Vapaus, April 30, 1959

              mmi m
lm
ms-te
l p
fe
te
te M
V
tm
m
l i i
m
te
mm
li->,v
i
W v u ' 2 , ' Torstaina,, huhtikv 30 p. — Thursday, April 30, 1959 - i-ii-V Jiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilllliin^^
Hip r ' it^^ Advertising rates.upon applicatloa
'^omm |«wtohrtväcN^ itäöslatlön free :of charge. • •
^ as •? secohd: cläss^ maU>by :ithc rvPöst' ,.,-,„,..,.„.,.,.,
MfltelDepiariment.^ Ottawa. Pub- \ ^ TILAUSHINNAT:'
led'* thrice weekly: Tuesdays Canadassa:- 1 vk. 8.00 6 kfe. 4.25
,.,-,_<irsdays. and Saturdaysby Vapaus > , ' 3 kk. 2.50f
, , JPublishlng Company Ltd.,at 100rlö2;' Yhdysvalloissa: 1 vk; 9.00 6 kk. 4.80
-d. Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.2S
""'.'^"•'Näitä' rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole varmaa tie-
||::; :;\^j|||||;jo^ vetiinnianmiittäj^
M. j^lj^ot^isteluun, minkä pitäisi alkaa torstaina, toukokuim 1.
ii^iv^giv^atkö lämmittäjä äänensä kuulluksi, oikeus tässä tapaiik-
^trf^sa'dij-lehdcrttb^
I/äkoivuh kysymys diesel-
^;^¥(fetu^^^ lämmittäjän toiinesta rahtijunissa ja ratapihoilla.
..jjGi^R pitää 1^^^ veturinlämmittäjiä ei tarvita sen
—pja-emmih rahtijunissa kuin ratapihatyössäkään. Lämmittä­vä,
jäti puoleistaan korostavat, että lämmittäjiä tarvitaan värsin-
-'kih. turvallisuussyistä, sillä veturinkuljettaja ei voi nähdä
•;,1rii|[emmille puolin junaa ja sitäpaitsi tervekin veturinkul­jettaja
voi saada odottamattoman kohtauksen tai kuoliakin
, matkalla.
—» ..• Päivälehdet ja muut suuren rahan palkkaamat propa-
. gaiidistit ovat tässäkin asiassa linjoittuneet miltei varauk­setta
työnantajain puolelle. Ne ovat työsläisten "ystäviä" ja
"kannattajia" aina "hyvän sään" aikana, mutta heti kun tu­lee
kysymys työnantajain ja työläisten välisistä eduista, SuU'^
ren rahan omistamat ja kontrolloimat lehdet hyppäävät vai-
.. yattomasti ja poikkeuksetta työnantajain puolelle.
. Veturinlämmittäjäin asiasta puheenollen niille on tullut
tavaksi vedota siihen, että työläiset taistelevat .edistystä vas­aan.
Tekniikka on niiden selostusten mukaisiesti saavuttanut
, .djesel-vetureissa sen tason, missä lämmittäjät ovgt tulleet
'tarpeettomiksi. Ja kun CNR on valmis jonkinlaiseen järjeste­lyyn
palveluksessaan nyt olevien lämmittäjien suhteen, niin
'." "silloin ei pitäisi uniolla olla mitään valittamisen aihetta siitä,
: vaikkei uusia lämmittäjiä enää otetakaan palvelukseen jne.
; Tämä sellaisenaan tuntuu melko asialliselta perustelulta.
Mutta valitettavasti se on yhtä epärehellistä ulkokultaisuut­ta
kuin fariseuksen rukous sillä perusteella, ettei hän ole
"yhtä syntinen kuin muut".
. . Tosiasia nimittäin on, että veturinlämmittäjäin taistelu
liittyy saumattomasti työläisten ja nimenomaan rautätietyö-läisten
taisteluun, jonka tavoitteena on se, että työläisetkin
pääsisiva osallisiksi automoinnin etuisuuksista. Ei ole nimit- *
täin vielä kulunut muuta kuin joitakin päiviä siitä, jolloin
tiedoitettiin, että Canadan rautatiet vähensivät viime vuonna
palveluksestaan 18,000 työläistä. Viimeksikuluneen seitse-mäii'.
vuoden aikana—ja nämä olivat taloudellisen nousu-käjilierx'huippuvuosia,
kahta viimeistä lukuunottamatta —
Canadan rautatiet ovat vähentäneet palveluksestaan 30,000
• Miehet ja naiset ^kaikkialla. maaU-massa
ovat iloisia-sen Johdosta kun
on :päästy>'isopimukseenv kutsua ulko­ministerien
neuvottelukokous sekä
piUiä korkei^
lukokous selvittämään tärkeitä asioi­ta:
Kaikki toivovat, että valtiomiehet
voisivat löytää yhteisen: kielen ja hy-yäksyä
yhdcMä^p^
i i s e i i : jänhltystllahteen heipottämlv-
S^^y'^'-: V^'
' • T%stä hubiiihattja se mikä' tekee i h ­miset
iloisiksi,'äiheut'taaj^^
läntin blokin mieäiissä juuri päin­vastaista.
Jos äslät olisivat sellaisten
kuin NATOn poliitikkojen vallassa,
niin he. eivät sallisi yhdenkään länsi­vallan
osallistumistSTTselläiseen.
