Vapaus, July 15, 1967

              Sivu 2 Lauainit, heinäk. 15 p. — Salturday, July 15, 1967
VAPAUS ( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A NS
Established Nov. 6. 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekIyrTuesdays, Thuisdays ADd Saturdays by Vapms
Publishing Co. Limited, 100-102 K l m S t . Weat, Sudbory, OntariQ, Canada.
k a i l i n g äddress: Box 69
Adl<atlsiiiR rates upon applicatlon, translatlon tree of charg«.
Authorized as second class mall by the Post Offloe Department, Ottawa,
' and for payment of postage in tja«h. Ä
CANADIANlllANGUAGÖPRFSS CLUB
TILAUSHINNAT:
Canadassa: l vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
a vk. $11.00.6 kk. $5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
UUTTERA P0HJOIS-KOREA RAKEiNTAA
Ei usko omia puheitaan
Sanotaan, että "mullikili niuolee imzkaisiaan". T äM poh­jalta
katsoen ei ole miltään ihmötitelyn ai htetta siitä ifcun libe­raalipuolueen
kauppaministeri Robert Winiters riiensii Mont­realissa
alkuviikolla pitäimänsä puheen' yhteydessä selittä­mään—
tosin asianrauikaisja varautei'a ja taikapcaitteja jät­täen—
että ulkomaisten (ts. amerikkalaisten) rahamiesten
kontrollissa olevat yhtiöt e i v M xile sentään niin pahoja, mik­si
niitä luullaan .kansallisetuien loukkaamisen kannalta, vaik­ka,
t(uten hän sanoi, ne eivät kaikissa suhtedssa olekaan aivam^
lumipuhtaita.
Mr. Winters sanoi ministeriönsä suorittaman tutikimuk-sen
tulosten "viittaavan" siihen, että nämä ulkomaisen, pää­oman
omistamat ja kontrolloimat alayhtiöt eivät toimi vas­taan
Canadan kansaillisetuj a.
Tietäen hyvin canadalaisten muistavan, että esimerkiksi
Canadan Ford-yhtiö kieltäytyi myymästä ajokkeja Kiinaan,
että vissit amerikkalaiset mylly-yhtiöt kiie'ltäytyiväit jauhat­tamasta
Kuubaan m'enevää caniadalaisveiinää,e(ttä amerikka­laisten
omistamat lääkefirmat kieltäytyivät täällä m^yymästä
tuotteitaan Pohjois-Vietnamiin lähetettäväksi, ja että Mer­cantile
pankin nykyiset ameriikkalaisomistajat ovat heiluT
neet täällä miltei kuin Canada olisi Yhdysvaltain omistamaa
takamaata, mr Winters kiirehti esittämään vissejä varauksia
ja takaportteja sanomalla: '"Luonnollisesti se ei tarkoita sitä,
että kaiklC nämä ulkomaiden omistamat laitokset ovat lumi-puhtaita",
«••»•«•«if;
Vakuutettuaan,. että ulkomaiden kontrolloimat liik(keet
toimäivat moitteettomasti — "hyvien canadalaisten tapaan" —
kauppaministeri Winters sanoi ifeuitenkin ministeriönsä "ai­kovan
pitää niitä silmällä, ollen aina valmiina osoittamaan
sitä paikkaa, missä yhtiöiden menettelytapoja voidaan kor­jata.
.M'V>^!#f|f
Tämän perusteella näyttää siltä, että kauppaministeri ei
usko itsekään niihin puheisiitnsa, mitä hän pitää yhdysvalta­laisen
suurpääoman omistamien ja kontrolloimien alayhtiöi-den
"hyvisitä canadalaisominaisuuksista". Jos hän ja hänen
ministeriönsä siihen uskoisivat, turhaa on silloin "pitää sil­mällä",
miten ja missä kohdin niiden liiketoimissa tarvitaan
parannusta. Tosiasia tietenkin on, että tällaista tarkkailua ja
valvontaa tarvitaan runsain mitoin, muitta sen sijaan puheet
amerikkalaisyhtiöiden "hyvistä kansalaisominaisuuksista"
ovat harmistuneisuutta aiheuttavia lörpötyksiä.
EI "AMERIKKALAISUUTTA"
Tässä yhteydessä :on syytä palauttaa mieleen. että yhdys- :
valtalaisen pääoman maahan tunkeutumista vastustavat ca-nadalaiset,
molemmista työväenpuolueistamme ammattiyh­distysliikkeeseen
ja aina- Walter Gordoniin asti, eivät vas­tusta
ulkomaisen pääoman hyyäksikäytWä Canadassa. Kysy­mys
ei ole amerikkalaisesta pääomasta. yleensä, vaan siitä
"tavasta", miten se on tähän maahan tunkeutunut.
