Vapaus, January 23, 1928

              No. 15 — 1928 Maanantaina, tammik. 23 pmä—Moi^ Jan. 23
in osasto
Canadan maanviljelijäiij valistusliiton julistus
Miksi puute jatkuvasti kummitte^
Canadan maanviljelijäin keskuu-lessa?
Jokainen ,.vuoä tuottavat he riit-ivän
määrän ruokatavaroita jo-
Canadassa asuvaa miestä,
laista j a lasta varten j a lisäksi vie-näitä
ulkomaille suurempi
rä kuin mikä olisi välttämätön
Sellaisten ulkomailta tuotavien tar-reaineitten
vaihtamiseen, joita o-lassa
maassa ei voida kasvattaa.
Syy on n y k y i s e s i yhteiskuntajär-stelmässä,
jonka alaisena maanvil-ijät
ovat pakoitetut elättämään
^iitä, jotka eivät tee mitään hyö-iyUistä
työtä, vaan elävät helppoa
^lellistä, elämää, kuten kourallinen
ankkiireita, rautatdenomistajia,
laanviljelyskonetehtailijoitai myllä-sitä,
viljakeinottelijoita, rahanlai-
^aajia y.m. Tämän tekee mahdolli-
Kksi heidän poliittinen valtansa ja
s i n o i k e u t ^ u hallintansa nykyi­sen
teollisuuteen.
Hallitusohjakset ovat noiden ra-
^ayhtymäin ohjauksen alaisena ole­mien
nukkepolitikoitsijain käsissä ja
iäiden politikoitsijain kautta tuo
jisluokka- hallitsee valtiovaltaa. To-lellisuudessä
kaikki lainlaadinta
Sn tähdätty hyödyttämään tuon ra­havallan
etuja. Tämä pieni ryhmä
In todellinen kapitalistiluokan kes-
15. Tämän, vuoksi me löydämme it-lemme
taistelemassa rasituksien
leskellä yhteiskuntajärjestelmässä,
loka varustaa tyhjäntoimittajat ää-ttömillä
rikkauksilla, sekä tuot-ijat
kauhistuttavalla kurjuudella.
Tämä rahamiespiiri, käyttämällä
iltioUista ja taloudellista valtaa,
hallitsee melkein kaikkia laitoksia
lykyisessä yhteiskunnassa. Jokaisen
^ksilöui joka on hallituksen palve-iksessa,
täytyy totella heidän tah-jaan
tahi luopua asemastaan. Työ­väenluokan
järjestötkään, jotka o-it
rakennetut taistelemaan häikäi­lemätöntä
ryöstöä vastaan, • eivät o-loukkaamattomia
tämän rahaval-in
kauaksiulottuvain haarautumien
aristukselta. Peljäten niiden kiuk-ja,
jotka omistavat tuotantpväli-leet,
me liiaiti usein tapaamme työ­väenluokan
johtajat orjamaisesti
auraamassa niiden käskyjä, jotka o-
^at kykeneviä tarjoamaan lahjaksi
iamnaonaa ja virkapaikkoja, sil-he
ovat liiaksi suuria pelkureita
listellakseen tätä. yhteiskunnallista
irviötä vastaan.
Tuottavan luokan taistelu saavut-lakseen
määräämisvallan omaan e-imäänsä
j a kapitalisti- e l i hallitse-luokan
ponnistelut valtansa sal­liseksi
on luokkataistelua. iSe
taistelua niiden voimain välillä,
lotka toiselta puolelta orjuuttavat!
luuria joukkoja, saadakseen voitto-;
muutamille harvoille, toisella puo-en
ollen ne, jotka pyrkivät saatta-laan
voimaan osuustoiminnallisen
lotannon j a jaon järjestelmän.
E i ole olemassa mitään mahdölli-luuksia
suurempien, eikä pysyväis­en
parannusten saavuttamiselle ny-
- iseen tilanteeseen, niin kauan
tuottava luokka on taipuvai-äen
yksinvaltiaan rahaoligarMan
Mamaisuuteen. On välttämätöntä
istaa tuottavan /aokan, raaanvil-lelljäin
ja teoUisuustyöläisten hal-itus,
joka lopettaa nykyisen kapita-iiätiluokan
määräämisvallan, johta-osuustoiminnalliseen
yhteiskun-aan,
tuotantojärj esitelmään käyttöä
Mkä voittoa varten.
Tähän valtavaan luokkaliikkee-
»een on välttämätötitä sisällyttää
laikki maanviljelijäin järjestöt. Ka­pitalismi
voidaan poistaa j a tilalle
asettaa osuustoiminnallinen järjes-älmä
ainoastaan tuottavan luokan
Yhteisten ponnistelujen kautta. Tä-aän
lugkan ei tarvitse hakea apua
)mien riviensä ulkopuolelta. Yh-äistoiminta
kapitalistiluokan poli-äkoitsijain
kanssa, miltä hyvänsä
. näyttääkin, on hyödytöntä.
Ainoastaan hyväksymällä yhtenäi-leu
ohjelma voidaan tarkoitettu
[»äämäärä saavuttaa. Yksityiset pon­nistelut
ovat tuloksettomia. Useissa
laanviljelijäin järjestöissä on jouk-tarmokkaita
jäseniä innostuneina
Edistyksen kannattajina. Nämä jä­änet
täytyy yhdistää yhtenäiseksi
loukoksi ~ maanviljelijäin etuvar-ijastoksL
Tämä etuvartijasto on
Canadan maanviljelijäin valistus-iitto
(The Canadian Farmers' E a u -
itional League), joka jnuodostuu
.aistelevista mieliistä ja naisista,
jotka ovat halukkaita kaikilla mah-iolliälla
keinoilla avustamaan poh-
1 joukkojen johtamista eteenpäin.
Tänäpäivänä kapitalismi hallitsee
todellisuudessa kaikki valistusväli-rieet
— alkeiskoulut, yliopistot,
liikkuvatkuvat j a sanomalehdet. 0-
luustoiminnalUsen yhteisön perusta-lisehtona
on, että suurille joukoille
äytyy osoittaa kapitalistisen järjes-elmän
pöyristyttä-vä raakuus, kel­vottomuus
j a tuhlaavaisuus — Tcoi-b
syö koiran" järjestelmä. Tuotta­jan
luokan valistaminen j a järjestä­minen
täytyy käydä käsikädessä.
Cyöväeniuokan valistukseen eivät
isälly tyhjät oppilauseet, vaan sii-:
ben sisältyy järjestetyn toiminnan
ohjaus." :
Yhdistääkseen pohjajaukot yhte-bäisen
ohjelman perusteella etuvar-
[ijaston täytyy pysyä tiukasti yhdis-pyneenä.
