Vapaus, March 14, 1928

              m
Keskiviikkona» maalisk, 14 p:im—Wed^ March 14 ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ t^^^^^^
VAPAUS
T O I M I T T A J A T s
S . C . H I X U T. H . CmSON. B. A - T O f f l U K EC K. PEBKONEH.
BlgtMTTrf «t O * JPa* Offic* DcpntSMSt. OtUvm. M
VAPAUS (Ul>«ty)
T k * otfy o c z u «f FtsmiA V o i b n ia C o a a a . Pab!u!Md ia Sadbair.
W«ibMMl>r. Thand>r cad FiUay.
O a t , «»erT Msedsr,
l U l O T C S B l N N A T VAPAUDESSA:
glM kota. SZJOO k a U kartta. — AriolUitooBae i t a k M » SOc pilitafiima. —
^ SSe. kerta. SIXO A kotaa. — Syatyninmotnltirt t l J » karta. I Z M 3 kertaa. —
AHaMODUxakact •2J)0 kerta. $iM kakaE kertaa. — KutoniauMakaat » l i » kerta. — Kosleaaailamtsk' «4ft«k kert». SOe. lialjBtkaa kiitnaleBierIt» tai a n i a t e v i m i a . — Halataaatiedot Ja oaolriln»«»k«a<
« « . kaija. $XM keima kertaa. — Tilipiteiha«4taiiea Ja OaMtatacaattaorica oa. vaadittaaaaa. Bhatettärl
etakSiaea. — TUaakaia. f e i u ei aaaraa raka. «i (alla »henäaäia, paaai aaamiaaten. iotOa
TDUUSBINNATt * .
t «k. ttSO, « kk. «LSO. S kk. $1,75 Ja I kk. 11X0. — ^ijmiteXUa Ja SMtmac» ««kS Bsaalle
~ I i k . t6jO0^ C k k . tajsa. S k k . t2j00 Ja 1 U c «1.00.
tafatan aiotat Oaaatakaat p I tU «fla koettoria« kalla 12 flaeatTaiatktirZa «dalUaeiiX «rktpZiväai.
V a i M a t e taiaUiaat Ubortr BaHaiac. » Loraa Stmat. PaMI* SStV.
V^aaidaa keettorit l i b e r t r B a i l d i a c 33 Lorsa St. Pakatia 1038. Poatioaote: Box 69. Sadborr. Ont.
Mtal advartUaf tatae 7te. p«t coL i a ^.
feaat litfTBitfdac Mdiui aaHÖf risaUh Paepla U
Misimm darga for a i a ^ iafNftioa TSe. Tka Vapaaa
Jm tna — t p o t u t t ' ' r r t t a u —*T*"**I caiilmltarm UrJ<
»aaaiiatltiiini a i a a l B i J . V . KANNASTO. lUkkaeBbeitaia
Utjaltakaa saddlaaa lUkkaeakoiUjaa
itse
mmm
mm
i i
Tyottömyystiknteesta Vanconverissa
Canadan työväenpuolueen Suur* saatavissa olevien työläisten luku
,-.,siP
Vancouverin kesknsneuTosto on lä­hettänyt
vinhipeglaiselle sos.-dem.
/ l Ä l l W ^ New8ille kirjeen, Joi
la; «e imluaa kiinnittää huomiota
siihen asemaan ja kohteluun, jonka
alabiksi. joutuvat työläiset. Jotka o-iat
niin onnettomia, että havaitsevat
^olevansa työttöminä ja rahattomi
ina Vancouverissa, British Colum­bia,
Canada..
Vancouverii\ kaupunginvaltuusto
V ^ n 'valinnut av^ lausu
^ ^ - ^ 1 ^ ^ pakottaa työt
t o ^ ^ ei vain alentumaan,
yaan myös tekemään väärin työläis-tovereitaian
köhtaanavustusta larvit-seviattyottömat
työläiset asetetaanJkah-deksaksi
tunnil^i päivässä, kuudfeksi
päiväksi viikossa, emimmäkseen ui-kotyohon,
säällä, joka ei ole sopiva
iiiillc, joitten. elinvoimaisuus on al-
^'liäiheh riittämättömän ravinnon ta-i;^;
jökaiiten tapaa Vancouverin
^kaupungissa ; ^ a suuremman työttö-
;inäm armeijan. Tätä dlannelia <B^
;paileinätta pahennetaan sokealm ja
dteepäisella politiikalla siirtolaisten
tti^misest^^ Cmiadaan ja tähän maa-
; Inmtaan suunnitelmalla, jonka mu­tkaan
isuim ! osa näitten kiyytiku-luista.
siioritetaim ^ Jä joka läKtää
määrän lisäämiseenr, jotta työnanta­jat
voivat helpommin käyttää työt­tömiä
siirtolaisia / pitemmän aikaa
rmaassa olleita työläisiä vastaan.-Tä
mä ei merkitse mitään muuta kuin
sit, että työläisten on pakko hyväk­syä
alhaisempi palkka tm nääntyä
nälkään. Kaupunginvaltuustolta a-vustustasaayat
työläiset ovat pakote»
tut alistumaan mitä alhaisempaan
asemsian ja vieläpä riistämään lei­vän
työläistovereiltaan.
Kahddcsantuntisesta työpäivästä
hätäaputyössä noiaksetaan yksinäiselle
miehelle yksi dollari; hän saa vii­denkymmenen
sentin aterialipun päi­vää
kohti ja yösijan, jonka arvoksi
lasketaan viisikymmentä senttiä yöl­tä.
