1960-08-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.1
-telut Yhdysvaltain ja Kuuban välillä. . ,
^' ' i Mutta Washingtonilla on omat sotaiset piirustukSerisa
J A V , „ , U « « . . n o f n f ^ n "XroHirteiVi+oori TTprtprin 'inhtama Yliflvsväl?
'ia.
i ^ tiossa Kuubaa "vakoilijani ja sissijoukkojen harjoittamisesta
Sr^ . kdmmunistivallankuriiouksen levittämiseksi kautta 'Anieri-
Jean."' ^ . < ^~
f , 'Ajatellaanpa asiaa.- Fidel Castron johtama Kuuban val-
^ " lankumoushallitus ei ole kommunistihallitus — tosiasiassa
y'". Castron haliituksessa ei ole yhtään ainoata kommunistia. Ja
J ; . vaikka Castron hallitus oli pakoitettu kansallistamaan eräitä
> yhdysvaltalaisen suurpääoman laitoksia, jotka asettuivat
Kuuban hallitus lupasi maksaa täyden hinnan entisille omis-
J '' tajille näistä laitoksista — edellyttäen, ettei Kuuban-taloutta
L , "tahallisesti vahingoiteta ^ästä eteenpäin Yhdysvaltain toi-
' , 'mesta. . "
^ Castron hallitus on pörvarillis-demokraattinen hallitus
jonka perustavoitteena on maan itsenäisyyden saavuttami-
Roa sanoo sen olevan toimenpiteen
loiilliprMSttiiMa^^
;Hätf|larwiifSeti^
aottMu||g^
kohtaan" ja Kuuban'ulkoministeri
vakuutti ettei hänen maansa osal-
'^isj|§rrö|v^
^JroBstip^iettäl^
käydä tasavertaisina. ': ' "
Yhdysvallat suunnittelee käyttää
Guatemalan nukkehallitusta' .'saadakseen
"todistuksen" että Kuuba
suunnittelee, hyökkäystä Guatemalaa
vastaan.
'Tosiasia orii kuten.Kuuban lehdet
ovat osoittaneet,, että Guatemalan
hallitus suojelee Kuuban vastavallankumouksellisia.
Se vaikutusvalta, mitä Yhdysvalloilla
on moniin; latinalaisiin halli-tuksiih,
palj astuu'OAStnk^^
sin työjärjestyksestä, jonka Washington
on, määritellyt ja siihen
^kuuluu sellaisia kohtia kuin "voimistuttaa
Amerikan sisäistä ^systeev
miä erikoista mannermaata' koske:
vaa hyökkäystä vastaan" ja "Amerikan
demokraattisen järjestelmän
puolustamista . subversiivista. toimintaa,
vastaan".
Tämä sanahelinä on selvästi kohotettu
palvelemaan savuverhona
Kuubaa vastaan.kohdistetun hyökkäyksen
peittämiseksi
Lisätodistukisena:: on;'-jos sellais-maailmani
ihmiset;tukevat Kuuban
vallankumousta. ,
Ghilen, Kommunistipuolueen :po
liittinen komitea elokuun 9, piiä "kommunistit yrittävät päästä kont-,
nen ja vakauttaminen sekä feodaalisen talouskomennon uu- ,
djstaminen.j.a ulkomaisen suurpääoman vallan lopettaminen
i j ; . , maassa. ^ - . ' ^
*" " Miittffkun Kuuban hallitus on pannut oman maansa
ii'
Washihgtönissa hirveä möly ja nyt pitäisi saada' OAS-järjes-tön
maat tuomitsemaan ."Kuuban kommunismi".
H maita ^öjnaksumaan .luja asenne Kuubaa vastaan".
li\ Tarkoitus on siis ilmeinen — saada OAS-järjestön jäsen-
) ^. vallat painostamaan Kuubaa moraalisesti ja aineellisesti.
Tilannekuva "pahenee vielä erittäin räikeästi siitä jos
muistamme että Kuuban — kuten Canadankin — pitäisi olla
f: . sisäinen asia eikä missään tapauksessa oikeuta Yhdysvaltain
> ' sekaantumista Kuuban sisäisiin asioihin.
V-, missä'-Yhdysvallat on "niskan päällä" ja omaksua maan ja
^1' 'valtion • etujen mukaan täysin puolueeton ulkopolitiikka.
- Mutta ulkoministeri Green on ilmeisesti sitä mieltä, että
\p vaikka maamme on sidottu käsistä ja jaloista NATOoon ja
PohjoisrAnierikan ilmapuolustusliittoon, niin uneidän pitäisi
Ir' kansakiintana tuppautua vieläkin .lujemmin yhdysvaltalais-
>> ten kenraalien ja heidän poliitikkojensa kontrolloimiin liit-
Ifcv^r -Lontoosta; ^Englannista, saapuvat uutistiedÖt|?kertbvat^
MANNERHEIMIN POSTIMERKISTÄ
: Muistan^^^^k
lisesti täällä tuomittiin ne: kansalaiset
jotka v. 1918 olivat vapaaehtoi-
'sina^ sillä, puolella jota johti Mannerheim.
Muistan kun' olin yksi
niistä "tutkijakomiteanVjäsenistäj
jotka oli valittu Wolfsidingin, nykyään
"Suomi-kyläni asukkaista. Komitean;';
tuli tutkia jokaisen ,paikka-kunnalie
tuntemattoman/tulokkaan
onko::'hän se kahdeksannentoista kapinan
jälkeen tullut ja kummallako
p^oien; on ollut "lahtarieh": vai;"pur\
•naisten'': ; Muistan tapauksen^niiltä
ajoilta kun oltiin Wolfsidingin-haa-lilla
iltamissa ja kun sinnekin tuli
tiintematoti mies niin minun oli
mentävä ottamaan ^häneltä selkoa
-kuka hän on miehiään. Arthur
Tenhunen, joka oli hänen nimensä
rohkeana miehenä nousi näyttämön
syrjälle ja sieltä hän lausuu. Kunnioitan
suuresti teidän menetlelyän-ne,
sillä se kapinareisu oli sellainen
jotta siitä kyllä saa ottaa selkoa
sellaiset joiden ei ole'siinä tarvinnut
olla. Olen jo poikasesta asti
joutunut itseni elättämään ja sen
vuoksi blen aina puolustanut työ
Iäisiä ja niin tulen tekemään edelleenkin
ja niin hän tekikin . Arthur
oli paikkakunnalla 30 vuotta'ja
minulla läheisin naapuri 20 vuotta
ja viime talvena hän muutti sinne
josta ei tulla takaisin. Otin tämän
tlitkijakomiteakysymyksen itähän
kun siitäkin ollaan montakin
eri mieltä niin panin mitä siitä
ajatteli "tutkittava" joka oli ollut
itse kapinassa jota Mannerheim
johti ja siellä alkoi saamaan tuota
ihmeellistä kunniaa joka aina vain
näyttää nousevan: - N
nyt ansiotakin kun' oh tuon aatteen
isä. Mussöliinin kuva oh kai seuraava
jpka pannaan Setä-Sämin.pos-;
timerkkiin ja siitä tuleekin mahti-merkki
kun se. pannaan 'siinäasus:
sa kun Italian kansa hänet jätti viimeisen'
kerran hyvästi. En tiedä o-likoMussoliini
saanut koskaan kar-valakkia
päähänsä ja jos olikin saanut
niin se olisi kuitenkin tuossa
hyvästijättötilaisuudessa 5 pudönnuti
jasiinäkahakassa siltä putosi muuten
maine, mutta Mannerheimin
maine aina .vain kirkastuu, vissiin
kai se johtuu Venäjästä mutta huono
ajatus.' 01isi'ta^innut olla paljon
(parempi jos/panisivat'vaikka [Paasi-,
kiven kuyan Yhdysvaltain postimerkkeihin
joT Suomea-.-^haluttiin
todella kunnioittaa.
