1967-12-23-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
r W 2 Lauantai, jouliik. 23 p. — Saturday,-Dee. 23, 1967 2300 jji^ROS'"^^ VAPAUS VANGIN VETpQMUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) (BDITÖRt W . EKUUND ! 1 ( Establlshed Nov. 6. 1917 M A N A G E R : B.. S U K S I T E L E P H O N ! ! : P F F I p E A N D EpfTjDRI^I. |B74-4264 Publlshed thrioe we^](ly: Tuesdays, Th^u^ Saturdays by Vapaus iPubllshlQS CöV Limitä 100-102 Elm St. Weat, Sudbury, Ontario. Canada. ' ^ Mailing addrees: Box 69 f . Ad1«rt)sbig » t f s uiXHi applicatlon, translatlon free of cbarge. t Authorlzed second cla^s mail by,.tbe Post Office I>eipartinent, Ottava, : and~f<är payment or postage ^ caj^ 1Ä - CANADIANLÄNGUAGEfPRESSf m CLUB' TILAUSHINl^AT: Oanadassa: 1 T k : $10.00. 6 ^ $ 5 iB USA:n: 3UC.S-0P Suomeen: ivk.$u.oo.eU:e&.76 1 v k . 11.50. 6 kk, 6.25 Toisin kuin Canadan anmattiylidistysli^ pitäen melko yksim^disesti tuomiimult l^^dysvaltain hyökkäy?- (. sodan pienen Vietnamin vaipaiuttarakastavaa kansaa vastaan, Yhdysvaltain aramattiyhdisjysliitton körikein johto, on eräitä harvoja kunnioitettavia- poiildceuksia luibuunolitamatta) "loistanut poissololla" valtavasi kansanliikOcedksi kehittyneestä rau-hantoiminnaSta. , ArvosttellenAFL-GIO:n johtajan George Meatnyn sotakiih-kpikiaj jä kiittäen monen yhdysvaitalaisikixkon afktiivista osal-lisiumista rauhantyöhön,, eräs Yhdysvaltain suxxmalainen sanoi lehtemme-edu^tajaUe Tctontossa v i i ^ kesänä pidetyissä suurjuhlissamme, jotta "suricea tosiasia on, että maamme kirkot osallisjtuvat aktiivisemmin kuin amanattiybdistysliike rau-hantoimintaan". Täiinä esiterttiin taikoituksellisti yli-Vähe!kiByen Yhdysvaltain työväenliikkeen rauhantoimintaa, sillä vadkka mr Meany onkin ikerännyt miltei kaikki komenJtosillat kontrollinsa, hän ei ote kuitenkaan sama kuin monimiljoonainen am-niaittiyihdistysliike, minbä jäsenet ovat- Yhdyisvalloissalkin toi-^ mineöt rauhanasian hyväksi. Mutta "yirallinen" ammattiyh-dikysliike sellaisena kun ääriorkeistplainen sotakiihJkoili-ja mir Me^y on saanut miltei yksinään edustaa, on valitettavasti kyllä pysynyt kauempana kuin ikäden ulottuman päässä rau-hanliiltkeestä. Nyt on kuitenkin tapahtumit tuntuva ja hyvin näkyvä käännös parempaan. Mr Meany ja hänen liehittelijänsä eivät ale muuttuneet. Maatta kymmeniä ja satoja hubmattavia afm-mattiyhdistysliilklkeen johltomiehiä puhuu jo avoimesti sekä valtiovallan että mr Meanyn viihoja uhmaten Vietnamin sotaa vastaan ja rauhanasian puolesta. , Tässä yhteydessä kiintyy huomio viime marraskuussa Chicagossa pidettyyn ammattiyhdistysliikkeen rauhankokoukseen n^ikä tunnet^^n "Nationafl Labor Leadership Assembly for Peace"-nimeilä. Uutistietojen muikaan mainittuun kokoukseen osallistui 523 ammattiyhdistysmiestä 50:sta kansainvälisestä ammattiyhdis-tysliitosta, ollen se alallaan suurin ja edustavin kokous Yhdysvaltain työväenliikkeen historiassa. Käiksi päivää kestäneen kokouksen jälkeen tämä kansankokous julisti Vietnamin "moraalittoman" taistelun sodaksi, mikä.loukkaa maamme parhaita etuja" ja selitti "ettei ole mitään oikeutusta attnerikkalaispoikien kalliitten henkien uhraamiselle ja vietnaimilaisten miesten, naisten ja lasten suurunit-taiselle tuhoamiselle." Monet puhujat viittasivat kokouksessa käyttämiensä puheenvuorojen yhteydessä siihen, että joitakin kunniojtettavia poilkkeustatpauksia lukuunottamatta, ammattiyhdistysliikkeen johtajat ovat olleet pois niiden amerikkalaisten riveistä, jotka ovat vaaltineet Vietnamin sodan lopettamisia, ja että vissit AFL-CIOm johtajat lukeutuvat pahimpien sotahaukfcojen joukkoon. Mainittakoon, että tähän kokoukseen osallistuneiden johtohenkilöiden joukossa oli Patrie Gorman, Amalgamaited Meat-cutters Unionista; presidentti Harry Bridges, International Longshoreman's and Warehousemen's Unionista; AI Hartung. IWA:n enttinen presidentti; Amalgamated Clothing WoPkersin sihteeri-rahastonhoitaja FrankHosenbloom; United Auto Wor-kersin sihteeri-rahastonhoitaja Emil Mazel ijne. Kokouksesta vahtttiin komitea, jonka tehtävänä on jatkaa sotavastaista toimintaa erikoisesti ammattiyhdistysväen pii^ reissä. Merldllepantavaa myös on, että tähän toiminnan komiteaan tuli