Sellaisen "politiikan" fanaattinen
kaupustelija on "sosialisti" Paul-
Henri Spaak, mies joka menettäes­sään
oman kansansa luottamuksen
palvele enyt amerikkalaisia NATOin
pääsihteerinä. Washingtonissa pide­tyn
NATO:n neuvoston kokouksen
päättymisen jäilkeen hän ei menet­tänyt
aikaa. Hän on esiintynyt sano-malehtikonferensseissa
ja pitänyt pu­heita
ja. juonut maljoja... "
': Miljoonat: Euroopassa - ja - sen ulko­puolella;
uskovat,'että rauljaar^uroo-pan
:• mannermaalla: ei voida taata en-,
nenkuin/viime sodan-jäännökset on
hävi^rtty ja kysymj^
Sopimuksesta -ori ^-päätetty:" Mutta
Spaaik öi h ^
yitee;m
ta, sjmoi hän VVashingtonissa huhti­kuun
4: pnä. "Ajatus virallisesta so­pimuksesta
Saksan kanssa on van-
Ihentunut", hän julsti.
Me huomaamme, eittä' s
hentunut" ^koska Län^-Saksa on
NATOn jäsen ja sen liittolaiset tässä
so.tilasliitossa rohkaisevat Saksan mi­litaristeja
aseistautumaan. Pilkaten
Eurooän kansojen~tunteita ja Saksan
kansan iaillista halua saada aikaan
rauhahsoplmus, NATOn pääsihteeri
paljastaa mikä on todellinen tarkoi­tus
siinä, että Länsi-Saksa osallistuu
länsivaltain sotilaalliseen ryhmitty­mään.
Tarkoituksena on jättää ovet
auki Länsl-3aksan militaristeille a l ­kaa
uusi sota.
Tämän jälkeen Spaak esitti vielä­kin
enemmän. Walford Astorian ho-sanneutrallsolmisti^;
koska se merkit-';
sisi., "Atlantin liiton • lopiin alkua".
TäiritSBekö : ' k ^^
tustä. siitän' että ^iiärisi-Säksaa, Jpide
tään NATOn iskujoulikona uuteen sö-:
tari valmistauduttaessa? v; •: v,; 3
' Puhuessaan 'Niprfolkfesa.Virgi; huh-r
tikuun 6 pnä Spaak paljasti miä^^^
teensä siit^ milläiiset mahdollisuudet
on tujevilla idän—lännen neuvotte­luilla.
Ilmaisteä-epäiiyksensän^^^
menestymiseen hän sanoi, ettö .'mah­dollisuudet
kolmen : vallan. neuvotte­luissa.
Venäjän kanssa tulevat ole­maan
vähäiset". jMlksi? Koska, sa­noi
Spaak. "lännen täytyy pysyä l u -
jana". J a "kun pysytään lujana"-p-hän
jatkoi, on hyvin vähän mahdolli­suutta
kompromissille". Spaak on hy­vin
haluton näkemään jotain muuta
tietä, tietä rauhalliseen rinnakkais­eloon
ja valtioitten väliseen yhteis­toimintaan
ilman mt^än erikoisetui-suuksia.
Tämä on se tie, jota Neu­vostoliitto
on kehoittanut länsivalto­ja
myöskin seuraamaan.
sötäa: eikä. rauhaa'': teoriansa >^ teo­rian,
joka todellisuudessa antaa toi­sella
v puolella 1. valtamerta^ olevalle
hyökkääjälle ;vapaat-. kädet uuden :so-:
dan aloittamiseksi, l|^uroöpassavvyhtä-hyvin
kuin ..Belgiassa, Spaakin' -synr
tymämaassa'" •,hänen:.; kuuntelijansa
eivät ole olle^trhäntä?k<rfi
peitä, kutentvästiaVäiiiutukset Eiiröo-v
passa osoittavat.
Seuraavassa; bn mitä Länsi-Salcsäs-:
sa ilniestyArjä ;por,variilinen, le^^^^^
Rhehi Zpitung'kirjöiti^ .
"Aikana, • jolloin vakävät^ihmiset
n i in Itä- kun Länsi-Saksassakin vai­vaavat
aivojaan harkitessaan Saksan
rauhansopimusta, NATOn pääsihtee­ri
pitää tarpeellisena estää nämä y r i -
tykest. Kaiken tämän takaa näkyy
se ontuva käsitys, joka rajoittuu
NATO:oon. Me uskomme ,että Saksa
tarvitsee rauhansopimuicsen samalla
kun kylmä sota on kauan sitten van­hentunut.
Rauhansopimus myös voi­si
lopettaa kylmän sodan."
ja työläisten oikeudet
lp:.
;i?Näyttää siis siltä, että mitä pitemmälle kehittyy tekniik­ka
jä-äittortiöin ti, sitä suuremmat joukot työläisiä voidaan
heiMä työttömien armeijaan, sillä suuryhtiöt haluavat kaa-patä:
äutomoinnista saatavat säästöt yksinomaan työnanta^
jäin, hyväksi.
••^ Tekniikan kehitys ja automointi on luonnollista edistys-tä.
rMutta tämä edistys voi pila siunaukseksi kansakunnalle
• vain silloin .jos siitä on taloudellista hyötyä kaikille asian­omaisille.