Tämän vuoksi kauppaministeri Winters "haukkuu vää­rää
puuta" kiun hän muka ulkomaisen pääoman oikeuksien
puolustamisen nimissä yrittää pestä lumipuhtaiksi näitä veri­ruskeista
synneistä tunnettuja ulkomaalaisia alayhtiöitä.
Kukaan järkevä canadalainen ei vastusta ulkomaalaisen
pääoman hyväksikäyttöä maan talouselämän kehittämisen
hyväksi. Mutta miksi pitäisi Canadan olla erikoisasemassa
kaikkiin muihin maihin verraten?
Yleisenä tapana' on, että vissJnlaisften taloiisisuunnitelraien
hyväksi hankitaan jobo kotiniaisia tai ulkomaisia lainoja,
jotka määräajan kuluessa tai kuluttua maksetaan korkoineen
takaisin. Tällaisia ulkomaisia pääomasijoi/tuksia ei vastusta
kukaan. '•^•m*:'W.\
Mutta Canadassa ei olekaan käytetty iilkomaalaista pää­omaa
canädäläisien teollisuuden kehititäniiseksl, vaan yhdys- ,
valtalainen pääoma oh tunkeutunut Canadan teollisuuteen
omistaen välittörnästi ja "ikuisesti" (elleivät canadallais^^^ toi­sin
jossakin tilanteessa päätä, kuten tuiee ihheisesti joskus
tapahtumaan) canadalaisia teollisuus- ja muita tuotahtolai-toksiä.
Tällaista vieraan maan pääoman välitöntä teollisuus-laitostennne
omistamista vastustetaan monesta eri syystä —
ja kaikkein tärkein niistä on se, että vieraan maan pääoma-piirit
^ voivat käyttää tätä talousmahtiaan Canadan kansan
ja valtion etujen vastaisella tavalla huolimatta lainkaan siitä
mitä mi- Winters sanoo, Siksi on leviämässä sellainen yleis-käsitySj
että canadalaisten tulee valtiokoneiston 'kautta val­voa
entistä läheisemmin ulkomaalaisen pääoman omis!tuk-sessa
ja kfonitrollissa olevia laitoksia ja pyrkiä siihen,.että
ennenMn;in tai myöhemimin ne saadaan takaisin canadalaisten
omistukseen ja kontrolliin.
Korea on kaunis maa ja sen kan­sa
uutteraa, sydämellistä sekä vier
laanvaraista. Ihmeellisesti poi-niuuntuneet,
vihreän kasvullisuu­den
peittämät vuoret, vuoristojär-vet,
vuorilta alkavat lukuisat joet
•putouksineen ja suvantoineen, jor
kien suistot ja alangot asutuksi-neen
ja viljelyksineen ovat Korean
maaläukselHsta luonnonkauneutta,
jota on mieluista katsella. Ja kaik­kialla
tppaat ihmisiä, jotka sydä­mellisesti
tervehtivät ja osoittavat
vieraalle kohteliaasti avuliaisuut­taan.
Jälleenrakennetut, kauniit kau­pungit
leveine puistokatuineen,
puistoineen ja puistikkoineen, ku­ten
esim. PjÖngjang, Von San, Ham
H im ovat eräitä rakennustyön suu­ria
saavutuksia. Siitä ovat myös
jälleenrakennetut tai aivan uudet
suuret tehtaaat j a tuotantolaitok­set,
jotka edustavat nykyaikaista
suui-teoUisuutta.
kaaperäi-ikkaudet, kuten- kulta,
vi^olfriiin, magnesiitti ja nikkeli,
ovat aina vcftäneet puoleensa myös
ulkomaalaisia, joita vastaan Korean
kansa -on joutumrt jatkuvasti tais­telemaan.
Sodat o.vat hävittäneet
maata ja hidastaneet sen kehitys-
T A A N T U M U K S EN
EPÄJUMALA
V I R A L L I N EN
Suomesjta tuli kirje ja sen kuo­ressa
komeili postimei^kki ^ Man-rerheimin
ratsastajapatsas! Sen
ylälaidossa on tämän arvon her­ran
nimi ja alaosassa vain suur
renmislasein nähtävänä vuosiluvut
1867—1967. Sitten valtakunnan ni­mi
kaksilcieJJEienä sekä,' postimer­kin
arvo.
Eikö Suomessa ole (voi silti ol­lakin,
vaikka ei ole tullut 'nähdyk­si)
länä 50-vuotissyntymävuonnaan
niin: paljoi isänmaallisuuitta, että
voitaisiin painattaa vaikkapa sini­ristilippuja
postimerkkeihin, joka
sentään on valtakunnan lippumi
maailman ääriin saakka tunnettu­na
tämän itsenäisyytensä ajan hul­munnut
monissa arvokkais.$a lilai-i?
uuksissa.
