Vapaus, April 22, 1961

              r \
Sivu 2 ' Lauantaina, huhtik.,22 p. — Saturdäy, April 22, 1961
V A P A U S
OtStu of ^nimlsfi'; Canadians.-:Es>
tatllished<Nov. 6, 1917. Authorized
as; ieeooa^ by the 'Post
OfjTioe.'Department,.'Ottawa. Pub-llflhrt
•ötftpg.jCifeddyii^^^^^T^
Tbräsdays And^^fl£nlmbyVapa^us
PnMtehlngjt?ogi^tqiy yltji-, at 100rl02
ShBJ 6t. W.. Sudbuiry. Ont.. Canada.
Teleptaones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editoria! Office OS. 4-4265. Mnnagei
E. Suksi. Editor .W. EiiEluiu^. MtMlin^ Hdv6rtising ratea. upon-appllCTttgn.
Pranslation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Ganadassa: " 1 vk. 8.t)U f kk. 4^5
^dysvaUoiss»: l.vk. 9X0 jBrklc i |0
luomessa:' 1 vk. 9.50 K kk. 5^25
Työttömien mar$$i Ott^waan
• Samalla kun liittohallituksen viralliset tilastotiedot osoit-,,
tavat, että Ganadassa oli maallskiiuiisa 705,000. työtpijtä.'vai- •
miftuvat Gahadan työttömät suurisuuntaiseen työttömien
ija^jss|inj johkä tavoitteena "on esittää mahdoilisimmän voi-,
nia^ työttömien vaatimukset vallitsevien^losuhteiden
. piaya^tamiseksi. Työttömät menevät OttaWaan ensi maarian-taibft,-
huhtikuun 24 pnä. \ ^ •
h ;^Valmistelut tätä työtötmien marssia varten ovat olleet
käynnissä jb useita viikkoja. Esimerkkinä mainittakoon, että
yl^is^än ,T^^ menee silloin pttawaan ar-yi9Jt^
p^^^ edustajaa ja edustajia tulee monista muista
kaupungeista.
• Tämä työttömien marssi Ottavvaan palauttaa: mieleen
"Rautakorko-Bennettin" aikaiset ^^nälkämarssit": Yhteistä
näiUe - onkin voimakas taisteluhalu. Eroa on Bennettin ja
päaniinistpri Diefenbakerin aikaisilla- työttömien marsseilla
kuHei}ikin'§ikälii että työttömien marssiin osallistuu nyt myös
"työssaoie.vien työläisten, eri ammattiyhqlistysteh edustajia,
ibtavästoin "suurina, nälkävuosina" työttömät joutuivat
kamppailemaan yksinään ja siis paljon vaikeammissa olo­suhteissa.
Nyt voivat työttömien marssin järjestäjät — työs­säolevien
apuun;luottaen — kerätä varoja siten, ettei näitä
pi&iä matkoja tarvitsei suorittaa aivan jalkapatikassa, vaan
voidaan käyttää hyväksi liikennelaitoksen palvelua, kuten
työläisten tuleekin voida käyttää. •
f Myös nyt järjestettävän työttömien marssin laajuus hei­jastaa
tätä muuttunutta tilannetta. Eräitten arviointien mu­kaan
tähän työttömien Ottawan matkaan osallistuu kaiken
kaikkiaan noin 3,000 henkilöä aina Toronosta Vancouveria
saakka! Uutistiedot osoittavat myös, että vaikka tämän Ot­tajan'
marssinv johdossa on useimmilla paikkakunnilla työt­tömien
omat järjestöt" niin ammattiyhdistykset ja muut työ­väenjärjestöt
sekä oikeudentuntoiset kunnallishallintojen
edustajat antavat moraalisen myötätuntonsa ja aineellisen
tukeensa tämän matkan toteuttamiseksi. Me puolestamme
vdimme sekä yksilöinä että järjestöjen kautta tukea työttö­mien
taistelua elinoikeuksiensa puolesta sillä loppukädessä
^tässä on kysymys kaikkien työläisten eduista ja oikeuksista.
