Vapaus, November 2, 1963

              Sjlvu 2 Lauantaina, marrask. 2 p. ^ Salurday, Nov. 2, 196if
V A P A U S (LIBERTYJ
iNDEfiENDENT' tABOR ÖRGAN
V:-,. OF! FINNISH CANÄDlifikNS
; Bstablished Nov. 6. 1917
Bdltor: W. ESdund- - - v , Mar»ger: E. Sukei
Telephone: Office 674-1264 — ,Editorial 674-426$
PubUshed öirtce w«ekly('Tuefld8j^, Tl»ur«tey» an^^Saturdais^ by, Vapaus
Publishing Co. Ltd., lOOrlOiv^uiä: 8 t . ? ^M SudbiHy. Ont;^io,,Canadft..
' . " * Mäillng'^a~d<trea»^ Bax-69 ^ ' , ~
. -Advertlaing rates upon appUcntloQ, translations free of charge.
Authorlzeil as second classniäil by t h * Post ©ff Ice ,p«jart?nent, bttavia,,^
, ' and for
CANADIAN L;iNbUALf.-i'.!boS
Canadaasa: 1 'vlc/$900, 6 kk. $4.73 ^^0SA:8sa. 1 Vk. $10.00 6 kk. $5.25!i
, a^kJ^Mfiä' ^mufofis^: l,y)s. W.50,6 kk.,5.75.
\ vr.
,VJ5iÄR^Ä '•LIBEnÄUSMIA!^
^ ' ^ ' ' - - 1 - 1 vT'^«nn«t«° lämpinikstl. että tässä
Liberaalipuolueen paljon .mainostettua ehdotusta van-huude^
l^in yusimisejcsi v ^ i esiteläkääh parlamentin tämän
^ istÄoJfiau^en käs'iteitäv^'k§i tiedoitti liittohallituksen ter-veysxnilii^
teri J,udy I^aMarsh viime tiistaina.
' M^gfisLaMarsh sanoi, että haljiitus teki tämän syvän ku-marrul^
n eana-dan-elä^
assa/yAdysvaltalaisille-vakuutusyhtiöille vastoin, hänen, ter-veysminigterin^
he>ikilökohtaista tahtoa, ja huolimatta siitä,
ett$ .hijUitu^elle eläkeasiasta saapimeet kansalaisten ja eri­näisten'kansalaisjärjestöjen
kirjeet kannattavat; kolme yhtä.
vastaajrt tehtyä,, lakiehdotusta, jot^. yastoin yhtiöiden, kuten
vakiuitus* ja trustiryhtiöiden kirjeet vastustavat sitä 3—1.
" Täten liberaalipuolueen halliljus antoi jälleen huutia kan­san;
mielipiteilliejä toivomuksille ja taipui suurten vakuutus-yhtiöideöjärrutuiKen
edessä/MispLaMarsh lupasi tosin, ^^e
lakiehdotu^n ja siihen^liittyvieri asiain, tutkimusten jälkeen
—. m i s ^ vakuutusyhtiöille- annetaan tilaisuus propagandan
tekoonrdäköuudistusta vastaan — asia alistettanee parlamen­tin
seulraavfeUe-istunnollfr siinä mielessäj että sen täytän töön^
p ^ o ei viivästy alkuperäisistä suunnitelmista. *
Muhita, minkä verran voidaan enää luottaa tällaisiin lu­pauksiin
kaikenv tapahtuneen jälkeen? Se oli juuri terveys-nnnisleriLaMarsh
joka: vielä syyskuun^^l^^ että
vakuutuayhtiöfc ovat aloittaneet voimakkaani ja: hyvin j&^
V tetyn S:amp>tnjan liittohallituksen eläkesuunnitelman ro-muuttamiseksi.
Siitä huolimaita tai paremminkin spn vuoksi
liittqhallitug taipui, nyt -r-T ensin viivytykseen ja myöhemmin
eh)^ suun^t^Q^an, tuntuvaan huojtMntämijseeniiai romuutuk-se^^
s i l l ^ kuten sanota^^', "kunr pj^olaiselle annetaan otä
pikkusormesta, se vie lopuksi koko käd^n".
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
['iSyttää' sugnitptaina^. marrajskutm ^
pphä^ 65^ vuotta:^ ' - -
. Yhdjjjmme sukulaisten ja tutta:
väfn oniiöntbivotäksiin.
on
tie^ h a a n ^ F j ^ l d e n t t i KennedirA
jäs^^ kaikkein arvovaltaisin Uldistus
'sUtä, ett^ v:;ltiqi^ tiili:|n asti käyttM-nt^
t halUtsemiskeinot ovat vanlien-tM^
fletuift jWunp.f.t..var;uikhftlilaan
ALAHUONEEN J A ^ E l ^ l ^ Vi^ll^QMildUU^'
Selvää tietenkin>on/;^ttap|fflämeriiittjas^^
ikään antoivat; iitseUeeäi;^|8>pOO>^pÄlkaöh^^
• ynni>jftUita.. etuisuuksia^ .«öiVatriVi^^iilattteen. pelastaa, jos
beiljk^n vähääkään ihmis^Tftta.jä.Vasttiunt^
TQ^iasiä. niäUttäinspn,' että- väiiheriipifen .kansalaistemmö,
- nimJaomaan elä^läisjtc^^aseiöi^ tyleejjtktitiiiv^ti huonoa pa-
'hemÄiäksi. HinkällJa^^ÄHiai-^JsÖiioÄ:jatkuv^^ inutta
eläl
V^a^ tiet^ftkin- '^ttä^-Iimbh^aiiksen Suuniiitteilfema
BttuiifliteitÄakin^i^ .,vair^:. Sekhi
keenl V4^uudenel|M£e|jö^ välitäm^ttä älen^
nett4v^ 6ii.vuoteen>aiie||^f^^^ naisten
koh<fe|ta. Me uskoiÄf%äjvit^^^^^ eivät tule
tyyt^ipään ennenittiin^e|^^t$klih~ s^ädfaän* s^llaiheh korjaus
ikärajaan nähden.T ' ^ ^ \ \ ! ' V - / ' J ! : ^ -V" .v ^
\ Mutta. k ä i k ^ ' : ; 9 ^ t b ' ö l l i ^ U d ^ a i i k i n Jiitlöhalli-tujben
eläkesutmhitilii^ä^ijdd parempi kuin
esunerkiksL piikt^oii-.-^iftfeiuit^ali^^
mfä suuret vakuutusyhtiöt,, läktillisesti tukfevat ja edis-täkt.
