Vapaus, December 1, 1925

              .asti
Ea.
tai
YHTEISEINTMIAAN!
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
VOI työväenluokka voittaa l
T^Zm 1925 Federated Pressin jäien. Tiistaina, jouluk. 1 ptnä — Tue&, Dee 1,1925 K. Yiioslk.—¥oL
Lontoo. — Kommunistisille johto-,
miehille langetettua tuomiota vas­taan
ovat Britannian työläiset r y h -
tjTieet päätä väisyydellä taistele­maan.
Ammattijärjestön yleisneu­voston
ja Työväenpuolueen hallin­non
yht«i.sessä kokouksessa; joka p i ­dettiin
parlamentin alahuoneella
torstai-iltana, hyväksyttiin päätös­lauselmalla,
jossa lausutaan "voima-las
protesti muutamain kommunis­tien
syyttämisestä, oletetun kapinal­lisen
salaliittoutumisen tähden."
Kokouksessa oli sellainen käsitys
vailalia, että "kuulusteluja oli elä­vöittänyt
nykyisen hallituksen po­liittiset
ennakkoluulot, eikä puoluee­ton
oikeuden jakaminen." Kokouk­sessa
verrattiin kommunistien kuu­lustelua
siihen seikkaan, kun ylei­nen
syyttäjä äskettäin luopui kan­teesta
fascisteja »vastaan, jotka vä-
Irivalloin pidättivät Daily Herald leh­teä
kuljettavan kuorma-auton.
Päätöslauselmassa voimakkaasti
paheksuttiin aiheetonta puhe- j a pai­novapauden
tradit^ionien loukkaa­mista,
kuin myös syytetyille lange-.
tettuja raskaita tuomioita ja vaadi­taan
linnaan teljetettyjen kommu­nistien
vapauttamista mahdollisim­man
pian. Lopuksi päätöslauselmas­sa
kehotetaan kaikkien työväenjär­jestöjen
ryhymään protestitoimenpi-teisiin
tuomioita» vastaan.,
Hallitukselle epäluottamuBlause
Tuomioiden johdosta tulee Työ­väenpuolue
tiistaina Ramsay Mac-
Donaldin johtamana esittämään hal­litukselle
epäluottamuslauseen. Tä­hän
mennessä on jo sata parlalnent-tiedustajaa,
etupäässä työläis^dustä-jia,
käynyt pääministeri Baldvvinin
luona' "protesteeraamassa.. kojnniu-nisteille.
langetettuja hirmuisia tuo­mioita
vastaan, joita on pidettävä
julkeana hyökkäyksenä Britannian
työväenliikkeen puhe- ja painova­pautta
vastaan." • ,
KoiainuDictipuolueen toiminta jatkuu
Huolimatta siitä* seikasta, että
suurin osa puolueen johtomiehistä
on lakkojen takana, on puojueen
keskusvirastosta ilmotettu, että toi­mintaa
tullaan pitämään yllä iuten
ennenkrr.. Toimeenpaneva komitea
on tuomioiden johdosta julkaissut
manifestin, jossa sanotaan: "Työ­väenpuolueen
Liverpoolissa tekemän
päätöksen rohkaisemana (Liverpoo­lissa
pidetyssä Työväenpuolueen
kongre.ssissa kiellettiin 'kommunis­teilta
jäsenyys T^öväenpuolueessaV,
ovat kapitalistit päättäneet hajottaa
Kommunistipuolueen, päästäkseen s i ­ten
valppaasta, leppymättönctästä v i ­hollisestaan."
"He tahtovat julistaa meidän puo­lueemme
laittomaksi. Mutta me va­rotamme,
Britannian työläisiä. Jos
he sen sallivat tapahtua, tulee Työ­väenpuolue,
jokainen sosialistinen ja
ammatillinen järjestö saman kohta­lon
alaiseksi myöhemmin." Lopuksi
manifestissa vaaditaan Työväenpuo­lueen
j a ammattijärjestöjen tehbjs-tamaan
kaksinkertaiseksi kapitaliste­ja
vastaan käymänsä taistelun.
Vaatii Canadan tehois-tamaan
varustautu-neisuutta
5,000 langattoman säh-köttimen
hoitajaa lak-koutunut
Englan­nissa
Lontoo. — Torstaina julisti la­iton
lähes 5,000 langattoman sähkö-sanomalaitoksen
hoitajaa siitä syys­tä,
että heidän palkkojaan aiottiin
alentaa yhdellä punnalla kuukaudes­sa.
