1958-01-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 23 p. — Thursday, Jan. 23,1958 T A P A U S of nnnish Cvudtans. Es-tiUUhed NoC 6. 1917. Authorized •»iMdmd clan mall.by the Post GMce Department, Ottam. Piä>- UHml. tkaiee weekly: Taesdays, TBiniMsys and Saturdays by Vapaus d m 8 t W.. Sudboiy. Ont. Canada. Teleithones: BUB. Office oe. 4*4904; Editorlal Of f ice 06. 4-4265. MAnäger E. SuksL Editoi W. BUund. Hmag address: Box 69, Sndiiftizy,. Ontiria. AdvertlBing rates iqion appUcatton. TranslatioQ jEree «f charge. TIMUSEtlNNA^: 8 kk. 2 ^ ThdysrallölMa: 1 fk. 8.00 6 kic. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8J0 6 UL 475 Mitä muut sanovat :R(#«hrattionienetelmä häpeällisiä l .Syinkin värein maailman nykyistä kehitystä yleensä ku- |a|wa, ja varsinkin täkäläisten maanmiestemme yhteisym- «te^^n;kehittyrnlstä jlelkäävä Toronton Vapaa Sana yritti tiistaisessa numerossaan peloi telia täkäläisiä kansalaisiani-mcf ^iaoG^ittömiUa peikom^^ ^räikkä maimtun lehden koko kirjoitus on tähdätty kansalaistemme yhteistoimintaa vastaan, niin se pitää keppihevosena sitä kun CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssissa tuo-inUtiih McCarthysmilainen poliisinuuskinta lainkuuliaisten äriianmiestefmme ja muidenkin canadalaisten kodeissa. Täten , 1^d«ssään Vapaa Sana julistautui kerran uudelleen poliisi-nuu^ innan, eli McCarthy^in tai suomeksi lapualaisuuden Kraikiystäväksi! i Vapaassa maassa on Vapaa Sanalla tietenkin oikeus in- ^iUa vaikka McGarthysmilaisen poliisinuuskinnan puolesta^ mutta silloin ei sovi puhua mitään tämän maan perustuslain $uolustamis^ta, sillä sen puitteisiin ei mitenkään sovi poliisinuuskinta ja laittomat vierailut kansalaisten kodeissa, f Vapaa Sanan tiedoksi voimme myös mainita, että CSJ:n OJ^esÄ-Ontarion aluekonferenssissa ei suinkaan ollut puhe ^väÄ" mainitun Järjestön jäsenten kansalaisvapauksien p^uo-lÖstEÖnisesta. Päinvastoinon asia! Kokoukselle esitettiin esi-iaerkkejä, miten ratsupoliisit olivat käyneet myös sellaisten maanmiestemme kodeissa, joilla ei ole osaa eikä arpaa CSJ:n ip. minkään muunkaan työväen järjestön kanssa. Juuri täl-telsen laittoman poliisinuuskinnan johdosta mainittu kokous esitti vastalauseensa, huolimatta lainkaan siitä mitä poliitti-tai u^onnolUsia mielipiteitä edustavat ihmiset, jotka ovat tällaisen Canadan elämäntapaan kokonaan sopimattoman poliisipainostuksen kohteeksi joutimeet. ^ Pitäen mielessä näiden poliisivierailujen ilmeistä lait-tbmjautta Vapaus puolestaan uskoo että canadalaiset tuomit-^ $E3B3Jt sellaiset poliisivaltiolle ominaiset toimenpiteet ennen-l^ uin ne pahentavat maamme hyvää mainetta ja vaarantavat k^duen canadalaisten kansalaisvapauksia. * • ^^ässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että poliisiviran- «maisilla ei ole mitään oikeutta eikä asiaa tulla kenenkään ^ !|otirauhaa häiritsemään ja mitään yksityisluontoisia kysy- 1 liiykäiä ftekeMa^^^ ellei heillä; ole virallisia määräyksiä koti-larkastiiköen subfutami^ tai vangitsemista varten. Yksi ; «arhain keino tömän laittomuuden lopettamiseksi onkin mie- 1 iestamm^ se; dttli joS poliisit (tai sellaisina esiintyvät) tulevat li *|tekööyyh' nojalla yksityisluontoisia asioita nuuski- , ^ miii" hfeita pitää pyjttää näyttämään feotitarkastus- 'firäir|i3f9f'^«Em(tit)'1:av^ sitä ole, kehoittaa heitä i^ytlfÄlsgiff'ig?^^ tateiK P^utääii' aiiiafän " p ^ f jeina esÄi^ v i s i ä r H^ipjukgi^^' ^' ••' ^ ^ > v^^otta on, ettei tätä poliisinuuskintaa ole ollut tietääk- ? [6 oikein suuressa mittakaavassa. (Mutta jos se saa jat- KANSAINVXLINEN KAUHU JA KANSALLINEN ONNETTOMUUS " . . . J o s tässä maassa suoritettaisiin äänestys siitä kumpi on suu rempi'vaara kansainväliselle rauhalle — Hrushtshev tai DuUes — Jobn Foster Dulles voittaisi ylivoimaisesti, sinä mr. Dullesia epäillään jia kammotaan Britanniassa yhtä yleisesti kuin Yhdysvalloissakin, sekä Euroopassa ja Aasiassa, mikäli on siitä puhe....Mutta jos olepa-me yksiniielisiS, Bngls^^ 6ttä n\T. biilles: oö känsainviUlnen; kauhu,; yhtöi läajdile ^levinnyt ja kiintimiit j ^ l ^ ^ sel^että nieidän oma ulkoministerinuij^i mr. S^wyn Lloyd on k^ns^lUiien onn^tto-i muus -.." T ^ Zilliacus, Britannian Työväenpuolueen parlamentti-jäsen. ^0 80-miljooiian 1 Myymättömiä autoja enemmän varastoissa Detroit — Tilastot osoittavat, että yhdysvaltalaisten autojen välittäjien inventaarioissa oli tammikuun alussa 637,720 uutta autoa. TSmä on jonkun verran tavallista korkeampi, äillä vuosi sitten oli välittäjien varastossa 512,018 autoa. Näistä autoista ainoastaan 65,000 on viime vuoden mallisia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että qämä autot riittävät 46 päivän ajaksi, mutta jotku ennustavat, että auojen kysyntä nousee kuuden viikon sisällä. Eräät toiset ovat sitä mieltä, että suuret autovarastot voisivat muuttua edullisiksi, jos kuluvan vuoden 1 aikana tapahtuu työnseisauksia kun työehtosopimukset tulevat uusittaviksi autoteollisuudessa. Indonesian viimeaikaiset tapäh tymat: hollantilaisyritysten kansallistaminen ja hoUantilalstev maasta poistaminen, jotka ovat yhteydessä Indonesian pyrkimykseen saada länsi-Irian eli Uusi C(Uinea liitptyksi tähän itsenäiseen i^biäc^; {saarien maahan, bvat ioÄistaijeet; presidentti; Sidiar-non nimen eiitui^ ^äkyvänuiun maailmanpi^litiikaii • polt^pistee^ seen. iBdyi^ahtti; Sukaarnonl -n|nii, toniietiäaiimin kuin m i k ^ . m uu tätä ' täydelliseen itsenäisyyteen pyrkivää 80 miljoonaista kansaa.^ Vastikään viime marraskuussa suoritettiin Sukamoa vastaan morhayritys, joka kuitenkin epäonnistui. Myöhemmin Djakartan sotilasviranomaiset saivat selville salaliiton, jonka toistakymmentä jäsentä pidätettiin ja siinä ilmeni, että salaliiton takana oli hollanti-laispiirejä lähellä olevia voimia. Indone^an viimeaikaisten tapahtumien yhteydessä eräät puhuvat myös niiden epäonnistumisesta jä siitä johtuen huhutaan, että presidentti Sukamo olisi ollut pakotettu eroamaan ja että tehtäviä tosiasiallisesti hoitaisi varapresidentti Virallisella indonesialaisella taholla erottamishu-hnt ön kuitenkin torjuttu ja i l moitettu sen sijaan, että Sukamon matka ulkomaille, joka alkoi maanantaina 6. 1. ja jolloin hän kohtaa mm. Nehrun, liittyy presidentin sairaudesta johtuvaan levon-tarpeeseen. Presidentti Ahmed Sukarnon nimen ollessa näin suuren maailman huomion kohteena, lienee aiheel- T i u k k a rahapolitiikka pulmana Englannissa |:ua, niin tilanne pahenee ja johtaa lopulta täydelliseen polii- { . gh^tiöoh^ missä laiiikuuliaiset kansalaiset voivat milloin ta-lä^'* 1i&Mtä poliisien' yölliseen ovelle koputukseen, kuten tTrfb*"r '^rt^'*''.''" j " . Jn^ispa.poliisivaltion tielle lähteneissä , I^Sitiniaissa. • l\ Meidän vakaa käsityksemme oh, että CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssi teki hyvän palveluksen, ei vain täkäläisille maanmiehillemme, vaan koko Canadalle, vetäessään j^&ivänvaloon tämän haisevan mätäpaiseen. - '[[ Totuuden/nimissä on myös sanottava, että tämän poliisi- Auuskinnan alkuunpanijana ei ole nykyinen toryhallitus, vaan sitä edeltänyt liberaalien liittohallitus. Oman puolueensa ja omien kaiuiattajainsa selitysten mukaan "kansasta fjeraantunut" liberaalipuolueen hallitus unhoitti esim. sen, $^ta torypuolue joutui canadalaisten poliittiseen karanteeniin yii 20 vuoden ajaksi rikoslain surullisen Iqiuluisan 98mnen lakipykälänsä johdosta, jonka avulla 30-luvulla kokeiltiin poliisivaltion menetelmiä tässä maassa. Ja koska McCarthys-ibin^ heinänteon päivinä liberaalien aloittamaa ix>liisinuus-lontäa el ole vielä