" / ' - j - ; - ; , " : , ; ;
TMtä pohjalta öä-Vapaus-l^htemmekin yhtynyt varauk-settoniöti
niihinvhyvää tairA^^ jä pohjimmaltaan edls-tykselfciin
canadaJ^iii";;jötVa^rovat^ v ja edelleen
vaativat; että tämä ,liitta\^lticttieiäk6saunnitel'ma olisi-hyväk-syttävl
parlamentiii' tässäi'istimnö3S^
tarinn|stahuoMmäUä: Jos sitä^6Lit^^
tämanjkipeästi kaivattävaio. jäih täytähtoönpano lykkääntyy
ainakin vuodella, ellei sitä l^okonaän^ römuut^^.
Canadian. Läbor Congres^in. (CLC). presidentti Claude
JodoirS oli mielest£^nme^;tuhäiiheätioikeä£tsa sanoessaan pari
viikko} sitten, että)|^£madaneläk«suun
liittoh|llituksen lakiehdotus tunnetaan, '^on ehdottomasti tar-^
peelliijen jos mielitään, että^JCanadän»kaikki palkannauttijat
jarvaptiidenammatti^n;:hiucjoittajat' saavat edes väatimatto-massaiimäärässävanhuudenpäivien
turvaa kohtuullisen ajan
kuluesStdv"
Ilng^skaamme kansalaisina yksityisesti äeka yhdistys-temmc^
seurojemme. ja ämmattiyhdistystemme jäseninä yh­teisesti
liittohallituksdle ja omihe^parlam^nttiedustajillem-nrie,
että me vaadimme tämän ti^ikivtärkeän lakiuudistuksen
käsittelyä parlamentin tässä istunnossa^ MeV voimme olla
melko varmoja siitä, että Xr,tideh demokraattisen puolueen
edustajat tulevat voitttihsa mukaah vaatimaan eläkelain kä­sittely^
Heidän vaaiimukäöhsa tulisi sitäkin ^ ^v^
maloji, mitä enenimän tavalliset virtMfet ja s ^ ryhtyvät
heitä aktiivisesti tukemaan tässä taistelussa. - '
k|rjeitä'' osastossa-voidaan k€skus•^
^Jljl^ tai oikeammin kirjoittaa asiois-
'j^^i/apaasti ja arkailematta.
' ; f oisaalta on kuitenkin- mielestäni;
•-toimituksen, kohdalta väärää: "libe»
vfalismia"' — en osaa s i l l e päpempaa^^
ka^n nimeä antaa — se kun esim.
^jossakin maasta, kuten ^ tapahjui
NeuvostoJii^pna kohdalta; viiine tiis,«
t a i n a , ' l i i e t ä ä n I moneen., kertaao,
" k o a k i n " aikaista - V.enäjä-nim^.
^Älipusta tuntuu, että, toimituksen tuf:
.lee kirjoituksista muuttaa n i b e t ' öi-ikp^
ksii olkopn. sitten kysyjDys, Neu-
.'vo^toliitosta. Suomesta,. Canadasta
{'ait mistä, maasta tahansa.: Säädyit
jy^ys ja kieliasukin vaatii sitä.
Asiassa on, vielä, toinenkin, puolia
$upmen porvareilla, oli vuosikausia
eiikoieena hinkuna kirjpittaa esim.
.Leningradin nimi "Pietariksi!'. H Q
py^t Luojan kiitos siitä pöllöydestä;
sentään: vapautuneet. Mutta • tämHa
mantereen (herrat porvarit ovat sa­nomalehtineen
vasta vähitellen, va­pautumassa
esim. ' Peipingistään"
silloin, kun puhuvat Pekingistä;.
: Siihen mielettömyyteen sisältyy
kysymys olevaisen "tunnustamisesr
ta". Kun- ei tunnusteta; TOO^miljoo-najsen
Kiinan olemassaoloa, niiOt e i
voida muka "tunnustaa." u u d e n K i i -
vnan pääkaupungin uutta; nimeä-^
kään!
Olen varma, ettei ko. kirjoittaja
tarkoittanut * Venäjä" nimen käytöl­lään
antaa kirjoitukselleen tällaista-poliittista
sivumakua. Mutta hänen
omasta tarkoituksestaan lainkaan
huolimatta sille kirjoitukselle tuli
ihiitenkin sellainen sivumaku. Jos-qsia
on kuten otaksun, ettei kirjoiV
H j k sitäi "sivumakua" halunnut itse­kään;
s i l l o in oli toimituksella kak-
.^inkertainen velvollisuus tehdä ä-fsianmukainen'
kielikorjaus/ ennen
^en. julkaisemista.