- ' . Jacob. Huhta.
' ;
toimisenfaaikaytonSsekäipurkaälmaansalkamaraUai^^^^
or#rWkkaf5Brit^nriianfamma,ttiyhdis,tysyaen:|fenemmisto ar- , cana
yellaan 30 olevan.^oikeistojoh-nian
pitaisi nisua ydinaseensa
vksiDuolisestiMelleiMkänsainVä^i
lemättä toimeksi. Tämä britti-
•iäist5^iä'istÄI»Äiif^lfc'|t
paattävasasenneiantaätta] atte^s
lemisentiiaihettaife^myosilfmeillei
!taMtiaSff^flwif|ÖÄSm|ty^
je^tykseen^oni kieltäydyttyi^^^o^^^^
:niästk))Kuutan.eHdottaniia kohtia,
]otka^. koskevat - Yhdysvaltain ' se-rikan
maitten yhtenäisyyden voi-mistuttariiisestaA
sekä: kiiinkarlVh-dysvallat
riis^ääJatJnalai^n Ameri-kan
maita.*4 t ? K
- Taman '^-^iYhdysyaltainsäiHy.aiinista^
•man . työjärjestyksen .-johdosta' on
Kuiiban . unionistisen-/liikkeen 33
:^Qlii^jaa^^
kalaisten'.-valtojen .ulkoministerien^
päätökset tulevat kohtaamaan Latinalaisen
Amerifcan -maiden kansojen^-
ennenkaikkea %öläisten;:t
ta/päättävää vastustusta.rja ne-tulevat'
epäonnistumaan. '
Kuuban ulkoministerin lausunnossa
ilmaistaan'luottamus,~että'Latinalaiseni
Amerikan maiden^ kansat
työväenliikkeen>johdolla sekä muut
iyritylcsefSiiä ^i^^isiii:u^s;i^^
.sia^Kuuban?imperialistivastaisen%ja
'd(^ökrMttiäeri:i;KälIitiukseh@ku^
itamiseksi^^raudallaljalverelläfjai^sa^.
USAinlyAltlÖbEPARTOENTTI
HERJASl;^;KUUBAAf£OUCPI^
Yhdyfsvaltion . valtiodepiartmentti
käytti äskettäin ^Göuchichingin?kon-;
fnrenssia'; joka , pidettiin Geneva
Parkissa,^ Ontv^K^^
seen.- 'Yhdysvaltain valtiosihteerin
apulainen R.'R. Rubottom sanoi, että
OAS:n täytyy ottaa_ huomioon
KuubaiT sekaantirminen,:kommuniST
tien 5 avoimen tunkeutuminen «Kuuban
hallitukseen ja Kuubassa puuttuvan
demokratian.
Serafino Romauldi,' joka toimii
AFL-CIO:n amerikkalaisten unioi
densyhteysmiehenä^ maalasi mielikuvituksellisen
.kuvan " kuinka
Köysi 'ksdolsij'. g
mutteit3ratlre'imut
, Port A^hur. \Viime suntiunf
taina oli suunniteltu suoritettav|k|
si3 köydeWtokiIpaiIaKCanadän^ Siio^
malaiseif^Jl?i^o#^kiieiisälS
jninfpivstQssavkdlQ|3^ajoissa;^
.lailtPkeuiumaii^
Iiuolueisim .-r^ * —
Tällaiset lausunnot' antoivat ,s8-
puhujlen?!¥aoukossaif;diirinyöskin
Costa Rican entinen^, presidentti
JösepUgueresiljokasonfsaavuttanut
^i^MiiluiiMli^^
ttänyiNkauiiatäHam^ikkalaisten^tpoli-.
malksa,'
, Saapuvilla oli myöskin Columbian
yliopiston professori Frank
Tannenbaum,- joka sai yliopistolli-siBii;
kuhnia
taattori Castillo' Armasilta. -
^pituinehl!ilyj#köysiibli«
^»iliiainostiikoydenv autppnsä^jaävei
mukanaan kun osaston jäsenetuja
itöinutsijat^ olivatf ravmtolassaspopr
pimyyinälässä 'ja. toiset/saunassa.; "
^ Ä p n | ^ r i i h w l l f ö j 3 | ; ^ s
Amerikkalaisten puhemiehet kuluttivat
paljon" aikaa saadakseen
Canada liittymään Amerikkalaisten
Valtojen Järjestöön. He haluavat
käyttää tätä maata verhona voidakseen-
tehokkaammin esittää imperialistista
poliitiikkaa
On huomattava,- että Kuuban
kansan ja sen hallituksen puhemiehiä
ei osallistunut-tähän konferens-sun.
'm.
• •
RKri i,'vJ.-':-.-jv--r
III
Cleveland^^ Canadassa syntynyt
monimiljoneeriCyrus Eaton sanoi
täällä Terminal :.Towerin, rakennuksessa
olevassa, virastossaan,; että oli-^
si "kauhea, jos yksi.pommi tuhoaisi
kaikki .tämän .alueen.. En halua
nähdä. ' että kaikki tämä tuhotlai-siin."
• Ydinsota tuhoaisi yhdeksän jokaisesta
kymmenestä: amerikkalaisesta,
sanoi hän ja-"hävittäisi, kaiken sen;
jonka Yhdysvallat on kehittänyt
loistavan historiansa, aikana". Hän
sanoi, että Neuvostoliiton pääministeri
haluaisi kylmän sodan lopetta-;
mistä. Kun hän sanoo, että hän
mieluummin'"kuluttaisi; varoja: parempien
asuntojen, "koulujen ja
teollisuuden ^rakentamiseen kuin
aseistukseen, minä uskon :häneen"::
Yhdysvaltain "voimakkaideiT pii-rien^\
rerikoisesti:Pentagonin' ja .atomienergiakomission
tulisi ottaa.palr
jon vastuuta.' kylmään sotaan nähden.