valituksi Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikettä laajalla pohjalla edustavia henlkilöitä. Puhuessaan mainitussa Chicagon kokouksessa tri Martin Luther King huomioi myös sen, että' Yhdysvaltain almmatti-yhdistysliikkeen johtopiirit ovat pysytelleet erossa rauhantoi-minnasta mikä vaatii Vietnamin sodan lopettamista. "Tämä äänen poissa oleminen on ollut sitäkin traagisempaa", sanoi tri Kingi "siksi kun se voisi painaa vaa'an kielen rauhan puolelle." Juuri tästä on kysymys. Yhdysvalloissa on paljon kunnioitettavia rauhanpuolustajia ja laajakantoista toimintaa US-A: n hyökkäyssoitaa vastaan Vietnamissa. Tähän rauhantoimin-taan osallistuu opötustyön tekijöitä, tunnettuja taiteilijoita, tiedemiehiä ja ennenkaikkea opiskelevaa nuorisoa sekä kirkkoja ja muita piirejä. Ilolla on todettava myös se, öttä itämä rauh^toiminta Vietnamin sotaa valataan on rajan eteläpuolella jatkuvasti voimistuniuit ja laajentunut. Sen heikkoutena on kuitenifcdn ollut ammattiyhdistysliiklkeen sivussa pysyminen. Mutta nyt näyttää tulevan käännös parempaan ja sitä tervöhditään erikoisela lämmöllä, sillä juuri työväenliike voi suuren joukflslovpimansa avulla antaa er&oisen tärkeän panoksen rauhanasian hyväksi. 2,800 kreikkalaista poliittista: yankia joita pidetään vangittui* p§ .l9^s|^ ^arella; on lähettäny^ vankilasta kirjeen, jossa vedotaan maaihnan y l ^ l ^ n mielipiteeseen. l ^ j e päättyy seuraaviin esityk-sUn; ",!'P(4astakjiui meidät rikoUi. seq juQitan Hsistä! Vaatikaa, että meidät^ t^eti vapautenaan! Tehkää kaik)^ yall^ssaniije oleva demokratian ja parlalmf^tarisminv palau^' tamiseksi krejilikaan!' Kirje kokqnaisujudessaan kuu-luu'seuraavasti: Olemme oUeet y l i ikmusi kuukautta l|<ar^tieittj^ J^^cosjin ^^ajl^jto^aa; relle: On' kiiliJinUt ikmisi ^ i J % u t t^ siitä, kuiidltetatiniri tunkeutui maa-' liamme • j a iknteiibiimjne. Kuten H^t-leur seifcin «gjury^i^- hin. Se on polkenut maahan ihmis-ojikmctet i a imaaijHne i>erustuslain. Se Joujci^iiimit k^ilkltda lain j a o i keuden periaatteita. . Esittämättä syytteitä tai ottamat- <ta huomioon muita muodollisuuksia se on aseistetun väkivallantekijäin kyynisyydeliä polkenut kotien ja perheiden kosflcemattomuiuden periaatteen ja pidättänyt monia'tu-hanisia kansalaisia. Se on pidättänyt sairaita, vanhuifcsia i a naisia, se on riistänyt lapset äitien rinnioitta ja osoittanut pelonlyömille teini-ikäisille, että perheen j a kodin pyhyyttä :ei tacvijtse llcuinnioittaa, ett^ k u k a sotilas !tabansa voi ihäipäis;tä onnellisen kodin j a tuihota arvdlfkaan henkilökohtaisen vapauden." SItVISTYSTÄ E r i maissa ymmärretään sivistyskin monessa eri muodossa, jotka eivät missään suhteessa vastaa vapaan maaUmain tavojitt^ta. Raha on saatava sellaiseen käyttöön, että säUä voidaan orjuuttaa köyhälistöä aivan rajattotmasti ja sen varjolla saa murhata ihmisiä mielen määrin j«(ko kotona tai missä vaan omistava luokka katsoo sen tarpeelliseksi. Eikä siilä ole mitään väliä keitä murhataan kunhan vaan siitä on tuJ^oja niille, jotka eivät ennestäänkään ole Udoijen puuttees-sa.-'-' Vaikka sanotaankin, ettei voima kuA^ia palvele, niin nykyaika osoittaa sen olevan kaikkea perää vaille. Täällä painavien dollarien )naassa yritetään saada kaikki mahdolliset maat ja valtiot kumartamaan näi .tä kuivia, haluavatpa he itse sitä tai ei. Jospa edes työläiset työskentelisivät oman j a toistensa vapauden puolesta, niin rauhan puolustajilla olisi toiveita turlian ja kaikille t a vallisille ihmisille vanhingoUisen sodan loppumisesta. Mutta h i in kauan kun elämme pimeydessä j a omistavan luokan pelinappuloina, on meillä hyvin heikot toiveet vapaudesta. Suurin osa ihmisislä tekee työtä omien haaveidensa loi/kistamiseksi. Miksi he tekevät niin? Siksi k u n he elävät omistavan luokan neuvoj en mukaan. Emme näe sitä eroa omien yksilöpyyteittemme välistä. Vaikka koetamme selittää omaa kantaamme j a yhteistyön hyviä etuja, n i i n käytännössä emme itsekään niitä noudata. Moitimme kanssaihmisiämme saamaftitomuudesta, kateu desta ja muusta, vaikka itse näy-tämmekin heille esimerkkiä. Kirjoituksissa näemme aina sotaisen sanan 'taistelu,", joka pitäisi ensimmäiseksi karsia rauhallisten sanojen joukosta. Luemme lehdistä: "taisteleme rauhan puolesta . . . " Sodalla ei koskaan saa pysyvää rauhaa, vaan teemme työtä rauhan hyväksi — emme taistele. Sotaisten Sanojen karsiminenkin rauhan asian yhteydessä olisi pieni aslcel rauhaa kohti. — Jussi. ette itse varmastkaan sitä tarkoita. Ulkopolitiikifcamme avainsana on luottaönus. Luottamus onar-öjatuikset, mutta sanon selvästi Harkitkaa ennen kuin puhutte ulkopolitiikasta ja arvostelette \ y 1 • _ j •! •! . Suomen ulköpoliitiilkkaa^ !miet- Viroiainen sodan ihailusta tikää tarkoin mitä puhutteja Puhuessaan viikko sitten keskiviikikcaia Suomen talouspo- miten puhutte, l^öoska puhees- -iiit^isista kysymyksiltä, eduskunnan puhemies Johannes Virb- sanne itse herätältte hyyin hel-laiaen antoi-myös "sodan ihailijoille" hyvin aijankohtaisia neu- posti epäluuloja silloinkin, kun voja sanomalla mm.: ^ — Paasikivi sanoi aikoinaan, ettei pienellä kansalla voi ollakaan muuta politiikkaa kuin ulkopolitiilkfcaia, ja että Suomen ulkopolitiikan tärkein ja oikeastaan oinoa ongelma on sullite^miine naapurimaahamme Neuvostoliittoon. Qlemme so- vokkainta pääpmaa siinä levot-d ^ jälkeen päässeet näiden suhteiden kehitylksessä hyviin t u r tomassa maailmassa, missä lobsiin, mutta kun seuraa keskustelua näistä asioista, havaitsee Suomen kansa joutuu elämään helposti, että ulkopoliittinen kypsyys ja harkinta on yhä vali- idän ja lännen voim^enlttien tettavan vähäistä. (Jumalalle kiitos elttei täkäläisten "sääskien leiidkausvyöhykköessä, maail-ääni'kuuluu" rajojen yli "taivaaseen kuulumisesta" puhumat- man maihtavimiman sosialistisen takaan r— V.) Puhutaan ja esiinnytään kuin mahtavan suur- valtion rajanaapurina . . . Mit$ vallan edustajat, puhutaan sodista taivalla, joka naapurin on suurempi liiottiönus, sitä suu-helppo- tulkita väärin ja tehdään kevyesti ehdotuksia raj6jen rempi toimintavapaus; mitä tarkistuksista vaikka tiedetään, että rajoja ei mujuteta ilman vähemmän meihin luoteitaan ja sotaa. , , mitä enemmän epäillään, sitä Minua varmaan täälläkin syytetään, että tahd;pn herättää pienempi on pienen Suomen epäilyjä joitakin suomalaisia kohtaan. Torjun jyrkästi tällaiset likkvmiavapaus . . . " Ensimaniälset kauhuin päivät joo- (duimme «»liemaaa tilapäisiksi 8i> muutetuÄ uriieiiukentillä, joissa veitsi j a k i v M r i säännöstelivät van- Hiem hengityltä. TäHaiseMa leirillä p ^ ^ ^ t t ^ ift^^oitis Elis. Sitten nifei.#.t'tetettita kuiin kaiga sotalaivoihin j a kiiilijetettiin Jaro&«aarellä Jylhälle j a tuuliselle kalliosaarelle, (jonka sotilasjuntta o l i valinnut kar-koluispaika^ cs^mine.^^ TäSjilä olemme plleet huhtiilcuiua 26. päiväsitä läh-tien. LuiodoUa kohoaa vamkilairaken-nus, jossa aikaisemimimkin o n k i u - saittu poliittisia vankeja vuosikausia. Samaan yanikiselliin on nyt sijöiteiMu 110—^112 henkilöä. Ne, ijotka eivät ole mahtuneet vankilaan tilanpuiuiMeen takia, joutuvat viettämään päivänsä ja yönsä t e l - toiissa ilman armoilla ainoana seuranaan ^cäärmeet j a skorpionit. Laiva tuo ruokaa Syrofcsesta ja Pii-aeuksesta saamme vettä; Mutta usein Jaiva 'jää tuiemaitta. Ainoa yhteytemme omaisiin .ovat ne kolme kirjettä kuukaudessa, jotka meillä on oikeus lähettää. Päivät pääksytysten saamme kuulla kovaäänisistä": "Hajottakaa kaikki puolueet. Lopettakaa politikoiminen. Luopukaa kansalaisuudesta." Tämä on sen "kansallisen" kasvatuksen sisältö, jonka kohteita olemme. Tätä ovat diktatuuriministerit Pattakos ja Totomis vaatineet meiltä vieraillessaan täällä. Tätä vaatii leirin johto tui^vautuessaan natsismin henije.^^sä kaikkiin mahdollisiin rajoituksiin ja "säännöksiin" meitä vastaan. Y l i TOATUOtiaita, tubenkuloosia sair raatavia, naisia ia lapsia kehotetaan allekii-joittamaan "lausunto!'. Jo.^ näin tekevät, he pääsevät pois saarelta. Muutoin kuolette kaikki J a - rcikseMe, kuten vankitoverinne Ata-nasopoulos, sanoi ministeri Totomis.- •:• Tällaista on niiden 2800 elämä, jotka pidätettiin "ennakkoestävässä taikoiluksessä" kuusi kuuikautta 3il ten.. Vetoamme teihin, maailman yleiseen mielipiteeseen, asianomaisiin YK-elimiin, USA:han, hallituksiin ja parlamentteihin kaikissa maissa, usikonnollisiin, poliittisiin, yhleLs-kunnallisiin j a edistyksellisiin jär- .je .töihin.