Vapaus, June 4, 1957

              SSmZ Tiistalsa, kcsäk. 4 p. — Tuesäzy,
VAPAUS
ff ••Iiii • ! ;'^>-^^SDdcSM»d«|B|t,::Z4^
Moad « t e mtO Che Pott
Ofliee Pe|iTiji>wt, Ottsva^Fttb-
TUesAxsaa: Bot. OSiee 4-«M:
addxoi: Box « , Sattny. QoteziOL JUbstiitaK; xssiv vpop »itfllf iPaoi
mjkTmartSMa;
TbdrmQoiH»: l «k, a » « kk. 4 »
ScjcBDea»: 1 ife. t « « k^ «.TS
P Ä I V I Ä
täyttää spnTrantafna. kesäkuun S
! psi.60 Ti»tta,
I YlHljtaae sakalaästen ja tutta-f'
v a i a oiu^eutonnotBksiin.
Työväen yhtenäisyyden voinfia
J C i j , I£SLIE mamaSS SSbn aikaan ti^iOtA lAexsisssa. nätjwnf!afffm töytäBstön baatzas- cadian Lg» r Congressy nndCT ym-t
a l e w t vaalit antavat B d Q e ai- tyuMiiijji n • JsmttvnU. :WiBnipegi5-; masban loxäensan sattnpy» | m a e i Jisaantynyt vain ykänkertaisr
> betta ajatella Caaadaa t^väen o-' s » J a «»doissa nnäsatakaapttngRinsa. ? syntyiisakei t ä i g ^ keskellä 5 t a yhfeeilaskatapaa kSsOSea, vaan
SITÄ
., J927 — luhhcuod — 40, vtuaäcerta — J957
* * *
Vorot ja tulevat liitlovaalit
mitä kaHckea eri puoliieufen ehdokkaat
nyt puhuvat ja Ivipaavzt, tavailisi kansan fce^Eoudessa
nnllaan {»aasiassa verojen suunnitta^ Si tarvita mitään ecU
^koiakykyjä eikä kaukonäköisyyttä, jos sanotaan, että mikäli
vaala toxypuoloe saa lisää kannatusta liberaalien Jnistannuk-selia'näissä
vaaleissa, se johtuu pääasiassa siitä kun nor- Die-lenba&
er lupaa huojentaa kansan verotaakkaa.
Kuinka suturdtsi on kaisan verotaakka kasvanut —- kxi*
tps valtaosalta sotavarustelulle -r- se näkyy ehkä parhaiten
säitä jos muistamme, että verot vievät lähes kolmanneksen
caaadalaisten keskinkrrtaisista tuloista! Tosiasiassa veroihin
measee nyt 32L2 prosenttia ke^nkertaisista tuloista, jotavas-loin
sodan kiivaimmillaan riehuessa meni veroihin ainoas­taan
ZIJS prosenttia.
Pahin puoili asiassa on se, että lähes kaksi kohnannesla
hallituksen yhä kasvavista menoista menee kuvaannollisesti
puhuen Tconnien kukkaroon", kuten laulussa sanotaan. Liit­tovaltion
menot ovat nyt 5,334 miljoonaa dollaria vuodessa —
ja siifä menee heti pinnasta yli kolmannes asevarusteluun j a
liheatoineix kolmannes iraa^^
— jotka <fv&t valtaosalta '"perintönä" aikaisemmista sodista!
Kun jodcaisesta ansaitsemastanmie dollarista moaee kol-maimesdcansaHisvelkojen
korkoihin — jotka ovat valtaosalta
*^perintönä" aikaisemgni.«rta sodista! ,
Kun j<^^ ansaitsemastamme dollarista menee kol-mannes
valtion menojen peittämiseen ja siitä läh kaksi kol-manhesta
nyfcjris^tä varustelusta ja entisistä sodista johtu­vien
menojen maksamiseen, niin ei ole ihme^ vaäcka tässä rik­kaassa
ja suurten mahdollisuuksien maassa on lisääntyvää
tyyi^piättdniyyttä veronmaksajain keskuudessa. Suuren suu-
1$ on se rahamäärä, mii^Ka sotatarvetehtailijat ja rahakunin-kaai
saaliit vuotuiseksi voitjcykseen näistä veromenoistamme.
Suoraan sanoen meistä tuntuu vielä tätä kirjoittaessa,
että liberaalipuolue tulee vielä josdkin vähemmisloäänillä uu­delleen
valituksi pääasiassa sen vuoksi ^ un valitsijat "eivät
näe muuta vaihtoehtoa". Tämä^^ä^^ vaikka konservatii-^
vit tulevat saamaan pääasiassa verokysymyksen johdosta Ii­saa
-kannatusta, vaikka torypuolueen historia Bennettin näl-kiu-
ja nyrkkivaltakauddta onkin musta jcuin yö. '
^^^^^^^ tuloJcsellisin keino vext>nmaksajain kannalta kat^
aoen-on sittenkin se, että aänestetääj» ke^kuun 10 päivänä
työväen yhtenäisyyden ja työväenehdi^kkaiden puolesta. Jo­kainen
fyövaenehdokkaille annettava ääni on todellinen ja
vaikuttava protestiääni suuria veroja vastaan. Jokainen työ-väenehddkkaille
annettava ääni sanoo asiallisesti: Perheellir
d|Ue on annettava vert>vapaaiesi vähintäin $3,000 vuositulot ja
yfcnnäisillelienlcilÖiUe $2,000 vuodessa.
