Vapaus, December 19, 1973

              'r.i.
RANSKAN VASEMMISTO ETENEE -
SUURPORYARISTO ON PELOISSAAN
Helsinki (KU) - r Hinnat i a maksut kohoavat päivittäin Rans> maaliskuussa yhtynyt vasemmisto
ka^sa. Tyytymättömyys halliiukseen leviää. Suurporvaristo yrittää' — kommunistit i a sosialistit —
kiihkeästi pönkittää asemaansa samalla kun vasemmiston kannatus
on kohoamassa.
saivat 46 prosenttia kaikista ää­Suurpprvariston
pelon ja yhteishengen kiinteytymisen myötä nistä. Vasemmiston kannatus on
Ranskan ulkopolitiikan suunta on muuttunut. Ranska on jälleen avo- noussut. Colpin j a G a r c i a pitävät
sylin ottamassa vastaan USA :n kuristavaa suojelua. hallituksen vaihdosta mahdoUise-
Suomessa vierailevat RKP:n kesl^iskomitean jäsenet Jean Col- na jopa melko pian^
in ja Jean Garsin kertoivat^ että I^nska on Pompidoun johdolla '
jälleen liukumassa Natooa - O'
— de Gaullen aikana Ranskan vartelua. Ranska on lujasti USAn
ulkopolitiikka oli omaleimaista, talutusnuorassa. Nyt Ranskan
selvästi
tähtäämässä Neuvostoliittoa^^ ja
Varsovan liittoa vaataan, de Gaul­len
aikana olivat piikit pystyssä
joka suuntaan. On tekopyhää pu­hua,
kuten Pompidou, Euröopäii
mahdista j a E3EC:h voimasta. E
G:.^sä vailcuttavat amerikkalaiset
.^iiin-mönopoirt eniten. Samoin itso
Suhteet Neuvostoliittoon parani- puolustuspolitiikka on
vat j a Ranska erosi Natosta. Nyt
Pompidou hymyilee kyllä Neuvos-toliittoon
päin, mutta on valmis
heti tekemään lehmäkauppoja US-A
: n kanssa, sanoi Jean Colpin.
— Pompidoun j a Nixonin viime
tapaamisen yhtcyde.s.sä tuli sel-
. vaksi, että Ranska on keittiöovicn
vasemnudtpn. takana^ on suurempi
osa kansaa kuin Chilessä. Viime
vaaleissa ^Chiiessä 44 prosenttia
kansasta kannatti Allendea; Rans­kassa
perustuslaki määrää, että
hallituspuolueitten on omattava
ehdoton enemmistö, siis yli 50%
äänistä.
Ranska on korkeasti teollistu­nut
maa päinvastoin kuin Chile.
Sitä paitsi Chilen vaikeutena oli
amerikkalaisen pääoman suuri
Keökiviöifcfco, jouluk. 19 p. — Wed., Dee. 19, 1973 S i v u - 5 '
DDR liikennesuunnittelun
johtajamaa, matkustajat vaktia
-T- Vasemmiston hallitusohjel- osuus talouselämässä. Kansan s i ­ma
edellyttää pankkien, vakuutus
laitosten j a suuryhtiöitten kan-kautta
livahtamassa takaisin Na- j Ranskassa.. ' Pompidoun . aikana
toon. On selviiä, otLä tämä . j a ! ijmcrikkalainon pääoma on saa-myös
Ranskan asenne Euroopan] niit lujan jalansijan maassamme i
turvakysymyksistä on viilentänyt's.anoi Jean Colpin.
Ranskan j a Neuvostoliiton väle­jä.
Ranskan kommunistipuolueen
keskuskomitea totesikin viime ko­kouksessaan,
että Ranskan halli­tus
on nyt tehnyt täyskäännöksen
suhteissaan Neuvostoliittoon^ sa-^
noi Jean Colpin.
POMPIDOUN
E U R O O P P A O N E E C \
de Gaulle tarkoitti Euroopasta
puhuessaan koko Eurooppaa. Pom­pidoun
Eurooppa on EEC-maat
Pompidou: haluaa Ranskan olevan
"Euroopan äänitorvi maailmanpo­litiikassa".