Puhutaan ja kirjoitei'.aan aina
kuinka Suomessa eletään rinnak­kaiseloa
ja rakennetaan rauhaa,
mutta mikä ja kuka siellä on niin
korkealla, että tämän rauhantah­don
y l i kykenee viemään läpi tätä
Mannerheimia, jokir saa tavallisen
'hmisen voimaan pahoin. Uskokaa,
te Suomes.^a olevat, että siiiitosuo-n?
alaisten mielet katkeroituvat tä­nä
Suomen juhlavuonna kun siitä
vieteäään sotasankaria ihailemalla.
Canadassa vietetään tänä vuonna
.' atavuQtisjuhlia ja on kunnioituk­sella
mainittava, että koko kansa
osallistuu" riihen todelli-sena koti­maansa
juhlana, jota eivät — ai­nakaan
ulo.'päin nähtävänä — him­mennä
mitkään toisten mielipitei­tä
loukkaavat edesottamukset.
Tästä tuntuu voivan tehdä sen
huomion, että onkin oikeaan osu­nut
se sanonta, jota vaatimatto­mammat
siirtolaiset pitävät liikaa
kehumisena — nim. että kansan
pai"as j a 'silkein osa lähtee siirto-:
l a i s e k s i . . .ovat Suomesta lähteneet
työväen aatteelle uskolliset canada-laiset
ainakin n i i n . paljon mielipi­teidensä
itäkana, että heitä ällöttää
tuollainen sotaisten haamujen nou­su
"Kumpujen yöstä". Se näyttää
näin siirtolaisien silmillä katsoitu-pja
kuin Suomessa rauhantjihdon
piihunlisesta huolimatta ei oltaisi
yhtään viisiisituttu, vaan kaivettai­siin
niitä vanhoja arpeja, joihin k i ­peimmin
koskee ja jotka herkim­min
avautuvat, '
Vaikuttaa se niin paljon täällä­kin,
että joku, joka on suunnitel­lut
mennä Suomeen vanhuuden
pädyiääri.iyiettämään, pn. jättänyt
sellaiseit ajatukset, koska on äika-iiaan
lähtenyt ^ sieltä juuri niitä
rsiolta pakoon,- joita .siellä tunnu­taan
nykyään ihailtavan — siihen
samaan kuuluen juuri; Mannerheim.
Siirtolainen.
tg: K u n noin neljä vuosisataa sit­ten
Koreaan hyökkäsivät japanilai­set
f eo^laalit, koko kansa n(iusi vod-loittajia
vastaan. Japanilaiset lyö-t
i i h j a ajettiin pois, mutta kuusi
vuotta kestäneen sodan seuraukse­na
maa oli raunioitunut. \
' V i i m e vuosisadan aikana ahdiste­livat
japanilaiset j a amerikkalaiset
herkeämättä Koreaa, pyrkien saa­maan
haltuunsa maan rikkauksia.
Jatkuvan sodan uhkan edessä Ko­rean
hallitus silloin teki Japanin,
Amerikan Yihdysvaltain ja eräiden
muiden valtojen kanssa sopimuk­sen
(orjasopimus), joka antoi näil­le
mahdollisuuden ryöstää Korean^
»naaperärikkauksia.
Vuonna 1910 Korea julistettiin
Japanin siirtomaaksi ja vuoteen
1945 asti Korea oli Japanin raaka-ainevarastona.
Tänä aikana kehit­tyivät
ne teollisuuden ja maatalou­den
alat, jotka olivat flapanilaisille
välttämättömiä. Pohjois-Koreaan
saanti. 'Sosiaaliturvan alalla on to-teuteittii
mm. maksuton terveyden;
ja saiiraanhpito.
KeiBäkuussa 19SiO alkoi amenik-kalaiston
j a ameijikkalaisten vacus-titmaniEKelä-
Korean armeijan ifxak-i
kojen hyökkäys Pohjois-Jtorteaan.
Maailman rauhantahtoiset ja kan-|
sojen vapautta kunnioittavat kan­sat
tuomitsivat hyökkäyksen ja so­dan;
mutta kesti kolme vuotta en­nen
kuin Amerikan Yhdysvallat,
kärsittyään poliittisen ja sotilaalli­sen
tappion, pii pakotettu solmi­maan
rauhansopimuksen heinä­kuussa
1>953. iDeniark^atioliiiiäa ja­kaa
sekä maan että ;kansan kah-j
teen osaan ja täydellisesti sulkee
keskinäisen kosketuksen.
