Vapaus, January 23, 1958

              inen
Jo lltMflavaii lopiiUTuosina ta­pahtuneesta
röntjiehsäteiden kek- \
siini^estS lähtien on ollat tunnet­taan
että loiisto niloylisnrin rö^
genknvi^ Ja että monenlaisia
maqtolula siinia voidaan röntgen-tatUmtiksessa
saada esiin. Nivel-gairaokslen
osalta voidaan todeta,
eitä sikäli kuin^ nljta on röntgen-
8ätet|tä voitu tutkia, aiheuttavat
, niyS^' luusioinuutöksia, kun taas
nivelten ns. pelimeäf osat, nivel­neste,
nivelsiteet, nivelpussi se­kä
mySs nivelrusto eivät tavalli­sessa
rtg-tutkiminksessa ole tulleet
iiäkjriiin. Aivan vUme vuosina
< ^ rSntgeholögiset tntkimusm^
neteUnät ja rSntgenfilmit kehitty­neet
niin, että toiveita pehmeiden
iMden kuvaamisesta voidaan pitää
o^eulettuina ja entistä 4äydelli-
«fcmpiä tutkimuksia mahdollisina.
nöntgentutkimuksella on tähän
asti ollut ehkä tärkein merkitys ns.
degenciratiivisbn eli nivelrappiotau-tien
toteamisessa ja arvostelussa.
Laajat, aikaisemmin esiintyvät ja
piikkimuodostumat ruumiin suuris­sa
nivelissä, kuten polvessa ja lon­kassa,
ovat nivelrappiolle tunnus­merkillisiä
ja muutosten aikaisvai-heessa
röntgenkuvissa on havaitta­vissa.
Niveltulehdukset, jotka usein
esiintyvät pikkunivelissä — niihin
luettuna myös nivelreuma — aiheut­tavat
aluksi muutoksia nivelten peh­meissä
osissa ja vain vähitellen saa
tauti sellaisen iaajuuden, että sen
aiheuttamat muutokset .ylimalkaan
näkyviSC röntgenkuvissa. Tällöinkin
useat eri taudit aiheuttavat saman­laisia
muutoksia ja tuloksen arvos­telussa
on rajoituttava toteamaan
nämä muutokset, mutta niiden poh­jana
olevaa tautia ei aina tarkoin
ole voitu määrittää. Viime vuosina
niveltautien selvittelyyn kohdistu­nut
tutkimustyö on auttanut erilais­ten
särkyjen, "reumatismin" ja tu­lehdusten
erittelyssä ja luonut edel­lytykset
röntgentutkimuksen käy­tölle
löydöksen varmistajana ja täy­dentäjänä.
Nivelreumalle on tunnusmerkil­listä
useissa käsien ja jalkojen
pikknidveUssä «^intyvä särky ja
^arvotus. Tämä voi alkaa hiipien
ja i^teOen levitä nivelestä toi­seen
tai melko äkillisesti kuumei­luun
liittyen. Jos kuumeilun ja
, fldlligten nivelmuutosten tode­taan
kokonaan häviävän, katso­taan
kyseessä olevaii reumaattisen
kuumeen, eikä siitä yleensä kehi-tf
röntgeniriogisesti todettavia
HIEROJA
' HALUTAAN
mies tai nainen, jolla on lupa­kirja
Ontariossa. Lähempiä
liitoja saa kirjoittamalla:'
• ^ S. S. E.
115 papel st., Samia, Ontario
TRI P E K K A SOILA ^ .
muutoltsia. Jos tauti jatkuu, on
syytä epäillä nivelreumaa.^
Varsinkin miespotilailla voi nivel­reuma
alkuvaiheessa, esiintyä yhdes­säkin
nivelessä, kuten nilkassa ja
suurissa nivelissä tai polvissa. Täs­sä
vaiheessa voi röntgenlöydös al-kukuukau^
na olla normaali tai
muutokset niin vähäisiä, että nii­den
nojalla ei voida tautia varmuu­della
todeta. On erittäin tärkeätä,
että [kotilasta tästä huolimatta edel­leen
seurataan, mikäli vaivat jat­kuvat.
Alkuvaiheen kielteinen rönt­genlöydös
ei oikeuta julistamaan
potilasta terveeksi. Muutaman vii­kon
kuluttua ön aiheellista uudis­taa
röntgentutkimus ja verrata uut­ta
löydöstä aikaisempaan löydök­seen,
jolloin pienetkin lisämuutok­set
ehkä voidaan todeta ja tauti var­muudella
määrittää.
