Vapaus, August 11, 1928

              m*
Pr „
i i »
Sivu 2 Lauantaina, elokuun 11 p;nä—Sat., August 11 No. ITT— 1928
VAPAUS
A. TAAF.A.
T O I U J T T A J A T ;
E. A. Tr:N!!'J.\t;.N. H. SUt-^. 2. pEff«:oNE:..
• I
nillKKl-
^1 I I I I
lausefiD vaaris
R e p » ^ ^ " Office Dn>'"=i<»'» öttr>r«, •».»«.-^3-J c-i»» CLturr.
TyöväeDpuoIostiis
ILMOTLälirN-SAT VAPAUDESSA;
K * : a * ; l « » r=k»« »IJt» ken*. |2-W t i k l i k«r!*«. — Airio!i:tTo«->=2i*coilj«»t»iJ« 50c. piUtAi.itM. —
<to«=LXaarto;i«i<.»«!k»rt KK. ketix. tiJX 1 kcn«. - Sr=lroZ.!E'^uk*et JJ.CÖ keri». r:Jrj 3 ken*»- —
4.Tl«3«;ia-.««k^ 12X0 k ^ r t i . S2,&« kAk»: k M t u . - iti:to«.:i=-..f.ii.« j;.öO — Ka-^.«ÄXB:.ia'/*.ak-
Mt t2i). koM. SOc. Lii:3ik.o k i i l o . i « « . * K a » CB^oTirtri"- - Hili;L»»ct;e<l.^. ;* fK / - . ' , ; l E w i s k J el
i6e. ke««. I1J50 kolse k-ruu«. — TU«k.«i«:IaioiMj,«; j» i33.«!t».««ttson«i oa. ra«J.s'«e««. lib«c-.Uw
i»«a«»;iiU etaklten. — TiUakiU, fö^t» ei K C U r»b». »JiiU '•iV.fUni*»». j.»;Mi ».iiSietr^B.
n rtrnfact.
TILACSHI.VtAT:
^ rk. M Ä , 6 kk. tZSO. i kk. »1.75 }. T kk. tlM. - yb<äj...ltoiim }• Saoii*«« -ki a a o ^
UCosoiUc: 1 » k . t6M, 6 kk. 3 kk. I2X«0 > 1 k k . ll.OO.
K i r j . L Stalin
(.Jatkoa edelliseen numeroon)
NATIONAL MINEKS KELIEF C03I
MITTEEN EDUSTAJAN 5L\ETIN *
HENDSICKSONNIN MATKA.
OHJEOIA
Emme tari'jtse kaikenlaista itsekri-1 rottelizkimtfen ja väliaikaisten kont-. rimmäisj-yksien rekls
'; tnky.iz.. Tarvitsemme sellaista itsekri- rollikcmissioiden elpyminen. Totta | pohjalle. Tämä voi ehkä näyttää us-
! tilkkiä, joka- kohottaa työväenluokan kyllä, yhä vieläkin ilmenee yrityksiä, komattomalta, mutta valitettavasti ^e
[kulturellisuutta, kehittää sen taistelu-ipLstää tuotannollisten neuvottelukun-! on totta. '
j henkeä, lujittaa sen voitonuskoa. mo-; tien ja väjiaikäisten kontrolliko- j ottakaapa käsiinne esim. Irkutskin
L«fet«ca »«»at HzaotEkKl p i t i i • oll» konif.ri.M kello « ip. i;!aeKyiai.p«i.in tdtV^tcnl « k i p i n i c i.
VtpcBdca toiBita*: l i l x i t T Bail<lis(. M Von» Sueel. Pobclia
«•patutea koirtlori: Ubtnj ZaiUiet. » St. Puheli» 1038. P<«tio*rt«: Bo» i9. S«ai»»rf. O"*-
Ccsenl »drettUiaf r>iM 76e. per ecl. iaei». MinJmom chärf •'»«^« "»»«rti'»» ^Se Tk« V«p»a«
„ IM bea .drntiilst mMiaa M S O E J tt« Ficniik Petpfe ta Csaul*. • .
ie. ctM BOIoia Ulusw M. TUUIUU tauim4i»ca> tinoneeoa: kif)o(uku om«eU.eB UikkeeMboiUj««
IliMlIa E i a e l l i . - J. V. KA.NNASTO, liiUuenboiuJs.
Työttömyys ja siirtokisuus
Britannian siirtomaiden sihteeri
L. C. M . S. Amery on lausunut^ että
Englanti tulee lähettämään 10,000
miestä Canadaan tämänvuotiseen
elonkorjuutyöhön. Nämä miehet tul­laan
erikoisesti vär\'äämään Britan­nian
kaivosseuduiha. Canadan ja
Britannian hallitusten tiedotetaan
hyväksyneen tämänlaatuisen suun­nitelman.
Niinikään kuljetetaan Britannias­ta
Canadaan satoja nuorukaisia, ryh­tyäkseen
täällä farmaustöihin. Näin
toleutelaan laajakantoisia suunnitel­maa
kymmenientuhansien Britan­nian
työttömien kuljettamiseksi Ca­nadaan.
10,000 kaivo.sraiehen Canadaan
ll'iietlä»iinen elonkorjuulöitä varten
on niin suuri riko.«, ettei sitä saata
sanoin kuvata. Jokainen canadalai-ncn
näet tie.'ää, että täällä on enem­män
kuin riittävästi työvoimaa elon-korjuutyön
suorittamiseksi. Länsi-
Canadan, jokaisessa kaupungissa ja
kauppalassa on tuhansia työttömiä.
Aivan äskettäin pitivät työttömät
esim, Winnipegissä suurenmoisen
ir.iejenosotuskulkueen. Useat tähän
kulkueeseen* osallistuneista olivat
Britanniasta saapuneita siirtolaisia,
jotka oli houkuteltu tulemaan tänne
Canadaan saadakseen osuutensa
"kultaisista mahdollisuuksista".
