Vapaus, March 17, 1955

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 17 p. ^ Thursday. March 17,1955
lUDMSBTr) Xsd«peiuSe3Dt l«bpf
OTvao of FlaDicb C»B«^lan». Es-
«•DMsed Nov. e, 1917. Atttborlzed
M «ecoDd elan msll t7 tbe Poit
Otflee Department, cntawa. PutH
Ufibed tbrjce weekJy: TaeedAj»
'nuin4ay« saiS 6aturdan by Vapaus
PobUsblng Company Ltd. at lOO-lOS
CLD 6t. W^ Sudbtuy, Ost.. CazuMla.
VtlejämM: Bm omot OB. 4-«26«
Sdltoylal omce OB. 4-4205. Manager
e. Saksi, Mltor W, CUiud. MaiUng
Addreas: S « 69. Sttdbioy. Ontario.
AtftrertialDg rate» tq>oo ajipJicaUosX}.
Translatioo free of diaise.
CaoatfMM: t ik. 9i» e kk. f.<75
S kk. 325
TbdymSofM: 1 tk. ej» « kk. 4.S0
eimiMBa 1 tk. «JBO 6 kk. 4.76
Pearsonin sallimususko
Puhuessaan viime maanantaina Royal \'ork-hotellJssa Toron­tossa,
ulkoministeri Pearsonin kerrotaan sanoneen useita kertoja, että
huolimatta siitä, minkälaisia sotia \VaU Streetin miehet provosoivat,
Canada joutuu automaattisesti mukaan tähän sotaan.
. . Meidän canadalaisten tulee muistaa kaksi seikkaa'\ sanoi
mr, Pearson. "Missä tahansa suuremmassa sodassa meidän täytyy olla
(Yhdys-zahain kanssa) samalla puolella . : i että kaikissa taloudel-
. lisissä yhteenotoissa me tulemme kärsimään enemmän kuin Yhdys-
A'allat vasta- (tai kosto-) toimenpiteisiin perustuvasta ohjelmasta."
Toisin sanoen, meidän kohtalomme kansakuntana on sallimuksen
'käsissä - - eikä meillä ole mitään <muuta valinnan mahdollisuutta kuin
se, että alistumme Wall Streetin miesten määräyksestä niin sotilaalli­sesti
kuin taloudellisestikin.
Että ulkoministerimme mielessä on nimenomaan Canadan alistu­minen
Yhdysvaltain määräys:valtaan -T- huolimatta siitä, kumka koh-
,.la!okasta se maallemme olisi, se ilmenee mr. Pearsonin puheen seu­raavasta
paljon puhuvasta ja todella pöyristyttävä.stä kohdasta:
'•Meidän maittemme (Yhdysvaltain ja Canadan) tulevaisuus on
sidottu toinea.toiseensa. Mutta Canadan riippuvaisuus Yhdysvalloista
on paljon suurempi kuin päinvastoin. Tämä on tosiasia, mikä on hy-väksyttäväj
vaikka se toisinaan aiheuttaa meille epämiellyttävän
tunteen . . ."
Mitä yllämainituilla lausunnoilla tarkoitetaan, se.näkyy seuraa­vista
ajatuskokeista: •
Olettakaamme, ctta Yhdysvaltain nykyinen seikkailupolitiikka
•i.Formosan suhteen — mistä liittohallituksemme on, viisaasti kyllä,
;, sanoutunut irti—johtaisi siihen, että Yhdysvallat joutuu sotaan Kiinan
Kansantasavallan kanssa^ Tämä sellaisenaan on täysin mahdoUisuuk-
-••sien puitteissa, jos Yhdysvallat vie provokationsa loppuun asti. Jos
tällainen sota syttyy — jonka välttämiseksi meidän kaikkien pitäisi
tehdä kaiken voitavamme —- niin se tarkoittaa epäilemättä suursodan
alkamista ja mr. Pearson sanoo nyt DuUesille ja kumppaneille etu-
..käteen, että mielettömyyttä se tosin meidän mielestämme on, mutta
.'kun te kaikesta huolimatta sotaan menette, niin me tulemme mukaan"!
käan":
Jos ei muuta niin tällainen lausunto on omiaan rohkaisemaan ja
okiihoittamaan niitä yhdysvaltalaisia voimia, jotka näkevät, että 'eh-
• käisysodassa" on kapitalismin ainoa pelastusmahdollisuus. Ja tämä
hetkellä, jolloin Canadan päättävä lausunto, että me emme kansa­kuntana
lähde mihinkään sotaseikkailuihin, vaikuttaisi hyvin paljon
järkiinnyttävällä tavalla niihin yhdysvaltalaisiin valtapiirehin, jotka
•evät halua järjen ääntä kuunnellal
Mitä taas Canadan taloudelliseen riippuvaisuuteen tulee, niin sii­näkin
asiassa on kaksi puolta. Kukaan ei ole sanonut, ettei Canada
tarvitse lainkaan yhdysvaltalaisia markkinoita. Mutta jos 'me omak­summe-
kansakuntana mr. Pearsonin kannan, että huolimatta siitä
mitä Yhdys^'allat tekee tai tekemättä jättää taloudellisella rintamalla,
•niin meidän täytyy ne hyväksyä - r - koska Canada on Yhdysvalloista
enemmän riippuvainen kuin päinvastoin •—silloin me ilmoitamme Wall
Streetin pohatoille etukäteen, että lyökää meitä taloudellisesti kuin
vierasta sikaa; me saatamme vähän vikistä, mutta alistumme siihen
(kuitenkin. •.