Lakko koskee miltei kaikkia
brittiläisillä laivoilla työskenteleviä
sähköttäjiä, joten lakko tulee vai­kuttamaan
myös suuriin Atlantin
poikki kulkeviin linjalaivoihin, joi­den
mukana ehdottomasti täytyy
olla Iq^ngattopian lennättimen hoi­tajia.
Työnantajat ovat ryhtyneet
harkitsemaan tilannetta.
New Yorkissa ollaan huolestuneita
New Y o i k . / — Laivauspomojen
keskuudessa on herättänyt huolestu­neisuutta
brittiläisten sähköttäjäin
lakko, - josta syystä Atlantin poikki
kulkevajn linjalaivain tänne saapu­minen
tulee viivästymään, sillä laki
määrää matkustajalaivoilla pidettä­väksi
täyden määrän langattoman
sähkötyslaitoksen hoitajia, jä kun
Cunard ja .White Star linjalaivoilla
on työssä ainoastaan brittiläisiä säh­köttäjiä.
. Lakko tuskin voi levetä yhdysval-/
talaisia laivoja käsittäväksi, sillä. Y h ­dysvaltain
laivoissa palvelevat säh-köttäjät
eivät ole järjestyneitä. Mut­ta
canadalaiset sähköttäjät mahdol-;
lisesti liittyvät lakkoon.
Kommunistien ääni­määrä
kasvaa Bel­giassa
• - • /
Bryssel. — Kommunisteilla on
Belgian kunnallisvaaleissa ollut mer­kittä
vänään huomattavaa äänten-lisäystä.
Brysselin 5 piirissä ovat
he saaneet 9,000 ääntä 6,800 sijasta
viime vaaleissa, Charleroissa 7,560
6,000 siiasta, Liegessä 12,800 9,800
sijasta ja. Sej-aingin piirissä 50 pros.
enemmän kuin viime vaaleissa.
_ London, Ont. — Canadan klubin
jäsenille pitämässään puheessa lau­sui
kenraali J . H. MaeBrien, Cana­dan
kansallisen puolustusosaston
yleisesikunnan päämies, että Cana­dan
on ryhdyttävä pätevämpiin toi­menpiteisiin
maa- ja merivoimainsa
tehoistamista varten. Hän sanoi, et­tä
Tyyntämerta pidetään nykyään
"huomispäivän valtamerenä", ' toi­sin
sanoen: seuraava suursota tul­laan
taistelemaan sen vesistöillä.
Puget Soundissa on Yhdysvalloilla
sotalaivastoasema, joka, on maail­man
parhaita, ja joka kontrolloi Ca­nadan
rannikkoa. MacBrien selosti,
että Yhdysvallat on kulutta­nut
22 miljoonaa dollaria Pa­naman
kanavan supjelustarkotuk-seen,
ja että vielä tullaan 68 mil­joonaa
käyttämään samaan tarko-tukseen.
•— Canadan puolustusesi-kunnan
päämiehen selostuksen kuul-tuammo,
tuntuu Saksassa olevan
Yhdy.svaltain lähettilään, Scliurman-nin
lausunto aseistariisumisesta jou­tavalta
narrin lörpöttelyltä.
Yhdysvaltain lähettiläs
. juttelee aseistarii­sumisesta
Eläimelliset orgiat jatkavat
Sveitsin Kommunisti­puolue
saanut kolme
edustajaa kansallis­kokoukseen
Geneve. — Äskettäin toimitetuis­sa
Sveitsin kansallisen neuvoston
vaaleissa valtasivat kommunistit kol­me
paikkaa. Useissa kantoneissa ei
toimitettu vaaleja lainkaan. Sosia-liademokraattien,
klerikaalien, nat-sionalistien,
y. m. johtohenkilöt yh­teisessä
kokouksessaan vain päätti­vät,
mille puolueelle annetaan lupa
lähettää edustajia kansalliskokouk­seen.
Vaikka täkäläinen sosialidemo­kraattinen
puolue väittää, etlei
Amsterdamin kansainvälinen eikä
Toinen Internationale ole kyllin mar­xilainen,
on se luokkayhteistoimin-nallaan
työnantajain kanssa toden­nut
menevänsä" 'vielä, pitemmälle;
kuin yllämainitut järjestöt.
Uudessa kansalliskokouksessa tu­lee
olemaan 3 kommunistia, 60 " r a ­dikaalia",
49 sosialistia, 42 katolik-kista
konserv^atiivia, 30 edustajaa
farmarien, .teollisuusporhojen ja
kansalaisten puolueesta, 3 -yhfceis-
'kuntapolitiikkoa ja 3 itsenäistä.