Tämä aterialippu Ja yösija an­netaan
vain niiltä päiyilta, joina
mies on työssä, perheellisten mies­ten
saadessa kaksi dollaria päivältä.
Hätäaputyöstä", jota työttömillä
teetetään, sanptaaii lausunnossa lo­puksi,
että se on samaa, minkä
Vancoiiverissa tavallisesti suorittavat
kaupungintyöläiset, joitten palkka
on neljä dollaria viisikymmentä
senttiä (84.50) päivältä. Useita
kaupungintyöläisiä bh erotettu Ja
kaupungintyöt tulevat siitä huolimat­ta/
tehtyä,: mutta työn suorittavat
työttömän, Joita "avustetaan".
te*
; Ylläolevalla otsakkeella julkaisi
Vaasa^Iehti joku- aika sitten erään
^ täällä ^Csu^ asirvmi Ja Suomea
.edustavan konsuli Saarimäen haas-
;tattelun, jonka mainittu^ henkilö
Suomi-reissullaan; oli antanut Yaasa-
Ichden toimitukselle.
: Koetan seuraavassa antaa hiukan
lisäselvitystä Suomen työläisille sii-
: hä tarkoituksessa, että saisitte hiu­kan
tosiasiallisemman eli täydelli-J
semmän käsityksen täällä Canadassa
nykyään vallitsevasta "hyvästä aja^
ta", jota olot täällä Vaasa-lehdelle
annetuli Haastattelun mukaaU ödel-
^EZ-n
IGiJöitusi/sisan^tää J o n l ^ ^ se­lonteon
suomalaisten lukumäärästä
täällä Canadassa, Joka kohta haas­tattelussa
kai suunnilleen lieneekin
oikea, kun hän saiioo, että suoma­laisia
nykyään/asuu Canadassa kai-
I t m lija^^ n. V0,000, jaotdltuma
eri seuduille maata.
Työoloista haastateltava ' sanoo
V seuraavaa: työolot ovat hyvät ja
työttömyyttä hyvin vähän. Miesten
; palkat vaihtelevat 35 sentin tuntipal-
Icasta dollariin amniattimiehi
metsätöissä teasen^^^^
ruokaa ja asuntoa, 35—40 dollariin
kuukaudessa. On myöskin urakka-c-
työjärjestelmä;' jolloin mies yoi an
^ saita enenimän. Naisilla bri myöskin
suomalaistan keskuudessa ei täällä
tahdo olla menestymisen mahdolli­suuksia,
jä moni työläinen ja kan
salaisemme, joka ei vielä ole Va­pauden
vakinainen tilaaja, luulta­vasti
ajattelee, että jos minä kerran
tässä lehden tilaan, niin Vapaus se
tilata pitää, sillä se on työläisten
oma lehti Ja ajaa työläisten omaa
asiaa.
Lopuksi kuitenkin haastateltava
sanoo muutaman asian suoriksikin.
Hän nim. sanoo, etta monet maas­sa
pitemmän aikaa oleskelleet ovat
päässeet jo niin paljon paremmalle
puolelle, ötä hdllä on omat talonsa
Ja omat autonsa,'joilla ajelevat töi­hinsä.
Sitten hän Jatkaa, etta sellai­seen
asemaan päästäkseen kuitenkin
vaaditaan työtä, kovaa ja lujaa työ­tä,
muuten ei p ä ^ mihinkään.
Siinä on tosiaan totuus. Täällä
kyllä miehestä otrtaan, mitä .siitä
irti lähteiekin, jos meinaa työllänsä
toimeen tulla, puhumattakaan "pa­remmalle
puolelle" pääsemisestä,-
jossa sittäädn vai harvat onnistu­vat.
Vesipoika.
Ammatillinett liike
Metsätyömaiden ienreydeiihoidollisia oloja
koskelien asetusten noudattamiäiesta
ja muuttamisesta
"The Labour Ga2ctte'n" viime
marraskuun numerossa ,sivalla 1148,
/Slijrvät;työolot ja yarsinkih palveli
' • Jattaret ovat saaneet hyväpallskaisia
•. toimia.
Tämä siis kuulostaa teille, toverit,
'j/^jiniilta siellä Suomessa Ja on o-
/^OTuaan sidtä monet
I^J^lafetoverit" lähiemä^
1; deh jrksipuolisten Ja osaltaan vää
< rien tiedotuksien perusteella. Tiio
' palkkataksa on suunnilleea oikea,
^ mutlai se, ^ttä palyelijataiten toimet
' /blidvat yleea^ hyväpalkkaiäui x^ja
i^öttömyytä on v^än, on aivan
yaara. T ^ on 'siksi pai*
jpn, ctfei vähäiseksi
sanoa. V Ja vaisinkiii imiaaeisimmäk
lomesta t^tnb saapuneet Joutu-jO;
yyksistlan^^^^:ti
i^miiutensakin vuoksi pahimmin työt-
- tömyydesta kärsm iperT
; soohakbhtaiscsti Jb^ keskusten
Cluifain . uise^ täällä vähemmän
//aikaa bileiden Jiai/työtlö^^
.läistCTi/lcan^
r^biyatrolleet^^S^ pää-'siitakai johtuu, että porvarillisuutta
lasi^ edes psljcm tieUaa^^ edustavilla Ididillä
vat
iettä pääsisi matkustamaan takaisin
Suomeen. - Tämä siis jb yksistään
bh Jotakin tbista kuin **hyyät työ-blot'*.
