Vapaus, December 1, 1956

              iilSli
i i i l l i
i i i » »
riiiiiiiii
iiiiiipii
M S
» imim
< 5- / 1
m
m
m wmm$
m
m
mm tmi I
m
mmm
im
lauantaina, jouluk. J p. — Saturdav, Dec.*j, 1956
VAPAUS
\Am naii 4^ <to f«M^
ttntee veeUy: Tuenfeyfls,
Tdepbonc»: S m . Office OS.
XSd£b»iaJ4afi3ce OS. 4^1265. Manager
addms: JBox «9, Sudbury. Ontario,
jldrmMsc: rateii upon ajppUcatioD.
mAOBföNNAT: ,
Kanadassa; i' vk. 7XK)« Kk.
3 kk. 225
VhdysiraUplsss: l «jOO 6 kk. 4^
Suomessa: i vk. 8A) 6 kk, 4.7&
Se torypiiolueen 'Icapina'' ,
Taihän viikon uutistiedoissa kerrottiin suurin otsikoin, että Bri­tannian
torypuolueen 120 parlamenttijäsentä on noussut avoimeen ka­pinaan-
Yhdysvaltain presidenttiä Eisenbottreria.vastaan!
• menttijäsenet ovat silmittömästi suutuksissaän siitä', kun Yhdysval- •
lat pn iKmiskunnan valtavan suuren enemmistön mukana YK:ssa
stiöritetuissa- äänestyksissä tukeniit niitä jotka ovat tuominnei^t Bri-
^n|tian-ja'Ranskan seliä^^^^^^^n
' ^ ^ t e y k s e n 'Egyptiin sekä vMtinutsitäj e
-poistua Egyptin maan kamaralta,
^ Täten menetellessään on — näin selittävät Britannian töryt
^ t^eidan sahonialehiensä'—. Yhdysvallat tehnyt miltei yhtä suuren
^nhm hyökkääjiä vastaan kuin itse "pahuuden" ^esä Y K ! Niinpä
sdminekini lukea'sota^
ISkittomastisekaantunut?^ Britannian sJs asioihin — ikäänkuin
sex^lisiBritlhnian sisäinen asia 1^^
Valloittamaan E ^ ^ t i l l e kuuluvaa.Suezin kanavaa.
Totta on,.että tähän;asti on meille brittein saarilta selitetty, että
: f ^ M t t t t a lityi on joutqnut tämäkin "meriselitys" näiden kapinoit-
B^Jdn toryjfin-selityksen mukaan kummalliseen vabon. Ensinnäkin
iyj^^käe^säkn-^äysvaltoja **'aiheettomasta sekaantumisesta'' Britan-iiifui'siilalsiin-
kiioihin, torykapinoiLsijoilla on mielessä eräs heidän
' ItarttoltMn luusällineri juttu. Lapsetkin tietävät, ettei Egyptiin tehty
rs-^^ hetkellisen mielijohteen tai "vält-
'iäitäljttömyyden*' Johdosta. Sellaisen hyökkäyksen järjestäminen
'^raäCil<aikäa/viikko-ja kuukausikaupalla. Mutta kuitenkin Britan-tldi^
ja/feartstefblivat^l^ jälkeen valmiina •'välitr
|aj|Ssi". iTämä sellaisenaan osoitti koko maailmalle, että tätä liyök-kä^
s^ oli huolella suunniteltu pitkän aikaa.
- vV^utta kun -Yhdysvaltain hallitus esitti julkisesti ajatuksen, että
liyiikkäystä Egyptiä vastaan oli suunniteltu pitkän aikaa, ja että«
Israel,esiini;yi tässä suunnitelmassa vain '*liipasimen vetäjänä", niin
silloin selitettiin, Britannian virallisista piireistä, että mitään etukasi-
^-'iiOj^inAasta ei^^
lcähr$ekä Israelin välillä.
. ^-ir^iSsä'valheessa tuli näyttämölle Britannian työväenpuolueen
. ^r3^,*asiutfhalaihen parlamentin jäsen, joka parlamentissa pitämänsä
; ialiti^^^ht^dessä tiedusti sir Anthony Edenin hallituksen salaisten
tleiöji^njulkitulemisen syytä. Hän selitti, että amerikkalaiset olivat
saaneet.sedille ^JBritanniap hallituksen salakielen avaimen ja sajyat
siteh^Ue^i^.etäi iSritanniallä ja Ranskalla oli Israelin kanssa sopiihus
hyökkäyksien aloittamisesta.. ^
Mahdollisesti kapii^oivat toryjohtajat tarkoittavatkin sitä, että
Qttäessaän selvän salakielellä lähetetyistä Britannian hallituksen tie-dohaqni^
ista, amerikkalaiscjt-ovat '^aiheettomasti sekaantuneet" Bri-
•*eSltä'%i^t<ac$iaan'suoraan ja rehdisti. Mutta tavallinen kadun mies
ei ;V9Ji, tulla3nui)hun lopputulokseen kuin siihen, että nämä "kapi-noitsijaV^
tunnustavat asiallisesti, että labouristit olivat oikeassa Bri-tiä[
qQU(!n.»}lakieiellä1ä^^^ tiedoituksen paljastumisesta.