I' SSmniehän toki halua laskea s'en
•laiheliiniin 'lehteämme: kuii^i Riihen
^idrjdSttÄVia kansalaisiammekaan
" a a t t e e l l i s e s t i " sille "tunnustamat-
>toihtrtis?'-tasolle? ; Sitä paitsi y Neu­vostoliitto
nimi ei ole yhtään s en
iväik^äihpi kirjoittaa kuin oli tsaari-v^
aaikäinen Venäjä-nimi:
fz YliäsahotuIIa ei ole mitään teke-
'mistijfc.ö;. kirjoituksen julkai<;emi-setr.
karissa. . Siitä voimme olla joko
jöäittäih-täi kokonaan yhtä mieltä
.kirjoittajan kanssa ja hyvä on, että
Vajaus Julkaisee myös virallisesta
toimitusOhjelmasta poikkeavia k i r -
jeitä.VVanhä lukija, Sudbury, Ont.
^itäU||^ybi^ei^ ahtaa
dat taji y a i ^ Seh j^oJb^^^
sen t^li^nyppro^
kun::h9nen^edessään: on uusia j^f
hankalia; ön^elra^^^ neuyonan-;
.fejansa h
jotka eivät ole hallitusaparaatin vai-kutuksen.
alaisia..
(^(^'V)Mkpis|t)i^vtal(4i^ t ^ y X ajoi^ Juuri, näin syntyi 30-luvulla Roo-
'j^ipasusteelUsasU. mmittaa si8ä*-ja. .seveltin: aivotroisti-ja^ sama- alkuperä.
on tällä hetkellä Valkoisessa talossa
vallittsevalla neUYOa-antavalla eli-ij^
gpi; t o s i a s i a l l i s et
keskuksella^, j ^ ^ ^ mikääji;: lainsää-däriiö^
firedellytiä jä jok^
öiieiiil; muodoi^t^a rinna^kaiselim^^
|aiyieläpackörvaa4
yiDall^erti^ useimmiten
Ulkpiniöistci^iön^^^^^^ joskus myös sotar
inlniste^iön. •
ä]|;opoIlt{lkkaa ja sen ohella poliit*
: ilvestä linjasta määräävien elinten
.ajiennctjai. Xiii^^JmmUikMtsmä'
_;Qn|syytä;ld]UinifttäiiJiuQmi0ta^rK^
lt]'dy|i ioiii|«ei|Q^emaai)nUSA«;.h»|llp
^tU9konef«(on,i y l ä p ^ r undistäini:<
seen. Kjysyinyston, eim^n-kaildtieia^
presidentin,: v^ttömän, lälOpli)^^
m^irkitykseni^ kphott^misestai', ryhV
m^n, jptä katsuMan. pi:esi4entin<
neuvonantajiksi ja .jqkjfi<>lti9e<a8ia9^;
muodostaa Valkpisenj; talon? "aivo?!,
trustin".,
sovittaa tekojaan ja' puheitaan yht^^^ni.
,Ne puhuvat toisinaan lennokkaasti esimerkiksi siitän että
canadalaiöten täytyy "ostaa yh'dysVa),ta&isiJia,takaisin" luon-nonresijrssinsa
ja tuötantolaitofesertifa];,m*iittä^seUra$yas6a,^
kiossa he myöntävät ulkoiiiaalaiSii|fe. monopolisteille liusia
avainasemia talouselämästämme. , '
Ontarion laiiilaatijakimtnän" ju|Uri valittu Uuden demo-'
ktÄfettisen, puolueen, jäser»^ Fre<l Yoting (Toronto) kiinnitti
nuiakuntahallituksen^ tlimbilta huomtot^ tähä^n
tekojen* ristiriitaan- viime keskiviiidJtima; lynlftitijbkurinalle
pitämänsä neitsytpuheen yhteydessä/Btän huomioi Ontarion
n|iaakuntahallituksen mainoskamt^lbkj^/ jonk^, perusteella
ontaciolaisia! kehoitetaan ostamaaA\<äaha4ä$9a v a l^
tavaroita. . • - V ; .' /
. Sen jälkeen hän avasi kiijoitiisiiköyttihsäj missä on lain­laatijaan
käyttöön varatut st^aiurttit(:M^^
S^8$sa> kirjeitten avausveitäii leKiy^jekpbflissä j9 iäytckynä»
tqli]tj5.1tiidy^va|lQissa. ISx, Voung^myÖkisl Isuit^nkiit, että hä*
KIITOS TOftbl^CrOLAISIbLE;
Juoseppi j a hänen seuralaisensa
muistelevat, kiitollisuudella heidän
Toronton matkaansa. Tällaiset tyr-;
neematkat ovat suuresta merkityk-äestä
työväen liikkeessä siinä että
ne antavat innostusta toiminnalle
asianomaisilla paikkakunnilla, tässä
tapauksessa Sudbury—Wanup ja
—Toronto. Kohtelu jonka me saim­me
osaksemme Torontossa oli mitä
lämpimin; n i i n yleisöltä kuin myös-k
i n näytelmäseut-aita. Tämä velvoit­taa
meitä yrittämään tulevissa esi­tyksissä
vieläkin ettemmän niin si­sällön
kuin myöskih esityksen puo­lesta
ja' antaa taasen toimintatar­moa
niille jotka ovat yleisönä sillä
kevtaa,' niinkuin esimerkiksi viime
talvena meille. Sudburyssa kun to-rontolaiset
tulivat Len Hjorthin
johdolla Espanjan Kärpäsellä.