" LIittovaaleissa on veronmaksajilla' tilaisuus esittää teho­kas
protesti nykyisen verokuorman johdosta. Siksi kehoitam-nie^
aikkia yhteiskunnallisesti valveutuneita henkilöitä työs-
:^enteleroiän ^ n hyväksi, ettei vanhoille puolueille haaskata
ylitaän ainoata ääntä. Kysymys ei ole siitä tai tästä ehdok­kaasta
henkilökohtaisesti, joka saattaa olla maailman paras
jltminen ihmisenä ' vaan siitä, mitä puoluetta nämä ehdok­kaat
edustavaL Rahavallan puolueiden miehet ovat vieneet
maamme nykyiseen korkeitten vgojen olosuhteeseen. Vain
äänestämällä tyoväenehdokkaita voidaan toivoa tähän tilan­teeseen
parannusta.
Ihiiie verohelpotuksm muodossa
inflaatioaikana, jolloin hintojen ja verojen
nousu on armottomassa kilpajuoksussa, tuli yllättäen tieto
Iniin salama kirkkaalta taivaalta, että Neelon-Garson kunnas­sa
laskee koUenomistajainkimnaliisverot tänä vuonna viime­vuoden
veroihin verraten.
on jotakin ennenkuulumatonta, ei vain täällä nik-
; keliahieella, vaan koko tässä suuressa Canadassa, missä kun­nallisverot
: ovat sodan päättymisen jälkeen vieneet nousussa
voiton jopa tuloverojenkin noususta. Ajatella nyt sitä, että
samalla kun Sudburyn kaupungissa nousi (tämän vuoden)
verot kotienomistajille noin T-T-lO.prosenttia ja pikkuliikkeil­le
(kuten esimerkiksi Vapaudelle) noin 17 prosenttia, Neeloxt-
Gai^onin kunnan kotienomistajien kunnallisverot laskevatr
: £^>ailemme suuresti, ettei koko tästä avarasta Cahadas-tamme
löydy toista kuntaa, missä on kotienomistajain veroja
voitiT^nyt alentaa.
^ E^^ ole ihme, vaildka esimerkiksi paikallinen päivälehti
luokitteli etusivuUaan, ylisivun otsikossa Neelon-Garsonin"
verohelpotuksen "uinelma"4)udjetiksL
Kuten torstaisessa uutistiedossamme kerrottiin, tämän
unelmabudjetin takana on uusi veroarvio ja apurahojen l i ­sääntyminen,
joista ensinmainittu on tärkein.
l^rhyesti sanoen^ Neelon-Garson -kunta suoritti verotetta­vien
o«naisuuksien arvon uudelleen arvioinnin siten, että
suuromistajat ja maakeinottelijat joutuvat nyt maksamaan
osansa kunnallismenoista. Tämä aiheutti —^vaikka se aiheut-täcin
häissä tapauksissa aiheetonta verolisäystä joillekin pik-kuomistajilie,
yle^esti katsoen sen, että kotienomistajain
maksettavaksi ^ suhteellisesti pienempi osa kunnallisme-noista.
Tällaisen uudelleenarvion perusteella sai kunnallis­hallinto
käytettav^cseen entistä suuremmat tulot r-^ fcimta
voi antaa nyt paremman palvelun lr^^in ^nraf^pmmin^ vaiViy^
kotienomistajain verotaakka huojeneetdn. Kerrassaan mai­nio
juttu kuzman asukkaiden kannalta katsoen, vaikka, kuten
sanottu, omaisuuksien uudelleen arviointi aiheutti e x ä i ^ ta­pauksissa
aiheetontakin veronousua joillekin pikknomistajil-le,
multa sellaistahan on elämä, että joissakin tapai&sissa jou­tuu
:syyttömiäkin ihmisiä'ruoskittavaksi
Neelon-Garsonin verohelpotus-ihme on kuitenkin vähän
enemmän kuin pelkkä ^ihme" — niin ihmeelliseltä kuin se
tnntuiddn kunnallisverojen noustessa kaikkialla muualla.
TSmä I^ihme"" i^-ntyi asiallisesti puhuen jo pucäitoxsta vuotta
sittetu Kunnan työläisvoxttoinen asujamisto valitsi silloin
työläisistä, uniotovereistaan muodosteton kunnallishallinnon
tai oikeammin kunnallishallinnon enctamiströti Ensimmäise-na
vuonna ei tämä työväenvoittoinen kunnalli^iallinto saaniit
suuriakaan parannuksia aikaan, mutta loi kuitenkin perus-
Pfllijois-ja länsi-
Oiifarion unidniäil
kes^uisseiHa
HipisMi. ^ Noin SO unicriden lä-bettämää
o i ^ i l a s t a exi puolilta O n ­tariota
aina Kenorasta Kapuskasin-giin
asti kokoontui tänne ybden v i i ­kon
kestäville kursseille, jotka a l -
koivat viime sunnuntaina. Kurssit
ovat Canadian Labour: Congressin
maaknntajäijestön järjestämät ja
ne pidetään Nipigon Bungalow Cha-let
LodgeHa.
