridalalt- I
ten Ja farmarien pitäisi saada vm-hentää
totoistaan vdstaavanUfaet'
pääoiäan kiiolletakset kddelstaan. ~
K a i k k i /nämä vaatimillcset ,ovat Jo \
saaneet Canadan jäijes^yneen' ^ ö - '
väenliikkeen; miltei f- jakan^ttoman- •:
kannatuksen. ~ . -
Nyt tutoverokaavakkeitaX^äyttSessä
ja niiden monänutkaisuotta jdrotesBa,
olisi hyvä myös päätstää, etiU ensi ke­säkuussa
todennäköisesti pidettavfqs|
lilttovaalelssa p i d M ^ jftljplgmft T»gmft
seikat silloin kun ptmi^taan, -miidEä.
ehdoftkaaiv aaraUceelle ristimme ve«
dämme.»— Känsäkoura.^,