Kiitoksia törontolaiäille vielä ker­ran
kaikesta siitä mitä teitte aut-taaksenne
näytelmän esitystä j&sit-r
t^n vielä siitfe hyvästijätöstä joka
oli järjestetty Pon-haalin ravinto­kaan
esityksen päätyttyä); jossa o l i
tilaisuus keskustella, torontolaisten
toverien parissa tulevasta näyttämö-kaudeäta
j a myöskin tulevasta näyt­tämö
f estivaalistii j o k a : vietetään To-
,^:;^ntos8a ensi keväänä.r Eräskin sud-
I tnirylainen lupautui tulemaan To-
^i^q^Aton kuliisimiesten avuksi jos
:'tarvitaan. Kaunis ;töitos vielä hy­västä
k o h t e i l i s t a . / ' . ""
Nuörennetiii^ Jijosepiri' Isäntfi^^
AIVOTRUSTIN HISTQBIIiiKI
Eräät i; näistä; npuvQnantajista> nir
menomasp aktiivisimmat.ja vaiku-
LtU9valtai^imIpat esiintyivät jo. U S '
An; edellisen) presidentin lähimpinäi
miphinäii Mutta: käsite "aivotrusti"
sellaisenaan.önrtähäpimennessä^tuDr-nettu
valli, presidentti -Franklin.
Ilopseveltin! yhteydessä. Aivotrusti
muodostettiin 1980-luvun alussa, j o l ­loin
Roosevelt aloitti toimintansa
edeltäjiensä: politiikan täydellisen
vavarikon pohjalta. Saman elimen
ilmestynHneU'^kuvaan tällä' hetkellä•
tapahtuu- vastaavissa- olosuhteissai
Erona on^ vain^ se,^ että voimasuhtei­den
muutokset',- jotka-ovat tällä vä
l U l ^ tapahtuneet ennen kaikkea
kansainvälisellä areenalla ja joita
Kennedyn edeltäjät itsepäisesti kiel-
-äytyivät ottamasta huomioon, mer-
.kitsevät amerikkalaiselle imperialis­mille
huomattavasti suurempaa vaa­raa
kuin o l i 30 vuolta sitten asian­laita.
Niinpä eräs demokraattisen
puplueen johtaja Thomas K. Finlet-ten
huomautti jo vuonna 1958, että
siihen asti Yhdysvaltojen "ulkopoli­tiikka
on< saattanut olla suhteelli­sen
huoletonta, koska maan kansal­linen:
turvallisuus ei ole koskaan
joutunut uhanalaiseksi . . . " M u t ta
oresidentti. Eisenbowerin hallitus-kiauden
lopulle tultaessa USAn his­toriassa
alkoi Finletterin sanojen
mukaan, "uusi ja erittäin vaaralli­nen,
kausi". Washingtonin hallitus­piireillä,
on siis nyt pohdittavaa.
AIVOTRUSTI JA HALLITUS
Saattaa herätä kysymys, miksi täl­laisten
^ngelmien pohtimista var-
(ten tarvitaan..erikoinen aivotrusti.
Onhan maassa jo normaaliin tapaan
muodostettu hallitus^ minkä lisäksi
Yhdvsvaltain perustuslain mukaan
ministerit eivät ole erillisten hallin-tohaarojen.
itsnäisiä. johtajia, vaan
nimenomaan presidentin neuvonan-
^ajia. Niinpä perustuslain mukaan
toinieenpanovalta kuuluu nimeno-
Tiaan.-presidentille eikä hallituksel­le.
Itse asiassa ministerien nimittä­minen
ei lähimainkaan aina riipu
presidentin tahdosta enempää kuin
mahdollisten ehdokkaiden pätevyy­destäkään
Yhtä. hvvin ministerien
nimitys riippuu hallitusta edeltäneir
den vaalien tuloksista ja pyrkimyk­sistä
lujittaa hallituksen asemaa
määrättyjen piirien keskuudessa.
^Tämän; lisäksi ministerien nimittä­misessä
sanelee usein erillisten ka-
VALROI^ESN TALON """^
•KUUTOSET?'
Lontoolainen aikakauslehti. New
Statesman. toteaa, että "'presidentti
on.päättänyt olla oma ulkoministe-rinsä!'-
SOiprosenttia ajastaan hän
käyttää', ulkoppliittisten: ongelmien
käsittelyyn ja näjautuu. tässä, välit­tömästi
kuuden miehen ryhmään,
jQta nimitetään Valkoisen talon " s i ­säisiksi-
kuutosiksi" ja jota pidetään
amerikkalaisen^ diplomatian kor­keimpana
johtajana. Tähän ryh­mään,
kuuluu vain yksi henkilö, n i ­mittäin
Dean. Rusk, virallisen ase­mansa
perusteella.
Jäljellejäävistä viidestä tosin vie­lä'
kaksi muuta on ministereitä^ ni­mittäin-
puolustusministeri Robert
McNamara sekä oikeusministeri Ro­bert
Kennedy, presidentin velii
mutta he eivät kuulu kuutosryh-mään
niinkään paljon ministeriöit-tensä
johtajina kuin Valkoisen talon
nykyisen isännän läheisinä luotta
musmiehinä ja hänen diplomaattis­ten
päämääriensä toteuttajina.
Kuutosten keskeinen hahmo on
MacGeorge Bundy, Harvardin ylio­piston
entinen professori ja nykyi­sin
presidentin erikoisneuvonantaja
kansallisen' turvallisuuden kysymyk­sissä.