Nivelreuman ensi muutokset ta­pahtuvat
nivelpussissa, joka tur­poaa,
nivelheste lisääntyy j a nive­len
sisäpinnalle alkaa muodostua
lisäkasvua, joka tunnetaan nimel­lä
pannus. Täipä pannus syövyt­tää
pian nivelruston, joka johtaa
nivelraon kaventumaa. .
Nivelen seudun, luustoapa tapah­tuu
kalkkihäviötä, joka todennäköi­sesti
Johtuu lisääntyneestä veren­kierrosta
tulehtuneessa nivelessä.
Juuri näistä kolmesta muutoksesta
koostuu röntgenlöydös, joka yhdes­sä
muiden tutkimustulosten kanssa
vahvistaa taudinmäärittelyn. Siis 1)
pehraeäosamuutokset, 2) nivelrako-muutokset,
3> nivelläheinen luuston
kalkkihäviö. Röntgentutkimustek-niikan
kannalta ovat pehmeäosa-muutokset
vaikeimmin todettavissa
ja niiden kuvaamiseen on kiinni­tettävä
erikoista, huomiota. Viime
aikoina on kuitenkin tuotettu rönt-genfilmejä,
joiden avulla voidaan
saada nivelkapseli ja sen paksuntu-minen
sekä nivelnesteen lisäänty­minen
näkyviin. Sen sijaan ei tois
täiseksi ole voitu saada yksityiskoh­taisempia
röntgenkuvia pannusmuo-dostuksesta,
ja nivelruston häviös­tä
voidaan tehdä vain epäsuorasti
johtopäätöksiä tarkastamalla muu­toksia
nivelraossa. Entistä aikaisem­pi
ja varmempi löydös vaatii juuri
näihin muutoksiin kphdistuvaii jat­kuvaa
tutkimustyötä. N^Uai fedelly-tyksillä
voidaan myös hpitd ^aloittaa
täydellä teholla ji^ siten' i»yrki£;vä •
ilentämään vaikeita " m v ^ Q ^ p i v ia
myöhäismuutoksia.- jotkk' i^at;'nai­den
nivelreum^otaaiden^kohiälö^
nä, jos tauti todetaan Inyötiäan ja
saa hoitan^atta, jatkua. . ^
Kun pannus on tunkeutunut lä-.
pi ruston, se jatkaa etenemistään
luuhun ja saa aikaan lunkndok-sen
häviötä joko erikoisina pyö­reinä
alueina syvällä - luussa tai
laakeina pinnallisina syöpyminä.
Toisten tutkijoiden mukaan nämä
ontelot ja syöpymät voivat itses­täänkin
kehittyä taudin heikonta-massa
kudoksessa lähellä niveltä.
m—29) Joka tapauksessa nämä muutokset
HYVÄT KIRJAT
luovat virkistystä jä avartavat
lukijan näköpiiriä
Arvokkaita kaanokirjaltisia teoksia
Veikko Huovinen:
RAUHANPIIPPU
atn» HtaiU ald. 12.75
. "Raiduuopiipun" saattaa lukea
lepBIseväTiä Ja mieUkuvltukselli-sena
seifckailuroinaänina, jossa
< riemuUaet hahmot Ja sattuvat
sutkautoet seuraavat ' toistaan.
I\)lSB8lta Mdan mielettömyyttä
Ja kauhuja on- harvoin kuvattu
verlMOä ivalla kuin tässä
ktelasM. "Rauhanpiippu" on
Udmih ja to^aln mietin kirjol­t
a vastalause 80<kJle.
8atuWältari:
SADEPILVI ^
BaKkauitertcmus
tn dvua .. . L . . Hinta skL S2.75
Itmft vakavan-tiBuska kertomus
kikhden nuoren Ihmisen yhteisis-tH
vaiheista ,vle hikljan ensin
parlisita Ja aidtft vftrikkääUe
piukakfcyytknatkane I t a liaan,
Jälleen PariiaUn Ja lopulta H e l -
stakUn.
Giuseppe Marotta:
NAPOUN KULTAA
2M aivu» . . . . . . HfaiU lid. 12.85
Napolilainen elämä vaeKaa täsäl ^
teoksessa edltsemme aitona ja
rehevänä kuin värikäs filmi-niidu.,
Jane Austen: •
NEITO VANHASSA
UNNASSA
242 sivoa . . . . . . Hbita sld.. ^ZJS»
Hilpeä englantOatnen klassikko,
Jane Austen.-on riemastuttavan
humoristisesti, ironiaa ja saUiria
viljellei) kuvannut romaaneissaan
englantilaisen keskiluokan elä­mää.
^Sankarittarien Joiftkoon^
^liittsry nyt CaOierine, Jonka sy­dämenasioista
romaani "Neito
vanhassa lionaasa" kertoo.