Yksityisyritteliäisyys Yhdysvalloissa
on edullisempi kuin kommu-nismij
mutta ?!me emme voi tuhota
kommunismia; se on täällä:ja siksi
oppikaamme elämään sen kanssa".
Mr, Eaton on tiukka liikemies eikä
pidä itseään minkäänlaisena
ideo!ogistina/i: H
rauha ja-rinnakkaiselo ovat yksinkertaisesti
v-loogillista.
"Kapitalisteista voidaan sanoa,
että he haluavat; voittoja", sanoi
hän: '•Yhdysvallat ei hyödy jos
50,000i000,000: kulutetaan vuodessa
aseistukseen, joka lopullisesti räjäyttää
kaikki olemattomiin. •
"Maailman joukkotuho on vastakkaista
sivcysopillei ja auttaa, sitä ja,
valmistaa':;:joukkotuhoa: merkitsee
aavan
"Geneve. — Evankelista Billy Graham
ilmaisi-täällä perjantaina usko-:^
naan, että uskontokysymykset tulevat
viemään "ratk«aisevaa":.osaa.;YhT
dysvaltain presidenttivaaleissa ' ensi
marraskuussa.' •
"Miehen uskoa ei 'voida erottaa
henkilökysymyksistäV; sanoi .Graham
jonka ristiretket ulkomaille eivät ole
tiettävästi-johtaneet kertaakaan vas-;
tatusteh rcpiiblikaanipuolueen ..hallir
tuksen kanssa.
Mr. Graham kieltäytyi sanomasta,
kumpaa - ehdokasta hän vaaleissa
kannattaa, roomalaiskatoliseen' kirk-^
koon- kuuluvaa idemokraattipuolueen
ehdokasta, senaattori John P. Kennedyä,
valko republikaanipuolueen
protestanttista ehdokasta, varapresidentti
Richard M. Nixonia.
Graham selitti, että uskontokysy-mys
on nyt äanettömämpi "mutta
syvällisempi" kuin v. 1928, iolloin de-mokraattipuolueen
roomalaiskatolinen
presidenttiehdokas'AI Smith hävisi
republikaanien Herbert Hoove-rille.
•;;'!B:i;:v'y5i^aK;w
%f5^4!/•mm.:..:. ^.
JTotuutta on
Karvas kiiuUä
,Bryssel.,— Kongoa koslTeva väittely
keskeytettiin torstaina Belgian parlamentissa,
kun ministerit lähtivät
edustajakamarista vastalauseena
erään'kommunistin lausunnon joh-doita
Kommunistinen edustaja 'Gaston
Moulin syytti hallitusta siitä, että se
| l | | | g | j a | g ^
kun hän kieltäytyi ottamasta sa-siiöJäaivitakaisiriÄVipiikkasi^
eklif^
mies että T.Afrikan;, asiain
häntä tdhdnv .kehoittivat, lähti vii-meksi
mainittu salista .muiden halU-mmmmmm'
pilvenpi^^^^^^ ja mahtavien
teolljsuuslaitoksiemme tuhoa: eikä
sellaisessa ole mitään järkeä.
"Maailmassa täytyy syödä kolme
kertaa: päivässä ja aineellisten tavaroiden
käyttäminen on ensimmäinen
ehto ihmiskunnalle. Loppujen lopuksi
maailmassa täytyy/ kiinnittää
suurin huomio menestykselle. Tämä
: mhlidoliisesti ovat; kovia sanoja,
mutta samalla sellainen on kylmä
elämän'tosiasia."
V. 1957 lähtien Eaton on kutsunut
vuosittain ydinfysiikkojen, konferenssin:
ja -osa tiedemiehistä; oh
tullut sosialistisista maista. Ile
ovat saaneet hänet vakuuttuneeksi,
etläydinsota tappaisi ihmiskunnan.
Eaton on vieraillut Moskovassa
pääministeri: Hrushtshevin vieraana
sekä käynyt toisissa sosialistisissa
maissa.
"Olen vakuuttunut että Nikita
Hrushtshev haluaa rauhaa", sanoo
Eaton. "Hän on _ vaikutusvaltaisin
persoona maailmassa mies, jonka
sanaan ::voi luottaa. :?U
häk'tarkoittaa mifä hän sanoo."
Eräissä taantumuksellisissa piireissä
on: yritetty, uskottaa.^että sosialistiset'
maat käyttävät Eatonia
»:5::;K;fts?**;*:ffi^
aseenaan;^:
"Ei ole olemassa sellaisia aivoja,
jotka voisivat käyttää-/^yrus Eatonia
aseenaan", sanoo mr. Anne Eaton,
joka on entinen korkeakoulun opettaja
ja puolta nuorempi kuin mr.
Eaton. ''En usko, että joku voisi
narrata.• häntä .puheillaan",' sanoo
hän. - ' ~ , -
; Cyrus VEaton on -suuri kapitalisti-ja::
hänen : omaisuutensa - arvioidaan
$2',000,000.000:ksi. Hänen ystäviään
ovat sellaiset kuin -opettaja Robert
Hulchins, työväenjohtaja : John .;LT
Lewis, filosofi Bertrand, Russell ja
tiedemies Julian Huxley. Hän ei
pitä pontikoista eikä sotilashenkilöistä.
"Poliitikot ovat hyvin peräänan-tavia
henkilöitä", sanoo hän. "He
eivät kestä yleistä kunnianhimoa.
Entä sotilashenkilöt? Ei koskaan
tule enempää olemaan sotasankareita.
Sellainen on ihmispeto."
Kun hän lepää hän haluaa hiljaisuutta
ja on harras lukija. Hänellä
on 800 eekkeriä käsittävä farmi
Northfieldissa; 20 mailia: ^Clevelandista.
Toisinaan hänen farmillaan
vierailee hänen 12 lastenlastaan,
joiden kanssa hän leikkii.
tiedossa. Asia ^ on raporteerattu
^maakuntapoliisille.; Mutta^^alttäa^^^
seen vaikeuksia ja muita toimenpi-teitä,,
asianomaista autoilijaa pyy-detään
p^^^
talbhmiehen asiinnolle, joka; on ensimmäinen
heti sillan luona joen
rannalla. -^,ATH.