kokonaan lopetettu, niin sitä on kaiketi jpidettava merkkinä siitä, että torypuolue ei ole vielä oivaltanut miksi esim. tämän poliisinuuskinnan järjestänyt entuien piic^usminist^riinine; kärsi niin nöyryyttävän vaalitappion imine kesäkuussa! ^ '^^okatapaukisessa demokraattista elämäntapaa niin käy-täni)^ ossä kuin puheissakin kannattavat canadalaiset tulevat varmaan osoittamaan torypuolueellekin, että tästä maasta ei muodosteta mitään poliisivaltiota. ; ...Lopuksi lausunune toivomuksen, että Vapaa Sana un-hoUitaisi ainakin tässä asiassa, jos ei muuten, niin omaksi ^ukseen, turhat ryhmäkiihkoilut ja linjoittuisi käytännössä äeinokraattisen elämäntavan puolelle. Tjrotfömyystilanne vaatii toimenpiteitä ; -:Työttömyystilanne on ^pahentunut maassamme kerras- ^aiJLj^älyyttävästi. Viirne viikolla saatu uutistieto, että kan- $aliisessa työnvälitystoim^tossa oli tainmikuun 2 pnä rekisteröity 754,640 työn etsijää, antoi ankaran iskun myös niille piireille, jotka ovat syytelleet työväenliikettämme "aiheet-toBSUBta puheissa'* työttömyyden vaaroista ja vaatineet toimenpiteitä siltä varalta, että tänä vuonna saattaa työttömien lukumäärä nousa 500—750,000 henkeen. ; ~ Nyt on ilmeistä, että nykyinen työttömyystilanne ei ole ininän tapauksessa kausiluontoista. Tilannetta luonnolli-sesli- pahentaa kausiluontoiset seikat. Mutta kun Ottavrasta viikon vaihteessa tulleissa uutistiedoissa arvioitiin, että työt-löp^ jen lukumäärä nousee maaliskuun loppuun mennessä ^k3|: 1,250,000, niin silloin ei ole totta totisesti lupa enää |>4g|fa mistään kausiluontoisesta työttömyydestä. I ' 1'Pahin puoli asiasta on se, että vastuunalaiset poliittiset iplirit suhtautuvat tähän työttömyystilanteeseen samalla ta-vaUa kuin viulua soittanut Neero suhtautui aikanaan Rooman M ^ n . •/ ] .^Pääministeri Diefenbaker^n hallitus on kuin tervassa ^lyÖej^ömyystilänteen vaatimien yleisten töiden järjestämisen ^ ^ t ^ n ja tekee vain kylmiä laskelmia siitä, että olisiko . ioi^uolueelle edullista järjestää uudet liittovaalit ennen iuin työttömyystilanne tulee vieläkin pahemmaksi, tai vasta eifisi kesällä. Lontoo. — (KU)—-Englannin lionservatiivit ovat nyt tehneet toisen Snexkeikau](sen. Aivan «a-toiotii kuin Eden heitettiin romu-lijäaik Ja MaciniUan asetettiin halien tilallieen vuosi sitten, vaikka jälkimmäinen oli yhtä syyllinen 'kuin nykyinen edeltäjänsäkin. Hiili aivan salndin: on nyt raha- Biinisteri Peter Thomeycroft heitetty yli laidan. Koko maa tietää, että jokainen haUitoksen jäsenistä kannatti känen "tiukkaa" ra-hapoUtUkkaansa ja että Macmillan «n samassa määrin kuin Thor-neycroftkin syypää pyrkimyksiiil yl^itaSi nykyistä selän katkaisevaa sotabudjettia ja sälyttää sen menot kansan harteille. Huomattavimmat supistukset valtion menoista oU tarkoitus tehdä opetus-lait^ uen, terveydenhoidon ja muiden sosiaalisten menojen kustannuksella. Murtuminen hallituksessa tapahtui silloin, kun Thomeycroft pyrki p£Hiemaan budjettiin vielä hieman enemmiän kuin yhdessä oli sovittu. Mutta "Rautakanslerin" — kuten häntä alettiin kutsua — tehdessä suunnitelmiaan, muuttui tilanne. Se seikka, että ammattijärjestöt alkoivat toimia yhä aktiivisemmin ja että noin 3% milj. työläistä esitti kuluvan vuoden ^ussa palkankorotusvaatimuksensa, vei Macmillanin toisiin ajatuksiin. Jonakin kirkkaana hetkenä hänen on täytynyt ruveta ymmärtämään, että kerta kaik-kian ei voi panna ihmisiä maksamaan yhä enemmän kaikesta siitä, mitä he tarvitsevat, ja samalla pysähdyttää inflaatiota. / Liberaalit, jotka ovat antaneet oman panoksensa nyt kehittyneelle työt tömyystilan-teelle, tekevät vaalituloksia silmälläpitäen myös laskelmia siitä, että olisiko heidän puolueelleen hyödyksi uu^en liittovaa-lien pito nyt heti, vaiko vähän myöhemmin. Ja tässä poliittisessa laskel-moinnissa_ ollaan kuin ei työttömyyttä -olisikaan, mikäli on puhe työtä antavien,yleishyödyllisten töiden järjestämisestä, työttömyysvakuutuksen parantamisesta tilanteen vaatimalla tavalla ^ekä kaupan-^ käynnin laajentamisesta Kiinaan ja muihin sosialistisen mäailmanosan maihin siinä mielessä, että saataisiin luovaa työtä tuhansille työttömillemme. Huolimatta siitä minkälaisten laskelmien perusteella uudet liittovaalit järjestetään,' ja milloin ne toimeenpannaan, työtätekevien velvollisuus itseään ja tätä maata kohtaan vaatii antamaan tuomion molemmille Niinpä hän päätti, että tiukan politiikan tulee edelleenkin olla tiukkaa, mutta ei kuitenkaan niin tiukkaa kuin Thomeycroft olisi halunnut. Aivan kuin Suezin kohdalla ei tässäkään ollut kysymys periaat^ teestä, vaan - aste-erosta siinä suh^ teessä, mihin saakka konservatiivinen hallitus voi uskaltaa politiiki kansa viedä. Tämä aste-ero oli kuitenkin riittävän suuri manatakseen esiin-kriisin. Kukaan täällä — paitsi ilmeisesti pääministeri itse — ei aliarvioi sen vakavuutta. MaciAillanin lähtö kesken kriisin Intiaan Kansainyhteisö-kiertueen ensimmäisenä etappina on täällä aiheuttanut erilaisia kannanottoja. Siirtäen koko asian syrjään "pienenä kansallisena pulmana", hän pakeni iloisesti hymyillen aurinkoiseen itään. — Lapsi on jätetty minun hoitooni, kuului hänen sijaisensa R. A. Butlerin hieman katkera huomautus. Eräs toinen Macmillanin kannattajista, konservatiivinen parlamentin jäsen Geoffrey Hirst luonnehti Macmillanin asenteen "lapselliseksi". Samoin on konservatiivinen lehdistö tyrmistynyt. "The Times" nimitti eroamista "traagilli-seksi välikohtaukseksi" ja julisti hallituksen "rämpivän liejussa". . "The Daily Telegraph", konservatiivisista lehdistä ehkä oikeistolaisin, kirjoittaa olevan "typerää teeskennellä, etteikö hallituksen pohja olisi vakavasti horjunut" ja ilmaisee huolestuneisuutensa siitä taloudellisesta keskustelusta, jota oppositiossa oleva työväenpuolue on vaatinut alahuoneen palattua tammikuun 21. pnä joululomaltaan.. lista tutustua hieman hänen ajattelutapaansa, varsinkin kun siitä saa myös'eräitä viitteitä, jotka auttavat ymmärtämään Indonesian hallituksen viimeaikoina suorittamia toimenpiteitä. Tämä vuonna 1901 syntynyt Indonesian itsenäisyystaistelun johtaja on erittäin värikäs persoonallisuus, jossa yhtyy toisaalta innokas taiteen ystävä ja asiantuntija ja toisaalta palavasieluinen vapaustaistelija. Hänen, voimakkaasti sytyttävä puhetapansa on luonut SukamoUe maineen eräästä aikakautemme sy-tyttävimmästä puhujasta. Henkilökohtaisesti olen saanut pari kertaa kuunnella hänen puhettaan ja kieltämättä hänen innostava puhetyy-linsä ja sytyttävä sanansa tempaa: vat mukaansa jo pelkästään tulkin välityksellä häntä kuunnellessa. toisaalta hän on ma^austaiteen asiantuntijoiden piirissä tunnustus^ ta nauttiva lämpimänä taiteen suosijana ja Icerääjänä. Mutta niinpä hän tiettävästi onkin suorittanut tohtorintutkinnon sekä lainopin että estetiikan alalla. Hänen yksityiset taidekokoelmansa lienee laskotta vissa maailman tai ainakin itäisen pallonpuoliskon suurimpiin kuuluvaksi. "MORDIKA" EULMÄN-KUTSUMUKSENA 80-miljoonaiselle Indonesian kansalle presidentti Sukamo on ollut itsenäisyystaistelun syn^booli, jonka puheissaan kohottama "mordika, raordika" — itsenäisyys, itsenäi-syys"- huudot ovat löytäneet voimakkaan kaikupohjan täinän entisen Hollannin siirtomaan asukkaiden keskuudessa. Hän onkin aivan nuoresta osallistimut Hollannin vastaiseen ja Indonesian itsenäisyyden puolesta käytävään taisteluun. Lukuisat ovat ne puheet ja kirjoitukset, joita hän on tästä kysymyksestä puhunut ja kirjoittanut, mutta vaikutukseltaan valtavin lienee hänen joulukuussa 1930 Bandungin hollantilais-indbnesialaisessa