I Vaikka työttömien lukumäärän sanotaan vähentyneai
14,0Qb:lia hengellä siitäj mitä se oli helmikuussaj eli 705,-
Q0Ö:een, niin nyt- (maaliskuussa) oli kuitenkin vielä 96,000
työtöntä enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten —
ja 68,000 enemmän kuin mitä oli entinen sodanjälkeinen en­nätys
(1958).
I Ja vaikka pääministeri Diefenbaker sanoi näkevänsä
"purkan takaa" joitakin merkkejä tilanteen paranemisesta,
niin taloudelliset tosiasiat ovat kuitenkin kaikkea muuta
kuin-äahduttavia.
" ' ^ Tilastotiedot osoittavat^; että rautatievaunujen lastaus on
edeUeen laskusuunnassa ^ ja se on erehtymätön merkki sii-t^;^^
ttä/liikemaailma ei ole elpymässä, vaan laskusuunnassa.
' Huhtikuim 7 pnä päättyneen viikon aikajfta lastattiin
keskimäärin 8,542 jimavaunua päivässä. Se oli; vajaa 1 pro-söhttia
pienempi määrä kuin edellisellä viikolla ja' peräti 7.3
prosenttia- pienempi kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
Kaiken kaikkiaan on tänä vuonna lastattu 806,197 junavau­nut,
bllen kokonaismäärä 11.3-prosenttisesti pienempi kuin
vastaavana aikana edellisenä vuonna.
Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta voitaisiin esittää sa­mansuuntaisia
tilastotietoja eräiltä muiltakin tärkeiltä teol-li^
usäloilta. Esim. sahatun puutavaran ja ratapölkkyjen tuo­tanto
väheni 2-prosenttisesti, jne.
Kaikki tämä viittaa siihen, että työttömyystilanne tulee
olemaan edelleen erittäin kireä. ~
* * *
/ Tässä tilanteessa yrittää suurpääoma sälyttää työttö­myystilanteen
koko taloustaakan työtätekevien kannettavak-siv
ja juuri se vaatii päättävää esiintymistä sekä työssäole-vilta
että työttömiltä. Työttömien toimesta vaaditaan maan­laajuisesti
ja melko yksimielisesti työttömyysvakuutuksen
myöntämistä niin kauan kuin henkilö joutuu vastoin omaa.
tahtoaan olemaan työttömänä. Työttömät vaativat sellaista
hallituspolitiikkaa, että Canada voisi myydä maatalous- ja
teollisuustuotteitaan Kiinalle ja muille maille, mistä maam­me
on nyt eristettynä Yhdysvaltain johtaman "kylmän so­dan"
johdosta. Työttömät "tukevat ammattiyhdistysliikkeen
vaatimuksia palkkojen korottamiseksi ja työviikon lyhentä­miseksi.
Sen lisäksi vaaditaan lapsilisien korottamista aina­kin
50-proSenttisesti ja $75.00 kuukausittaista vanhuudenelä-kettä
65 vuotta täyttäneille.
I Yhteistä näille kaikille vaatimuksille on se, että niiden >
toteuttaminen vähentäisi nopeasti "ylijäämävarastoamme" ja
antaisi siten uusia työmahdollisuuksia tuhansille työttömille.
Ulkomaankaupan tehostaminen vähentäisi nopeasti ylijäämä­varastoja,
Samoin tapahtuisi silloin jos työläiset saavat par
rampaa palkkaa, fjymarit suurempia tuloja ja»jos_eläkkeitä
jä lapsilisiä korotetaan niin että' tavallinen kansa voi ostaa
jä kuluttaa niitä tavaroita, jotka makaavat nyt varastoissa
—1. ei "liika^luotannon", vaan' kansanjoukkojen ostokyvyn
heikkouden vuoksi. " i -
; Toivottaessamme tuulta purjeisiin työttömien matkalla
maanantaina, toivomme myös, että täkäläiset kansalaisemme
tulisivat puolue- ja muista rajoista piittaamatta antamaan
yhteisen ja yksimielisen tukensa vaadittaessa työtä työttö­mille
ja yleensä sellaiäta hallitusohjelmaa, mikä lisäisi työl­lisyyttä
tuntuvasti.
