1955-03-17-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 17 p. ^ Thursday. March 17,1955 lUDMSBTr) Xsd«peiuSe3Dt l«bpf OTvao of FlaDicb C»B«^lan». Es- «•DMsed Nov. e, 1917. Atttborlzed M «ecoDd elan msll t7 tbe Poit Otflee Department, cntawa. PutH Ufibed tbrjce weekJy: TaeedAj» 'nuin4ay« saiS 6aturdan by Vapaus PobUsblng Company Ltd. at lOO-lOS CLD 6t. W^ Sudbtuy, Ost.. CazuMla. VtlejämM: Bm omot OB. 4-«26« Sdltoylal omce OB. 4-4205. Manager e. Saksi, Mltor W, CUiud. MaiUng Addreas: S « 69. Sttdbioy. Ontario. AtftrertialDg rate» tq>oo ajipJicaUosX}. Translatioo free of diaise. CaoatfMM: t ik. 9i» e kk. f.<75 S kk. 325 TbdymSofM: 1 tk. ej» « kk. 4.S0 eimiMBa 1 tk. «JBO 6 kk. 4.76 Pearsonin sallimususko Puhuessaan viime maanantaina Royal \'ork-hotellJssa Torontossa, ulkoministeri Pearsonin kerrotaan sanoneen useita kertoja, että huolimatta siitä, minkälaisia sotia \VaU Streetin miehet provosoivat, Canada joutuu automaattisesti mukaan tähän sotaan. . . Meidän canadalaisten tulee muistaa kaksi seikkaa'\ sanoi mr, Pearson. "Missä tahansa suuremmassa sodassa meidän täytyy olla (Yhdys-zahain kanssa) samalla puolella . : i että kaikissa taloudel- . lisissä yhteenotoissa me tulemme kärsimään enemmän kuin Yhdys- A'allat vasta- (tai kosto-) toimenpiteisiin perustuvasta ohjelmasta." Toisin sanoen, meidän kohtalomme kansakuntana on sallimuksen 'käsissä - - eikä meillä ole mitään <muuta valinnan mahdollisuutta kuin se, että alistumme Wall Streetin miesten määräyksestä niin sotilaallisesti kuin taloudellisestikin. Että ulkoministerimme mielessä on nimenomaan Canadan alistuminen Yhdysvaltain määräys:valtaan -T- huolimatta siitä, kumka koh- ,.la!okasta se maallemme olisi, se ilmenee mr. Pearsonin puheen seuraavasta paljon puhuvasta ja todella pöyristyttävä.stä kohdasta: '•Meidän maittemme (Yhdysvaltain ja Canadan) tulevaisuus on sidottu toinea.toiseensa. Mutta Canadan riippuvaisuus Yhdysvalloista on paljon suurempi kuin päinvastoin. Tämä on tosiasia, mikä on hy-väksyttäväj vaikka se toisinaan aiheuttaa meille epämiellyttävän tunteen . . ." Mitä yllämainituilla lausunnoilla tarkoitetaan, se.näkyy seuraavista ajatuskokeista: • Olettakaamme, ctta Yhdysvaltain nykyinen seikkailupolitiikka •i.Formosan suhteen — mistä liittohallituksemme on, viisaasti kyllä, ;, sanoutunut irti—johtaisi siihen, että Yhdysvallat joutuu sotaan Kiinan Kansantasavallan kanssa^ Tämä sellaisenaan on täysin mahdoUisuuk- -••sien puitteissa, jos Yhdysvallat vie provokationsa loppuun asti. Jos tällainen sota syttyy — jonka välttämiseksi meidän kaikkien pitäisi tehdä kaiken voitavamme —- niin se tarkoittaa epäilemättä suursodan alkamista ja mr. Pearson sanoo nyt DuUesille ja kumppaneille etu- ..käteen, että mielettömyyttä se tosin meidän mielestämme on, mutta .'kun te kaikesta huolimatta sotaan menette, niin me tulemme mukaan"! käan": Jos ei muuta niin tällainen lausunto on omiaan rohkaisemaan ja okiihoittamaan niitä yhdysvaltalaisia voimia, jotka näkevät, että 'eh- • käisysodassa" on kapitalismin ainoa pelastusmahdollisuus. Ja tämä hetkellä, jolloin Canadan päättävä lausunto, että me emme kansakuntana lähde mihinkään sotaseikkailuihin, vaikuttaisi hyvin paljon järkiinnyttävällä tavalla niihin yhdysvaltalaisiin valtapiirehin, jotka •evät halua järjen ääntä kuunnellal Mitä taas Canadan taloudelliseen riippuvaisuuteen tulee, niin siinäkin asiassa on kaksi puolta. Kukaan ei ole sanonut, ettei Canada tarvitse lainkaan yhdysvaltalaisia markkinoita. Mutta jos 'me omaksumme- kansakuntana mr. Pearsonin kannan, että huolimatta siitä mitä Yhdys^'allat tekee tai tekemättä jättää taloudellisella rintamalla, •niin meidän täytyy ne hyväksyä - r - koska Canada on Yhdysvalloista enemmän riippuvainen kuin päinvastoin •—silloin me ilmoitamme Wall Streetin pohatoille etukäteen, että lyökää meitä taloudellisesti kuin