"".>';Mut^' olkoon tämä .seikka miten tahansa näiden "kaj^inoitse-
„' Vien*VVl6rypariamehtaarikkojen ' esittämä ja allekirjoittama päätös-
^lai^lm«häo^u& GP:n ja UP:n uutlstiedon mur
kaän^liäiden toryjen päätöslauselmaehdotuksessa, missä tuomitaan
sekä? Y K ' «tlä.Yhdys heitetään jumalan tuuliin myös kaikki
venikkeet ''välityssodästa'^ ja ilmaistaan se käsityskanta, että todelli-seriia^
ltarkoltukseriav oli. Suezin Vanavan kaappaam inen. '' K apinoi tsi-jaii)!'•
päätöslauselmaehdotuksessa sanotaan:
"^^Tämäparlamentin istunto onnittelee ulkomisteriä (Selwyn'
^ vl^^^ Suez kansainväliseen kont-päätöslauselmaa;
mikä vaatii Britanniaa
jaiRäQskaätUottamaan viivyttelemättä ja ehdoitta pois sotajoukko
'^gyptistäettä Yhdysvaltain asennetta> mikä vakavasti uhkaa Allan­in
liittoa." '
V^Toisin sanoen, nämä; ^kapinoitsevat töryt sanovat, että Egyp
'^iid hyökkäyksestä puhuttaessa on turha vaiva jutella joutavia Israe,-
iin^EgyptuivSodanvälityksestä'VslH on kaapata Suez
£gy|)til(a ja' sillä siisti.. Toisaalta heitä ei lainkaan huolestuta rauhaa
täWb1tteievaniYK:nkohtalo/kunhan vain voitaisiin y^^
luontoinen Atlantin liitto.
T että Yhdysvaltoja (ja samalla
fvOnada^^
-puWn^^'löytäminen. On sanottu, että toryp^
ioptissa; ellei saada jonkinlaista ulkopuolista voimaa, jota voitaisiin
'stlTfen syyttää Britannian vaikeuksista, mihin tosiasiassa on oman
tpryhallituksensa edesottamisten takia joutunut.
'V Mutta Britannian vaikutusvaltaisin liberaalinen lehti,Manches-ter
Guardian sanoo mielestämme näille 'syntipukin'' etsijöille melko
.; sattuvasti äskettäisessä kirjoituksessaan. Sen mielestä voitaisiin
Yhdysvaltoja arvostella 'ohjelmattomuudesta .Lähi-Idässä" samalla
kun -Britanniaa yoidaan arvostella edesvastuuttomista toimenpiteistä
^siellä. Alutta tässä arvostelussa, selittää Manchester Guardian, "Ame-ri^^
n a ^ sietää eittää itselleen yksinkertainen kysymys:
Kiika.on tehnyt mitä?"
f Labour-puolueen -epävirallinen äänenkannattaja Daily Herald
kusuuvpuolestaan: 'Kului monta vuotta ennenkuin Britannia sai
Y^
- ' ^ n 'yhäpltöonmaailmaa. Meidän pitäisi olla Yhdysvaltain rinnalla
tukemassa 'YK:ii peruskirjaa.
. , . . "Britannia ja Ranska joko tukevat Yhdistyneet Kansakunnat
''Järjesföä,- tai me lähdemme pois% Y K :sta; joudumme riitaan ystä-vie^^
'Juiän labouristien järkevä ja päättävä esiintyminen antaakin
tässä^luiisititassa toivoa siitä että järki saa Britanniassa yliotteen niin
\'/kapinoitsevista" torypuolueen parlamentin jäsenistä kuin muistakin
sötaseikVailijoista.
; SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Rsishandbofifi
Syntymäpäiviä
Ipsnae l^aari^ Torontosta, täyttää
Uistaina joulukuun 4 pnä 70 vuotta.
Eeli Niemelä, South Porcupine,
iäyttää Jauantatoa, joulukuun 1 pnä
;0 vuotta.
Beikfci fEäkklBeo, Ut. lehmän B.
täyttää tiistaina, joulukuun 4 pnä
JO vuotta^ ^
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
/ain onnentoivotuksiin. >»
YK:n peruskirjan periaatteita iioudatettava
Ihkatnn tubOm eiMAi mäipSt^
Kysymyksiä ja
Vastauksia
Kysymys: Tissä olisi pulmallinen
kysymys. Täällä oh sairaalassa
vanbuudeneläkettä nauttivia van­huksia.
Heiltä otetaan sairaalame-noihin
koko eläke paitsi vaivainen
$5- annetaan heille käyttörahaksi
kuukaudessa. Onko muualla On­tariossa
samoin?
Joutuvatko lapset maksamaan
<^anhuudeneläkettä nauttineen van­huksen
sairaalamenbt hänen ,kuol-
',uaan 73 vuoden ikäisenä?
— Vapauden tilaaja.
; Vastaus: Sairaalat^ vanhainkodit
'a muut sellaiset laitokset pidättä-
/ät ^ tavallisesti vanbuudeneläkettä
nauttivien kuukausieläkkeen kertor
nallanne tavalla jättäen asianomai­selle
vain pikkusumman käyttöra­haksi.