Valkoii^esta talosta käsin hän
yhdistää monien hallituselimien työ­tä,
j o i l l a on välillinen tai välitön
yhteys kansallisen turvallisuuden
kysymyksiin. Itse asiassa tämä yh-äistämistyö
ulottuu kaikkiin mah­dollisiin
elimiin aina maatalousmi­nisteriötä
myöten.
NU^|^\^$fcett^ USA39a^< käydyt
pp^Uailaj^n': Le1$onde-lehden kir-
20enya^taja':Andre/?Fontaine totesi­k
i n , Äundyjstä, e ^ V u o t a a n hänen,
säätävän pääkaupungin sään" USAs-sa.
Ensi sijassa tämä. Kennedyn lä
h i n neuvonantaja käsittelee kuiten­k
i n . ullMipoliittisia.. ky.syiDyJssiä. j a ,
Fontaine tähdentääkin, että. "useasti
.saa.-kuulla-saAotiavan, ettai-hän.'. on.
tosiasiallinen u l k o m i n i s t e r i ' . "!
Valkoisessa 'tälDSSäi'"Bundylla on
oma koneistonsa, jonka työntekijät
johtavat politii^k^a^maaoallon e ri
puolilla ja tekev^^t i i ^ ^ ^ i matkoja:
eri maihin. Myös itse Bundy suorit­taa
tärkeitä diplomaattisia .mj^tltoja:
Niinpä kun Kennedy -4Jcesllläi,käyi^-
täiikeimpien NATO-maidtfn;pääkaur
pungeissa, lähetti häi;i sivuuttamaan-sa
i P a r i i s in juu.^n Bundyn. TaÄia
seurasi presidenttiä myös tämän
tärkeissä Bahamaneuvotteluissa
Maemillanjn kanssa luonnolliselta
tuntuneen Dean Ruskin sijasta.
Tärkeä asema kuutosten joukossa
on Theodore Sorensenilla. Hänen
tiedetään laativan presidentin pu­heet
ja julistukset j a ulkomaalaisen
lehdistön mukaan hän pn kuutosis­ta
läheisin presidentille. Lehdissä
nimitetJ:in .Sorensenia useasti Ken­nedyn
"toiseksi minäksi". '
On luonteenomaista, että 'sisäis­ten
kuutosten" ryhmään New Sta
tesman-lehti laskee- myös .keskuslie-du^
telutoimiston' päällikön John
MqConen. Kutea tunnettua hoiti
tätä >teh.tä.vä* ennen MeConea Allan
Dulles, jonka johdolla tiedustelupal­velu
harrasti varsin itsenäistä poli­tiikkaa.
Dulles ei aina ollut valmis
alistumaan hallituksen ja Valkoisen
talon, tahtoon. Tämä todettiin use­amman
kerran ja vihdoin epäonnisr
tuneen Kuuban-hyökkäyksen jäl­keen
huhtikuussa 1961 Dullesin o l i
erottava. Hänen seuraajakseen
Kennedy valitsi miehen, joka ottai­si
tarkemmin huomioon Valkoisen
talon toivomukset.
9>
mmmmmmmi
TOIMITTANUT EEVAA ^
UETSÄKRUlTMTil
HERKKUATi^RIOITA
H i i v in käsitellystä^ metsättriistasta
. i ^ ^ ^ a n ' hei^kkuaterioita;; imutta sii-<
nä on "lQOti]^kki'I(aivan.yhtä tärkeä
teUiä| kuäl-'jnet^täijäkin,
.-<.|i^ahanr .vuodenr- aikaan kiinnostaa:
erakoisestii peuran ija; hii^ven- (moot?
'1^) {lihan valnustus. Niiden ruhot
leikataan samalla tavallär kuin ta­vallisen
teuraskarjankin ruhot. Hy­vin
leikattuina j ^ ' asianmukaisesti
paistettuna niistä, saadaan mainioita
juhla-aterioita.
V i l l i r i i s t an liha on jossakin mää­rin
rasvatonta, ja kuivahkoa: liika-rasva
(mistä tulee v i l l i r i i s t an lihaan
voimakas sivumaku) leikataan pois
ja. sen tilalla käytetään runsaasti
muuta rasvaa (lard) "suolaporkan"
kanssa. Paitsi hyvin murevana
(nuorena) villiriistan lihasta tulee
maukkaampi kosteassa kuumuudes­sa,
eikä sitä pitäisi kypsyttää, kes-:
kinkertaista kypsytystä enempää. 0-
heisena joitakin " s u u r e n v i l l i r i i s ­tan"
lihan valmistamisohjeita:
PAISTI
.1 4
J 1 I,' 1'9 »
.1-
I 'I
V A L K O I S E N TALON
A K A T E E M I K K O R Y H M A
Näiden mainittujen kuuden lisäk
si Kennedyn neuvonantajien sisä­renkaaseen
on kuulunut aina halli­tuksen
muodostamisesta asti tai vie­läpä
ennen Kennedyn vaalivoittoa
1960 ko'rne: akateemisten
(Jatkuu sivulla 4)
TARVITSEMME AINA VAIN ENEMMÄN SANOMAlEHTIPAPERI/i
t. - lU') 'I .11 <
nen- nli,9|§p^cai^,^u,ttaan lieven.-
tää tässä: asiassa hieman se kun
Yhdysvalloissa valmistetun täy
tekynän n^ustelaite (cartridge)
on tehty Ganadassa!
Liberaalipuolueen johtajat
ovat esittäneet että amerikfca^
laisten rahamiesten hallussa
olevat, luonnonresurssimme ja
teollisuuslaitoksemme "canadaT
laistutettaisiin" 25-prosenttises-ti,
mutta tämä Toronton esi­merkki
ei kaiketi vastaa vilden-k^
än prosentin "canadalair
•suutta".