Mutta jos autömointia käytetään piiskurikeinona
työläisiä vastaan, niin silloin se on kaikkea muuta muttei
edistystä. Mitä hyötyä on kansakunnalle jä maalle siitä jos
muutamat suurrikkaat rikastuvat entistä nopeammin .voides­saan
automoihnih avulla heittää tuhansia ja taas tjuhansia
työläisiä työttömien armeijaan?
Myönnettäköön argumentin vuoksi, että tänaä kysy-.
mysiei rajoitu missään tapauksessa rautateihirt^a vetu­rinlämmittäjiin.
Mutta kukaan ei voi kieltää sitä tosi­asiaa,
että veturinlämmittäjäin taistelu olemassaolostaan
liittyy saumattomasti työläisten taisteluun siitä, että osä:
automoinnin antamista etuisjiuksista saataisiin työläisiin
lekin. Tässä mielessä heidän taistelunsa on läpeensä oi-keutettua.-
ja ansaitsee Canadan kaikkien työläisten tuen
ja kannatuksen. Jotakin on tehtävä tilanteen korjaami­seksi
— ja niin kauan kuin työnantajat ja hallitus kiel­täytyvät
asian vaatimista toimenpiteistä, työläisillä ei ole
: muuta keinoa .kuin taistella kulloinkin parhaiten sopivin
keinoin.
Viimeksi saadut raportit osoitta­vat,
että 18 000 rautatietyöläistä
poistettiin palkkalistalta vuonna
1958. Sitten 1952 niiden lukumäärä
väheni 30,000:lia. Ei ole mikään
sivuutettava se tosiasia, että CNR
"yleisesti omistettu rautatie, pani
pois työstä tänä vuonna 11,534 työ­läistä,
melkein kaksinkertaisesti sen
määrän kuin yksityisesti omistettu
CPR. Nyt hallitus, joka väittää te­kevänsä
kaild;ensa työttömyysprob-leemin
ratkaisemiseksi, ei sano mi­tään.
Rautatieyhtiöt ovat esittäneet kai­kenlaisia
syitä tähän jatkuvaan
työstä pois panemiseen, inutta pää<
syy on automointi.
• • • •, 1
Joitakin vuosia sitteii eräät oi­keistolaiset
ccfrläiset sekä union-johtajat
korostivat toista "suurta
teollisuusvallankumousta" ja kuin­ka
se tulee muuttamaan kaikki. Hc
yrittivät synnyttää sellaisen käsityk­sen,
että suuri "sosiaalinen" vallan­kumous
oli käynnissä j a että auto­mointi
hyödyttää työväenluokkaa.
Tällaisilla väitteillä he hämmensi­vät
työläisten valppauden, sensi
K i r j . W I L L I AM K A S H T AN
jaan, että olisivat herättäneet hei
dät toimenpiteisiin, joita tai-vittiin
heidän työnsä -ja toimeentulonsa
suojelemiseksi.
Nyt eräät teeskcnlevät, että hei­dät
yllätettiin ja johdettiin har­haan.
Miksi yllättyneitä? Auto­mointi
kuten muMt teknologiset ke­hitykset
kapitalismin alaisuudessa,
alkaa ja päättyy monopolien eduk­si
ja ylläpitää sekä lisää heidän
voittojensa määrää. Uusia koneita
asennetaan, mutta ei tarkoituksella
helpoittaa työtaakkaa, vaan lisätä
voittoja. Ei enempää eikä vähem
pää.
Automointi sosialismin vallitessa
alkaa ja loppuu kansan hyvinvoin­nin
hyväksi. Uudet koneet helpoit-tavat.
työtaakkaa. Lisääntyvä tuo­tanto
aiheuttaa hintojen laskun.
Teknologinen kehitys vähentää työ­tunteja.
Luonnollisesti rautatietyöläisnt
eivät ole ainoita, joihin automointi
koskee. Tämä suunta, suuremmassa
taikka vähemmässä määrässä, on
tyypillistä kaikissa suurimmissa to-oILisuuslaitoksissa.
Parhaimmin tä­tä
osoittaa jatkuva korkea työttö­mien
määrä täällä ja Yhdysvallois-
Vapaa Itävallan nuoriso
tä ja huolimatta niistä esteistä Joita
; N i t l ^
'i§lsr|ratfe^
lisyydet^neuvottelujen tietä.tulee me-iiemMti^
ceteenp^^
rauhantahtoa, :tulevat .menettämään
kansojen luottamuksen; Ja lopuksi
heille ei Jää mitään muuta kuin tus-paksAtuakseeh:;
yarsihk
li-
J i
i
Lynkattiinko "sen näköinen?"
rrr^Poplarvillestai Miss. tulleessa uutistiedossa kerrotti in-vii- -
kon vaihteessa,;että eräs 23-vuotias nuorukainen joutui val­koihoisten
muodostaman; roskajoukon^ uhriksi vain sen ta­kia
kun hänen ihonvärinsä on tumma, ja kun eräs nainen
oli sanonut, että hän on "sen näköinen" mies.
•Jt'. Mainitun uutistfedon mukaan kaapujen sisään piiloutu­neetmustasieluiset
.valkoihoiset, tunkeutuivat väkivoimin
erääseen Poplarvillen vanklkoppiin, kaappasivat sieltä 23-
vuotiaan W. C. Parkerin, pahoinpitelivät häntä paikan päällä
ja"^ veivät uhrinsa' meanessään, luultavasti murhaten hänet,
Jcuten amerikkalaiseen'elämäntapaan näyttää kuuluvan.