Maalaisasutuksilla yli Ca­nadan
on joukko selkiästi ajattele-miehiä
ja naisia, jotka eivät
voi kokoontua ylite:=iin saän-
•SiiisMn kokouksiin. Ainoastaan sa-
- :nalehtien kautta tämä ^ fdistys-
:c--inen joukko voiiin:an pitää kos-
:--:uksassa toistensa kanssa ja rat-
K:aista suunnista ja keinoista, jot­ka
käsitetään edistykselle tarpeelli­siksi.
Koko Canadassa on ainoastaan
yksi englanninkielinen maanviljeli­jäin
lehti, joka rohkeasti äulistaa
ihmisille totuutta. Tämä lehti on
"The Furrow", ilmestyen Saskatoo-nissa.
Sitä ei kustanneta voittoa var­ten.
Sentähden on se vapaa taistele­maan
kapitalismia vastaan kynsin
hampain. Lehden jokainen numero
on voimakas isku niille aikanamme
hyväksytyille petollisille käsitteille,
jotka tekevät kapitalismin olemassa­olon
mahdolliseksL Koska meillä on
sanomalehti, johon me voimme no-jaantua
levittääksemme Canadan
maanviljelijäin valistusliiton peri­aatteita,
niin valistusliiton jäsenis­tön
velvollisuus on tehdä tämä leh­ti
tunnetuksi uusille lukijoille, laa­jentaa
sen levikkiä kaikilla mahdol­lisilla
keinoilla ja Ba^attaa The
Furroyr eläväksi voimaksi Canadan
maanviljelijäin keskuudessa.
Maanviljelijäin liikkeen valppaan
etujoukon täytyy pysyä kosketuk­sessa
pohjajoukkojen järjestöjen
kanssa ja innostuneesti harjoittaa
kaikkea mahdollista painostusta e-distyksen
puolesta. Liiton» jäsenistön
täytyy ajaa liiton tarkoitusperiä
kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa
niiden joukkojärjestöjen sisällä, joi­hin
he kuuluvat. Liiton nykyinen
ohjelma on seuraava:
1) Luokkataistelusta annetun sel­vän
lausunnon sisälljrttäminen Ca­nadan
työtätekeväin maanviljelijäin
jokaisen järjestön i)erussääntöihin.
2) Viljakomissionerien lautakun­nan
valvonnan alaisena olevan ny­kyisen
viljanlajittelujärjestelmän
poistaminen j a mjryntirenkaitten
hallinnan alaisen lajittelujärjestel-perustaminen.
3) 'Viljasäiliöitten hankkiminen
niyyntirenkaille, jotta omistaisimme
"jokaisen viljaamme säilyttävän
puupalasen".
4) Osuustoiminnallisen myynti-rengasperiaatteen
laajentaminen,
niin että kaikki - maataloustuotteet
voitaisiin saada markkinoille maan­viljelijäin
omistamain ja haUitse-main
osuustoiminnnallisten myynti-renkaitten
kautta ilman sitä, että
yksikään loiseläjä [ saisi niiden toi­minnasta
hyötyä tai voitto-osinkoja.
- 5) VTljamyyntirenkaitten liit^tymi-nen
Kansainväliseen osuustoirrtinta-liittoon
•— jotta viljanmyyntii»en-kaat
tulisivat täten yhdistettyä maa­ilman
osuustoimintaliikkeeseen
6) iKaikkien Canadan maanviljeli­jäin
järjestöjen on viipymättä o-maksuttava
- poliittiseen toimintaan
osanotto luokkanäkökannalta.
7) Kaupunkien järjestyneitten
työEisten ja maaseudun järjesty­neitten
maanviljelijäin yhteistyö­liiton
edistäminen kapitalistista r i i s ­toa
vastaan.
S) Alimman elintason hankkimi­nen
maanviljelijöille panemalla käy­täntöön
suunnitelma velkojen jär­jestelystä,
jota Canadan maanvilje­lijäin
liitto j a Saskatchewanin v i l -
jankasvattajien järjestö k ^ n a t t i -
vat V , 1924.
9) Paikallisia osastoja yhdistävien
toimintaneuvostojen ja näitä yhdis­tävien
piirineuvostojen muodosta­minen
sekä valituskomiteain valit­seminen
kaikkien tällaisten neuvos­tojen
toimesta, hyvittämään jäsen­ten
kärsimiä vääi^yksiä- Paikalliset
ja piirineuvostot on saatava toimi­maan
jokaisen maanviljelijän vetä­miseksi
renkaitten jäsenyyteen ja
propageeraamaan tunnusta: "Kaik­ki
vilja renkaille".
10) Kaikkien nykyisten maanvil­jelijäin
järjestöjen liittoutuminen
työtätekevien maanviljelijäin kan­salliseen
järjestöön.
Canadan maanviljelijät ovat liian
kauan äänettömästi seuranneet pet­tävää
vapaamielistä (liberal) politiik­kaa.
Kahdensadan viidenkymmenen
vuoden aikana brittiläisessä valta­kunnassa
vuorotellen hallinneet va-paamielise^
t ja vanhoilliset (tory)
eivät ole saaneet aikaan muuta
kuin hävitystä ja raunioita, kuten
.viimeinen maailmansota selvästi to­tesi.
Vuosisata «omanlaista, hallin­taa
Canadassa ei ole kyennyt pelas­tamaan
rikkauksia tuottavaa pohja-joukkoa
kovalta taistelult niukasta
toimeentulosta.
Kun 1914 armeJiaaT» Autsu ka­jahti
yli maan, tuhannet Canadan
parhaimmista pojista asettivat elä­mänsä
vaaraan taistellakseen tämän
maan "kelvolliseksi sankareitten a-suinpaikaksi".
Tuhannet näistä mie­histä
palasivat kotimaahansa raaja­rikkoina
j a silvottuina, kykenemättö­minä
kantamaan elämänsä taistelun
taakkaa. Korvaus tästä uhraantu-vaisuudesta
oli kansainvälisen pank-kin-
eitten yhdistyksen armoton hyök-käyspolitiikk^
ä, joka pantiin käytän­töön
1920—21—22—23 ja jonlS
seurauksena paljo länsi-Canadan
maanviljelijöitä joutui vararikkoon
ja joukko teoUisuustyöläisiä kerjä­läisen
tasolle. Tämä oli meidän
palkkiomme. E i ole olemassa yhtaan
rahalaitosta Canadassa, joka ei oli­si
kerännyt suuria voittoja maail­mansodan
neljän raa'an ryöstö\'uo-den
aikana, jolloin tapettiin 7,629,-
813 ja haavoitettiin 18,690,626 ih­mistä,
sekä näiden lisäksi suljettiin
fuh?.nsia mielenvikaisten hoitolaan
eliniäkseen. Miehet ja naiset ei­vät
merkitse mitä-än; ainoa joUa cn
merrdtystä
ta tunnettu kenraali on sanonut,
'*meidän ei tule tappaa vähittäin,
vaan tukuttain". Suurempi j a pa­rempi
laivasto on tämänpäiväinen
tilaus. Kemistit työskentelevät
valmistaakseen tappavampia kaa­suja,
lisää ilmalaivoja valmistetaan.