siirto-maaoikeudessa pitämänsä loistava ja laaja puolustuspuhe, jolle on annettu nimeksi "Indonesian syyte". Hän oli yhdessä kolmen muun Indonesian kansallispuolueen johtohenkilön kanssa syytettynä rikoksesta, joka määriteltiin seuraavasti: Syytetään Holiannille kuuluvan Itä-Intian hallituksen kukistamiseen tähtäävän puolueen johtamisesta. Vjanhoille puolueille Valitsemalla mahdollisimman voimakas todellinen oppositio työ-väenmiehistä ja maisista. Miten monet konservatiiviset parlamentin jäsenet jättävät tällöin äänestämisen hallituksen puolesta, lehti ihmettelee, ja sanoo tämän ku vastavan mitä laajimpien konservatiivisten' piirien huolestuneisuutta. Ne samat piirit, jotka vuosi sitten vastustivat Macmillanin vetäytymis- Suezilta, vastustavat nyt hänen vetäytymistään sellaisesta, jota he kutsuvat "reaaliseksi konservatismiksi" talouspolitiikan alalla. Oppositiopuolueet ovat ^alkaneet tehdä optimistisia laskelmia ihah-doUisesti uusista parlamenttivaaleista jo tänä vuonna. Liberaalinen "fisvis Chroniele" kysyy pääkirjoituksessaan, voiko Macmillan selviytyä tästä ja huomauttaa, että puolet hallituksen jäsenistä.on sitten viime vaalien saanut lähteä ja tärkeistä paikoista on enää yksi entisissä käsissä: siirtomaaministeri Lennox-Boyd. "Viimeisin takaisku", lehti jatkaa, "saattaa luoda tilanteen jossa vaalit myöhemmin tänä vuonna käyvät kiertämättömiksi. Mr. Macmillan voi luonnQllisesti itsepäisesti jatkaa, mutta on tuskin todennäköistä, että hän jäljellä olevan kahden vuoden aikana pääsisi siihen, että pystyisi pelastamaan konservatiivit tappiolta." .^iVasemmisto, sekä työväenpuolue että konununistit, ovat jyrkästi vaatineet välittömiä yleisiä vaaleja. Jättäkää paikkanne!" oli otsakkeena työväenpuolueen "Daily y Heraldin" pääkirjoituksessa Thor-neycroftin eron jälkeen. Ja totta onkin, että mikäli labourin johto vain päättäviteti käyttäisi hyväkseen työväestön Joukkovoimaa, niin se voisi pakotta konservatiivit uusiin vaaleihin. Eikä Macmillan suinkaan ole mikään Siegfried, jota liekit eivät kärvennä. Joskin hän tällä hetkellä on poissa vaikeuksiensa keskeltä, niin häneltä on tuskin jäänyt huomaamatta se hienovarainen viittaus, joka sisältyi Nehrun tervetuliaispuheeseen Intiassa. Nehru nimittäin antoi ymmärtää, että "Britannian pääministeri on aina tervetullut Intiaan", mutta ei maininnut mitään konservatiivien poliittisesta johtajasta. Tähän seikkaan on kiinnitetty huomiota ainakin täkäläisissä la-bourpiireissä. Joka tapauksessa on epävarmaa, onko Galtskellissa riittävästi päättäväisyyttä käyttää hyväkseen joukkovoimaa. Kuten "Daily Worker" kirjoitti hallituskriisin puhjettua: "Mr. Gaitskell sanoo aivan oikein, että Macmillaiiin hallituksen on erottava. Mutta se ei eroa itsestään. Sitä on työnnettävä. Labourin on annettava sille tämä sysäys." On sanottu, että tästä oikeudenkäynnistä muodostui Sukamon terävän . puolntuspuheen ansiosta, syytös kolonialismia ja imperialismia vastaan. Niin ilmeisesti onkin, sillä puolustuspuheen, josta suomenkielellä tuUsi lähes 400- sivniuen teos, koko kärki on suunnattu ei vain silloista Indonesian siirtomaaisäntää, vaan kaikkia siirtomaavaltoja ja muita läntisiä suurvaltoja vastaan. Jo eräät puheen väliotsikot^ kuten "Imperi^smi ja kapitalismi" ja "niiden sisältö", "Imperialismi ennen'ja nyt", "Kysymys voitosta on imperialismin pemsta", ""Nykyisen imperialismin kilpailu siirtomaista" jne., antavat tästä viitteen. Hän käytti puolustuspuheessaan valtavan määrän eri maiden tiedemiesten tutkimustöiden tuloksia, tilastoja kansan elämästä siirtomaa- Indonesiassa, luo katsaukisen Indonesian itsenäisyystaistelun vaiheisiin jne. Tietoisuus siitä, että oikeudenkäyntiä seurasi koko maailma, ennenkaikkea siirtomaiden kansat ja heidän joukossaan ennenkaikkea Indonesian kansa, lienee ollut Sukamon tiedossa, kun hän loppusanoissaan ylettyy kerrassaan loistavaan kaunopuheisuuteen ja julistaa, että jos hänet todetaan syylliseksi ja tuomitaan, niin hän ottaa sen_ mielellään vastaan, on valmis uhraamaan itsensä, sillä kaiken, inistä hän on tehnyt, sen hän on tehnyt äiti-Indonesian puolesta. Kaiken hän on t^nyt velvollisuudesta. Va litettavasti me Indonesia-äidin lapset voimme jokainen uhrata suurta ihani^ettanune varten vain yhden ruumiimme, yhden sielumme, yhden elämämme, sanoo hän. "Minä seison tässä oikeussalissa kärsimyksistä huokailevan Indonesian yhtenä osana", sanoi hän lopuksi ja jatkoi: "Minun ääneni ei jää vain tämän palatsin seinille, vaan sen saa kuullakseen myös kansa, jota olen palvfiUut." "BONG KARNO" Tulisieluinen Sukarho ei olekaan jäänyt vaille kansansa kiintymystä. Indonesian kansa tukee häntä ja käyttää hänestä tuttavallista nimitystä Bong Karno — veli Karnö, ja nimitys on Sukarnon toimesta levinnyt muuallekin. Niinpä hän vie raillessaan Kiinassa pyysi sikäläisiä valtiomiebiä luopumaan hänen kohdallaan virallisissakin tilaisuuksissa titteleistä "herra presidentti" ym. ja puhumaan vain Bong Kamosta. Itse hän nimitti nun. Mao Tse-tun-gia tuttavallisesti veli Mäoksi. — Vastustajat taas ovat pyrkineet hänen populaarin nimensä hyväksikäyttöön omia tarkoituksiaan varten, sama koskee hänen yksttyis-elämäänsäkin. Paitsi poliittista propagandaa, ovat vastustajat hänen nimeensä liittäneet myös syytöksen moraalittomuudesta mm. silloin, kun Sukarnon avioliitto oli viime vuoden kevätkesällä purkautumassa lain vaatiman odotusajan puitteissa. Avioero monenlaisia uskonnollisia katsomuksia käsittävässä maassa saattaa näet olla vastustajalle valt ti sekin. Kansainvälisellä areenalla presidentti Sukarap on tullut tunnetuksi Aasian ja Afrikan kansojen itsemääräämisoikeutta puolustavana valtiomiehenä, jonka panos — Kiinan pää- ja ulkoministeri Tshou Enlain ohella oli ratkaisevaa laatua Minä, että aasia-lais- afrikkalaista yhteistyötä' ja riippumattomuutta korostava Ban-dungih konferenssi sai työnsä menestykselliseen päätökseen. Niin suuria esteitä kuin sen tielle oli kokouksen ulkopuolella olevien voimien taholta kasattukin. SUKAI^^Q^ IDEOLOGIA Mitä jg^at sitten ne aatteelliset päämää^i^oita tri Sukaraojpitää ohjeenaan?' Hän itse on kerran eräässä puheessaan maininnut nimeltä ne henkilöt, jotka ovat antaneet hänelle' vaikutteita ja näiden joukkoon^ l ^ n laski mm. Marxin, Gandhin, Sun- Jat senin. Leninin, Mao Tse4|ykngin ja Nehrun. Siinä on siis itsenäisyystaistelijoita, demokraatteja ja mapulaisia. Presifteitfti Sukamon käytännössä noudattamaan politiikkaan ei voida kuitenkaan liittää sen paremmin ' puhtaasti porvarillista kuin sosi^Mstistakaan nimilappua, mutta jos nimitetään se imperialistista'SlirtomaapolitiiiJtaa vastustavaksi kansalliseksi itsenäi-syyslinjaksi, niin ollaan kaiketi lähinnä oikeassa. Hän on jotakin samaa kuin Nasser Egyptissä tai Nehru Intiassa. Ei liene vailla mielenkiintoa ot- • taa tässä "yhteydessä esille ajatuksia, jotka tri Sukarno esitti vuonna 1945, kesäkmln l ' . päivänä, itsenäisen Indonesian synnytysvaiheessa, puhuessaan Indonesian "Itsenäisyys-valmistelujen tarkastuskokoukses-sa". Kokouksessa tuU esille se maailmankatsomuksellinen pohja, jolle itsenäinen Indonesia otisi pe rustettava ja siinä eri piirien, niin uskonnolUsten kuin poliittistenkin, mielipiteet kävivät osin vakavastikin ristiin. Tri Sukarno totesi puheessaan, että kaikki itsenäiset valtiot perustavat olemassaolonsa jollekin maailinankätsomukselliselle perustalle ja että tuo pemsta ei ole syntynyt hetkessä, samalla kertaa valtion syntymisen kanssa, vaan että maailmankatsomuksellisen pohjan luominen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ennnen