Ja sitten, jos työtä sattuukin
saamaan,: niin menot ovat yksinker­taisempaankin
elämiseen siksi kor­keat,
että se vähäinen, mitä yli Jää
palkasta, menee aivan "näppiä nuol­ten",
J o^tuu olemaan taasen
työttömäriä jfi etsimään itselleen
uutta työpaikkaa. Sillä kovinkaan
kauan ei/ täällä nykyään sää olla
samassa työmaassa eli paikassa, kun
aina välillä työnnetään mies sin-^
he / työttömien; armeijaan, joka vat-^
sinkin- Viime/ aikoina oh ollut siksi
suuri, että monissa Canadan kau-puhgeissa/
on viranomaisten täyty­nyt
ryhtyä erikoistoimenpileisiih
työttömien työläisten suhteen. /
Sitten/ vielä tämä herra konsuli
laskee totena muutakin pötyä, kun
hän sanoo, ktä meillä suomalaisilla
ei täällä Canadassa ole vielä omaa
saiibmalehteäkään. Joten pitää nii­tä
Yhdysvaltojen puolelta tilata.
Tämä kuulostaa suoraan kansälli
suutemme häpäisemiseltä, /eikä; tus­kin
Idikaah lukij akaan Vääsa-lehteä
silniäillessään liene uskonut sitäf
että niinkih edistysmielinen kansa
kuin me suomalaiset sanomme ole­vamme,
70,000 joukkoha olisimme
ilman omaa isanbmalehteäi
Meillä Canadan suomalaisella
työväestöllä on täällä oma lehtem­me.
Vapaus, jpka ilrhestyy -viisi kerr
taa viikossa ja bn sillä tuhansia ti­laajia
ympäri Cmiadaa, joten pi
taisi mainitun konsulin tämäkin jut­tu
parenunin tietää. Sitäkin suurem
käsitellään hyvin lyhyessä lausunnos-sa
Ontarion maakunnan metsätyö­maiden
terveydenhoidollisia oloja
kofkevien-asetusten noudattamista ja
muuttamista. Olen odottanut, että
Vapauden taholta, samoin kuin Ca­nadan
Puutavaratyöläisten Teolli-
Buusliiton toimesta olisi kiinnitetty
asiaan huomiota, mutta turhaan.
Mainitussa lausunnossa kun tehdään
ehdotus, mikä tarkottaa mainittujen
asetusten oleellista^uonontamista.
Asian selventämiseksi .pantakoon tä­män
yhteyteen vapaa suomennos
puheenalaisesta lausunnosta.
"Tehottomia meUSkSinpiMl-'
asetttksui
Ontariossa 9n ollut noin Viisi
vuotta voimassa standaarivaatimuk-set
metsäkämppiä varten, j a samau'^
laatuisia vaatimuksia on hyväksytty
Quebecin maakunnassa, sarjassa
maakunnallisia terveydenhoidollisia
asetuksia vuodelta 1024 (Labour
Gäzette, toukok. 1924, sivulla 354).
Ontarion kuudennen piirin, mikä
käsittää maakunnan pohjoisen osan,
lääketieteellisen virkailijan antaman
selostuksen mukaan, ei metsäkämp-pieh
rakentamisessa ole jokaisessa
tapauksessa noudatetti^ voimassa
olevia asetuksia. Tämä virkailija
ilmoittaa: "Standaarimuotbjä kämp­piä
varten ei noudateta, eikä sitä
voidakaan tehdä, j a - tarkotuksella
pelastaa'. nämä Ii^mppiä koskevat
määräykset j a asetukset 'joutumas­ta
kokohaisuudessaan. siihen hä-peääi^
j mihin ne ovat joutuneet,/ on
su ositeltavaa, että ne määräykset,
mitkä asettavat stj^hdaarimuodot pa­kollisiksi,
«muutettaisiin suosituiksi
j a ehdotuksiksi.' Täten asumatto­missa
seuduissa toimivat inetsätyon-antajat
joutuisivat noudattamaan
terveydenhoidon järkeviä ja tervei­tä
perusteita nykyisten pakollisten
standaärivaatimusten asemasta. Met-sätyönaiitajat
tulisivat asetetuksi
teryeydenhöidon perusteisiin nähden
samaan asemaan kuin muutkin työn­antajat/
samalla alueella. Kämpällä,
missä' ön muuten yleensä moitteet-tomat
terveydenhoidolliset olot,
mutta, missä jossakin suhteessa i l ­menee
puutteeUisuutta, ei •voida iä­tä
epäkohtaa /korjata, ellei sitä voi­da
tehdä noudattamalla mainittuja
istandaarimuotoja. Kämppien -ter­veydenhoidollisille
tarkastajille tulisi
antaa valta määrätä ^tekemään tar­peellisia
korjauksia ja , noudatta­maan
vissejä, perusteita, ilman että
kämppä suljettaisiin j a miehet jou­tuisivat
työttömiksi sentakia, että
epäkohtien korjaamisessa ei voitai­si
noudattaa . standaärivaatimusten
muotoa. Edelliset kämppiä ktske-vat
asetukset määräsivät työnanta­jat
tai heidän edustajansa saatta­maan
kämpäi asetusten mukaiseen
kCintpoh, hiin,) että he tyydyttäisi­vät
'terveydenhoidon ' tarkastajia.
Eaikiesta huolimatta käyttävät tar­kastajat
tätä valtaa, vaikka siitä ei
ole asetul^essa laillista määräystä.
Tällainen olisi tehtävä edellämainit-tuihin
muutosehdotuksiin."