Tämä tarkoittaa siis
E E C : n j a Pompidou haluaa Rans­kan
olevan E E C : n johtomaa. .
T - Pompidoun puheet "kolman­nesta
vaikuttajasta" maailman- i
politiikassa 'ovat itse asiassa s a i -1
, Euroopan turvakokouksessa
Ranska on aina valmis- heittä­mään
keppejä pyörien puoliin.
Tuntuu siltä, että maamme nykyi­nen
hallitus pelkää Euroopan tur-1
vallisuuden kehittymistä j a rau­haa,
Ehkä suurporvaristo katsoo,
että epävarmat olot antavat sille
paremmat toimintamahdollisuu­det.
salUstamista. Tämä kansallista-misvaatimus
on tärkein kohta oh­jelmassa
ja se on siellä kansan
vaatimuksesta, he korostivat.
^Ranskan vasemmiston nousu on
pelästyttänyt koko E E C :n suur-porvareita.
Siksi on vihjailtu E E -
C : n omien sotavoimien perusta-misestji.
Nämä sotavoimat kään­tyisivät
todennäköisesti E E C : n
';'sisäi.stä vihollista" eli työväestöä
vastaan. Edistyksellinen Ranska
olisi mahtava kiila EEC-rinta-massa
j a siksi sitä pelätään.
Vasemmistolla on kuitenkin
kansan tuki ja tykkien kääntämi­nen
kansaa vastaan on jokseen­kin
epätoivoinen teko EEC-Eu-roopassa.
i
C H I L E N K E H I T Y S E I
TOISTU RANSKASSA
Helsinki. — DDR :ssä liikemie on rakeimettu piUveleäia^^^ työtä-
'ekeviä ihmisiä eikä tuottamaan yoittoayksitylsiUelHk^nteen^^
joittajille.'.'.".' . '•'"".••••(•'.,
DDR:ssä työtätekevät ihmiset itse suuniuttelevat^ järj(»tävät
ja hoitavat liikennettä.
vistystasossa on eroa. samoin his- j DDRrssä työmatkat ovat lyhyemmät ja matkaliput halvemmat,
toriallinen tausta on täysin eri- liikenne turvallisempaa ja kaupunkien keskustat viihtyisämpiä kuin
muualla Euroopassa.
DDR on yksi maailman johtavista yaltioista liikehteeh alalla.
lainen. Sitä paitsi Chilen ai-meija
cn palkka-armeija. Ranskassa on
asevelvollisuusarmeija. Tällaista -
armeijaa on huomattavasti vai-"^
keampi liikutella.
PÄÄMÄÄRÄNÄ
SOSIALISMI
—7- Ranskan vasemmiston yhteis
työ tähtää sosialismiin. Uskomme
että seuraava hallitus on vasem­mistolainen
j a että se on välivai^
he kohti sosialistista Ranskaa, j
.sanoi Colpin. ]
— Ranskan sosiali-smi nojautuu ;
marxismi-leninismin yleismaail-1
mallisiin periaatteisiin. Mutta me-!
kaanisesti ei voida siirtää mitään j
sosialismin mallia maasta toiseen. 1
Ranska; rakentaa : .sosialisminsa |
oman historiansa pohjalle, nykyi-1
sen taloudellisen j a teollisen ke- I
Parlamentaarisen liikenneko­mitean
joukkoliikermejaostolla
oli tilaisuus viiden päivän aika­na
tutustua DDR :n liikenteeseen
Berliinissä, Haliessa ja Neubtart
denburgissa. Matkan tarkoituk­sena
oli löytää keinoja erityises­ti
työmatkaliikenteen paranta­miseksi
,josta kehittyneissä kapi­talistimaissa
on muodostunut
vaikea yh teiskunnallinen ongel­ma.