Tutustuessani tämän Korean so­dan
historiaan, sen vaiheisiin 'mu­seossa
sekä näyttelyssä demarkaa­tiolinjalla
Panmunjonissa järkytty­neenä
totenin, miten paljon se o li
koetellut maata. Kylät, kokonaiset
muodostui metallurgista ja kemian suuret kaupungit olivat raunioitu­teollisuutta.
Suur in osa väestöstä neet, samoin tehtaat ja tuotanto-kuitenkin
toimi maataloudessa, jo­ka
oli takapajuista. Kansa oli lukuj
laidotonta ja vailla poliittisia oi-k-
euksia.
Vapautumisen jälkeen vuonna
1945, jolloJn Neuvostoliiton armei­jan
joukot Korean partisaanijouk-kojen
kiinssa löivät japanilaiset
sotajoukot, muodostettiin Pohjois-
Koreasta demokraattinen valtio."
Maa oli tuhoutunut .sodassa, sillä
japanilaiset olivat, tappionsa edel­lä
tuhonneet kaiken, Neuvostolii­ton
avustuksella kansa alkoi raken­taa
maataan ja vuoteen 1950 men­nessä
Pohjois-Korean jälleenraken­nettu
teollisuus ylitti sodanedelli-sen
tuotantotason. Maatalous oli
uudistunut ja tyydytti tuotteillaan
väestön tarpeet.
Lukutaidottomuus on nyt täydel-'
Ijsesti hävinnyt. Lapsilla ja: nuori-i
.'^olla on mahdollisuus opiskella
omalla kaniiaUisella kielellä, jota
mahdolisuutta aikaisemmin ei ol­lut,
sillä kaikki opetus oli tapah­tunut
japanin kielellä. Kaikilla on
oikeus työhön ja turvattu työn
laitokset, .padot> sulut ja liikenne­verkosto.
Kerrottiin,, että sodan
päättyessä pääkaupungissa Pjöng-jangissa
ei ollut ainoatakaan ra­kennusta
jäljellä, vaan kaikki oli­vat
tuhoutuneet amerikkalaisten
pommituksista. Nyt kaupungissa
on noin 1 miljoonaa asukasta.
Tehtaat j a tuotantolaitokset on
jälleenrakenettu ja niiden lisäksi
paljon uutta, myös uusia tuotan­non
aloja, kuten konerakennusteol-lisuus.
Nykyisin Korean kansan­demokraattinen
tasavalta tuottaa
myös autoja, traktoreita, kaivuuko-neita
ja maansiiitokoneita, metalli-työstökoneita,
turbiineja, muunta­j
i a sekä muita sähköteknisiä tuot­teita.
Teollisuuden tuotanto vuoteen
1960' mennc-ssä kohosi 6,4 kertai­seksi
vuoden 1949 tasoon verrat­tuna.
Sen jälkeen tuotantoluvut
ovat jatkuvasti kasvaneet ja teh­taat
kilpailevat uusista tuotantosaa-vutuksista.
V i l j o Pennanen
Kiina myy tarvikkeita
y S A n VietnatQ-joiik^lif , T , , ,
Moskova. — Kiinan ulkomaan- ilmi, -että Pekiqgodi myynyt ame-
,kauppasuh,teissa (»n tapahtunut
jyrkkiä muutoksia, (toteaa 'Vladimir
?hukov Novoje Vremdassa. Kiinan
suurimmaksi kaupF'akumppaneiksi
•ovat tulleer kapitalistiset maat, joi­den
osuus on n. % koko tavaran-vaihdosta.
..
Peking tekee salassa suuria kaup­poja
WashingU>nin kanssa. Tässä
kaupankäynnissä se käyttää hyväk
sean mm. 14 hongkongilaista pank-iKia,
vakuutusyhtiönä, vientiagentuu-reja
sekä laivayhtiöitä. Kuvaavaa
on, että yhdysvaltain tavaranvaih-to
Hongkongin kanssa nousi vuon­na
1965 500 miljoonaan dollariin,
vaikka tämän kaupungin väkiluku
on vain 4 miljoonaa, on its^tään
selvää, että Hongkong ei ole voi­nut
yksin niellä tuota jättiläismäis­tä
summaa,. kirjoittaa Zhukov. Ra­hat
virtaavat Kiinaan.
Macaossa on Pekingin ja Was-hingtonin
kauppojen välittäjänä
miljonääri Ho In, joka on Kiinan
kanäantasavalian poliittisen neu­voa
antavan neuvoston jäsen.
'USA:n ja Kiinan kaupan luon-iteesta
antavat kuvan seuraavat esi­merkit.
Viime vuoden lopulla tuli
rikkalaisille Etelä-Vietnainifisa usei­ta
ttrhansla tonneja terästä, jota
nämä tarvitsevat soLilaallifrten koh­teiden
rakentamiseen. Peking pyr­ki
kumoamaan t i ^ o t , mutta ame­rikkalainen
senaattori Emes't
Gruening tunnusti julkisesti, -«ttä
tämä ei ollut laatuaan ainoa kaup­pa.