Sosialidemokraatit suunnittelevat
liittoa Gruetlianer-ryhmään kuuluvi­en
pikkflporvarillisradikaalien kans­sa.
5,000 japanilaista teks-tiilityöläistä
lakkou-tunut
YHTEISRINTAMA TA ANTUMUS-TA
VASTAAN RUMANIASSA
Tuievain -vaalien \'aralta käyn-tiinpantu
yhtjeiarintamaBanke —
työläis- ja talonpoikaisdemokratian
blokki" — on näköjään saavuttanut
suurta suosiota kansanjoukkojen
keskuudessa Rumaniassa. Blokin so­velluttaman
yhteisrintamataktiy<-«4n
avulla on yhtyneiden ammattiyhdis­tysten
ja oppositsionissa olevain
puolueosastojen kokouksissa armah-tamattomasti
paljastettu porvarillis­ten
oppositsionijohtajain kaupanhier
ronta. Temesvaarissa on- aikoja sit­ten
TOuodostettrf yhtyneiden ammat­tiyhdistysten
ja öppqsitsionipuöluei-
<Jen välinen yhteisrintama vaalien,
varalta. Reformisteille ei näin mpo-
Jom ole jäänyt tehtäväksi - muuta
kuin nukuttaa perässä ja ollä mu­kana
yhteisrintamassa.:
'Paljon suuremmasta merkitykses­sä
kuin tämä paikallista luonijetta
oleva yfateisrintamajtakiikka, on so-
Pimua, joka on äskettäin tehty Öra-deo-
Maren työväenjärjestöjen* ja
kansallisen puolueen välillä, mikä
»pimua koskee koko'maata. So-
Punus pohjaa minimiohjelmalle, min­kä
neljä pääehtoa ovat:- 1. " l i b e -
^ s e n " valtiosäännön j a lainlaadin-
»an poistaminen. 2. Kaikkien kän­nisten
oikeuksien vakaattaminen
ja yleinen poliittinen jä sotUasam-
5. Agraarireformin jyrkkä
taiidstus ja maan jakaminen refor-poissalkemille
köylnUe talonpö-
^"f- 4. 3-tunnin tyo^an torriaa*
Bunen, työraenluokan aseman pa­rantaminen
ja yhteiskunnallista lain-laadintaa.
Paitsi näitä neljää kohtaa, jotka
käsittävät ohjelman päälinjat, sisäl­tää
sopimus. yksityiskohtaisen kun­nallisen
ohjelman, joka pitää ensi
kädessä kiinni kuntain itsehallinnas­ta
ja deniokratisoinnista.
^ Samaan aikaan jatkuvat neuvot­telut
eräiden talonpoikaispuolueen
j a sosialidemokraattien järjestöjen
välillä. Neuvottelut kuulostavat
varsin suotuisilta.
Neuvottelut . sosialidemokraatien
kanssa tarjoavat inuuten eräitä vai­keuksia,
joita sos.-dem. johtajat
asettelevat yhteisrintaman haitaksi.
He esittävät m.m. sellaisen ehdon,
etteivät yhtyneet ammattiyhdisyk-set
yhteisrintaman voimassaoloaika­n
a — t.s. kuuden kuukauden aika­na
— saa panna käyntiin mitään
ammatillisia toimintoja eikä organi­soida
lakkoja saamatta ensin, lupaa
blokin johdolta. Lisäksi on blokkia
kutsuttava "sosialistiseksi työväen-blokiksi".
"Työväen- ja talonpoikaisdemo­kratian
blokki" edustaa sitävastoin
sitä katsaiÄokantaa, ettei voida r a -
jpttaa anjmattiyhdistysten oikeuksia
itse määrätä toiminnoisaan. \Mitä
taas blokin nimitykseen tulee^ ei
5itä pitäfei kutsua "sosialistiseksi
blokiksi", koska muutkin — porva­rilliset
jiuolueet saattavat yhtyä sii­hen,
pnolueet, jotka vastustavat ny­kyistä
"liberaalista" järjestelmää.
Tokio. — Kawasaki tekstiiliteh­taalla
on 5,000 työläistä lakkoutu-nut,
vaatien palkankorotusta ja i n ­himillisempää
kohtelua työnjohtajil­ta.
Useita lakkolaisia on vangittu
mielenosotusten jälkeen, joissa he
protesteerasivat lippujen y. m. avul­la
niitä epäinhijnillisiä olosuhteita
vastaan, joihin heidät on tehtaassa
alistettu.