- • •! ^y. . .•
K I R J A ON M A I N IO K U M P P A NI
PITKINÄ SYYSILTOINA
Suomalaiset tunnetaan yleensä l u ­kuhaluisena
ja. kirjallisuutta^ rakas­tavana
kansana. Sitä todistaa mm.
ne monet kymmenet kirjastot, joita
on: tälläkin mantereella kaikkialla
miss^ kansalaisillamme on vähän­k
i n järjestettyä toimintaa.
Meidän siirtolaisten lukuharras^
tukset jäävät pakostakin' rajoite­tummaksi,
koska; suomenkielinen
kirjallisuus tänne tuotettuna on ai­k
a l a i l la kallista ja monellakaan
siirtolaisella ei englanninkieli ole
n i in pätevää, että voisi seurata eng­lanninkielistä
kirjallisuutta alkukie-.
lellä.
Mutta lukuhaluisilla suomalaisil­l
a on kuitenkin nuo, järjestöj emme
ja yhdistyksiemme kirjastot käytet­tävissään
ja mones.sa paikassa mm.
Sudburyn Finnish-haalilta kirjasto
on hyvä ja monipuolinen. On klas­sikkojen
teoksia koottuina, kauno,
kirjallisuutta suosittuun Hilja Val­toseen
j a Netta. Muskottiin asti.
. Tietokirjallisuutta on sitä harras­taville
samoin myös oivallinen eng­lanninkielinen'osasto.
Tietenkin sanomalehdet ovat va­kituista
luettavaa, mutta pitkinä
syysiltoina: kirjojen parissa viettä-mämme,
aika ei mene hukkaan.
Kirjasto on avoinna joka keski-viikko-
iltavT—8 j a on. vapaa kaikille.
Kehoittaisin myöskin kannatta­maan
sanomalehtiämme Vapautta
ja Liekkiä, joiden levitysryntäys on
parhaillaan käynnissä.: LiekkL kau­nokirjallisena,
omien kynäilijäin
tuotteena on k a i k i l l e mieluista luet­tavaa,
jossa lisäksi, on^ aina hyvä ja
kiinnostava jalirokertomus; josta i r ­tileikkaamalla
saa kokonaisen kir­jan.
Siis. rientäkää avustamaan lehti
ämrae tilaamalla niitär ja kehoitta-kaamyös
naapureitanne tekemään
SO. — Lukuhaluinen, Sudbury.
Pestään kevyesti haaleassa vedeis-säi
pyyhitään kuivaksi pehmeällä,
puhtaalla kankaalla. Rasvataan, jo­ko
a) työntämällä lihan sisään kyl­metyn
' suolaporkan" viipaleita ras-vausneulalla
(larding needlö), b)
survomalla rasvaa terävällä veitsel­lä
leikattuihin haavoihin tai c) kier­tämällä
lihan ympäri paksuja 'suo­laporkan'
.viipaleita ja sitomalla rie
siihen kiinni.
Hierotaan paistin päällipuölelle
sinappia ja pannaan vähän voita tai
margariinia. Jos rasvaus suorite­taan
c-menetelmää käyttäen, silloin
on sinappi voideltava ennen rasva­usta.-^
•
Pannaan liha paistinpannuun; mi
... kä peitetään kokonaan 'alumiinipa-:
perillä" puristaen alumiinipaperi
k i i n n i pannun, reunoihin.
Paistetaan 325 asteen kuumuudes­sa,
20 minuuttia paunaa kohti liaa-raspeuran
lihaa ja 25 minuuttia .pau­naa
kohti urospeuran lihaa paistet
'.aessa. Noin 20. minuuttia ennen
paistin valmistumista poistetaan "a-
Jumiinipaperi"; Paisti siveillään
kauttaaltaan sulatetulla voilla, sirpr'
teilaan kevyesti jauhoja ja annetaan
sitten uunissa ruskettua kullgnvä-nseksi.
Kastike tehdään mausteita
lisäämättä paistista tippuneesta ras­vasta.
• •• ' ,;•;. '.
SVEITSILÄINEN
" S T E A K " PAISTI
2 paunaa, paksuksi leikattua
" r o u n d steak" reisipaistia, rasya
pois leikattuna,
Va kuppia jauhqja
suolaa j a pippuria
3 ruokalusikallista pekonirasyaa
V2 kuppia • kuutioiksi leikattua
• suolaporkkaa"
4 viipaletta sipulia
1/2 vihreäpippuria pieneksi leikat­tuna
.
1 sellerinkorsi pieniksi leikattuna
1 kuppi tomaatti mehua (Tomato
juice)
Jauhot, suola ja pippuri sekote-taan
ja hakataan puuvasaralla lihan
sisään, 'SuolaporkkaV ja pekopi-^'^'
rasva lusk^tetaan; liha, ruskptet^ it>i n-)-'-
taan hyvin'.'kummaltakin puolen. "• •• • :
Lisätään . jälellejääneetr mausteet.! 1 n<r-o^v<;i
Peitetään-hyvin ja" onnelaan hiljal- . . .l
leen. l|iehuja 2'ituntia.'^ •< •'• v<
VILMnilSXiA-LIfl APURAHKA
(VENISON PIE)
Niskasta, rinnasta tai lavoisti
saatavaa lihaa - voidaan käyttää liha»
piirakan (venison pie) valmistami­seksi.