Niinpä Yhdysvaltain Vietnamin
.-annikon läheisyydessä risteilevä
iaivasito osU Pekingin valvomilta
hongkongilaisilta toiminimiltä ,erän
sähkölaitteita. Samoin sieltä han-iciittiin
15 metalliproomua Vietna­min
sotaa varten. V
Kiinan kansantasavalta, jonka
johtajat vannovat uskollisuuttaan
Afrikan riistettyjä kansoja kohtaan,
•cäy edelleonkin aktiivisesti kaup­paa
Etelä-Afrikan ja_ Rhodesian
.•otuvaltioiden kanssa, huomauttaa
.Zhukov. Virallisten tietojen mu-itaan
Pekingin ja Pretorian väli­nen
kauppavaihto kasvoi" vuosien
1961—1963 välisenä aikana kym-menkertaiseksi.
Vuodesita 1963 läh­tien
kaupasta ei ole julkaistu tie­toja,
koska "se ei ole valtion etu­jen
mukaista", kuten Etelä:Afrikan
lalousminisceri on sanonut.
L - S A K S A N SOSDEMIEN
V A A R A L L I N E N TIE
RATKEÄÄKO AMeiKKÄLÄISTEN
TURVALLISUUS VIETNAMISSA
siirroista" eli öikeanlmin ra/h-kaisutoimenpiteistä,
on Cana­dan
"äänettömän diplomatian"
perustana!
Kajoamatta tässä yhteydessä
lainkaan siihen, vai'siko Wasih-ington
saada meidät kansakun­tana
polvillemme taloudellis­tan
vastavetojen avulla tai eikö
saisi — tosiasia tietenkin on,
että Yhdysvallat voi, jos se niin
haluaa, harjoilttaa painostusta
Canadaa kehtaan talouskysy-
PÄÄMINISTERI PEARSONIN SANAT
Yleisesti tunnettu tosiasia bn, 'että tailoudellista valtaa
"seuraa poliittinen valta. Sanoohaia suomalainen sainiöilaskit-kin,
että "se j^oka maksaa viulirt, määr^ myös tahdin".-
Asian tästä piiblesta antoi pääministeri Pearson äsket­täin
todella hätkähdyttävän ilausimnon/
Maclean's julkaisun (heinäkuurir nq.) antamart lausun­non
miiikaan pääministeri Pearson' pelkää himefiOTnaain Yh­dysvaltain
taloudellisia vastavetoja, jos Canada ryhtyy avoi­mesti
arvostelemaan Yhdysvaltain hyökkäyssotaa Vietna­missa
ja vaatirhäah esinierkiksi Pohjois-Vietnamini pommi- mysten pohjalla. Paras yleises-tiiksen
lopettamista. ti'tunnettii esimerkj^
Pääministeri Pearson sanoo Maclean'sin kertoman mu- Roökefellerin omistama Mer-
;kaan, että ensimmäinen seuraamtrs avoimesta, erimielisyy- cahtile pankki, joka sai tuek-destä
Yhdysvaltain kanssa Vietnamin 'kysymyksessä, oHsi se, seen Yhdysvaltain koko valtio-
•ertiä Washington ottaisi kriitillisen tarkastelun alaiseksi vis- vallan,
sejä suhteitamme."
Ja hän lisäsi:' "Se ei ole 'erittäin lohdullista ajatelta­vaksi,
muitta taloudellBsella älallai, kun 60 prosenttia ulkomaa-kaupastaimme
käydälän yhden maan kanssa, oölaan huomat­tavassa
mää'rässä riippuvaPsuussuhteessa toisesta maasta,"
Toisin sanoen, pelko Yhdysvalitain "taloudellisista vasta-
Ei ole lainkaan ihme. vailoka
tuntuiukin siltä, että kauppami­nisteri
V/inters ei iiskö omia­kaan
puheitaan yhdysvaltalai­sen
pääoman maahantunkeiaiiu-misen
"vaarattomuudesta";
Vietnamin sota ori tuomit erit­täin
selvä.sti esiin .«ien. miten vaa­ra
11 in an on tetämätön kamsa. Ame
-rikkalaiset eivät tunnetusti ole kos­kaan
olleet kiinncstuneita muun
maailman tapahtumista. He saavat
tietonsa paikallislehdistä ja televi­siosta,
jossa ei juuri ole ulkomaan
uutimia. Koulussa pannaan pääpaino
Amerikan historialle. Valtakunnal­listen
lehtien, jotka käsittelevät ul­komaan
tapahtumia, levikki on suh-teelli.
se5ti hyvin pieni.