valtion pems- ^amista. Hän ottaa esimerkiksi Neuvostoliiton ja lainaten John Reedin kirjaa "Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa", toteaa, että vaikka Lenin tovereineen pemsti Neuvosto Venäjän kymmenessä päivässä, niin leninismin maailmankatsomusta oli valmisteltu jo kymmeniä vuosia.. Eikä Hitlerkään luonut : valtionsa aatteellista :i^ru§taa, V. 1933, vaan, aloitti sen jo v. 1921 —22, sanoo Sukamo, Sun Jat-sen perusti itsenäisen Kiinan v. 1912, mutta jo 1885 hän harkitsi ja valmisteli sen aatteellista perustaa, raaailnvfihk^omustaan. joka. sai nimen san m i n ^ - i , kolme kansan pe riaatetia. VIISI PERIAATETTA Onko meidän ideologinen pohjamme historiallinen materialismi vaiko kansajiissosir.lismi vaiko san-min dzui, vako jotak n muuta, kysyy Sukarno tässä puheessaan. Hän vastaa siihen epäsuorasti esittämällä ne vLsi,periaatetta, joiden pohjalle Indonesian olisi rakennuttava. Ja nuo viisi periaatetta jotka Sukamo sanoo hänellä syntyneen jo 18 vuotiaana nuorukaisena, ovat jotakin muuta kuiri em. kolme ideologiaa. ENSIMMÄINEN. PERIAATE jonka Sukarno määritteli, oli "indonesialainen kansallismielisyys". TOINEN PERIAATE — joka läht e siitä että iU:en3isen Indonesian tulee olla ystävyyssuhteissa kaikkien maiden kanssa — oh. kansainvälisyys, internationalismi. Ja kun Indonesian tulee olla In donesia koko kansalle, niin valtion tultee olla "kaikilla yhteinen", "minä kaikkien ja kaikki minun puo lestani"-valtio. Sen tulee olla neu voitelun, kahsan edustuslaitosten, demokratian pohjalle rakentuva. Se olikin kolmas ideologinen periaate. Itsenäisen Indonesiam tulee olla kukoistava, vauras, jossa ei ole köyhyyttä eikä puutetta, sanoo Sukamo. Emme halua, että pääoman omistajat-ovat valtiaita it- SITÄIillll J A mELLYTtJiVJUC Eräällä rautatieasemalla Lontoossa istui amerikkalain''D k<a^ntti ja pureskeli ahkerasti "purkkaansa". Häned vieressj^ istittMit ;mummo oli *pitkän aikaa seurannut kersantin "työskentelyä" ja sanoi vihdoin tälle: ~ ByyvH miellyttäYää, fettä yritätte pidiua' minun kanssani Idmlitta valitettavasti minä olen täysin, kuuro . : . . ' 56,000 kofthtossa mrä on 12,000. Helsinki. — Maan työllisyystilannetta kuvaavat luvut osoittavat jat-kuvasti- noosua. Kulkkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kerää-^ mien tietojen mukaan oli työttömyyskortistoihin meikitty .tammikuun 3 pnä kajkkiaan 50328 henkeä, missä on lisäystä vuoden vaihteessa lähes 3 000 henkeä. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on työttömyyskortistoihin merkittyjen nääränoin 18 000 suurempi tänä vtioälfal Määrästä oli sijoitettu 43 910 ja kokonaan ilman työtä oli 12 418, joista naisia yU 700. Viime vuonna oli kokonaan ilman työtä nmsas 7,000 miestä. Pohjois-Suomessa on tilanne edelleen pahin. Ouliin työvoimapiirin. 10930 kortistoon merkitystä oli sijoittamatta 3 650 ja Rovaniemen 4190 kortistoon merkitystä oli i l man työtä 1100. Muiden työvoimapiirien kohdalla oli til»ine seuraava: Helsingin työvoimapiiri, kratis-töihin merkittyjä 4117 ja ilman työtä 674. Turku 3119—334, Tampere 6 274r—912, Kouvola 6911-^^ Vaasa 6165—1510, Jyväskylä 2 394 —272, Kuopio 4 752—1223, Joensuu 4 247—1053, Kajaani 3 229— 1032. Maalaiskunnissa oli kortistoihin merkittyjen määrästä 33 655 Ja kauppaloissa ja kaupungeissa 22 673 henkeä.. 'senä'sessä Indonesiassa, hän julistaa, vaan valtiota, jossa koko kaura elää vanrastaj onnellista elämää. " E i pidä. luulla", hän sa-hops^ että knkostava e|äma tulir . pi iiraiiuoa Vorliiais^tl slicsi, että ^ ineillä tfa kansanedustnsjäijestel- ' m»".: Eikö jEuroi^passa ja Amerikassa ole kansaaeilttstnajiujestel-mä ja kn;tenk;n pääoman opdöta-jat ovat siellä valtiaita? kysyy häii. "He epnme missään tapank" setsa balna^länii.en demokratiaa, vaan demokratiaa, joka antaa meille 'eiinvbiniaisen' pariAment- •tijärjestelnuin, sellaisen joka tuo meiUe yhteiskunnallisen kukois-tokscu, poliittisen ja taloudellisen dem(%ratian!" Yhteiskunnan kukoistus onkin Sukarnon mukaan oleva Indonesian valtion NELJÄNTENÄ PERUSTANA. Uskonnonvapaus on VIIDES PERIAATE, jolle itsenäinen Indonesia rakentuu, sanoi Sukamo tässä oh-jelmapuheessaan. Lopuksi hän korostaa, että em. periaatteet voidaan toteuttaa vain taistelun kautta. Ja tätä taistelua kieltämättä Indonesian viimeaikaisetkin tapahtumat ovat. Pysyykö Sukamon a.~ema horju-/ mattomana, vai onko perää viimeaikaisissa virallisesti kumotuissa . huhuissa, sen näyttää lähinnä tuleva kehitys, se, miten Sukamo^ pysyy kansan, Indonedan täydellistä itsenäisyyttä vaativan aallon mukana, ja toisaalta se, millaisen voiman Hollantiin ja USAhan kallistuvat voimat saavat muodoste-tuksi.- Aarre Nojonen. PÄIVÄN PAKINA Viisaiden vikapjstot ja viinan Yoima Ottawan uutistiedoissa kerrottiin tässä päivänä muutamana, että' niitä veronms^sajain dollareita "ei käytetä aina parhaalla mahdollisella tavalla". Tahtoa ssnoa, valtion rahakukkaron lihapadoille pääsee toisinaan pieniä pesorkkaajia, joiden synnit voidaan paljastaa koko kansan nähtäväksi. _ > Niinpä liittovaltion tilintarkasta-' jäin päämies Watson Seller paljastaa viikko sitten keskiviikkona julkaistussa vuosiraportissaan minkälaisia vikapistoja viisaatkin tekevät: Pictoussa, N.S. liittovaltion ka-lastusasiain departmentti perusti $10,000 hintaisen syöttien jäädyt-tämis- ja säilyttämislaitoksen. Mutta tämän alueen hummeri- eU ravun-pyytäjät käyttävät syöttinä silUä, eivätkä tarvitse mitään jäädytettyjä syötejä. Ja kun mainittu liike avattiin viime helmikuussa — ollen varastossa 5,900 paunaa jäädytettyjä syöttejä — ^inne ei tullut kolmeen kuukauteen yhtään ainoata "ostajaa! Kyusi vuotta aikaisemmin, kerrotaan mainitussa asiakirjassa, liittohallitus päättf perustaa Halifaxiin tehtaan, missä kehitetää|i elektroo-ni- koulualus merisotaa varten. Sen kustannusarvio oU $2,818,000. Vuoteen 1856 mennessä sitä ei oltu vieläkään rakennettu ja kiistan. nukset ylittivät jo alkuperäisen arvion. Paikalle kutsuttiin ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka sanoivat, että se on hyvä suunnitelma, mutta arvioivat, että se tulee maksainaan $19,000,000. Niin luovuttiin koko suunnitelmasta viime maaliskuussa. Sen hinta: $6,000,000. • " ' * ' * > * ' Viimeaikoina on meille tavallisille kuolevaisille yritetty antaa sellainen käsitys, että viinaa, viiniä ja kaviaaria on ainoastaan Neuvostoliiton lähetystöjen järjestämissä kutsuissa ja juhlissa. Mutta tämäkään puhe ei ilmeisestikään pidä kirjaimellisesti paikkaansa, sillä esimerkiksi Washing-lonista juuri tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että siellä yritetään parantaa ; hieman kuivaa kurkkua potevien diplomaattien kurjaa asemaa maailman tumilla. Setä Samulin diplomaatit ovat kuuleiha: kauan valittaneet, että he eivät saa käytettäväkseen riittävästi viinaksia, kaviaaria ja muita herkkuja. . — T^man epäkohdan huomioiden on valtiodepartmentti , (ulkoministeriö) "ehdottanut kongressille, että näille .kurkun kuivuutta valittaneille diplomaateille myönnettäisiin tänä vucmna $1,000,000 kutsujen ja muiden Juhlien järjestämistä varten S sen «ijaan. että he saivat nyt päät^qlässä olevan vuoden aikana vaivaiseV $600,000. Kysymys ei ole lainkaan puolue poliittisista seikoista — vajkka hallitut tiettävästi täyttääkin diplo-maattipaikkoja puoluepoliittisilla ystävillään — selittää valtiodepartmentti, vaan siitä diplomaattisesta kutsutaistelusta, mitä käydään "martinin, teekuppien, lounaspöy-tien ja kaviaariannosten" ääressä. Kysymys - ei ole tietenkään lahjomisesta eikä ystävyyksien