__ Ilmaisemme lämpimän kiito!li3Uutemme siitä solidaarisuu-des'' a, iota olette osoittaneet meille. Vetoamme teihin uudelleen: ^ Pelastakaa mieidät rikoliisen" juntan käsistä! Vaatiliaa. että meidät heti vapautetaan! Tehkää kaikki vallassanne oleva dcfmo-kratian ja parlamentarismin pa- . lauttamiseksi Kreikkaan! Taisteluja jatkuu K a i r o . K i i v a a t taistelut tasavaltalaisten ja kuningasmielisten yä Iillä Jem£iniia pääkaiqpungin Sanaan ynjpäirktössä, sanottiin- Kairoon sunnuntain vastaisena yönä saapii-n- eissa tiedotuksdssa, v Arabimaiden itlkomiimsterikolfcouk seen osallistuvaa Jemenin vaUuus-kuntaa lähellä olevat piirit sanoi-vart) Kairossa, että tasavaltalaiset joukot ovatj heimnsotureiden tukemina tehneet hyökkäylksen "palkkasotureita ja kapinaliisia heimoja" vastaan. Lähteet myönsivät kuiten-iun, että IkunlngasiQiieliseit ovat p i i - Tittäneet osia pääkaupungista. Lähteet saaoivat edeHeeen,^ että kuningasmieliset ovat 'esittäneei jö koilmanneen kerran antautumisvaa-timuksen Sanaan puolustajille. Tär mä meritilsee lähteiden mukaan "sitä,: etteivät kuningaemieliset' ble onnistuneet tunikeuiumaan kaupunk i i n . Dmitri Gudikov: Budapestissa jäiijestetääa helini-kuussia 1968 ikioiomituusti^ j a työväenpuolueiden neuvotteleva kokous. Tarkoituksena on vaihtaa ajatuksia Sqoqnmuni^ jk työväen-puijj^^ idien kansainvälisen neu.vot-t^ jtulkcicpuks^ jkMlekutsumisesta. Tämän tapahtuman merkitystä voidaan tuskin yliarvioida. Sitä odotetaan kaikkialla,, siitä on kirjoitettu Jo pailjÖni ni&i ko^uhunistisi^'^.!^ pprvarillisd»aWn l e ^ ' • '' Kansaiavvälisen neuvottelukokouksen tärkeys j a kiirep-Uisyys perustellaan tiedoaanaä^. jor^a rä<Uo- ,?isemat" j a uiyitiatoimistot ovat vä-liittäneet maailmaiUa. Njsuvotteluko-ikous kutsutaan koolle kommunistisen Uikkeeh''yhteiuiisyyden-lujittamiseksi sekä kaikkien sosialististen ja demokraattisten voimien liittä- MERKKIPAIVJi^ BONNISSA NATO perUBltaa nopean laivaston Atlantille Bryssel. — NATOn puolUstusmi-ui? itertt hyväksyivät viime viikolla suunnitelman pysyvän ja erittäin liikkUimiskykyisen laivaston perustamiseksi Atlantille, sanoi muuan NATOn virkailija. Tämä osasto koostuu aluksi Y h dysvaltain, Englannin, Hollannin ja Canadan laivastojen voimavaroista, muilta sitä laajennetaan myöhemmin. Laivasto, jonka nimeksi tulee Standing NavalForce, Atlantic koos tuu aluksi piehestä määrästä hävittäjä- tyyppisiä aluksia. Laivaston perustamishankkeita tehostettiin äskettäin kun Neuvostoliitto oli vahvistanut Välimeren-lai-vastoaan. Neuvostoliitto kehittelee parhaillaan uusia liikkumiskykyisiä osastoja, joiden vaikutus ulottuu joka puolelle maailmaa, sanoi NATOn pääsihteeri Manlio Brosio. Bonnissa on merkkipäivä: kristil-lis- demoki-aateista ja sosialidemokraateista koostuva suuren koalition hallflus on toiminut vuoden. Merkkipäivää vieifcetään kaikessa hiljai'- suudessa. Sanomalehtien sävy liikkuu mollissa. Suuren koalition kuherruskuukausi oli täynnä kauniita sanoja uudes;- ta idänpolitiikasta, jonka oli määrä normalisoida suhteet Euroopan so-- ?ialistisiin maihin. Nämä puheet herättivät Länsi-Saksan joissakin kan-salaispiirels. sä toiveita Länsi-Saksan ulkopoliittisen l i n j an muutUimise.sta KuVitelnjat eivät kestäneet kauan. Bonnin hallituksen poliittinen linja oli ennallaan. Sillä ei ole mitään tekemistä kansainvälisen jännityksen lieventäisen j a Euroopan turr vallisuuden lujittamisen kanssa. K i e - .singerin hallitus on pitänyt edeltäjänsä asemat kysymyksessä Euroopan nykyisien rajojen tunnustami- «'esta. Suuren koalition hallitus kieltäytyi tunniirtamasta kahden Saksan valt'.on olemassaoloa, suvereenia Saksan demokraattista tasavaltaa. ^ Euroopan sosialistiset maat ovat suhtautuneet Bonnin "uuteen" idän politiikkaan sen ansaitsemalla tavalla, ts. poliit:isena vahingontekoyri-tvksenä sosialistisia maita vastaan. Kiesjigerin halliluksen idänpolilii-ka~^ on~antanut aiheen länsisaksa-laiselle toimittajalle Teo Sommeril-le verrata Die Zeit-lehden palstoilla suurta koalitiota jalkapallojoukku-ee- een, joka alituiseen hyökkäilee kohti va.stustajan maalia, mutta ei Singer väittää ääiioikeislon marssivan esiin, jos Län-d-Saksassa luovut-laisiin kostonhenkisestä suuntauksesta. Yleisen mielipiteen tutkimuk-sdl; oso:i'!tavat kuitenkin muuita: lähes kaksi