(Jföitä murhavälineitä valmistetaan,
vain yhtä tarkoitusta varten — mei­dän
isäimme veljiemme ja poiki-emme
Uhoamiseksi. Sallimmeko
lastemme ja sukulaistemme tulla
'kanuunanruuaksi. Ainoastaan tuotta­van
luoka yhtenäinen toiminta .voi
tämän pirullisen vehkeilyn estää.
Tämän maan tuottava luokka on
selvästi todennut kykeneväisyytensä
tuottaa ylenmäärin kaikkea, mikä
on tarpeellista, ihmisten ylläpitämi­seksi.
Sen jäsenet ovat täyttäneet
tavarain «säilytyspaikat ylimääräi-sesti
ja sillä aikaa kärsineet itse
puutetta. Heidän on myöskin todet­tava
kykeneväisyjrtensä jakaa ta­saisesti
raadantansa tulokset. Mutta
sanoa, että luokka, joka on
muuttanut tämän maan viileyden t i ­lasta
kykeneväksi antamaan hyvin­voinnin
jokaiselle ihmisoliolle, eikä
ole kyllin järkevä ruokkiakseen it­seään,
on häpeäksi jokaiselle työtä­tekevälle
miehelle ja naiselle Ca­nadassa.
Tämän maan tuottava luokka-tar­vitsee
poliittisen voiman määräämis­vallan
tullakseen oman kohtalonsa
määrääjäksL Tämä voima voidaan
voittaa paljon pienemmillä ponnis­tuksilla
kuin nykyään tuhlataan
jatkuvan voittovirran kaatamiseksi
kapitalistien täyttymättömään ma­haan.
Canadan maanviljelijäin va-listusliitto
osoittaa suuntaa. Se on
väline, jonka avulla Canadan maan­viljelijät
voivat käyttää valtavan
voimansa omaksi hjrväkseen.
Pois kuolleen menneisyyden kuo­levat
menettelytavat.
Eteenpäin kohti uutta ja kunnia­kasta
tulevaisuutta, jossa voitokas
työväenluokka, loista^sti mahtaval­la
voimallaan j a miehuudellaan tu­lee
hallitsemaan onnellista j a tyy­tyväistä
maailmaa!
Eteenpäin kohti järjestelmää, jos­sa
työläiset rakentavat talot j a asu­vat
»iissä; istuttavat viiiiitarhat
ja nauttivat niiden hedelmät.
Maanviljelijät, Uittykää yhteen!
Teillä ei ole muuta menetettävänä
kuin riistäjänne ja koko maailma
voitettavavissa!
Proletaarisesta kasvatuksesta
siä- Porvarillinen kasvatus kantaa
hedelmän, sillä jo pienestä pitäen o-petetaan
lapset kouluissa vihaamaan
järjestyneitä työläisiä ja järjesty­mistä,
Samalla bertaa pidetään
huolta siitä, että lapsesta kitketään
pois kaikki itsenäisen ajattelun idut,
koulujen tarkoituksena on tehdä
työläisten lapsista kuuliaisia, alis.
tuvaisia porv-arillisen vallan tukipyl­väitä,
jotka kaikessa alistuvat käs­kijänsä
määräyksien alaiseksi. Eräs
kuvaava esimerkki, miten lurjus-maisesti
valehtelee porvarillisen
koulun opettaja oppilailleen Cana­dassa
: Opettaja, maantiedettä selos-taissaan,
tulee kohtaan jossa maan­tieteen
perusteella oppilaille seloste­taan
eri maiden oloja j a hallitus­muotoja,
antaa opettaja Toronton
kansakoulussa 6:n luokan oppilaille
selostuksen Venäjän hallitusmuo­dosta,
sanomalla "siellä hallitsee
maan asioita sellaiset henkilöt joita
kutsutaan kommunisteiksi ja ovat
he Venäjällä ottaneet sellaisen pää­määrän
että kaikilla pitää olla yhtä
paljon rahaa j a omaisuutta: ottavat
pois niiltä joilla on paljon ja anta­vat
niille joilla ei ole yhtään. Ja
jos ei anna, niin sellainen ihminen
tapetaan, ja juuri siksi sinne e l us­kalla
Jcukaan mennä näistäkään
maista peljäten tulevansa tapetuksi.
Sitte kun on jaettu rahat j a omai-suudet,
niin toiset tuhlaa ja ovat
taas vailla rahaa j a omaisuutta. Täl­lainen
hallitusmuoto on tavattoman
huono. J a lisäksi ovat nämä venäläi­set
kommunistit vielä niin ilkeitä
että suurissa joukoin pyrkivät eri
maihin opettamaan samanlSsta ta­sajako-
oppia." — Tämänlaisen ku
vauksen antaa Canadan kansokou
lunopettaja oppilailleen, ja epäile­mättä
tämä käy täydestä jos lai»-
sen vanhemmat eivät olo tilaisuu­dessa
antamaan lapselle tosioloihin
perustuvaa selostusta, ja niin ym­märrettävässä
muodossa että lapsi
sen käsittää. Lapsi, kouluijassä ole­va
ei tätäkään yllämainittua kysy­mystä
jaksa käsittää ränne eikä tän­ne,
muuta kuin niin että hänen o-pettajansa
koulussa on sen sanonut
j a ennetään hän tietää että hänen
on uskottava se mitä opettaja sa­noo,
j a siis hän yksinkertaisesti ns-koo
että asiat ovat Venlgallä niin.