" Tämä syytön, mies—=- ja tämän- mantereen oikeuskäsityk-
-sen mukaan ihminen'on syytön siihen asti kunnes oikeus­laitos
toteaa hänen syyllisyytensä — oli vankilassa odotta­massa
oikeuskiiulustelua. Häntä syytettiin erään,nuoren äi-
.^iln' rals
tyttönsä, kanssa odottamassa jollekin asialle mennyttä mies-
' tään. Samaisen uutistiedoh mukaan tälle äidille oli tehty '
:^ «i^äkiyaltaa tytön nähden tässä autossa. Myöhemmin raiskauk-
' ^seh uhriksi joutunut nainen oli "tunnettavaksi" tuodusta
miesjoukosta viitannut Parkeriin jasanonut hänen näyttävän
siltä mieheltä, joka hänet raiskasi?
- -T-y Tällä perusteella oli Parker pidätettynä. Se ei mitenkään
. .'Ötrkoita, että hänen syyllisyytensä olisi todettu. .Vielä vähem­män
se oikeutti valkoihoisten muodostaman roskajoukon vä-.
" kivallantyötä häntä vastaan.
.1 Mutta ihmeellisintä kaikesta on kuitenkin se,.että missä
**^öli sheriffi kuusi kertaa laukeavine revolvereilleen, puhu­mattakaan
nyt muista aseistetuista järjestyksen.pitäjistä
ja armeijasta atomipommeineen? Kun Yhdysvallat pyrkii
s ^'Vapauden" ja "turvallisuuden" nimissä koko maailman ko-'
\ vänaamaiseksi sheriffiksi, niin luulisi sen voivan estää lynk-
• i fikfoikset kotimaassaankin, jos nimittäin ''onni, vapaus.ja tur-
- i* Ij.yallisuus" kuuluvat muillekin kuin Wall Streetin pankkii­reille.
o o 8"ö"ö"öTOTnnnrfl"B"fl'fl"ffTJTJinj'7
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
o
o.
o
o'
o
o
o
KSLSLSUUUtJLSUlJlJiSUiSLSLSl^^
F i i a Viila, iSunnyside Rd., täyt­tää
tiistaina, toukokuun 5 pnä 75
vuotta.
Sandra Warjonen, Wanup. Ont.,
täytää tiistaina, toukokuun 5 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
TeoUisiiustyöläistcn
kesldmääräinen palkka
nyt 73.09 viikossa
Ottawa. — Teollisuudessa työs­kentelevien
luku laski viime helmi­kuun
lopulla, mutta, keskimääräi­nen
palkka kohosi vähän verrat­tuna
tammikuussa tänä vuonna ja
helmikuussa viime vuonna makset­tuihin
palkkoihin.
Liittovaltion tilastotoimiston an­tamien
numeroiden mukaan työlli-syysindeksi
laski hehnikuun loppu­puolella
113 prosenttiin 113.7 pro­sentista
tammikuulla..
Teollisuustyöläisten keskimääräi­nen
viikkopalkka kohosi $73.09:iin
$72.34:stä tammikuulla. Viime
vuoden helmikuussa se o l i $70.02.
Yhdysvaltain johtoasema
"epäilyksen ialaisena"
(JatJkoa 1. sivulta)
noitumista, että hän ei ojjallistu
korkeimman ^portaan neuvottelui­hin
ellei hän ole vakuutettu tulok­sista.
Plän oli myös sitä mieltä, että
totaalista: ydinasesotaa' ei syttynee^
Montgomery kehoitti': idän ja Iän-
Tien maita ' sopimaan asevoimien
harventamisesta Euroopassa. Hä­nen
mielestään tämä merkitsisi; Y h ­dysvaltain
j a Britannian asevoimien
vetäytymistä Länsi-Saksasta ' j a
Neuvostoliiton voimien^ vetäytymis-.
tä Itä-Saksasta.
Hän sanoi . olevansa myös sitä
mieltä;^ ettäNATOnv perusteellinen
uudelleenjärjestäminen on tarpeel­linen
j a että NATOn yleisesikun­nan
komentajat ei saisi olla se
suuri j a kaikkivaltias henkilö, joka
hän nykyään on.
Moskova. — Kenttämarsalkka
varakreivi Montgomery saapui tän­ne
tiistaiiltana itse järjestämäl-leen
vierailulle ja-hänelle heti i l ­moitettiin;
että hän tapaa:pääminis-.
t c r i ; : Hrushtshevin iieskivllkkoaa-muna.
Hän astui alaa neuvostoliittolai­sesta'
Pariisista, saapuneesta lento­koneesta
ja .vietti viisi minuuttia
lentoasemalla rupatellen sotaaikai-sen
aseveljensä Neuvostoliitonv ase­voimien.:,
yleisesikunnan
marsalkka V. Sbkolovskyn kanssa.'.
Sodan päätyttyä v. 1945 muodos­tettiin
Itävallassa kurkkien poliittis­ten
suuntau-Sten yläpuolelle nuori­sojärjestö,
jonka tarkoituksena oli
nuoren demokratian suojaaminen.