Kuinka monelta brittiläiseltä siir­tolaiselta,
jotka Canadaan saavuttu­aan
ovat saaneet maistaa canadalai-sista
"mahdollisuuksista", marssia
kaduilla työtä etsimässä, on toiveet
ja elämä murskaantunut? Sanoma­lehdistä
saamme varsin usein lukea
tiedotuksia itsemurhista, mitä ovat
tehneet ne siirtolaiset, joiden toiveet
ovat murskautuneet.
Brittiläistä nuorisoa, kuljetetaan
Canadaan farmausta varten. Miten
katkeraa ivaa! Canadan farmarit
saattavat varmaan esittää ''loistavia"
raportteja "hyvinvoinnistaan". Ca­nadan
farmarit saavat "iloita" sii­tä,
että heidän farminsa ovat kiinni-tysvelkain
alaisia, satonsa pankkii­rien
ja maanviljelyskonetehtailijain
valvottavana ja että heitä on vara-rikkoisuus
aina uhkaamassa.
Tuota siirtolaissuunnitelmaä on
pidettävä huutavana häpeätahrana.
Sen avulla aikoo Britannian hallitus
vapautua vastuunalaisuudestaan
maansa suureen työttömäin armei-aan
nähden, mikä armeia on suora­nainen
seuraus Britannian rappeu-tuva.
sta kapitalismista. Brittiläiset
työväenjohtajat antavat myös siu­nauksensa
näille siirtolai-ssuunnitel-mille.
Ne ovat hyvä.ssä sopusoin­nussa
heidän koko politiikkansa
kanssa, mihin kuuluu: teollisuus-rauha;
teollisuuden järkiperäistyttä-minen;
ja: kapitalistien vapauttami­nen
verorasituksista. Mitäpä siis
muuta kuiri kuljetetaan työttömät
Canadaan.
Canadan kommunistinen puolue
kannattaa nykyään, ja on aina kan­nattanut,
maailman työläisten es­teetöntä
yhdestä maasta toiseen siir­tymistä.
Canadan kommunistinen
puolue tulee tappelemaan kaikkia
niitä kahleita vastaan, mitkä kohdis­tetaan
työläisiin, jotka tahtovat siir­tyä
maasta toiseen; mutta samalla
se varottaa Britannian ja Canadan
iTÖläisiä niistä häpeällisistä siirto-laisäuunnitelmista,
mitkä tulevat ai­heuttamaan
surua, tuhoa ja onnetto­muutta
tuhansille brittiläisille työ­läisille.
Työttömyyttä ei voida pa­rantaa
siirtolaisuuden avulla. -Se
saatetaan tehdä vain kapitalismin
kukistamisen kautta. Siihen men­nessä
on työläisten pakotettava kapi­talistiset
hallitukset pitämään huolta
työttömistä. — T H E W O R K E R .
nlnkertjiistuttaa sen voimat ja auttaa j missioiden tekemiä perusteltuja Ja •; puoluekomitean äänenkannattaja
Eitä nousemaan maan todelliseksi i-1 tarkistettuja ilmotuksia ja neuvo-, «yja^^ truda" ^No. 128). Sieltä te löy-
' ja ja veran alle. On välttämätöntä | jj^tte kokonaisen sivun, joka on kir-mitä
päättävin taistelu tällaista iU; Javanaan reklaami-"tunnuslauseita'':
sannaksi.
Jotkut sanovat, että kim kerran on
reklameeraamisen tosiasia, että muutamat paikalliset j —•
järjestöt Ukrainassa ja Keski-Venä-I Elokmilla:
jällä ovat nostaneet sucranaisen ajo-!
jahdin parhaita tai- usmieMämme' yplalu
vastaan,'joiden koko syy on siinä, ettäj-^olf Siding >
he eivät ole lOO-proser äsesti taatut ipQ^ WiIIiatii
erehdyksiltä ja virhe: ä. Kuinkapa! j^rjpj^^j^
muutenkaan voi ymmi- taä paikallis-1 Lgppj -vvare
ten järjestöjen tpvp-iät näätökset, TT
itsekritiikki, niin ei tarvita työknrla, miötä vastaan, sillä tämäntapaisten! "jjoiyttomuus sukupuolielämässä on
Kiinan valkoisen terrorin verisatoa
Y l i 6,000 tapeltu, 4,000 haavot-tunut
ja 200 tuomittu kuolemaan
kaikkien luokkaoikeuden sääntöjen
mukaisesti! Tämä oli vuotena 1926.
Y l i 70,000 tapettu, mestattu ja
kidutettu vuotena 1927.
Vuoden 1928 summa ei tule ole­maan
vähemmän kauhistuttava. Tu­hansia
maan parhaita, rehellisimpiä,
hartaimpia vallankumouksellisia on
niiden joukossa, tuhansia työläisiä
ja talonpoikia, vanhuksia, naisia ja
lapsia. ; '
« Monet näistä uhreista ovat tulleet
ammutuiksi, kuristetuiksi, mestatuik­si,
«Sävältä poltetuiksi tai hauda­tuiksi,
hirtetyiksi, hiljaisella tulella
paistetuiksi ja toiset ovat tulleet ha-katutuiksi
ja revityiksi palasiksi.
Sellaista on Kiinan terrori. Veri
hyytyy suonissa näitä kauhuja aja­tellessa,
joita harjotetaanonnetto^
man • maamme kylissä ja kauppa­loissa.
"Siao-Da-Ing'in joukot vangitsi­vat
56 talonpoikaa Tal-Yen kylässä.