^ — . • • •
Tyyne->MaiJa Sahnlnen:
KIRJAVAT PISARAT
273 sivua . . . . . . . JBlnte M. $US«
TjryTie-Msija Salmisen romaani
liikkuu erään . boheemflcahvilan'^
'kantavieraltten parlasa. Heidän
joukossaan tapaamme sekä tai­teilijoita
että niitä puoUvlllalsta
"taiteenharrastadia". Jottca bo­heemielämän
houkuttelemina tai
pelkästä turhamaisuudesta rlipi>
puvat heidän liepeillään.
Leo Tolstoin suurteos
SOTA JA RAUHA
I osaa . . . . . . . . . HhiU M. %8M
Leo Tolstaln "Sota ja ratdia''^on
kaikkein suuripiirtei8ki4>iä, mer-killisknpiä
romaaneja, mitä maa-
Ilman klrjalllBUus tuntee.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BDXfiS . SUDBURY^ONT.
näkyvät röntgenkuvissa «erittäin sei
västi ja yhdessä edellisessa ryhmäs­sä
kuvattujen ensimuutosteh kans
sa oikeuttavat suurella varmuudel­la
suoritettavaan röntgenologiseen
taudinmäärittelyyn. Tätä voidaan­kin
pitää nivelreuman toisena tau-dinvaiheena
asiaaröntgentutkimuk-sen
kannalta tarkasteltaessa. Myös
on otettava huomioon,, että molem­pien
raajojen yhfaikaisella kuvauk­sella
saadaan käytettäväksi vertai­lumahdollisuus,
useinkaan ei sama
nivel ole molemmilla puolilla sai­rastunut,
ja vaikka niin olisikin
muutokset tavallisesti eriasteisina
ja vertailemalla voidaan tehdä ar­vokkaita
johtopäätöksiä.
Myöhemmissä taudinvaiheissa
esiintyy laajoja muutoksia,^ luut.
voivat syöpyä suurelta alalta, n i ­velet
jäykistyvät, ja esiintyy mo­nia
. erilaisia asentomuutoksia.
Röntgentutkimuksen päämerkitys
on näissä vaiheissa tilanteen ar­vostelun
auttaminen, leiltkaus-mahdMlisuuksien
tarkempi selvit­tely
ja e r i hoitotoimenpiteiden tu­loksen
arvostelu.
Erikoisesti on huomattava, että en­si
vaiheen muutokset voidaan taval­lisesti
todeta kuuden kuukauden
kuluessa taudin alkamisesta ja ellei
luu- tai suurehkoja rustomuutoksia
ole kehittynyt, on toiveita kudosten
tervehtymisestä ennalleen niin, että
myöhemmissä röntgentutkimuksissa,
todetaan jälleen aivan normaalit
olosuhteet. Luumuutosten kehityt­tyä
keskim. noin yhden vuoden ajan
tavataan ennalleen palautumista
varsin harvoin, mutta sen sijaan
röntgentutkimuksella voidaan seu­rata
näissä muutoksissa tapahtuvia
muita paranemisilmiöitä. Nivelreu­malle
onkin luonteenomaista, että
eri pituisten aktiivisten taudinvai-heiden
välillä on parempia jaksoja,
joiden kuluessa uusia muutoksia ei
kehity ja röntgenlöydöksessäkin to-,
detaan selvää paranemista. Ennem­min
tai myöhemmin tauti myös lo­pullisesti
pysähtyy ja lopputilan ar­vostelussa
on myös röntgentutki­musta
käytettävä hyväksi.
Nivelreuman röntgentutkimuksel­la
voidaan siis katsoa olevan kaksi
tehtävää. Ensiksikin taudin alkuvai­heessa
uudenaikaisia keinoja käyt­täen
voidaan taudinmäärittely vah­vistaa
r'5ntgentutkimukseUa, onpa
esitetty Sellainenkin näkökanta, et­tä
ilman röntgenlöydöstä ei taudin­määrittelyä
pitäisi Varmuudella suo­rittaa.
Toiseksi taudiii myöhempien
vaiheiden' seuraamisessa; hoidon
suunnittelussa ja ' hoidoii tulosten'
arvostelussa röntgentutkimuksina
on 'oma selväpiirteinen osuuteiisa.
Varsinkin aikaisvaiheen osalta o l i si
tutkimustyötä suoritettava ja me-
Por} Arthurin,
kuulumisia
Port Arthur. — Sunnuntaina
viilsko sitten pidetyn 'S.J:n Port Art­hurin
osaston, "Kaiku"-kuoron ja
Iskun jäsenten yhteisessä kokouk­sessa
päätettiin jakaa paikkakunnan
ihmiäet "naiset"- ja "miehet"-sarja-joukkueisiin
ja antaa heille yleinen
toimintakutsu. Naiset saivat kun­nian
olla etupäässä ja ovatkin jo hy­vässä
toiminnassa. Sitä seurannei­den
muutamien päivien kuluessa
mobilisoitiin "Miehef-sarjajoukot.