' Tämä johtuu siitä, että val­tio
ei varaa sairaalahoitoa ilmaises­ti
sen paremmin vanbuudeneläkettä
aauttiyiUe kuin muillekaan. • Juuri
sairastapausten' sattuessa nykyinen
vanhuudeneläke onkin aivan ^mitä­tön.
, :
Lapset eivät joudu ' maksamaan
vanhempiensa sairaalamenoja* hei-,
dän kuolemansa j aikeen. Jos van-luudeneläkettä
nauttineella hen-
'cilöllä on kuollessaan omaisuutta,
niin sairaala perii saatavansa kuo­linpesästä
eli perinnöstä.: , Mutta
O S ;tällaista omaisuutta ei ole tai
ios sitä ei ole riittävästi, lapset ei-
/ät joudu tietääksemme vastaamaan
/anhempiensa sairaalamenoista.
YLEISÖN
K I R JE
<CUKKIA J A KIITOSTA
/ A P A U D E L L E ^
' Minulla on ollut'ihielessä jo koko
viikon,' että pitäisi kirjoittaa ja kiit­tää
lehden toimittajia nykyajan ta­pahtumain
ja uutisten- käsittelystä.
' Itsepuolestani sanon; että Vapau­den
uutispalvelu ja lehden koko sär
yy 'on V ilahduttavan selvä.; Odotan
Rikein odottamalla Vapautta, sillä
'nuista lehdistä ei saa sitä selvyyttä
ajantapahtUmista kuin Vapaudesta.
,: Lehden sävy ja esitystapa on mie­lestäni
) erittäin sopiva' juuri tällai­sessa
ajankohdassa, jolloin asiat kos­kettelevat
niin läheisesti ihmistun-teitä,
joita ei saa 'koskaan sivuun
heittää.
Lehden maltillisuus, rauhallisuus
ia ymmärtäväinen esitystapa lisää
varmuutta sille väistämättömälle to­tuudelle,
että ihmiskunta menee vais
keuksista huolimatta eteenpäin. . .
Vapauden selvänäköisyys j a harkin-lallisuus
eri kansojen välisistä suh­teista
puhuttaessa on myös suureksi
avuksi. . . Siis, nostan liattuani. . ;
Ystävyydellä, — nuoremman pol­ven
lukija, Toronto, Ont.
UeUHsHa,— Ifarradnnin 18 päi­vänä
läälUä kokoontui fnaj^Jnan
useilta ttoUdlta tunnettuja rauhan­puolustajia
Ja keboittivat maailman
HBnsoia vaatimaan maailman nykyis­ten
riitojen rauhallista selvittelyä.
Kokouksessa vaadittiin betikobtais^
la Ja varauksetonta«Britannian Hans­kan
ja Israelin voimien pois Egyp"
tista vetämistä. Pitkän keskustelun
jälkeen konferenssissa ei päästy yk­simielisyyteen
Unkarin tilanteen
suhteen, mutta kuitenläa kehoitet-tiin
ayustamaan Unkarin liansaa
kaikin mahdollisin tavoin. Konfe­renssissa
kyllä hyväksyttiin päätös­lauselma,
jonka mukaisesti kanna­tettiin
neuvostoliittolaisten sotilai­den
kotiuttamista Unkarista Unka­rin
ja Neuvostoliiton välisen sopiv
muksen perusteella ja Unkarinrtäy-dellistä
suvereenisuutta.
.Konferenssissa kannatettiin^ voi­makkaasti
aseistariisumista ja neu­votteluja
Ranskaii, Britannian, -Jn-tiaUj
Neuvostoliiton ja Yhdysval­tain
hallituksien välillä.
Konferenssiin osallistuivat Maa­ilman
«Rauhanneuvoston 'johtokun:
nan jäsenet ja>useiden kansallisten
; rauhanliikkeiden edustajat. Se oli
hätäisesti koolle kutsuttu koska
maailman tilanne oli niin kriitilli­nen
ja sitä tulee seuraamaan Maail­man
Rauhanneuvoston ylimääräinen,
istunto, joka tulfe tutkimaan ja kes­kustelemaan
erinäisistä ongelmista
täydellisemmin.
Vaikka Keski-Idän kysymyksistä
käjftiin vilkasta keskustelua, suu­remmat.
erimielisyydet esiintyivät
Unkarin tilanteen johdosta. Esimer­kiksi
aikaisemmissa lausunnoissaan
Can^lan Baubanfronjpiessln johto­kunta
^11 vaatimit;
^IfalMSdlfsfnnai' j^afffa
komaalaisten vtämied koUuUaaiiS'.
. ta Egyptistä Ja Unkarista |a kaifc-fcfea
mafdett aseroimleo kotiut­tamista
«mieo rajojensa sisälly
paitsi YB^n vallnnksfen mukaises­ti."