Heidän. vatsansa halkaistiin, pum­pulia
tukittiin ammottaviin haavoi­hin,
joka sitten kostutettiin petro-leumilla
ja sytytettiin tuleen.
"58 taloiipoikaa ja 5 työlaista Sie-
Ningin kylässä, 167 talonpoikaa
Men-Yangissa, 34 talonpoikaa ja 20
työläistä Tsu-ayssa poltettiin hiljai­sella
tulella paikallisten militaris­tien
ja maa-aateliston toimesta."
(Hupehin maakunnan talonpoikain
liiton keräämiä tietoja.)
"Kolmesataa työläistä mestattiin
tai lahdattiin kolmen päivän aikana
Shanghain kaduilla. Mestattujen
päitä kannettiin ympäri kaupunkia
keihäissä tai ripustettiin koreissa 1
kaupunginporttien päälle. Näiden j
hirmutekojen takia sai Lu-Bao-lng. j
Shanghain komendantti, kiitoskir­jeen
marsalkka Sun-Chuan-Fangil-
^ ta." (Hankoulaisen sanomalehden l
''Min-Go-Chi-Baon" tiedonanto.) 1
"Kantonissa teatterissa vangitut
374 työläistä tuomittiin kuolemaan
ja heidät ammuttiin heti kuulaniis-kuilla."
("Shu-Tya-Yu-Bao"-nimi.
sen lehden tiedonanto Kantonin ta­pahtumista
joulukuulla 1927.)
"Tsa-Lin kylässä surmattiin 586
talonpoikaa. Useat lävistettiin rau
dan kappaleilla. He kuolivat kau­heissa
tuskissa. Ennen teilaamista
naisille tehtiin väkivaltaa ja heidän
rintansa leikattiin pois." (Hupehin
maakunnan talonpoikain liiton tie­donanto.)
"Plas Bayssa maihinnous^eet eng­lantilaiset
joukot sytyttivät tuleen
viisi rauhalliista kylää, sillä teko­syyllä
että muka taistelivat meriros­voja
vastaan. Asukkaat pakeiiivat.
Maihinnousseiden joukkojen komen­taja
sai kiitokset englantilaiselta yli-komentajalta."
(Kantoi^ilaisen leh­den
"Co-Ming-Seng-Weng" tiedonan­to
englantilaisesta sotilasretkikim-nasta
Hongkongissa.)
Nämä kauheat teot eivät ole ta­pahtuneet
keskiajalla tai hunnien ja
mongoplien hyökkäyksien aikana.
Ne kuvaavat nykyaikaista Kiinaa,
militaristien, imperialistien ja jul­man
kiinalaisen porvariston käyttä­miä
sortotoimenpiteitä Kiinan val­lankumouksellisia
työläisiä ja talon­poikia
vastaan. Nämä eivät ole ai­noastaan
"takapajuisten ja sivisty­mättömien"
kiinalaisten, vaan " v a ­listuneiden
ja si>*islyneiden" impe­rialistien
"urotöitä", joita viimeksi­mainitut
toimeenpanevat europalai-sen
kulttuurin kunniaksi, ja suu­rempien
voittojen saamiseksi euro-palaiselle
ja amerikalaiselle pää­omalle.
Telotettujen ja kidutettujen veri
ja kuoTintuskat lyödään kylmäksi
rahaksi, ja vaihdetaan osakkeihin ja
dollarin seteieihin.
B E N G B.KO SI.\NG.
voi heittää työt silleen ja ryhtyä h i r -
joittamaan suunsoittoa kaikenlaisista
pikkuseikoista. Tämä ei ole itsekri­tiikkiä,
vaan työväenluokan pilkkaa­mista.
Itsgjpitllkklä el tarvita työku-rin
hävittämiseksi, vaan sen lajittami-seksL
Itsekritiikkiä tarvitaan sitä var­ten,
että työkuri muuttuisi ^ tietoiseksi
kuriksi, joka kykenee pysjrmään l u ­jana
pikkuporvarillista rappeutunei­suutta
vastaan.
Toiset taas puhuvat, että kun on
kerran Itsekritiikki, niin el tarvita e-nääjoliftfta,
voi heittää huoletta perä­simen
kädestään Ja antaa asiain men­nä
."luonnollista kulkuaan". Tämä el
ole Itsekritiikkiä, vaan sen häpäisemis­tä.
Itsekritiikkiä ei tarvita Johdon
heikentämiseksi, vaan sen läjittämi­seksi,
sen muuttamiseksi paperilla ole­vasta
ja vähän auktoriteettisesta Joh­dosta
eläväksi Ja todella anktoriteetti-seksi
johdoksi.
Mutta muunkirUalsta "itsekritiik­kiä,
joka Johtaa! puoluehengen särke­miseen,
neuvostovallan kukistamiseen,
rakennustyömme lielkentsrmiseen, t a ­loudellisten
ydinjoukkojen rappenta-miseen.
työväenluokan aseistariisami-»
seen ja lörpöttelj^ läpikotaisesta
muuttamisestamme, uudestisyntymi­sestämme.