Viime perjantaina kokouksessaan
valitsivat miehet "kapuja" kaksi,
\Vra Laineen ja Sam Pukkalan se­kä
kirjuriksi A. KivisehT V a l i t t i in
finanssikomitea, ohjelma ja.näytel-mäkomitea
ja mainostajat. 'Yleisis­tä"
tavoitteista keskusteltaessa teh­tiin
esityksiä, mutta jätettiin komi­teoille
vapaat käd t lopullisesti so
vittaa ne käytäntöön, jotta parhaat
tulokset voidaan saavuttaa.
Yleisen kokouksen jälkeen ohjel­ma
näytelmäkomitea jo ratkaisikin,
että miesten toimesta esitetään lau­lunäytelmä
"Laivan kannella", joka
päätettiin tilata heti ja pannaan har­joituksen
alaiseksi Naiset-jouk­kueen
"Kaasuvalon" rinnalla.
Miehet-joukkueen finanssikomi-tean
yleinen strategia kuuluu tule­van
tiedoksi vähitellen. Ensimmäi­senä
on ensi torstaina tammik. 23
pn:ä järjestetty seurapelien ilta.
Mutta miehet kutsuvat myöskin
naiset mukaan koettainaan onnean­sa.'
Kaupungin valtuuston kokoukses­sa
viime maanantaina hyljättiin
pormestari Wishartin ehdotus, että
suostuttaisiin luistinareenan hallin­totyö
jättämään erikoiselle lauta­kunnalle,
jotta saadaan maakunta­hallitukselta
$5,000 apuraha sen os­tamiseen.
Valtuuston enemmistön
päätös perustui siihen, että kontrol­l
i täytyy pitää kaupungin käsissä.
Pormestari Wishart ei ollut kokouk­sessa
läsnä ja palattuaan Torontos­ta
selitti hän että apurahan saarni
nen on mahdollista, vaikka areenan
hallinto jääkin valtuustolle.
Public Utilities komissionin tili­aseman
yhteenveto julkaistiin viime •
torstaina. Se_ osoittaa 11 kuukau- [
den tappion olevan kaasubussilii-kenteen
osalta $76,087.00, valtaka­duilla
sähkövaunujen käytöstä voit-'
toa $18,120.20, jonka kuitenkin 1
ylittävät poistot $20,650.00 ja jät­tää
kokonaistappioksi viime vuodel­ta
$78,617.00.
netelmiä edelleen kehitettävä, jot­ta
mahdollisimman -suureBa -va^-;
muudella päästäisiin aikaisyaihees-sa
aloittamaan , hoito j a estämään
taudin. aiheuttamat myöhemmät,
paljon vaikeammat muutokset.
Indonesia "jäädyttänyt
hollantilaisten pääomia
Jakarta. — Indonesian sotilasvi­ranomaiset
rajoittivat tiistaina tääl­lä
olevien hollantilaisten pankissa
Olevien rahojen ottamisen. Ennen­kuin
he saavat nostaa rahojaan, sii­hen
tarvitaan erikoinen sotilasvi­ranomaisten
lupa. Tällainen hollan­tilaisten
varojen "jäädytys" saatet-jtiin
voimaan estämään hollantilai­sen
pääoman virtaamisen Hollan­tiin.
••
Neuvostoiirofessori
Täällä haudattiin viime torstaina
McGregor kunnassa Nipigon tiellä
asuva Ilmari Saariluoma, jonka ar­vioidaan
kuolleen ehkä kolme viik
koa sitten kotonaan. Ohikulkijat
kyllä olivat nähneet hänen trokinsa
ulkona, mutta ei aavistettu mitään
erikoista. K u n joku ohikulkija kuu­l
i sisältä k o i r ^ haukuntaa, niin
jonkun matkan päässä oleva kaup­pias
Mrs. J . L . Maki antoi hälytyk­sen
jota seurasi maakuntapoliisien
tulo ja tunkeutuminen asuntoon si-<
sälle. Koira o l i isäntänsä kanssa s i .
säliä ollut koka ajan, koska ei pääs­syt
ulos ja tuskinpa sillä oli pal­jon
ruokaa tai juomaa saatavissa
sen jälkeen kuin isäntänsä Saari­luoma
kuoli. Siitä huolimatta näl
kiintynyt koira katseli isäntänsä
ruumiin lähtöön asti ja sitten juok­si
metsään. Saariluoman kuoleman
selitettiin aiheutuneen verisuonen
katkeamisesta aivoissa. Vainaja oli
kuollessaan 56 vuoden ikäinen. Vai­najan
vaimo, H i l j a , o l i työssä Beard-moren
lähellä St. Lawrence Corpo­rationin
kämpällä 93 ja Suomessa
on poika, kolme siskoa, neljä vel­jeä
ja viisi lastenlasta.