Leikataan rasva pois. Sen t i l a l le
pannaan vast^ay^ määrä 'suola-*
porkkaa". Liha katkotaan kuutioik­si
j ja pannaan pataan porkan j a l i ­han
leikkauksesta jääneiden luiden,
kanssa. Lisätä,än suolaa ja pippu-;
ia, ja liha hädintuskin peitetääni
vedellä tai. ; vasinkanlibaliemellä.
iinnetaan hiljaa. kypsyä kannetta-kunnes
l i h a on miltei murevaa ja ,T, . , , > . „ „J
liemi on laskenut alas. Otetaan l i - " ' •
ha pois pannusta,;liemikastike s i l v i - M t f !M (KI
iöidään. Luutii heitetään; pois. ,
Pannaan hyväkokois^,pannuun"vi M I - J .(
(laatikkoon) mureata, paksuksi jär,;
tetty piirakka,; e l i pie-taikina ja sitf
ten liha. -Maustetaan mace- j a nut-,>
meg-nwusteilla;; noin teelusikal^ ^
linen; kahta, lihapaunaa. kohti. Kaa^i t
detaan k a s t i k a e l i liemi sekä lasik
linen port-viiniä päälle. Ripote-u
taan päälle vähän jauhoihin seko-.-,.
tettua voita. •
Päälle pannaan paksu piirakka
e l i pie-taikina, tehdään viillokset iaC,
koristeet piirakkataikinalehdistä.
Kypsytetään kuumassa uunissa
(425) 10 minuttia, kuumuus vähen­netään
375 asteeseen ja paistamista
jatketaan tunti. Piirakan päälle s i ­vellään
munakeltuaista j a annetaan/
se 1 uskottua.
-,•,1; -.1
. > I I tt.H t
IIYYTELÖITY H I R V E N KIELI.
( J E L L I E D MOOSE TONGUE) ;,
l "Moosin" kieli
kuppia-koko neilikoita . <r'
(whole cloves)
1 lakerinlehti : .
(bay leaf) «1
%< teelusikallinen suolaa
Kieli,pannaan pannuun, missä o n ' '
vettä vain sen ^verran että se kieIenv->.
peittää. Lisätään muut tarvikkeet.'
Kypsytetään ihitaasti, kunnes kieli M >
on murea ja liemi on kuivunut. :
; Nyljetään nahka pois kielestä j a - '
samalla leikataan pois kielen 'poh­jassa"
olevat pienet luut.
K i e l i pannaan kierrettynä pie­neen
kulhoon (pudding bowl) kaa­detaan
lisäksi kuumaa lientä vain
sen verran,'että se peittää kielen.
Puristetaan lautasella, missä on pai-' •
loa. kunnes (kieli ja kastike) hyy- -
telöityvät. . ' P a n n a a n . . jääkaappiin- ''
kunnes käytetään.
Kaadetaati pois astiasta ja tarjoil­laan
viipaleiksi leikattuna s a l a a t i n"
tai voileipien kera.
V I L L I JÄNIS PAISTETTUNA
- Nyljetty jänis pestään hyvin kylr.
mässä vedessä ja virutetaan haaleas­sa
vedessä. Ruhon sisusta pyhitään
etikassa liotetulla ja puristetulla
kankaalla ja sen jälkeen pestään u u -
. (Jatk. seur.Jsiv.) -,
^ r - . . / I l iii».
M Ci-
':'\v\>\v.\\
4 i u
PÄIVÄN PAKINA
HaltHus jota ei ole ja kuitenkin on
Isiemme tuhat järvien maan ny­kyinen,
ehkä odotettuakin sitkeäm-p
i hallituskriisi sai viime viikolla
yllätyksellisen käänteen kun skögi-laiseksi
sanottu sosdem.. liitto ja
S A K päättivät, että niiden jäsenet
eivät mene enää vanhan kokoomus
mamman sanelun mukaan toimi
neen ja siihen suuntaan edelleen
jatkavan hallituksfen esiliinaksi.
Sen johdosta ehdotettiin viikko
sitten, että Suomen, hallitusta "täy­dennettäisiin"
porvlariryhmien edus:.
tajilla joten kuten siten kuin ääri­oikeisto
eli kokoomus- haluaa j a
vaatii. .
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole
tiedossamme, miten tämä hallitus^
k r i i s i lopulta ratkeaa. Mutta kunv
malliselta se näyttää näin matkan
päästä katsottuna, kun maan halli­tus
eroaa, mutta jatkaa kuitenkin
toimintaansa ikään kuin mitään ei
olisi tapahtunut ja suunnittelee nyt
itsensä "täydentämistä-' entistä oL-keistolaisemmilla
aineksilla, vaikka
kriisin, syynä on se, kun ei, ole huo<
mioitu hallitusta muodostettaessa
kansan todellista mielipidettä ja
toivomusta.
Työväenpuolueilla ja maalaislii
tolia on yhteisesti kansakunpan val­tavan
suuri tuki j a kannatus, mjjtta
sellaista hallitusta vältetään Ibiin
kissa kuumaa puuroa -r- j a - n i i n j ) l -
laan jatkuvasti joko haUltuski-Uslssä
tai vähemmistöhallituksen kurimuk­sessa.
,
— Kovalle se ottaa ennen kuin
henki lähtee^ totesi Akateemisen So
sialistiseuran puheenjohtaja hum.
kand. Roy Wenman hallitustilan-tecsia_
viikko sitten keskiviikkona
avatessaan Suomi—Unkaji' seura
kerhossa Helsingi^ä seuran järjes
tämän julkisen keskustelutilaisuu
den aiheesta "Hällitusfarssi". Alus­tuksen
p i t i kansanedustaja, valtiot
maist Kalevi K i l p i.