Tämän matkan tavoite saavu-tettiinkin
ja jopa ylitettiin. Sa­imalla
saatoimme todeta, että so­sialistinen
järjestelmä on jo nyt
selvästi ajanut kapitalistisen jär­jestelmän
ohi liikenteen suunnit­telussa,
järjestämisessä ja hoita­misessa
ja että DDR:stä on ke-tannukset
muodostumassa kapita­listisissa
maissa ennätysmäisen
korkeiksi araibikansojen otettua oi­keutettu
osansa öljyn tuottamista
rikkauksista.
Kapitalistisiasa maissa on pakko
ryhtyä luomaan uutta liikennepoli­tiikkaa,
j a se voi tapahtua vain
suuntaamalla, katse sosialistisiin
valtioihin.
Parlamentaarisen liikennekomi­tean
joukkoliikennejaosto: suTuitasi
katseensa DDRrään j a mitä jaosto
siellä näki ja kuuli?
NOPEAT TYÖMATKAT
HALVAT TYÖMATKAT
Matkalippujen hinnat DDR :ss8.
ovat ennätysmäisen halvat. Sekä,
junilla että busseilla tehdystä mat­kasta
peritään Suomen rahassa
noin 11 penniä kilometriltä. E s im
20 ikilometrin matka tulee näin
maksamaan noin 2 markkaa 20
penniä.
Työmaitkaliikenteessä sitä vas­toin
peritään junassa vain % j fi
busissa vain normaalista mak­susta.
Näin ollen maksaa esim. 2Ö
kilometrin työmatka junalla vain
27 penniä j a bussilla 54 penniä.
Työläiset ovat siis erityisesti työ-matkojensa
suhteen sosialistisen,
Saksan erityisessä suojeluksessa.!
•Myöntämällä junassa Itehdystä
työmatkasta kaksi (kertaa suurem
pi alennus kuin vastaavasta bussi­matkasta
pyritään samalla määrä­tietoisesti
ohjaamaan liikennettä
maanteiltä kiskoille. :
Työläisten ohella pidetään myös
m
l i
Jean Colpin vertasi Chilen j a , hityksen huomioonottaen. Rans-1 hmynyt yksi maailman johta-o
o, •
o
o
o"
0 1
o,
o:.-
O •
Osoitteiden
hoitaja
halutaan
3 aina yliopistoon asti-- Kansainyä-
..5een; ieknilliieeh ammstlicpistoor
3 . hallinnosta. Jo nyt Italian k o m - "^^'''^'^'^ " " « ' " '^
sian, Afrikan, E'e!ä-Amenkan j
W i < r r m m . m n " s ' a tuli äfkSn kolmä'
^sa-alka lyö. Union palkka;
y.m. eduL » !
' Vapaus Publishing Cu.
Ltd.
;Box 69 Sudbury, Ont.;
E E C ON SUUKVHTlÖiDEN
, SOPIMUS
E E C on suuryhtiöitten sopimus .
Euroopan tasolla, sanoi Colpin.:
Hän ei uskonut, että EEC:tä pys- {
tyttäisiin demokratisoimaan. Mut-1
ta silti hänestä oli tärkeätä, että t
edistykselliset voimat pääsevät-
I scluttautumaan E E C : n elimiin.
Näin saadaan tietoja E E C : n tu­levista
toimista j a voidaan infor­moida
kansaa.
— K o s k a . E E C on tosiasia E u -
ropassa ei käsittääksemme o!a |
mielekästä jättäytyä syrjään sen i
Ranskan tilannetta toisiinsa: j a kan^ sosialismilla tulee olemaan
totesi, että Ranskassa Chilen ke-' Ranskan värit, totesivat Jean
hitys tuskm olisi mahdollista. E n - ; Colpin ja Jean Garcia,
sinuakin Ranskassa yhdistyneen' A-A. T.
OPISKELIJOITA LENINGRADISSA
vista valtioista liikenteen alalla.
SOSIALISMIN UUSI
ALUEVALTAUS
Koko sodanjälkeisen ajan meihin
! suomalaisiin on yritetty iskostaa
i ajatusta, että Amerikan Yhdysval-
I loissa on maailman korkein elinta-
. i O , kosija siellä joka miehellä on
' m m . oma auto.