Kaasuputkilinjan raivaustöissä
olevien työläisten lakko jatkuu yhä
täältä aina Kapuskasingiin saalcka.
V i i s i amerikkalaista yhtiötä, j o i l la
on johtavat urakat, käyttävät hy­väkseen
Canadan liittohallituksen
julistusta lakon laittomuudesta ja
kieltäytyvät tunnustamasta Lumber
and Sawmill VVorkers union vaati­muksia.
— A T H .
Moskova. — Venäläinen professo­r
i A. G. Prpnin kertoi viikko sjt-ten
keskiviikkona nähneensä kesäl­lä
tiibettiläisten jetiksi nimittämän
lumimies-hirvlön satojen metrien
korkeudessa Pamir-vuoristossa. »
I*rofessori Pronin kertoo havain­neensa
tämän merkillisin olion elo­kuun
10. ja 13 päivinä ja nähneensä
sen kununallakin kerralla noin kym­menen
minuutin ajan. Olio kulki
ensimmäisellä kertaa neljän raajan
varassa ja toisella pystyssä ja muis­tutti
ihmistä. "Kädet olivat kuitenkin
pitkät j a koko ruumis harmaanpu-naisen
karvui peittämä.
Professori TPfonin Iisasi DPArn
kirjeenvaihtajan kanssa käymässään
puhelinkeskustelussa, että jeti o li
seisonut kalliouloickeella ja lähte­nyt
sitten kävelemään takajaloil­laan
kadoten erääseen luolaan. Pro­fessori
Pronin vakuutti, ettei ereh-
^tyminen ollut mahdollista, vaan hän
o l i nähnyt lumi-ilmiisen erittäin
selvästi. Tämä- ei ollut äännellyt,
vaan o l i ollut täysin vaiti.
Kirjeenvaihtajan kysyessä, oliko
professori tehnyt yrityksiä «jetin
vangitsemiseksi, vastasi tämä häm­mästyneensä
näkemästään siinä
määrin, ettei ollut tullut ajatelleek­si
vangitsemisen mahdollisuutta.
Hän huomautti, että hänen Pamir-i
n retkikunnallaan oli ollut muuta­k
i n tekemistä -kuin lumimiesten
metsästäminen.
Toisen . kohtaamisen aikana jeti
ilmeisesti oli havainnut tarkkaili­jat,
minkä jälkeen se o l i nopeasti
piiloutunut. Retkikunnan jäsenet e i ­vät
kuitenkaan- löytäneet lumesta
mitään jälkiä. '
Torstaina, tammik, 23 p. — Thursday, Jan. 23, 1958 . Sivu 5
KYSYMYKStÄ JA
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSESTA
— Steep Rock oli Ontarion syurln
rautamalmin tuottaja vuonna 1956.
Vuoden kuluessa sieltä lähetettiin
3,374,516 tonnia korkealaatuista rau­tamalmia.
Työttömyysvakuutusta koske­vat
säädökset ovat varsin moni­mutkaiset
ja sen johdosta työttö­mäksi
joutunut henkilö usein jou­tuu
tiedustelemaan vakuutuksen
saannin ehdoista.
Aika ajoittain työttomyj^va-kuutnslaitos
julkaisee sille esitet-
^jä kysymyksiä Ja vastaukset nii­hin.
Kuka tahansa asiaan kiin­nostunut
henkilö voi tiedustella
vakuutusasioista työttömyysva-ktttttusIaitokselUu
Suomalaiset
voivat myös kääntyä Vapans-leh-den
puoleen ja koetamme hank­kia
tiedusteluunne oikeat vas­taukset
•. • •
Kysymys: Olen hukannut vakuu­tuskirjani,
jossa o l i merkit kuluneel­ta
10 kuukauden ajalta. Olen siinä
käsityksessä, etten voi nauttia va­kuutuksesta
ilman kirjaa. Mitä mi­nun
olisi tehtävä?
, Vastaus: Tiedoittakaa asiasta pai­kalliseen/
toimistoon. Sieltä anne­taan
kaavakkeet, jotka teidän tulee
viedä työnantajillenne, että voidaan
todeta kuinka paljon merkkejä teillä
oli kirjassanne. Teidän velvollisuu­tenne
on lähestyä työnantajianne ja
palauttaa täytetyt kaavakkeet va­kuutustoimistoon.^
Kysymys: Miksi otetaan huomioon
vain viimeiset kaksi vuotta kun va­kuutusta
anotaan, vaikka olen mak­sanut
rahastoon sen perustamisesta
lähtien?