Metsätyömaiden huonot terrey- •
deiliset olot
On yleinen j a tunnettu' asia, että
terveydenhoidolliset olot ovat met­sätyömailla
perin kurjat. Jonkin-laatuisen
/ standaarin aikaansaami­seksi/
näihin oloihin, on nähtävästi
laadittu j a • saatettu voimaan 1921
Ontarion "maakunnan terveyden-hoitohallituksen
määräyksiä metsäi,
saha- j a kaivoskämppien terveydelli­sestä
huollosta." Nämä määräykset
asettavat. eräänlaatuiset standaarit
kämppien rakentamista varten. Sa­noisimme
niitä- mielellämme m i n i m i -
standaariksi. Canadan puutavara-työläisten
Teollisuusliiton (G. P. T.)
toimesta onkin kiinnitetty jonkun
verran huomiota näiden määräys­ten
tai asetuisten noudattamisen val­vomiseen.
Näiden määräysten^ oleel­lisimmat
kohdat .ovat kääpnetyt Icah-delle
kielelle j a monistettuina jaet­tu
metsätyöläisten keskuuteen. Mut­ta
kaikesta huolimatta ovat j a py­syvät
metsätyömaiden terveydenhoj-dblliset
olot ^ kurjina, alapuolella
mainitun minimitason, r ellei tehok­kaammin
ryhdytä järjestömme (C.
P. .T.) toimesta huolehtimaan. asias­ta.
Työläiset eivät täsmällisesti. tie­dä,
mitä biisi tehtävä. • "
Tyota järjestöllemme^, ja sen...
toimitsijoille
Kun järjestömmie/ei ole vielä pe­r
i n voimakas j a kykenevä määräile-mään'pelkällä;
voimallaan j a päälu­vullaan,
niin oin meidän otettava
avuksemme toiminnassamme työläis­ten
olosuhteiden parahtamiseksi kaik­ki
k"einotV; siis voimassaolevat ase­tuksetkin.
Kaikkien/kiertävien de-likeittien
bn kiinnitettävä huomiota-kuliakin
vierailemallaan kämpällä,
sen terveydenhoidollisiin oloihin.
Jos ne ovat alapuolella mainitun
minimistandaarin, niin on asiasta
mtdla syyllä, koska hänen oma ni
mensa konsulrvirastojai ilmoituksues-sa
ilhienee melkeiri / Jokaises­sa
Yapaus-lehden numerossa. Tä­mä
Canadan/suomalaisten lehti tie­tenkään
ei edusta mitään porvarilli­suutta
eikä porvarien tukemia us^
konlahkoja, vaan työläisiä Ja heidän
periaatteitaan, jossa on syy miksi
Vaasa-iehden haastateltavana ollut
konsuli ei tätä muille kansalaisil­lemme
Ja varsinkin työläisille tim-nettua
sanomalehteä tunne. Ja sit­ten,
koska Canadassa asuvat suoma­laiset
työläiset tyidcäävät tilata ja
lukea omaa leliteänsä. Vapautta, vi-fäUisena
äänenkannattajanaan, niin
tehtävä ilmianto j a valitus asian­omaiseen
paikkaan. Sen ohella on
huolehdittava, että viranomaiset toi­mivat
asiassa.' X<aiskoiIle j a huoli­mattomille
virkailijoille on näytet­tävä,
että heidän on pyrittävä e d^
jossain määrin harrastamaan tehtä­viään
työläisten kannalta, eikä k u ­ten
nykyään -^önantajien, parasta
silmällä pitäen. On osotettava, et­tä
olemme tosissamme.
Edelläolevassa lainauksessa mai­nitaan,
että voimassaolevia määrä­yksiä
ei ole saatu noudatetuksi ja
että. puheenalabet määräykset ovat
joutuneet huonoon maineeseen.
S y s i s i mainitaan, että nykyisin voi­massaolevat
standaarivaatimukset
ovat vaikeita noudattaa. Mutta to­dellinen
syy on siinä, että maakun-tahallitnksen
terveydenhoitoministe-riön
alaiset kysymyksessä olevien
määräysten noudattamista valvovat
tarkastajat eivät ole suorittaneet
tehtäviään lain hengen j a työläis­ten
parasta katsoen, vaan ovat tar­kastajat
asioita sormien lomitse kat­koen
olleet taipuvaiset
vaivojaan j a tällä passiivisuudellaan
pysyneet hyvissä väleissä työnanta­jien
kanssa j a samalla siten harras­taneet
työnantajien parasta. Tosi­asiassa
ovat nämä tarkastajat olleet
toimettomina kaupunkilaisina vuas-tomiehihä,
jotka ovat vastenmieli­sesti,
lähteneet tarkastusmatkalle
kun Hmianto on tehty. Ja useim­missa
tapauksissa on heidän tutki­muksensa
tulos ollut merkityksetön
todellisella terveydenhoidollisella ja
työläisten etujen kannalta katsoen.
Vain perin harvait metsätyöläiset
ovat'nähneet metsätyömailla halli­tuksen
terveydenhoidollisia tarkas­tajia.
Puheenalaisessa asetuksessa
velvotetaan lisäksi lääkärit valvo­maan
kämppien terveydenhoidollisia
oloja j a ryhtymään toimenpiteisiin
epäkohtien korjaamiseksi j a niiden
ilmiantamiseksi terveydenhoitominis-teriölle.