Kurssit ovat ensimmäiset C L Ca
tässä piirissä järjestämäL Opiskelu­aineet
käsittävät käytännöllisen toi­minnan
barjoitlelua, kuten edusta-suutta
poIiittise& toiminnan a l a l l a taloaafaizsi alkgi TiEKiima 1SS9, f^uosna^ 1^
va^tsisaadessi.' ' | j<» työEmifp menetti-^öpaikkag-t Laaja yntecfflaen- toiminta
K u n olin 17-viiotias jMKindBÖiien?^ P * * * ^ k
on
E i se näy
motukataistui yhtcna«yyde» job-dKta.
'
Winnipegi£sakunfiB H Ä B a r t h o l o - k M ? * » » famnan baoltojarjestaa t a i j v a i n sinä. ^ t e o l l i s u u d e n *toho-i - i„fannä3ra
m e v n H a r k e t Sguaressa p?fä«»aii fayvantekevatsjrysiäriestöa puoleen,. kohdat kestävät vuosia nykyisia, {
pu!>eea. Hän o l i ^ k ä s i r i a n t i l a i - - Knmat Joonuvat' vararikkoon vaan myössjiaä. että työläis^ ovat]KsRantymatfgiia CanadaSSa
Ottava. — Täällä « n todettu, « t ti
. työttömien määrä Canadassa on
täHä kertaa y l i 300,000 j a että tyStr
tömicn määrä jatkuvasti lisääntyy.:
Toisaalta sesqnkityöttömyyttä on
ollut räbenimän kuluvan "rDKJdejö a i ­kana
* nen sosialisti, joka aina valloitti^ yrittäessään maksaa mitätöntä a- (taloudälisei nousukauden vallites-ylelsönsä
fcancin«ffnaicnia paijöl. f«söistEL V a a t i n ^^
fsan -'' ^ matta lapsajsai w u n ^ i ^^
Mui$lan kun hän o l i o i n ' ky^yii j aitään. j Timän maan l ^ n s a puoluslT myös
-Haluatteko tietää mitä ybtenäi^Eys ^ T a l v m l g i i m fm aOcaan hädät idemokraattisia, oikeaksiaan eikä
merkitsee? Kyllä minä «gyfgnr*?^ lähetetfiin fanmaa p<dtt<KHmvarasr ^ vain talondeHJHa oikfufrsisan.
Häh <mi nfrmt inf^fä fi^knja f-f<t. f toHefiahaamaän I c ä ^ pcflttopB^ o^t
kustaan ja eroitti nipusta yhden. -soittaakseen, että be cäivat ty&tha-1
JA f •
ITÄT*
SBS,rnmös roaAAs
—Olitko famlPTtarsiia edustajaäi.
dokkaan puhetta cflten iOaQa?
— Olin, j a tavalltsen mielenkiia.
toinen puhe se oHkxn:
Totta toäaaa, j a i n l l ^ yhti
r d i t i j a r e h d l i n e n k u i n kaupparat­sun
kädenpuristus. :
jäin j a luottamusmiesten työn oh­jausta,
paikallisen järjestötoimin­nan,
'neuvottelujen, automolnnin
vailmtuksen tutkimista y.m.
Kurssien oppilasrekisteriä hoitaa
Järvienpään ammattiyhdistysneo-voston
sihteeri B . J . RouselL Ohjaa­j
i n a j a luennoitsijoina toimivat au-totyöllisten
nnion valistustyön oh­jaaja
Wm. MacDonald _Windsozist3,
Canadian Labour Congnsssin kansal­l
i n en poliittisen toiminnan ohjaaja
Lesli e Wismer Ottavasta j a Onta­r
i o n maaknntajäijestön huoltotyön
johtaja BL Dodds Torontosta. Avus­tajina
toimivat myös Port A r t h u r in
alueen edustaja Oliver Brenton j a
W i n n i p e ^ alueen edustaja Wm.
God&ey, y j n .
Kurssien päättäjäistilaisuus pide­tään
perjantal-fltana samassa pai­kassa.
— A T H
Sen hän taittoi sormiensa, välisn.
Sitten hän selostit " N o i n tapahtua.
yu<si 1S35. 'oE mahtava vuosi Ca-
Inisia. Jak^ toi-[nadan demöiäalialle, koska silloin
mettamamviaesÖL-^Pe^^ tanadalals^ kannattivat
ios työläinen seisoo yksin. Mtma ' säilyi makaropnin j a p a p u j e i avul- ] vaatimusta i i k o d a i n 98 pykälän ku-oäia
tapahtuu, jos työläinen sdsoo ] Samaan 'afltaanmaan;^^ m n»ami5ekai <se hyväksyttiin VTm-yhdessä
kaikkien tolstra työläistCTi™rf>et janaiset^^^M ja puhe-kanssa".
B2irtholomew sitten y r i t t i j maataj^tamät^ työtä eika edes j j a kokoontumisvapauden palautta-
! mistä. He nousivat niin suurina
TyöttöJnyysvakuutusIaitoksen jofr
taja J . DL Pelvm<m osoittanut.
toukokuun 23 pnä 2 2 , ^ 3 o l i anonut
työttömyysvakuutusta. Toronton
alueelta oU k i r j o i s i kaikkiaan
29jb6i työtöntä henkilöä. Jfiistä o l i
noin kaksi kolmattaosaa miehiä j a
loput naisia.