KesätoiinMii
tos^nn^noiIrlrki^imillS^lmil-flllQfKSvInn
niissä kuutamosi
^kintotanssema^s^f 'm^^
^iiiiiiMfliiii
jolloin esitetään Muhoksen Mimmi-alkaen
kello 5 illalla syötiin illallinen
,varojen 'kartuttamiseni :::J
vienpään;-rauhanneuvostolletsTilai-;
siius oli neuvoston; puheenjohtajan
Joe Murrayn kotona, jossa vieraili
illan kuluessa yli 70 henkeä.,^Illallisen
jälkeen • näytettiin;'elokuva Hi-:
roshiman ja *Nagasagin atomipom-mituksesja.
iSamalla näkyi kuvauksia
l^iitälkänsän^
••»mml: 1
Port Arthur.'— Port Arthurin ja
Fort Williamin'unioiden keskusjärjestön-
toimesta järjestetään työn?
päiväjuhlan :: yhteydessä:" rata-: ja
kenttäurheilukilpailut- Port:Arthurin
Stadionilla ihaanantaina,. syysr
kuun 5 pnä, kello 1 lp,
.Näiden kilpailujen ^järjestämiseen
oli kutsuttu kaikista seuro,ista edustajia
ja A AU:n: piiri järjestön luvalT
la järjestetään yllämainitut, kilpai-,
lut.
Kilpailuja on myöskin järjestetty
nuorempaa, sukupolvea., silmällä pi-:
taen Ikämiehiäkään ei ole unohdettu
joten-näihin kilpailuihin voi
osallistua vanhimmasta nuorempiin
saakka.
r: . Kilpailuja -järjestävä komitea jakaa
mitalipalkinnot voittajille. Kilpailuun
voivat osallistua ulkopait
kakiihtälaisetkin. P. V.
hyökkäysasemien ja ydinaseiden ".'^,^1
::piMiinS^änM
kä pakoitti äskettäin Eiseniiowerin>''-
tulon peruuttamaan. . - , '
l&TpaiMn^^
tään'.joukkotilaisuuden jarjestSmi--- ' ^
seen British^ Columbian sähkötyö-
Iäisten union George Sharpen pala-"*
tessa Japanissapa Kiinassa vierai:!
luitaan «nsi kuussa. — ATH. / ', ""J
iiäiijipäiänt^^
Toroi^M»- — Sunnuntaina tk.'2l .;r^^*'
^äiyanäi|;P^^
:yä(^iuÖaai^^
lahjavoitto lankesi hamiltonilaiselle .f-j
N. So^alskille no:lla 24905 Onnel-linen
.voittaj'a ^voi ^tehrdä \ vapaan '
matkan' Eurooppaan.
•11
:f;f:?-:*viSS>^|
SAUI^^STE-iMARIE^:
Pyhän Marian Ev. Lut. kirkossa;^,
on sunnuntaina, elok. 28 p:nä suo^
menkielinen?. jumalanpailveli|5 -kV> 1?^, Jr^l^ri?
9,45 a.p. ja engl. kielinen on k l p ^l
^;aj.pÄ:n|a^
^iaisuuist-Hew
lä Pumpkin Pointissa. Kahvintar- ^ - ^<<>A;|
joilun järjestää rouvat Jtfarjatta
^ 1
Mustonen sekä Aune ja Terttu Jo-kineh:
: Sauna,lämpim&ä^
Rainer Jokisen kesämökillä. Kaikki
lämpimästi tervetulleita.
g^yihiUy|(iEö|^
rva Leöhda Tholberg vihittiin avio- '
liittoon kirkossamme lauantaina,,
elok!;'20 p:nä 1360. - Todistajina olti^.j;-j^
; v a l | H i | | k ® p j K a i ^^
Kastettu: Patricia Anne Heino, ^ . .Zxim
synt. hemäk: 10 p:nä 1960, kastet-r,>f * . |>l
tiin kirkossamme sunnuntaina,^,. 1
elok. 21 p:nä.. Tytön vanhemmat^
ovat hra Peter Ernest'Heino ja vai* ; • -JStl
monsa Faye Edith, o.s. Mann. Kum- - ' L |
mit ovat Ilona ja Richard Renul-r< Jjj?
lard. — MartU Ahonen. . . »..--»-»s;
IIII lii
S,4|Ks=;-»i^;;:3S!5?;S*:*?e-^:::::^
joten <muista miten on menetelt&v&
etten kiukustuisi liikaa. selitU pat- l
ruuna palvelijalleen aamulla. . * 1
k—Mutta miten minim sitten on«*->-*-*^^ I
^ Sinun on paiskittava ovia, pot- «'I
PÄIVÄH PAKINA
I _ I,
i - ^
Yhdysvaltalaiset saivat viime, perjantaina
lentokoneellaan "pyydystetyksi"
eli siepatuksi Havtraijin länsipuolella
ilmasta Discoverer^IV
satelliitin kärkiosan.
10 erikoisrakenteista kuljetuskonetta
osallistui tähän historialliseen
lentoon. Tämä amerikkalaisten satelliitti
ammuttiin napojen yli kul-kevälle'iädaUeen
kohdasta. ~.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, radaltaan takaisin maan pinnalle
elävine olentoincen, ja tämä. alas
lasku tapahtui hämmästyttävän
suurella tarkkuudella, sillä kapseli
putosi 7 mailin päähän etukäteen
määrätystä laskeutumiskohdasta»
Tämä Neuvostoliiton 'suursaavu
tiis, joka lähensi tuntuvasti sitä hetkeä,
Jolloin ihminen tekee ensnik
maisen' avaruuslentonsa, on- luon-nollisesti
ollut suuren huomion
kohteena kautta maailman. Neuvostoliiton
. . kommunistipuolueen
lehti kirjoitti tästä avaruuslaivan
palauttamisesta m.m. seuraavaa:
"Avaruuslaiva (jonka . kapselin
matkustajina oli kaksi' "Niioli" ja
Mutta vielä suuremman saavu- "Orava"-nimistä koiraa, ,^rbttia, hii-tuksen
herraksi''pääsi Neuvostoliit- ri, kärpäsiä ja kasveja) palasi maa-to
heti seuraavana päivänä, eli vii- han ylitä vaurioitumattomaha.kuin
me lauantaina'; jolloin tapahtui "en- sen kapselikiii'koe eläimien" kanssaT
vimmainen ~ kerta historiassa, että "Kahdeksannellatöista / kierroksel-eläviä
Olentoja palautettiin moneen laan" selitti Pravda "avaruuslaival-kertaan
maapallon ympäri tapahtuneelta
avaruusmatkalta. , . -
. Silloin tapahtui ""ensimmäinen
kerta, että ihmisen onnistui siepa
ta ilmasta säteili ittiradälla olleen
esineen sen "salaisine" välineineen.