! Meille ei o.e haluttu kertoa, että
I " j o ka miehen" kannalta katsoen
opiskelijaryhmä Suomesta. Opiston
munistipuolueella ja Ranskan
kommunistipuolueella oii edust;-^; hJurcopan ma-S^a.
!Jia eräissä E E C : n elimissä, joissa
i: une« it^a;i,s; t* elie„v. a„tf :ft„yKo(t-aft^eik eviv,,i;e n\ etu^-,^ !/a,!m'stav3lle' kuräsille saapuu vuo-r
. , . . . . . , • T : Ittain Suomen ammattikasvatushal
•jen puolustamiseksi, kertoi Jean i .
' G a r c i a ilinnon ja Suomi—Neuvostoliitto-seu­ran
lähettämänä kymmenen opiske
Suomalaisten opiskelijain luku Le-| H E I K K I KOPRA:
ningradissa kasvaa vuosi vuodelta.' — Suuri syy on se, että venä-
Tärä nykvä he=tä on jo kahde.ssi- jän kieli on Suomessa vielä aika ta-[kyseessä; ei o l e mikään: saavutus
toista oppilaitoksessa ammat:ikcu'uis- i valla harvinaisuus. Toiseksi opis-"vaan pakko, joka perustuu siihen
kelu täällä on meille ilmaista ja
vielä saamme • 80 niplaa stipendiä
kuukaudessa. .Lääkärin • äpu ori
n a k i U t o n t a . :
K A N S A L L I S T A M I S O H J E L M A
J N TÄRKEIN
Valtiollisissa vaaleissa viime
H . • TASKUKALENTERI
1974
Saatavana asiamiehiltä ja lehtiliikkeestä
Hinta $1.00 veroineen
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
*
•* *t* **
* _. . .
BOX 69 SUDBURY, ONT. P3E 4N3
t\
•
•
J O U L U 1973
Erittäin kaunis ja mielenkiintoinen ''JOrLU
1973" julkaisu on saatavana lehtiliikkeestä ja
asiamiehiltä.
Hinta postikuluineen $L50 Suomeen. Canadaan tai
USA:han lähetettynä.
Kaunis ja arvokas joululahja!
1 Vapaus Publishing Company Ltd.
Box 69 — Sudbury, Ont.
Hjaa.
Valmistavan kurssin pääoppiaihee-on
venäjän kieli. Sitä on vähin­ään
neljä ja^ toisinaan kuusi tuntia
näivärsä. Lisäksi tutkitaan . mate-malikkaa,
fysiikkaa, teknistä piirus
usta. Neuvostc:ii'on historiaa j -
uct-nncn es'etiikkaa. Tältä kurssil-a
opiskelijat lähtevät vuoden kulut
ua Neuvostoliiton teknikumeihin ja
ammat ikouluihin perehtymään valit-emaansa
ammattialaan. Kaksitois-
3 £uomala'.?ta, Alpo Pursiainen, Ju­hani
Väyrynen, Urho Hyttinen. Jussi
Le'no, Jouko Räisälä, Kari Toivonen,
Sakari Viljanen, Jouko Ahonen, Mat
i Kolehmainen ja Pekka Turunen
ja!kaa opintojaan Leningradin teolli­sessa
teknikumissa. Kolmen—neljär
vuoden kuluttua he pääsevät tekni-kuniis'a
opisto-insinööreinä. Heidär
r)ää<;tö'cd!sttkseniav tarjoaa myö
mahdolIisimdEn toimia alansa ope'
tiijara suomalaisessa amma''ikoulur
IgK; E3. Kari Hoffien välisi urheilunope'
^ t a j a n tai valmentajan tehtävää yleis­iä'
>-'rhs?lun ia jalkapalloilun alalla,
IVIksi tultiin opiskelemaan Lenin-g
»'adiin?