Vastaus: kahden vuoden aika
otettiin käytäntöön, jotta henkilön
on osoitettava, että hän on ollut h i l ­jattain
vakuutuksen alaisessa työs­sä.
Kauden on oltava riittävän pitkä,
että henkilö voi osoittaa, että hän
on ollut kiinnostunut siihen jä sa­malla
voidaan päättää onko hän o i ­keutettu
ftäummaän" vakuutuksesta.
l i y s y b y s : Vuosipalkkani on koro­tettu
5,000 dollariin vuödes.<;a. Olen
alusta pitäen maksanut työttömyys-vakuutusrahastden
ja edelleen ha­luaisin
Qlla s ^ turvassa. Onko, se
mahdoUiist»?
Vastaiis: Te voitte jatkaa maksua-jänne
vakuutijsraha^toon täyttämäl­lä
tarvittavat kaavakkeet. Mutta tei­dän
työnantajanne vor vaatia teitä
maksamaan myös hänen osuutensa
rahastoon. Tiedustelkaa asiasta tar­kemmin-
paikallisesta vakuutustoi­mistosta.
Paahtoleivän
asemesta
Vaihtelua, aamiaisiinne B y - K i ng
näkkileivällä. Se ..on maukasta,
taloudellista, ravitsevaa;. Nautti­kaa
R y - K i n g näkkileipää ja säi-lyttäkSä
solakkuutenne.
RUOKATAVARA-KAUPPIAALTANNE
NYT!
Neuvostoliiton ja Skandinavian
suhteita mahdoliisnus keliittäi
Moskova. — (SIB) — Tanska­laisen
venstrepuolueen nuoriso­järjestön
aikakausilehden "Dansk
Folkestyren" toimittaja Verner
Siinl)eck on kääntynyt Neuvosto­l
i i t on kommunistisen puolueen
keskuskomitean ensimmäisen sih­teerin
N . S. Hrushtshovin puo­leen
j a pyytänyt vastauksia muu­tamiin
kysymyksiin. Seuraavassa
julkaisemme lyhenelmän haastat-telusta.-
Kysymys: Voiko mielestänne ato
mirakettien sijoitus Tanskaan ja
Norjaan aiheuttaa olennaista vahin­koa
Skandinavian ja Neuvostoliiton
suhteille?
Vastaus: E n epäile, etteikö atomi-j
a rakettiaseiden sijoittaminen
Tanskan ja Norjan alueille vahin­goittaisi
Neuvostoliiton ja näiden
maiden suhteita. Itse asiassa N A ­TOn
johtajat eivät lainkaan edes
salaa sitä, että näitä joukkotuho­aseita
on tarkoitus käyttää Neuvos­toliittoa
ja muita rauhantahtoisia
maita vastaan.
Atomi- ja rakettiaseiden sijoitta­minen
Tanskaan ja Norjaan tekisi
luonnollisesti näistä maista vastais
kun koliteen, ja muut Pohjois-Eu-roopan
' maat joutuisivat suureen
vaaraani, koska leviämistä , tälle
perinteellisesti rauhan alueelle^ l i ­sääntyisi.
Jos Pohjois-Atlantin liitto
perustaisi atomi- ja rakettiaseiden
tukikohtia Tanskaan j a Norjaan se­kä
yrittäisi^ käyttää niitä rakettien
lähettäminen Neuvostoliiton alu­eelle
puolueettomien Ruotsin ja
Suomen alueiden y l i , n i in tämä t i ­lanne
koskisi välittömästi • Ruotsin
ja Suomen turvallisuutta-sekä nii­den
suvereenisia oikeuksia. Tuskin
Ruotsin ja Suomen kansat voisivat
suhtautua välinpitämättömästi täl­laiseen
mahdollisuuteen...
Olemme tunteneet mielihyvää tu­tustuessamme
Tanskan pääministe­r
i n Herra Hansenin ja Norjan pää­ministerin
herra ti^rhardsenin lau­suntoihin,
joissa pääministerit huo­mioonottaen
maittensa edut kiel-,
täytyvät vastaanottamasta atomi­aseita,
sekä rakentamasta rakettien
laukaisukenttiä.
Kysymys: Voitteko mainita, m i i
laisiin toimenpiteisiin Neuvostoliit­to
ryhtyy, mikäli tähän sijoittami­seen
joka tapauksessa ryhdytään.