» • •
-VKaikki monimutkaiset, auto-maattiset
laitteetj;joideh>tavoitteeK
kailua varten), erään neuvostoliit-tolaisen
tiedemiehen:lausuntoa lainaten,
avaruuslaivan koirien mielenkiintoista
matkaa seuraavasti:
"Aluksi koirat näyttivät Tiätään-tyneiltä.
~ Koiria peloitti lähdön aiheuttama
melu. He olivat >hä-mäännyksissä>
Iennon5:ensimmäisen
sekunttien ajan. Sitten nousun aiheuttama
rpaineen lisäys painoi .koirat
lattiaan.', -
"Styelka" (Nuoli) yritti panna
yastaian 4 ^
tääntyrieenä" sivuilleen. , Sitten-jno-lemmat:
koirat olivat ::Iiikkumattomi-:
na kun 'avarauuslaiva -meni radalleen.
_ ~ - r
^'Sitten tuli painottdmuustila.
Koirat olivat ilmassa. 3äpälät ja
pää, riippuivat velttoina, alas. Ensi
Vain4elemetric-laitteen tiedot- rau-hoiUi\^^
sykintä ja hengitys jatkui. Ne ru-
^^^^yähiteUeivlvniB^^
maan; päitään ja Uikuttamaan jalko-
Hnhn*ivÄv«vplkaS/Orflva^5Stiili%iiVi^
kaikkeeiy tottuu. Niinpä nämä eläi-metitoituivaij^
painottoinÄanxitilaia
sakin ^määrin tlhublestuöi^^
sa" näitä avaruuskoiria lehdistövas-,^ '-••'•^f-t^
taanotoUa-Moskovassa, sanoo, että--
nämä sekarotuista syntypergS' 'oleSt«aii^Wf
vat koirat ovat pienikokoista ja/paiil-- ^
navat noin 10 paunaa kumpikiii. ^
Toinen koirista on 2 vuotta* vanha - f
(rtukSteeny:iiärj
sanoneen,' ettS tämä oli nSiden'koi* ''A
avarimsmatkallai^uttmustaMii^
lee ,valkoisiaivkarvoja;<fiiukah kos-mispt3sateet^
i0vatäsitk*matkallaiva^5?»|i:
Ensimmamen Hpelamtenf avaruus-l^^'^^^
lentoi on, siis/suontettui onoellisestl;^
Tulevaisuuden koululapset tulevift
yihkoihmsalkirjoittamaanMettifst^';
itapahtuip^osialistiseuliNeuyostoUi^
tonTaloitteesta-elokuun-20T:piivin|-
m
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 25, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-08-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600825 |
Description
| Title | 1960-08-25-02 |
| OCR text |
.1
-telut Yhdysvaltain ja Kuuban välillä. . ,
^' ' i Mutta Washingtonilla on omat sotaiset piirustukSerisa
J A V , „ , U « « . . n o f n f ^ n "XroHirteiVi+oori TTprtprin 'inhtama Yliflvsväl?
'ia.
i ^ tiossa Kuubaa "vakoilijani ja sissijoukkojen harjoittamisesta
Sr^ . kdmmunistivallankuriiouksen levittämiseksi kautta 'Anieri-
Jean."' ^ . < ^~
f , 'Ajatellaanpa asiaa.- Fidel Castron johtama Kuuban val-
^ " lankumoushallitus ei ole kommunistihallitus — tosiasiassa
y'". Castron haliituksessa ei ole yhtään ainoata kommunistia. Ja
J ; . vaikka Castron hallitus oli pakoitettu kansallistamaan eräitä
> yhdysvaltalaisen suurpääoman laitoksia, jotka asettuivat
Kuuban hallitus lupasi maksaa täyden hinnan entisille omis-
J '' tajille näistä laitoksista — edellyttäen, ettei Kuuban-taloutta
L , "tahallisesti vahingoiteta ^ästä eteenpäin Yhdysvaltain toi-
' , 'mesta. . "
^ Castron hallitus on pörvarillis-demokraattinen hallitus
jonka perustavoitteena on maan itsenäisyyden saavuttami-
Roa sanoo sen olevan toimenpiteen
loiilliprMSttiiMa^^
;Hätf|larwiifSeti^
aottMu||g^
kohtaan" ja Kuuban'ulkoministeri
vakuutti ettei hänen maansa osal-
'^isj|§rrö|v^
^JroBstip^iettäl^
käydä tasavertaisina. ': ' "
Yhdysvallat suunnittelee käyttää
Guatemalan nukkehallitusta' .'saadakseen
"todistuksen" että Kuuba
suunnittelee, hyökkäystä Guatemalaa
vastaan.
'Tosiasia orii kuten.Kuuban lehdet
ovat osoittaneet,, että Guatemalan
hallitus suojelee Kuuban vastavallankumouksellisia.
Se vaikutusvalta, mitä Yhdysvalloilla
on moniin; latinalaisiin halli-tuksiih,
palj astuu'OAStnk^^
sin työjärjestyksestä, jonka Washington
on, määritellyt ja siihen
^kuuluu sellaisia kohtia kuin "voimistuttaa
Amerikan sisäistä ^systeev
miä erikoista mannermaata' koske:
vaa hyökkäystä vastaan" ja "Amerikan
demokraattisen järjestelmän
puolustamista . subversiivista. toimintaa,
vastaan".
Tämä sanahelinä on selvästi kohotettu
palvelemaan savuverhona
Kuubaa vastaan.kohdistetun hyökkäyksen
peittämiseksi
Lisätodistukisena:: on;'-jos sellais-maailmani
ihmiset;tukevat Kuuban
vallankumousta. ,
Ghilen, Kommunistipuolueen :po
liittinen komitea elokuun 9, piiä "kommunistit yrittävät päästä kont-,
nen ja vakauttaminen sekä feodaalisen talouskomennon uu- ,
djstaminen.j.a ulkomaisen suurpääoman vallan lopettaminen
i j ; . , maassa. ^ - . ' ^
*" " Miittffkun Kuuban hallitus on pannut oman maansa
ii'
Washihgtönissa hirveä möly ja nyt pitäisi saada' OAS-järjes-tön
maat tuomitsemaan ."Kuuban kommunismi".
H maita ^öjnaksumaan .luja asenne Kuubaa vastaan".
li\ Tarkoitus on siis ilmeinen — saada OAS-järjestön jäsen-
) ^. vallat painostamaan Kuubaa moraalisesti ja aineellisesti.
Tilannekuva "pahenee vielä erittäin räikeästi siitä jos
muistamme että Kuuban — kuten Canadankin — pitäisi olla
f: . sisäinen asia eikä missään tapauksessa oikeuta Yhdysvaltain
> ' sekaantumista Kuuban sisäisiin asioihin.