B3J^. ARKApV VASILJEY
Huhtikuun 22 pnä 1961 on Vladi
mir Iljitsh Leninin, Neuvostoliiton
1^ Neuyo^toliifon Kommunistipuo-:
ij^e(^n perustajan, syhtyinan 91 • vuö-
;ipliivä.. Neuvostokansa jiihlii tätä
.•fosipäivää jokainen AOiosi.
' Vladimir Lenin oli ajattelija,
nero,^tiedeniies ja suuri proletaaii-ydlankumouksellinen.
Hänessä pef-ionbitliir
Venäjän 'kaikkein etumai-slmnian
lupkap, jonka-johtaja hän
oli, ,Juoya voima. Ifänen koko $an-karilUnen
elämänsä, joka oli jjyhi.
tetty laiatejuun kaikenlaisen yhteis­kunnallisen
riiston polstamiselcsi,
jiäämäärä on saavutettu raatajijen
onneksi.
Lenin näki Venäjän työväenluo­kan
ja vallankumouksellisen kansan
voiman yhdistyneessä puqlueessa
Leiiui valoi hänen loppui^iattoman
voimansa ja taitonsa puoluibeseensa,
joka luottamuksella on johtanut
kansan läpi kahden ' vallankumouk
senniyrskyn ja kruunasi voiton so-siaiistisessä
vallankumouksessa lo­kakuussa
1917 ensimmäisen sosia
listinen valtion 'perustamisessa.
Minä en yliarvioi jos sanon, että
meidän neuvostorealismi on' yhdis
tetty Leninin nimeen. Jokaisessa
Neuvostoliiton työläisten, talonpoi­kien
ja sivistyneistön perheissä
lapset oppivat tuntemaan Leninin
varhaisesta ikävuosistaan saakka.
Neuvostoliitossa vierailleet olko
maalaiset sanovat, että Leninin ku­va
oh yleinen kodeissa. .Tämä ei
johdu pelkästä velvollisuudesta,
vaan kunnioituksesta miehelle, joka
koko elämänsä ajan taisteli ihmis­ten
vapauden ja onnen puolesta.
Eri tavalla eri henkilöt ovat tul
leet käsittämään Leninin nerouden,
mutta kaikki ovat tulleet samaan
joI>topäätökseen: tämän ihmisen sy­vään
ihailuun. Monta kertaa olen
puhunut leninistä vanhempien ty«^ talonpoikaispankil-laisten
kanssa ja jokamen kerta
haastattelevani kasvoille on ilmes - • .
tynyt hymy ja helposti havaitsee Nykyisiä kyliä ei voida verrata
kcinka liikutettu hän on muistel. " " h i n kyliin, joita oli ennen va!-
lessaan häntä. Tämä on ymmärrei- lankumousta NimeUä 'kylä" on
tävää. Leninin puolue vapautU kokonaan eri merkitys nykyään,
työväenluokan kapitalistisesta viis Kun matkustaa läpi maamme ja
tosta. Vanhempi sukupolvi muistaa "äkee kollektiivitalonpoikien kun-vallan
hyvin sen mitä nuorempi npUisia asuntotaloja ja heidän hy
neuvostbnuörukainen ei tiedä ^ vinvoipaa elämää, joukon nykyai-työttömyyden,
kaikkein kauheim' kaisia maatalouskoneita ja trokeja,
mai» kohtalon mitä ihminen voi karjatalouksia ja tieteellisesti hoi-ödottaa.