Niinpä poliitikkojen ja näiden
neuvonantajien käsitykset otetaan
vastaan varsin kritijkittömä^iti. Op­position
argumentit kilpistyvät isän-maalliiuuteen
ja Yhdysvaltain vel­vollisuuksiin
vapaata jnaailmaa koh­taan.
Ne jotka vaativat, että viet­namilaisten
on saatava itse ratkais­ta
asiansa, ovat isolationistcja, ha­luavat
vetäytyä vastuusta muuta
maailmaa kohtaan.
Kaikkialla vaanii tavallista ame­rikkalaista
pimeä kommunismin
pielko;, jota vastaan ei aula muu
kuin päättäväinen vastarinta.
Newsweekin Louis Harrisilta ti­laamasta
. mielipidetutkimuksesta
käy ilmi muun muassa, että ame­rikkalaisista
72 pros. kannattaa Poh-joist-
Vietnamin pommittamista ja
vain 15 pro.s. yastustaa sitä. Sotilaal­listen
toimehpiteiden lisäämistä
kxinnattaa 40 pros. Yhdysvaltain
päämääränä sodiissa olisi oltava
täydellinen voitto 23 pros. mielestä.
70 pros; amerikkalaisista on sitä
mieltä, että sodan päämääränä tuli­si
olla neuvottelujen avulla saatu
rauha, joka takai.si vapaan hallituk-
"seh valinTTan Etelä-Vietnamissa (43
pros.), takaisi Etelä-Vietnamin puo­lueettomuuden
(15 pros.), tai aset­taisi
Etelä-Vietnamin antikommu­nistien
hallintaan (13 pros.).
Sodan laajentamisesta Kiinaa vas­taan
Newsweek sanoo 82 pros. ole­van
vSitä mieltä, ettei amerikkalaLs-ten
kannatti ryhtyä siihen.
"Joutuisimme maksamaan liian
korkean hianan väliaitaksemme
maan j o l l a emme tekisi mitään".
Ulkomiaii^steri Rusk simoo taas
kerran Dagens Nyheterissä, että
syynä Yhdysvaltain sotilaalliseen
toimintaan Vietnamissa on sen kol­men
presidentin antama lupaus
auttaa Etelä-Vietnamia puolustau­tumaan
kommunistien hyökkäystä
vastaan. Amerikkalaiset jakavat tä­män
mielipiteen varsin uskollisesti.
Lähes puolet heitä on sitä mieltä,
et|tä Vietnamin sota vahingoittaa ar­vonantoa
maailmassa. Näistä on
kuitenkin 2/3 sitä mieltä, että tämä
on hinta, joka U S A : n on maksettava
t u i T a l l i s u u d e s t a a n .^
Paitsi poliitikkoja ja lehdistöä on
televisiolla merkittävä vaikutus so­dan
hyväksymiseen. New6weekin
mukaan useimmat junerikkalaiset
tuntevat itsensä entistä sotaisem­miksi
katseltuaan television kuvauk-
Länsi-Saksan .suuri koalitio —
kristillisdemckraattien hallitusyh­teistyö—
näyttää; olevan vaakalau^
dalla. Erimielisyydet koskevat ta-
Jou.ssuunnileimaa,, «jonka on määrä
syksyllä tulla liittopäiväkäsittelyyn.
Sekä liittokansleri Kiesinger että
Länsi-Saksan viime a'koina taustal­la
o l l u t " v o i m a m i e s " Franz Josef
Strauss ovat iskeneet nyrkkinsä
pöytään vaatien budjettisupistusten
hyväksymistä erouhalla. Sosialide­mokraattinen
talousministeri Karl
Schiller on supistus.len kannalla,
mutta puolueen karinattajajoukko
ei hyväksy eläkkeiden ja muiden
sosiaalietujtn kaventamista.
Sosialidemokraatit ovat ajaneet
vastavirtaan myös ns. poikkeustila­lakien
yhteydessä. Nämä lait mer
kiLsevät mahdollisuutta keskittää
valta hallitukselle; kieltää lakot ja
voimaansaattaa työpalvelu ja puhe­linkuuntelu.
Ammattiyhdistysliike
ja sivistyneistö, jonka piirissä sosia­lidemokraateilla
on ollut melkoista
kannatusta, ovat esiintyneet valta­lakeja
vastaan. J a nyt tulee vielä
tämä sosiaalietujen supistussuunni-telma!
Eikä tässä kaikki. Syksyksi val­mistellaan
vaalilain muutosesitystä.
Nykyinen suhteellinen vaalitapa on
ta rkoit u s. m u u 11aa enemmistövaa 1 i-järjestelmäksi,
mikä merkitsee kak­sipuoluejärjestelmää;
Nykyisellä
pohjalla valitut kaksi olisivat mo­lemmat
hallituspuolueet, jotka käy­tännön
politiikassa ovait olleet kuin
siamilaiset kaksoset.