Rauhattomuiis Japanin tekstiili-työläisten
keskuudessa kncvaa, jo­ten
hallitus pelkää Kawasaki-teh-taalla
alkaneen lakon leviävän toi­siinkin
tekstiilitehtaisiin.
Tavallineni' japanilainen työläinen
pakotetaan tekemään tekstiilitehtais­sa
12- jopa 16-tuntisiakin työpäiviä,
7 päivää \nikossa ja pienellä pal­kalla.
Tekstiilityöläiset ovat hei­kosti
järjestyneitä, joten työnjohta^
jat ovat useassa taoaukp^c-a tavat­toman
raakoja, vieläpä lyövät työ­läisiä,
elleivät he työskentele kyl­liksi
nopeasti. ^
Zeiglerin juttu alkanut
Zeigler, 111. ,— Illinoisten kaivos^
työläisten "union edistysmielisiä jä­seniä
vastaan nostettu - juttu, joka
on paljon herättänyt mielenkiintoa
työläispiireissä, on määrätty aletta­vaksi
marraskuun: 30^^ päivänä.
Tässä juussa ovat. edistysmieliset
kaivostyöläiset syytettyinä murhas­ta,
jonka väitetään tehneen Ku Klux
Klan järjestön jäsenen. Sellaisessa
syytöksessä on m.m. .Frank €orbi^
aslev. Tämän johdosta • mainitsee
Kansainvälinen työläisten ,puolustus-järjestö,
että jos, kunnollista puo­lustusta
e i voida järjestää, niin- voi­vat
kaivoskgpitalistit yhdessä van­hoillisten
uniojohtajien kanssa saa­da
aikeensa täytäntöön, tuomitse­malla
vankiloihin paljon kaivostyö­läisiä
ja.edellämainitan majidolliscsti
telotettavaksi.
Vieni. — Rumaninh ohrana ei ole
vielä läheskään suorittanut loppuaan
I suurnuotanvetoaan. \'iime vangitse­miset
osottavat, että maan terrori-hallitus
on päättänyt kokonaan ty­rehdyttää
sorrettujen kansanjoukko-l'jen
, vapauspyrkimykset. ' Sokealla
härkäpäisyydellä, mikä on kuvaavaa
romahdusvalmiille yhteiskuntaluo-
I kalle taistelussaan sorrettujen kan­sanjoukkojen
yhteiskunnalli!5ta nou­sua
vastaan, luulee Rumaniankin
harvainvalta, ruumiillisesti meneh-dyttämällä
proletariaatin esitaisteli­joita,
voivansa nujertaa joukkoliik­keen.
Vangitsemalla siebenbyrgiläisen
työläisen, Elek Köblösin, toivoisi oh­rana
Jcuristavansa koko kommunisti­sen
liikkeen. Kokonaisen vuoden
ajan on satoja työläisiä kidutettu
mitä eläimellisimmällä tavalla, jot­ta
olisi saatu beidät ilmottamaan
Köblösin oleskelupaikan. Lisäksi l u ­vattiin
hänen päästään 200,000 lein
hinta. Päästäkseen käsiksi tähän
vapaustaistelijaan, vangitsi ohrana
eräänä päivänä Targu-Mureksissa
kokp iltamayleisön — 1,300 henkeä.
Kun tämäkin yritys epäonnistui,
vangittiin metallityöläinen Josef
Mihaly, vietiin hänet Galatsiin ja
kidutettiin, jotta olisi saatin hänet
ilmaisemaan missä Köblö« oli. Lo­puksi
, ommeltiin Mihaly säkkiin ja
vietiin Tonavan rannalle. Täällä i l -
motettiin hänelle, että .härtct viskat­taisiin
virtaan, elleij h^n antaisi oh­ranalle
sen vaatimii tietoja Köblöy
sistä. Mutta Mikaly vaikeni.
Eräältä Finkel-nimiseltä ylioppi­laalta
on ohrana niinikään kidutta­malla
turhaan koettanut saada tie­toja.
Kun hän ei noiidattanuf hei­dän
tahtoaan, piestiin-'hänet muo­dottomaksi.
; 2lTV^a^??;:^ra?itiil|ityÖT
Iäinen J . Kessler laskettiin hehku­valle
raudalle ja hänen sormensa
ruhjottiin. Erästä toista ylioppilas­ta,
nimeltään B. Zaharescu, taas
piestiin niin kauan, että menetti ta­juntansa.