kolmannesta väestöstä kannattaa liittokansleri Kiesingerin suoria neuvotteluja DDRn hallituksen kanssa. Mielenkiintoinien on Sebastian Hafnerin Sternin sivuilla äskettäin tekemä ehdotus, että suuren koalition hallitus toimeenpanisi kansanäänestyksen DDRn tunnustamis-kysymyksestä; Kahden suuren poliittisen puolueen hallitusyhteistyö on johtanut siihen, etitä parlamentaarisen demokratian koneisto on tosiasiallisesti lakannut toimimasta Bonnin valtiossa. Taantumuksellisen porvarillisen puolueen linjan omaksunut sosiali-demoki* aattinen puolue on muuttunut sen lisäkeeksi. Kiesinger ilmoittikin äskettäin, että hallJtuksen l i i k keellepanevana ja ohjaavana voimana ovat kristillisdemokraatit: Sosiali demokraa'tien johdon ja Kiesinge-rin— Straussin puolueen yhteistyö on mennyt niin pitkälle, että oikeisto-laset ja uusnatsilaiset voimat pitävät poikkeuslakien hyväksymistä liittopäivillä jo päätettynä asiana. Nämä lait mitätöisivät Bonnin valtion nykyisen perustuslain ja korvaisivat sen äärioikeiston diktatuurilla. Tämä kaikki on puolestaan johtanut edistyksellisten voimien aktivoi-tumiseen Länsi-Saksassa. Huomiota ansaitsee muutama päivä sitten syn-vam saa palloa rla^pr^i.i Er a a t l ans i s ak- rtynyt uusi •, 'De«m okora a*t:sen vasem-sala- setlchdrl toteavat, että yritykset eristää DDR muista sosialistisista maista päiittyivät täyteen epäonnistumiseen. Tänä. kautena DDR solmi useiden Euroopan maiden kanssa bilfteraaliset sopimukset ystävyydessä, yhteirtyöstä ja keskinäi-sestä avunannosta. Na^apurimaiden DDRn Puolan ja Tshekkoslovakian sopimukset saivat Länsi-Saksan lehdistössä nimen, "rautainen kolmio". Mutta vaikka suuri koalitio ei ole ottanut askeltakaan realiteettien tunnustamisen suuntaan, on äärioikeisto nyt Länsi-Saksassa kukassaan. Uusnatsilaisella kansaJ]isdemoki-aat-t: «ella puolueella on j o edustus kuusilla maapäivilla kymmenestä, Äsket täin Hannoverissa pidetyssä puolueen edustajakokouksessa päätettiin aloittaa laajat - valmistelut "marssille Bonniin". Uusnatsit laskevat saavansa seuraavissa vaaleissa liittopäiville 40—50 jäsenisen ryhmänsä. Uusnatsillaisuuden nousu voidaan panna suuren koalition tiliin. Kie-miston puolue". Sen perustavaan kokoukseen Stuttgartissa osallistui lähes tuhat ihmistä: Siellä hyväksytty asiakirja esittää vaihtoehdon suuren koalition hallituksen nykyiselle p o l i i f i s e l l e suuntaukselle. Se lähtee valliit^evien realiteettien tunnustamisesta ja kannattaa Länsi-Saksan rauhallista ja demokraattista kehitystä. — Dmitri Gudkov. Uusi kantosiipialus Moskoya. — Neuvostoliitossa, on suunniteltu uusi matfcustajakanto-si<' pialus Taifun, joka kykenee kulkemaan kovassakin merenkäyn nis-sä.. Alust9 ruvetaan käyttämään liikenteessä vuonna 1969. Alus on varustettu kahdella 1,700 hevosvoiman tehoisella kaasuturbii-nimoottorilla ja se kykenee kulkemaan jopa 5 boforin tuulessa 43 solmun nopeudella. Alus kykenee kuljettamaan 90 matkustajaa, jotka e i vät tule käi-simään merisaii-audesta. miseksi yhteen taisteilupaa imperia' Hismia vastaan, kf^räosjim j l ^ ^ (ja yhteiskunnalljisen vapaiutpks^ siäkä maailman irauhan puolesta. E r i miaiden,' kommunististten ga työväe!opu!P(lue5id»n ^leuvotteJpUJgi n i i n kahdenkeskeisillä kiuön 'la^en-netuillaikin on aina ollut suuri karii sainvälinen merkitys. Niissä laadij-taani huioddla |iaT|kittu j a koUelct^i^l nen! analyysi maailman t i l a^ sekä tieteellinen arvio ihimislkimta'| asQcarruttavistJa ilmiöistä. Toiseksi nämä neuvMtei^ukokoukset ova^ k e - hihittäneet ityöväenliikkeejj. strategiaa ja taktiikkaa, sen päälinijaa kus-saDdn historiaUisessia k e h i t j ^ a i - heessa ottaen samalla huomioon jor kadsi^ puolueen itsenäisyyden ja riippumattomtiuden. Tärkeimpiin ongelmiin on löydetty yhteiset rat-kaisut, jo6fca muodostavat maailman vallanikumousliikikeen 'y^eliiaisyy. deii i a keskinäisen solidaarisuu(fen perustan. Näin on ollut kymmierien viime vuoden aikana; j o l l o in kommunististen ja työväenpuolueiden vuo-ina 1957 j a 1960 pidetyt Ican^ sainväliset neuvottelukokoukset an-, toivat todellisuuspohjaisen aTvio^" tapahituimista ja tärkeimmistä i l miöistä. Mi/.kä seikat vaativat nyt analyysia ja arviota? Tähän voimme löytää vastauksen NiKP:n kesikuskomitean