vierasta sikaa; me saatamme vähän vikistä, mutta alistumme siihen (kuitenkin. •. *Xain toivottoman yksinkertainen ei asia kuitenkaan ole. Me tiedämme, elta Yhdysvalloissa on huutavan kova puute visseistä raaka-aineista, esimerkiksi rautamalmista, uraanista, nikkelistä ja öljystä— mainitaksemme vain joitakin tärkeimpiä. Canada voi milloin tahansa löytää uudet markkinat näille^— ja kymmenille muille tuotteilleen muualta, ja toisaalta, Canada voi valmistaa itse teräksensä, autonsa ja monenlaiset koneensa, joita nyt Yhdysvalloista kalliilla hinnalla ostetaan. Tiukan tullen voi siis osoittautua todeksi se,.että Yhdysvallat tarvitsee taloudellisessa yhteistoiminnassa ainakin yhtä paljon Cana-daa, kuin Canada tarvitsee Yhdysvaltoja, ellei enempääkin.Meillä ei siis ole kansakuntana mikään pakko vastaansanomatta hyväksyä Yhdysvaltain taloudellisia ukaaseja, kuten esimerktk.si tapahtui vastikään Genevessä allekirjoitetun kansainvälisen kauppa- ja tullisopi-muksen yhteydessä, jossa Yhdys\'allat ajoi läpi kaikki vaatimuksensa siinä määrin, etta Canadan kauppa On todellakin riippuvainen Wall Streetin rahamiesten oikuista ja päähänpistoista, mtkäh liberaalipuolueen hallitus seuraa sallimususkoista ohjelmaansa, että Canadan täytyy alistua niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin Yhdysvaltain määräy.s\'allan alaiseksi. Selvästikin mr. Pearson puhui Torontossa iäpiä päähänsä" ja vastoin maamme parhaita etuja — sillä tosiasia on, että Canada voi toimia itsenäisen ohjelman perusteella niin sodan ja rauhan kysymyksissä kuin talousasioissakin. Miksei kansanäänestystä? Tuskin oli Bonnin parlamentti vielä tehnyt päätöstä Pariisin ja Lontoon sopimusten ehdollisesta ratifioinnista, kun se jo aiheutti hallituskriisin vaaran >Lansi-Saksassa. ^ Tiissii yhteydessä tulee pakosta mieleen seuraava yksinkertainen kysymys: Kun meille on vakuutettu vakuuttamasta päästyä, että Länsi- Saksassa on nyt vallassa väärentämätön kansanvalta ja demokratia, niin miksi herran nimessä kansleri .^denauer ja hänen hallituksensa painiskelevat uhkaavan hallituskriisin kanssa? Eikö olisi paljon viisaampaa, etta mr. Adenauer antaisi asian Saksan kansan ratkaistavaksi yleisen kansanäänestyksen jjerusteella? Jos Bonnin hallituksen suunnitelmat Saksan militarismin henkiinherättämiseksi todella nauttivat kansanjoukkojen luottamusta ja kannatusta, niin kansanäänestyksen avulla tulisi koko juttu kerralla ratkaistuksi. Ja sitähän malli-demokratian pilaisi tarkoittaa, etta hallitus toimii kansan yleisen mielipiteen mukaisella tavalla. 'Kansanäänestyksen järjestäminen olisi sitäkin edullisempi seikka nj-t kun Itä-Saksan pääministeri Otto Grotewohl on ehdottanut, että asia alistettaisiin koko Saksan kansan ratkaistavaksi yleisen kansanäänestyksen varassa. Tässä yhteydessä on muistettava, että Ilä-Saksjissa. eli "kommu-nistisessa" Saksassa on vain noin 20 miljoonaa asukasta läntisen, eli '•kapitalistisen'' Saksan 40 miljoonaa asukasta vastaan. Pelkääkö kansleri Adenauer ja hänen merentakaiset toimeksiantajansa, että vajaa 20 miljoonaa itäsaksalaista äänestää 40 miljoonaa länsisaksalaista kumoon? Vai pelkääkö hansita, etta .saksalaiset idässä ja lännessä äänestävät yhteisin voimin uusia sotaseikkailuja vastaan, seka kestävän rauhanohjelman ja maansa yhdistämisen puolesta? M e vain kysNTnme. - Grotevvohlin ehdotus on sita mielenkiintoisempi, mita läheisemmin sitä tutkitaan. Hänen ehdotuksensa mukaan kansanäänestys voitaisiin toimeenpanna kansainvälisen yalvonnan alaisuudessa, jos Bour PÄIVIÄ r 4Ur. Kannisto, l/Xierby, Ont., tayr- ! tää JaiiäRtaina., maalisJEUun 19 pnä ! 