.Si:omrs3a- saapuvat opiskelijat
jvat miitei kaikki lähtöisin tyoläi.n-, <-"ä tällä tavoin yksityiset kansa-ja
pienviljelijäperheistä. siis työ-1 l^^^et — köyhät yhtä suuressa mää
hön tottunutta väkeä. TeoHisean | »"in kuin rikkaat — on saatu itse
teknikumiin päässeet ovat Siiomes-1 " ' » ^ ^ ' " a a " kaikki liikkumisestaan
öa käyneet vähintäin 8 luokkaa | aiheutuvat kustannukset ja että sa.
yleissivistävää koulua ja päättä-p^^"^ ^ " ^ " o ' " automaatti, joka
neet ammattikoulun sekä kokeilleet kurvaa ehtymättömät markkinat
jonkin aikaa työmiehen ammattia.' Ja voitönlähteet amerikkalaiselle
A l k u on uusille oppilaille aina! »"toteollisuudelle ja öljy-yhtiöille,
j l l u t hieman -hankalaa. Mutta sit-i Nyt yksityisauton j a halvan öl-cen
kun sopeutumisvaikeudet ovat |Jy" varaan rakennettu (kapitalisti-jhi
j a venäjän taito lisääntynyt, j liikennepolitiikka, on ajautur
että amerikkalainen yhteiskunta ei vaksi sätten voidaan tehdä saimme
huolehdi kansalaistensa liikkumis-rtarpeista
muuten.kuin teitä raken­tamalla.
. • V .
Myöskään ei ole haluttu kertoa.
•Liikennepolitiikan tärkeimpänä j
osana DDRrssä pidetään työmat- tapsista .vanhuksistaj ja vammaisis-kaliikennettä.
Yhtenä päätavoit- hyvää huolta DDR:ssä. Heille
teenä pidetään sitä ,että mahdo.li-! myönnetään kaikilla matkoilla ka.,
simman moni työtätekevä ihminen i ' joukkoliikennevälineissä 50
voisi tehdä työmatkansa julkisel-1 P^*^"*' alennus,
la liikennevälineellä. TänäärTjo ko- Tl^^^^ALUNEN LIIKENNE
konaista -75 pros. kaikista työtäte­kevistä
ihmisistä käyttääkin jul­kista
liikennettä työmatkoillaan.
Toiseksi pidetään tärkeänä, että
työmatkoihin tarvitsisi käyttää
mahdollisimman vähän aikaa. Piiri­kunnat
ja kunnat ovat saaneet ke­hotuksen
ryhtyä toimiin työmatka-aikojen
lyhentämiseksi niinkin kor-ij
kealta taholta - kuin puolueelta j a
hallitukselta,
Elrinomaisen oppitunnin siitä, mi<
tä kaikkea työmatkaliikenteen hy-
D D R : n väkiluku on noin neljä
kertaa suurempi kuin Suomen.
Kuolemaan. johtaneita liikenneoni.
nettomuuksia sattuu DDRrssä Inii-tenkin
vain 1,5 kertaa enemmän
kuin Suomessa — DDRrssä 2,000
tapa'us"ta, Suomessa 1,200 tapausta
vuodessa.
Liikenneonnettomuuksissa louk­kaantuneiden
vähyys on vieläkin
ylivoimaisempaa. Kun Suv;f.r:<jssa
ioukkaantuu vuosittain yksinomaan
maantieliikcntesssä 16,000 ihmistä, •
loukkaantuu DDRrssä kaikissa l i i ­kenneonnettomuuksissa
sama mää-m
•3i
i
i
r a .
DDRrn teoMistuneimmassa piiri­kunnassa
Haliessa,' jonka alueella i
sijaitsee mm. 42 pros. DDRrn ke- Selityksenä DDRin liikennejär-
! jeste;man turvaliisuuLeen voidaan
• mainita erity:s::s'..i kaksi seuraavaa
mianteollisuudesta.
Näimme miten 4,800 Bona- ja
Leuna-tehtaiden työläistä kuljetet. i ^^^'Jää r ensiksikn liikkumisesta
tiin 20 minuutin sisällä" neljällä! tapahtuu julkisilla
kaksikerroksisella junalla tehtailta liikennevälineillä ja toiseksi DDR
kotiinsa.
Lähes yhtä fantastista kuin j u ­nakuljetukset
olivat myös bussikul-rssä
tehdään todella: määrätietois-ta
liikenneturvalhsuustyotä.