Sodan ja fasismin aiheuttamien
katkerien kokemusten perustalta
haluttiin muodostaa yhteinen nuo­risojärjestö,
loka yhdistäisi Itäval­lan
nuoret demokratian, rauhan ja
kaikkien maiden nuorten välisen
ystävyyden merkeissä. Siten syn­tyi
Vapaa Itävallan Nuoriso-järjes­tö
(FÖJ). Pian perustettiin kuiten­kin
sOsialidemkraattincn nuoriso­liike,
Sosialistinen Nuoriso, j a Itä­vallan
Nuorisoliike kansanpuolu­een
nuorisojärjestönä. Tämän jäl­keen
perusti myös katolinen kirk­ko
oman nuorisojärjestönsä ja am­mattiyhdistysliike
omansa. Vapaa
Itävallan Nuoriso-järjestä oli ha-joitettu.
FÖJ on kuitenkin pysynyt u.skol-lisena
niille päämäärille, jotka sille
a.setettiin sodanvastaisena nuoriso­järjestönä.
Tehtäviensä ja jäsenis­tönsä
kokoonpanon mukaan ori
FÖJ työläisnuorisojärjestö, joka
"Kapinayritys"
Panamassa; 50-60
miestä osallistui
Panama: — Hallitus ilmoitti sun­nuntaina,
että sen joukot ovat saa
neet •pidätetyksi kolme; miestä jou',
kosta, joka oli saapunut Panamaan
tarkoituksella valloittaa tätä Keski-
Amerikan maata. Samassa ilmoi­tuksessa
sanotaan, että hallituksen
lentokoneista oh havaittu joukon
muita jäseniä.
Armeijan patrullit tutkivat itä­rannikon
aluetta, mutta eivät olleet
kohdanneet kapinallisten pääjouk-koa,;
jonka sanotaan käsittävän 50--:'
60 miestä.
Hallitusminisleri Jose Dominador
yrittää jatkuvasti saada muita nuo­risojärjestöjä
yhteistoimintaan
nuorison erilaisten vaatimusten
puolesta. Muutamin kohdin se on
toiminnassaan onnistunutkin, mut­ta
toisaalta pyritään FÖJ asetta­maan
muiden itävaltalaisten nuori­sojärjestöjen
rinnalla eristettyyn
asemaan. Sen toiminnalle ei anne­ta
valtion tukea eikä sitä ole hy­väksytty
jäseneksi v. 19.53 perus­tettuun
nuorisojärjestöjen yhteis­työelimeen.
Kuitenkin FöJ:n po­liittisen
toiminnan ohella on tär­keä
sijansa nuorison kulttuuri- ja
ajanvietetoiminnalla sekä urheilul­la.
Nuorisojärjestöjen yhteistyöeli-j
n e n samoinkuin kaikkien sen jä­senjärjestöjen
ohjelmissa on taval­la
tai toisella puhuttu maailman
nuorison yhteisymmärryksestä ja
rauhasta. Kuitenkin Itävallan hal­lituksen
antaessa suostumuksensa
maailman nuorison j a ylioppilaiden
VII festivaalin järjestämiseksi
Wieniin alkoivat yhteistyöelin ja
sen jäsenjärjestöt toimintansa fes­tivaalia
vastaan. Erikoisesti kun­nostautuivat
katoliset nuorisojär­jestöt
tässä suhteessa, mutta myös
sosialistinen j a ammatillinen nuori­soliike
j u l i s t i , ettei aio osallistua
festivaalin järjestelyihin. Nuoriso­järjestöistä
vain Vapaan Itävallan
Nuoriso osallistuu koko järjestöko-neistollaan
VII festivaalin valmis­teluihin.
— A.
sa; koneet jatkuvasti ottavat työvoi­man
paikan j a aiheuttaa pysyvän
työttömien armeijan.
Tähän mennessä unionistinen l i i ­ke
ei ole vielä ollut kykenevä val­mistamaan
tehokasta politiikkaa lä
män ongelman käsittelemiseksi.
Brotherhood of Railway and Steam
ship Clerksin varapresidentti Frank
Hall ja Canadian Brotherhood of
Railways and Transport Workersin
presidentti William Smith ovat eh­dottaneet
työstä eroittamismaksua
vastauksena rautatieltä työstä eroit-tamiselle.
Mahdollisesti on käytän­nöllistä
esittää tätä, mutta se ei
koske asian sydämeen.
• •« > »
Koko unionistisen liikkeen tulisi
vaatia työn johdon ja uniöjen neu­vottelua
ennenkuin automointi ot?-1
taan käytäntöön. Tämän periaat­teen
voittamiseksi tarvitaan tarmok­kaita
toimenpiteitä työläisten puo-leleta,
sillä sellainen on tärkeä toi­menpide
työmaan turvaamiseksi.
Tässä ori k.vsymyksessä uniojen oi-kcudc^^
ta päättää siitä nopeudesta,
jonka automointi aiheuttaa j a että
työläisille . jotka aiotaan lomauttaa
tulee antaa työpaikka jossain V i
sessa departmentissa ja jos tämä ei
ole mahdollista, pitää työläiset
palkkalistalla kunnes jotain muuta
työtä.löytyy heille.