Yhtyneen puutyöläislii-ton
sihteeriä, joka" oli laskettu van­kilasta
16 päivän nälkälakon jäl­keen,
piestiin samoin, niin että hän
oli menettää henkensä verenvuotoon.
Toimittaja <Dor€naun kohlalo oli sa­manlainen.
Tällaiset eläimelliset orgiat kuu­luvat
nykyään päiväjärjegtykseen.
Kischinevin jättio'ikeudenkäynnin
jälkeen ^ikoo Rumanian hallitus
panna alulle uuden suuren oikeus­jutun
kommunisteja vastaan. Kan­sainvälisen
proletariaatin on tar­mokkaalla
toiminnalla estettävä tä­män
eläimellisyyden jatkuminen. .
Turvallisuussopimus
vahvistettu Saksan
valtiopäivillä
Berliini. -— Perjantaina vahvis­tettiin
valtiopäivillä vLocarnon tur­vallisuussopimus.
Viimeisessä luke­misessa
sen puolesta annettiin 300
ääntä ja vastaan 174. Sopimuksen
tultua hyväksytyksi, on hallituksella
oikeus allejdrjofctaa viralliset sopi­muskirjat
Lontoossa.
Samaten hyväksyttiin ne toimen­piteet,
joiden kautta -Saksa tulee
pääsemään Kansainliiton jäseneksi.
Yhtymisen puolesta annettiin 278
ääntä j a vastaan 183.
Berliini. — Amerikalaisten kes­ken
pidetyissä kiitospäiyäjuhlalli-suuksien
yhteydessä keskiviikkoilta­na
lausui Yhdysvaltain lähettiläs
1 Schurmann, että senjälkeen kun. Lo-carnon
turvallisuussopimus on lo­pullisesti
allekirjotettu, tulee Yhdys­vallat
kannattamaan Saksan vaati­musta
yleisen aseistariisumisen to­teuttamisessa.
"Jos kansakunnat haluavat unhot­taa
heidän entiset kärsimyksensä ja
välttää tulevia yhteentörmäyksiä; on
välttämätöntä, että sotaan kiihotta­vat
seikat poistetaan", lausui lähet­tiläs
Schurmann.
Parlamenttien välinen
kommunistikonfe-renssi
xBrysselissä on marrask. 12 pnä
alkanut eri maiden kommunistipar-lamenttaarikkojen
konferenssi, mis­sä
on edustettuna ^Ranskan, Englan­nin,
Belgian, Saksan ja Sveitsin
parlamentinjäseniä. Päiväjärjestyk­sessä
on seuraavat kysymykset; Lo«
camo; suojelustullit ja kauppasopi-muspolitiikka;
8-tunnin työpäivä ja
Wa8hingtonin sopimus; Elsass-Loth-ringin
pulma. •. •
Ensimäisenä asiana käsiteltiin Lo-carnon
sopimusta. Cachin selosti
sen syntymistä ja korosti, että oli
valaistava sen rauhanvastaista luon­netta,
i Iptöcker huomautti, että so­pimuksen
takana oli ei aihoastaan
Englanti vaan my^os Amörika. Ame-rikalaisH
kapitalistit mielivät raj ot­taa
Ranskan hcrravaltaa Europassa.
Tämä on syynä siihen, ettii Yhdys­vallat
tukevat Englannin politiik-^
kaa Ranskaa ja neuvostovaltaa vas­taan.
II .Internationalessa vallitsee
suuri hämminki Locarnosppimuksen.
sisällön suhteen. Ei ole edes pääs­ty
selville mitä se sisältää eikä yolr
tu määritellä,, iantaä sen suhteen.
'gaklÄläkbrJsti; ^Ä'^^^^^
käyttää hyväksi työläisten ja pikku­porvarien
epäluuloa Locarnon sopi­mukseen
nähden, jonka sopimuksen
vaikutuksia ei vielä voida määritellä.
Toinen Relander-kanne
"Politikehiä" vastaan
kuniottu
Putoilee myötäänsä he­vosen
selästä
Grand Canyon, Ariz. — Supia
Smiley, Hasaupai intiaaniheimon jä­sen,
joka nykyään on 104 vuotta
vanha,, harmittelee sitä, että hän
myötäänsä. putoilee hevosen selästä.
Viiraieksi putoaminen tapahtui, k an
hän oli ollut 4-vuotia3 poikanen, jo­ten
*ensimäisen ja toisen kerran yä^
liä ei ollut kuin häiäinen 100 vuot­ta.