Yleensä työttömyystilanne on pa­h
i n lähellä rajaa sijaitsevissa kau-tcittaa
koko mppua kerralla, mutta t p a f l ^ ^ ^ ä t ä k v ph
ei onnistunut ' | Efämän p o r t l g ^ läydyn taistelun j joukkoina sosiaali^ J a talousvaaati-
*Siinä on yhtenäis^", iiSn-^\i°^o'^^^^^
kuutti, -eikä sitä pidä' fajskaan' I J * » ^ ^ ^ - w ,».^«c:
unohL,-hän vielä torostL I ja tonminnistit ja useat
Olen varma, että hänen sanansa ^ kuulumatta — voittivat työttömyys-; Bennettin hanitnksrilp - - Ja 1 se .^nnrsler-yhtio ^
jäivät monen työläisen mieleen j a J vakuuöiksra v a ^ ^ jä \ siyat liberaalit McKenzie Kingin ! MOO työlaista palveluksestaan,
ae tulivat uudelleen muistiin kym- \ «sein väkivaltaisun toimöipiteisiin" johdolla; jotka lupasivat panttaa j
NIINKÖ?
"Sinä tulit k o t i i n jokseenkin i » .
neti e i l en i l l a U a " . sanoi vaimo yöllä
i l l a t s u i s t i galanneelle nciäxeUeea. ..^
"AiT3nkö töttar* . ,:;.|
" J u u , kyllä sinä, mutta ne kaiä
miestä, j o t k a sinut kantoivat sisäl^^
Ie, p-tivät a i i a metäiä/'
Unkarilaiset icm1ise,t
raidiaii
menen vuotta myobetaniinkoliMit-^'yhtyneeltä
kymmeiien luvun nälkävuosien aa^ f o t o j e n t u h a n s i ^ t y K ^ beä-1 jä uudistuksia-^. _
karien taistelujen aikana
Se o l i j u u r i työi^uen yhtenäisyys,
joka auttoi suurien m u u t o k s i a saa-
%iittamisessa maassamme kulnnecÄ
25 vuoden aikana.
• • • • • . * • * ' * •
Kun Bart puhui Winnip(^issai (di
kulunut vain kaksi vuotta siitä kim.
ratsupoliisi j a muualta tuotetut rikr
kurit ampuivat j a tappoivat lakos:^
sa olevia työläisiä Winnip^ginsni^^
lakon aikana vuoima 1919. .
Winnipegin lakkolaiset olijat
jättäneet työpaikkansa tqukoknusisa
puolustaakseen heidän oikeuttaan;
neuvotella- yhteisesti työehdoista,
työnantajiensa kanssa. ^: '
....... »'V. • • ' »••;.'
Nykyisin, juuri sellaisten yhte-näisten
taistelujen Johdosta el v a in
jokaisessa maakimnassa t u n n u s^
ta työläisten oikeutta yhteisneuvot-dän
perheittexisä po^ÖDiantamattö-l Jokaisessa häistä tapauksista kaa­rnan
taistelun'tDlos. f san. jiitenäisyys oli havaittävssa.:
Samaten farmarit kärsivät kun ^ BarthoIomeCT^ läfcgy osoittautui o i -
munista sai kahdesta tusinasta 25 j k e a k s L j
senttiä, v o i o l i halvempaa kuin kär-1 Nämä ovat; vain muutamia esi-ryn
rasva.' v^^hnä myyrnättömänä j merkkejä. Ljukija voi; omista koke-suurissa
läiisSä; j a j lapset risaisissa | moksistaan lisätä lukuisia muitk
vaatteissa. t^mijiiVioj^ea Vavulla j :*•;/« -V;
he pakoittivatfaaUitidcse» antamaa
25 paimaii toutam
Mvi Iflia^iipassa,
Colmmrne^ — Cofcoume Evergreen
Motein omistaja Traxis. Winiamson
ja baltänöröainea Don Ball saivat
kilnnileSTksi kalaan 2 koukkua ja
"joukkotuhoäseidoi
yleistä aseistuksen
. i Yhtenäisyys on tcdälai niin tär-edes
j o n l n u määrän avustusta!.' työi^eliikkeelle, että voim-
Kolmekynjtti^ntälnvun
V ''Ov - l ^ hyvin sanoa - ~ jakaantuneena
nälkavup-^^ työväenlnokaa voima on heikko; yh-1
n li
Bombay, Intia. — Sunnuntaina
sai stirmansa 23 henkilöä j a 65
loukkaantui * k u n tavarajuna ajoi
matkustajajunan päälle tämän kau-p
o n i ^ esikaupungissa Wadalassa. 1 teluihin, vaan sitä oik«i1ta valvoo
Onnettomuus tapahtui kello 8 a a - l v i i s i kertaa laajempi ammattiybdis-j
molla. I J f ^ t y s l i i k e kuin vuonna 1919.^^^;^^^^^^^-J
^ • • i
•
)« •
pcöil taijiJaiapeltaaan saivat vede-i^
ä maaBe 25 paunaa painaneen
xutain-kalan (caip). Sitten he kävi-
Täc punnitsgmassa ofti^cspnsa ja b e ^
tJTä: sfeä tatrntsfn vetear.