DDRrssä on voimassa yleinen
jetukset. joita DDRrssä tehdään kattonopeusrajoitus -järjestelmä.
Moottoriteillä suurin sallittu
aletaan tehdä tuttavuutta j a sol-
.Tiia ystävyyttä leningradilaisten
.ianssa. Tähän opiskelijat mielel-ään
pyrkivät koska se edistää kie-
.itaitoa. Toisaalta he käsittävät
jlevansa Leningradissa viemässä
iuomen ja Neuvostoliiton kansojen
välistä ystävyyttä eteenpäin. He
nimittävätkin itseään Suomi—^Neu- j • :
/ostoliittorseuran stipendiaateiksi., dellaan j a tunnollisuu^Uaan. Han-
. Nyt 1973—74 lukuvuoden älet-
.ua Suomesta saapuu taas 10 opis-massa
maailmanlaajuiseen umpiku­jaan
r Toisaalta ovat yksityisauto­jen
loputtomat jonot tiheään asu­tuilla
seuduilla 'tehneet erityisesti
työmatkoista j a viikonlopun vir-kistysmatkoista'
ennätysmäisen; pit-
Kiä ja rasittavia. Toisaalta taas
ovat liikkumisesta aiheutuvat kus-
S4S SUOMI-MATKA
CSJ rn Sudburyn osasto järjestää ARPAJAISET
joissa palkintoina ovat:
^. Lentolippu S.A.S. koneella Montrcal-^HelsinUi—Montreal
Lentolippu S.A.S. koneella Montreal-^HeIsinki—-Montn>Mr
3. "Portable" T.V ^
Lento on 22—45 päivän ja lento-aika kesällä 1974
Arvan hinta $1.00. Amoia saatavana CSJrn Sudburyn osas­tolta,
Box 354, tai palkallisilta myyjiltä.
Arvonta suoritetaan huhtikuun 25 pnä 1974
.elijaa. Kaksi Jieistä, Kolehmainen
,ä Turunen, lähtivät suoraan teol-isen
teknikumin ensimmäiselle
lurssille. sillä he ovat päättäneet
-lehingradissa ammattikoulun ja
aita vat venäjän kielen. Muut a l -
voivat opiskelun opiston valmista­valla
kurssilla. Ryhjnässä on 3
tyttöä. Seija Kananen jä Aune K i l -
pejäinen haluavat perehtyä.. tietp-
-toneiden käyttöön. Seija Markko,
Tähän kysymyksen pojat vastaa-, ^^^^ ^..^^^^ ^ ^ ^ ^ ^
n y Rautamäki ja JoSli Hyötylä,
kaikesta vaiteliaisuudestaan huoli­matta,
ovat päteviä opiskelussa.
Opiskelu alkoi syyskuun alku-päivinä.
Kuormitus on .täysipainois \ .^.^ ^ ^ ^ ^ ^ liikennettäkäyt-erittäin
paljon suoraan asunnolta
työpaikalle.
Erityisenä bussikuljetusmuotona
esiintyy DDRrssä j a varsinitin sen
järvtrikkaimmassa piirikunnassa
iNeubrandentburgissa myös viikon­lopun
virkistysmatkakuljetuksia.
TYÖLÄISET PÄÄTTÄVÄT
Mistä sitten löytyy se voima, jol­la
tämä on voitu toteuttaa? Se löy­tyy
työtätekevistä ihmisistä itses­tään
Jotka Saksan demokraattises­sa
tasavallassa itse suunnittelevat,
järjestävät j a myös hoitavat liiken­nettä
omaksi parhaakseen.
Erityisenä demokratian vaikut­tamisen
muotoina DDRrssä tunne-taa
mm. reitti, ja aikataulukokouk-
ArpRJalsisU piudut tulot luovntetnan C S J : n kuUtuuritoiminnan
CSJ :n Sudburyn osasto No. 16, Box 351, Sudbury. Ont.