pääsihteeri Leonid Brezhnevin Lokakuu n yal'lanikumouk5en 50-vui»tis-päivän yhteydessä tekemästä selonteosta. Saksan so.siailistisen yhtenäi-syyspuoJueen keskuskomitean täys-islunnossa hiijatitain hyväksytyssä päätöslauselmassa puhutaan myös siitä uudesta, täi-keästä jä tutkimattomasta, mitä on ilmennyt maailmassa viime aikoina. Tämä uusi liittyy siihen, että maailman vallankumouksellisen päävoiman muodostavissa sosialistisissa maissa on v i i me aikoina noussut esille uusia tärkeitä kehitysongelmia. Kehittyneiden kapitalistimaiden kommun isit iset j a työväenpuolueet käyvät ankai'i'fsa olosuhteissa taistelua ka/oitalismin valtiomonopolis-ta herruutta vastaan. Monien, A a sian, Afrikan ia latinalaisen Amerikan ka nsoi en edessä on heikosti tulkittuja, monimutkaisia ongelmia niiden itsenäisen kansallisen kehityksen tiellä kohti yhteiskunnallista edistystä. Tieteellistekninen vallan-kumous vaikuttaa olennaisesti sosialismin j a kapitalismin väliseen taisteluun ja kilpailuun. Keskeisimmällä sijalla ovat sellaiset kysymykset, jotka liittyvät välittömästi sotaisan imperialismin %oi-mintaan, kuten Vietnamin! barbaariseen sotaan, Kreikan fasis-tiseen vallankaappaukseen sekä Israelin lähi-idässä suorittamaan aggressioon. Vietnamin kansan sankarillinen taistelu koskee n^ös i m perialismin vastaisen taistelun y l e i siä ongelmia sekä sosialistisen vallankumouksen ongelmia nykypäivän kansainvälisessä tilanteessa. Yhtenäisen maailmanrintaman luominen imperialismia vastaan on kaikkien edistyksellisten, sosialististen ja demokraattisten voimien päivänpolttavin ja elintärkein kysymys. Tähän tehtävään tulee eittämättä kiintymään työväenluokan puolueiden päähuomio tulevissa neu vottelukokouksissa. koska erikoisvalmisteiset kantosiivet nostaavt aluksen pinnan yläpuolelle, n i in että matkustajat eivät tunn!© aluksen heilumista eivätkä aaltojen lyöntejä. PÄIVÄN PAKINA HYVIÄ JOULUMUISTOJA Meillä kaikilla on sekä hyviä, että ikäviä joulumuistoja. Mutta inhimillisestä sopeutumiskyvystä 'kaiketi johtuu se, että muistelemme pääasiassa niitä "hyviä JOUIUT ja. Ja siHä varalta, jos joku luulee, että nykyirven kaupallinen markkinahenki on tappanut ihmisestä hyveen idutkin, ja että pelkkä paihuus rehoittaai kun konsanaan "viimeisen villityksen päivinä", allekirjoittanut pyytää esittää katei paikallista tosikertomusta inhimillististä hyveistä ja todellisesta "jouluilosta". • Alkakaamme eräästä paikallisesta "kahvibaarista". missä jouduimme yllättävään keskusteluun aivan ventovieraan, vähän keski-iän ylittäneen naisen kanssa. Huomio kiintyy siihen, että naisella oli useita ilmeisesti joululahjoiksi ostettuja palketteja. Siinä Ikahvia juodessa hän pyyteli anteeksi, kun paketit vievät niin suurta tilaa. Vastauksena kysymykseen "jou-lullalnjojako?" hän vastasi hymyillen "kyllä kuudelle lapselle . . .1 mutta vähällä oli etteivät lapset jääneet ilman lahjoja tänä vuonna." '^CMipa onni, että ei niin ikä-yäi^ käynyt, mutta jnitä sitten tapahtui?" ikyselimme me puolestamme, . ja tässä on lyhennetty mutta todenmukainen selitys tämän äidin "jöuluostosmatkasta". Käytyäni useissa liikkeissä katsomassa tavarain laatinja j a hintoja poikkesin erääseen kahvilaan (hän iqainitsi nimenkin), join kup i n kahvia, soitin aikuiselle tji.öl-l e n i , joka halvauksen: takia l i i k k uu vain rullatuolin varassa. Taisin jättää siinä käsilaukkuni tuolille. Sitten. .menin «rääseen- suui'een vaatetavarakauppaan (hän imaimt-si senkin liikkeen nimen7 mutta Jääköön sokin mainitsematta) os^ tin jokaiselle lapselleni jotain sopivaa — sellais,ta vaatimatonta tavaraa, mitä työttömyysavustuksen varassa elävä perhe voi ostaa: alusvaatteita, suikkia, paitoja, le-ninlkejä, j a mitä kukin lapsista k i peimmin tamtsee. Mutta kun avasin kukkaroni havaitsin kauhukseni, että kaikki rahani r— noin puolitoistasataa dollaria, sisältyen siihen lasten kolmen kuukauden aikana lastenhoi-topalkkiostaan säästämät varat — olivat kadonneet. Käsilaukussa ei Ollut enä|i "pikkurahan kukkaix)a" missä rahani oli. E n vieläkään osaa sanou miten se oli kadonnut Jouduin epätoivon valtaan, itkin ja sanoin että en voikaan ostaa näitä joululahjoja, sillä rahani ovat menneet. En osannut lähteä liikkeestä min