Mutta onko koskaan kuul­tu,
että joku lääkäri olisi kämpälfä
käydessään kiinnittänyt lainkaan
huomiota kämppäin tilavuuteen, i l ­manvaihtoon,
makuupaikkoihin, ja
makuuvaatteiden puhtauteen? E i ,
sitä ei ole tapahtunut. Monissa
tapauksissa eivät he edes pistäydy
kämppään, missä miehet oleilevat,
vaan ovat konttorissa, missä on'puh­taampaa.
Lääkärit ovat työnanta­jien
palkkaamia, eivätkä siinä omi­naisuudessa
halua rettelöidä j a jou­tua
huonpihih väleihin päämiestensä
kanpsa. Yleisenä puheenaiheena
kämpällä on, miten lääkärit teke­vät
helposti rahaa vieraillessaan
kerran kuukaudessa kämpällä j a pe­rien
siitä yhden dollarin mieheltä
j a kuukaudelta. Vaikka heidän p i ­täisi
käydä ainakin kerran kuu­kaudessa
tarkastuksella, niin ei heitä
yleensä hähdä edes kertaa "kahdessa
kuukaudessakaan.
Mita on tehtävä?
Minusta tuntuu tarpeelliselta, et­tä
järjestömme nimessä' tehdään se­lonteko
maakuntahallituksen tervey-denhoitoministeriölle,
siitä kurjas­ta
tilasta,,' missä metsätyömaiden
työläiset $aavat terveydellisessä suh­teessa
elää. Edelleen olisi tässä
yhteydessä selostettava, miten puut­teellisesti
j a ipuolueellisesti voimas­saolevia
määräyksiä noudatetaan ja
valvotaan. Ennen kaikkea olisi kui­tenkin
välttämätöntä panna vasta­lause
mainittujen määräysten huo-hontamisyritysten
johdosta. K. P.
T._ Sudburyn osasto on lähettänyt
asiasta sähkösanoman maakunnalli­selle
terveydenhoitohallinnolle, i l -
mottaen vastustavansa ehdotettuja
muutoksia. Ellemme mitään yritä,
emme mitään sää aikaankaan.
TY0VMN URHEILU
Yleiscahadakunen
väen urlieOuliitto ja^
C.S.T.V.:
Tämän lehden maaliskuim 6 päi­vän
numerossa oli Sudburyn Eisan
alustus kysymyksestä "Muutetaanko
C. S. T U L yleiscanadalaiseksi työr
väen urheiluliitoksi" (?) /
Kun asia on perin .tärkeä, j a kun
mainitussa alustuksessa on tehty
ehdotus suomalaisten työläisurheHi-jain
liiton Jakkauliamisesta, niin
en malta olla viittaamatta muuta­miin
seikkoihin, mitkä puhuvat C. S.
T. U m vältiämättömyyde^ä. Ha­luan
kuitenkin aluksi selvästi sanoa,
että "yleiskanadalainen" työläisten
urheiluliitto on perustettava j a mei­dän
suomalaisten on riennettävä sen
riveihin -nykyisessä ^muodossamme.
Mutta oman liittomme säilyttämisen
puolesta piihuvat — eivät mitkään
separatistiset j a kansalliset pyyteet
— vaan monet puhtaasti käytännöl­liset
seikat. Viittaan tässä suhtees­sa
rajan eteläpuolella asuvien suo­malaisten
työläisurheilijain aikasem-
Hannes Sula.
^ikasemmin valittu n.s. "yhteisiä
suomalaisten työläisten kpkouksia"
järjestyvä komitea Torontossa oli
jälleen järjestänyt kokouksen Doh-haalille
t.k. 5 pmä klo 3 ip.
Kokoukseen, joka alustuksien a i ­heisiin
nähden oli tällä kertaa poik-:
keuksellisen mielenkiintoinen, oli
kumminkin saapunut mitättömän vä­hän,
^väkeä. ••/...
Kokouksen puheehjofitajanä toimi
tällä kertaa tov. L. Nurmiaho Ja
varsinaisena sihteerinä sosdem;
osaston jäsen Jaskaii.
Aluksi teki puheenjohtaja selkoa
kokoukselle laaditusta fyöjärjestyk­sestä.
Sen mul^ian saivat molem­mat
puolet (alustuksen esittivät näet
sekä kbmmunisti£ että sosialidemok­raatit):
käyttää alustukseen aikaa
tunnin. Sen jälkeen öli jolminen
puheenvuoro / oleva k o i ^ i n t a a n 10
minuuttia j a jakautuva niiden käyt­tö
isiten, e t ^ / joka toinen - vuprb/bU
vastapuolen — jos tSmä^^Kalusi b i -
keuttaah käyttää — muussa lapa-uksessa
ylösotettujen vuorojen mu­kainen,
järjestys; V
Alustuksiin nähden oli lisäksi sor
vittu, että jälkimäisen alustuksen
esittäjä ei saanut aikajärjestystä
hyväksi käyttäen esittää väitteitä
edellis^ alustusta vastaan; siihen
o l i tilaisuus vasta keskustelussa.
Alustuksien esittämisen aikajär­jestys
määrättiin arvalla ja ensi-mäinen
vuoro lankesi sosialidemok­raateille.
Heidän puoleltaan esitti­vät
alustuksen "Sosialidemokraatti­sen
liikkeen periaatteet j a menet­telytavat",
sosdem osaston jäsenet
Tigert j a Unhola.