*Xain toivottoman yksinkertainen ei asia kuitenkaan ole. Me tie­dämme,
elta Yhdysvalloissa on huutavan kova puute visseistä raaka-aineista,
esimerkiksi rautamalmista, uraanista, nikkelistä ja öljystä—
mainitaksemme vain joitakin tärkeimpiä. Canada voi milloin tahansa
löytää uudet markkinat näille^— ja kymmenille muille tuotteilleen
muualta, ja toisaalta, Canada voi valmistaa itse teräksensä, autonsa
ja monenlaiset koneensa, joita nyt Yhdysvalloista kalliilla hinnalla os­tetaan.
Tiukan tullen voi siis osoittautua todeksi se,.että Yhdysvallat
tarvitsee taloudellisessa yhteistoiminnassa ainakin yhtä paljon Cana-daa,
kuin Canada tarvitsee Yhdysvaltoja, ellei enempääkin.Meillä ei
siis ole kansakuntana mikään pakko vastaansanomatta hyväksyä Yh­dysvaltain
taloudellisia ukaaseja, kuten esimerktk.si tapahtui vast­ikään
Genevessä allekirjoitetun kansainvälisen kauppa- ja tullisopi-muksen
yhteydessä, jossa Yhdys\'allat ajoi läpi kaikki vaatimuksensa
siinä määrin, etta Canadan kauppa On todellakin riippuvainen Wall
Streetin rahamiesten oikuista ja päähänpistoista, mtkäh liberaalipuo­lueen
hallitus seuraa sallimususkoista ohjelmaansa, että Canadan täy­tyy
alistua niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin Yhdysvaltain
määräy.s\'allan alaiseksi.
Selvästikin mr. Pearson puhui Torontossa iäpiä päähänsä" ja
vastoin maamme parhaita etuja — sillä tosiasia on, että Canada voi
toimia itsenäisen ohjelman perusteella niin sodan ja rauhan kysymyk­sissä
kuin talousasioissakin.
Miksei kansanäänestystä?
Tuskin oli Bonnin parlamentti vielä tehnyt päätöstä Pariisin
ja Lontoon sopimusten ehdollisesta ratifioinnista, kun se jo aiheutti
hallituskriisin vaaran >Lansi-Saksassa.
^ Tiissii yhteydessä tulee pakosta mieleen seuraava yksinkertainen
kysymys: Kun meille on vakuutettu vakuuttamasta päästyä, että Län­si-
Saksassa on nyt vallassa väärentämätön kansanvalta ja demokra­tia,
niin miksi herran nimessä kansleri .^denauer ja hänen hallituksensa
painiskelevat uhkaavan hallituskriisin kanssa? Eikö olisi paljon vii­saampaa,
etta mr. Adenauer antaisi asian Saksan kansan ratkaista­vaksi
yleisen kansanäänestyksen jjerusteella? Jos Bonnin hallituksen
suunnitelmat Saksan militarismin henkiinherättämiseksi todella naut­tivat
kansanjoukkojen luottamusta ja kannatusta, niin kansanäänes­tyksen
avulla tulisi koko juttu kerralla ratkaistuksi. Ja sitähän malli-demokratian
pilaisi tarkoittaa, etta hallitus toimii kansan yleisen mie­lipiteen
mukaisella tavalla.
'Kansanäänestyksen järjestäminen olisi sitäkin edullisempi seikka
nj-t kun Itä-Saksan pääministeri Otto Grotewohl on ehdottanut, että
asia alistettaisiin koko Saksan kansan ratkaistavaksi yleisen kansan­äänestyksen
varassa.
Tässä yhteydessä on muistettava, että Ilä-Saksjissa. eli "kommu-nistisessa"
Saksassa on vain noin 20 miljoonaa asukasta läntisen, eli
'•kapitalistisen'' Saksan 40 miljoonaa asukasta vastaan. Pelkääkö
kansleri Adenauer ja hänen merentakaiset toimeksiantajansa, että va­jaa
20 miljoonaa itäsaksalaista äänestää 40 miljoonaa länsisaksalaista
kumoon? Vai pelkääkö hansita, etta .saksalaiset idässä ja lännessä
äänestävät yhteisin voimin uusia sotaseikkailuja vastaan, seka kestä­vän
rauhanohjelman ja maansa yhdistämisen puolesta? M e vain
kysNTnme. -
Grotevvohlin ehdotus on sita mielenkiintoisempi, mita läheisem­min
sitä tutkitaan. Hänen ehdotuksensa mukaan kansanäänestys voi­taisiin
toimeenpanna kansainvälisen yalvonnan alaisuudessa, jos Bour
PÄIVIÄ
r 4Ur. Kannisto, l/Xierby, Ont., tayr-
! tää JaiiäRtaina., maalisJEUun 19 pnä
! 77 vuotta. •
\: Metsatyömlts Albert Halme, South
Porcupäne, Ont., täyttää sunnuntaina,
maaliskuun 20 pnä €0 vuotu,
yhdymme suiujaisten Ja tuttavairi
onnentoivolulKlin.