Vastauksena täll? vaatimukselle
monopolit voivat itkeä tehtaan joh­don
oikeuk.sista. kuten ne todelli­suudessa
jo nykyään tekevät. Mut­ta
nämä eivät ole jotain "pyhiä" oi­keuksia,
joihin ei koskaan saisi kos
kea; N e päivät ovat menneet, jol­loin
työläiset välinpitämättöminä
hyväks>'vät pakkolomautukset ja
joukkotyöttömyyden jumalan lä­hettäminä.
Jos heille annetaan oi­keaa
johtoa ja saadaan yhtenäisyys
n i in tämä asia voitetaan.
» * •
Automointi on nostanut terävänä
esiin kysymyksen työpäivän lyhen­tämisestä.
Automointi ei ole vain
tehnyt tämän niahdolliseksi, vaan
vieläpä välttämättömäksi. .
Äskeiset kokemukset, kuten rau­tateillä
ja jatkuva työttömyys, joka
johtuu yhden taikka toisenlaisesta
teknologisesta kehityksestä, asettaa
tämän kysymyksen etualalle unioil-le
toimenpiteita varten:
St C a d i a H ^ ^
St; Cathärines. --^ Liaatikkopäiväl
liset. pidetään toukok. 3 piiä kello
12.30 päivällä Weller Parkissa, Sta­rin
toimitalolla. Mrs. Irene Vuori
ottaia vastaan laatikkolahjoltuksia.
Toivotaan' että emännät ottaisivat
tämän huomioon jä koettaisivat lait­taa
taskin maukkaita laatikoita
vointinsa mukaan.
Paljon tarvitaan myös ruokavie­raita
jotka syönnillään avustavat
seuran kassan kartuttamista.
Sitä seuraava juhla on sitten Äi­tienpäivänä,
jota vietetään täällä
toukokuun iO pnä kello 2 iltapäivä!
lä. Miehet tarjoavat s i l l o in kahvit
omatekoisten kahvileipien kera. A i -
tienpäiväivillä siis tavataan.
Täällä pidetyssä silmä-pankkike-räyksessä
teki 85 ihmistä silmälah-joituksen
kuolemansa jälkeen. M i ­nun
mielestäni olisi lahjoittajia voi­nut
olla .enemmänkin, sillä ko. ke­räyksen
suorittanut "leijonaklubi"
ilmoitti että siinä järjestössä on
1200 jäsentä, j a että henkilökoh­tainen
kirje oli lähetetty kaikille jä^
senille. Tulokseksi saatiin siis 85
silmälahjoittaa j a sitäkin on pidet­tävä
tärkeänä tuloksena alueella
missä asuu 60,000 ihmisä. Erään
rouvan kerrotaan saaneen näkönsä
takaisin. Lahjoituksia otetaan edel­leen
vastaan.
Meidän seuramme jäsenyyteen
otetaan myös uusia jäseniä rajaton
määrä ja vanhoja jäseniä pyydetään
huolehtimaan jäsenmaksuistaan mi­käli
ei sitä ole tullut aikaisemmm
tehdyksi. Muistakaa, että "se he.k-ko
ois ken jäisi pois" yhteistoimin
nasta. — Hilda.
Kurjuus henittsä
kirkollistenkin
huolestumista
Toronto. — Keväinen vihreys on
maassa, ja vihreys ön myös herää­mässä
puissa. Tuuli on kuitenkin
tuimaa, salama käy j a vettä sataa
kuivaan maahan.
Juuri sunnuntaina kului erään
saarnajan kiihkeä ääni radiosta.
Hän selosti kuinka osa ihmisistä
joutiJU elämään huutavassa puut­teessa
täällä mahtavassa j a rikkaas­sa
Canadassa, jossa ön kaikkia ta­varoita
yllinkyllil^i Onhan tämä
kiitettävää edistystä kun kiinnite­tään
huomiota ihmisten jokapäi­väiseen
leipään.
Kyllähän näin Suurkaupungissa
on monenlaisia kulkijoita. Yksi
saattaa ajaa loistovaunussa ja toi­nen
saattaa kulkea synkkänä j a toi­vottomana
etsien jokapäiväistä lei­pää
kuitenkaan sitä löytämättä.
Eipä ihme, että joku saarnamieskin
kiihtyy kun moista näkee. Mutta
onkohan siitä kiihtymisestä kurjuu­dessa
eläville apua. — N .
on
ja
Toronto. — Tärmola kutsuu taas
ahkeria käsiä taikoihin sunnuntai­na,
toukokuun 3 pnä. Maukasta
"mojakkaa" kuulema tarjotaan
työnväliin, että sitten jaksaa jatkaa
töitään. Siellä saa samalla nauttia
keväisestä maailmasta, sillä Tarmo-lassa
on luonnon tuoksut, nouseva
nurmikko ja nuputkin aukeavat ja
antavat oman tuoksunsa.
Perjantaina, toukokuun 1 pnä on
vappukabaretti Don-haalilla j a sun­nuntaina,
toukokuun 3 pnä all^n
kello 3 i p . oh Yrityksen kabvisivet'
Don-haälilla. C«
Sitten ensi viikon perjantahia,
toukokuun 8 pnä alkaen kello: 8
illalla' on näyttämön järje^t^ä
näytelmäesitys ja tanssi-ilta,« En­siksi
esitetään kaksi yksinäytöksis­tä
näytelmää j a sen jälkeen alkaen
kello 10 tanssitaan Unton ja,Isäu­kon
soiton tahdissa kello yhteen
asti. . .,../.