ostamisesta, vaikka valtiodepartmentti sanoo kiertämättömäksi tosiasiaksi sitä, vaikutusvaltaiset ihmiset ovat tavallisesti, helpommin lähes tyttävissö,- joustavampia ja ystävällisempiä niille diplomaateille, joiden viinaksia he ovat' juoneet ja joiden mokia he ovat maistelleet! Perustellessaan näitä kestitys-määrärahojen korottamisvaatimuk-" sia valtiodepartmentin toimesta on viitattu inyös siiheti, että kymmenen vuotta sitten myönnettiin Yhdysvaltain diplomaateille kestityksiä varten $800.000 suuruinen määräraha, mutta nyt päättymässä olevan yuoden kuluessa siihen tarkoitukseen luovutettiin 25 prosenttia' pienempi summa. Ja tämä tapahtui aikana jolloin Yhdysvaltain sota-m'Särärahat" ko1minkertaistuivat, eli nousivat 12,000 miljoonasta 40,000 miljoonaan dollariin! Omakohtaisesti me olenune sitä mieUpuolta, että diplomaattien kes*' titsemis- ja juhlamenoja sopisi kol-minkertaistuttaa j a sotamenoja samassa suhteessa vähentää, sillä puhumalla asiat selviävät — j a jos diplomaattien kielet eivät avaudu ennen martinipullon korkin avaamista,, niin vesiraittiitkin kannattavat inieluinunin sitä, kuin joutu* vat ydipaseiden kärvennettäväksi. ' MuttaXälköön tällöin puhuttako puppuar JOS sosialististenkin maiden diplomaatit "elävät maassa maan tapojen mukaan" — eikä tätä ole tarkoitettu sen paremmin Matti Meikäläisten kuin-diplomaattienkaan juopottelun puolustamiseksi, vaan vallitsevien tosiasiain tunnustamiseksi. — Känsäkoura. /
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 23, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-01-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580123 |
Description
Title | 1958-01-23-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, tammik. 23 p. — Thursday, Jan. 23,1958 T A P A U S of nnnish Cvudtans. Es-tiUUhed NoC 6. 1917. Authorized •»iMdmd clan mall.by the Post GMce Department, Ottam. Piä>- UHml. tkaiee weekly: Taesdays, TBiniMsys and Saturdays by Vapaus d m 8 t W.. Sudboiy. Ont. Canada. Teleithones: BUB. Office oe. 4*4904; Editorlal Of f ice 06. 4-4265. MAnäger E. SuksL Editoi W. BUund. Hmag address: Box 69, Sndiiftizy,. Ontiria. AdvertlBing rates iqion appUcatton. TranslatioQ jEree «f charge. TIMUSEtlNNA^: 8 kk. 2 ^ ThdysrallölMa: 1 fk. 8.00 6 kic. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8J0 6 UL 475 Mitä muut sanovat :R(#«hrattionienetelmä häpeällisiä l .Syinkin värein maailman nykyistä kehitystä yleensä ku- |a|wa, ja varsinkin täkäläisten maanmiestemme yhteisym- «te^^n;kehittyrnlstä jlelkäävä Toronton Vapaa Sana yritti tiistaisessa numerossaan peloi telia täkäläisiä kansalaisiani-mcf ^iaoG^ittömiUa peikom^^ ^räikkä maimtun lehden koko kirjoitus on tähdätty kansalaistemme yhteistoimintaa vastaan, niin se pitää keppihevosena sitä kun CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssissa tuo-inUtiih McCarthysmilainen poliisinuuskinta lainkuuliaisten äriianmiestefmme ja muidenkin canadalaisten kodeissa. Täten , 1^d«ssään Vapaa Sana julistautui kerran uudelleen poliisi-nuu^ innan, eli McCarthy^in tai suomeksi lapualaisuuden Kraikiystäväksi! i Vapaassa maassa on Vapaa Sanalla tietenkin oikeus in- ^iUa vaikka McGarthysmilaisen poliisinuuskinnan puolesta^ mutta silloin ei sovi puhua mitään tämän maan perustuslain $uolustamis^ta, sillä sen puitteisiin ei mitenkään sovi poliisinuuskinta ja laittomat vierailut kansalaisten kodeissa, f Vapaa Sanan tiedoksi voimme myös mainita, että CSJ:n OJ^esÄ-Ontarion aluekonferenssissa ei suinkaan ollut puhe ^väÄ" mainitun Järjestön jäsenten kansalaisvapauksien p^uo-lÖstEÖnisesta. Päinvastoinon asia! Kokoukselle esitettiin esi-iaerkkejä, miten ratsupoliisit olivat käyneet myös sellaisten maanmiestemme kodeissa, joilla ei ole osaa eikä arpaa CSJ:n ip. minkään muunkaan työväen järjestön kanssa. Juuri täl-telsen laittoman poliisinuuskinnan johdosta mainittu kokous esitti vastalauseensa, huolimatta lainkaan siitä mitä poliitti-tai u^onnolUsia mielipiteitä edustavat ihmiset, jotka ovat tällaisen Canadan elämäntapaan kokonaan sopimattoman poliisipainostuksen kohteeksi joutimeet. ^ Pitäen mielessä näiden poliisivierailujen ilmeistä lait-tbmjautta Vapaus puolestaan uskoo että canadalaiset tuomit-^ $E3B3Jt sellaiset poliisivaltiolle ominaiset toimenpiteet ennen-l^ uin ne pahentavat maamme hyvää mainetta ja vaarantavat k^duen canadalaisten kansalaisvapauksia. * • ^^ässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että poliisiviran- «maisilla ei ole mitään oikeutta eikä asiaa tulla kenenkään ^ !|otirauhaa häiritsemään ja mitään yksityisluontoisia kysy- 1 liiykäiä ftekeMa^^^ ellei heillä; ole virallisia määräyksiä koti-larkastiiköen subfutami^ tai vangitsemista varten. Yksi ; «arhain keino tömän laittomuuden lopettamiseksi onkin mie- 1 iestamm^ se; dttli joS poliisit (tai sellaisina esiintyvät) tulevat li *|tekööyyh' nojalla yksityisluontoisia asioita nuuski- , ^ miii" hfeita pitää pyjttää näyttämään feotitarkastus- 'firäir|i3f9f'^«Em(tit)'1:av^ sitä ole, kehoittaa heitä i^ytlfÄlsgiff'ig?^^ tateiK P^utääii' aiiiafän " p ^ f jeina esÄi^ v i s i ä r H^ipjukgi^^' ^' ••' ^ ^ > v^^otta on, ettei tätä poliisinuuskintaa ole ollut tietääk- ? [6 oikein suuressa mittakaavassa. (Mutta jos se saa jat- KANSAINVXLINEN KAUHU JA KANSALLINEN ONNETTOMUUS " . . . J o s tässä maassa suoritettaisiin äänestys siitä kumpi on suu rempi'vaara kansainväliselle rauhalle — Hrushtshev tai DuUes — Jobn Foster Dulles voittaisi ylivoimaisesti, sinä mr. Dullesia epäillään jia kammotaan Britanniassa yhtä yleisesti kuin Yhdysvalloissakin, sekä Euroopassa ja Aasiassa, mikäli on siitä puhe....Mutta jos olepa-me yksiniielisiS, Bngls^^ 6ttä n\T. biilles: oö känsainviUlnen; kauhu,; yhtöi läajdile ^levinnyt ja kiintimiit j ^ l ^ ^ sel^että nieidän oma ulkoministerinuij^i mr. S^wyn Lloyd on k^ns^lUiien onn^tto-i muus -.." T ^ Zilliacus, Britannian Työväenpuolueen parlamentti-jäsen. ^0 80-miljooiian 1 Myymättömiä autoja enemmän varastoissa Detroit — Tilastot osoittavat, että yhdysvaltalaisten autojen välittäjien inventaarioissa oli tammikuun alussa 637,720 uutta autoa. TSmä on jonkun verran tavallista korkeampi, äillä vuosi sitten oli välittäjien varastossa 512,018 autoa. Näistä autoista ainoastaan 65,000 on viime vuoden mallisia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että qämä autot riittävät 46 päivän ajaksi, mutta jotku ennustavat, että auojen kysyntä nousee kuuden viikon sisällä. Eräät toiset ovat sitä mieltä, että suuret autovarastot voisivat muuttua edullisiksi, jos kuluvan vuoden 1 aikana tapahtuu työnseisauksia kun työehtosopimukset tulevat uusittaviksi autoteollisuudessa. Indonesian viimeaikaiset tapäh tymat: hollantilaisyritysten kansallistaminen ja hoUantilalstev maasta poistaminen, jotka ovat yhteydessä Indonesian pyrkimykseen saada länsi-Irian eli Uusi C(Uinea liitptyksi tähän itsenäiseen i^biäc^; {saarien maahan, bvat ioÄistaijeet; presidentti; Sidiar-non nimen eiitui^ ^äkyvänuiun maailmanpi^litiikaii • polt^pistee^ seen. iBdyi^ahtti; Sukaarnonl -n|nii, toniietiäaiimin kuin m i k ^ . m uu tätä ' täydelliseen itsenäisyyteen pyrkivää 80 miljoonaista kansaa.^ Vastikään viime marraskuussa suoritettiin Sukamoa vastaan morhayritys, joka kuitenkin epäonnistui. Myöhemmin Djakartan sotilasviranomaiset saivat selville salaliiton, jonka toistakymmentä jäsentä pidätettiin ja siinä ilmeni, että salaliiton takana oli hollanti-laispiirejä lähellä olevia voimia. Indone^an viimeaikaisten tapahtumien yhteydessä eräät puhuvat myös niiden epäonnistumisesta jä siitä johtuen huhutaan, että presidentti Sukamo olisi ollut pakotettu eroamaan ja että tehtäviä tosiasiallisesti hoitaisi varapresidentti Virallisella indonesialaisella taholla erottamishu-hnt ön kuitenkin torjuttu ja i l moitettu sen sijaan, että Sukamon matka ulkomaille, joka alkoi maanantaina 6. 