Hallitusyhteistyö on merkinnyt
sia Vietnamista.
Televisio yksinkertaistaa moni­mutkaiset
ongelmat ja Uu-joaa val­miin
ajattelukaavion. Niinpä ame­rikkalaiset
ovatkin ylipäätään sitä
mieltäi että Vietnamin sota kaikis­ta
epämiellyttävyyksistään huoli­matta
on välttämätön Yhdysvalto­jen
turvallisuudelle. Vaikka 58 pros.
heiitä haluaisi sodan pikaista lo­pettamista
ja 33 pros. yksinkertai­sesti
vain rauhan^ he eivät keksi
näiden päämäärien saavuttamiseksi
muuta keinoa kuin yrittää luottaa
"hallituksensa politiikkaan ja tukea
sitä.
— Kati Peltola.
kristillis-demokraattien "laskukau­den
päättymistä ja sosialidemo-:
kraattien nousun kääntymistä .las­kuksi.
Vaali vaalilta ovat sosialide­mokraatit
menettäneet kannatus­taan
ilman: että puolueen johto oli­si
ryhtynyt tarkastelemaan uudel­leen
piirustuksiaan,
V Samaan aikaan on uusnatsilainen
puolue kulkenut voitosta voittoon.
Se on nyt edustettuna viiden osa­valtion
parlamentissa (Hessen, Bai­j
e r i , . Rheinhind-Pfalz, Schleswip-
Holslein ja Ala-Saksa). Nykyisen
vaaUlain: mukaan se pääsee liitto­päiville
seuraavissa vaaleissa. Tä-mäkiin
kehitys on tapahtunut suu­ren
koalition aikana sosialidemo­kraattien
yhä taaintumuksellisem-maksi
käyvää politiikkaa.
Vaara ei ole uusnatsismissa, vaan
kristillisdemokraattien politiikassa,
joka koko ajan ohjaa valtiolaivaa
äärioikealle, eräänlaiseen esinatsis-mlin.
"Toisen kierroksen" Fuhrer
on edustavaa tyyppiä ja voi olla
Strauss tai Kiesinger.
Hämmäs)tyttävää on, että Länsi-
Saksan sosialidemoki-atian johto,
jonka näkyvimmät hahmot' (Brandt
ja Wehner) ovat aikoinaan paen-neeet
natsismia, tukevat tällaista
suuntausta vieläpä puolueensa taan­tumisen
uhalla. Merkkejä siitä, että
puolue kääntyisi takaisin "uusnat­silaiselta"
tieltään on olemassa. Täy
dellinen suunnanmuutos . v a a t i si
kuitenkin uusia kasvoja myös joh­toon.
^ Hilkka Ahmala.
N-liittolaiset "vakoilleet"
Hongkong. — Kiina esitti tiistainn
syytöksen: Neuvostoliiton suurlähcr
tystön kahta jäsentä .vastaan siitä,
että he ovat "varastaneet vakoilutie-toja
seinäilmoituksista."
Pekingin radio sanoi, että Neu­vostoliiton
suurlähetystön asianhoi-ta
ja oli kutsuttu Kiinan ulkoasiain­ministeriöön,
missä hänelle esitet­t
i i n suusanallinen protesti siitä,
että k.o. miehet olivat "varasta­neet
suuren seinäilmoituksen tieto­ja
Kiinan kulttuurivallankumouk­sesta
vieraillessaan äskettäin Luo-teis-
Kiinassa olevassa Shenyangin
kaupungissa."
PÄIVÄN PAKINA
K Ö T I M B O T T I JA S U U R J U H LA
Arvoisa lukija voi otsikon pe­rusteella
luulla, että allekirjoitta­nut
on joko menettänyt Ipputkin
järkikultansa rippeistä; Aai muu-ten
vain liittynyt "ikiliikkujain
keksijäin" veljeskuntaan.
: Varmemmaksi vakuudeksi on
tietenkin syytä sanoa, että vaik­ka
kysymys järjenmenosta voi
o l l a ' niin ja näiri, t'ikiliikkujan
keksijäksi' emme ole kuitenkaan
aikonut antautua. :
Ylläoleva c^tsake tuli vain mie­leen
luettuamme Lonitoossa,: Eng­lannissa
päivätyn lehtitiedon, mis-sä-
kerrotliin tähän tapaan: •
— Professori Thring kehittelee
hitonmoista vekotinta — robottia, "
mikä tekee vallankumouksen koti­askareiden
tiimoilta.