nekään, enkä olisi voinutkaan mennä, sillä n i i n järkyttynyt olin. Huomaamatta jäi myös se, että liikkeen kauppa-apulaistytöt rupesivat keskuudestaan keräämään minulle rahaa, ja tiedätkö mitä: he keräsivät niin paljon, että sain maksetuksi y l i $30 maksavat jouluostokseni j a minulle jäi vielä r a haa kuutisenkymmentä doUariav En olisi ikinä tällaista uskonut. En koskaan voi niille hyville i h - toksen tai Sofia Pöntiön puoleen. ' Nyt voidaan fsalat" palijastaa. Se oli miehen lompakko missä o l i y l i $160.00 rahaa sekä erinäisiä "ai-vopapereita" j a vain yksi Ottawan osoite. Toissapäivänä Sofia Pöntiö sai Suidbuiysta lähetetyn kauniin k i r jeen, missä nuori mies kertoo käyneensä viikonlopulla Ottav/assa ja saaneensa siellä tiedon, että lompakko on löydetty, j a että sien saa omistaja periä. Hän kertoi olevansa nyt Stobie kaivoksessa työssä, yrittävänsä säästää rahaa mi» pjjljop, että voi mennä ensi syksy-misille palkita sitä kun he pie^^,. mä yliopistoon. Lähettäen pienen nistä palkoistaan lahjoittivat niin paljon minua auttaakseen, sanoi nainen ja puhkesi n(yyhkyttämään. Sanottakoon, että nainen ei o l lut Sudbui-yn asukas eikä l i i o in suomalainen, vaan läheisen maaseutupaikan asukas. Ja vaikka emme 'haluakaan ko. l i i k k e en nimeä mainita, niin sanottakoon kuitenkin, että sen myyjät ovat alansa unionin jäseniä. Se siitä. Mutta hyvään alkuun päästyämme sopii kaiketi kertoa toisesta)kin samansuuntaisesta tapauksesta: Muutama päivä sitten o l i lehdessämme pieni uutistieto. u^ltä Sofia Pöntiö oli '^löytänyt huomattavan summan rahaa", että se oli annettu Sudbmyn poliisilaitokselle.' j a että jos j o k u tietää tämänta-ipaLsosta rahan kadottamlse$ta, niin asiasta voi kääntyä joko poliisilai-löytöpalkkion, mies sanoo toivovansa että löytäjä — Sofia Pöntiö — "saisi joskus myös tilaisuuden olla ylpeä ihmiskumppaneistaan" taricoittaen, että mra. Pöntiökin tapaisi yhtä hyvän j a r e h e l l l s^ ihmisen Qcuin hän itsekin ön. ' Kuka vielä i-ohkenee epäillä nykyajan ihmisten hyveitä jo korkeata moraa^litasoa? J a siunaitiuksi lopuiksi: Kuink^ monta ihmistä t u l i näiden tapausten johdosta jouluksi onnelliseksi? K aksiko? Tietenkin ne kaksi jotka saivat "nauttia" toisten hyvyyilestä — MuiUa sydämesitääiji iloitsevat myös ne ihmiset, jotka huomaavai-suuöeTJaan, rehellisyydeHään ja auttavaisuudellaan voivat "joiilur i l o a " näille kahdelle antaa. JouluteiTcisin. •— Känsäkgunu
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 23, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-12-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus671223 |
Description
Title | 1967-12-23-02 |
OCR text |
r
W 2
Lauantai, jouliik. 23 p. — Saturday,-Dee. 23, 1967 2300 jji^ROS'"^^
VAPAUS VANGIN VETpQMUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
(BDITÖRt W . EKUUND
!
1
(
Establlshed Nov. 6. 1917
M A N A G E R : B.. S U K S I
T E L E P H O N ! ! : P F F I p E A N D EpfTjDRI^I. |B74-4264
Publlshed thrioe we^](ly: Tuesdays, Th^u^ Saturdays by Vapaus
iPubllshlQS CöV Limitä 100-102 Elm St. Weat, Sudbury, Ontario. Canada.
' ^ Mailing addrees: Box 69
f . Ad1«rt)sbig » t f s uiXHi applicatlon, translatlon free of cbarge.
t Authorlzed second cla^s mail by,.tbe Post Office I>eipartinent, Ottava,
: and~f<är payment or postage ^ caj^ 1Ä -
CANADIANLÄNGUAGEfPRESSf m CLUB'
TILAUSHINl^AT:
Oanadassa: 1 T k : $10.00. 6 ^ $ 5 iB USA:n:
3UC.S-0P Suomeen:
ivk.$u.oo.eU:e&.76
1 v k . 11.50. 6 kk, 6.25
Toisin kuin Canadan anmattiylidistysli^
pitäen melko yksim^disesti tuomiimult l^^dysvaltain hyökkäy?-
(. sodan pienen Vietnamin vaipaiuttarakastavaa kansaa vastaan,
Yhdysvaltain aramattiyhdisjysliitton körikein johto, on eräitä
harvoja kunnioitettavia- poiildceuksia luibuunolitamatta) "loistanut
poissololla" valtavasi kansanliikOcedksi kehittyneestä rau-hantoiminnaSta.
,
ArvosttellenAFL-GIO:n johtajan George Meatnyn sotakiih-kpikiaj
jä kiittäen monen yhdysvaitalaisikixkon afktiivista osal-lisiumista
rauhantyöhön,, eräs Yhdysvaltain suxxmalainen sanoi
lehtemme-edu^tajaUe Tctontossa v i i ^ kesänä pidetyissä
suurjuhlissamme, jotta "suricea tosiasia on, että maamme kirkot
osallisjtuvat aktiivisemmin kuin amanattiybdistysliike rau-hantoimintaan".