Juuri tällaiseen "itsekri­tiikkiin"
kutsui meitä äskettäin trots­kilainen
oppositsioni. Ei maksa vaivaa
puhuakaan, että puolue tulee kaikin
voimin ja kaikin keinoin taistelemaan
tällaista "itsekritiikkiä" vastaan.
yritysten tarkoituksena on viedä työ-; porvarillista". "Ryyppy vaatii toi
Iäisiltä halu itsekritiikkiin. Mutta | —ypyn»^ "Oma talorähjä tykkää
toisen
. rjrypyn", "Oma taioranja tyjsjtää o-tokkopa
lienee syytä epäillä, että täU; masta lehmästä", "Kahdenmaattavan
laiset byrokraattiset yritykset tuleesängyn rosvot", "Laukaus, joka ei
Itsekritiikin kasvava aalto pyyhkäise-: pamahtanut" jJi.e.. Tulee kysyneeksi,
mään jäljettömiin. ! mitä yhteistä voi olla tällaisilla pörs-
Ei voida kieltää myöskään sitä, et-j sikeinotteUjoille sopivilla "kriitillisillä''
tä Itsekritiikin ' tuloksena ovat talou­delliset
ydinjoukkomme alkJineet e l ­pyä,
valpastua Ja suhtautua vakava-luontoisemmln
talouden Johtoa kos­keviin
kysymyksiin; puolue-, neuvos-huudoilla
bolshevistisen itsekritiikin
kanssa, jonka viimemainitun tarkoi­tuksena
ons<»ialistinen rakennustyöm­me
parantaminen? On varsin mahdol­lista,
että näiden reklaamlklrjoitusten
to-, ammatilliset- yjn. ydinjoukkomme tekijä on kommunisti. Voi olla, että
rupeavat -suhtautumaan tunnollisem­min
Ja herkemmin Joukkojen tarpei­siin.
Totta kylläkin ei vbida sanoa,
että puolueen" sisäinen- Ja yleensä
työläisdemokratia olisi jo täydellisesti
toteutettu työväenluokan joukkojärjes-töissä.
Mutta el ole syytä epäilläkään,
etteikö tämäkin asia tulisi kulkemaan
eteenpäin kamppailun edelleen laajen­tuessa.
Samoin el voida kieltää sitä. että
Itsekritiikn tuloksena on sanomaleh­distömme
tullut eloisammaiisi ja e.
linvoimaisemmaksi ja sellaiset lehti-työntekljäjoukkomme.
kuin työläis-talonpolkaoskirjeenvaihtajien
järjestöt,
alkavat jo muuttua mitä vakavimmak-ji
poliittiseksi voimaksi. Totta k.vllä.
•ehdistömme jatkaa yhä vieläkin
huippukerroksissa luisumista, se e i ole
vielä oppinut siirtymään yksityisistä
arvostelevista huomautuksista syväl­lisempään
kritiikkiin ja sjrvälllsem-
, ,.. ^. t • • 4. mästä kritiikistä — kritiikin tulosten
_ o n • jyrkästi eroitettava ^toisistaan yj^j^tämlseen ja niiden saavutusten
tämä meille vieras, epäbolshevlstlnen
"Itsekritiikki" ja meidän oma bolshe­vistinen
Itsekritiikki, jonka tarkoituk­sena
on puoluehengen juorruttaminen,
neuvostovallan lujittaminen rakennus­työmme
parantaminen, taloudellisten
ydinjoukkojemme , vahvistaminen ja
työväenluokan aseistaminen.
Kamppailu itsekritiikin voimistut-tamlseksl
alkoi meillä vasta muuta-llmltuomlseen,
joihin kritiikin tulok­sena
on päästy rakennustyömme aloil­la.
Mutta tuskinpa voi epäilläkään,
etteikö tämäkin asla tule kulkemaan
eteenpäin kamppailun kehittyessä.
Välttämätöntä on kuitenkin panna
merkille näiden kamppailujemme plus­puolten
rinnalla myöskin miinus-puo^
let. Puhe on niistä Itsekritiikkl-tun-mia
kuukausia sitten. Meillä el ole l^^-^s^auseen vääristelyistä, joita on jo
vielä välttämättömiä tietoja kamp-i kamppailun alussa havalttavisca
pallun ensimälsten tulosten s e l v i t t ä - j o t k a voivat muu taa itsekntnkin
mlseksi. Kuitenkin jo nyt voi sanoa, «mauttomaksi ellei mille jo n>t anneta
että kamppailu alkaa antaa suotui-h^^^^^^s^^-
sla tulokisia.
Kieltämättä alkaa itsekritiikin aal­to
vallata mukaansa yhä laajemmat
työväenluokan kerrokset ja vetää nii­tä
mukaan sosialistisen rakennustyön
asioihin. Tästä puhuvat esim. sellaiset
1) Ennen kaikkea on välttämjitöntä
panna merkille, että useissa sanoma­lehdissä
on havaittu sensuuntaisia
pyrkimyksiä, että tahdotaan siirtää
kamppailu sosialistisen, rakennustyöm­me
puutteellisuuksien asiallisen ar-toslselkat,
kuin tuotannollisten neu- vostelun pohjalta yksityiselämän ää.
tekeraät päätökset j g j ^ j j^gy ^ ^
näiden talousmiesten erolttamisesta,; JJJ^QJ^
- päätökset, joilla ei ole mitään s i - Kaminiytiqwia*"Z.r.Z.'
tovaa voimaa, vaan joiden tarkoituk- CQ^j^gg
sena on vain heidän halventamisen^?;Frances^VZZZZZZ 04 ! ' Kuinkapa muutenkaan voi 3 ™ ° ^ " ^ ' : pjniand ^'
että kun on kerran arvosteltava, niin
.. 13 p.
• 14 p.
•• 15 p.
• 16 p.
•• 18 p.
... 19 p.
.. 20 p.
21 p.
22 p.
arvostellaan, mutta ei anneta talous­miesten
vastata arvosteluun? Mistä-tähän
ajasta alkaen on meillä vääriä
tuomioita alettu pitää itsekritiikkinä?
Me emme voi tietenkään vaatia, että
kritiikki olisi 100-prosenttisestl oike­at.