Professori Pontecorvon
lehdistövastaanotto
Kysymyksiä ja
vastauksia
TULOVERO JA VUOKRAT
: KyKymys: Olen'rajiennuttanut it­selleni
oman asunnon, tosin velaksi.
Siinä on niin paljon tilaa, etta vuok­raan
noin puolet Illasta ja saan siten
vuokratuloja. . Haluan nyt tietaa
olenlco •velvollinen maksamaan tatt-n !
saaduista tuloista tuloveroa ja jos niin
miten se mäariteliäJin? — Vapauden
tilaaja.
. Vastaus: Te' olette verovelvollinen
.siitä osasta vuokratuloja mika on jää­nyt
voitoksi 5en jälkeen kun talon
kustannukset on vuokralaisen koh­dalta
.vähermetty -vuokratuloLsta.
Olettaen, että vuokralaisen hallus.sa
on 40 prosenttia talon tilasta, ha- i
nen osuutensa vuokrasta olisi«40 pro-
.senttia, olette oikeutettu merkitse­mään
40 prosenttia talon kuluista
vuokratuloja vastaan. Kun 40 pro­senttia
kultusta Vähennetään v-uokra-tulolsta
on ylijäämä verotettavaa tu­loa.
Loput 60. prosenttia kuluista
kuuluu teidän maksettavaksenne ai­van
samalla tavalla kuin asuisitte ta-
1 VUme päivinä on sanonulebdls-
! aä Julkalsto paljon uatisia. Italia-
I lalssyniyffesta tiedfmiebati, prot.
: Bruno Pontecorrosta. Aiheen nn-
(isille on antanut se, että tämä
tiedemies. Joka "katosi" omatamla
vuosia sitten, on nyt lloulssut
olevansa Neavostoilltossa Ja Jul­kaissut
neavostolilttoiaisissa leh­dissä
vetoomuksen maailman tie­demiehille
atomiaseiden kieltämi­seksi.
Heti vetoomuksen Julkaise­misen
jälkeen prof. Pontecorvo
otti Moskovassa vastaan neuvos-liittolaisten
Ja ulkomaalaisten leh-.
tien ja tietotoimistojen edustajat
kertoen heille elämästään .Ja työs­tään.
Tästä haastattelusta on Jul-.
kaistu varsin mlelikuvitnkselUsla.
ja osaksi vääristeltyjäkin t^ietoja,
Jotka ovat omiaan johtamaan
sunrta yleisöä harhaan. . Tämän:.
vuoksi on paikallaan — nyt lam
siihen on tilaisuus ~ julkaista
totuudenmukaiset tiedot haastat­telutilaisuudesta.
Maaliskuun. 4 paivana pidettiin S-NTL:
n Tiedeakatemiassa Stalinin
palkinnon saaneen profes.sori Bruno
Pontecorvon neuvostolaisille ja ulko­maisille
lehtimiehille'järjestetty leh-distövastaanottO:
Konferenssin avasi SNTL:n Tiede­akatemian
puhemiehistön sihteeri A(
V. Topitshev, Joka esitteli läsnäoleville:
professori B. Pontecorvon.
— Herrat sanomalehtuniehet, ystä­vät
Ja toverit, — sanoi Bruno Ponte­corvo,
— Tiedeakatemia- ilmoitti mi-rin
edustaja S, Wllafld: — Voi-elttefco
kertoa melUe. mihin loi»
menpfteisiin rybdyiUe tebiyämie
päätöksen poistua Englannista?
Vastaus: — Noihin aikoihin uJko* j
maisessa lehdistössä julkaistim hyvjn:
monia selostuksia tasta asiasta; Voitte
kayttaa hyt'aksenne mita hyvänsä i
niistä. Yksi asia on kuitenkin kiujta- ;
ton; En ole tipahtanut tänne kuusta, :
Italialaisen Unlta^lehden kir. !
jeenvaihtaja J. Boffa huomautti, ]
etta professori Pontecorvon Julki- i
lausuma on epäilemättä herättä­nyt
ansaittua huomiota hänen i
kotimaassaan. Italian kansan kes- j
kuudessa. Kirjeenvaihtaja kysyi, I
eiko professori Pontecorvo haluaisi j
icääntya Italian Icansan puoleen
Unita-lehden kautta.
'. Vastaus: — Tiedän, miten suuria
tuloksia Italian kansa saavuttaa tais-
' tellessaan rauhan puolesta. Luen
säännöllisesti tavattoman mielelläni
Unita-lehtea. Valittakaa Italian kan­salle
terveiseni, ja kehoittakaa sitä
yhä tarmokkaammin ja uupumatta
taistelemaan sotaa vastaan rauhan
puolesta atomiaseen kieltämiseksi.
j hän nykyisin fiuoritiaa.
Vastaus: Tietysti, koska kerran-nä-i
mä työn; julkaistaan. Kuten jo oJen
'sanonut, työskentelen korkeiden mas­sojen
energiafysukan alalla ja mikali
olette silta perillä, niin olen valmis
selostamaan kysymystä la^r.emmin.