Otan esimerkin omasta dettuja peltoja, niin silloin käsittää
perheestäni. Kun synnyin 1907 kuinka Lenin oli oikeassa kun h|n
isäni oli työttömänä kuosi kuukaut-' sanoi, etja vam kollektiivinen .t;^ö
ta jä kon hän ei löytänyt työtä'Ja Johto vapauttavat,, talonpojat
kaupungista hänen täytyi mennäj Puutteesta,
na muistavat Leninin ystävällisesti
hymyillen.; Me ymmärrämme sen.
Yksi ensimmäisiltä dekreeteistä
minkä Lenin allekirjoitti Neuvosto-lii,
ton varhaisimpina päivinä oli
maädekreetti, jossa määrättiin
suurtilanomistajain maiden pakko
luovutus ilman korvausta ja niiden
antamisen kansalle. Lokakuun val­lankumous
ensimmäisen kerran his­toriassa
vapautti Venäjän kansan
maavelasta. Ennen vallanku>mousta
etsimään työtä kylästä, joka oli 100
mailia rautatiestä ja 500 mailia
kaukana perheestään.
Kuten työläiset talonpojatkin ai
Oikeuden ja järjen voitto
r Havannasta Kuubasta torstaiaamuna saapunut tieto sii­tä,
että vastavallankumoukselliset interventiojojukot on murs-
Icattu 72 tunnin kuluttua siitä, jolloin ne kuljetettiin meri-ja
ilmateitse ulkomailta Kuuban rannikolle,, oli kahdesta pe-riis^
stäeritfein lämpimästi'teryetullut uutinen:
. ' Murskatessaan ulkomailta "vijentitayafana" Kuubaan
t u i k u t vastavallankumoukselliset voimat, Kuubsui^iansa ja
seli^;^ vjallankumouähallitus saavuttivat tärkeän voitQn myös
itsj? oikeudellekin. Jos vaätavallankumoukselliset olisivat voi-;
neet kukistaa pienen K^uuban suuren Yhdysvaltain imperia­lismin
myötätunnolla ja tuella,
niin se olisi tarkoittanut vää­ryyden
voittoa oikeudesta —
se olisi ollut osoitus siitä^ että
raaka voimapolitiikan voitto
heikommasta on sittenkin to­teutettavissa,
jos on kyllin pal­jon
julkeutta ja hyökkäysha-lua.
Mutta kun pieni "David"
voi menestyksellisesti puolus­taa
omaa maataan ja omaa
kansallista vapauttaan suurta
"Goljattia" vastaan, niin silloin
sai samalla kertaa oikeus Vbi-ton
vääryydestä, edistys voiton
taantumuksesta ja itsenäisyysr
asia voiton imperialistisesta
sorrosta.
— Samalla kertaa on avoi­mesti
tunnustettava, että Kuu­ba
saavutti tämän sumrvoitton-sa
maailman yleisen mielipi­teen
aktiivisei^ painostuksen
avustamana. Asiallisesti pu­huen
koko maailma, aina Yh­dysvaltain
läheisimpiä liitto­laisia
myöten, korotti äänensä
joko välittömästi Kuuban puo­lesta
tai ainakin varoittaak­seen
Pentagonin sotaherroja
suorasta sekaantumisesta Kuu­ban
sotatoimiin. E i ole hituis-takaan
epäilyä siitä, etteikö
tällä maailman yleisen mieli­piteen
painostuksella ollut vis­si,
järkiinnyttävä vaikutus
Pentagoniin, ja ^iltä pohjalta
on. syytä sanoa^ että Kuuban
tasavallan voitto ulkomailta
maahantuotetusta vastavallan-kuniouksellisista
edustaa myös
suurta järjen voittoa.
Me puolestamme liitymme
niihin hyvää tarkoittaviin ca-nadalaisiin,
jotka iloitsevat sii­tä
etta pieni Kuuba selvisi
voittajana tästä koettelemuk­sesta
ja voi siten säilyttää kan­sallisen
itsenäisyytensä! Me
toivomme myös että liittohalli­tuksemme
osaa v ^ ä asianmu­kaiset
johtopäätökset tästä ta-p^
tumasta jä järjestää entistä
läheisemmät diplomaattiset ja
lui^alliset kanssakäymiset
Kuuban kanssa sekä Kuuban
että Canadan yhteiseksi eduk-'
si. .