Mutta meidän vanhemman väen p i ­tää
kyetä omaamaan deluelämän
tuntemiseen nojaavia psykologisia
tietoja ja taitoja. Ilman niiden o-maamista
ei lasten kasvatcdcsesta t u ­le
mitään. Lapset eivät jaksa käsi­tellä
vaikeita, älyllisen toiminnan
alalle kuuluvia asioita, vaan tajua­vat
niitä enemmän aistimiensa ja
tunne-elämän välityksellä. Tämä
sama pitää paikkansa vanhempaan­kin
ihmiseen liähden. Osittain ovat
hekin lapsen asemassa vaikeatajui-on
rs
Tänäpäivänä, yhdek.=.än rauhan-uuteen
teurastus-sotaan, sotaan, jos-
Tuskinpg, millään alalla -ovat työ-
Iäiset esiintyneet niin välinpitämät­töminä
omia etujaan valvomaan
kuin kasvatusalalla. Nyt kun
taasen olemme vuoden ajassa, jol­loin
juhlimme kolmen rohkean ja
uljaan toverimme kuolinpäivien
johdosta muodostettuja vuotuisia
surujuhlia, niin lienee paikallaan
kiinnittää huomiota, itsemme j a lap-siemme
kasvatustyöhön. Tov. Karl
Liebknecht Saksassa teki laajakan­toista
työtä työväestön ja sen nuo­rison
proletaarisessa kasvatuksessa,
samoin tov. Rosa Luxemburg. Ja
tov. Leninille 'avautui hetki koti­maassaan,
saattaa proletaarinen
kasvatus yleisesti käyntiin, aloitta­malla
varhaisnuorisosta harmaahap­siseen
vanhukseen asti, koska hä­nelle
proletaarisen vallankumouksen
kautta kävi mahdolliseksi hävittää
porvarillinen, yksilöllisyyteen pe­rustuva
kasvatus, koska Neuvosto­vallan
säilyttämisen . yhtenä tär­keimpänä
ehtona, taloudellisen jär­jestelytyön
rinnalla, välttämättömä­nä
tarpeena esiintyi kansan henki­sen
e^män muokkaaminen. Kasva­tuksen
tarkoitus kaikkialla x>orvariI-Hsessa
elämässä on hankkia ihmi­selle
taitoja, joiden avulla • hän voi
menestyä yhteiskunnallisessa ja ta­loudellisessa
elämässä. Yksilöllisen
kilpailun aikakautena kehittää.kas­vatus
äärimmäisyyden saakka yksi­löllistä
maailmankatsomusta ja. yk­silöllisiä
menestymiskeinoja. " K u.
kin oman onnensa seppä", siinä ny­kyisen
maailman tunnusmerkit. Tä­mä
kasvatusperiaate ei kuitenkaan
nykyään vastaa olevia eloja. Sillä
ei ole ihmisten vika että maailmas­sa
on niin hirveän siiuri määrä huo­noja
"oman onnensa seppiä". Me­nestymisen
ehdot kun ovat harva­lukuisen
yläluokan, omistavan luo­kan
käsissä. 'Suuri osa kansakunnas­ta
kun on kertakaikkiaan syntynyt
kurjuuteen ja onnettomuuteen ja
tuon porvariluokan yksilöllisyyden
ihannoiminen on muodostunut pyr­kimykseksi
kasvattaa työtätekevästä
luokasta yhteiskunnallisesta elämäs­tä
tietämätön, kuuliainen tuki kai­kelle
vanhoillisuudelle ja aikansa
eläneelle kapitalistiselle järjestel­mälle.
Samalla kun sen kasvatuksen
toisena piirteenä on valmistaa kes­ki-
ja yläluokan nuorisosta ahdas­mielistä
virkamiehistöä, isänmaan
sataprosenttisia ihailijoita.
Mutta sosialistinen kasvatusihan-ne
on toisenlainen, jolle jo vuosi­kymmeniä
ovat erikoista huomiota
kiinnittäneet j a koittaneet sitä juur­ruttaa
heräävään työväestöön nä­mäkin
toverit, joiden menettämistä
joukostamme parhaallaan surujuh­lina
juhlinlme. Sosialistinen kasva­tus
näyttää miten ristiriidassa on
yksilöllinen emistus tuotantoon näh­den.
Kulutustarpeita, joita me yk­silöt
käytämme, on valmistamassa
useat ihmiset yhtä eri tarviketta, sa­moin
esineitä, työkaluja, joita tar­vitsemme
kulutustarpeita valmis-taissamme.
Kaikissa häärii lukemat­tomat
ihmiset. Yksilö on siis yhtei­sön
osa taloudellisella, yhteiskun­nallisella,
tieteellisellä ja taiteelli­sella
alalla; Siispä pyrkiikin prole­taarinen
kasvatus muodostamaan
yhteiskunnallisia,/ veljellisiä ihmi­siä
vastapainoksi porvarillisille
markkinakilpailijoille, joiden ainoa
päämäärä on polkea naapuri jalko­jensa
alle.
Mitä enempi työväestö ottaa osaa
yhteiskunnalliseen "elämään ja mitä
laajempien kansankerrosten kohtalo
siitä käy riippuvaiseksi, sitä tärke­ämmäksi
sille käy kansan henkisen
puolen kehitys. Mutta henkisen elä­män
käyttö tuo tullessaan psykolo-gisen
eli ihmisen henkisen toimin^:
nan perusteita ja lakeja koskevan
kysymyksen. Näköalat yhä syventy­vät,
kun työväestö askaroi ylcsj^o-maan
aineellisen elämän piirisjjS^
joutuvat psykologiset seikat huo­noon
huutoon. Materialistisen luok-kataistelijan
ei muka kannata vä­littää
sellaisesta "porvarillisesta"
huvituksesta, joten työväenliikkeen
psykologinen kasvatus jää kokonaan
rikkaruohojen valtaan. J a että a-siat
vielä tänäänkin ovat näin, löy­dämme
siihen lukuisasti todistuksia
kaikkialta ympäristössä missä e-lämme.
Järjestynyt työväestö tais­telee
tulisestikin toisinpaikoin ta­loudellisella
alalla,- lyhemmän päi­vän
ja suuremman paikan puolesta.
Valtiollisten järjestöjen, puolueiden
avulla ovat työläiset pyrkineet lain-laadinnan
kautta saamaan paran­nuksia
oloihinsa ja oikeuksia luo­kalleen.
Mutta kaikissa -maissa, l u -
kuunottamatfe Venäjää, on kasva­tuslaitokset
vielä kokonaan porva­riston
käsissä. Usein tapaa järjes­tyneen
työläisen joka välinpitämät­tömästi
kohauttaa olkapäitään kun
tulee puhe kasvatuksesta. Siis mei­dän
järjestyneiden työläisten isät
ja äidit ovat liiaksi heikkoja käsittä­mään
kasvatujfsen suuren merkityk­sen,
ja Vain sen vuoksi me miltei
häiritsemättä Canadankin kaikissa
kouluissa annamme porvariston huo­lehtia
lapsiemme kasvatuksesta. Por­varisto
on toiminut ja tojmii edel­leenkin
niin, että työläisten lapsiin
kouluissa istutetaan riistoluokan e-tujen
mukaisia käsityksiä.
Vain täten 'voidaan selittää se,
että sangen useassa tapauksesöa
luokkatietoisen työläisäidin ja isän
lapsi halveksii järjestyneitä työläi-n
Juuri saapunut varastoon
Haapaveden mallia
Haapaveden mallia
Haapaveden mallia
Murtomaa-mallia
8 Jalan
9 jalan
10 jalan
. 7 jalan
8 jalan
9 jalan
8 jalan
9 Jalan
$10.00
12.00
13.00
10.00
13.00
14.00
13.00
14.00
2.S0
Murtomaa-mallia
Murtomaa-mallia
Metsäsuksia . . . .
Metsäsuksia . . ..
Suksisauvoja ''.. ,.
Maaseudulle tilattaessa Ia,sketaan lähetyskulut erikseen. Port Artkur Hardware Co. Ltd.