Kirjeenvaihtaja ilmoitti epäilevän­sä,
ettei han ymmärtäisi tämänlaa­tuisia
selvityksiä.
losBa yksiiiähne eikä teillä olisi vuok- nulle, etta eraat teista halusivat nah-ralaista.
Kuluihin voidaan sisällyttää
kiinnity.slainan korot; kunnallKY/erot,
klinteimistön palovakuutus, vuotuinen
kuoletus Ja korjaukset; lammitys-Ja
valaLstusikulut mikali ne sisältyvät
vuclcralaifien etuihin, vesimaksut yms;
Muistakaa että teillä pitaa olla mak­setut
la.skut tai kultit kaikista me­noista.
•.
Mitä muut sanovat
SOKEAT AUTOILUAT
Eräs oudoimmista 20. vuosisadan
elämän ilmiöistä on se välinpitämät­tömyys
millä suhtaudutaan sellaiseen
tuhon välikappaleeseen kuin cn taval­linen
automobiili. Monia, hirvittäviä
e£ijnerkkejä siitä saattaa tulla kenen
tahansa mieleen mjitta hämmästyttä­vin
lienee kuitenkin äskettäin Ohi­osta
saapunut lieto. Hallituksen tut­kijat
totesivat siellä, että valtiossa oli
annettu autonajoinpa yli :600 sellai­selle
henkilölle, jotka saivat valtiolta
sokeain eläkkeen. — Edmonton
Journal.
Sanomaleiidistön
oikeuksia koskeva
juttu on sovittu
i Vancouver, — Tämän maakunnan
korkeimmassa oikeudessa taalla päät­tyi
suiurta huomiota herättänyt her-jausjuttu.
Jossa oli kysymyksessa sa­nomalehdistön
oikeudet. Kysymyk­sessa
oli taman maakunnan entisen
prokuraattorin Gordon S. MVismerin
nostama herjausjuttu Maclean Pub­lishing
Co. Ja sen Ottawan toimittajaa
Blair Praseria vastaan. Juttu oli so­vittu
riitapuolten kesken silla, että
Maclean*s Magazine Julkaisee anteek­sipyynnön.
Jossa selitetään, etta kus­tantajan
eikä mr. Fraserin tarkoituk-
I sena ole ollut millään tavoin asettaa
j kyseenalaiseksi mr. \Vismerm rehelli-j
syyttä eikä syyttää häntä poliittisesta
epärehellisyydestä.
Sanomalehdistön oikeudet tulivat
kysymykseen tässä Jutussa sillom kun
mr. Fraser kieltäytji oikeudessa i l ­moittamasta
mista han oU saanut ne
tiedot, jotka olivat kanteen aiheutta­neessa
kirjoituksessa. Sen Jälkeen
Jutun käsittely siirtyi taman maa­kunnan
korkeimpaan oikeiiteen. Joka
saati, että mr. Fraserin on ilmoitet­tava
tietolaliteensä.
Sen Jälkeen Juttu on, nyt sovittu i l -
i man, että mr. Fraser olisi paljastanut
tietolähteensä. Mutta taman jutun
Johdosta on nyt oikeuden kirjoissa sel­lainen
ennakkopäätös, mika edellyt­tää,
etta sanomalehtimiesten pitaa
dä minut Ja keksustella kanssani.
Olen sitä mieltä, että avoin mielipitei­den
vaihto on ama hyödyksi. Siksi
olenkimerittain iloinen siitä, että mi­nulla
on tilaisuus tavata teidät ys­tävällisessä
keskustelutilaisuudessa.
Luonnollisesti olette Jo lukeneet lau­suntoni.
Jonka annoin lehdistölle, Ja
siksi koetan olla mahdollisimman ly­hytsanainen.
•
Kuten tiedätte, joulukuussa 1954 At­lantin
liitto teki erittäin tärkeän paa­toksen:
Tähän liittoon kuuluvat maat
I päättivät valmistautua atomisotaan
pitäen atomi- ja vetyaseita laillisina
aseina. Olen ollut Neuvostohitossa jo
neljä vuotta Ja minulla on ollut ti­laisuus
vakuuttautua siitä, että neu­vostokansa
kokonaisuudessaan taiste­lee
rauhan puolesta Ja etta neuvosto­hallitus
tekee kaikkensa estääkseen
sodan. -.:
Minä haluan kääntyä kaikkien .re­hellisten
ihmisten puoleen ja varsin-:
kin tiedemiesten,' fyysikkojen. Joista
Useita olen tuntenut henkilökohtai­sesti,
joiden kanssa olen työskennellyt
Ja Joita kunnioitan,; älykkäiden ih­misten
puoleen, pyytäen heitä mää­rittelemään
oman kantansa; .
Tänään ei saa olla sivussa! Taan­tumuksellinen
keltainen lehdistö ka­pitalistisissa
maissa sumentaa lu­kuisten
ihmisten tajimnan. Kuiten­kin
on asioita, sanoi, Pontecorvo, Jot­ka
jopa lapsetkm käsittävät. Miten
esimerkiksi voitaisun uskoa Neuvosto­liiton
muka uhkaavan Amerikan Y h ­dysvaltoja,
Jonka sotilaalliset Ja len­totukikohdat
sijaitsevat Neuvostolii­ton
lähettyvillä. Kansojen halu rau­haan
on suun ja kansat tulevat voit­tamaan.