Tällä kertaa valittaa hän. lou­kanneensa
itsensä pahoin. ,
Kunnioita '^nsan-
^ valtaat* '
Belfast, Irlanti. - - - Samuel Pat-terson,
oletettu kommunisti, tpomit-tiin
kuudeksi kuukäadeksi pakko­työhön
Icebotettaaän; eiSääsa Belfas­tissa
pidetyssä joukkökokonksessa
olemaan laottamatta äanes^^een;
vaan itotVaanttnnaan* sensijaan 1d-vä^
riin, revolveriin j a pommiin.
Tukholma. — (Postitieto.) So­sialidemokraattisen
oikeusministerin
nostama toinen painovapauskanne
"Politiken" vastaavaa vastaan "Kon­na
oh konna"-nimi8en artikkelin joh­dosta,
mikä oli kirjotettu edellises­sä
jutussa annetun langettavan tuo­mion
johdosta, oli marrask. 12 p:nä
juryn käsiteltävänä. Tunnin verran
asiaa harkittuaan selitti jury, ettei
mainittu artikkeli ollut rikollinen.
Otsakkeella: "Juryllä ei olliit mi­tään
väittämistä 'Politikenin' Relan­derista
antaman luonnekuvan joh­dosta"
kirjottaa lehti, että juryn va­pauttava
lausunto Relanderin asias­sa
sisältää ensi kädessä kunnon ne-näpiuvin
sosialidemokraattiselle hal­litukselle.
Tämän matelevaisuus
Suomen presidentin suhteen sai
vastauksen, jota ei voida käsittää
väärin ja jonka pitäisi merkitä ter­veellistä
läksyä herroille sos.-dem.
ministerille, Sandlerille, Nothinille,
Lewins3onille & kumpp. Juryn pää­tös;
osottaa muuten, kuinka 'vähian
rakastettu Suomen pyövelihallinto
on porvarillisissakin ruotsalaisissa
piireissä. Tämä on merkkinä siitä,
että "Politikenin" lausunnot ovat
saaneet osakseen myötäuntoa myös
ulkopuolella työväenluokan omia ri­vejä,
lausuu lehti. <
Ammatillisen eheyden
jarruttajat
Ranskan reformistisen Ammatti­järjestön
yleisneuvostolla oli joita­kin
aikoja, sitien istuntonsa, missä
järjestön sihteeri Jouhaux kosket­teli
Englannin ammattiyhdistyksten
ehdotusta eheyden aikaansaamisek­si
ammatillisessa liikkeessä. Koko
hänen puheensa uhkui vihaa eheys-pyrkimyksiä
vastaan.' "Venäläisten
ehdot^ma konferenssi", sanoi hän,
"ei voi tapahtua, ennenkuin venäläi­set
ammattiyhdistykset ovat liitty­neet
Amsterdamin intemationaleen,
t.s., rikkoneet välinsä järjestöön,
jonka ne ovat luoneet'^taistellak­seen
meidän kansainvälisiä toimin­tojamme
vastaan, ja joka juyri
on hajautuneisuuden syy." Tämän
hyökkäyksen, jälkeen "Moskovaa"
vastaan raivosi Jouhaux "Englannin
ammattiyhdistysten tarkotyst^n joh­dosta
sekaantua ^ranskalaisiin asioi­h
i n " . (Vain Jouhauxllla y. m. on
oikeus sekaantua esim. venäläisten
asioihin!) TämSn jälkeen ylisti
Jouhaux Locarnon tapahtumia sen
hengen tuloksena, mikä elähyttää
ammattiyhdistyksiä. Koko jou-hauxin
esitys oli suoranainen hyök­käys
konferenssia vastaan, joka
kokoontuu jouluk. 1 p. Lontoossa,
ja missä Amsterdamin johto ja
englantilaiset ammattiyhdistykset
keskustelevat Venäjän kysymykses­tä.,
Jouhauxin puheesta kävi sel­ville,
että reformistiset johtajat t u ­levat
vastaisuudessakin jarrutta'-
maan kaikkia ammatillisia cheyspyr-
Itimyksiä. Tämä jarrutus kun ori
heidän opian mahtiasemansa edelly­tys.
- I
Pohjanmerellä vallin­nut
ankara myrs%
Lontoo.; - r - Tänne fibapuneidenlai-rellä
vallinneesika, ankarasta myrs­kystä.
, Pöhjoisr-Europan; Imaista tul­leissa
tiedoissa sanotaan, että myrs­ky
on aiheuttanut suuria tuhoja.