^ Edelleen Canadan Raubankon-
'gressin taholta sanottiin pitemmäs-sä
ja yksityiskohtaisemmassa lau­sunnossa:
"tnlee käyttää fcaiklda mahdol­lisia
keinoja tehdäkseen mahdol-'
liseksi j a taatakseen nlkomaalais-'
ten, sotilaiden pois vetämisen ny-kyie&
ta myrskykeskuksista Egyp"
tistä j a Unkarista kuten muistakin'
maista. Me käsitämme, vettä käy­tännössä
tämä ;^oitaisiin turvalli-simmin
saavuttaa sellaisten olo­suhteiden
vallitessa, jotka eivät
sallisi mitään suorimerkitykselli-
: sempää etoa. yhdelle t^ toiselle
blokkilie. Tämä tehtävä voidaan
suorittaa, neuvottelutie^.?',:
Tätä kannanottoa^ Unkarista mai-ninnoineen,
kannatettiin joidenkin
taholta j a vastustettiin toisten ko­koukseen
osallistuneiden edustajien
taholta. Lausunnossa; siten: mainit­tiin
. "vakavista mielipide-eroavai­suuksista"
ja sanottiin, että "vastakr
kaiset-päkökannat eivät sallineet
meidän päätyä yksimieliseen asian
käsittelyyn."
Hyväksytty lausunto allekirjoitetr
tiin Canadan edustajan taholta sil­lä
~ käsityksellä, että Canadan Rau-hankongressin
mielipiteestä ja
Suezille hyökkäys
kohottaa rahteja;
Suomikin kärsii
^ t ä muut sai\ovat
"KANALIT.IUTI"
. AJEoskova. — Nikita Khrushchev . ; .
cutsui länsimaiden kirjeenvaihtajat
Neuvostoliiton ja Romanian Johtajäin
pikkuryhmään Jugoslavian lähetystön
iuhlassa tänä iltana.
."Meille on Juuri kerrottu ilkeämie­linen
juttu", hän sanoi.
"Eden on sairaana. Lääkärit neu­vottelivat
hänen tautinsa laadusta;'
3e tulivat siihen tulokseen, että mr.
Sden potee kanaalitulehdusta." "
— APm uutistieto marras. 29 pnä.
Venäläisiä paianniit
tofimaaliansa
Liverpool. — Yhdeksäntoista ve­näläistä
saapui Canadasta < tänne
maanantaina matkalla kotimaahan­sa.
He saapuivat tänne matkustaja­laiva
Empress of Scotlandilla.
He kieltäytyivät antamasta nimi­ään
j a sanoivat, että "olosuhteet
Neuvostoliitossa voivat olla parem­mat
kuin Canadassa."
Eräs 33-vuotias farmari sanoi, et­tä
hän j a . hänen isänsä.iivat asu­neet
Canadassa 18 vuotta, kän l i ­säsi,
vettä "kansainvälinen jännitys­tilanne
ei ole syynä heidän koti­maahansa
palaamiseen, i
50 milj. rupian
luotto VnScarille
Moskova. — Romania; on myöntä­nyt
Unkarille 60 miljoonan rupran
luoton, ilmoittaa Tassin toimisto.
Helsinki. . Suezin tilant^eii
jatkuminen nykyisellään Vaikeuti
' laa' luonnollisesti jonkin verran
Suomen tuontia Kauko-Idästä,Jos-sa
meillä on useitakin merkittäviä:
kauppatuttavia, todetaan tullihalf
lituksesta, Lähinnä tällöin on ^Icy-'
symys tyypillisten;'ns. siirtomaa-tarvilikeiden
tuonnin vaikeutuin!'-
sestk ' EUel tilahne'Keski-Idä^&<
enää ratkaisevasti pahene;ilmene^:
vät vaikeudet Suomen osalta en­nen'
kaikKea rahtien ja myöheni-min
myös' hintojen nousuna koti­maassa.
Mistään tuonnin täydelli-;
sestä tyrehtymisestä:' näistä kau-;
kaisista maistakaan puheenollen;
: ei näytä olevan kysymys. Vielä •
tällä betkellä eivät vaikeudet oile^'
tulleet näkyviin j a maassa on ta- ;o
varaa riittämiin.:^ Myöhempi: ke- i
hitys näyttää; millä tavoin maail-f
mantuanne vaikuttaa esim. hin-'
tason nousuun.
MITA KAUKO^IDÄSTS TUODAAN
Tärkeimpiä kauppatuttaviamme
Kauko-Idässä ovat Kiina,: Intia, Cey­lon,
Indqpesia, brittiläinen Malak-ka,
PakistanjBirma ja Thai-maa eli
Siam. Intiasta meille on tuotu tee­tä,
erilaisia mausteita,' eksoottisia;
kuituja tekstiiliteollisuutta 'varten,
jonkinverran tekstiilejä sekä vuotia.;
Kiinasta riisiä ja riisiryynejä, maa­pähkinöitä,
suuret määrät soijopa-]
puja, ruokoja ja rottinkia sekä
eläin- ja kasvirasvoja. Indonesias-;
ta on tuotu huomattavat määrät ku­min
raaka-ainetta-kautsua, maustei­ta,
teetä, pähkinöitä, rottinkia ym.-;
Brittiläinen Malakka puolestaan on
Indonesian ohella ollut maamme
huomattavin • kautsun tuontimaa.
Siamista on niinikään saatu kautsua.
Kumin raaka-ainetta on tuotu myös
Ceylonista ja sen lisäksi huomat­tavasti
teetä, mausteita ja kooko^;
söljyä. Birmasta ei ole tuotu sanot­tavasti
muuta kuin kardemummaa
ja eräitä muita mausteita. Pakis­tanista
taas on tuotu erilaisia eläin-}
ten vuotia.