"Kynunenen vuoden kuluessa,"
hän sanoo, "me voimme saada iXh
botin, mikä poistaa täydellisesti
kaikki jokapäiväiseit operatiot
asuinpaikaMa j a hävittää raadan­nan
ihmiselämästä."
Yksityiskohtaisemmin asiasita pu­huen
professori Thrihgin vekotin
voi; • •'' • .. •
. — Kattaa ruokailuhuoneen pöy­dän
ja viedä sitten astiat ja rhuut
.pois;. : •
— - V a l m i s t a a vuoteet ja vaihtaa
lakanat;
— Pölyttää, lakaista j a puhdis-
•'taa; -
Pestä vaatteet ja silittää ne;
— Pestä lattiat, kylpyammeen,
pesualtaan ja hellan;
— Valmiistaa ruoat, mutta ei
osaa"' keittää eikä paistaa niitä.
Professori Thringin . vekotin
opetetaan muisitamaan huonekalu­j
en oikeat paikat; Kotiasikareet
fiuoritettuaan se "kokoaa" itsen-isä,
panee itsensä määrättyyn
paikkaan ja Jäyttää uudelleen pa­ristonsa.-
Meredith W. Thring on täkä­läisen
(lontoohiisen) Queen Mary
Collegen >m,ekaanisen insinööri-alan
pi-ofessoiii,
"Oppineet naiset siuorittavjiit
lenenunän yksitoikkoista raadan­taa
kotonaaih kuin missään muualr
• l a , " hän sanoo. "Minun tarkoituk-senaind
on vapauttaa naiset — ja
heitä auttavat miehet. — täetä or­jan
raadannasti» — jotta he voisi­vat
elää sivistyneen ihmisen elä­mää."
Kaiikestä täsitä me sanomme
"Ameh". Encmmiän vain innos­tusta,
aikaa ja voimaa sellaisen
vekottimen kehittämsek&i, että
saadaan väsyttävät kotityöt pois
päiväjärjestyksestä.
Ilmeistä on kuitenkin se, ettei
prof6s.sori Thringin vekotin val­mistu
tähän hätään, ei täksi ke­säksi
ja tuskin vielä pitkään ai-
'kaan, mikäli se nyt alkuperäises­sä
ihannemuodossa yleensä val­mistuu
Olienkaan. :
Mutta .SO ei muuta miksikään
sitä tosiasiiaa, että kotiaskareet
aiheuttavat naisille loputtomasti
väsyiUävää raadantaa.
Vaikka me miehet yleensä olem­mekin
kuuliaisia "esivaltaa" koh­taan
niin myöntää kuitenkin täy­tyy,
että jos olisi enemmän hy­vää
tahtoa, niin me voisimme osal­tamme
vähän enemmän huojentaa
aviosiippojamme kotiaskareitten
teo.ssii.
Hyvää ilahtoa on siinäkin suh­teessa
meillä kaikilla, mutta var­sinaiset
"teot" jäävät useimmiten
porin vähäpätöisiksi.
Nyt meillä ukkorähjillä on kui­tenkin
oivallinen tilaisuus korja­ta
laiminlyöntejämme sanonnalla
eukoillemme ja perheittcmme
muille jäsenille, että nyt jäte­tään
kotiaskareet ja muut huo­let
hornan kattilaan ja lähdetään
elokuun 5—7 pnä Torontossa vie­tettäville
SCAUL;n ja CSJ:n yh­teisille
liitto- ja musiikkijuhlille.
Se on kaikin puolin hauska ja
piristävä maitka j a antaa kaiken
lisäksi tervetullutta vaihtelua
meille kaikille ja ennenkaikkea
perhceneniännille, siitä tappavas­ta
kotityöstä.
Meille janottaneen, että "väsyt­tävää
se on matkustaminenkin".
Asiassa on tietenkin vinha pe­rä.
Mutta .makaamalla vietetty
"loma" ei ole sen paremmim le­poa
kuin lomaakaan.
Piristävää lomaa on vaihtelu,
sillä kuU-n sainotaan, "vaihtelu
virklsitää". Se virkistää sditteiikin
vaikka tämän" vaihiteluh aikana ja
yhteydessä vähän väsytäänkin.
Niin, koiika me emme kuiten-kaan
saa ainakaan täksi kesäksi
sitä professori Thringerin ihmeel­listä
vekotinta, mikä perheemr;
emämiät vapauttaa loputtomasta
kotityöstä, huolehtikaamme siis
siitä, että pieni vapaahetki tulee
kaikesta huolinnatta.
Toimton "Tartnolassa" siis ta­vataan
viimeis.tään lauantaina, elo­kuun
5 päivän aamuna j a sano­taan
emännille, .€it(tä istukaa aa­miaispöytään
ilman esiliinaa, ol­kaa
y.slävälli&iä. .
— Känsäkoura.