Luotettavin lentolinja
Scandinavian Airlines
System
vat omalla tavallaan:
SEPPO SARKANEN:
. — Syynä oli tämä ilmainen opis
kelu, jcka ei Suomessa voinut olla
rnienkään mahdollista. Meilläkin on
viie:i l?sta eikä vanhemmilla ole mi-
'ään mahdollisuuksia varojen puut-
'eessa kaikkia kouluttaa. Ja kuinka
hi:noa onkaan opiskella täällä kun
sitäpaitsi opoii tuntemaan ja näke:
•nään kuinka hyvä r naapurimme elä^
Vät. : .
KARI HOFFREN;
—-Venäjän kielen oppiminen on
nykyisessä yhteiskunnassamme hy­vin
arvokasta. Samoin täällä ovat
3piskelucdut erilaisia kuin Suomessa.
JOUKO RAISÄLA:
— Kiinnostus Suomen suureen nali-
"Jurimaahan, sen kansan klilsen,
oloihin ja Saavutuksiin oli yhtenä syy
iä miksi tulin opiskelemaan Neuvos-
'ol-i toon . . . Opiskelu täällä avaa
selaisia mahdollisuuksia, että myö­hemmin
voi olla teknillisilä aloilla,
kaupankäynnin, teolisuuden sekä
S^iomsa.ja Neuvosloliiton välisen työ
voimaovalbdoo alalla.
tikoulun ja -työskennellyt metali-l
i a n laboratoriossa .aikoo täyden­tää
tietojaan m e t a l l u F g i a n alalla ja
oppia venäjän kielen. Hätj^^haluaa
opintojensa jälkeen toimia Suomen
ja Neuvostoliiton teknisen kanssa­käymisen
edistämiseksi. Kalervo
Mäkihalvan oppi suomalaisessa am
mattik^ulussa kirvesmiehen amma^
tin. Nyt hän on päättänyt" mennä
valmistavan kurssin jälkeen lenin­gradilaiseen
rakennusalan ammat­tikouluun.
_Kalervo toivoo, että
Suomen ja Neuvostoliiton yhteisil­lä
rakennustyömailla löytyy hänel-lerunsaasti
työtä. . ,
Esko Yliaako Sodankylästä on
t'cdonhaluinen ja vilkasluontoinen
nuori mies. Hänellä on vakavia ai­komuksia
opiskelun suhteen.
— Kyllä meillä kaikilla on suun
opiskcluhalu, hän sanoi. — Vai­keudet
eivät pelota. Ne voitetaan
työllä ja auttamalla toisiamme.
Esko on alusta lähtien ryhmän
parhaiden opiskelijain joukossa.
Myös Seija Markkd on pSiässyt hy­vään
alkuun venäjän.kielen opiske­lussa.
Tämä vakava, tyttö herat­ta.
Joku on jopa valittanut työn
raskautta. Mutta alkuhan on aina
hankalaa. Sitten kun on tottunut
kovaan opiskeluryhmiin, se ei enää
vaikutakaan rasittavalta.
Opiskelun lomassa tutustutaan
myös Leningradin nähtävyyksiin.
Äsken koko ryhmä kävi Pietarho-vissa.
Se oli elämys jokaiselle. Tu­tustuminen
neuvostomaahan on
vasta alkanut. Muutaman vuoden
kuluttua alkaa ^uomen kansanta­louden
palvelukseen saapua Lenin­gradista
ammattimiehiä, jotka l i ­säksi
hallitsevat venäjän kieltä.
Leningrad, Juho R I T A R I , N-K.
Itä-Suomeen iskenyt __
malmikuume
Helsinki. —"Lemmenjoen uskoma-ton
kullankaivajahenki on yhtäkkiä
valahtanut Itä-Suomeen. Tosin nyt ei
Isitäkään vain kultaa, vaan mitä
malmia tahansa.. Yhä useampi pel­tonsa
paketoinut tilallinen hakkaa,
paketoi -ja postittaa oudonnäköisiä
iivilohlcareita. . i
Nurmekressa on malminetsintä jat-k.
rnut jo muutaman vuoden. Tulok-
•2t hänimästyttavät: Geologien nial-nittomaksi
ilmoittamalta alueeltaOn
löydetly erilaisia teollisuusmineraa-eja,
jcpa uraaniakin.