Ei kukaan voi verrata 'Vanhoja
kyliä c<usiin eikä kukaan voi ver
rata niitä tehtaita ja verstaita mitä
perittiin kapitalisteilta niihin tuo­tantolaitoksiin
mitä on noussut
neuvostovallan aikana. Syvästi luot­taen
tulevaisuuteen LeniniUä oli
tapana sanoa, että meidän runsaat
luonnonrikkaudet ja työvoima ja se
tavaton energia, jonka sosialistinen
vallankumous on nostattanut antaa
kaikki voimanlähteet luoda hyvin­voivan
ja kukoistavan sosialistisen
tasavallan. Leninin horjumaton
luottamus vapautettujen ihmisten
luovaan voimaan sytyttää miljoo­nissa
uuden yhteiskunnan ihmisis­sä,
joiden lippuun on kirjoitettu
"Ihmiset ovat veljiä keskenään",
luovan hengen.
Vallankumouksen jälkeen työtä
tekevistä ihmisistä tuli valtionsa,
tehtaittensa, rautateittensa ja
pankkiensa omistajia ja he rupesi­vat
toimimaan käytäAnöllisellä ta­valla.
Vanhat laitokset, jotka voi­tiin
panna käyntiin ja nykyaikais-tuttaa
säilytettiin, mutta ne eivät
ole tyypillisiä Neuvostoliiton teolli
suuslaitoksille. Toteuttaen Lenin­in
neuvoa raskas teollisuus kehitet:
tiin. Valoisat, ilmanvaihteilla, en­si
luokan välineillä ja automaatti­silla
koneilla varustetut tehtaat
ovat luonteenomaoisia nykyisille
neuvostoteollisuu«Iaitoksille.
Lepin oli uneksija sen sanan
korkeimmassa mielessä.
Niinä päivinä kun maamme koki
sanoinkuvamattomia vaikeuksia ja
käytiin tais^fluaulkolaisia sekä si­säisiä
vallankumouksen vihaajia
vastaan Lenin ei koskaan menettä­nyt
uskoaan ihmisten. Jotka olivat
katkoneet yksinvaltiuden kahleet,
luovaan nerouteen. Kirjassaan
> "Venäjä varjossa", jonka Herbert
Wetis kirjoitti Neuvostoliittoon v.
1920 tehdyn vierailumatkan'jä Le-ninin-
tapaamisen jälkeen, sanotaan,
että vaikka Lenin marxilaisena hyl­kää
"Utopian", niin lopuksi hän on
itse utopian uhri, sähköutopian.
Voiko kukaan kuvitella, jatkaa
Wells, rohkeampaa suunnitelmaa
tuossa suuressa latteassa maassa,
jota peittävät suuret metsät, jossa
asuu lukutaidottomat talonpojat ja
joka on ilman vesivoimaa, ilman
harjoitettuja teknikoita ja jonka
kauppa sekä ieoUisuus on melkein
romahtanu4? Mitä hyvänsä maa­gillista
lasia tuijottäisiin en näe
Venäjällä tulevaisuutta, mutta kes­kikokoinen
mies Kremlissä on va­rustettu
sellaisella laiijalla.
- Mitä hyvänsä tämä fantastisten
ja mielikuvituksellisten novellien
kirjoittaja ei käsittänyt oli selvästi
nähtävänä Leninille, joUa oli oppi.
neen lahjakkuutta ja uneksijan toi-vorikkautta,
joka ei uskonut ihmei­siin,
mutta tieteeseen ja vapautetu.i
kansan rajattomaan voimaan. Ja
hän oli oikeassa.