Nordeichissa, lähellä 'Bremeniä, o l ­leet
kolme' radiolenijfi,ttinren totnia
on kaatunut.^ Pohjanmeren ranni­kolla
on useita kalastaja-laluksia t u ­houtunut
ja parikymmentä henkeä
on' hukkunut. •
Edistysmielisestä tullut
vanhoillinen '
Toronto. — Ontarion maakunnan
lainlaatijakunnan edistysmielisen
ryhmän jäsen, Manning Doherty,
pyrkii eroon edustajatoimestaan. Va­litsijoilleen
East Kent vaalipiiriin
on hän lähettänyt kirjeen, jossa
Moskova. —Punaisen Taloudelli­sen
Internatsionalen^ lähetystön pa­lattua
Kiinasta j a Japanista j a saa­tua
selville miten Kiinan j a Japa­nin
työläiset ovat edistyneet jär­jestäytymisessä
teollisella alalla ja
kuultua" niistä vainoista, joiden alai­seksi
kummankin maan työläiset
ovat joutuneet, kehottaa Punainen
Taloudellinen Internatsionale kaik-kia.
osasto jaan ryhtymään välittö­miin
yhteyksiin näiden unioiden
kanssa ja auttamaan niitä taistelus­saan.
Vetoomuksessa sanotaan: •
"Punaisen Taloudellisen Intemat-sionalen
lähetystö, joka äskettäin*
palasi Kiinasta ja Jitpanista j a neu- '
vostovallan unioiden keskusneuvos- '
to, mainitsevat raportissaan Punai­sen
Taloudellisen Internatsionalen
yheydessä olevan Kiinan ammatti-unioliikkeen
huomattavasta jcasvus-ta
ja poliittisesta kypsyneisyydestä.^-^
Samalla kertaa lähetystö esittää
meille joukon tosiasioita, jotka va­kuuttavat,
.että imperialistit ja-eräät
Kiinan porvariston osat'Jcöettavat
tukahduttaa kasvavan* työväenliik*- '
keen maassa. ' _ .
"Punaisen Taloudellipn Internat­sionalen
toimeenpaneva komitea on- >
sitä mieltä, että välitön yhteys Neu-.
vostoliiton unioiden ja Kiinan unioi- '
den välillä on suuri askel k i i n an
työväenluokan voittamiseksi <)saaot-tamaan
maailman työväenluokan
kansainväliseen- liikkeeseen. ;. .
"Toimeenpaneva komitea pyytää |
kaikkia liittyneitä järjestöjä ryhty­mään
välittömiin yhteyksiin, Kiinan*
ammatiunioiden liiton kanssa K a n - :
tonissa ja tekemään, kaiken voita­vansa
työväenluokan valmistamiseksi
aktiiviseen taisteluun! Kiinan nuoren ; •
unioliikkeen tukemiseksi. ' • , ,
"Japanissa tervehtivät kaikki; työ­läiset
läheystöä innostuksella, Ja
tämän takia Japanin työlUisiä v a i -
nottiin, satoja, vangittiin, raakamai-<
sesti piestiin |a luovutettiin - Japä^' :
nin poliisin barbaarimaiseen • huös-aapj.,
-Tämän tarkotuksona ^ «U-, es- .'
mattiunioideh'välillä. Toimeenpa,n&>
va komitea lähettää veljelliset w r - r .—
vehdykset Japanin työläisille'''Ja pyff'-
tää kaikkia liittyneitä järjestöjä ph&i'
testeeraamaan röyhkeä|L;\3)olilsihal:^l,;-
lintoä vastaan Jäpianissa. ^; :
"Eläköön' Kiinan ammattiu-nioidgr^
liitto! i. ' ' " '
"Eläköön Japanin työväenluokkät '
"Alas Japanin kapitalistien p o l i i s i ' ' '
hallitus r
ilmpttaa tiedottaneensa touhuistaan
lainlaatijakunnan puheenjohtajalle,;
sekä selostaa epär^helli-seksi sen/ jos
hän edelleen "jäisi lainlaatijakuntaan
edistysmielisten ryhmään, koska hä­nen
täytyy kannattaa konservatiive- '
ja liittohallitusta koskevissa kysy- .
myksissä. » •
/
RIEHSUNTA AMMATIIMS*^^^
TA EHEYTTÄ VASTAAN
Oudegeeatin hyökkäily
Sanomalehtipaperin
vienti suurenee
' Montreal. — Sanomalehtipaperin
valmistaminen lisääntyy {säännölli­sesti.
Sitä -toteaa m.m. se seikka,
että lokakuussa lähetettiin sanoma­lehtipaperia
ulos maasta yhteensä
124,529 tonnia, nousten sen arvo
dollareissa laskettuna 8,773,538.