Jos kritiikki tuleje alhaUtapäln.
me emme voi hyljätä sellaistakaan
kritiikkiä. Joka on vain 5- tai 10-pro-senttlsestl
oikeata. Kaikki tämä on
totta. Mutta tokkopahan tästä voi pää­tellä,
että meidän tulee vaatia 100.
prosenttisia takeita talousmlehiltä
virheitä ja erehdyksiä vastaan? On­kohan
koko maapallolla sellaisia Ihmi­siä,
jotka ovat löO-prosenttlsestl taa­tut
virheiltä ja erehdyksUtä? Tokko­pahan
on valkeata ymmärtää, että ta­loudellisten
ydinjoukkojen kasvatta­miseen
tarvitaan vuosikausia ja että
meidän tulee suhtautua talousmle-hiin
mitä huolehtlvimmin ja tunnol­lisimmin?
Tokkohan on vaikeata 3mi-
25 p.
Yllämainituilla paikkakunnilla py.
detään ottamaan huomioon tämä
matkaohjelma ja järjestämään iUan.
viettoja eli iltamia, sekä huolehtL
maan ilmotuksista, että kaikista ryh­mistä
saapuisi mahdollisimman lukul-sat
kuulijakunnat seuraamaan mitä
kivihiilenkalvajien yli vuoden kestä-nyt
lakkotaistelu on opettanut. On'
välttämätöntä tietää mitä kolilakko-rintamalla
tapahtuu.
Kaikki mukaan avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden,
tuntisen työpäivän saamiseksi ja palk­katasonsa
tukemiseen, että olisi mah­dollisuus
elämän välttämättömyyden
sällsmilseen. '
Yllänimitetyn komitean Toronton
keskuksen puolesta.
Toveruudella:
Martin Hendrickson.
hän palaa vihasta neuvostovallan
"liiokkavihollisla" kohtaan. Mutta se
on epäilemättömän varmaa, että hän
tässä kohden eksyy pois oikealta rei­tiltä,
että hän vääristelee itsekritiikki-tunnuslausetta
eikä puhu meidän
luokkamme äänellä.
2) Edelleen on välttämätöntä panna
merkille, että myöskin ne. sanomaleh­det,
joilta — «oin yleensä puhuen —
el puutu oikean arvostelemisen taitoa,
horjahtavat joskus kritiikkiin kritiikin
vuoksi muuttaen sen sensatsionaall-seksi
urheiluksi. Ottakaamme esimer­kiksi
"Komsomolskaja Pravda". K a i - 1 ^ . itsekritiikkiä emme tar-' •„ ^gastiin niin nitkällo P f f ^
kiUe ovat tunnetut "Komsomokkaja alcjahdin käv^niseksi t a l o u d e l l i -i^^^Ssesi X t S ottfi,^^^
Pravdan" ansiot itsekntii-kin kehittä- . vdinioukkoia v^s-aan vaan I ^ ^ ^ ^ " ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ ,*<?Vf" ott puheen-misessä.
Mutta ottakaapa käsiinne tä- ^^If mutta ei kermnj^ juuri kun
män lehden viimeiset numerot ja tar-L^f^J^^^^^^^^^^^ -'^ | alkamaan puhevuoronsa, silloin ruo-kastelkaa
niistä "kritiikkiä", mikä j „ i - p r , „ „ . + ^ ö m m P kalan isäntä otti uhkaavan ilmeen
koskee Neuvostoliiton Ammattimtto- teSHtsekri: '^"^"^ ^""^^'^^
jenKeskusneuvoston johtajia. Havalt-^^f^^^^^^
sette, etta tasta teemasta on tehty, ^jj^^äkä muuttako sitä sellaisten t e l ^"«"^^^ P°^^^*f^?f
keko joukko seUaisia pilakuvia. Jotkal reklameerausväUneeksi. kuin: 7^^^^' ^..^etiil-eivat
ole sallittavia. j .-Kahdemnaattavan sängj-n ' rosvot", i P^^" hajotettava Siihen pu-
Tulee kysyneeksi, kuka tarvitsee täi, | «Laukaus joka el pamahtanut" j.n.e. j^eenjohtaja vastasi, etta. k.vlla heti
laista "kritiikkiä" ja mitä se voi an-1 Arvostelkaa rakennustyömme epä- ^.P^^f sanoen etta eh­taa
paitsi Itsekritllkkl-tuunuslauseen .v. f n i — . « i - , i„T.„fo,^^^.f „ i , , , ..
häpäisemistä? Mitä varten tarvitaan
tällaista "kritiikkiä", jos kerran p i ­detään
näkökohtana sosialistisen r a ­kennustyömme
etuja eikä halpahin­taista
sensatslonia. jonka tarkoitukse­na
on vain antaa lukijoille naurami-kohtia,
mutta älkää halventako itse-!^^ talonväki on lukutaidottomia kun
kritiikki-tunnuslausetta. älkääkä | °" istumaruuman sema a
muuttako sitä keittiöksi halpahintais-' ..'"^^.'"^"u selvällä
ten roskajuttujen valmistamista var-! f"^menkielella myöskin poikata on
ten. . kokouksesta. Samalla julisti koko-
Arvostelkaa rakennustyömme epä­kohtia,
mutta älkää väärlstelkö Itse-sen
aihetta? Tietenkin on ItsekritUk-[kritiikki-tunnuslausetta. älkääkä
kiä varten tarpeen kaikki aselajit, muuttako sifsä ajojahti-välineeksi t a -
myöskin;'ke\Tt ratsuväki". Mutta tok-j ipus. ja muita työntekijöitämme vas-kopahan
vain tästä voi seurata, että-kevyen
ratsuväen' tulee muuttua ke.
vytmiellseksl ratsuväeksi?
Lopuksi cn välttämätöntä panna
merkille useissa järjestöissämme ha­vaittava
vissi iLklbonl muuttaa Itisekrl-tllkkl
ajometsästykseksl talousmlehi-ämme
vastaan ja heidän halventami­seksi
työväenluokan silmissä.' Se oh
taan.