V-, missä'-Yhdysvallat on "niskan päällä" ja omaksua maan ja
^1' 'valtion • etujen mukaan täysin puolueeton ulkopolitiikka.
- Mutta ulkoministeri Green on ilmeisesti sitä mieltä, että
\p vaikka maamme on sidottu käsistä ja jaloista NATOoon ja
PohjoisrAnierikan ilmapuolustusliittoon, niin uneidän pitäisi
Ir' kansakiintana tuppautua vieläkin .lujemmin yhdysvaltalais-
>> ten kenraalien ja heidän poliitikkojensa kontrolloimiin liit-
Ifcv^r -Lontoosta; ^Englannista, saapuvat uutistiedÖt|?kertbvat^
MANNERHEIMIN POSTIMERKISTÄ
: Muistan^^^^k
lisesti täällä tuomittiin ne: kansalaiset
jotka v. 1918 olivat vapaaehtoi-
'sina^ sillä, puolella jota johti Mannerheim.
Muistan kun' olin yksi
niistä "tutkijakomiteanVjäsenistäj
jotka oli valittu Wolfsidingin, nykyään
"Suomi-kyläni asukkaista. Komitean;';
tuli tutkia jokaisen ,paikka-kunnalie
tuntemattoman/tulokkaan
onko::'hän se kahdeksannentoista kapinan
jälkeen tullut ja kummallako
p^oien; on ollut "lahtarieh": vai;"pur\
•naisten'': ; Muistan tapauksen^niiltä
ajoilta kun oltiin Wolfsidingin-haa-lilla
iltamissa ja kun sinnekin tuli
tiintematoti mies niin minun oli
mentävä ottamaan ^häneltä selkoa
-kuka hän on miehiään. Arthur
Tenhunen, joka oli hänen nimensä
rohkeana miehenä nousi näyttämön
syrjälle ja sieltä hän lausuu. Kunnioitan
suuresti teidän menetlelyän-ne,
sillä se kapinareisu oli sellainen
jotta siitä kyllä saa ottaa selkoa
sellaiset joiden ei ole'siinä tarvinnut
olla. Olen jo poikasesta asti
joutunut itseni elättämään ja sen
vuoksi blen aina puolustanut työ
Iäisiä ja niin tulen tekemään edelleenkin
ja niin hän tekikin . Arthur
oli paikkakunnalla 30 vuotta'ja
minulla läheisin naapuri 20 vuotta
ja viime talvena hän muutti sinne
josta ei tulla takaisin. Otin tämän
tlitkijakomiteakysymyksen itähän
kun siitäkin ollaan montakin
eri mieltä niin panin mitä siitä
ajatteli "tutkittava" joka oli ollut
itse kapinassa jota Mannerheim
johti ja siellä alkoi saamaan tuota
ihmeellistä kunniaa joka aina vain
näyttää nousevan: - N
nyt ansiotakin kun' oh tuon aatteen
isä. Mussöliinin kuva oh kai seuraava
jpka pannaan Setä-Sämin.pos-;
timerkkiin ja siitä tuleekin mahti-merkki
kun se. pannaan 'siinäasus:
sa kun Italian kansa hänet jätti viimeisen'
kerran hyvästi. En tiedä o-likoMussoliini
saanut koskaan kar-valakkia
päähänsä ja jos olikin saanut
niin se olisi kuitenkin tuossa
hyvästijättötilaisuudessa 5 pudönnuti
jasiinäkahakassa siltä putosi muuten
maine, mutta Mannerheimin
maine aina .vain kirkastuu, vissiin
kai se johtuu Venäjästä mutta huono
ajatus.' 01isi'ta^innut olla paljon
(parempi jos/panisivat'vaikka [Paasi-,
kiven kuyan Yhdysvaltain postimerkkeihin
joT Suomea-.-^haluttiin
todella kunnioittaa.
- ' . Jacob. Huhta.
' ;
toimisenfaaikaytonSsekäipurkaälmaansalkamaraUai^^^^
or#rWkkaf5Brit^nriianfamma,ttiyhdis,tysyaen:|fenemmisto ar- , cana
yellaan 30 olevan.^oikeistojoh-nian
pitaisi nisua ydinaseensa
vksiDuolisestiMelleiMkänsainVä^i
lemättä toimeksi. Tämä britti-
•iäist5^iä'istÄI»Äiif^lfc'|t
paattävasasenneiantaätta] atte^s
lemisentiiaihettaife^myosilfmeillei
!taMtiaSff^flwif|ÖÄSm|ty^
je^tykseen^oni kieltäydyttyi^^^o^^^^
:niästk))Kuutan.eHdottaniia kohtia,
]otka^. koskevat - Yhdysvaltain ' se-rikan
maitten yhtenäisyyden voi-mistuttariiisestaA
sekä: kiiinkarlVh-dysvallat
riis^ääJatJnalai^n Ameri-kan
maita.*4 t ? K
- Taman '^-^iYhdysyaltainsäiHy.aiinista^
•man . työjärjestyksen .-johdosta' on
Kuiiban . unionistisen-/liikkeen 33
:^Qlii^jaa^^
kalaisten'.-valtojen .ulkoministerien^
päätökset tulevat kohtaamaan Latinalaisen
Amerifcan -maiden kansojen^-
ennenkaikkea %öläisten;:t
ta/päättävää vastustusta.rja ne-tulevat'
epäonnistumaan. '
Kuuban ulkoministerin lausunnossa
ilmaistaan'luottamus,~että'Latinalaiseni
Amerikan maiden^ kansat
työväenliikkeen>johdolla sekä muut
iyritylcsefSiiä ^i^^isiii:u^s;i^^
.sia^Kuuban?imperialistivastaisen%ja
'd(^ökrMttiäeri:i;KälIitiukseh@ku^
itamiseksi^^raudallaljalverelläfjai^sa^.
USAinlyAltlÖbEPARTOENTTI
HERJASl;^;KUUBAAf£OUCPI^
Yhdyfsvaltion . valtiodepiartmentti
käytti äskettäin ^Göuchichingin?kon-;
fnrenssia'; joka , pidettiin Geneva
Parkissa,^ Ontv^K^^
seen.- 'Yhdysvaltain valtiosihteerin
apulainen R.'R. Rubottom sanoi, että
OAS:n täytyy ottaa_ huomioon
KuubaiT sekaantirminen,:kommuniST
tien 5 avoimen tunkeutuminen «Kuuban
hallitukseen ja Kuubassa puuttuvan
demokratian.