77 vuotta. • \: Metsatyömlts Albert Halme, South Porcupäne, Ont., täyttää sunnuntaina, maaliskuun 20 pnä €0 vuotu, yhdymme suiujaisten Ja tuttavairi onnentoivolulKlin. Professori Pontecorvon lehdistövastaanotto Kysymyksiä ja vastauksia TULOVERO JA VUOKRAT : KyKymys: Olen'rajiennuttanut itselleni oman asunnon, tosin velaksi. Siinä on niin paljon tilaa, etta vuokraan noin puolet Illasta ja saan siten vuokratuloja. . Haluan nyt tietaa olenlco •velvollinen maksamaan tatt-n ! saaduista tuloista tuloveroa ja jos niin miten se mäariteliäJin? — Vapauden tilaaja. . Vastaus: Te' olette verovelvollinen .siitä osasta vuokratuloja mika on jäänyt voitoksi 5en jälkeen kun talon kustannukset on vuokralaisen kohdalta .vähermetty -vuokratuloLsta. Olettaen, että vuokralaisen hallus.sa on 40 prosenttia talon tilasta, ha- i nen osuutensa vuokrasta olisi«40 pro- .senttia, olette oikeutettu merkitsemään 40 prosenttia talon kuluista vuokratuloja vastaan. Kun 40 prosenttia kultusta Vähennetään v-uokra-tulolsta on ylijäämä verotettavaa tuloa. Loput 60. prosenttia kuluista kuuluu teidän maksettavaksenne aivan samalla tavalla kuin asuisitte ta- 1 VUme päivinä on sanonulebdls- ! aä Julkalsto paljon uatisia. Italia- I lalssyniyffesta tiedfmiebati, prot. : Bruno Pontecorrosta. Aiheen nn- (isille on antanut se, että tämä tiedemies. Joka "katosi" omatamla vuosia sitten, on nyt lloulssut olevansa Neavostoilltossa Ja Julkaissut neavostolilttoiaisissa lehdissä vetoomuksen maailman tiedemiehille atomiaseiden kieltämiseksi. Heti vetoomuksen Julkaisemisen jälkeen prof. Pontecorvo otti Moskovassa vastaan neuvos-liittolaisten Ja ulkomaalaisten leh-. tien ja tietotoimistojen edustajat kertoen heille elämästään .Ja työstään. Tästä haastattelusta on Jul-. kaistu varsin mlelikuvitnkselUsla. ja osaksi vääristeltyjäkin t^ietoja, Jotka ovat omiaan johtamaan sunrta yleisöä harhaan. . Tämän:. vuoksi on paikallaan — nyt lam siihen on tilaisuus ~ julkaista totuudenmukaiset tiedot haastattelutilaisuudesta. Maaliskuun. 4 paivana pidettiin S-NTL: n Tiedeakatemiassa Stalinin palkinnon saaneen profes.sori Bruno Pontecorvon neuvostolaisille ja ulkomaisille lehtimiehille'järjestetty leh-distövastaanottO: Konferenssin avasi SNTL:n Tiedeakatemian puhemiehistön sihteeri A( V. Topitshev, Joka esitteli läsnäoleville: professori B. Pontecorvon. — Herrat sanomalehtuniehet, ystävät Ja toverit, — sanoi Bruno Pontecorvo, — Tiedeakatemia- ilmoitti mi-rin edustaja S, Wllafld: — Voi-elttefco kertoa melUe. mihin loi» menpfteisiin rybdyiUe tebiyämie päätöksen poistua Englannista? Vastaus: — Noihin aikoihin uJko* j maisessa lehdistössä julkaistim hyvjn: monia selostuksia tasta asiasta; Voitte kayttaa hyt'aksenne mita hyvänsä i niistä. Yksi asia on kuitenkin kiujta- ; ton; En ole tipahtanut tänne kuusta, : Italialaisen Unlta^lehden kir. ! jeenvaihtaja J. Boffa huomautti, ] etta professori Pontecorvon Julki- i lausuma on epäilemättä herättänyt ansaittua huomiota hänen i kotimaassaan. Italian kansan kes- j kuudessa. Kirjeenvaihtaja kysyi, I eiko professori Pontecorvo haluaisi j icääntya Italian Icansan puoleen Unita-lehden kautta. '. Vastaus: — Tiedän, miten suuria tuloksia Italian kansa saavuttaa tais- ' tellessaan rauhan puolesta. Luen säännöllisesti tavattoman mielelläni Unita-lehtea. Valittakaa Italian kansalle terveiseni, ja kehoittakaa sitä yhä tarmokkaammin ja uupumatta taistelemaan sotaa vastaan rauhan puolesta atomiaseen kieltämiseksi. j hän nykyisin fiuoritiaa. Vastaus: Tietysti, koska kerran-nä-i mä työn; julkaistaan. Kuten jo oJen 'sanonut, työskentelen korkeiden massojen energiafysukan alalla ja mikali olette silta perillä, niin olen valmis selostamaan kysymystä la^r.emmin. Kirjeenvaihtaja ilmoitti epäilevänsä, ettei han ymmärtäisi tämänlaatuisia selvityksiä. losBa yksiiiähne eikä teillä olisi vuok- nulle, etta eraat teista halusivat nah-ralaista. Kuluihin voidaan sisällyttää kiinnity.slainan korot; kunnallKY/erot, klinteimistön palovakuutus, vuotuinen kuoletus Ja korjaukset; lammitys-Ja valaLstusikulut mikali ne sisältyvät vuclcralaifien etuihin, vesimaksut