Jälkimäisen esittämä kurjalliseen
muotoon laadittu^ alustus sisälsi
aluksi historiallisen johdannon, läh­tien
se kiinteiden yhdyskuntien
muodostumisen ajoilta. Tuollaisia
yhdyskuntia muodostivat kuljeksivat,
hajalliset paimentolaisheimot. Nä­mä
allmperäiset yhdyskunnat jou­tuivat
kumminkin kilpaileviin ja
sotaisiin väleihin keskenään, joten
niiden oli kunkin pakko järjestää
jonkinlainen puolustuslaitos. Sota­päälliköiksi
(jotka samalla olivat
heimopääUiköitä) valittiin heimon
johtavia, älykkäämpiä miehiä. E n ­nenpitkää
rupesivat nämä "kansan-palvelijat"
kä3rttämään asemaansa
omaksi hyödykseen' j a anastivat kä­siinsä
kaiken vallan. Näin t u l i heis­tä
vihdoin ^ a t t o m i a itsevaltiaita,
jotka aseellisen mahdin avulla piti­vät
kansaa täydellisessä orjuudessa,
riistäen sitä mielinmäärin. ^ten
he myös muodostivat silloisen valta-luokan
j a näin sai feodalismi alkun­sa.
— Paitsi maahan sidottua or-jalnokkaa,
joka eli kurjissa oloissa
o l i / tällöin jo myöskin kuljeksivaa
köyhälistöä, eri ammattien harjoit­tajia
j.n.e. Nämä ammattien har­joittajat
asettuivat vähitellen ti-heimpiin
asutuskeskuksiin ja^ rupesi­vat
työskentelemään Hikettä haxjoit-palkkatyöyäestöä
riistävät mestarit
tilausten lisäksi teettämään myös
varastötyötä ja sillä keinottelemi­nen
sjmnytti uusia riistomuotoja ja
riistäjätyyppejäy raharuhtinaita. Nä­mä
vihdoin, tuotannon laajentuessa
j a monistuessa, saivat sen koko
kontrollin haltuunsa rahapääoman
avulla.;^ Näin syntyi kapitalismi
feodalismin sisälle. Uusi valtaluok-ka,
joka edusti kapitalismia, käytti
taistelussaan feodalismia vastaan
apunaan myös työväestöä ja sen
vaikutuksesta ?omaksui porvaristo
joukon tekopyhiä liberaalisia tunnus­lauseita.
Feodalismi kukistui lopullisesti ja
sitä edustaneen luokan jätteet su­lautuivat
kapitalistiluokkaan, joka,
paitsi: ulospäin suunnattua imperia­listista
valtauspolitiikkaa, yhä enem­min
rupesi riistämään myös palkka­työväestöä
ja yleensä köyhälistöä;
Työväestöllä ei ollut valtiollista val­taa
nimeksikään, se oli rikkaitten
omaisuutta. _
Mutta kapitalistinen järjestelmä,
joka on sisällisesti ristiriitojen ja
keskinäisen kilpailun repelemä sekä
tarpeettoman painolastin, v monen-karvaisen
keinottelijaluokan j a luok-kalaitosten
rasittama, on myöskin
luonut proletariaatin j a sen vapaus*
liikkeen, työväenliikkeen. Sen pää­määrää,
luoda yhteiskuntamuoto
jossa ei ole riistoa, ovat jo varhain
eräät työväenldrjailijat, kuten Fou­rier
j a Moore teoksissaan esittäneet.
Mutta vasta K a r l Marx antoi: noille'
ihanteille ja aatteille tieteellisen
muodon. Hänen mukaan ^tuli t j ^
väen saada käsiinsä valtiovalta ja
sen avulla tuotannon kontrollL Tuo­tanto
j a valtio ovat yhtä. ^ Ihmiset
ajattelevat, : sanoo Marz^ tnotanto-fapansa
mukaisesti
Työväen toti osallistua yhteiskun-eri
kansallisuuksien käsittämä " L a -
bor Sports Union", niin ,ovat suo­malaiset,
kuten monet muutkin kan­sallisuudet,
nähneet tarpeelliseksi
säilyttää oman yhdyssiteensä. Mistä
tämä johtuu?
Oman liittomme säilyttämisen
puolesta puhuvat seuraavat seikat
1. Suomalaisten työläisten urhei­luharrastusten
erilaatuinen luonne
Tämä ilmenee- siinä, että suoma­laiset
harrastavat erittäin suuressa
määrässä — jopa miltei yksinomaan
— rata- j a kenttäxirheilua. Muiden
kansallisuuksien keskuudessa asian­laita
e i o l e siten, vaan on pää­asiana
kollektiiviset palloleikit. L i ­säksi
on painimme etupäässä "rans-^
kalaista" (kreikkalais-roomalaista),
eikä vapaapainia. Hiihtomme on
omalaatuistä, ehkä ruotsalaisia l u ­kuunottamatta,
ihuut kansallisuudet
eivät sitä harrasta. Voimistelum­me
on toisilla perusteilla, kuin mo­nien
muiden kansallisuuksien.
. 2. Kielelliset vaikeudet ovat tääl­lä
Kanadassa vielä suurerämat' kuin
rajan toisella puolen, sillä tänne
saapuu alinomaa lisää kieltä taita­mattomia
urheilijoita. Melkein kai­kissa
kilpailuissamme on ollut pu
tetfa esim. kuuluttajista, milloin
moista Idlpailutoimitsijaa on tarvit­tu.
. Puhumattakaan tärkeämmistä
tehtävistä.
3. Uudet tulokkaat. Vaikka Suo­mesta
saapuu vuosittain satakaupoin
ent. T U L : n jäseniä, niin eivät he
monien eri vaikeuksien •—• tietysti
etupäässä kulkuriaseman ja työ-hommien
tilapäisyyden vuoksi
ole sankemmin joukoin liittyneet ; ä-senilcsrliittdmme
seuroihin. Jos tä­män
lisäksi tulisi kielivaikeudet,
niin se -vaikuttaisi entistään taan-nuttavämuiin
suomalaisten työläis-urheilijaih
rientoihin.