Serafino Romauldi,' joka toimii
AFL-CIO:n amerikkalaisten unioi
densyhteysmiehenä^ maalasi mielikuvituksellisen
.kuvan " kuinka
Köysi 'ksdolsij'. g
mutteit3ratlre'imut
, Port A^hur. \Viime suntiunf
taina oli suunniteltu suoritettav|k|
si3 köydeWtokiIpaiIaKCanadän^ Siio^
malaiseif^Jl?i^o#^kiieiisälS
jninfpivstQssavkdlQ|3^ajoissa;^
.lailtPkeuiumaii^
Iiuolueisim .-r^ * —
Tällaiset lausunnot' antoivat ,s8-
puhujlen?!¥aoukossaif;diirinyöskin
Costa Rican entinen^, presidentti
JösepUgueresiljokasonfsaavuttanut
^i^MiiluiiMli^^
ttänyiNkauiiatäHam^ikkalaisten^tpoli-.
malksa,'
, Saapuvilla oli myöskin Columbian
yliopiston professori Frank
Tannenbaum,- joka sai yliopistolli-siBii;
kuhnia
taattori Castillo' Armasilta. -
^pituinehl!ilyj#köysiibli«
^»iliiainostiikoydenv autppnsä^jaävei
mukanaan kun osaston jäsenetuja
itöinutsijat^ olivatf ravmtolassaspopr
pimyyinälässä 'ja. toiset/saunassa.; "
^ Ä p n | ^ r i i h w l l f ö j 3 | ; ^ s
Amerikkalaisten puhemiehet kuluttivat
paljon" aikaa saadakseen
Canada liittymään Amerikkalaisten
Valtojen Järjestöön. He haluavat
käyttää tätä maata verhona voidakseen-
tehokkaammin esittää imperialistista
poliitiikkaa
On huomattava,- että Kuuban
kansan ja sen hallituksen puhemiehiä
ei osallistunut-tähän konferens-sun.
'm.
• •
RKri i,'vJ.-':-.-jv--r
III
Cleveland^^ Canadassa syntynyt
monimiljoneeriCyrus Eaton sanoi
täällä Terminal :.Towerin, rakennuksessa
olevassa, virastossaan,; että oli-^
si "kauhea, jos yksi.pommi tuhoaisi
kaikki .tämän .alueen.. En halua
nähdä. ' että kaikki tämä tuhotlai-siin."
• Ydinsota tuhoaisi yhdeksän jokaisesta
kymmenestä: amerikkalaisesta,
sanoi hän ja-"hävittäisi, kaiken sen;
jonka Yhdysvallat on kehittänyt
loistavan historiansa, aikana". Hän
sanoi, että Neuvostoliiton pääministeri
haluaisi kylmän sodan lopetta-;
mistä. Kun hän sanoo, että hän
mieluummin'"kuluttaisi; varoja: parempien
asuntojen, "koulujen ja
teollisuuden ^rakentamiseen kuin
aseistukseen, minä uskon :häneen"::
Yhdysvaltain "voimakkaideiT pii-rien^\
rerikoisesti:Pentagonin' ja .atomienergiakomission
tulisi ottaa.palr
jon vastuuta.' kylmään sotaan nähden.
Yksityisyritteliäisyys Yhdysvalloissa
on edullisempi kuin kommu-nismij
mutta ?!me emme voi tuhota
kommunismia; se on täällä:ja siksi
oppikaamme elämään sen kanssa".
Mr, Eaton on tiukka liikemies eikä
pidä itseään minkäänlaisena
ideo!ogistina/i: H
rauha ja-rinnakkaiselo ovat yksinkertaisesti
v-loogillista.
"Kapitalisteista voidaan sanoa,
että he haluavat; voittoja", sanoi
hän: '•Yhdysvallat ei hyödy jos
50,000i000,000: kulutetaan vuodessa
aseistukseen, joka lopullisesti räjäyttää
kaikki olemattomiin. •
"Maailman joukkotuho on vastakkaista
sivcysopillei ja auttaa, sitä ja,
valmistaa':;:joukkotuhoa: merkitsee
aavan
"Geneve. — Evankelista Billy Graham
ilmaisi-täällä perjantaina usko-:^
naan, että uskontokysymykset tulevat
viemään "ratk«aisevaa":.osaa.;YhT
dysvaltain presidenttivaaleissa ' ensi
marraskuussa.' •
"Miehen uskoa ei 'voida erottaa
henkilökysymyksistäV; sanoi .Graham
jonka ristiretket ulkomaille eivät ole
tiettävästi-johtaneet kertaakaan vas-;
tatusteh rcpiiblikaanipuolueen ..hallir
tuksen kanssa.
Mr. Graham kieltäytyi sanomasta,
kumpaa - ehdokasta hän vaaleissa
kannattaa, roomalaiskatoliseen' kirk-^
koon- kuuluvaa idemokraattipuolueen
ehdokasta, senaattori John P. Kennedyä,
valko republikaanipuolueen
protestanttista ehdokasta, varapresidentti
Richard M. Nixonia.
Graham selitti, että uskontokysy-mys
on nyt äanettömämpi "mutta
syvällisempi" kuin v. 1928, iolloin de-mokraattipuolueen
roomalaiskatolinen
presidenttiehdokas'AI Smith hävisi
republikaanien Herbert Hoove-rille.
•;;'!B:i;:v'y5i^aK;w
%f5^4!/•mm.:..:. ^.
JTotuutta on
Karvas kiiuUä
,Bryssel.,— Kongoa koslTeva väittely
keskeytettiin torstaina Belgian parlamentissa,
kun ministerit lähtivät
edustajakamarista vastalauseena
erään'kommunistin lausunnon joh-doita
Kommunistinen edustaja 'Gaston
Moulin syytti hallitusta siitä, että se
| l | | | g | j a | g ^
kun hän kieltäytyi ottamasta sa-siiöJäaivitakaisiriÄVipiikkasi^
eklif^
mies että T.Afrikan;, asiain
häntä tdhdnv .kehoittivat, lähti vii-meksi
mainittu salista .muiden halU-mmmmmm'
pilvenpi^^^^^^ ja mahtavien
teolljsuuslaitoksiemme tuhoa: eikä
sellaisessa ole mitään järkeä.
"Maailmassa täytyy syödä kolme
kertaa: päivässä ja aineellisten tavaroiden
käyttäminen on ensimmäinen
ehto ihmiskunnalle. Loppujen lopuksi
maailmassa täytyy/ kiinnittää
suurin huomio menestykselle. Tämä
: mhlidoliisesti ovat; kovia sanoja,
mutta samalla sellainen on kylmä
elämän'tosiasia."
V. 1957 lähtien Eaton on kutsunut
vuosittain ydinfysiikkojen, konferenssin:
ja -osa tiedemiehistä; oh
tullut sosialistisista maista. Ile
ovat saaneet hänet vakuuttuneeksi,
etläydinsota tappaisi ihmiskunnan.