286 Bay Street Port Arthur, Ont.
siin yhtei&konnallinin aaoibin näh­den.
Joten läyttäkääma^ kaiUd^ ae
millä parhaiten voidiaan edistää pro*
letaarista kasvatuskysymystä Taik-^
hemman j a nuorison sekä lasteimne
keskuudessa. —- J . L .
N O R J A N
A M E R I K A N u . - ' i jA
Noiieia tie
Suomeen
OSLON JA STOCKHOLMIN
kantta
Saonum
Oslo: (Kristiania) New Yorkista
Stavanterfjord .... Tammik. 17
Helmik. 4 p.
Sf/ranrerf jord .... Helmik. 18 p.
Berceiufjord .... Maali^k. 10 p.
Stavancerfjord .... Ma«H«k. 24 p.
New Yo rUi a tvUcM* Uint t »oOkMMt
dklifaiiUu C u .
TURISTI KOLMAS LUOKKA
aa B*rtemfiordilU. 110 c n m p l ka\n fcol».
muoen luolun biaaat rhlcS pSla J«
•IS eaempl c^UnHtaliln. Ennca UrUtir
Cabia IttuUtaa.
MttkuitakM SuMDcen U i tnotttkia oawl-
»enne Ubiin outhan Ja Canadaaa . Norjaa
llD]aUa, (oka oa luaaetln makaniBlMlMMa.
btvittU kobictuiUaa ja iia|*eIakiiMa«a.
liataane mukaan aaatM. ooatu Btalhla B«r«
(caittii Ja aiHa Jatkaa malkaaasa •dcU««a
kuuloiun tbanan Norjaa «uorltloa UpI n u*
UtcliM. Oalooa (Kriatiaataaa; Unaa liai.
makiua,
JokatacB Suomcea matkaatajaa laitti Ujrt*
iSi täU tIUIauutu br«likt«ea.
MiiSHa paaai. lal tuUiUrkaataaU •! oU
nuDlaIau eiki Norjatta.
Malkaiavaral cbckalaaa aaoraan New Yor.
ktila Suomeen.
Watbtnftonttta loaduUJa palaalapaklrjoilla
raruiieiut S-ldokaa matknaujat eUki' Joada
Ellit.taarelle.
Uhemp!! tietoja Ja kaavakkeita aa
lavana palkallla-aalanilehlltlimnia.
Nomegian Americaii
Line
22 Whiteliall St., New York
Aaptneo. lattea opettelukirjt, tld.
AtToilla UUpollla. mielljrttävi romtanl, k i r j . Jack Loniion, aid. —
AtatJcaa Tyttö, romaani, kirj. Jack London, nid. —
Alanteen Sanakirja, •uonuIala.epglanllUInbn, tld.
1.00
M
8,50
Amerikalaiten Truviientilkkoen Vararikko, k i r j . Wm. Z. Fotter. nId. .55
Apinain Kuningat, kirj. E. R. Burrouglii, nid. ,,; ,,• ,. , , . , r , , .7S
AttnitDnln Pojat, kirj. H . Conru-Mabler, ald. «... .. „_ JSO
Aurinko, Kuu Ja Tiihdet Maailmankaikkeuden Tarina, k i r j . j . A . Cibeme 1.2S
" , 2 . 0 0
.50
.50
M
M
1.50
1.25
.75
.50
Autokirja, kirj. YrJ» We;iin, aid.
Avuttomia, romaani, kirj. J . I. Vatanen, oid.
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Ote. Sireng, aid.
Babbltt. IdrJ. SincUir Lewli, nid.
Cralbia, kirj. Connt-Mahler. nid.
Children of tbe Berolailon, kirJ. Anna Loulte Sirong, nid.
Englanninkielen Qppikirja. kIrJ. K . Brekke, tld. ....
Eliinoren Kapina, kIrJ, Jfack London, tid. _„„
Erämaa kuttuu, kirj. Jack London, tid.
Elollinen Otenlojea Lliäiintrminen, kirj. F. K<)lpin Ravn; t l d.
Englantilait-SuomaUioen Sanakirja, farvii opettelukirjt, kirj. Y. Halonen 2.65
Englantia Aloitteleville, kirj. EnckelUSaarinen, tid. 1.75
Englantilait-Suomalainen Santkirja. toimit. T. Wallenlut, tid. 2.50
Egerin Tähdet, hitlorial. tuurromaani UnkariiU, kirj. G. Ctrdonri, tid. 1.75
Euglantilali-Suomalainen Sanakirja^ kirj. S. Niiorteva, tid^ 2.00
Flanderia Leijona, liitt. romatni muinait Oelkiaita. kirj. H . Contelence, .75
Halikon Htkoniikat, nurrekertomuktia, kIrJ. Kallio, tid.
H i i r i , romtani, k i r j . Ninnt CUten, nid.
. 1.40
AO
Huilanioidtjan Katu. rakksutromajini, kirj. 11. de Vere Stacpoole, tid. .75
Humoristinen «Laulukirja, •« viimeinen painut „ _ „i......__„„,..._ _„ Ar,
Humuhtnnun Perintö, novelli, kirj, V. Luja, tild. „_...„. . JH)
Hypatia, kirj. Charle» Kingtley, nid. ^. .75
IIim/.«ydbn. kirj. Guy dc Maupassan, tid..
Ikuisen Päii-iin Mna, k i r j . E. II. Burroegli., nid.
Imperiali«mi, agitaallorikur««ciIIa pidelty enitfflmä, nid.
Il!mi«-n Herra,^ turina «yniii«tii, k i r j , Hall Caine, 2 «ijsfl, n l i l . _
1.23
M
_ .15
1.73
Ilmojen Halki, kertomun Icjino.ta pohjoienavaile, kirj. Amundscn, nid, IM
luustiijiaroDni, kirj. K^alle lUnnancn, nid ™ _ AO
iuiualtrn ja Ihmittcn S i i o . i k i l , • «uornalai.ten tyttöjen tcikkailuja fiVw
Vor):i.«a, k/rj, Elos .Soini, nid. '. J,00
J i l l , micllytlävä ronioarii, kirj. E, M. IJcUfi"!!!, «iJ, _,. ,70
Jjrjc^tclmiiui Michiilc, liyvä voimi.leluldrja, kirj, J . Mueller .1.25
.75
3.75
1,03
1,23
.'JO
1.00
.75
CM
1.00
M
.60
M
M
IM
IM
2M
1J25
Näitten Ja Tyttöjen Urbeliuopu, totffl. Anat ColUa (kavttetin)
Nyrkkeilyn Alkeet, Arthur Kocb (kuvllettu). tld. —
Naamlolmlakoala, fayvg nKyltamSlile. kirj. JuBrlaja, oid.