CSJ: n Toronton osaston kuukau­sikokous
on päätetty pitää ma^p^n-taina,
toukokuun 4 pnä, kello 8 ip^
Siellä tulee tärkeitä kysymy^iä
esille ja ne on selvitettävä. ^
Vapauden levitystyö ei ole ,v|elä
päässyt täyteen vauhtiin ja olisi
erittäin hyvä, että kaikin pistäytyi­simme
kansalaistemme juttusilla
ja kehoittaisimme tilaamaan, leh­teä.
Se kyllä kannattaa j a se pn
ainoa keino hyvän asiamme edistä­miseksi,
sillä joukoilla on joukko­työtä
tehtävä. — N .
Kiitoskukkia
Yrityksen joukoUe
Windsor.— Kiitos teille — Teron'
ton Yrityksen 27 henkiselle jouklni-e^^
lle — kun vihdoinkin saa\fnitt3
ilahduttamaan meitä Windsorin ^a
ympäristön suomalaisia. Kiitos
myös tytöille siitä k u n autoitte mi­nua
kahvitarjoilussa haalilla j a ' sit­ten
vielä tässä kotona. Oli todella
hauska nähdä teidät koko joukkona
vielä tässä kodissamme. Olisin n i in
mielelläni "passannut" teitä -kaik­kia
vaan aika jä kaksi kättä eivät
siihen riittäneet, joten jouduitte
auttamaan itse itseänne j a toisian­ne.
Olen aina ollut ylpeä Yrityksen
jäsenistä; he ovat aina olleet "reip­pauden
esikuvia, jotka eivät nyt­kään
passausta kaivanneet. Uskon
heidän olleen meillä kuin kotonaan
sillä olenhan tuntenut heidät lap­sesta
alkaen, vaikka nyt asunkia
kauempana. Toivotamme sitkeyttä
j a tarmoa eteenkin päin Yrityksen
joukolle — j a jos e i ennen niin
Suurjuhlassa tavataan. Kiitos käyn­nistänne.
— Martha j a Frank Laak­so.
; •
doni pituus on toista kilometriä,
Bazan sanoi, että ^pidätetyiltä löyJ el| 1.300<metriä, korkeus 167 met-detyistä.
asiapapereista v . päättäen
kaksi pidätetyistä o l i . kuubalaisia
ja kolmas panamalainen. ,
Bazanin ilpfioitus tuli samanaikai­sesti
kun varakas panamalainen
Roberto Arias, joka on brittiläisen
balettitähti Margot Ponteynin puo^
liso, odotti Brasilian lähetystössä
lupausta, että Panaman hallitus ta-v
kaisi hänen turvallisuutensa: jos
hän matkustaisi ilmateitse Brasi­liaan
poliittiseen pakolaisuuteen. -
41 vuoden ikäistä Artasia syyte­tään
Panaman hallituksen .kukista-misyrityksestä;
Hänen' 39 ' vuoden
ikäinen vaimonsa ota myt -^takaisin
Britanniassa sen- jälkeen kun hä­net
vapautettiin viime . v i i k o l l a i j o lv
loin hän vietti käksi yötä vankeu­dessa
epäiltynä osallistumisesta
salajuoneen.
Sunnuntaina tiedoitettiin, että
hallitus on lähettänyt 2,000 kansal-liskaartilaista:
vuoristoiselle '"hyök­käysalueelle".
Hallitus väittää, että maahan tun-^
keutuneet oliyät saapluneet 55 ja-,
Grand Coulee ja toinen sen lisäksi
: Valtavan suuri Grand Coulee-pa-to
Columbia joessa; Yhdysvalloissa,
on yleiseslitunnettu suurlaitos; Pa­ria:
gen rakennustöihin ryhdyttiin
vuonna^l933 j a 'se valmistui noin
kahdeksassa vuodessa eli v. 1941.
Pate^auttaa' keinokastelua: j a :.sen
kontrolloima vesi kehittää .1,900
,000 K W sähköä.
Tämä mahtava laitos tuli mie­leemme
lukiessamme viikon; vaih­teessa
New York Times Servicen
kirjeenvaihtajan Max Frankerin
Moskovan uutistietoa missä sano­taan
mm: "Seuraavan seitsemän
vuoden aikana Moskova käyttää
Siperian^ kehittämiseen neljä rup­laa
jokaisesta kymmenestä ruplas­ta
minkä se (NL) sijoittaa pää­omia.
Patoja, jotka kehittävät
kaksi kertaa enemmän sähköä kuin
Grand Coulee, timanttikenttiä, mit­kä
tuottavat enemmän kuin, Bel­gian
Congo, kivihiiltä ja terästä
jotka si\/uuttavat Ruhrin unelmat
— nämä eivät ole unelmia—vaan
projekteja . . ." •
Kerrottuaan sitten, että Irkuts­kin
kaupunkiin. ^Siperiassa; päästy­ään
hSnen täytyi maaliskuun, puo­lan
pituisella' aluksella rantaaa JJI •i.väl ssä, muuttaa mielensä vahvan»
iäliteneel siitä sisämaahan. /^^^ jalvllh^^^ toteaa l y - ;
hyesti: " J a seuraavan kahden: v i i
kon aikana oli, myös luovuttava
aika monesta käsityksestä Siperiasi
ta ja sen asukkaista."