Mainittakoon tässä yhteydessä vie­lä
selvennykseksi, että suuri osa
Suomeen tuodusta riisistä on sodan
jälkeisenä aikana saatu myös Euroo-,
pasta' Italiasta j a Unkarista, joten
sen tuontiin ei tilanne ensimäisenä
vaikuta. Kiinasta on osa tuontiam­me
tapahtunut rautateitse.
KANSAIN VÄLISET RAHDIT
ALKAVAT NOUSTA
Suomen Laivanvarustajain yhdis­tyksestä
kerrottihi -että tähän men
nessä on bakurahtiliikenteessä Kau­ko-
Itään ollut 20—25 suomalaisten
varustamojen laivaa ja tämän lisäk­si
on ollut muutamia laivoja aika-,
rahdattuna ulkomaisille varusta-'
moille.- Suuri osa-* Suomeen - tapah­tuneestaKauko-
Idän rahtauksesta^
on tapahtunut ulkolaisten vanistar!
mojen toimesta Lontoon, Rotterda­min
ja Hampurin välityksellä.
Jos jatkuvasti joudutaan kiertä­mään
"Hyvän toivon niemen" ym
päri siis kiertämään- Afrikka mat­kalla
Eurooppaan j a päinvastoin
merkitsee se j o yksinomaan' matkan
pitenemisen johdosta rahtien nouv
sua.iKoska rahdit ovat kansainvä­lisiä'
ja koska^pitkä kiertomatka. ai­heuttaa
huomattavsa, tonniston .•li­säkysyntää,
saattaa tällöin myös ky­synnän
ja tarjonnan lain >yaikutuk<
sesta'<rahtitaso .yleensä nousta. Tä­mä
johtuu siitä, että joudutaan
muusta liikenteestä irroittamaan lai--
voja Kauko-Itään. Jo. tällä hetkellä
on huomattavaa tonniston kysyntää
erinäisten sodasta'aiheutuvien poik<
keuksellisten kuljetusten johdosta
SEURAUKSENA HINTOJEN
NOUSU
Rahtitagpn yleinen nousu puoles­taan
vaikuttaa ulkomailta tuotavan
tavaran hintatason yleiseen nou­suun.
Miten paljon,, sitä ei' vielä
tällä hetkellä voida sanoa.
' Samalla jtaholta edelleen saamam­me
tiedon mukaan osoitti Lontoossa
julkaistava ^Englannin.merenkulku*:
kausi-indeksin hakurahtikäyrä, jota
laivanvarustajapiireissä tarkastifseu-rataan,
vielä lokakuussa laskiia, mut­ta
nain ei odoteta käyvän enää nifir-raskuussa.
Syntyneen tilanteen joh­dosta
saattaa indeksi kohota kulu­van
aikana huomattavastikin.
TAVARAA RUNSAASTI
MAASSA
. Suurista keskusliikkeistä 'kerrot
tiin, että varastot maassa ovat täRä
hetkellä hjrvät. -Sokerista,, suolasta
ja kahvista ei tule puutetta! sillä ne
tuodaan : kokonaan muualta : kuin
Kauko-Idästä. Lisäksi tuodaan riisiä,
kinsuureksi osaksi muualta j a vähit­täiskaupoissa
aika-ajoin ilmennyt
riisin vähyys on johtunut siitä, ettl
ihmiset ovat ostaneet sitä enemmän
kuin myllyt ovat ehtineet valmistaa
muista samankaltaisista väitelmistä
äxamtetaan niille kansaUisiUe rati^
bankomiteoiUe. jotka eivät alunper
rinbyväksyneet sitä. Canadan Bau
bankpngressin johtokunnan sittem­min
pidetyssä kokouksessa byväk-syttUn
lausunnon allekirjoittaminen
näissä puitteissa. Täten se lausun­to
joka: käsitteli Unkarin kysy­mystä
edustaa kompr(tfnissia niiden
väliUä. jotka alunperin uskoivat,
että'kpkouksella ei ole syytä käsitel­lä
sitä"'tQannetta; j a niiden, Jotkä'
balusivajt,, että; lausunnossa olisi
menty pitemmäile kuiii 'siinä men­tiin.
.
Konferenssin hyväksymässä lau­sunnossa
sanotaan:
Viime viikkojen aikana maailma
on kokenut mitä suurimpia vaaror^
ja.* Yleinen mielipide tietää, että
se ei voi tyytyäf vain valtiomiesten
sanoihin, vaan että sen on vaadittava
toimenpiteitä erimielisyyksien lat-kaisemiseksi
rauhanomaista tietä.
K a i k k i : maailman kansat hylkää­vät
sodan. 'Ainoastaan julkisen
mielipiteen voima voi pelastaa mei-*
dät vaaroilta ja turvata rauhanomai­set
ratkaisut
Konferenssi toteaa, että Israelin,
Ranskan ja:«Iso-Britannian asevoi­mien
toiminta Egyptissä on Jvaaran-tanut
maailmanrauhan ja-tuottanut
kansoille surua ja~tuhoa*.
Se tervehtii Yhdistyneitten Kan­sakuntien
vaatimaa • tulen lopetta­mista
rauhan asian. ensimmäisenä,
voittona.