yms; Muistakaa että teillä pitaa olla maksetut la.skut tai kultit kaikista menoista. •. Mitä muut sanovat SOKEAT AUTOILUAT Eräs oudoimmista 20. vuosisadan elämän ilmiöistä on se välinpitämättömyys millä suhtaudutaan sellaiseen tuhon välikappaleeseen kuin cn tavallinen automobiili. Monia, hirvittäviä e£ijnerkkejä siitä saattaa tulla kenen tahansa mieleen mjitta hämmästyttävin lienee kuitenkin äskettäin Ohiosta saapunut lieto. Hallituksen tutkijat totesivat siellä, että valtiossa oli annettu autonajoinpa yli :600 sellaiselle henkilölle, jotka saivat valtiolta sokeain eläkkeen. — Edmonton Journal. Sanomaleiidistön oikeuksia koskeva juttu on sovittu i Vancouver, — Tämän maakunnan korkeimmassa oikeudessa taalla päättyi suiurta huomiota herättänyt her-jausjuttu. Jossa oli kysymyksessa sanomalehdistön oikeudet. Kysymyksessa oli taman maakunnan entisen prokuraattorin Gordon S. MVismerin nostama herjausjuttu Maclean Publishing Co. Ja sen Ottawan toimittajaa Blair Praseria vastaan. Juttu oli sovittu riitapuolten kesken silla, että Maclean*s Magazine Julkaisee anteeksipyynnön. Jossa selitetään, etta kustantajan eikä mr. Fraserin tarkoituk- I sena ole ollut millään tavoin asettaa j kyseenalaiseksi mr. \Vismerm rehelli-j syyttä eikä syyttää häntä poliittisesta epärehellisyydestä. Sanomalehdistön oikeudet tulivat kysymykseen tässä Jutussa sillom kun mr. Fraser kieltäytji oikeudessa i l moittamasta mista han oU saanut ne tiedot, jotka olivat kanteen aiheuttaneessa kirjoituksessa. Sen Jälkeen Jutun käsittely siirtyi taman maakunnan korkeimpaan oikeiiteen. Joka saati, että mr. Fraserin on ilmoitettava tietolaliteensä. Sen Jälkeen Juttu on, nyt sovittu i l - i man, että mr. Fraser olisi paljastanut tietolähteensä. Mutta taman jutun Johdosta on nyt oikeuden kirjoissa sellainen ennakkopäätös, mika edellyttää, etta sanomalehtimiesten pitaa dä minut Ja keksustella kanssani. Olen sitä mieltä, että avoin mielipiteiden vaihto on ama hyödyksi. Siksi olenkimerittain iloinen siitä, että minulla on tilaisuus tavata teidät ystävällisessä keskustelutilaisuudessa. Luonnollisesti olette Jo lukeneet lausuntoni. Jonka annoin lehdistölle, Ja siksi koetan olla mahdollisimman lyhytsanainen. • Kuten tiedätte, joulukuussa 1954 Atlantin liitto teki erittäin tärkeän paatoksen: Tähän liittoon kuuluvat maat I päättivät valmistautua atomisotaan pitäen atomi- ja vetyaseita laillisina aseina. Olen ollut Neuvostohitossa jo neljä vuotta Ja minulla on ollut tilaisuus vakuuttautua siitä, että neuvostokansa kokonaisuudessaan taistelee rauhan puolesta Ja etta neuvostohallitus tekee kaikkensa estääkseen sodan. -.: Minä haluan kääntyä kaikkien .rehellisten ihmisten puoleen ja varsin-: kin tiedemiesten,' fyysikkojen. Joista Useita olen tuntenut henkilökohtaisesti, joiden kanssa olen työskennellyt Ja Joita kunnioitan,; älykkäiden ihmisten puoleen, pyytäen heitä määrittelemään oman kantansa; . Tänään ei saa olla sivussa! Taantumuksellinen keltainen lehdistö kapitalistisissa maissa sumentaa lukuisten ihmisten tajimnan. Kuitenkin on asioita, sanoi, Pontecorvo, Jotka jopa lapsetkm käsittävät. Miten esimerkiksi voitaisun uskoa Neuvostoliiton muka uhkaavan Amerikan Y h dysvaltoja, Jonka sotilaalliset Ja lentotukikohdat sijaitsevat Neuvostoliiton lähettyvillä. Kansojen halu rauhaan on suun ja kansat tulevat voittamaan. Huomauttaen, että kapitalistisissa maissa levitetään lukuisia erilaisia parjausluontoisia keksintöjä hänestä, Pontecorvo pyysi lehtimiehiä viemään hänen ja hänen perheensä terveiset hänen vanhemmilleen ja sukulaisilleen ulkomailla. - Tämän jälkeen professori Pontecorvo vastasi lukuisiin lehtimiesten hänelle ^esittämiin kysymyksiin. S. Johnsson (US.