.1»
Nainen Ja Avioliitto, hyvä' lerveytopllUara 'Uriv~klrT,~il8rcuet Slapheu IM
Napoleeo III VtlUokaappaut. kifj, Karl Uars. nid. ;, . JO'-
Naltvoimlttela 1, kIrJ. Elli BJOrkttea. nid. -r ,,-,'- , , - ^ . „ n , IM
Naltvolmlttetu H. kIrJ. ElU BJÖrktten. oid. ..•..„,,.,•.,.•., l.fff ' •
Nnoren OpettaJattaireD Varaventtiili, klrJ. H . Valtöaea, ald. ,• , l . T f '
Nuoren Naliea Terveyt, Uiketieteelltoea kirja, kIrJ. Krlatlaa SkJerve, nid. J J »
Otakoyhllö Europa vai Europaa YbdyavaUat, kirj. Edo FiiBBica. nid. - j — .71
ParlUln SaUlauudet. 2 tuurta o u t . kirj. Eugene Sue, «id. - . t:A
Papukaija Ja Kumpp., k i r j , Harold MaeCratb. aid. ' .79
Pe iatmrengat, rakkautromaaal, k i r j . U o Lelpalfer, nid. » « - . ^ M
PakJcopaiu, kuolemattomuotia latkiva TanUUroBasal, fchrj. lack Loatlao IM
Perheen, Ykaiiylaomaliaudea Ja Valtioa AUoperii. k i r j . F . Eacela. .al4. IJ»
Punainen Vaara, kertomaa nykyitetti VcaBJln aaaaU, nid. , „ M
Penikkatauti, kirj. NIkolU Lenla. ald. •„. ,50
Pieni TIetbtanakIrJa. 3 otaa. kpl., , l d . .•,;.:,......•,„•.„ M
Peruttutlain Olemnt, kirj. O. Saari , ,•- • ' • St
Pieni Uehllaiakirja, klrJ. Mlkko Ilkka , ---,,.,.'"1! 7^7! M
PlenI Komentokirja, kouluja ja lybyltU kartteja rarMo, k i r j . E. KtXOo M
Pnmltllvinen eli Perutvolmlttein (naUIUe), kIrJ. Kaarina Kari. .Id. — iSo '
Pubeuldon Opat. kirj. Arthur M . LetrIt, ald. M
Pakolainen, kirj. Lauri Luato. ald. ,„;;„„' ' • • vjo
Polttomoollorlt. kirj. VjiInÖ A. Airat. ald. ' ;,„•„ ; IJS
PoIopoooetoUlt Sou, k i r j . Tykydlde». Suom. Emil Uiirdh, oid. » - IJBS
Aa
JSO
Ktnnercogai, klrJ. David Potter, nid.
n»kkaude.u OMton, kIrJ, H . Courtt-Mahler, nid.
lUta- Ju Keotläurheitun Kätlkirjt. kIrJ. Jaakko J . Mikkola (172' kavaa) IM
7.000 M a i l i , Il.Iki Afrikan Aavikoiden. kIrJ. Otto Zeltlnt.CoJd/eU. ald. l !S
Salaperiiinen A.iapaperI, kirj. CbrittUn Ilaugen, nid.
Sal«on Knmouttalttclu 18«J. l l r j . Karl Mam, t l d.
Silkkilaiva, romaani, kirj. Eletalat, nid.
M
.75
.TS
AO
IJ2S
2£0
Sata Kuo.ikymnienlii Olijctta lji«>en Taudeitta,TlTj7l7rjul«t"cöm^
.•5ukur.«ol!fllämin_ Tcivcytoppl, kIrJ. Max von Cruber, nid. .75
.So.iul;.tiM;n Fllotofian Juuret, kirj. Trietrich Engelt. lild- „
-Sa.ra, J,ep,|, Utien tervcythoilokirja, kirj. Roottatainen, tid.t
Sotaraol.lelroani, kirj, kcnrtall I/udeodorff^ tid. _ _ _ ™ . . . . .™
Suomen Kielioppi, kirj. E. N . Setält, t i d.
Kauhea Tarran, kirj. E, II, Burrough», nid. „_...
Kalorrivanki No, 117. 3 »uurla o«aa, kirj. P. Du Tcrrail, «id,
Koupunki-Kantakoulun Ijjiuoppi ja TuIo»kirja, »jd, _ „„
Kunanboitokirja,. k i r j . Mikko Ilkts, «iJ, ..„,..„...
Kair&»la Niiliin Latvoille, tnalkailijaki.-rtomua, kirj, Pekkala, nid. ;.
Kad<>tukK0 KanM, kuvaut London iiäpiiäitä, krij. Jack London, tid, _.
Kemia, kirj. . Iltnna Seikku, «id. i...,....,^ , .
Kudin LääkiirikirJB, eleviisti toimiteltu, »id. _ _ . „ . . . . „ , _ i . „ . . „ ..
Kanaakouluo Karttakirja, toiin. Jriluni, «id. : _ _ _ _ „ _.
Kielletty Hedelmii. kirj; Nataly von E«cb«trutfa, nid.
Kirja N t l . i l l e , k i r j . Mr». E, B, Doffy. nid, , ^
Kaulanauha, kirj, H. Courtt-Mahler. nid.
Kakai Rakatuvaitla; kirj. H. Courli-Mahler, nid. ; ; ...
Kaoukoulun Kartaato. uuai. toim, A . R. Blotnqvitt Ja E, E. Kaila
Kommnnittiaen Manifetti. kirj. Karl Marx; t i d.
En tunne Lotta Svärdejä,
Valkoisen Suonien mmittäinf
vacn kuva syntyy mielessä
kun katson sinne pain',
on Lotta hieman pyylevä,
pää keno, nokka pystyssä,
kasvoilla pieni punastus,
min tehnee — rakkaus.
Ei kiellä Lotta naukkuja,
hän kantaa pöytään lekkerit
ja kutsuu kokoon urhonsa
ja pistää kekkerit. ••
Kun Viron pirtu ponnistaa-
Suur-Suomi kasvaa, kohoaa
ja urhon ^henki... LottUf oi,
hän antaa mitä voi!
Ei pelJcää Lotta naukkuja,
hän maljat Itaalaa, maljat juo
ja eikä pelkää paukkuja,
on hurmaavata tuo. -.^
Kun terihäiden niuistoissa
pään tyhjän täyttää humala,
niin jopa urhot kavahtaa
ja pyssyt pamahtaa
Nyt Lotta sidekäärehin,
saa käydä jaloon tehtävään, •
helmaansa sulkee hellimmin
hän kaatunehen pään.
Mut jos se on vaan punikki,
. niin, hyi, hän poies kääntyvi,
murhaajan kaulaan kapsahtaa ~
he yöhön katoaa.
Niin suur* on Suomen sankaruus,
sen lahtarit, sen Lotat nuo,
millainen onkaan polvi uus
min yhdessä he luo.