Se on sitä mieltä, että rauha or
uhattuna niin kauan" kuin brittiläi­set,
ranskalaiset ja israelilaiset joul
kot ovat Egyptin alueella, että ne
on vedettävä sieltä pois viivytykset­tä
.ja ehdoitta ja että kaikkien otf
taattava ja 4)idettävä kunniassa
Egyptin riippumattomuus, suveree­nisuus
ja sen: alueen koskematto­muus.
Konferenssi on myöskin tutkinut
Unkarin surullisia tapahtumia.
Se toteaa, että sekä Maailman
Rauhanneuvostossa, että kansalli­sissa
rauhanliikkeissä on faraän kyr
symyksen suhteen olemassa vakayia
erimielisyyksiä j a "että vastakkaiset
.näkökannat ovat tehneet mahdotto­maksi
muotoilla yhteistä arviota ta­pahtumista.
': . Näistä erimielisyyksistä huolimat •
ta se on yksimielinen toteamukses
saan, .että«:toisaalta;kylmär sota vi­han
ja ^epäluulon!: vuosineen -sekä
liittoutumapolitiikkar-ja toisaalta
Unkarin aikaisempien; hallitusten ;
virheet sekä y niiden - hjrvä^sikäyttö
ulkomaisten;propagandistien tahol:
ta ovat olleet Unkarin tapahtumien
syynä. •
Se valittaa yksimielisesti traagil-lista
verenvuodatusta lokakuun ja
marraskuun .päivinä > ja esittää Unr.
karin kansalle sen koettelemuksissa
veljellisen myötätuntonsa : ilmauk.
sen. Se kehoittaa kansallisia rau­hanliikkeitä
-antamaan Unkarin kan-}
salle kaikkea mahdollista aineellista
ja moraalista apua.
Lopuksi se toivoo: :
1) neuvostojoukkojen pois vetä­mistä
Unkarin ja Neuvostoliiton vä­lillä
solmittavan sopimuksen ehto-:
jen mukaisesti.'
2) Unkarin-suvereenisuuden täy­dellistä
noudattamista.
Konferenssi julistaa maailman
rauhanliikkeen uskollisuutta Yhdis-
' tyneitten Kansakuntien peruskir­jaan
sisältyviä periaatteita ja erikoi­sesti
puuttumattomuuden sekä kaik<
kien kansojen suvereenisuuden ja
riippumattomuuden kunnioittami-^
sen periaatteita kohtaan. ;
Kylmän sodan paluun ja viime
kuukausien vakavien tapahtumien
johdosta se muistuttaa siitä, ejttä
liittoutumapolitiik^. feyllfgSroinpn.
ydioaserajäytysten l(q»ettam!n^ ja
näitten aseitten iäelto <»Fat «dejleen
»ubabliikkeeo tärkeimpinä pää­määrinä.
Rauhanliike toivoo; ettänämä ky­symykset
ja kai&ki maailmanrauhaa
vaarantavat tekijät tulisivat fcäsitel
taviksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Iso ^
Britaniaui Intian j a Neuvostoliiton
hallitusten päämiesten konferenssis­sa,
kuten Sveitsin hallitus on ehdo-tanut
^
Julistuksen ovat allekirjoittaneet:
Frederic Jolliot-Curie. Maailman
Rauhanneuvoston puheen johtaja..
Argentiina;, Maria Rosa Oliver,
Alfredo' Varela.
Australia: William Morrow, Jessie
Street.'
Belgia: IsabelleBlume Emile Ga-venaille.
* .
Brasilia: Valerin Konder, Fernan­do
Lobo Carneiro. . ' •
Chiler Gustayo Mujica.
Intia: Saifuddin Kitchlew, Ro-mesh
Chandra.
Iso-Britannia: John D. Bernal,
Vincent: Duncan ^^nes. Ivore Mon-tagu,:
E. H; S. Burhop, Roy Gore.
Italia: Celesta Negarville, Don
Andrea Gaggero.
Itävalta: Heinrich Brandweiner,
Heinz Altschul. V K,-
Japani: Kihhäzu SaionjL
. Canada: Bruce-^ickelburg. .
Kiina: L i u Ningri, Burhan
Kolombia Jorge Zalaraea-
Libanon: Antoine*Tabet.
Mexico: LazarO Cardenas.
Neuvostoliitto: Ilja Ehrenburg
Aleksandr Komeitshuk, Nikolai Ti-honov,
Valentin Sorokin.-
Puola: Ostap Dluski, Jaroslaw
Iwaskiewicz. ^
Ranska: Emmanuel d'Astier de
la Vigerie, Laurent Casanova Jean
Laffitte,MarJacquier, Fernand Vigt
ne. .',
Ranskan Sudan: Abdoulaye Dial-lo.
Ruotsi:-Knut Olsson.
Saksan Demokraattinen Tasaval­ta:
I^einz Kamnitzer, Heinz Will-mann'.
Saksan - Liittotasavalta: Walter
Diehl., * • .
Suomi: Väinö Meltti, Göran von
Bondsdöfff, Felix Iversen.
, Tshekkoslovakia: Josef Hromadka
Jan Mukarovski.
Unkari:. Janoa Peter, Katalin 6u-fear,
Arpad Haas.