Malminetsintä ei tee miljoonakai-vcksenkaai),
löytäjää rikkaaksi iw
näyte johtaa kaivgstoimintaan, saa
löytäjä enintään kymmenen tuhatta
tää opettajien huomiota ahkeruu-^markkaa.
tävät kansalaiset itse voivat tehdä
esityksiä bussireiteistä ja aikatau­luista.
,
Vertailun vuoksi on syytä' maini­ta,
että ^omessa sekä reiteistä et­tä
aikatauluista kesliustelevat ja
päättävät käytännössä vain yksi­tyiset
liikennöitsijät. Niinpä Suo­messa
bussireitit ja aikataulut
yleensä onkin laadittu liikennöit­sijöiden
tarpeiden mukaan, kun ne
DDR :ssä on laadittu matkustajien
tarpeiden pohjalta. ':
suunn no­peus
t)n 100, maanteillä 90 j a kau­pungeissa
50 kilometriä tunnissa.
ESIMERKIKSI MUILLEKIN
Viime vuosien aikana olen tutus­tunut
liikenteen suunnitteluun, jär-je3tämiseen
ja hoitamiseen useissa
Länsi-EiUroopar> maissa. Näillä
matkoilla olen nähnyt yksityiskohi
dissaan huippuunsa kehitettyä l i i*
kennettä. Mitään niin IkokonaisvaN
taisesti "suunniteltua j a n i in hyvin
toimivaa liikennejärjestelmää kuin
minkä näin Saksan demokraattises.
sa tasavallassa ,en kuitenkaan muu­a
l la ole nähnyt, iv
Samalla kun näin lehden väli­tyksellä
pyydän saada esittää par­haat
kiitokset Saksan demokraatti­sen
tasavallan kansanikamarin, l i i ­kenneministeriön,
Hallen piirikun­nan
j a Neubrandenburgin piirikun­nan
edustajille parlamentaarisen
liikennekomitean joukkoliikenne-jaostolle
osoitetusta vieraanvarai­suudesta,
haluan sanoa suomalai­sille
liikennesuunnittelijoille, lii-^
kenteen pihissä työskenteleville ja
matkustajille: Jos haluatte merkitr
tävästi kehittää liikennettä Suo­messa,
niin käykää ensin tutustu­massa
liikenteeseen D D R rssä.
— Veikko Saarto, KU.
Syvällä kaipauksella flmoitamme, että
rakas äitini, mummomme ja ystäväni
ELLI JOKINEN
sai iäisyyskutsun tiistaina, marräskiiun 27 pnä 1973 York
County General sairaalassa. Edesmenneen Jack Jokisen rakas
vaimo. Läliinnä suremaan jäivät poikansa Tom, Brbckvillessa;
kaksi lapsenlasta Kaarina ja Tom Renor ja rakas ystävänsä
Reino Keto. Hautaus toimitettiin torstaina, marraskuun 29^
pnä 1973 Humphrey hautaustoimiston kappelin kautta 1403
Bayview Ave., Mount Pleasant hautausmaahan.
Pastori Les Lur\'ey suoritti hautauspalvelun.
K I I T O S , , .
Haluamme lausua sydämelliset kiitokset kaikaie jotka Wt^^
toivat meitä tänä raskaana aikana. Kiitos kamajillei^ lli[.Stt&n^f
pää, G. Aho, W. Linden, S; Rajata, T.Korhonen ja S: Vu6tinea,\
Kiitos Helen Grönqvistin avusta, myöelkin Siiri Hillithja^^^I^
Philtipsilte kahvrtarjoHusta. Kiitos M.) Vuorelle hiduista,'.käU^Hh{
osanottokorteista ja kukista sekä niille jotka, tultvktikäynikän
Kaikkia kiittäen
TOM JOKINEN
10 Glenn Wood PL, A p t 408, BrockviUe
REINfO KETO
P. O. Box 273, Sutton, O n t ; - . - ; - . j r i t ^ v a ^,
M
m