Täiinä esiterttiin taikoituksellisti yli-Vähe!kiByen
Yhdysvaltain työväenliikkeen rauhantoimintaa, sillä vadkka mr
Meany onkin ikerännyt miltei kaikki komenJtosillat kontrollinsa,
hän ei ote kuitenkaan sama kuin monimiljoonainen am-niaittiyihdistysliike,
minbä jäsenet ovat- Yhdyisvalloissalkin toi-^
mineöt rauhanasian hyväksi. Mutta "yirallinen" ammattiyh-dikysliike
sellaisena kun ääriorkeistplainen sotakiihJkoili-ja mir
Me^y on saanut miltei yksinään edustaa, on valitettavasti
kyllä pysynyt kauempana kuin ikäden ulottuman päässä rau-hanliiltkeestä.
Nyt on kuitenkin tapahtumit tuntuva ja hyvin näkyvä
käännös parempaan. Mr Meany ja hänen liehittelijänsä eivät
ale muuttuneet. Maatta kymmeniä ja satoja hubmattavia afm-mattiyhdistysliilklkeen
johltomiehiä puhuu jo avoimesti sekä
valtiovallan että mr Meanyn viihoja uhmaten Vietnamin sotaa
vastaan ja rauhanasian puolesta. ,
Tässä yhteydessä kiintyy huomio viime marraskuussa Chicagossa
pidettyyn ammattiyhdistysliikkeen rauhankokoukseen
n^ikä tunnet^^n "Nationafl Labor Leadership Assembly for
Peace"-nimeilä.
Uutistietojen muikaan mainittuun kokoukseen osallistui 523
ammattiyhdistysmiestä 50:sta kansainvälisestä ammattiyhdis-tysliitosta,
ollen se alallaan suurin ja edustavin kokous Yhdysvaltain
työväenliikkeen historiassa.
Käiksi päivää kestäneen kokouksen jälkeen tämä kansankokous
julisti Vietnamin "moraalittoman" taistelun sodaksi,
mikä.loukkaa maamme parhaita etuja" ja selitti "ettei ole mitään
oikeutusta attnerikkalaispoikien kalliitten henkien uhraamiselle
ja vietnaimilaisten miesten, naisten ja lasten suurunit-taiselle
tuhoamiselle."
Monet puhujat viittasivat kokouksessa käyttämiensä puheenvuorojen
yhteydessä siihen, että joitakin kunniojtettavia
poilkkeustatpauksia lukuunottamatta, ammattiyhdistysliikkeen
johtajat ovat olleet pois niiden amerikkalaisten riveistä, jotka
ovat vaaltineet Vietnamin sodan lopettamisia, ja että vissit
AFL-CIOm johtajat lukeutuvat pahimpien sotahaukfcojen
joukkoon.
Mainittakoon, että tähän kokoukseen osallistuneiden johtohenkilöiden
joukossa oli Patrie Gorman, Amalgamaited Meat-cutters
Unionista; presidentti Harry Bridges, International
Longshoreman's and Warehousemen's Unionista; AI Hartung.
IWA:n enttinen presidentti; Amalgamated Clothing WoPkersin
sihteeri-rahastonhoitaja FrankHosenbloom; United Auto Wor-kersin
sihteeri-rahastonhoitaja Emil Mazel ijne.
Kokouksesta vahtttiin komitea, jonka tehtävänä on jatkaa
sotavastaista toimintaa erikoisesti ammattiyhdistysväen pii^
reissä. Merldllepantavaa myös on, että tähän toiminnan komiteaan
tuli valituksi Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikettä laajalla
pohjalla edustavia henlkilöitä.
Puhuessaan mainitussa Chicagon kokouksessa tri Martin
Luther King huomioi myös sen, että' Yhdysvaltain almmatti-yhdistysliikkeen
johtopiirit ovat pysytelleet erossa rauhantoi-minnasta
mikä vaatii Vietnamin sodan lopettamista. "Tämä
äänen poissa oleminen on ollut sitäkin traagisempaa", sanoi
tri Kingi "siksi kun se voisi painaa vaa'an kielen rauhan puolelle."
Juuri tästä on kysymys. Yhdysvalloissa on paljon kunnioitettavia
rauhanpuolustajia ja laajakantoista toimintaa US-A:
n hyökkäyssoitaa vastaan Vietnamissa. Tähän rauhantoimin-taan
osallistuu opötustyön tekijöitä, tunnettuja taiteilijoita,
tiedemiehiä ja ennenkaikkea opiskelevaa nuorisoa sekä kirkkoja
ja muita piirejä. Ilolla on todettava myös se, öttä itämä
rauh^toiminta Vietnamin sotaa valataan on rajan eteläpuolella
jatkuvasti voimistuniuit ja laajentunut. Sen heikkoutena
on kuitenifcdn ollut ammattiyhdistysliiklkeen sivussa pysyminen.
Mutta nyt näyttää tulevan käännös parempaan ja sitä
tervöhditään erikoisela lämmöllä, sillä juuri työväenliike voi
suuren joukflslovpimansa avulla antaa er&oisen tärkeän panoksen
rauhanasian hyväksi.
2,800 kreikkalaista poliittista:
yankia joita pidetään vangittui*
p§ .l9^s|^ ^arella; on lähettäny^
vankilasta kirjeen, jossa vedotaan
maaihnan y l ^ l ^ n mielipiteeseen.
l ^ j e päättyy seuraaviin esityk-sUn;
",!'P(4astakjiui meidät rikoUi.
seq juQitan Hsistä! Vaatikaa, että
meidät^ t^eti vapautenaan! Tehkää
kaik)^ yall^ssaniije oleva demokratian
ja parlalmf^tarisminv palau^'
tamiseksi krejilikaan!'
Kirje kokqnaisujudessaan kuu-luu'seuraavasti:
Olemme oUeet y l i ikmusi kuukautta
l| |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-12-23-02