Vastaus: Tanskan ja Norjan hal­litusten
nykyvaiheessa omaksuma
kanta antaa aiheen toivoa, että tä­män
kysymyksen luonne pysyy vain
abstraktisena. Mutta jos Tanskan ja
Norjan hallitukset alistuvat ulkoa:
päin tulevaan painostukseen j a suos­tuvat
atomi- ja rakettiaseiden sijoit­tamiseen
alueelleen, niin Neuvosto
liiton on luonnollisesti pakko ryh­tyä
tilanteen vaatimiin toimenpitei­siin.
Kysymys: Oletteko Te ja ministe­rineuvoston
puheenjohtaja N. Bul-ganin
valmiit ottamaan vastaan
mahdollisen kutsun saapua tänne
viralliselle vierailulle osoituksena
ystävällisistä suhteista Skandina­vian
maita kohtaan? Myönteisessä
tapauksessa milloin Te voisitte suo­rittaa
tällaisen vierailun?
Vastaus: Olemme jo lausuneet
suhtautuvamme myönteisesti SN
TLn valtiomiesten' matkaan Tans­kaan,
Ruotsiin j a Norjaan. Mitä tu­lee
kysymykseen tällaisen matkan
ajankohdasta, niin se kysymys on
jätettävä molempien osapuolien so
vittavaksi keskenään.i
Kysymys: Mikä on teidän arvion­ne
Skandinavian ja Neuvostoliiton
nykyisistä suhteista?
Vastaus: Neuvostoliiton ja Skan­dinavian
maiden välisissä suhteissa
"ei ole vielä läheskään käytetty lop­puun
tarjolla olevia mahdollisuuk­sia.
Neuvostoliiton ja Skandinavian
maiden ystävyyssuhteita yöi epäile­mättä
Pistää yhteinen kiinnostuk­semme
rauhan lujittamiseen Itä­merellä.
Nämä yhteiset edut ovat
erittäin tärkeitä, kun ottaa huo­mioon,
että NATOn johtavien mai­den
hallituspiirit piittaamatta Skan­dinavian
maiden rauhanperinteistä
j a kansallisista eduista itsepäisesti
ajavat suunnitelmaansa Skandina­vian
ja Itämeren alueen militarisoi­misesta
ja kärjistävät siten ^tilan­netta
tällä alueella.
Pohjois-Atlantin liittoon kuulu­vien
johtavien valtioiden hallitus­piirien,
emmekä salaa sitä, että
myös eräiden Skandinavian maiden
virallisten edustajien toimenpiteet
ovat ristiriidassa rauhan lujittami­sen
kanssa Skandinaviassa ja Itäme
ren alueella. Mielestämme (ähän
päämäärään on vaikeata liittää
esim. sellaisia askeleita kuin on
Tanskan osallistuminen isuunnitel-miin
merivoimien päällystön muo­dostamisesta
Itämerelle yhdessä
Länsi-Saksan ja Englannin kanssa.
TAVALL HINTA $1.50
HYt ftillOASTAAN - -
OSTAJAN MAKSETTAVA LÄHETYSKULUT
Postitilausten tulee käsittää vähintäin 3 levyä.
KPL.
Nyt on erinomainen tilabuus ostaa äänilevyjä HALVALLA. .. .Kiireh­tikää
tilaustanne ennenkuin nämä NYT HALVALLA HIN^^AL1^
tävät levyt foppuvat.
* R Y T MI
R 61S1 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen
Unohtaaksenl, tango. Ma r t t i Suutala >. i
R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Junkkarinen
R 6266 Uutta ja vanhaa. No. 11. tango. Tamara ja Justeeri
Uutta ja vanhaa. No. 12. ioxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 Polttava kafpaus, valssi, Henry Theel
Kultainen kuu. beguine. Henry Theel
B 6189 Uutta ja vanhaa, jenkka. Esa ja Matti
Impi ihannetyttö, laulelma, Esa Pakarinen
R 6265 Salpausselän Jenkka, Phteät Pelimaimlt
Metsäki&ikia. j e n ^ . Pirteät Pelimannit
R 6281 HyväsU meri. valssi. Matti Louhivuori
• 'Yksinä-nen purje, laulelma, Matti Louhivuori
R 6283 Hardanger-valssi, Taito Vainio, hanuri
Espanjalaisittain, l o i t o Vainio, hanuri
R 6285 Maailman Matti. Jenkka. Justeeri
Helmi ja Kalle, jenkka. Justeeri
R 6297 Uutta ja vanhaa 17, foxtrot. Tamara ja Justeeri
Uutta Ja vanhaa 18. Tamara Ja Justeeri
R 6303 Prtijolan Tango. Tamara
Pieni Stoivuofcko. tango-beguine. Tamara
R 6160 RalU. valssi. Rallmeloset
Meni meitä miestä kaiH>unkiin. valssi. Ralllneloset