Voi aavistaa, kun siemenet
nyt kerran ovat sellaiset
ja kylvö puukko hampaissa
käy pirtun voimalla.
Mut Lotta Svärd, se muinoinen,
jos haudastansa kohoais,
niin varmaan korvat kuumeten
nää Lotat kuulla saU:
Hyi hävetkää, kun nimeäin
te hurjat häpäisette näin!
Ei Icmpeäni roistot saa,
nuo urfiot — lippaakaa!
ANTROPim.
Krittipnikon Alknperii. lutklelmt, k i r j . Karl Kauttky, tid. .
klondyken Kuuingaa. leikkailuromaani Alaakaata, k i r j . Jack Loodoa
Kipinälennättlmen Toiminut kuvitettu opat, k i r j . Kiigar Ja Subkit. ald. .50
Kilpakotijtt, aeikkailaroioaani, kirj. D. Crlmeton, nid. _ ~ AO
KirJaop!loK>pat, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. _ _ ; „ . . . - _ , . . _ _ _ . , _ . _ _ .75
Kirjanpito, kanppaopittoja varten, kirj. I, Kovero —— -.., . JM
Keittokirja, kirj. Mina VPalll, ald. , ; . : 2M
Kolme Mutkettitotnria. jäonilytromaani, k i r j . A . Damaa. 3 otat, nid. IJOO
Kyläraittien Knningat. cataknnulainen kertomaa, rentoa rakkautu, kirj.
Kaarlo Halme. tid. - : . 1.50
Kruunun Pertmiet. kirj. Larin Kyötti, pid. . , , • 1,25
Ketunpyyntiopat, . kJrJ. E4*ud Koponen, hid. „' .,., , . , - — , 1.00
Kurkien KeralUi Afrikkaan, matkailija. Ja lintnkert., kirj. B. Berg. nid. 1.75
Kultainen. Paula, kIrJ. Jamet O. Cunrood, nid. • j6S
Kun Boatn Pnhkeaa, romaani, kirj. t. M. Alcott, t l d , ; IM
Kulumaan Rakkuatu, kirj. Jn-.k Lonjlon, nid. . AO
Kännit Ambrotine, miellyttävä rakkaotromaani, kirj. "Eliaor C l y n , nid. _ AO
Kunnlaakao, tomia-xii, 2 otat, kirj. Jack Xxmdon, t l A „ 2M
Kuolleiden Laivojen Saari, talaperilnen romaani, k i r j . C. Jjarriott, oid. M
K u i u c ^ Ludvig ja Hänen Lemmittyctä, k i r j . Cotmha-blahler, aid. ,,, „ AO
HuloiKu JiirjcllSmyyden Kaupunki, erittäin hieno rakkautromaänl, klrJ.
E. Tempio Thurtlon, aid. . . l «.
.Sllmukorvrn Nuori Epra, kirj. Kaarle Ualna. tid. ,-___„„~l__ 2
S.S:eirncer niioS. jSrAtleltab, , rkoemrtaoanniiu, a, k ikrljr, J. L J. uMho . KAloetoklita, uat i, dn. id. ; -
,Salai«rriiinrn Uoumitarkku, k i r j , Stein Uivcrton, nid.
.Se.kkail.Jttar, k i r j . E. Phillipt Oppenheim, ald.
Taraam Paluu, kirj, E. R, Burrought, nM.
Tananin Pedot, kirj. E. R. Uarronght, nid.
Tarranin Poikt, kirj. E. R, Borroughi, nid.
Tar«n ja Oparlp Aarteet, kirj. E. R. Borroogfai, nid.
Talitumtton Tarxan, kIrJ. E. B. Barrougfaa, nid.
1.2S
1.25
1.00 Ä •
J2S
•.TS
.75
.75
.75
.75
.75
LeoDOTM, hieno Tomusxi. k i r j . Arnold Bennett,' aiä. • •
Laula Tnlipuuaitctta KukatU (kuvitetto), k i r j . |. Linaankotkl, «id.
Laula Tnlipiuuitetu KukatU, kirj. Johaonet Liosankotki. tid.
Lenin ja Leniniami, kuuluu tarjakirjaiUKm. kirj. |, Stalin, aid.
. M
. 2.75
lAO
• .75
Lumikenttien Tytär, aeikkxiluromaani AJaakaaU. kIrJ. Jack London, aid. 1.2S
.35
.50
.SS
J 5
.25
M
Lattea Laulukirja, k i r j . Hilja Liitumaa-Pärtainea, tid. nuottipainot
Luonnontieteiden Voittokulku, Tietoaarre, kirj. Latinfaardt, aid.
Luokkien SoU, kJrJ. Jack. London, oid. ,, ,;,„' .,
Lyhyt Terveytoppi Naitilte, k i r j . tri Fr. Horitx
Litelotten Naisainen, k i r j . H . CosuTt-Mahler, oid. _
Lyöne Coattin Salaiauui, k i r j . J . S. rUuixcx, n i d .
Mabelin Hääsutka, D. D. Tella, nid.
Mitä Olen Sinulle tehnyt, kirj. H . Courta-Mahler, nid.
Minkä Jomala on Yfadiatänyt, kirj. H . Courla-Mahler, nid.
Maija-Ronvao Onni, k i r j . H . Courtt-Mahler, nid.
AO
M
M
M
.75
X5
.73
-75
Metrin Tyttö, kertomeromaani, kirj. Maorize Barret, nid. _ _ _ _ - _ _ . „ i_
Martin Printeau, k r i j . E.. R . Bnrr'C>nghi. n i d . , , •
kUaslmaji Taloudellinen Tyuväenliike, kirj. M. Lotovtky , ; , , " . —,
Meren Urhoja, merimieiromaEni, k i r j . R. Kipling, aid.
Maailmacrakennc, käatttelee maailmanialkkeotu, k i r j . E. Becher, nid. 1-73
Manuaren Tyttö, romaani, l u r j , Hall Caice, oid. .. — , 1,00
Slatpillon Kebityebisloria. Tietoaarre, kirj, Victor Madteo, nid. _ _ _ „ .50
ilaa/lmacliike, TieJoiarre. k i r j . Alhrcht Vinh, ti6. w, : .M
Maailman Arjruc», Tlel-Jtarre, kirj. tri J , Sciireiher, «id, M
ilaa je Ihmiaen. Tietoaarre, kirj, Alfred Kircfcb&ff, «id, „ . „ _ „ : , M
Mzanvjfjety», Keszla ja Fyaiikkj. k i r j . Arthur lUndeil, «id. 1,73
M4asv-i);e2j»<rpp:, kirj, Saninen, »id. . 1,2.',
Ucrilcr.-iiii. k«r:oau» H^i-tin kzij.par.laiva^fJe'.» t/jis-»';ijr.a, kiij. leiJt
Vf,-n L«ckner, »id. ——'. . ,
iliiiEi-.ra-eiefi Otici, »eikksiiufr^j.iiaaJ, k'.:j. ti. lir.v*/fT, n: d , , ^
liiirro«;jin L:u;-u;s, ra;i'.!i;rj», l i r j . Ai^a PJH-Jö, t.',<S, „. J.iö
:,5,o.iJi Sa.not^uia ^-3-<r,';iJis:. y i l i i s i . r^jr^s-Tji, kirj. Cpt/jO £;cr:!a;r. tU}, iJZr,
?.!rr'.-D L'rhf/;ä.' L i r j . U- Ki.-iir/;- ~ : .73
'Jiylxifs Pvika. k i r j . AleiacJirr Dsrssi, 3 / y r i J . »idl „ ^2,73
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Tarian Ja Valkoinen Nainen, k i r j . E. R. Bnrroagb*, nid. ,-,-,:,„,....