Tämä sellaisenaan sopii erin-omhisesti_
L: myös niille kansalaisil­lemme,
jotka olettavat vieläkin, et­tä
Siperia on: samanlainen jumalan
hylkäämä kansojen vankila, mikä
s e - o l i ennen 'Vanhaan tsaarien:ai-
'kana:^
Selvää tietenkin onr~että Sipe­r
i a l l e on : samantekevää mitä; suor
malaiset, canadalaiset j a muut ul­komaalaiset
siitä ajattelevat. Sa­noohan
; venäläinen sananlaskukin^
että "koira haukkuu, mutta juna.
menee."
Mutta kaikille niille, jotka eivät
halua pettää: itseään, eivätkä: elää
pimeydessä siitä mitä todella "on
maailmassa tapahtumassa,'on hyö­dyllistä
katsoa tosiasioita suoraan
silmiin.
K i i n New York Timesin kirjeen­vaihtaja-
sanoo,; että: Siperiassa •: ra­kennetaan
; seitsemän: vuoden , aika­na
niin paljon patoja, että siten
saadaan kehitetyksi kaksi kertaa
enemmän sähköä mitä tulee Grand
Couleen padosta, niin se on jota­kin'sellaista,
mitä ei voida sivuut­taa
olkapäiden kohauttamisella.
la kuri"'samainen', porvarillinicn
kirjeenvaihtaja haluaa antaa tosi-peräisen
kuvauksen siitä, mitä Si-
. periassa on todella tapahtumassa^
hän ci puhu edes puolta :> sanaa
propagandistien yleisesti jauhamas­ta
"pakko-, tai orjatyöstä",: vaan to-teaai
että N L käytää '^Siperian ke-;
hittämisen hyväksi neljä jokaisesta
kymmenestä ruplasta, mikä siellä
pääomia sijoitetaan nyt menossa
olevan s e i t senvuotissuurinitelman
aikana.
Pitkässä: ja todella .tietorikkaassa
kirjoituksessaan mr. Frankel infor­moi
lukijoitaan Siperian:^asioista,
mxBt seuraavasti: « ^. "
"Uralien takaisesta tarunomai­sesta
maasta; minkä maailma tun-
.tee. epämääräisesti :Siperia-nimejlä,
rakennetaan nyt tiutta maailmaa,
Siitä tulee neuvostomaa,, minkä
Uuden Maailman pioneerien Yuko-nissa,
Washingtonissa j a Canadassa
täytyy huomioida.
"Uraalcilta, mistä Aasia, alkaa,
Beringinmereen, mihin Alaska
päättyy, suurenmoisella maa-alu­eella,
mikä on l V i kertaa Yhdys­valtoja
" suurempi, ön unelmia
enemmän rikkauksia . . .
Mitä .maailma sanoo Siperiaksi,
se: on ^teknillisesti paljon käsittävä
alue: Uraalit, Länsi-Siperia, Itä-Si­peria,
Neuvostoliiton Kauko-Itä . . .
Se muodostaa yhden kahdennen­toista;
osan maapallon pinta-alasta,
mutta;ivielä siellä eii ole muuta kuin
yksi sadasosa maapallon, väestöstä
Tällainen on, todellinen Siperia.
Allekirjoittaneellakin i o l i " v u o s i sit­ten-
Moskovan'-maatalaiusnäyttelyssä
mahdollisuus nähdä pienoiskuva
tästä suurenmoisesta pioneerialu-eesta,
minne virtaa nyt maanviljeli­jöitä;
kaivosmiehiä^ tekniikkoja ja
kaikenlaisia ammattilaisia jatku-;
vasti.
"Superian lakeus on suuri!' ku­ten
olemme j o eräästä hyvin tuh-netusta
laulustakin oppineet.. Mutta:
kuinka paljon siellä: on kehitetty
maataloutta ja vuoriteollisuutta;:
miten Siperiasta on tulossa monin­kertainen
Ruhr j a paljon riitiufö-kin,
se ei ole vielä tunkeutunut-kaikkien'
täkäläisten kansalaista*
me eikä muidenkaan canadalaiateh
tietoisuuteen! "Tosiasiassa on j j h ^
rattu -miljoonia dollareita propa­gandaan,
j ^ k a tarkoituksenä^^ön
ollut pitää ihmiset pimeydessä näil­täkin
tiimoilta. /
Yllämainitun.Max FrankelinTku-vaus
Siperian valtavasta kehityk­sestä
t u l i k in varmaan suurena yllä­tyksenä
Timesin miljoonille luki­joille,
joille on "opetettu", että
Siperia on v a in kovien pakkasten^
ikuisen jään ja loputtoman orja­työn'mustaa
kolkkaa.'
Mutta Vapauden lukijoille,'~ jot­ka
ovat voineet seurata tapahtji--
mien^tosiperäistä: kehitystä myös\:
Neuvostoliitossa — hänen kuvaidc-sensa
ei luonnollisestikaan tullut
yllätyksenä — vaan jo ennen saatu­jen
tietojen vahvistajana. Sivu­mennen
sanoen tässä^on yksi lisä­syy,
miksi henkilön kannattaa tila­ta
Vapauden, vaikka,hän olisi eri
mieltä lehtemme toimituspolitiikas-'
ta yleensä."" "Tieto on voimaa" i|a,
tietoja on otettava sieltä; M mistS
niitä saadaan — Känsäkoura.