" i l e ' ~lna!iiiH&e sen kuolleeksi ja
aen aikana ty^äisten j a farmarieii 1 tesäisenä se on kiikistamaton. . . | vecncae Baltanaren iiliaianpp^an
yhfAnäii<*>HI?(o^ijnmriia^ite patniti>ti;| Ammattiyhdistysliikkeessä olevat | paanittavakä". selitti vyiniam^on.
t ; j n l^altitng. f^mnnstafnaäT;, että se i^'Säiset käsittivät tämän J n m mo^ | "Mu:Ja vieiä •äcabdeä t u i m ^
on vagftinccaJfync^ja|inta^^ S&:l u i e s vuosien jälkeen he vihdoin |ssa.jä^^^^^kiin meaostrnmp sen ve-ben
saakl» balfitnlben velvoUisouk-1 pääsivät scpimn j a yhdistiyät Cana^ |d^tä. toutain hengitail" :
siin sisältyi d t z q i^Q^ v e r o j a i peri-|dan ja Yhdysvaltain kahden suuren! Miä}^'^'trdvät saaliinsa takaiän s a -
minen, kansalaisten ^vah^ts^ninen. j uiuokeskuksea yhdeksi järjestöksL j maan puroon, mistä olivat sen otta-jos
heidät saatiin rikoksesta k i i m u j Silloin kun -Canadan kaksi unio- • n e e S i n . ' ja 4ateelivat kun k a l a u i
Bnda^tesL Ilnkarin rooinalait
katoliset piiq>at ovat. Smoittane^
myötätunnostaan j a 'yiiteistouni^
nastaan Maailman "Ratihanneuvos.
ton k a n ^ a.
He vaativat
kieltämistä ja
>^thentämistä".
K i r k o l l i s t en toimesta oä penis,
j t e t tu - uusi kirkkojärjestö iumeltä
i Opos Pseris —- ratöian työ.
Piispojen selostuksen mukaan
Opus Pads ^tulee «naksumaan
Kansallisen' Raubahneovoston tai
sen katolisen komitean aloittaman
rauhan ajatuksen j a antamaan sille
ilniaistuKa."
ja huolditiinineBi-siitä, e t ^ yhtyi j a m u o d o s t e t t i in Ca-; pois.
Bolshoi-baletti häiieäisi
helsinkiläisen yleisön
•• H e l r i a k i ; ~ ' Bolshoi-baletin en-änunäisessS
vierailuillansa Kansain
lisoopperassa oD katsomo täyiiaä
meellinen. Hänessä yhtyi nuoniu-^'
den: £|iärmi :hämmästytläyän kyj»-^
.sääa j a ' Aiimeisteltyyä tekniikkaan."
laimeista sijaa myöten^ Edustava'Hän suoritti vaikeat sarjat huimaa-kansainvälinea
- yleisö' otti myrskyisi vassa tempossa j a k u i n leikiteDen.
s in aploodein: vierailijat vastaan. HäTK on sirotekoinen.>höybenkevyt
I. H . lausur Kansan Uutisissa j u l * i j a notkea,
kaisemassaan annisteUissa 6 o l ^ o i - k Myöskin kaikki muut osat esitet-baletin
nyt esittämän Babtsisarain I t i i n Ttaidokkaasti, joten, koko esitys
Suihkulähteestä mm. seuraavaa: |.oli loisteliaampi kuin täällä on kost
•*nta rfikin uutena todisteena jkaan nähty-klassillisen
baletin elinvoimaisuu-1 Näytäntöä kunnioitti läsnaolol-de^
ta j a kehityskelpoisuudesta j a ; laan mm. Tasavallan presidentti
samalla uutena esimerkkinä siitä,' puolisoineen. Täyden katsomon k i i -
miteh kaikki taide korkealle tasol-; toUisuus näyttäytyi jos mabdollis-l
e pSSstessään aina ylittää kaikkien ta vieläkin myrskyisemmin kuin
koulukuntien rajat Moskovalai-' edellisenä iltana. Katsojat osoitti-nen
baletti on v i i m e vuosikymme-i^at kiitollisuuttaan voimakkain ap-nien
aikana kehittänyt draimaattisen loodein, jalkojen tömistyksin j a hy-karakterisoivan,
koruttoman j a len­nokkaasti
vapautuneen tanssityylin.
Bolshoi-teatterin monivuotisen ko­reografin
professori Rostislav Zac-barovin
luoma ja täälläkin ohjaama
baletti Bahtsisarain Suihkulähde on
sisällöltään erittäin dramaattinen,
j a liioittelematta-voidaan sanoa, et­tä
meille ennestään tuttu koreogra-n
fia vasta nyt pääsi täysiin oikeuk­siinsa
vierailevien solistien - näin
mestarillisesti esittämänä. He hal­litsevat
tekniikkansa niin suveree­nisesti,
että se on kokonaan alistet­tu
ilmaisun j a karakterisoiimin pal­velukseen,
ja k a i k k i solistit eläyty­vät
osiinsa n i i n täydellisesti, että
mikään suoritus ei jää pelkäksi tek­nilliseksi
taidonnäytteeksi.