Näiden syiden perusteella olisi
vältyttävä oman liittomme lakkaut­tamisesta.
Kanadassa on suoma­laisten
työläisten urheilulla r<aljon
mainiommat edellytykset kuin' Y h ­dysvalloissa,
sillä tänne vutaa Suo­mesta
suuret määrät nuorta väkeä,
joka on urheiluseuroissa ja sota­väessä
tutustunut j a osaksi innos­tunutkin
urheiluun. Niin ej ole a i -
kasemmin ollut asiain laita. Meir
dän tulisi ottaa vaari, tästä etui­suudesta
ja käyttää sitä hyväk­semme.:
,
Hannes Sula.
Spaii^ddadit Odossa
Viherialehto voitti norjalaiset/ ja
venäläiset 30 fcmiB « 1 , »^
Oslossa suoritetuissa Nbrjair- T U -
L m jämstämissä talvi-spartakiaa-deissa
o l f ohjelmassa m y i k i n kan-samväliset
hiiHtokflpailut. V Osanot­tajina
oU: norjalaisten lisäksi suo­malaisia,
venäläiaä j a ruotsalaisia
hiihtäjiä. SuoritettaessauSO km m
hiihtoa, oli sää ihanteellisen hyvä.
Pakkasta/ Vain 1 aate. Tulokset oli­vat:
- ' ':
1) Leo Viheriälehto Suomen TUL,
2.10.29, 2) M . Vasiljew, Neuvosto­liitto,
2.15.42, 3) Aas Norjan Tm^
2.18.52, 4) Lindström ITorjän T U L ,
2.23.24 j a 6) Borisow, Neuvosto­liitto,
2.25;13.
MUttten on Helsingin jyryläisten
osanotto näihin työläisurheilijain
talvikisoihin herättänyt. Suomen
noskelaisessa' leirissä pahaa verta.
Viimeksi tulleessa S. Sosialidemok­raatissa
uhataan Jyryä pakkotoimen­piteinä
sen johdosta, että se on us­kaltanut
rikkoa viime kesänä'Hel­singissä^
pidetyh Luzernin (keltaisen
urheilhintematibnalen) . kongressin
päätöksiä, lähettämällä edustajiaan
kilpäilnihih, joihm nimenomaan oli
kongressin päätöksissä kielletty osaa
ottamasta. Toivottavasti sentään
paan kokemukseen tässä suhteessa. Suomen työläisurheiluväki ei anna
Vaikka siellä on olemassa kaikkien |^s^'"^"^"l"*!lt°^""*'"^
1 , — o „ i i J c , „ i , „ j » » i,-5„;**s™s « . T „ _ p ä i d e n , porvariston lakeijain provo-soida
itseään, mihinkään hajoitta*
vaan toimintaan, ryhtymällä päkko^
toimenpiteisiin , Jyryä, Suomen suu­rinta
työläisseuraa. vastaan. ,
tusta parlamentteihin, koulujen hal­lintoihin
j.n.e. Taloudellisella lin­jalla
osuustoiminnan, ammatillisen
liikkeen y.m. keinojen kautta.
Nykyisestä kapitalistisesta yhteis­kunnasta,
jossa riistäjiä oh enem­män
kuin riistettäviä, on, sosialide-^
mokraattisen käsityksen mukaan,
työväen otettava kaikki uuden yh­teiskunnan
rakennusaineeksi sopiva
jä/käytettävä hyväkseen.
Työläiset ovat kumminkin hajau­tuneet
eri elintasojen mukaisiin ryh­miin
ja näin/ ön äynt3myt erilaisia
aatteellisiakin yhtynaiä, äärimmäi­syyksiin
meneviäkin. • Nämä^^ ä
rimmäiset suunnat ovat kuitehkin
Aräin tukeneet keslnistaa, .sosialide­mokratiaa,
joka ~ ei siedä mitään epä-kansanyaltaisia
• oppeja.
ta\iUe rmestäreiUe,' ''työ . ^
Nam syntyi n.s."amm^tiknntalai-jnan taloudelliseen^ja poliittise _^ ^ „ ^
tos". Vähitellen mpesivat nämäfmaan hnnfefcirnnTTft j« R«ä?TnS1Ta ^M^n;^|«"TiTAn h n r f i a t ^ gnrinikfiniTi valta-:
Suursota/synnytti aivan erikoisen
aarimmäisyyssuunnan työväenliik-keessäj
"venäläisen kommunismin".
Tälle suunnalle ovat kaikki keinot
luvallisia ja- on se poikennut pois
taloudellisten lakien pohjalta. So­sialidemokratia
on sille liian hidas.
Sosialidemokratia : on osoittanut
työväelle tuollaisten oppien hyödjrt-tömyyden.
Sosialidemokratia, joka
kaikesta huolimatta voimistuu, on
ainoa. oikea, nopein j a uhrittomin'
tie n b e n kansainvälisen tunnuslau­seiden
— "vapaus,, veljeys j a tasa-arv'oisuus".
~ toteuttamiseen.-^.,
Unholan jälkeen jatkoi alustusta
sosdem osaston jäsen Tigert.
Pitäen jo Unholan alustusta: r i i t ­tävänä,
tahtoi. Tigert - ainoastaan
esittää sen lisäksi joitakin ajatel­mia,
joista olisi hyötyä keskustelus­sa.',:.