\:n tietotoimisto— Associated Press) tiedusteli: Voitteko sanoa meille, missä te nykyisin asutte? Vastaus: — Luonnollisesti voin. M i nulla on huoneusto Moskovassa ja huvila Moskovan lähettyvillä. Sama kirjeenvaihtaja kysyi: Onko totta, että vaimonne ja lapsenne eivät ole mukananne taalla? S. IVlland: Neuvostolehdistössä julkaistussa julkilausumassanne te mainitsette, että Neuvostoliitto on ensimmäisenä käyttänyt atomivoimaa rauhanomaisiin tarkoi- . tuksiin. Kuitenkin te samassa yhteydessä mainitsette, etta heti sodan jälkeen SNTL oli vielä jäljessä: atomienergian alalla. Mika on Teidän henkilökohtainen osuutenne atomitekniikan ketilttami-sessa Neuvostoliitossa? 1 Vastaus: Oma osuuteni ensimmäisen atomienergiaa käyttävän voima-j aseman rakentamiseksi on nollan ar- | I voinen. Kuten olen julkilaasuma.s-i sam sanonut, olen Neuvostoliittoon' saapumisestani alkaen keskittynyt tutkimaan korkeiden massojen energiaa. Muutä-mia vuosia sitten, oli ratkaistavanani joukko reaktorisäteilyltä suojautumisongelmia rauhanomaista käyttöä silmälläpitäen. Mutta minun on sanottava suoraan, etta kokemu.<- seni olivat huomattavasti vähäisempiä neuvostotiedemiesten k ok e muksun verrattuna. Te luonnollisesti ymmärrätte, etta on suun ero sellaisen lämpönsä jokeen laskevan ydinreaktorin Vallila, jollainen on esim. Canadassa ja sellaisen, reaktorin valiha, joia panee käyntiin kokonaisen, voinia-aseman. New York Timesin kirjeenvaihtaja K. Daniel kysyi, milloin professori Pontecorvo on saanut Stalinin palkinnon, miten suuren ja mistä syystä? Vastaus: Olen saanut Stalinin toisen asteen palkinnon yhdessä nuoren n e u VO s totiedemiehen Selivanovin kanssa vuo-den 1954 alussa korkeiden massojen energian tutkimuksista, jotka sam paatokseen vuonna 1952. Ne\v York Timesin kirjeenvaihtaja lausui, että ennen Neuvostoliittoon saapumistaan professori Pontecorvo oli Britannian kansalainen. Onko lian säilyttänyt kansalaisuutensa ja ellei, niin saako hän NL:n kansalaisuuden? Professori Pontecorvo ojensi vastaukseksi kirjeenvaihtajille. Neuvos-tolnton passin. S. Johnson kysyi, voiko professori, kertoa, millaisia tutkimuksia S- Wiland teki kysymyksen: Te ' sanoitte osuutenne ensimmäisen ; a t o m i k ä y t t ö i s e n voima-aseman rakentamiseksi Nenvostoliitossa olevan nollan arvoisen. Voisitteko sanoa, suuntautnoko Teidän vuodesta 1950 allcaen suorittamanne tutkimustyöt, elleivät ne ole tarkoitetut rauhanomaiseen käyttöön, niin mahdollisesti sotilaalU-sUn tairkoituksiin? Vastaus: Neuvostoliittoon saavut-tuam minulle suotiin kaikki mahdollisuudet työskennellä atomivoiman kayttäimseksi rauhanomaisiin tarkoituksiin. Valitsin korkeiden energioiden fysiikan. -Minulla annettiin mahdollisuus kayttaa tutkimuksissani jättiläismäistä synkrosyklotronia. Lontoolainen Daily ' \Vorkerin kirjeenvaihtaja R. Parker: Onko' professori sitä mieltä, että hänen nykyisin suorittamansa tutkimustyöt ovat suuremmassa määrin tähdätyt: ihmisten hyvinvoinnin hyväksi kuin ne. Joita han suoritti Englannissa? Professorilla on : Englannissa paljon ystäviä. Haluaisiko hän huomioonottaen Englannin hallituksen viimeaikaiset päätökset vetypommin valmista-, misesta sen työn. Jota Neuvostoliitossa suoritetaan atomivoiman käytlämi::^ksi rauhanomaisiin tarkoituksiin, lähettää jonlun vetoomuksen englantilaisiUe ystävilleen? Vastaus: — Neuvostoliitossa atme-taan sen sijaan merkitys atomivoiman käytölle: rauhanomaisiin tarkoituksiin. Mutta ei- voida sanoa, että ta-ban kysymykseen suhtauduttaisiin samantapaisesti kapitalistisissa mais^ sa. TiedemiehillCi mm. fyysikoille, osoitettu vetoomukseni oh ehdottomasti tarkoitettu myös englantilaisille fyysikoille. Minä tunnen ystävyyttä ja suurta arvonantoa useita eng-l2ntila:£ ia fyysikkoja kohtaan, mm. sen laboratorion johtajaa kohtaan, jossa olen työskennellyt, professori Cocproftia kohtaan. Minun on sanottava, kuten olen huomauttanut jo lausurmossamkin, etta useat näistä tiedemiehistä ovat .erittäin kyvykkäitä fyysikkoja, rehellisiä ihmisia, jotka