\*ä-huudoin.
Rush osoitti, että
voimaynoiNa ei
taata rauliaa
Tanoonver. — Maurice Rush, joica
on L P P : n ehdokkaana Vancouver
Centre-vaalipiirissä äsken pidetysä
vaalikokouksessa arvosteli ankarasti
liberaalipuolueen vastaehdokasta
puolustusministeriä Ralph Caihp-neya.
Campney on antanut ymmär­tää,
että rauha voidaan säilyttää
^^^^ ^ vain voimatoimenpiteillä.
Poft .4rthnr. — lÄnä-tataiira •
: aJoejaiilat tuIlaaB viettämääii tääl-
S, Iskim pofetama fceaäkuim 23 {äi- -
vinä Jofiein odotetaan erikoiseB/
sirarta kansanvadbista sflBL orat-pahan
nänä ""eaämmäisft nlfcpjiih-bt
tänä kesänä.
• Toukokuun' 27. päzväii jidilakom!-
tean ja .alvKoT^ri^frirnnaTi kokouksessa
jäijesteltiin (äijelimia jota jo oli tie-,
dossa, kutea Port Artfamin ««aston
kuoro j c ^ siDbui aJkaa oBa täydessä'
vireessä nutä.suuriai juhlia varten,
jotka pidetään Sxiäbaiyssa. ek&ann
ensaiimSisälä viäöOa: Sogpa ais fffl-^
la kuulemaan kuoroa siDä se varmaan;
tulee kajauttelemaan mahtavia säve- |
Ifä jotka saavat,'^aturieemmankh^^ "
vedettyä'mifeaansa! • • , '-' -
NolrfusÄa tulee naisten ryhmä Im-laniaan
j a lausumaan rsoukkanom
säoL viää kai muutakia objelmai
Sitten Intolasta on luyattUyTJo ohjd-maa,
mäievä juttu tai jotakia slmier
päin. JuSilaruao Port Arthurista ja
tulkinta lähte* tosiaan sisältäpäin f Rush osoitti, että voimatoimeapi-j
a on täten vakuuttavaa j a mukaan- \ t«et rauhan säUyitämisen nimessä
satempaavaa.. ovat vaikuttaneet Canadaan vahin-
Baletin päätyttyä sai esinppu
nousta - vielä lukemattomia kertoja
j a vieraat kukitettiin yleisön kiittä­essä'
heitä sydämellisin aploodein.
Seuraavana iltana Bolshoi-baletti
esitti Kansallisoopperassa Joutsen­lammen,
pääosissa Nina Tomoseje-va.
Nikolai Fadejetsbev, Aleksander
Zaitsev j a Georgi Fannenjants.
Joutsenlammen koreografia o li
nyt tialetttmestari Tamara Nikiti-nan
toimesta kokonaan uusittu, nu-g
q l l i s ^ ja sen nojalla ei voida,
koskaan räcentaa vankkaa j a pysy-
.väistä'rauhaa!;-,;
Rush o l i ätä mieltä, että Canadan
politiikkana tulisi o l l a * r a u l ^ ta­voittelu
lieveitämällä kansainvälis­tä
jännitystilannetta, kansainvälis­ten
kiistakysymysten ratkarseminqi
ranhaHista: tietä j a saada ^ i m u s a i ;
kaan suurvaltojen keskra aseistarii-aunisesta
j a lopettaa maailman j a -
kauluminen e r i Icareihin yhteisen
Euroopan turvailisnussopimuksav
avulla..
Hän syytti, että. Uberaalipoolae
t a n tulev^alie e d i s t y k s e l l e . Sit- | (m sokeasti seurannat Ybdysvaltain^
t e n v i i m e syksynä tämä työ-! politiikkaa, mikä on johtanut aseis^
läisenemmistöinen kunnallis-^ "
kä o l i lialetille s u u r d u i eduksi
Nina Timofejeva olFsuorastaair i b -
haUinto selitti v^ormiaksajille,
että nyt on suunnitelmat tehty
kunnallisen verotaakan huo-jentamiseksi,
jos veronmaksa­jat
vain valitsevat työväenmie-het
uudelleen. Ja veronmaksa­jat
ilmaisivat luottamuksensa
\^litseniiileen työväeimiiehiUe
valiten heidät entistä suurem­milla
äänimäärillä. ^
Näin syntyi Nedon-Garsonin
tuskUpailuun j a kylmään sotaan.
Rush osoitti, että tämä on johtanut
siihen, että monessa maassa on ator
miasevarastot j a näitä kauheita aset­ta
valmistetaan j a kokeillaan yhä
enenunän.
Rush vakuutti, että aseistxtskil-
X>ailu ei o le koskaan johtanut rau­haan.
Uudet tuhoaseet kuitenkin
New Yorkin pormestari Wagcerm vastaa loltdkomitea toivotti Ruotsin Amerikan
Linjan uuden lippulaivan Gripsholmin j i saa päällScön kapteeni .Nordensonin ter-vetulle^
si New Yorkiin:. Kurassa vasem :naita: Pääkonsuli Erik Kxcnvall, johtaja G.