Huomauttaen, että kapitalistisissa
maissa levitetään lukuisia erilaisia
parjausluontoisia keksintöjä hänestä,
Pontecorvo pyysi lehtimiehiä viemään
hänen ja hänen perheensä terveiset
hänen vanhemmilleen ja sukulaisil­leen
ulkomailla. -
Tämän jälkeen professori Ponte­corvo
vastasi lukuisiin lehtimiesten
hänelle ^esittämiin kysymyksiin.
S. Johnsson (US.\:n tietotoi­misto—
Associated Press) tiedus­teli:
Voitteko sanoa meille, missä
te nykyisin asutte?
Vastaus: — Luonnollisesti voin. M i ­nulla
on huoneusto Moskovassa ja
huvila Moskovan lähettyvillä.
Sama kirjeenvaihtaja kysyi:
Onko totta, että vaimonne ja lap­senne
eivät ole mukananne taalla?
S. IVlland: Neuvostolehdistössä
julkaistussa julkilausumassanne
te mainitsette, että Neuvostoliitto
on ensimmäisenä käyttänyt ato­mivoimaa
rauhanomaisiin tarkoi-
. tuksiin. Kuitenkin te samassa
yhteydessä mainitsette, etta heti
sodan jälkeen SNTL oli vielä jäl­jessä:
atomienergian alalla. Mika
on Teidän henkilökohtainen osuu­tenne
atomitekniikan ketilttami-sessa
Neuvostoliitossa? 1
Vastaus: Oma osuuteni ensimmäi­sen
atomienergiaa käyttävän voima-j
aseman rakentamiseksi on nollan ar- |
I voinen. Kuten olen julkilaasuma.s-i
sam sanonut, olen Neuvostoliittoon'
saapumisestani alkaen keskittynyt
tutkimaan korkeiden massojen ener­giaa.
Muutä-mia vuosia sitten, oli rat­kaistavanani
joukko reaktorisäteilyltä
suojautumisongelmia rauhanomaista
käyttöä silmälläpitäen. Mutta minun
on sanottava suoraan, etta kokemu.<-
seni olivat huomattavasti vähäisempiä
neuvostotiedemiesten k ok e muksun
verrattuna. Te luonnollisesti ymmär­rätte,
etta on suun ero sellaisen läm­pönsä
jokeen laskevan ydinreaktorin
Vallila, jollainen on esim. Canadassa
ja sellaisen, reaktorin valiha, joia
panee käyntiin kokonaisen, voinia-aseman.
New York Timesin kirjeenvaih­taja
K. Daniel kysyi, milloin pro­fessori
Pontecorvo on saanut Sta­linin
palkinnon, miten suuren ja
mistä syystä?
Vastaus: Olen saanut Stalinin toi­sen
asteen palkinnon yhdessä nuoren
n e u VO s totiedemiehen Selivanovin
kanssa vuo-den 1954 alussa korkeiden
massojen energian tutkimuksista,
jotka sam paatokseen vuonna 1952.
Ne\v York Timesin kirjeenvaih­taja
lausui, että ennen Neuvosto­liittoon
saapumistaan professori
Pontecorvo oli Britannian kansa­lainen.
Onko lian säilyttänyt
kansalaisuutensa ja ellei, niin
saako hän NL:n kansalaisuuden?
Professori Pontecorvo ojensi vas­taukseksi
kirjeenvaihtajille. Neuvos-tolnton
passin.
S. Johnson kysyi, voiko profes­sori,
kertoa, millaisia tutkimuksia
S- Wiland teki kysymyksen: Te
' sanoitte osuutenne ensimmäisen ;
a t o m i k ä y t t ö i s e n voima-aseman
rakentamiseksi Nenvostoliitossa
olevan nollan arvoisen. Voisitteko
sanoa, suuntautnoko Teidän vuo­desta
1950 allcaen suorittamanne
tutkimustyöt, elleivät ne ole tar­koitetut
rauhanomaiseen käyt­töön,
niin mahdollisesti sotilaalU-sUn
tairkoituksiin?
Vastaus: Neuvostoliittoon saavut-tuam
minulle suotiin kaikki mahdol­lisuudet
työskennellä atomivoiman
kayttäimseksi rauhanomaisiin tarkoi­tuksiin.
Valitsin korkeiden energioi­den
fysiikan. -Minulla annettiin mah­dollisuus
kayttaa tutkimuksissani jät­tiläismäistä
synkrosyklotronia.
Lontoolainen Daily ' \Vorkerin
kirjeenvaihtaja R. Parker: Onko'
professori sitä mieltä, että hänen
nykyisin suorittamansa tutkimus­työt
ovat suuremmassa määrin
tähdätyt: ihmisten hyvinvoinnin
hyväksi kuin ne. Joita han suo­ritti
Englannissa? Professorilla on :
Englannissa paljon ystäviä. Ha­luaisiko
hän huomioonottaen Eng­lannin
hallituksen viimeaikaiset
päätökset vetypommin valmista-,
misesta sen työn. Jota Neuvosto­liitossa
suoritetaan atomivoiman
käytlämi::^ksi rauhanomaisiin tar­koituksiin,
lähettää jonlun ve­toomuksen
englantilaisiUe ystä­villeen?