1. ja jolloin hän kohtaa mm. Nehrun, liittyy presidentin sairaudesta johtuvaan levon-tarpeeseen. Presidentti Ahmed Sukarnon nimen ollessa näin suuren maailman huomion kohteena, lienee aiheel- T i u k k a rahapolitiikka pulmana Englannissa |:ua, niin tilanne pahenee ja johtaa lopulta täydelliseen polii- { . gh^tiöoh^ missä laiiikuuliaiset kansalaiset voivat milloin ta-lä^'* 1i&Mtä poliisien' yölliseen ovelle koputukseen, kuten tTrfb*"r '^rt^'*''.''" j " . Jn^ispa.poliisivaltion tielle lähteneissä , I^Sitiniaissa. • l\ Meidän vakaa käsityksemme oh, että CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssi teki hyvän palveluksen, ei vain täkäläisille maanmiehillemme, vaan koko Canadalle, vetäessään j^&ivänvaloon tämän haisevan mätäpaiseen. - '[[ Totuuden/nimissä on myös sanottava, että tämän poliisi- Auuskinnan alkuunpanijana ei ole nykyinen toryhallitus, vaan sitä edeltänyt liberaalien liittohallitus. Oman puolueensa ja omien kaiuiattajainsa selitysten mukaan "kansasta fjeraantunut" liberaalipuolueen hallitus unhoitti esim. sen, $^ta torypuolue joutui canadalaisten poliittiseen karanteeniin yii 20 vuoden ajaksi rikoslain surullisen Iqiuluisan 98mnen lakipykälänsä johdosta, jonka avulla 30-luvulla kokeiltiin poliisivaltion menetelmiä tässä maassa. Ja koska McCarthys-ibin^ heinänteon päivinä liberaalien aloittamaa ix>liisinuus-lontäa el ole vielä kokonaan lopetettu, niin sitä on kaiketi jpidettava merkkinä siitä, että torypuolue ei ole vielä oivaltanut miksi esim. tämän poliisinuuskinnan järjestänyt entuien piic^usminist^riinine; kärsi niin nöyryyttävän vaalitappion imine kesäkuussa! ^ '^^okatapaukisessa demokraattista elämäntapaa niin käy-täni)^ ossä kuin puheissakin kannattavat canadalaiset tulevat varmaan osoittamaan torypuolueellekin, että tästä maasta ei muodosteta mitään poliisivaltiota. ; ...Lopuksi lausunune toivomuksen, että Vapaa Sana un-hoUitaisi ainakin tässä asiassa, jos ei muuten, niin omaksi ^ukseen, turhat ryhmäkiihkoilut ja linjoittuisi käytännössä äeinokraattisen elämäntavan puolelle. Tjrotfömyystilanne vaatii toimenpiteitä ; -:Työttömyystilanne on ^pahentunut maassamme kerras- ^aiJLj^älyyttävästi. Viirne viikolla saatu uutistieto, että kan- $aliisessa työnvälitystoim^tossa oli tainmikuun 2 pnä rekisteröity 754,640 työn etsijää, antoi ankaran iskun myös niille piireille, jotka ovat syytelleet työväenliikettämme "aiheet-toBSUBta puheissa'* työttömyyden vaaroista ja vaatineet toimenpiteitä siltä varalta, että tänä vuonna saattaa työttömien lukumäärä nousa 500—750,000 henkeen. ; ~ Nyt on ilmeistä, että nykyinen työttömyystilanne ei ole ininän tapauksessa kausiluontoista. Tilannetta luonnolli-sesli- pahentaa kausiluontoiset seikat. Mutta kun Ottavrasta viikon vaihteessa tulleissa uutistiedoissa arvioitiin, että työt-löp^ jen lukumäärä nousee maaliskuun loppuun mennessä ^k3|: 1,250,000, niin silloin ei ole totta totisesti lupa enää |>4g|fa mistään kausiluontoisesta työttömyydestä. I ' 1'Pahin puoli asiasta on se, että vastuunalaiset poliittiset iplirit suhtautuvat tähän työttömyystilanteeseen samalla ta-vaUa kuin viulua soittanut Neero suhtautui aikanaan Rooman M ^ n . •/ ] .^Pääministeri Diefenbaker^n hallitus on kuin tervassa ^lyÖej^ömyystilänteen vaatimien yleisten töiden järjestämisen ^ ^ t ^ n ja tekee vain kylmiä laskelmia siitä, että olisiko . ioi^uolueelle edullista järjestää uudet liittovaalit ennen iuin työttömyystilanne tulee vieläkin pahemmaksi, tai vasta eifisi kesällä. Lontoo. — (KU)—-Englannin lionservatiivit ovat nyt tehneet toisen Snexkeikau](sen. Aivan «a-toiotii kuin Eden heitettiin romu-lijäaik Ja MaciniUan asetettiin halien tilallieen vuosi sitten, vaikka jälkimmäinen oli yhtä syyllinen 'kuin nykyinen edeltäjänsäkin. Hiili aivan salndin: on nyt raha- Biinisteri Peter Thomeycroft heitetty yli laidan. Koko maa tietää, että jokainen haUitoksen jäsenistä kannatti känen "tiukkaa" ra-hapoUtUkkaansa ja että Macmillan «n samassa määrin kuin Thor-neycroftkin syypää pyrkimyksiiil yl^itaSi nykyistä selän katkaisevaa sotabudjettia ja sälyttää sen menot kansan harteille. Huomattavimmat supistukset valtion menoista oU tarkoitus tehdä opetus-lait^ uen, terveydenhoidon ja muiden sosiaalisten menojen kustannuksella. Murtuminen hallituksessa tapahtui silloin, kun Thomeycroft pyrki p£Hiemaan budjettiin vielä hieman enemmiän kuin yhdessä oli sovittu. Mutta "Rautakanslerin" — kuten häntä alettiin kutsua — tehdessä suunnitelmiaan, muuttui tilanne. Se seikka, että ammattijärjestöt alkoivat toimia yhä aktiivisemmin ja että noin 3% milj. työläistä esitti kuluvan vuoden ^ussa palkankorotusvaatimuksensa, vei Macmillanin toisiin ajatuksiin. Jonakin kirkkaana hetkenä hänen on täytynyt ruveta ymmärtämään, että kerta kaik-kian ei voi panna ihmisiä maksamaan yhä enemmän kaikesta siitä, mitä he tarvitsevat, ja samalla pysähdyttää inflaatiota. / Liberaalit, jotka ovat antaneet oman panoksensa nyt kehittyneelle työt tömyystilan-teelle, tekevät vaalituloksia silmälläpitäen myös laskelmia siitä, että olisiko heidän puolueelleen hyödyksi uu^en liittovaa-lien pito nyt heti, vaiko vähän myöhemmin. Ja tässä poliittisessa laskel-moinnissa_ ollaan kuin ei työttömyyttä -olisikaan, mikäli on puhe työtä antavien,yleishyödyllisten töiden järjestämisestä, työttömyysvakuutuksen parantamisesta tilanteen vaatimalla tavalla ^ekä kaupan-^ käynnin laajentamisesta Kiinaan ja muihin sosialistisen mäailmanosan maihin siinä mielessä, että saataisiin luovaa työtä tuhansille työttömillemme. Huolimatta siitä minkälaisten laskelmien perusteella uudet liittovaalit järjestetään,' ja milloin ne toimeenpannaan, työtätekevien velvollisuus itseään ja tätä maata kohtaan vaatii antamaan tuomion molemmille Niinpä hän päätti, että tiukan politiikan tulee edelleenkin olla tiukkaa, mutta ei kuitenkaan niin tiukkaa kuin Thomeycroft olisi halunnut. Aivan kuin Suezin kohdalla ei tässäkään ollut kysymys periaat^ teestä, vaan - aste-erosta siinä suh^ teessä, mihin saakka konservatiivinen hallitus voi uskaltaa politiiki kansa viedä. Tämä aste-ero oli kuitenkin riittävän suuri manatakseen esiin-kriisin. Kukaan täällä — paitsi ilmeisesti pääministeri itse — ei aliarvioi sen vakavuutta. MaciAillanin lähtö kesken kriisin Intiaan Kansainyhteisö-kiertueen ensimmäisenä etappina on täällä aiheuttanut erilaisia kannanottoja. Siirtäen koko asian syrjään "pienenä kansallisena pulmana", hän pakeni iloisesti hymyillen aurinkoiseen itään. — Lapsi on jätetty minun hoitooni, kuului hänen sijaisensa R. A. Butlerin hieman katkera huomautus. Eräs toinen Macmillanin kannattajista, konservatiivinen parlamentin jäsen Geoffrey Hirst luonnehti Macmillanin asenteen "lapselliseksi". Samoin on konservatiivinen lehdistö tyrmistynyt. "The Times" nimitti eroamista "traagilli-seksi välikohtaukseksi" ja julisti hallituksen "rämpivän liejussa". . "The Daily Telegraph", konservatiivisista lehdistä ehkä oikeistolaisin, kirjoittaa olevan "typerää teeskennellä, etteikö hallituksen pohja olisi vakavasti horjunut" ja ilmaisee huolestuneisuutensa siitä taloudellisesta keskustelusta, jota oppositiossa oleva työväenpuolue on vaatinut alahuoneen palattua tammikuun 21. pnä joululomaltaan.. lista tutustua hieman hänen ajattelutapaansa, varsinkin