Hilmer Lundbeck, laivanvarustaja Dan- \xel Broströni; New Yorkin kat^imgin vir­kamies
Paul Taylor, komissionääriYincant 0'C^nnor, pääjohtaja Erik Wijit ja kap­teeni
Nordenson/
vielä ei ole'kaikkiea osästojea ohjel­mat
, tiedossa^ mutta hniltavaa on, et-
*ä ätä tulee niia Kämistä kuin Lapa-takin
ja Tarmokasta. Paavo joukkoi-« l
neen antaa voimistehiesisyksiä nuo- |
rilza joi&oilta ja sitten aamui^vällä '
jo saa T i f l ^ t r t ä uibeilna jcaka järjestää .:
l a u johon tiecenkia (kallistuu koko.-,
piirin uriieilijat ihan penSdkiurheili-s
joifa myöten.
I Lauantaina kesäkuua 22 pälTänS, ^
on ae suureJt j«hnnrn^aTig«ri» Iskmi: ;
järjestämänä ja sinne kai rientää ,'
•; kafyjfi auoret silloia sillä tanssit pl- • i
jdstääa I&ua puistossa jotea sielB i
t on mainio pyörähdellä ihanaa musii- ]
|kia tabdis£a. i
Kaikesta tästä tulee viöä uudel-leenkia
selostus, mutta tämä tulkoon: ]
ayt tietooa jo ajoissa, että jf&ainen ;
voi asiansa järjestää siten, että .ott.ti-,-.'..|
laisuude^ osallistumaan alueen suu- •
i riin juhliin. — TAS.
PÄIYÄH PAKINA
KeiieMafi aniaisin ääneni?
j a kolmattakymmpntä vuotta val­lassa
olleen liberaalisen hallituk­sen
ylistyksiä: .
^l*alkat ovat' olleet korkeammat
liberaalihaHituksai ollessa vallassa
Canadassa... Canadalaiset ostavat
Kyllä porvari on aina porvari
vaikka sen voissa;^ paistaisL N i in
t t i l iq k u i t m k l i i 2(|atelleekä k u n l u in
tässä .aivan iskettmn paikallisesta
porvarilehdestä' miltä kokonaisen
d v tm käsiftäYänilmoifiakssi, jossa
kannatettän vähän römusä. l i l i e - enemmän, koska palkat ovat koboBr
laaliebdokkaita. ; K tämä mintm ar-1 iieet nopeammin kuin tavarain h i n -
Vostelev^e; Icän^^ asettumiseni | n a t . . . Voitte rahastaa kotinne os-nyt
kuitenkaan tasrkoita sitä, että i t on t a i uudistamisen, koska on ole-1 t i en ym. hintoihin n ä h d ^ Eämer-tämän
kirjoittaja valiiiistantnisi|inassa l i ^ ;(tarkoittaenykiksi t ä ^ äskettäin t u l i i l m i Cana-unionistisaa-
liikkeen toiminnalli­suuden
' ansiosta, mutta siitä huoli­matta
maanune teollisuuden omista­jat
saavat vieläkin suuremman osuu­den
työtätekevän väestön tuotta­mista
rikkauksista. Esimerkiksi
Mine HiH^mion tutkimus^&ijohta- fejja
dusmerkkL) .
J a entäs sitten konservatiivit Tä­män
kirjoittaja mui^Jtaa hyvin kon­servatiivien
viimeisen valtakauden
aikoja, j o l l o in rautakorko Bennett
teetti p o j i l l a työtä $5 knukausipal-j
a Lukin Robinson kitjoiffi tässä­k
i n lehdessä äskettäin, että vv. 1934
—56 'kuluessa kaivosteollisuuden
omistajain' voitot kohosivat 86
e^:IIa j a palkkatilit vain ^ 23
:11a.'Ja'hallituksen'indeksi osoit­taa
tavarain htntain kohonneen 60
sitten V. 1945.
Samanlainen aihde pi@a paikr
kansa kaikkien kulutustavarain, ko-aoia
vaitt' kannaitamaan jokaisessa
käänteesä konservatiiveja vain
päkäsiään säitä syystä,' että saisi
myös avokätistä ^— N.) National
Housing and Home Improvement^
l a k i (v^tion lainoja omakotiefi r a ­o
l l a opfMtd^ur puolella. E i suzn-:
kaan. matta tutkikaamme nyt vä-
I^Srn v a i n yhden ^ t n i ^ S A t n y * edus-,
tavan ptudaeen juli^^usta j a palat-
Jkaianme d t t e a ngöhemmin vaik-k
^ äib«n tmseea Canadassa ää-koinaan,
o i k o i s e s t i k i n v. 304uvulla
Ja. Beimettin (rautakorko) aikakaur
della "jöötä? pitäneeseen puoluee-kentamlsta
j a uudistamista varten
•— N . ) . . . O n olemassa onpmmän
töitä kuitt koskaan ~ aifcaigPTnnnir)
tekevät Välttämättömäksi sodan eb-käisemisen.
koska koko i h m i ^ o s t aa
uhkaa tuho.
Hän oU sitä mieltä, että maaxntoe
valtavat mabdollisundet j a saari
. ^ . , _ ,„ —. toimia raohan
sietaa pitaa mielessä nnn hitto- ^ pokesta rauhanomaisen ulkopoliitii-kuin
kunnallisvaaleissakin! ]kan nojalla.