Alustuksessaan Kalevi K i l p i sanoi
mm.: — Mifelenkiintoiainta; on ollut
hjjvaita., se kuinkpi, paikkansa jättä
nyt hallitiiil-anta^vhudijijttiesityksen
ja käyttää valtia^ pSänkuinei m i
tään erikoista lolisi^läpghtuHUt.'; Kos­ka
nyt annettu^ l^djettieMljys on
edeltäjäänsäkin hfifenompi ei mi­kään
poliittinen ryhmä halua ottaa
siitä vastuuta. Niinpä huomattiin
SAK-laisten ministerien eron tar-joavan
varsin sopivan tilaisuuden
antaa eduskunnalle purtavaksi jouk­ko
epämieluisia asioita, joiden esit>-
tämisestäei haluta vastuuta.
— Maassamme on tällä hetkellä
hallitusi joka: on jättänyt eroano­muksensa;
vaikka se e i koskaan ole-saanut
epäluottamuslausetta kap-.
sanedustuslaitpkselta, hallitus, joka
eroamispyynnöstään huolimatta toit
mii, kuten ainakin, aktiivinen poUit.
tinen,'' hällitu»: jätUiä valtakunnan
tulo- ja menoarvion käsiteltäväksi
sekä tekee joukon lakiesityksiä, joi­den
anlaniinen on saanut aikaan sa-datusten
ja manausten reaktion,
maassamme on hallitus, jolle — en­simmäisen
kerran Suomen histori­assa
— presidentti ei yksinkertai­sesti
antanut eroa, vaan pakotti
Karjalaisen ministereineen jatka­maan
töitään vastoin ministerien
omaa tahtoa , , . Farssinainekset
ovat todella mitä melkoisimmat,
kunhan, ei vain käy niin« että kun
sekasotkua ruvetaan purkamaan,
n i in joku tai jotkut tikahtuvat nau­rusta
kuoliaaksi . . . •
Ajatuksensa lopuksi Kalevi Kilpi
totesi, että nykyinen ^ hällitusfarssi
kuten sen edeltäjinkin, on kuva sii­tä
murroskaudesta, jota Suomessa­kin
eletään."-E^njVaäro^^^^^ kuin: esim.
muissa gfl^ijHlspl^is?? on Suomessa
pääoman-<ote käii^an elämään huo­mattavasti
voimakkaampaa, ja tätä
on pidettävä selvänä jälkeenjäänei­syyden
merkkinä. Varmasti''suoma­laisten
enemmistö toivoo hallitus­valtaa,
joka olisi työväen- ja talon­poikien
puolueiden harteilla. Vasta
sellainen ratkaisu toisi mukanaan
turvallisuuden j a viihtymyksen tun­teen,
vasta sellaisen ratkaisun toteu­duttua
voisivat kansamme parhaat
ominaisuudet tulla näkyviin.
Kysymys ei ole tietenkään mis­tään
viattomasta iloittelusta tai fars­sista,
vaan vakavista, poliittisista asi­oista.
Tämä hallituskriisin sitkeys osoit­taa
popvarillisen. politiikan olevan
isiemmekin maassa niin pahassa
umpikujassa, ettei siitä- selvitä
muulla kuin huomattavilla/suunnan
muutoksilla.
Vastuu tästä lankeaa ilmeisesti
maalaisliitolle, joka on kynsin ham:
pain pitänyt kiinni siitä, että halli­tukseen
olisi saatava vain nimeksi'
työväenedustajia peittämään ko­koomuksen
vankkaa edustusta ja, si-..
lä tosiasiaa, että kokoomus sanelee
lisääntyvässä määrässä hallitusoh­jelman.
"Mutta sen sijaan", sanoo Kan­san
Uutiset-lehti sunnuntaisessa '
pääkirjoituksessaan, "ei maalaisliit­to
koko kriisin aikana ole tehnyt
yhtäkään vakavaa yritystä hallitus- •
pulman ratKfirisemissiisi- -sellaiselta '
pohjalta, joka vastaisi todella kan-^,
sanvaltaisia;^ liarfamentaarisia peri- '
aatteita ja voisi johtaa lujaan ja
toimintakykyiseen hallitukseen . . . " '
Perästä- kuuluu: Lähteekö maa.-
laisliitto puhtaasti' porvarilliseen
hallitukseen,,,,missä kokoomuksen-.'
vaikutusvalta kasvaisi ennestään mi­tä^
maalaisliitto Oh: sanonut vastusta-
•vansa;vvai suostuuko se lopulta vä­hemmistöhallituksen
muodostami­seen,
jota maalaisliitto on sanonut
haluavansa karttaa?
Toivottavaa tietenkin olisi, että
maalaisliitto suostuisi katsomaan to- '
siasioita/suoraan silmiin, kuten nii­tä
on enemmin tai myöhemmin kat­sottava,
ja ryhtyisi yhteistyössä työ­väenpuolueiden;
mukaan lukien, SK-^
D L : n kanssa, tosimielessä sfiunnit-'^
telemaan kansakunnan suurta,
enemmistöä : edustavan ja siten
eduskunnan v£inldcaa tukea.: nautti-;
yan. hallituälo9|||i;bomuksen järjestä-;;
mistä, minkiUaista ratkaisua Suo- : v u i 'KV
men ' työtäle^ev^ kunsan s u u r i ' * ' " '
enemi|nistd/. kaupungeissa, ja maa/; ^r;
^ u d u l l a ilmöiscstr haluaa. ,
/ ; ^.Lir}J^^u'^^'A^^