ovat kokonaan keltaisen lehdistön sokaisemia. Ainoastaan täten on selitettävissä heidän jotkut mielipiteensa Neuvostoliittoa kohtaan. Olen julkilausumassani esittänyt tästä-esi-merkkeja. K. Krodney (United Press): Lehdistössä Julkaistussa Julkilau-suma<; sa professori kehoittaa . kaikkia: fyysikkoja protestoimaan atomienergian sotilaallista käyttöä vastaan osoittaen, että SNTLssa huomio kiinniietään atomienergian rauhanomaiseen , käyttöön. Työskennelläänko Neuvostoliitossa atomienergian käyttämiseksi sotilaallisiin tarkoituk- . . sun? • Vastaus: Te unohdatte, että NL:n h a l h ^ kay jatkuvasti taistelua ato-iVoimaOista *'juina3dnsanda" FUq» Venaocio Mar;«s, Joka «n Cvtroopaiia ionnettu SSadrMin i radioK» eittämistä jBteJmlttsao, 1 on alo{itwDt kJiblM^D louBfan' [ Jan Jalkapalloa. *t09taioaickojen 1 oopplttmis" vastaan. FfIq)o Ivet- I telee väitieem4 toeksi seuraavat seikat: Jalkapallo saa aikaan sotaisen UmapUrJn. Se edistää kostou^jalua. ; Se rookkli perbekiistoja Ja ai- ! beuttaa avioeroja, • " Jalkapallo hairitcee kansalovä- ; lisitt suhteita ja tekee tyhjäksi diplomaattien työn. I Stinnuntai. Jonka pitäisi olla 1 pyhitetty Herralle,: on muuttunut I pakanalliseksi. i - — — — • ' ' • — • ' — I miaseen kieltämiseksi, mita ei voida j sanoa muista hallituksista. -Sama idrjeenvaihtaja kysyi: Tuo mitä te \-a:tasitte, on jo lehdistössä tunnettu. Minua kilnnos-: taa se, suoritetaanko SNTL:ssa tutkimuksia atomienergian sotilaallisen käytön alalla. Herra.Mo-lotov ilmoitti, että tällaisia tutkimuksia suoritetaan^ >l 1 A ; ,. Liikemies t ' tuneensDpjai Sinä r ; rakkaanii Öl i: virastossasi, — ; ; E i - n i i : ; mutta kun ' määri vapaa I hän völsi ps , jaiiiini niin •;• nelle rouiste I niri 'häne.'i' r ! —- J a s l nä että. poika maan. V — Ei;pllut kin Mnen i suus. / • [/•••••.••^•.•:..:' ,VJ i' Matsonsks j tel}*yn. NIKM puku miellj — Tuo VI dän illanvi sanoi hän:. I leningiii hä . . I .,— Kyllä Vastaus': En ole henkilökohtaisesti; Lähetä hän lamlcaan^tietomen atomienergian so- j : —— veltamisesta sotilaallisiin tarkoituk-} muut siin Neuvostohitossa. Sen, mika teita icäsrtöksi : kiujnostaa; voitte lukea V. M. Molo- | tuksissa, tovin puheesta. :•• täisiin ty Ranskalaisen IHumanite-Ieh-den kirjeenvaihtaja P. Courtand . kysyr: Mllä konkreettista voivat n^ailman kailcki tiedemiehet tehdä'Ryhtyäkseen teidän kehoituk-seenne? Vastaus: Luulisin, etta Maailman Rauhanneuvoston ; puheenjohtajan^ suuren tiedemiehen, Pi-edenc Joliot- Curien esimerkki on parhaana osoituksena snta. miten koko maailman tiedemiehet voivat vastata tanan ve-too. mukseen. Oletteko huomannut joitakin, erikoisuuksia SNTLn ja Englannin atomitiedemiesten käyttämissä metoodeissa? kysyi France Pressen kirjeenvaihtaja. Vastaus: Olen sita nnelta, etta neu-vostotiede, neuvostofysiiksa on parhaita maailmassa. K. Brodney: i>uostui5;itteko te professori poikkeuksellisissa olosuhteissa, tai jos vaara sattULsi uhkaamaan Neuvostoliittoa, ottamaan vastaan kutsun työskennel- { Vastaus: ja koko nei val.Tiis paii voimillani luaism mui hille, että lustaa rauh tyaseiden k V. Maj vaihtaja) lausuntoi fesiori vä uistossä ; te antaz vastoin kuulla n myii;iesta . Vastaus: rastaan na ei sumkaar mainen Ien teitä. Lopuksi vomuksen. olevat toii jektiivisen KOTIPAIKAN OSI TÄYTTYI REILUS Vapaus on nyt saanut 146' uutta tUs Whitefishista ia Port Arthurista "r; Tanaan tapahtui lehtemme kotipaiiian ylc täytti nyt roimasti osuutensa. Tahan katsaukseen saapui jälleen 16 uutta ti saanut käynnissä olevan levitysryntayksen aikans vielä puuttuu 104 tilausta päämäärästä. Nyt saapui tilauksia seuraavasti: Tilaaja, 'Whitefish, 1 uusi tilaus rapioiksi. H' 4 uutta tilausta tarkoittaen se osuuden täyttämi turysta saapui tilauksia seuraavasti: Emil Johnsc Lehtola 2, ryntayskomitea 1, Kalle Salo 4 ja Vid tilausta. Sudburysta on nyi saapunut 30 uutta