Eaton on vieraillut Moskovassa
pääministeri: Hrushtshevin vieraana
sekä käynyt toisissa sosialistisissa
maissa.
"Olen vakuuttunut että Nikita
Hrushtshev haluaa rauhaa", sanoo
Eaton. "Hän on _ vaikutusvaltaisin
persoona maailmassa mies, jonka
sanaan ::voi luottaa. :?U
häk'tarkoittaa mifä hän sanoo."
Eräissä taantumuksellisissa piireissä
on: yritetty, uskottaa.^että sosialistiset'
maat käyttävät Eatonia
»:5::;K;fts?**;*:ffi^
aseenaan;^:
"Ei ole olemassa sellaisia aivoja,
jotka voisivat käyttää-/^yrus Eatonia
aseenaan", sanoo mr. Anne Eaton,
joka on entinen korkeakoulun opettaja
ja puolta nuorempi kuin mr.
Eaton. ''En usko, että joku voisi
narrata.• häntä .puheillaan",' sanoo
hän. - ' ~ , -
; Cyrus VEaton on -suuri kapitalisti-ja::
hänen : omaisuutensa - arvioidaan
$2',000,000.000:ksi. Hänen ystäviään
ovat sellaiset kuin -opettaja Robert
Hulchins, työväenjohtaja : John .;LT
Lewis, filosofi Bertrand, Russell ja
tiedemies Julian Huxley. Hän ei
pitä pontikoista eikä sotilashenkilöistä.
"Poliitikot ovat hyvin peräänan-tavia
henkilöitä", sanoo hän. "He
eivät kestä yleistä kunnianhimoa.
Entä sotilashenkilöt? Ei koskaan
tule enempää olemaan sotasankareita.
Sellainen on ihmispeto."
Kun hän lepää hän haluaa hiljaisuutta
ja on harras lukija. Hänellä
on 800 eekkeriä käsittävä farmi
Northfieldissa; 20 mailia: ^Clevelandista.
Toisinaan hänen farmillaan
vierailee hänen 12 lastenlastaan,
joiden kanssa hän leikkii.
tiedossa. Asia ^ on raporteerattu
^maakuntapoliisille.; Mutta^^alttäa^^^
seen vaikeuksia ja muita toimenpi-teitä,,
asianomaista autoilijaa pyy-detään
p^^^
talbhmiehen asiinnolle, joka; on ensimmäinen
heti sillan luona joen
rannalla. -^,ATH.
KesätoiinMii
tos^nn^noiIrlrki^imillS^lmil-flllQfKSvInn
niissä kuutamosi
^kintotanssema^s^f 'm^^
^iiiiiiMfliiii
jolloin esitetään Muhoksen Mimmi-alkaen
kello 5 illalla syötiin illallinen
,varojen 'kartuttamiseni :::J
vienpään;-rauhanneuvostolletsTilai-;
siius oli neuvoston; puheenjohtajan
Joe Murrayn kotona, jossa vieraili
illan kuluessa yli 70 henkeä.,^Illallisen
jälkeen • näytettiin;'elokuva Hi-:
roshiman ja *Nagasagin atomipom-mituksesja.
iSamalla näkyi kuvauksia
l^iitälkänsän^
••»mml: 1
Port Arthur.'— Port Arthurin ja
Fort Williamin'unioiden keskusjärjestön-
toimesta järjestetään työn?
päiväjuhlan :: yhteydessä:" rata-: ja
kenttäurheilukilpailut- Port:Arthurin
Stadionilla ihaanantaina,. syysr
kuun 5 pnä, kello 1 lp,
.Näiden kilpailujen ^järjestämiseen
oli kutsuttu kaikista seuro,ista edustajia
ja A AU:n: piiri järjestön luvalT
la järjestetään yllämainitut, kilpai-,
lut.
Kilpailuja on myöskin järjestetty
nuorempaa, sukupolvea., silmällä pi-:
taen Ikämiehiäkään ei ole unohdettu
joten-näihin kilpailuihin voi
osallistua vanhimmasta nuorempiin
saakka.
r: . Kilpailuja -järjestävä komitea jakaa
mitalipalkinnot voittajille. Kilpailuun
voivat osallistua ulkopait
kakiihtälaisetkin. P. V.
hyökkäysasemien ja ydinaseiden ".'^,^1
::piMiinS^änM
kä pakoitti äskettäin Eiseniiowerin>''-
tulon peruuttamaan. . - , '
l&TpaiMn^^
tään'.joukkotilaisuuden jarjestSmi--- ' ^
seen British^ Columbian sähkötyö-
Iäisten union George Sharpen pala-"*
tessa Japanissapa Kiinassa vierai:!
luitaan «nsi kuussa. — ATH. / ', ""J
iiäiijipäiänt^^
Toroi^M»- — Sunnuntaina tk.'2l .;r^^*'
^äiyanäi|;P^^
:yä(^iuÖaai^^
lahjavoitto lankesi hamiltonilaiselle .f-j
N. So^alskille no:lla 24905 Onnel-linen
.voittaj'a ^voi ^tehrdä \ vapaan '
matkan' Eurooppaan.
•11
:f;f:?-:*viSS>^|
SAUI^^STE-iMARIE^:
Pyhän Marian Ev. Lut. kirkossa;^,
on sunnuntaina, elok. 28 p:nä suo^
menkielinen?. jumalanpailveli|5 -kV> 1?^, Jr^l^ri?
9,45 a.p. ja engl. kielinen on k l p ^l
^;aj.pÄ:n|a^
^iaisuuist-Hew
lä Pumpkin Pointissa. Kahvintar- ^ - ^<<>A;|
joilun järjestää rouvat Jtfarjatta
^ 1
Mustonen sekä Aune ja Terttu Jo-kineh:
: Sauna,lämpim&ä^
Rainer Jokisen kesämökillä. Kaikki
lämpimästi tervetulleita.
g^yihiUy|(iEö|^
rva Leöhda Tholberg vihittiin avio- '
liittoon kirkossamme lauantaina,,
elok!;'20 p:nä 1360. - Todistajina olti^.j;-j^
; v a l | H i | | k ® p j K a i ^^
Kastettu: Patricia Anne Heino, ^ . .Zxim
synt. hemäk: 10 p:nä 1960, kastet-r,>f * . |>l
tiin kirkossamme sunnuntaina,^,. 1
elok. 21 p:nä.. Tytön vanhemmat^
ovat hra Peter Ernest'Heino ja vai* ; • -JStl
monsa Faye Edith, o.s. Mann. Kum- - ' L |
mit ovat Ilona ja Richard Renul-r< Jjj?
lard. — MartU Ahonen. . . »..--»-»s;
IIII lii
S,4|Ks=;-»i^;;:3S!5?;S*:*?e-^:::::^
joten |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-08-25-02