Ja pääasia, älkää korvatko alhaalta-päin
tulevaa joukkckrltlikkiä ylhääl­täpäin
tulevalla kriitillisellä metelillä.
Antakaa työväenluokan miljoonaisten
joukkojen kiintyä'asiaan ja tuoda i l ­mi
luova alotekykynsä epäkohtlemme
korjaamisessa ja rakennustyömme pa­rantamisessa.
Joko taas!
Kommunistisen Intematiotialen u u ­dessa
ohjelmaehdotuksessa, Joka
on parhaillaan käisiteltävänä Komin­ternin
kuudennessa kongressissa sano­taan
mjn. näin:
"Sen.kautta mätänee maailman Im­perialistinen
Järjestelmä Ja myöskin
kapitalismin suhteellinen vakaantuml-ne
kaikkialla: Impieriallstlsten suur­valtojen
keskeisten' vastakohtien Ja
ristiriitojen kautta, talsteluareensJIe
esilntsrvlen siirtomaiden mlljoonajouk-kojen
kautta, suurkeskukslen vallan­kumouksellisen
proletariaatin Ja lo­puksi
myöskin vallankumouksellisen
maallmanlilkkeen herruuden. Neuvos-tpvallah
proletaarisen dlktatuiuln
kautta. Maallmanvallanlnimous kehit­tyy.
Tätä vastaan mobilisoi Imperialismi
kaiken voimansa. Retkikuntia siirto­maihin,
uusi maailmansota, ristiretkiä
Neuvostoliittoa vastaan asetetaan i m -
peirialistlen taholta päiväjärjestykseen
* .•
kyinen, pyrikään salaamaan sitä" to­siasiaa,
että ne ainaisesti ruinatut jat­kuvaan
varusteluun heitetjrt tniljaardlt
tarvitaan Neuvostoliiton kanssa käytä,
vää sotaa varten. Kalle Heinosesta
suojeluskuntapäällikkö Malmbergiin
saakka vedetään samaa virttä "idäs­tä
uhkaavaa vaaraa vastaan".
Aina on kuitenkin pidettävä muistis­sa,
että kaikki tapahtuu imperialisti­en
sallimuksesta Ja heidän pyrkimyk­siensä
toteuttamiseksi. "Vaara idästä"
on vain Iskulause, Jolla hjrpnotlsoi-daan
joukkoja luovuttamaan veren Ja
varat imperialistien ristiretkeä varten.
Siellä maaliman suurkeskukslssa ovat
löydettävissä ne nappulat. Joista lan­gat
johtavat pienempiin, kesku^lln
pitkin Neuvostoliiton rajaa, .ja siellä
Istuvat myöskin miehet. Jotka yksin
ja vastuuttomasti näitä nappuloita
hoitavat.
Lankoja emme kyllä näe, vaikka
tiedämme niiden löjrtyvän. Ne kulkevat
salaisen diplomatian lokerojen kautta,
eikä kansoille hiiskuta niistä mitään.
Joskus saamme nähdä vilauksen. Joka
puhuu omaa kaameaa kieltään, ja
antaa aavistuksen siitä mitä odotetta-
Joka ainoa päivä näeimne silmäm-Jvissa on. Tarkkaavalle katsojalle voi
me edessä pieniä ja suuria tapahtu-1 silloin äkkiä hetkeksi paljastua koko.
mia, jotka sitovasti todistavat ylläole-vlen
lauseiden paikkansapitäväisyyden.
Katkeamatta suoritetaan myöskin Jo­kapäiväistä
työtä yllämainittujen
tunnuksien toteuttamiseksi. Mitä en­sinnäkin
siiitomaihln tulee, ovat l u ­kijamme
voineet patina merkille sen
tosiasian, että viimeisen maailmanso­dan
jälkeen el tykkien pauke eikä k i -
x^äärien rätinä ole hetkeksikään tau­onnut.
Vaikkakin Europan mantereel­la
saatiin aikaan seisahdus tuho- Ja
tihutyösi, ovat ympjnrän ulkovllvtdia,
Afrikassa, Aasiassa. AtistraUan ja Itä-
Intian saarilla selä Etelä-Amerikan
mantereella pommit Jatkuvasti r&jSh-delleet
vapaudestaan taistelevien a l ­kuasukkaiden
keskuudessa. Sota ei
ole tauonnut.
Entäs uydefn maailmansodan valmis­telu
sitten? l^ssä kohden riittää, ktm
palautamme mieliin Elansainlliton täy­dellisen
VEurarikon; tulos, jonka jo a -
lusta olemme ennustaneet, viimeisen
amerikalalsen ulkoministeri Kelloggln
Johtama sodankleltollvelljm nauretta­van
tuloksen sekä tässä yhtejniessä
sen tosiseikan, että mitä enemmän
nainen tulivuoren sisusta.
J o k o t a a s!
salattu ilo sen mahdollisuuden johdos­ta,
että Venäjällä tulisi nälänhätä.
Mitä Suomen sotaministerin ret­keen
tulee, niin ei voi toivoa muuta,
kun että sen tarkoituksena tosiaan
piisi ollut vain laulun kuunteleminen,
joissakin laulujuhlilla. Se ei silloin
olisi kansan hengen päälle käypää
niinkuin" laulujuhlien yhteydessä ole­tettavasti
käydyt neuvottelut.
X>li tämän asian kanssa miten oli
on työläisten Joka tapauksessa oltava
varuillaan. Työläisille kalkki tämä o l ­koon
uutena keholtuksena jatkuvaan
poliittiseen työhön yhteisrintaman r a ­kentamiseen
työläisten ja työtätekevi­en
talonpoikien kesken kansallisessa
ja kansainvälisessä mittakaavassa, se.
kä valtiollisen taistelun lujittaminen
yleensä.