Tie Terveyteen Ja Kaunentoen. näitten kotivolmialeluopat, kirj. Htboa
Jalkanen-41elvi Salminen (88 valokavaa), oid. .. . " n
Tuhatvuotinen ValUkunU, kIrJ. Upton Sinclair. nlÄ. • /S
TbuvU, Martin Neito. kIrJ. E. R. Barroagfat, nid. _-,« Ä
Tieloaanokirja, aydellloen II ctaa, raatckaotltta . '• .. • • • TO.OT
- Jl»
^IM
. 13S
Ä>
^ 120
-IM
... M
- .7»
_ IJO*
IM
^ M
~ M
Tulenliekki, aelkkaila- Ja rakkautromaänl, k i r j . L. J. Vaace. oid.
Tropiikin Hehktttaa, teikkailuromaani, kirj. Maad Diver, oid.
Työväen OlyntpIaUItet, lolm, V. KolrnU. » . m , «id.
Teryeyteen Ittetaggettionia Aralla, k i r j . Hany Brooka. nid.
Tuhat Sinaa EngUatU. aialnto ^ i k i r j a , nid.
Tuhlaajapoika, romaaol. kirj, HaU Caine, «Id.
Työväen Laulukirja, 9 pitinot, aid.
Tarltovitu SukapaoliUiideitU, k J i j . . t r i P i r i U . nid.
Telinevoimlttelu I, kovltdta, kirj. Viinö Ubcrma .
Telloevolmittelii II. kavltetta, k i r j . V i l a S Labcraa
Tiede Ja Valiankonioiu, oaialo teoa. k i r j . ZauM Uatenusn. B M .
Työmiehen TalootoppU, käfj. O. W. Koiiilnaa. nid. : .
Työn Hittorla, k i r j , TjBJ»en«w, aid. ' '
Urhellopoikain opaa, k i r j . Viloö Ubenaa. kavltetta. ald.
Urheiluväen KStatirja 192S, toim. Y»j3 Hofaac, aid, -
V r k k i j t , kirj. Uptoo Siaelair, nJd.
Uturoava jt Metaimlet, romaani, k i r j . Rodalph K. Bartich, aid.
Uutitatukktit Kanadataa, kirj. kapt«eal Harryat, «Sd. —:
Valtio ja Vailaokucuma, k i r j . N . I>ain, «ooa.. aid. "',
Voimittelun Teoria, kirj. Viktor Heikel, nid.
M
SS
.75
.75
; 7S
J S
I i »
Valaveljet, romaani lalanain aaattaaiaen ajoilu, kixj. C. Ctmaanoi^ aid. 1.50
Vaimo, Jonkaa Mioall« Aaooit, rainaani «lämätä, k i r j . B a l l Cain«, »id. 1.75
VaaliheiraoUiaet, «alitat (eokaet, klxj. J . V . von Coetbe, nid. 1.00
Vfltkärin Kenomnkala. kirj. Sakari Topelioa - - 4M
Värmlaonin Matka, kertotattt Scaadinaviaa aaletoomtlaitltta, ktij. Ema
Liampen, nid. - ' ' • -•• ,, ., IM
Voimiatelottli tekä Volmittclaparat ja Teliaeet (13 kovaa), ylipaino»
. E . Kallion Vcimtatela Kätikirja Ictea otai^ 7meti lanttu •... .10
Voimittelo OhJelmU, Saova-liikkrlti. k i r j . Arvo VartU, nid. - .75
Voimiatelo Ohjelmia, Vapaa*. Setira- ja Pcrmantoliiickeitä, k i i j . Arvo
Vartia, nid. - : ' " •• - .7$
Voinitfeluo Bytnubarjoltakaia Moaiikin Makaan, kin'. H i l a a Jalkaaeli
(BaUlUe), nid. : .7»
Volzaittelnn Kätikirja, kirj. Eino O, K a l l i o , nid.~ (etnpäSaxS oaiar, vanes) .75 .
VieratU ja Omaa Kiela Viertytten, eogL.kieka oppikirja ; . , . M ; . . . . . .,. .75
Valkoten Leijonan MetaätUJät. k i r j . taari Looto, aid. u_— . , . .. 1.50. •
Valkoten Leijooan Mettättäjät, k i r j . Lauri Laoto, nid. . „, ,,: . - , , „ _ l i »
Vrnhat Pottivaunut, kettomokaia kirJailijaeläiBäftä, k i r j . Y, Uin. mii UTS
Veoiijänkiclea Sanatto, kirj. A, Ranulaioen, «id. , . i I J O "
1.75
ZM
Yknin Maailmalla, kännit lotnaasi, k i l j . Mabell Barsea Craundy, t i d.
yiöf HelvcJiiitä, romaani, kirj. Konrad Lehtimäki, «id. ,. „ , , , • . ; . : — L_
Vk:*cn Tcjveyaopin Alkeet, kirj. Taitv .Laitinen, «id.
Vleinen Jobdalat Laonnoatieteiaiio, Tietoaarre, kirj. Th. H . Huxley, aid. .50
Vön Kuniojaur, kirj. Headoh H i l l , y o i d . ; . J — . '. .' :-JS -
YhdV.yai/pa» Naliroimistelijoille. k i r j . Kaarhu Kari. nid. „,,.i .. • J 5 .
VaJkoirt Intisanit, romiani, t l r j - E. C- Selicer, nid.
VeJvn)>i«::i, roioiaci, . k i r j . Jleuu Tovule, »id.
AO
-90
Y ! ! ' o , V . i n iUSifi rr>'s Vapauden fconStmUta tilaU / C A T E R S I A N S FOISK-T.
v.:< i r i r . M , joidcc h;s.-»t o»ai j2,75. s-iJio, j c u » ja 7.00.
tJ)»»<'i,t'rj",'3 taice Jittiia ti-ill Suomelta tzmnia knio omlakio kst>ti.tmaksia*':;
suu»3t.i. TcbV5» .tiUaiiet ofOlteelU- :. y ,
Box 69, Sudbury, Ont
. •'Viii'!'
g »