S I TA
TÄ
fSJlfViSSI
'pakastan teidän iytärtäi
van sydämeni pohjasta. Vi
katuisin, jQS saattaisin häne
tää» harmia", aanoi nuori mi
deUessään lupaa'kojS^ tytärt
Johon isällä «li valmis v
" S i i t^ voitte nila varmakii
tyttö cn ilmetty äitinsä ja mi
neo bänet?
, NYTHÄN TIETÄÄ
"Rakas m — liityin lai'
sen takia kun aina ihailin sj
laivat ovat niin siistejä ja pi
Mutta ennen liittymistäni e
nyt kuka ne pitää niin siis
puhtaina, -i— /Rakkaudella, l^
Työtiianfeien falyeila
u^ltotaan olevan'
tyydyHävän
Belleville. — Yleisten töiden mi­nisteri
Winters iSnoi täällä Uistai
na, että työtilanne ensi talvena voi
olla samanlainen kuin viime tal­vena.
"Te muistatte kuinka viime talve­na
oli työtilanne parempi kuin sitä
edellisenä talvena ja kun ottaa huo
mioon meidän ilmastomme, niin si­tä
ei voitu pitää pahana", sanoi mr.
Winters puhuessaan täällä For-men's
Clubin kokouksessa.
"Samalla: kun aina on vaara (lista
ennustella, niin kuitenkin nyt on
olemassa: viitteitä siitä ettei työti­lanne
volisi huomattavasti erilainen
tulevana. talvena. Ilman epäilystä­kin
visseillä paikkakimnilla ^työti
lanne, voi olla joko edullisempi
taikka ei." -
Hän selosti miten teollisuuslai­toksien
. omistajat uniot ja halli­tukset
yrittivät vähentää työttö­myyttä^
talvikuukausina. .
Saskatdieivanin
uniof vaativat
äs^vähennyksiä
- Regina, -r^ Sataseitsemänk;
täkolme edustajaa Saskatche'
deration of> Laboftsta (C<
Saskatchewan ProvincialFed
of Labörista (TLC) tervehtii
pimästi 'toisiaan kun he koi
vat marraskuun 18 'päivänä
: tivät yhdistää järjestönsä
20iÖ00 jäsentä käsittäväksi t
jä;;jestöksi.'
;.. Neljä päivää kestävässä
sessa: päätettiin kahden uni
•töh yhteenliittymisestä inno:
mielialan' vallitessa: Yhdisi
oli kolmas maakunnallisessa
sa Canadassa tapahtunut yhi
nen.
Kokouksessa ratifioitiin ui
russäännöt valittiin uusi jc
ta ja puheenjahtajaksi CBR]
taja Fred McClelland Saska
sekä. hyväksyttiin joukko
asioita'käsitteleviä päätöslai
Kokouksessa hyväksyttiin
tista valistuneisuutta edistä
mitean valitseminen, jonk;
tean tehtäväksi jäi poliitti
toisuuden ja toiminnan ke
nen. - ~
Kokoijksen kohokohtana
väestönja farinarien yhteni
lujittaminen. M Kokouksessa
Saskatchewanin - farmarien
presidentti Chris Hanson,
tesi, että teoUisudstyöläiste
määräinen vuositulo Sasks
nissa oli $2,547 jota vastoir
rien keskimääräiset vuositul
§724.
..Hän sanoi, että teollisuus;
eivät suinkaan ansainneet 1
jon, mutta osoitti, että oli ;
marien kuin työläistenkin y
etujen mukaista toimia k
sen osuuden saavuttamiseks
lisistä tuloista.- Kokouksc
väksyttiin päätöslauselma
taen työläisten ja farmariei
toipiintaa ja realistisempaa
politiikkaa, etukäsimaksua
la varastoidusta vehnästä, p
hintaa. kotoisilla markkinoi
dystä vehnästä sekä molem
listen kauppasopimusten
mistä.
. Kokouksessa myös kannat
tä, että: aseistautumismenoi
tettäisiin yksi neljännesosj
kärsivien kansojen ruokki
vaatettamiseksi j a teknillise
la ,avustamiseksi; Samoin Ii
tiin atomiasevarastojen hä
tä. Kiinan Y K : n jäsenyyte
mistä j a : rauhallisia neu'
Keski-Idän kriisin ratkaiset
Koskaan ei ole liian ni
mennä naimisiin. Amerikk
Albany-kaupungissa vihittii
täin 97 vuotias leski Ervej
ja 77-vuotias. William Koch,
men kolme lapsenlasta j a s<
lapsenlapsenlasta olivat läs
älsissä.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Katoavaista ön ma^iinen iiunnia
Ei ole vielä kunnollisesti muste
kuivunut niistä .ylistysvirsistä mitä-on
SuUreb Raban lehdissä veisattu"
täällä Canadassa. ja muissa maissa
USÄin enemmän, tai - vähemmän
kyseenalaisesta ''kylmän sodan'^ u l ­kopolitiikasta:
vMnttakatoavaiista oli
sekin ylistys, ^kuteu: muukin maal­linen
hyvä. '
>;Nyt saamme lukea palstakaupalla
hiin' canadälaisista kuin brittiläisis­täkin
valtälehdistä, että Tbdysvai-tainhaUitus
jaVpresidentti Eisen-hovrer
eivät olekaan täyttäneet: so-dänlietsojain:
korkeimpia toivomuk­sia
Suezin kriisin yhteydessä — ja
niinmuodoin' Eisenhowerista on hai-;
lituksineen kehittymässä suuri vää­räoppinen
—: kerettiläinen j a . mikä
lienee. -
; Merkillepantavaa myös on, että
kun esimerkiksi torontolaisen ^Glo-;
ben toimituksessa laaditaan vihasta'
kiehuvia toimituskirjoituksia Yhdys-;
vaItain"^aamaitomuudesta" Suezini
kriisin suhteen — niin sen Wasbing-tonissa
oleva 'kirjeenvaihtajakin
•^ymmärsi" heti- yskänja. lisäsi tulta;
tappuroilun V selittämäUä kuinkas
"kuningäsmieUstä" presidentti E i -
senhoweria ei sentään julkisesti vie
lä arvostella, vaikka diplomaatti
piireissä onkin .paljon sellaista ai­nesta,
joka olisi valmis hei^tämäär
koko ukon sikojen ruoaksi,
Suuren Ralunsotaisemniat^^l^^
julkaisevat iuodnolUsestip
paksuja kirjoituksia, .missä laina
taan; kaikenmaailman :benkiveljien
kirjoituksia joiden pitäisi' osoitta^
.man^ että Eisenhower-paralle val­mistellaan
helvettiä jo täällä maan
päällä.