kun siitä saa myös'eräitä viitteitä, jotka auttavat ymmärtämään Indonesian hallituksen viimeaikoina suorittamia toimenpiteitä. Tämä vuonna 1901 syntynyt Indonesian itsenäisyystaistelun johtaja on erittäin värikäs persoonallisuus, jossa yhtyy toisaalta innokas taiteen ystävä ja asiantuntija ja toisaalta palavasieluinen vapaustaistelija. Hänen, voimakkaasti sytyttävä puhetapansa on luonut SukamoUe maineen eräästä aikakautemme sy-tyttävimmästä puhujasta. Henkilökohtaisesti olen saanut pari kertaa kuunnella hänen puhettaan ja kieltämättä hänen innostava puhetyy-linsä ja sytyttävä sanansa tempaa: vat mukaansa jo pelkästään tulkin välityksellä häntä kuunnellessa. toisaalta hän on ma^austaiteen asiantuntijoiden piirissä tunnustus^ ta nauttiva lämpimänä taiteen suosijana ja Icerääjänä. Mutta niinpä hän tiettävästi onkin suorittanut tohtorintutkinnon sekä lainopin että estetiikan alalla. Hänen yksityiset taidekokoelmansa lienee laskotta vissa maailman tai ainakin itäisen pallonpuoliskon suurimpiin kuuluvaksi. "MORDIKA" EULMÄN-KUTSUMUKSENA 80-miljoonaiselle Indonesian kansalle presidentti Sukamo on ollut itsenäisyystaistelun syn^booli, jonka puheissaan kohottama "mordika, raordika" — itsenäisyys, itsenäi-syys"- huudot ovat löytäneet voimakkaan kaikupohjan täinän entisen Hollannin siirtomaan asukkaiden keskuudessa. Hän onkin aivan nuoresta osallistimut Hollannin vastaiseen ja Indonesian itsenäisyyden puolesta käytävään taisteluun. Lukuisat ovat ne puheet ja kirjoitukset, joita hän on tästä kysymyksestä puhunut ja kirjoittanut, mutta vaikutukseltaan valtavin lienee hänen joulukuussa 1930 Bandungin hollantilais-indbnesialaisessa siirto-maaoikeudessa pitämänsä loistava ja laaja puolustuspuhe, jolle on annettu nimeksi "Indonesian syyte". Hän oli yhdessä kolmen muun Indonesian kansallispuolueen johtohenkilön kanssa syytettynä rikoksesta, joka määriteltiin seuraavasti: Syytetään Holiannille kuuluvan Itä-Intian hallituksen kukistamiseen tähtäävän puolueen johtamisesta. Vjanhoille puolueille Valitsemalla mahdollisimman voimakas todellinen oppositio työ-väenmiehistä ja maisista. Miten monet konservatiiviset parlamentin jäsenet jättävät tällöin äänestämisen hallituksen puolesta, lehti ihmettelee, ja sanoo tämän ku vastavan mitä laajimpien konservatiivisten' piirien huolestuneisuutta. Ne samat piirit, jotka vuosi sitten vastustivat Macmillanin vetäytymis- Suezilta, vastustavat nyt hänen vetäytymistään sellaisesta, jota he kutsuvat "reaaliseksi konservatismiksi" talouspolitiikan alalla. Oppositiopuolueet ovat ^alkaneet tehdä optimistisia laskelmia ihah-doUisesti uusista parlamenttivaaleista jo tänä vuonna. Liberaalinen "fisvis Chroniele" kysyy pääkirjoituksessaan, voiko Macmillan selviytyä tästä ja huomauttaa, että puolet hallituksen jäsenistä.on sitten viime vaalien saanut lähteä ja tärkeistä paikoista on enää yksi entisissä käsissä: siirtomaaministeri Lennox-Boyd. "Viimeisin takaisku", lehti jatkaa, "saattaa luoda tilanteen jossa vaalit myöhemmin tänä vuonna käyvät kiertämättömiksi. Mr. Macmillan voi luonnQllisesti itsepäisesti jatkaa, mutta on tuskin todennäköistä, että hän jäljellä olevan kahden vuoden aikana pääsisi siihen, että pystyisi pelastamaan konservatiivit tappiolta." .^iVasemmisto, sekä työväenpuolue että konununistit, ovat jyrkästi vaatineet välittömiä yleisiä vaaleja. Jättäkää paikkanne!" oli otsakkeena työväenpuolueen "Daily y Heraldin" pääkirjoituksessa Thor-neycroftin eron jälkeen. Ja totta onkin, että mikäli labourin johto vain päättäviteti käyttäisi hyväkseen työväestön Joukkovoimaa, niin se voisi pakotta konservatiivit uusiin vaaleihin. Eikä Macmillan suinkaan ole mikään Siegfried, jota liekit eivät kärvennä. Joskin hän tällä hetkellä on poissa vaikeuksiensa keskeltä, niin häneltä on tuskin jäänyt huomaamatta se hienovarainen viittaus, joka sisältyi Nehrun tervetuliaispuheeseen Intiassa. Nehru nimittäin antoi ymmärtää, että "Britannian pääministeri on aina tervetullut Intiaan", mutta ei maininnut mitään konservatiivien poliittisesta johtajasta. Tähän seikkaan on kiinnitetty huomiota ainakin täkäläisissä la-bourpiireissä. Joka tapauksessa on epävarmaa, onko Galtskellissa riittävästi päättäväisyyttä käyttää hyväkseen joukkovoimaa. Kuten "Daily Worker" kirjoitti hallituskriisin puhjettua: "Mr. Gaitskell sanoo aivan oikein, että Macmillaiiin hallituksen on erottava. Mutta se ei eroa itsestään. Sitä on työnnettävä. Labourin on annettava sille tämä sysäys." On sanottu, että tästä oikeudenkäynnistä muodostui Sukamon terävän . puolntuspuheen ansiosta, syytös kolonialismia ja imperialismia vastaan. Niin ilmeisesti onkin, sillä puolustuspuheen, josta suomenkielellä tuUsi lähes 400- sivniuen teos, koko kärki on suunnattu ei vain silloista Indonesian siirtomaaisäntää, vaan kaikkia siirtomaavaltoja ja muita läntisiä suurvaltoja vastaan. Jo eräät puheen väliotsikot^ kuten "Imperi^smi ja kapitalismi" ja "niiden sisältö", "Imperialismi ennen'ja nyt", "Kysymys voitosta on imperialismin pemsta", ""Nykyisen imperialismin kilpailu siirtomaista" jne., antavat tästä viitteen. Hän käytti puolustuspuheessaan valtavan määrän eri maiden tiedemiesten tutkimustöiden tuloksia, tilastoja kansan elämästä siirtomaa- Indonesiassa, luo katsaukisen Indonesian itsenäisyystaistelun vaiheisiin jne. Tietoisuus siitä, että oikeudenkäyntiä seurasi koko maailma, ennenkaikkea siirtomaiden kansat ja heidän joukossaan ennenkaikkea Indonesian kansa, lienee ollut Sukamon tiedossa, kun hän loppusanoissaan ylettyy kerrassaan loistavaan kaunopuheisuuteen ja julistaa, että jos hänet todetaan syylliseksi ja tuomitaan, niin hän ottaa sen_ mielellään vastaan, on valmis uhraamaan itsensä, sillä kaiken, inistä hän on tehnyt, sen hän on tehnyt äiti-Indonesian puolesta. Kaiken hän on t^nyt velvollisuudesta. Va litettavasti me Indonesia-äidin lapset voimme jokainen uhrata suurta ihani^ettanune varten vain yhden ruumiimme, yhden sielumme, yhden elämämme, sanoo hän. "Minä seison tässä oikeussalissa kärsimyksistä huokailevan Indonesian yhtenä osana", sanoi hän lopuksi ja jatkoi: "Minun ääneni ei jää vain tämän palatsin seinille, vaan sen saa kuullakseen myös kansa, jota olen palvfiUut." "BONG KARNO" Tulisieluinen Sukarho ei olekaan jäänyt vaille kansansa kiintymystä. Indonesian kansa tukee häntä ja käyttää hänestä tuttavallista nimitystä Bong Karno — veli Karnö, ja nimitys on Sukarnon toimesta levinnyt muuallekin. Niinpä hän vie raillessaan Kiinassa pyysi sikäläisiä valtiomiebiä luopumaan hänen kohdallaan virallisissakin tilaisuuksissa titteleistä "herra presidentti" ym. ja puhumaan vain Bong Kamosta. Itse hän nimitti nun. Mao Tse-tun-gia tuttavallisesti veli Mäoksi. — Vastustajat taas ovat pyrkineet hänen populaarin nimensä hyväksikäyttöön omia tarkoituksiaan varten, sama koskee hänen yksttyis-elämäänsäkin. Paitsi poliittista propagandaa, ovat vastustajat hänen nimeensä liittäneet myös syytöksen moraalittomuudesta mm. silloin, kun Sukarnon avioliitto oli viime vuoden kevätkesällä purkautumassa lain vaatiman odotusajan puitteissa. Avioero monenlaisia uskonnollisia katsomuksia käsittävässä maassa saattaa näet olla vastustajalle valt ti sekin. Kansainvälisellä areenalla presidentti Sukarap on tullut tunnetuksi Aasian ja Afrikan kansojen itsemääräämisoikeutta puolustavana valtiomiehenä, jonka panos — Kiinan pää- ja ulkoministeri Tshou Enlain ohella oli ratkaisevaa laatua Minä, että aasia-lais- afrikkalaista yhteistyötä' ja riippumattomuutta korostava Ban-dungih konferenssi sai työnsä