Toronton ramtayskomitealta saapui I ttlau; mennessä tullut 13 uutta tilausta. Yrjö Korpi 1 Port Arthurista, mistä on jo saapunut 28 uutta Lempi Pelto, Nolalu, 1 uusi tilaus; Kuten näkyy, levitysryntäys edistyy "suunnitt paikkakunnilla suorastaan loistavan hyvin. Mutf 104 Ulausta, mikä tarkoittaa sitä, että jälelläolev: pitäisi saada keskimäärin 8 tilausta päivässä. S sen hankintaosuus pitäisi tulla reilusti ylitetyks katsoa, missä voidaan vauhtia parantaa.. PÄIVÄN PÄKINÄ Sananen siifä "rautaesiripusta tr Vastaus: — Ei ole totta, asuu kanssani. Perheeni Englannin tietotoimisto Reute-jos oikeus sita vaatii. Tata ennakko-paatosta voidaan pitaa sanomalehdistön Ja painovapauden rajoituksena, paljastaa oikeudessa tietolähteensä i mika olisi saatava poistetuksi; nin hallitu.s ehdottomasti sita liaUiaa. Salvsan kansalle esitettäisiin Icy- .symy.-:, haluaako .Saksan kansa valita Pariisin sopimukset vaiko ylei- .set vaalit ja Saksan yhdistämisen niiden avulla jo vuonna 1955. Vastauksen olisi oikeutettu antamaan jokainen IS vuotta täyttänyt Saksan _ kansalainen <;eka Länsi-etta Ita-Saksasi>a. .•\ane.>;tykscssii olisi tur\-attava. selitti Grote\vohl, jokaiselle oikeus aane.staa vapaan tahtonsa mukaan, oikeus vapaaseen aänestyskampan-jaan kaikille puolueille, yhdistyksille ja järjestöille, oikeus aikakauslehtien, .•sanomalehtien ja muiden painotuotteiden jakamiseen vapaasti koko Saksassa, puolueiden ja järjestöjen edustajain henkilökohtainen koskemattomuus koko Saksas-^a. rajaton .«sanavapaus sanomalehdis.^iäV kokouksissa ja radioissa kaikille. Tässä ei luulisi olevan mitään pahaa! Ja jos Adenauer meren-takaisine toimeksiantajineen ei halua antaa sellaista käsitystä, että Ita-Saksassa tcteutctaan selhisis. demokratiaa, mista Lansi-Saksassa vain puhuiaiin — silloin on hänen paras harkita asiaa h\"vin hiiolelH- -sesti. ennenkuin hän tätä ehdotusta kansanäänestyksen järjestämiseksi hylkää. Ne piirit, jotka rakastavat puhella "rautaesiripusta", ovat viimeaikoina olleet hyvin hitjaisia poikia. Ovat piskien lailla Juosseet han'.a takakoipiensa välissä Piilosille ja siunailleet kehnoa onneaan siitä runsauden sarven myrliystä, mitä Setä Samuli on heille taas antanut. Mutta puhukaamme talia kertaa suilla suuremmilla ja lainatkaamme Helsingin Vapaa Sanan tunnetun pakinoitsijan "Uteliaan" palstalta seuraavaa: Lueskelin juuri David Zaslavskm kirjoitusta • Bautacsuripusta USAssa". Tama Pravdan toimittaja on naapurin lehtimiesten ammattikunnassa seka nestoreita etta mestareita, täytti jo 75 vuotta, mutta yhä on miehellä paa kuin partaveitsi, vaikkei päänahka enaa tuota työkalua kaipaa, t Zaslavski taisi kirjoittaa juttunsa 1 ennenkuin Hearst-valnajan aikamiespoika sai nopeasti vUsumin Ja mat-kuriti Amerikoista Neuvostoliittoon kahden muuan amerikkalaisen lehtlr miehen kanssa. ' iAikamiespoikaa ei kyllä oikem voi rumitta lehtunieheksi, mikäli sanalla tarkoitetaan ihmistä, Jcka elättää itseään toimitustyöllä. Hra Hearst nuorempi on Ison Rahan I lehtilordeja. yksi Hearstin lehdisiö- I ketjun cmistajia. Kj-mmenen v-uotta I sitten Hearstm putiikki omisti aina- ! km 16 Sanomalehteä 14 kaupungisru. i joukon aikakauslehtiä Ja uutistoimis- \ \ tcn INS. Päätellen hra Hearst nuo-i remman matkakuvauksista, joita i meillä Julkaisee suomalaisen kaliberin I lehtiloirdi Erkko, tämä aikamiespoika i tuskin elättäisi itseään lehtimiehen ! ammatilla — ainakaan Euroopassa.) Zaslavski selostaa määräyksiä. Joilla USA: n ulkoministeriö tammikuun alussa entisestäänkin rajoitti "Sfhdys-valloissa asuvien ja sinne matkustavien neuvostokansalaisten liikkuma-alaa' sekä naiden määräysten sovelta-mut/ äikeuksia Kovin konstikkaita ovat osittam uudet reklementit. "Krasnaja Poyanan" mysteerfota-km Zaslavski tutkii. Uusissa reklementeissä on vastavuoroisuuden nunesaä; kielletty neuvostokansalaisilta pääsy Brooklyniin