Port Arthurin piiriä
järjestöille
Kaikille Port Artburin alueen S. J .
osastoille, Kp:n yksiköille, nais­järjestöille
^a nuoriso-osastoille.
Niinkuin Vapaudesta olette näh­neet,
on työnalaisena julkaista e r i -
I koinen Port Arthurin alueen nume-danneen
toisensa "Virossa, joku aika
sitten. Tosin kyllä ilmoittaa Suomen
sotaministeri matkansa tarkoituksena
olleen vain laulujuhlilla läsnäolon,
mutta kukaan ei voi välttyä ajattele-kalken
maailman rauhanaslanajajat
ja "demokraattisen" yhteiskuntajärjes­tyksen
vilpilliset ^asiamiehet huutavat
rauhan tilanteen vakiintumisesta, sitä
enemmän toisaalta nämä samat kilju,
vät kilpaa taantumuksellisten kanssa
rauhan säilyttämisestä yhä suurene­van
asevarustelun avulla.
Ja lopuksi vielä Neuvostoliittoa vas­taan
tähdätty ristiretki. Siinähän juu-
Katsolmme olevamme oikeutetut 3-!^°.^°^° 29 tai 30 p. elokuuta. Jo-settamaan
otsikoksi täUaisen huudali-1 ^^'^^^ f^^^,". .^'s^s*'?" velvollisuus
duksen sUtä syystä, että eräässä vii-!?," avustaa kirjotuksilla, kmnlla ja
mepäivän uutisessa kerrotaan Ruma-' l L ? ? ° * " ^ ' " e . mainittua numeroa,
nlan sotilasasiamiehen. Latvian, v i - ^ i i s jokaisella paikkakun-ron
ja Suomen sotaministerien koh- touhuun, että alueemme nume­rosta
tulisi tarkotustaan vastaava.
Kaikki ainehisto, kirjotukset j a 11-
motukset pitää olla Vapaudessa vii­meistään
20 p. elokuuta, lehteen a i -
jotut kuvat 18 p. elokuuta. Asia-masta:
kuinka sattuivat melkein 1 "^^^ten velvollisuus on huolehtia,
kaikkien reimavaltlolden sotaminis-i ®tt^ kaikkien vanhojen tilaukset o-
"vat kunnossa ja uusia tulee puolet
lisää.
Piirin syysjuhlat ovat 2 j a 3 p.
syyskuuta. Siellä tulee osastojen
väliset kUpiailut Vapauden lahjotta-masta
kiertomailasta (pokaali) 6-
ottelussa (kuula, keihäs, pituus-ja
korkeushyppy, 60 j a 400 met­riä).
Jokaisen osaston kolmen par­haan
kilpailijan pistemäärä laske­taan
yhteen. Osastojen urheilijat,
tiukasti harjotuksiin j a mukaan ken­tälle.
Samoissa juhlissa on pojille
alle 16 v. 3-ott^ti (korkeushyppy,
kolmiloikka j a 100 metrin juoksu),
sioissa. Tässäkään tapauteessa ei ku-j Naisille 3-ottelu (kuula, 60 metrin
kaan usko ministeri Lahdensuon va-j juoksu ja pituushyppy). Tytöt alle
kuutukseen. "Laulujuhlat" ovat toki! 15 v. 60 metrin juoksu. Miehille
t , • - - - - r Eri paikkakunmlta
terit yhtaikaisesti — laulujuhlille? E i ­vät
ne herrat sotaministerit noin i l ­man
asiaa lähde samoille laulujuhlil­le*
Sen tietää jokainen vähäisenkin
asioita timteva. Jos Suomen sotami­nisteri
todella tahtoo välttyä sekaan­tumasta
Neuvostoliittoa vastaan täh­dätystä
reunavaltioiden vehkeilystä,
täjrtyy Janella olla sen verran ymmär­tämystä,
ettei lähde "laulujuhlille-silloin,
kim tietää sinne samanaikai-sesti
saapuvan Latvian sotaministe­rin
ja Rumanian gnHrnjanrfn^iphPTi
Ministereillä on nimittäin vissi kan­sainvälinen
velvollisuus tällaisissa a-uksen
loppuneeksi, jotenka yleisö
hajaantui pois. Mutta nytpäs vasta
isäntää alkoi kismittää, kun sanot-tiin
talonväen olevan lukutaidotto­mia.
Hän juoksi ulos puheenjohta­jan
perään ja lupasi panna sj^yttee-seen
kunnianloukkauksesta, tarttuen
puheenjohtajaa käsivarteen kiinni,
alkaen siitä kiskoa, eikä eronnut
vaikka toinen useampaan kertaan
sanoi, että älä roiku minun hihois­sani,
et kumminkaan siinä kauan
pysy. Kun ei sittenkään vielä hel-littänji;,
niin tuli isännälle — musta
silmä.
Ihmettelen, että miksi ei mainittu
isäntä huomaa omia rötöksiään, joi-
|ta on monella eri tavalla saanut a i ­kaan.
Tietojeni mukaan pitäisi mai­nittu
henkilö kuuluvan niiden "isän­maan"
pönkkien joukkoon, ja lie­neekin
tosi, koska hän on näyttä­nyt
sellaista röyhkeää kohtelua työ­läisiä
kohtaan.
Kehottaisin njrt ensi kerralla srrit-tämään
perustaa osuusruokalan, eh­kä
se paremmin nousisi pystyyn.
MENETTI HENKENSÄ
- 24-vuotias Powel-niminen englan­tilainen
oli elokuun ensimäisenä päi­vänä
klo 11.30 rasvaamassa nosto-kraanaa,
joka kulkee paperikonesa-lin
katossa, niin ikävällä- seurauk­sella,
että jotenkin vahingossa hä­nen
kädessään oleva^öljykannu sat­tui
sähköjohtoon, jossa oli 550 vol­tin
virta, josta hän sai niin ankaran
iskun, että putosi heti alas alimai­sen
kerroksen sementtilattiaan, joka
on noin 50 jalkaa alempana putoa­mispaikasta.