menestykselliseen päätökseen. Niin suuria esteitä kuin sen tielle oli kokouksen ulkopuolella olevien voimien taholta kasattukin. SUKAI^^Q^ IDEOLOGIA Mitä jg^at sitten ne aatteelliset päämää^i^oita tri Sukaraojpitää ohjeenaan?' Hän itse on kerran eräässä puheessaan maininnut nimeltä ne henkilöt, jotka ovat antaneet hänelle' vaikutteita ja näiden joukkoon^ l ^ n laski mm. Marxin, Gandhin, Sun- Jat senin. Leninin, Mao Tse4|ykngin ja Nehrun. Siinä on siis itsenäisyystaistelijoita, demokraatteja ja mapulaisia. Presifteitfti Sukamon käytännössä noudattamaan politiikkaan ei voida kuitenkaan liittää sen paremmin ' puhtaasti porvarillista kuin sosi^Mstistakaan nimilappua, mutta jos nimitetään se imperialistista'SlirtomaapolitiiiJtaa vastustavaksi kansalliseksi itsenäi-syyslinjaksi, niin ollaan kaiketi lähinnä oikeassa. Hän on jotakin samaa kuin Nasser Egyptissä tai Nehru Intiassa. Ei liene vailla mielenkiintoa ot- • taa tässä "yhteydessä esille ajatuksia, jotka tri Sukarno esitti vuonna 1945, kesäkmln l ' . päivänä, itsenäisen Indonesian synnytysvaiheessa, puhuessaan Indonesian "Itsenäisyys-valmistelujen tarkastuskokoukses-sa". Kokouksessa tuU esille se maailmankatsomuksellinen pohja, jolle itsenäinen Indonesia otisi pe rustettava ja siinä eri piirien, niin uskonnolUsten kuin poliittistenkin, mielipiteet kävivät osin vakavastikin ristiin. Tri Sukarno totesi puheessaan, että kaikki itsenäiset valtiot perustavat olemassaolonsa jollekin maailinankätsomukselliselle perustalle ja että tuo pemsta ei ole syntynyt hetkessä, samalla kertaa valtion syntymisen kanssa, vaan että maailmankatsomuksellisen pohjan luominen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa ennnen valtion pems- ^amista. Hän ottaa esimerkiksi Neuvostoliiton ja lainaten John Reedin kirjaa "Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa", toteaa, että vaikka Lenin tovereineen pemsti Neuvosto Venäjän kymmenessä päivässä, niin leninismin maailmankatsomusta oli valmisteltu jo kymmeniä vuosia.. Eikä Hitlerkään luonut : valtionsa aatteellista :i^ru§taa, V. 1933, vaan, aloitti sen jo v. 1921 —22, sanoo Sukamo, Sun Jat-sen perusti itsenäisen Kiinan v. 1912, mutta jo 1885 hän harkitsi ja valmisteli sen aatteellista perustaa, raaailnvfihk^omustaan. joka. sai nimen san m i n ^ - i , kolme kansan pe riaatetia. VIISI PERIAATETTA Onko meidän ideologinen pohjamme historiallinen materialismi vaiko kansajiissosir.lismi vaiko san-min dzui, vako jotak n muuta, kysyy Sukarno tässä puheessaan. Hän vastaa siihen epäsuorasti esittämällä ne vLsi,periaatetta, joiden pohjalle Indonesian olisi rakennuttava. Ja nuo viisi periaatetta jotka Sukamo sanoo hänellä syntyneen jo 18 vuotiaana nuorukaisena, ovat jotakin muuta kuiri em. kolme ideologiaa. ENSIMMÄINEN. PERIAATE jonka Sukarno määritteli, oli "indonesialainen kansallismielisyys". TOINEN PERIAATE — joka läht e siitä että iU:en3isen Indonesian tulee olla ystävyyssuhteissa kaikkien maiden kanssa — oh. kansainvälisyys, internationalismi. Ja kun Indonesian tulee olla In donesia koko kansalle, niin valtion tultee olla "kaikilla yhteinen", "minä kaikkien ja kaikki minun puo lestani"-valtio. Sen tulee olla neu voitelun, kahsan edustuslaitosten, demokratian pohjalle rakentuva. Se olikin kolmas ideologinen periaate. Itsenäisen Indonesiam tulee olla kukoistava, vauras, jossa ei ole köyhyyttä eikä puutetta, sanoo Sukamo. Emme halua, että pääoman omistajat-ovat valtiaita it- SITÄIillll J A mELLYTtJiVJUC Eräällä rautatieasemalla Lontoossa istui amerikkalain''D k Niinpä liittovaltion tilintarkasta-' jäin päämies Watson Seller paljastaa viikko sitten keskiviikkona julkaistussa vuosiraportissaan minkälaisia vikapistoja viisaatkin tekevät: Pictoussa, N.S. liittovaltion ka-lastusasiain departmentti perusti $10,000 hintaisen syöttien jäädyt-tämis- ja säilyttämislaitoksen. Mutta tämän alueen hummeri- eU ravun-pyytäjät käyttävät syöttinä silUä, eivätkä tarvitse mitään jäädytettyjä syötejä. Ja kun mainittu liike avattiin viime helmikuussa — ollen varastossa 5,900 paunaa jäädytettyjä syöttejä — ^inne ei tullut kolmeen kuukauteen yhtään ainoata "ostajaa! Kyusi vuotta aikaisemmin, kerrotaan mainitussa asiakirjassa, liittohallitus päättf perustaa Halifaxiin tehtaan, missä kehitetää|i elektroo-ni- koulualus merisotaa varten. Sen kustannusarvio oU $2,818,000. Vuoteen 1856 mennessä sitä ei oltu vieläkään rakennettu ja kiistan. nukset ylittivät jo alkuperäisen arvion. Paikalle kutsuttiin ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka sanoivat, että se on hyvä suunnitelma, mutta arvioivat, että se tulee maksainaan $19,000,000. Niin luovuttiin koko suunnitelmasta viime maaliskuussa. Sen hinta: $6,000,000. • " ' * ' * > * ' Viimeaikoina on meille tavallisille kuolevaisille yritetty antaa sellainen käsitys, että viinaa, viiniä ja kaviaaria on ainoastaan Neuvostoliiton lähetystöjen järjestämissä kutsuissa ja juhlissa. Mutta tämäkään puhe ei ilmeisestikään pidä kirjaimellisesti paikkaansa, sillä esimerkiksi Washing-lonista juuri tulleissa uutistiedoissa kerrotaan, että siellä yritetään parantaa ; hieman kuivaa kurkkua potevien diplomaattien kurjaa asemaa maailman tumilla. Setä Samulin diplomaatit ovat kuuleiha: kauan valittaneet, että he eivät saa käytettäväkseen riittävästi viinaksia, kaviaaria ja muita herkkuja. . — T^man epäkohdan huomioiden on valtiodepartmentti , (ulkoministeriö) "ehdottanut kongressille, että näille .kurkun kuivuutta valittaneille diplomaateille myönnettäisiin tänä vucmna $1,000,000 kutsujen ja muiden Juhlien järjestämistä varten S sen «ijaan. että he saivat nyt päät^qlässä olevan vuoden aikana vaivaiseV $600,000. Kysymys ei ole lainkaan puolue poliittisista seikoista — vajkka hallitut tiettävästi täyttääkin diplo-maattipaikkoja puoluepoliittisilla ystävillään — selittää valtiodepartmentti, vaan siitä diplomaattisesta kutsutaistelusta, mitä käydään "martinin, teekuppien, lounaspöy-tien ja kaviaariannosten" ääressä. Kysymys - ei ole tietenkään lahjomisesta eikä ystävyyksien ostamisesta, vaikka valtiodepartmentti sanoo kiertämättömäksi tosiasiaksi sitä, vaikutusvaltaiset ihmiset ovat tavallisesti, helpommin lähes tyttävissö,- joustavampia ja ystävällisempiä niille diplomaateille, joiden viinaksia he ovat' juoneet ja joiden mokia he ovat maistelleet! Perustellessaan näitä kestitys-määrärahojen korottamisvaatimuk-" sia valtiodepartmentin toimesta on viitattu inyös siiheti, että kymmenen vuotta sitten myönnettiin Yhdysvaltain diplomaateille kestityksiä varten $800.000 suuruinen määräraha, mutta nyt päättymässä olevan yuoden kuluessa siihen tarkoitukseen luovutettiin 25 prosenttia' pienempi summa. Ja tämä tapahtui aikana jolloin Yhdysvaltain sota-m'Särärahat" ko1minkertaistuivat, eli nousivat 12,000 miljoonasta 40,000 miljoonaan dollariin! Omakohtaisesti me olenune sitä mieUpuolta, että diplomaattien kes*' titsemis- ja juhlamenoja sopisi kol-minkertaistuttaa j a sotamenoja samassa suhteessa vähentää, sillä puhumalla asiat selviävät — j a jos diplomaattien kielet eivät avaudu ennen martinipullon korkin avaamista,, niin vesiraittiitkin kannattavat inieluinunin sitä, kuin joutu* vat ydipaseiden kärvennettäväksi. ' MuttaXälköön tällöin puhuttako puppuar JOS sosialististenkin maiden diplomaatit "elävät maassa maan tapojen mukaan" — eikä tätä ole tarkoitettu sen paremmin Matti Meikäläisten kuin-diplomaattienkaan juopottelun puolustamiseksi, vaan vallitsevien tosiasiain tunnustamiseksi. — Känsäkoura. / |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-01-23-02