Viime vuoden lokakuulla oli ^Vienti
ainoastaan 99,812 tibhnia, jonka»ra^
hklllhen arvo oli 1,807,539 dollaria.
Kuluvan vuoden ensimäitien kym­menen
kuukauden aikana, on saho-malehtipaperin
vienti noussut yh­teensä
1,142,029 tonniin, sen r a ­hallisen
arvon ollessa 80,478,010
dollaria.
•'Het Voikin" tiedonannon mu­kaan
on Amsterdamin Internationa-len
sihteeri Oudegeest äskettäin pi-tänyt
, Amsterdamissa puheen kan­sainvälisen
animattiyhdistysliikkeen
eheyskysymyksestä. Hän hyökkäsi
siinä mitä hämmästyttä-vimmällä ta­valla
oman internationalensa pu­heenjohtajaa,
Purcellia, vastaan.
Hän kutsui venäläisten "yhteisrin-tamataktiikkaa"
epärehelliseksi, ja
selitti, että Pnrcellilla ei ole mi­tään
oikeutta Amsterdamin liiter-nationalen
puheenjohtajana mene­tellä
yhteyden lupmiskysymyksessä
venäläisten ammattiliittojen kanssa
siten, kuin häh on meneteByt. Pur-cellin
puljc Yhdysvaltain a'mmatti-järjestön
kongressissa on riittävä
syy Purcellin j a Amsterdamin In-ternationalen
välisten suliteiden
katkaisemiseen. Oudegeestin miele.s-tä
oli P«ir^ellin taktiikka vieläkin
hyljättävänipi kuin kommunistien.
. jEnglannin -porvaristo, jolle am­matillinen
eheyiB on kauhistus sil­lekin,
lausuu peittelemättä ilonsa
Oudegeestin eEiintymtsen johdosta.
Niinpä ' ;mainit3ee /'"liberaalinen"
Manchester Ciuardian-lehti, että.Tnai-ni^
tu ; kiistakysjrmys t\fjke>'
Amsterdatninv Intemationalenja
Enjglannin ammattiyhdistysten yleis-:
qeuyostoh välisessä konferens^ssa
jouluk. 4 piiä;' ^l^hti vakuuttaa, et^
tä -Oudegeestin ankarasta' arvoste­lusta
pettäen tehtäisiin tällöin lop-jpn
Purcellin ja hänen jyrkkäin to^
veriensa vasemmistopoUtiilcasta» ja
että Englannin ammattiyhdistykset
eivät tule, kuten mannermaalaiset
johtajat ovat pelänneet, ottamaan
vastuulleen yhteyttä venäläisten am-matiliittflfjen
kanssa, koska se mer-i
kitsisi hajaannusta Amsterdamin I n - '
temationalessa. Yhdysvaltain am­mattijärjestön
kongressi on osotta-
,'liut, ettei se tule liittymään Ams­terdamiin,
jos tämä on yhteistoi­minnassa
. Moskovan kanssai Pur­cellin
esittämä ammattiyhdistyspoli­tiikka
hyljättiin päätävästi mainitus­sa
kongressissa. Pur2c!l:II:i j a hä­nen
tovereilleen englantilaisessa
yleisneuvostossa on nyt ratkaista-vanaan>
jatkavatko he tähän asti
harjotamaansa agitatsibnia, vai luo­puvatko
siitä, estääkseen murroksen
Amsterdamin ' Internationalessa ja
Amerikan ammmattijärjestön eristy­misen,
lausuu "Manchester Guar­dian".
Olemme juuri maininneet _ rans­kalaisen
Jouhauxin Samansuuntaises­ta
hyökkäyksestä kansainvälistä a m ^
matillista eheyttä vastaaa. pnde-geestin
esiintyminen on, mikäli mah­dollisia,
vieläkin julkeampaa. Pfl?*-
cellin puhe Atlantic Cityssä on var­sinkin
raivostuttanut ' -Oudegeestiä,;
ja kuitenkin esitti hän siinä, näkö-kantoja,
jotka; joMinenlnokk^^
nen työläinen hyyälöyy.. Mutta r e -
fprmistjt. peIk^vät4:Purcellin y.m.
esittämäin IcatsaiitpkMtojen^^^ :
tamista, pelkäävät ^tä.syvästi kuin •
ponraritkih, ininkä^ voi ym-nurtää
3£ätteriläiskeen,''mlftkä TsSor-.
mististen jöhtajain^^^^^^^^^
puheet herättävät Mristäjäm lelrissiL
i i
M'