Ja kun oikein kovalle ottaa, niin
Koiranenkin 'munii;. Niinpä.; Lon­toosta
marrask. 27 pnä lähetetyssä
eräässä UP:n uutistiesdossa kerrot­tiin,
että labouristienkin joukossr
on^eräs yksinäinen,mohikaani, Stan­ley
Evans-nimeltään,. joka on erääs­sä
Beaverbrookin "tavallisesti ame
rikkalaismielisessä lehdessä"»' kir-^
joittanut mm. seuraavaa:
"Amerikan ja , Y K : n petoksesta
johtuvan. Britannian kansan tyrmis-tymisen,
pettymyksen • j a viban" p i ­tää
nyt rväistyär rauhallisen arvion
tieltäisiitä minkälainen ulkopolitiik­kamme
tulisi olla. Anglo-amerikka-laisel
ongelmat ovat hyvin vakavia.
Amerikkalaiset käyttävät hyväkseen
Suezia tehdäkseen Britannialle sen
mitä venäläiset tekevät Unkarille
Budapestissa."
Voimallista puhetta labour-puo-lueen'parlamenttijäseneltä.
- V : "
Tässä on kyllä~eräs pieni niksi.
Huolimatta siitä, tai-ehkä siitä syys­tä,
kuinka leukavastinu*. Evans pu­huu;
hän ei edusta enää Britannian
laboiiristeja.
Ottakaamme; viikkoa aikaisemmir
(marrai 20 pnä)'Lontoosta tullut
CP:n uutistieto, missä kerrottiin
että; Stanley Evans, joka yksinään
nousi kapinaan puoluettaan vastaan>
labour-puolueen tuomitessa Edenin
hallituksen hyökkäyksen Egyptiin,
oli silloin luvannut erota parlamen­tin
jäsenyydestä.
Jäämiksi hän eroa pyysi? Hänen
vaalialueensa puolnejärjestö oli
esittänyt,.että kieltäyty^essäan i a - ]
nestämästä Egyptiin tehdyn hyök­käyksen
tnomitsemiseksl \ mr.
rEvanisv lakkasi olemasta -työtätcifce- >
vien-puhemies., Sanalla hänen
pnoloejäijestdnsä esitti' kainon
pyynnön, että mr. "Evans eroaisi
t^^ahiljaisuudessapariamen-tm:
jäsenyydestä *nMsksi hän ' ei
' enäS^ttanti valltsijainsa hiottamus-ta
ja'knttnloitusta.'' -
Samassa .uiitistiedossa kerrottiin
että.mr; Evans «U luvannut noudat­taa
vv^tsijainsapysntö
parlamentin jäsenyydestä.
Mutta kaikista näistä - to:
huolimatta meille trahteerj
hänen sikamaisuuksiaan il
ne edustaisivat brittiläistc
tekevien ja heidän järj<
mielipiteitä ja toivomuksia
.No,; aikansa kutakin, sai
kun päätä leikattiin: Mu
avaista on tällaisella "tot
hankittu hetkellinen hyöty-:
l i s e s t i on r ihmisiä, jotka E
tietoisiä:siitä,^tä k.o. m
on Labour-puolueen jäsenj(
halveksima svirkaheitto.
asioita tuntemattomia ihm
daan luonnollisesti hetkell
mäyttää, kuten pitkätukkaii
tään aina jymäyttää.; ,
Mutta totuutta ei voida
aikaa salata ja totuus
-Evansin sydänsuruista bu(
sej että Britannian Työväei
kokonaisuudessaan: on -
miesmäistä, .oikeudentunt
vastuunalaista johtoa, Bri
'kansaUe tuomitsemalla va
ta Egyptiin tehdyn byökl
-Ja vaatimalla; eittä Britanni
,ne on puhdistettava tool
byökkääjäjpnkot pois Eg
kuten ihmiskunnan suuri
mistö on Y K : n kantta vaa
Katoavaista on siis Suure
lahtien valheisiin ja puoltc
perustuva; propagandakin.