Vastaus: — Neuvostoliitossa atme-taan
sen sijaan merkitys atomivoiman
käytölle: rauhanomaisiin tarkoituk­siin.
Mutta ei- voida sanoa, että ta-ban
kysymykseen suhtauduttaisiin
samantapaisesti kapitalistisissa mais^
sa. TiedemiehillCi mm. fyysikoille,
osoitettu vetoomukseni oh ehdotto­masti
tarkoitettu myös englantilaisil­le
fyysikoille. Minä tunnen ystävyyt­tä
ja suurta arvonantoa useita eng-l2ntila:£
ia fyysikkoja kohtaan, mm.
sen laboratorion johtajaa kohtaan,
jossa olen työskennellyt, professori
Cocproftia kohtaan. Minun on sanot­tava,
kuten olen huomauttanut jo
lausurmossamkin, etta useat näistä
tiedemiehistä ovat .erittäin kyvykkäi­tä
fyysikkoja, rehellisiä ihmisia, jot­ka
ovat kokonaan keltaisen lehdistön
sokaisemia. Ainoastaan täten on seli­tettävissä
heidän jotkut mielipiteen­sa
Neuvostoliittoa kohtaan. Olen jul­kilausumassani
esittänyt tästä-esi-merkkeja.
K. Krodney (United Press):
Lehdistössä Julkaistussa Julkilau-suma<;
sa professori kehoittaa
. kaikkia: fyysikkoja protestoimaan
atomienergian sotilaallista käyt­töä
vastaan osoittaen, että
SNTLssa huomio kiinniietään
atomienergian rauhanomaiseen
, käyttöön. Työskennelläänko Neu­vostoliitossa
atomienergian käyt­tämiseksi
sotilaallisiin tarkoituk-
. . sun? •
Vastaus: Te unohdatte, että NL:n
h a l h ^ kay jatkuvasti taistelua ato-iVoimaOista
*'juina3dnsanda"
FUq» Venaocio Mar;«s, Joka
«n Cvtroopaiia ionnettu SSadrMin
i radioK» eittämistä jBteJmlttsao,
1 on alo{itwDt kJiblM^D louBfan'
[ Jan Jalkapalloa. *t09taioaickojen
1 oopplttmis" vastaan. FfIq)o Ivet-
I telee väitieem4 toeksi seuraavat
seikat:
Jalkapallo saa aikaan sotaisen
UmapUrJn.
Se edistää kostou^jalua.
; Se rookkli perbekiistoja Ja ai-
! beuttaa avioeroja, • "
Jalkapallo hairitcee kansalovä-
; lisitt suhteita ja tekee tyhjäksi
diplomaattien työn.
I Stinnuntai. Jonka pitäisi olla
1 pyhitetty Herralle,: on muuttunut
I pakanalliseksi.
i - — — — • ' ' • — • ' —
I miaseen kieltämiseksi, mita ei voida
j sanoa muista hallituksista.
-Sama idrjeenvaihtaja kysyi:
Tuo mitä te \-a:tasitte, on jo leh­distössä
tunnettu. Minua kilnnos-:
taa se, suoritetaanko SNTL:ssa
tutkimuksia atomienergian soti­laallisen
käytön alalla. Herra.Mo-lotov
ilmoitti, että tällaisia tutki­muksia
suoritetaan^
>l 1 A
; ,. Liikemies t
' tuneensDpjai
Sinä r
; rakkaanii Öl
i: virastossasi,
— ; ; E i - n i i :
; mutta kun
' määri vapaa
I hän völsi ps
, jaiiiini niin
•;• nelle rouiste
I niri 'häne.'i' r
! —- J a s l nä
että. poika
maan.
V — Ei;pllut
kin Mnen
i suus. / •
[/•••••.••^•.•:..:' ,VJ
i' Matsonsks
j tel}*yn. NIKM
puku miellj
— Tuo VI
dän illanvi
sanoi hän:.
I leningiii hä
. . I .,— Kyllä
Vastaus': En ole henkilökohtaisesti; Lähetä hän
lamlcaan^tietomen atomienergian so- j : ——
veltamisesta sotilaallisiin tarkoituk-} muut
siin Neuvostohitossa. Sen, mika teita icäsrtöksi :
kiujnostaa; voitte lukea V. M. Molo- | tuksissa,
tovin puheesta. :•• täisiin ty
Ranskalaisen IHumanite-Ieh-den
kirjeenvaihtaja P. Courtand .
kysyr: Mllä konkreettista voivat
n^ailman kailcki tiedemiehet teh­dä'Ryhtyäkseen
teidän kehoituk-seenne?
Vastaus: Luulisin, etta Maailman
Rauhanneuvoston ; puheenjohtajan^
suuren tiedemiehen, Pi-edenc Joliot-
Curien esimerkki on parhaana osoi­tuksena
snta. miten koko maailman
tiedemiehet voivat vastata tanan ve-too.
mukseen.
Oletteko huomannut joitakin,
erikoisuuksia SNTLn ja Englan­nin
atomitiedemiesten käyttämis­sä
metoodeissa? kysyi France
Pressen kirjeenvaihtaja.