New Yorkin laidalla, koska amerikkalaisiakaan ei päästetä Moskovassa kaupim-ginosaaq nirfielta '"Krasnaja Poljana." Mutta, mutta... Sellaista kaupunginosaa ei ole olemassa. El koko Moskovassa. El lähimaUlakaan. Eikä siis vastavuoroisuuttakaan, koska Brooklynin olemassaoloa kukaan ci voi kiistää. Turha muissakin tapauksissa 'on puhua vastavuoroisuudesta. Zaslava'd sanoo: Viime vuosina neuvostohallitus on kumonnut joukon ulkomaalaisia koskeneita mjoituksia. Mutta kun me annamme näille entistä laajemmat ^ matknstelnoikeudet Neuvostoliitossa, niin ameriicka-lalset viranomaiset supistavat vastaavia mahdollisuuksia USA :ssa.- . Vv. 1953—54 Neuvostoliitossa kävi 104 Yhdysvaltain kansalaista. Sehän ei ole paljon. Muista maista meille matkusti enemmän vieraita. Mutta syy el ole mei-däti. Ja vastavuoroisuuden perusteella 104'neuvostokansalaisella la olisi pitänyt olla mahdollisuus käydä USA:ssa. Sinne ei päästetty kuin 29. ja nämäkin hädin ^ tuskin. Zaslavski mainitsee amerikkalaisia Neuvostoliiton kävijöitä: yllcppilas-lehtien toUnittajia. jotka viipymättä ftilvat viisumin (vaikka heidän vastavierailulle kutsumansa neuvostolaiset kollegat yhä odottelevat USA;n viisumia), maassutulehtlen toimittajia, yksi kirJaUija. rikkaita turisteja, senaattoreita, kongresslmiehla ja muita poliitikkoja, kaikenlaisia kapitalisteja... , Suurlähettiläs Pearl Mestakln kävi, matkusti pitkin maata Ja valokuvasi Intohimoisesti kauppatoreja i ZaAva-kl arvelee, etta maoamella on maail-maneimätys neuvostolaisten kauppatori valokuvakokoelmien alalla). Kävi patataantumuksellinen senaattori Battle, Icauppakielto-Battle-na tuimettu. Hänen elämäntöitään on laki. joka suuresti rajoittaa kapitalististen, maitten kauppaa NL:n Ja I kansandemokratioiden kanssa. Vaan pääsipä a ällistynyt; kim kuka huomiota Odessassa jostamisei matkustel mies McE ria, lentok SI Colliera' saan mal "vertair»'.a vapautta.' sa kaupui mahkaan joissa hai Zasla kalaiset rautaes) Neuvosi kotiin I puukiks "Neuvos Nyt lov valtiossa tanyt, ett hln neu retkikunt asioihin, tiin ilo n dosta. J USA:n v: viisumin. Mutta, Taas I rauta esiri Hearst-tistoimlst "Vaikeudu Carranln nistisen i dysvaltoll
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 17, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-03-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550317 |
Description
Title | 1955-03-17-04 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, maalisk. 17 p. ^ Thursday. March 17,1955
lUDMSBTr) Xsd«peiuSe3Dt l«bpf
OTvao of FlaDicb C»B«^lan». Es-
«•DMsed Nov. e, 1917. Atttborlzed
M «ecoDd elan msll t7 tbe Poit
Otflee Department, cntawa. PutH
Ufibed tbrjce weekJy: TaeedAj»
'nuin4ay« saiS 6aturdan by Vapaus
PobUsblng Company Ltd. at lOO-lOS
CLD 6t. W^ Sudbtuy, Ost.. CazuMla.
VtlejämM: Bm omot OB. 4-«26«
Sdltoylal omce OB. 4-4205. Manager
e. Saksi, Mltor W, CUiud. MaiUng
Addreas: S « 69. Sttdbioy. Ontario.
AtftrertialDg rate» tq>oo ajipJicaUosX}.
Translatioo free of diaise.
CaoatfMM: t ik. 9i» e kk. f.<75
S kk. 325
TbdymSofM: 1 tk. ej» « kk. 4.S0
eimiMBa 1 tk. «JBO 6 kk. 4.76
Pearsonin sallimususko
Puhuessaan viime maanantaina Royal \'ork-hotellJssa Torontossa,
ulkoministeri Pearsonin kerrotaan sanoneen useita kertoja, että
huolimatta siitä, minkälaisia sotia \VaU Streetin miehet provosoivat,
Canada joutuu automaattisesti mukaan tähän sotaan.
. . Meidän canadalaisten tulee muistaa kaksi seikkaa'\ sanoi
mr, Pearson. "Missä tahansa suuremmassa sodassa meidän täytyy olla
(Yhdys-zahain kanssa) samalla puolella . : i että kaikissa taloudel-
. lisissä yhteenotoissa me tulemme kärsimään enemmän kuin Yhdys-
A'allat vasta- (tai kosto-) toimenpiteisiin perustuvasta ohjelmasta."
Toisin sanoen, meidän kohtalomme kansakuntana on sallimuksen
'käsissä - - eikä meillä ole mitään |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-03-17-04