•.••.:?.. . ./^\
Hänen mielesSän oli työväen^
liike joko tietoista t a i tiedotonta l i i ­kettä
orjuudesta 'vapauteen. Tie-teellisenä
kysymyksenä ei se ole lä­heskään
selvä, ymmärretty; suurille
työväenjoukoille. Näiden poHdcea-
Rose^rroven hiihdot
Rosegrbven v.- j a u.-seura Innon
toimeenpanemat. hiihtokilpailut suo­ritettiin
t.k. 4 pnä kauheassa lumi­myrskyssä
j a pakkasessa. Ajatte­limme
luopua koko kilpailujen alka­misesta,
se kun näytti jo aivan
mahdottomalta. Joiltakin paleltui
posket haalille tullessaan, Miosten
rata oli mitattu 5- km. kierros,- mut­ta
siitä täytyi luopua kun csa r a ­dasta
oli • järvimatkäa v ja^ siellä ei
olisi nähnyt viittä metriä eteensä
jos olisi joskus vähän saanutkin
silmiä raolleen. Täytyi ^iis valita
2 km. rata, joka. oli epätasaista
maata. Ulkopuolelta oman seuran
oli saapunut hiihtäjiä seuraavat: V.
Kuosmanen Timminsin Ilo, H j . Laa­manen,
V. Vesa S. Porcupinen
Viesti, K. Rantala Kirkländ Laken
Jymy. Kilpailujen tulokset o l i seu­raavat:
lÖ km. 1) V. Kuosmanen
1.01.17, 2) H. Tuuttila 1.05 ja 3)
H j . Laamanen 1.09. K. Rantalan oli
keskeytettävä korvien paleltumisen
takia. Osanottajia 4.
Naisten 2 km. tulokset: 1) S.
Lindroos 17.30, 2) H. Hiltunen
18.54. Kaksi kciskesrtti. Osanotta­j
i a 4.
Poikain alle 18 x. 2 km.: 1) V.
Vesa 12.41, 2). D. Väisänen 14.40,
3) E. Hela 14.46. Osanottajia 3.
Pikkupoikain kilpailuun osallistui
vain kaksi: 1) Y. Hiltunen, 2) A.
Puurunen. 'Heillä kun ^ i ollut mi­tattua
matkaa, niin ei otettu aikaa
ylös; he lähtivät yhtaikaa. Kaikis­sa
muissa sarjoissa oli lähtö minuu­tin
väliajoilla. Tulokset oli yleensä
huonot, mutta" siihen vaikutti kau­hea/
mjTsky.
Urheilu oh yleensä ollut - täällä
moitittavan laimeaa. Y.- ^ja u.-
seura, joka perustettiin viime kesä­nä,
:"tahi toisiA sanoen herätettiin
parin vuoden unesta, on hiiltei nuk­kunut,
mutta kun • sitä - ravistelee,
n i i n : ainahan se vähän .virkoaa.
Täällä kyllä olisi urheiluiässä ole­vaa
joukkoa ja : joissakin näyttää
olevan' innostaistakin, kun vaan olisi
toimia. Nämäi hiihtokilpailut" tuntui
aniävan vähän innostusta ja olisi-.
tieltä, ynnä kapitalismin, asettamat
esteet, tekevät' sosialismin edisty­misen
hitaaksi. ,
Histbrialiisen niaterialismih poh­jalle
perustuu Marxin teoria luokka­taistelusta.
Marxin opeista onkin
muodostunut työväen käsikirjasto,
josta kaikki pikku ryhmätkin etsi­vät
.tukea opeilleen j a erehdyksil­leen.
V:;/
I:nen kansainvälinen perustettiin yh­teydeksi
maailman sosialistisille puo­lueille
j a järjestöille. Seh kirjal­linen
tunnustus o l i "Kommunistinen
Manifesti". — • Mainittu järfesto
kuoli -kummiinkin sodan jalkoihin v.
1870 vaiheilla.
Sämbin yritti käydä n :selle kan­sainvälisellekin
viimeisen suursodan
aikana. • Sen aatteet säilyivät kum­minkin
yli sodan. -(Sosialismilla
sanoi . alustaja tarkoittavansa kaik-cia
muita työväen aatteita, mutta
Suur­sota
synnytti näet uusia aatteita ja
sosialismi kärsi niistä.^ Tästä huo­limatta
on se tänään valtavin työ­väenliike.
Eikä ole v^lemassa to­distuksia
etteikö se ole varmin ja
onnellisin tie lopulliseen voittoon.
i O n puhua pajatettn paljon n.s.
'ylimenokaudesta" : viime aikoina.
Alustaja käsitti, ettei ylimenokausi
saata olla epäsuhteessa aikaan ja
eri oriin nähden yhteiskunnassa. Se
ei voi tapahtua eri ajoiBa. (Yhteis­kunnalla
^ sanoi puhuja^ laajemmassa
merkitj^ksessä tarkoittavansa " k o ko
maailman, joka on jakautunut eri
mailun; suppeassa; mielessä yhteyt­tä,
jossa tuotetaan j a kulutetaan
keskinäisestL) Ylimenokaudella on
työväen käsrtettSvä hyiräkseen por­varillisen
/valtion elimiä valtion val-taamiseksL
Tällaisen toiminnan,
käytännöllisen < sosialismin, kautta
saavutaan vpidoin, niinkuin' laiva
kanavassa . Inssikamarien lävitse
"ylimenokaudesta^^^paille "tasan-