Vastaus: Olen sita nnelta, etta neu-vostotiede,
neuvostofysiiksa on par­haita
maailmassa.
K. Brodney: i>uostui5;itteko te
professori poikkeuksellisissa olo­suhteissa,
tai jos vaara sattULsi
uhkaamaan Neuvostoliittoa, otta­maan
vastaan kutsun työskennel- {
Vastaus:
ja koko nei
val.Tiis paii
voimillani
luaism mui
hille, että
lustaa rauh
tyaseiden k
V. Maj
vaihtaja)
lausuntoi
fesiori vä
uistossä ;
te antaz
vastoin
kuulla n
myii;iesta
. Vastaus:
rastaan na
ei sumkaar
mainen Ien
teitä.
Lopuksi
vomuksen.
olevat toii
jektiivisen
KOTIPAIKAN OSI
TÄYTTYI REILUS
Vapaus on nyt saanut 146' uutta tUs
Whitefishista ia Port Arthurista "r;
Tanaan tapahtui lehtemme kotipaiiian ylc
täytti nyt roimasti osuutensa.
Tahan katsaukseen saapui jälleen 16 uutta ti
saanut käynnissä olevan levitysryntayksen aikans
vielä puuttuu 104 tilausta päämäärästä.
Nyt saapui tilauksia seuraavasti:
Tilaaja, 'Whitefish, 1 uusi tilaus rapioiksi. H'
4 uutta tilausta tarkoittaen se osuuden täyttämi
turysta saapui tilauksia seuraavasti: Emil Johnsc
Lehtola 2, ryntayskomitea 1, Kalle Salo 4 ja Vid
tilausta. Sudburysta on nyi saapunut 30 uutta
Toronton ramtayskomitealta saapui I ttlau;
mennessä tullut 13 uutta tilausta. Yrjö Korpi 1
Port Arthurista, mistä on jo saapunut 28 uutta
Lempi Pelto, Nolalu, 1 uusi tilaus;
Kuten näkyy, levitysryntäys edistyy "suunnitt
paikkakunnilla suorastaan loistavan hyvin. Mutf
104 Ulausta, mikä tarkoittaa sitä, että jälelläolev:
pitäisi saada keskimäärin 8 tilausta päivässä. S
sen hankintaosuus pitäisi tulla reilusti ylitetyks
katsoa, missä voidaan vauhtia parantaa..
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sananen siifä "rautaesiripusta tr
Vastaus: — Ei ole totta,
asuu kanssani.
Perheeni
Englannin tietotoimisto Reute-jos
oikeus sita vaatii. Tata ennakko-paatosta
voidaan pitaa sanomalehdis­tön
Ja painovapauden rajoituksena,
paljastaa oikeudessa tietolähteensä i mika olisi saatava poistetuksi;
nin hallitu.s ehdottomasti sita liaUiaa. Salvsan kansalle esitettäisiin Icy-
.symy.-:, haluaako .Saksan kansa valita Pariisin sopimukset vaiko ylei-
.set vaalit ja Saksan yhdistämisen niiden avulla jo vuonna 1955. Vas­tauksen
olisi oikeutettu antamaan jokainen IS vuotta täyttänyt Saksan _
kansalainen <;eka Länsi-etta Ita-Saksasi>a.
.•\ane.>;tykscssii olisi tur\-attava. selitti Grote\vohl, jokaiselle oikeus
aane.staa vapaan tahtonsa mukaan, oikeus vapaaseen aänestyskampan-jaan
kaikille puolueille, yhdistyksille ja järjestöille, oikeus aikakaus­lehtien,
.•sanomalehtien ja muiden painotuotteiden jakamiseen vapaasti
koko Saksassa, puolueiden ja järjestöjen edustajain henkilökohtainen
koskemattomuus koko Saksas-^a. rajaton .«sanavapaus sanomalehdis.^iäV
kokouksissa ja radioissa kaikille.
Tässä ei luulisi olevan mitään pahaa! Ja jos Adenauer meren-takaisine
toimeksiantajineen ei halua antaa sellaista käsitystä, että
Ita-Saksassa tcteutctaan selhisis. demokratiaa, mista Lansi-Saksassa
vain puhuiaiin — silloin on hänen paras harkita asiaa h\"vin hiiolelH-
-sesti. ennenkuin hän tätä ehdotusta kansanäänestyksen järjestämiseksi
hylkää.
Ne piirit, jotka rakastavat pu­hella
"rautaesiripusta", ovat vii­meaikoina
olleet hyvin hitjaisia
poikia. Ovat piskien lailla Juos­seet
han'.a takakoipiensa välissä
Piilosille ja siunailleet kehnoa
onneaan siitä runsauden sarven
myrliystä, mitä Setä Samuli on
heille taas antanut.
Mutta puhukaamme talia ker­taa
suilla suuremmilla ja lainat­kaamme
Helsingin Vapaa Sanan
tunnetun pakinoitsijan "Uteliaan"
palstalta seuraavaa:
Lueskelin juuri David Zaslavskm
kirjoitusta • Bautacsuripusta USAssa".