R 6196 Polkkakimara 3. Kaarlo Reinikainen
Hiiuliharppu ja kulkuri, jenkka, Oskari Joki
R 6209 JCaunelmmat hetket vain. tango, Olavi Virta
Keltaisten lebtien leikkiä, valssi. Olavi V i rU
R 6217 Atoml-polkfca. Lasse Pihlajamaa
Valssi runoelma. Lasse Pihlajamaa ,
R 6222 Terveiset vem. tango. E i k k l Junkkarinen I
Kaunis kadotettu, hidas valssi. Erkki Junkkarinen
R 6223 Orvon osa, valssi, Olavi Virta
Sama kaipuiM>n, tango. Olavi Vhi»
R 6095 On aivan samaa. leulelma, Kauko Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
R 6138 Tumma tie. valssi, Erkki Junkkarmen
Kevätunta, tango, Urkki Junkkarinen
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöl
Kohtalon leikkiä, tango, Olavi VhrU
R 6243 Osoite Tuntematon, taiigo. Henry Iheel
Satumaa, tango. Henry T h e ^
* FENNIA-LEVYJÄ
I" 114 Surullinen tango, Thora Neil
Orjanruusu, valssi, Thora Neil
F 115 Sä et kyyneltä nää. tango, Thora Neil
Jää hyvästi, armaus, valssi. Thora Neil ^
P 116 Liljan kukka, tango. Thora Neil ja Aino Heikkinen
Ensi kerran kun sua suutelin, valssi, Thora Neil ja A . Heikkinen
* DECCA
SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tango, Metro-Tytöt
Kevään ensi kukka, foxtrot. Metro-Tytöt
SO 5004 Tango Bolero. Sulo Sala Ja SUver Stars
Sarastus, tango. Sulo-Sala Ja JSilver Stars
SD 5325 Bonita Nhia, tango, TOivo Kärjen tangoyhtye
Miss Tanguet):. tango. Toivo Kärjen tangoytatve
SD 5329 Sä kasvoit neito kaunomen. kansanlaulu, Velloo Tyrväinen
Mä laulan sun iltasi tfihtihin, Veikko Tyrväinen
SD, 5335 Muistatko sen, Bequlne, Matro-Tytöt :
Vielä kerran, tango, Metrö-Tytöt
SD 5341 Hurmio, tango. Juha Eirto ja Metro-Tytöt
Kellot soi, tango. Juha Ehi» ja. Metro-Tytöt
SD 5348 Ritenuto. tango, Juha Eirto
Ei tällä kertaa, tango. Metro-Tytöt
SD 5206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi Vlrt» ^
SD 5208 Unelma onnesta, tango, Erkki Junkkarinen
Koditon rakkaus, tango. Erkki Junkkarinen
SD 5233 ' Jäähyyäistango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tanfo, Erkki JunkkarinHi
SD 5240 Missä lienetkään, tango beguine, Olavi Vlrt»
Tyttöni, luokseni jää, valssi, Olavi Virta
SD 5263 Alfonso. tango, Olavi Virta Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, beguine, Olavi Virta
SD 5284 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot, Ölavl Virta
SD 5287 Täyttsmiätön toive, tango, Metro-tytöt
Yksinäinen asema, foxtrot. Metro-tytöt
SD 5293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Theel
Vera Cruz, bequine, Henry Theel
SD 5301 Capri — tango — Juha E i r t a ^
Päivänlaskua päin —< foxtrot — Puha_Eirto
SD 5302 Rakkauden laulu — valssi — Henry Theel
Pitäisitkö minusta — foxtrot— Henry Iheei
SD 5154 Muistojen maisema, tango, Erkki Erfts _
Rekh«tki, foxtrot, Ericki Eräs
SD 5159 E l eiiSä yksin, tango, Henry Theel
Kotimatm sävel, valssi, Henry Tbeel ^
SD 5189 Sateenvarjon alla, foxtrot. Metro-Tytöt
Vanhat pienet postivaunut.'foxtrot. Metro-Tytöt
SD 5203 Geisha — Teeftuoneen tyttö, valssi. Metro-Tytöt
öiiioin, tango, Metrö-iyiöt
SD 5222. Kesä on vahi kerran, foxtrot, Olari Virta
Alä unohda hymyä, tango-beguine, Olavi Virta
SD 5230 Morgiana, foxtrot, Olari Vkta
Pustan kukka. Marihka, foxtrot. Olavi Vht»
6D 5288 Meidän tango. PentU Puustl
Ilta kannella, merimies valssi, Pentti PuusU
Näistä levyistä ei mvönneK ndtään välitvs- eikä asiamiesoalkkiota
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAFAUS
BOX 69
PUBUSHING CO. LTD.
SUDBURY, ONTARIO