Hänet heti vietiin pa­peritehtaan
sairaalaan, jossa hän
kuoli samana päivänä.
Toinen, ranskalainen mies, jonka
aikaan täällä useampia viikkoja i nimestä en tiedä; putosi 3 päivänä
"järjestämistyössä" oleskellut I."W. rklo 10 tienoilla alas paperikoneen
'W:n delikeitti niin paljon uusia jä-
Kapuskasing, Ont.
POIKATALON HOMMASTA
Täällä ollaan taas kovassa tou­hussa
oman poikatalon pystyyn saa­misessa,
jota on jo pari kertaa en­nenkin
yritetty tuloksitta. Pidettiin
alustava kokous noin kuukausi sit­ten
eräässä suomalaisessa ruokalas­sa,
jossa tilaisuudessa oli runäasti
yleisöä, jotka olivat kovasti innos­tuneita
asian johdosta j a päätteli­vät,
että kyllä se nyt perustetaan,
jos milloinkaan. Koska kokouksessa
ilmeni, että on kahta eri mielipi­dettä
sen johdosta, että mille poh­jalle
se perustetaan, osuus- vaiko
kulutuspohjalle, niin sen johdosta
toimitettiin äänestys, jotenka kulu-tusmiehet
voittivat äänten enemmis­töllä.
Siis ruokalasta piti tulla työ­läisten
etuja valvova kulutusruokala,
jossa työläiset saa muka syödä koko
rahansa edestä. Ehkä lienee saanut
seniä kirjoihinsa, koska melkein
kaikki kovin innostuneena aina kan­nattivat
delikeitin tekemiä ehdotuk­sia
kulutusruokalan hyvyyksistä.
Kokouksessa määrättiin komitea vie­mään
asiaa edelleen sekä toinen ko­mitea
laatimaan säännöt ja kolmas
komitea keräämään rahaa j a hom­maamaan
Uusia nimiä listalle. N i ­miä
tulikin kyllä lisää, mutta kuin­kas^
kävikään kun alettiin kerää-^
mään rahaa, joka summa piti olla
kymmenen dollaria nenästä: ei ke­nelläkään
ollut yhtään senttiäkään
rahaa, ainakin heidän puheidensa
mukaan, silloin kun olisi pitänyt r a ­han
luovuttaa! Mutta se minua kum­minkin
vähän ihmet3rtti, kun rahaa
riitti samoflla miehillä viinaan ja
kortin pelaukseen vaikka kuinka pit­käksi
aikaa. Siis rahaa ei saatu
kuin hiukan toimihenkilöiltä.
Metsätyöläisten kokous pidettiin
heinäkuun 25 p. ja sen yhteydessä
oli ilmotettu keskusteltavaksi myös­kin
poikatalon perustamiskysymyk-sestä.
Kokous alkoi klo 8, jossa eri­sin
keskusteltiin 8-tunnin työpäivä-kysymyksestä
ja palkkojen paran­nuksesta.
Mutta kuinkas kävikään,
kun alettiin poikatalon kokous?
katolta, jossa hän oli työssä,^ se­menttilattiaan,
saaden selkäänsä ja
käteensä palhoja ruhjevammoja.
Niin alkaa uusikin mylly niele­mään
työläisiä uhrikseen kapitalis­tien
hyvin voinnille. — Jumbo.
Pottsville, Ont.
PAIKKAKUNNAN UUTISIA
Eipä ole tämän paikkakunnan nais­ten
hommista paljon näkjmyt lehden
palstoina. ' Tänne perustettiin nais­jaoston
ryhmä viime talvena ja toimii
se So. Porcupinen n^Jaoston ryhmä­nä.
Valittiin kerran Järjeenvalhtaja,
vaan hän löi laimin tehtävänsä. Nyt^
kun tämä tuli minun tehtäväkseni,
niin pitääpä koettaa, vaikka kyllä se
kokoon saanti txmtuu vaikealta aina­kin
ensi kerralla.
Jäseniä meillä on ryhmässä kaikki­aan
13. kuuluen siihen kaikki perukan
nsJset OnMn hyvä asia, että kaikki
on mukana ettei kukaan ole sivussa,
sillä aina kalkki sujuu paremmin
kiui kaikki yhdessä alkaa toimia.
Kckouksia meillä, on oliot kaksi ker­taa
kuussa, toinen ohjelma- ja toi­liian
hataraa peitettä salaisen diplo-; 2,000 metrin juoksu. Kaikista k i l - nen työkokous. Keskust^iukysymyk-matian
edesottamisille. pailuista jaetaan vksitvi^iä nalkintn T<=5nf3~näi,7«nr, "^"iri"!'"" - . " " ' ^ " " tM ^-^ °° useampia, .-cuten lasien
tvoavsatat vaukuotiilsuent
ri reunavaltiot näyttelevät niin tavat-1 tentaatista
toman suurta osa^ Suomessahan ei-1 palstojaan
vät minkään hallituksen sotaminis-i vehnäviljan ostoista, joissa kirjoituk- juhliin!
terit,-ja kaiken vähimmän kai juuri ny-Isissä rivien välistä kuultaa huonosti i
• I I
osanottoa kouksen hajottamiseen. Ja niin se paikkakunnalla omaa osastoa, niin on
•Ki^t N , « kenttiin vaUta ko- koitettu pitää tällä tavalla mukana,
i-iinkomitea. jkoukselle puheenjohtaja j a sihteeri Miestoverit ovat myöskin oUeet muka-