Maänitsemassani herttaisen nai­sen
k n s a l l a vamstetossa-liberaalien
jultstuksessa könnitelSäa lukijain
huomiota fcfccan korkuisia kirjai-ania
sonaavaaa a j a t u k s e t ; lUQtea
te TftittP ?Tltt°? miocfäTino .^isait-
-srmaan ei^nmän: rahaa, olemaan
vähemmän huolissaan j a mahdolli-..
k o s k a l i b e r a a l i s e n h a l l i t n k s e n poli­t
i i k k a helpottaa Canadan hyväK
vqxntisena p t l ä m i ^ . . . Onihelpom^
pi kasvattaa lapsia, koska annetaan
perheavustusta.. . V a n h e m m a t i h ­miset
pärjäävät paremmin korote­t
u in vanhuudeneläkkein..
^Siinäpä onkin yhdeksi kerraksi,
mutta kuten vanha äitimuorivaina-jani
sanoi aikoinaan, eivät suuret
sanat suuta halkaise J a j o s m i nä
vain sinisilmäisesti j a arvosteluky-kyäni
käyttämättä ngtoiytn TOi?nk-setta
noita peperille präntättyjä
sanoja, n i i n täytyisi tunnustaa, että
sesti elämään^ pitempäänl (KUjab-joEsi pakostakin annettava ääni l i -
dUismeikki ei: (de - meidän —.. N.) ^ beraaleille. Mutta tuskinpa se a i in
tapahtuu näiltä tiimoilta,
i ^ r l i B ise^totta^ op,; että? d o l l a ^
m«»raiseirti caii.-^alaisten t i ^ l ä i^
Teidän l i b o a a l e i l l e annettu äänea^
a e tekee sea mahdolliseksi J a täs:^
sä n a k s L"
I JAiSäUax seuraa kokanainen sar-dan
liittovaltion tilastotoimiston
raportista, että '^omakoteja kykene­vät,
rakennattamaan (vaildcapa vie­lä
valtion lainoinkin) vain ne i h m i ­set;
jotka ansaitsevat y l i $5,000 v^to-dessa
j a että teollisuiistyöläisten
kfiiskimääräiBen viilclrnan^ft on $86
e l i noin $3^500 vuodessa. Jo^cainea
teiää .voi.. omakohtaisesti -. puhua
aikä-ajoittaisesti j a j o p a joHlakin
a l o i l la jaftnvasti vallitsevasta työt­tömyydestä-.
Perfaeavustnksen » b -
teen taas on n i i n , että s e todellisuu­dessa
ei <^e r nykyään yhtään sen
parempi. J o s sitäkään, k u i n aikai­semmin,
ällä väli-ikärajoja on v a in
väiöa nmutätu j a vatkattu. Ja
natukä lopuksi kun t ä sä Iflieraa-l
i en väittätä vähän kuin arvostel-laaa,
n i i a mainittakoon, että V. 1949
aimetta $40 kuukausittainen vaa-huudeneläke
nykyään olisi Vain
$33 arvoinen. Täten se $6 korotus,
joka l u v a | 1 ^ vanhuksille merkHtsee
vain samaa ostovoima kuin''olisi ol­lut
38 d o l l a r i l l a tai vähemmillä v.
palkat ovat nousseet; j a aivan vain 1959! <Nvt ^ l i rn^m^fcjn hji^^jjäji;^
Nyk^än he kyllä tekevät kau­n
i i ta lupauksia, mutta aikaisempien
kokemuksieni perusteella subtao-^
t u i s i n - n i i h in jokseenkitt varovaises>
t i , sillä k u n minua on ^'kerran pui^ |
tu, n i i n olen kahdesti varovainen."!
KyUä he nykyään pitävät aika me-. *
l a a käyttäen hyväkseen liberaalle^
syntejä, mutta en ole vielä kuullut^
enkä lukenutkaan, että yksikään
heistä o l i s i selostanutmiten kaikld
ne Diefenbakerin antamat kauniit
lupaukset ;musuisesta" tulevaisiiö-desta
toteutettaisiin ehkä työ­kansan
ikdstanntdcseila: N i i n kaike­t
i . siUä en_voi k u v i t d l a seUaisto,
että^ nämäkään porvarit haluaisivat
luopua a.semlstaan j a ryhtyä valtaan
tuUen. laatimaan sellaisia säädSt^
siä, j o ^ tateisivst tasapuölisen,te-rotuksen.
sotavamstelasta ^ hiopi^
misen j a yleencö maamme rakenta-misCT
kaiUäen kansankerrosten
etnjen miikaisestL
Niinpä tämä poika änakin jät->
tää porvarit kinastelemaan keske-:
Tiään i t s e n i paremmuudesta j i
harkitsee tarkasti, jos työväenpO»/
lueina eäinfyneillä putdneiUa olisi
parempaa tarjottavana! J a vaikka:
nämä puolueet, e i ^ t säläkään ^mi-;
tenkäSn muodoin valituksi ratka^
sevaa enemmistöä tulevaan parla­menttiin,
n i i n onhan ääneni km^
tenki&^ osoituksena imeUpiteesfäni ;<
j a jos meitä'samanlaisia oliä
k y l l i n monta, n i i n onhan berrojeB^i;
^ «iJ^l9J^.5eJbftq|nio9iu,---JSf^^^