Tama Pravdan toimittaja on naapu­rin
lehtimiesten ammattikunnassa
seka nestoreita etta mestareita, täytti
jo 75 vuotta, mutta yhä on miehellä
paa kuin partaveitsi, vaikkei päänah­ka
enaa tuota työkalua kaipaa,
t Zaslavski taisi kirjoittaa juttunsa
1 ennenkuin Hearst-valnajan aikamies­poika
sai nopeasti vUsumin Ja mat-kuriti
Amerikoista Neuvostoliittoon
kahden muuan amerikkalaisen lehtlr
miehen kanssa. ' iAikamiespoikaa ei
kyllä oikem voi rumitta lehtunieheksi,
mikäli sanalla tarkoitetaan ihmistä,
Jcka elättää itseään toimitustyöllä.
Hra Hearst nuorempi on Ison Rahan
I lehtilordeja. yksi Hearstin lehdisiö-
I ketjun cmistajia. Kj-mmenen v-uotta
I sitten Hearstm putiikki omisti aina-
! km 16 Sanomalehteä 14 kaupungisru.
i joukon aikakauslehtiä Ja uutistoimis- \
\ tcn INS. Päätellen hra Hearst nuo-i
remman matkakuvauksista, joita
i meillä Julkaisee suomalaisen kaliberin
I lehtiloirdi Erkko, tämä aikamiespoika
i tuskin elättäisi itseään lehtimiehen
! ammatilla — ainakaan Euroopassa.)
Zaslavski selostaa määräyksiä. Joil­la
USA: n ulkoministeriö tammikuun
alussa entisestäänkin rajoitti "Sfhdys-valloissa
asuvien ja sinne matkusta­vien
neuvostokansalaisten liikkuma-alaa'
sekä naiden määräysten sovelta-mut/
äikeuksia Kovin konstikkaita
ovat osittam uudet reklementit.
"Krasnaja Poyanan" mysteerfota-km
Zaslavski tutkii.
Uusissa reklementeissä on vastavuo­roisuuden
nunesaä; kielletty neuvosto­kansalaisilta
pääsy Brooklyniin New
Yorkin laidalla, koska amerikkalaisia­kaan
ei päästetä Moskovassa kaupim-ginosaaq
nirfielta '"Krasnaja Poljana."
Mutta, mutta...
Sellaista kaupunginosaa ei ole
olemassa. El koko Moskovassa.
El lähimaUlakaan. Eikä siis vas­tavuoroisuuttakaan,
koska Brook­lynin
olemassaoloa kukaan ci voi
kiistää.
Turha muissakin tapauksissa 'on
puhua vastavuoroisuudesta. Zaslava'd
sanoo:
Viime vuosina neuvostohallitus
on kumonnut joukon ulkomaalai­sia
koskeneita mjoituksia. Mutta
kun me annamme näille entistä
laajemmat ^ matknstelnoikeudet
Neuvostoliitossa, niin ameriicka-lalset
viranomaiset supistavat
vastaavia mahdollisuuksia USA
:ssa.- .
Vv. 1953—54 Neuvostoliitossa
kävi 104 Yhdysvaltain kansalais­ta.
Sehän ei ole paljon. Muista
maista meille matkusti enemmän
vieraita. Mutta syy el ole mei-däti.
Ja vastavuoroisuuden pe­rusteella
104'neuvostokansalaisella
la olisi pitänyt olla mahdollisuus
käydä USA:ssa. Sinne ei pääs­tetty
kuin 29. ja nämäkin hädin ^
tuskin.
Zaslavski mainitsee amerikkalaisia
Neuvostoliiton kävijöitä: yllcppilas-lehtien
toUnittajia. jotka viipymättä
ftilvat viisumin (vaikka heidän vas­tavierailulle
kutsumansa neuvostolai­set
kollegat yhä odottelevat USA;n
viisumia), maassutulehtlen toimitta­jia,
yksi kirJaUija. rikkaita turisteja,
senaattoreita, kongresslmiehla ja mui­ta
poliitikkoja, kaikenlaisia kapitalis­teja...
,
Suurlähettiläs Pearl Mestakln kävi,
matkusti pitkin maata Ja valokuvasi
Intohimoisesti kauppatoreja i ZaAva-kl
arvelee, etta maoamella on maail-maneimätys
neuvostolaisten kauppa­tori
valokuvakokoelmien alalla).
Kävi patataantumuksellinen se­naattori
Battle, Icauppakielto-Battle-na
tuimettu. Hänen elämäntöitään
on laki. joka suuresti rajoittaa kapi­talististen,
maitten kauppaa NL:n Ja
I kansandemokratioiden kanssa. Vaan
pääsipä a
ällistynyt;
kim kuka
huomiota
Odessassa
jostamisei
matkustel
mies McE
ria, lentok
SI Colliera'
saan mal
"vertair»'.a
vapautta.'
sa kaupui
mahkaan
joissa hai
Zasla
kalaiset
rautaes)
Neuvosi
kotiin I
puukiks
"Neuvos
Nyt lov
valtiossa
tanyt, ett
hln neu
retkikunt
asioihin,
tiin ilo n
dosta. J
USA:n v:
viisumin.
Mutta,
Taas I
rauta esiri
Hearst-tistoimlst
"Vaikeudu
Carranln
nistisen i
dysvaltoll