Seuaraten Leninin viitoittamaa
tietä neuvostokansa Leninin kom­munistisen
puolueen johdolla on
saavuttanut suunnatonta menestys
tä sähköittämisen, teollistamisen ja
tieteen aloilla Neuvostoliitto lä­hetti
ensimmäisen maan satelliitin
ja avaruuslaivan, rakensi ensim­mäisen,
atomivoimalaitoksen ja en­simmäisen
atomivoimalla käyvän
jäänmurtajan.'
Neuvostohallituksen perustami­sen
päivänä ensimmäiset sanat mitä
Lenin sanoi oli pyhitetty rauhalle.
Ensimmäinen dekreetti, jonka
L^nin. allekirjoitti, oli rauhan de
kreetti, jonka toinen neuvostojen
kongressi hyväksyi yksimielisesti
lokakuun 26 pnä 1917. Tässä de-kreetissä
sanotaan, että neuvosto
hallitus, julistaa mitättömäksi kaik­ki
sopimukset J a kehoittasi sotivia
kansoja ja niiden hallitukia teke
mään' heti aloite neuvotteluista:ja
allekirjoittamaan, yleisen, : oikea­mielisen
ja demokraattisen rauhan.
Me puhumme Leninin ' rauhalli­nen
rinnakkaiselon periaatteesta,
joka p^ru^tu-u rauhan periaatteelle
Dekreetissä sanotaan,' että sota on
nahirt rikos ihmiskuntaa vastaan.
Tuomiten sodan riitaisuuksien" rat­kaisijana
Leninin dekreetti asetti
uuden~ periaatteen kansainvälisille
suhteille ja ajatuksen, että erillaj-set
yhteiskuntajärjestelmät voivat
elää rinnakkain. '. , ' •
Leninin rauhallisen- rinnakkais
elon periaate on ollut Neuvostolii
ton ulkopolitiikan kulmakivenä
Neuvostoliiton syntymisestä asti.
Nykyään pääministeri Nikita S.
Hrushtshev,jola'neuvostokansa ai­van
oikein pit"ä Leninin vskolli
sena seuraajana, vä~,ymdttömästi
toteuttaa tätä politiikkaa.
Lähellä Punaista toria,; jossa on
Leninin mausoleumi, sijaitsee van
ha tiilistä rakennettu talo. Se on
Leninin Ke-^kusmuseo. Siinä käy
ainä vierailijoita. RyhrAä koulu
lapsia tulee kävellen varpaillaan ja
seuraten ohjekirjaa. Korkeakoulu
laisia yrittäen lukea keltaista pape
lia, jonka Lenin on käsin kirjoit
tanut. Siellä voi nähdä työläisiä
ia talonpoikia kaukaa pohjoiselta,
puolitropiikista, kaukoidästä taikka
aurinkoisista Keski-Aasian tasaval
loista; taikka mahdollisesti vierai­lijoita
Kiinasta, Yhdysvalloista,
Ranskasta, Intiasta taikka monista
muista maista eri puolilta maail
maa..
Vierailijat kuluttavat paljon ai­kaa
: Leninin persoonatavaroitten
katsomiseen. Niihin mm. kuluvat
legendaarinen meriruohosta tehty
lakki, huonosta kankaasta tehty
takki, jonka reikiä on paikannut
hänen vaimonsa Nadezhda Konstan-tinova
Krupskaja Reiät ovat kuu
lan reikiä kun Lenininä ammuttiin
elokuussa 1918.
Jokainen neuvostokansalainen,
olipa hän mistä osasta\maata ta­hansa,
sanovat yhden sanan: Lenin.
Saatte olla varma, siitä, että näette
hymyn heidän kasvoillaan. Se joh­tuu
siitä, että Lenin elää heid-nn
sydämissään.
Avimusjennoii takana on
kokonainen tiedemiesarineija
Eichmannin syytekirjelmän
11 raskastiii 1<:phta<i
.Jernsalencrv—' Täydellinen syyte­kirjelmä
Adolf .'^Eicduttaiiiilk^^^
on 2^500 sanan mi]ttaineni Pääsyy(r--
teet .ovat; lyhypsti tenxijttimä seuiaa-
Moskova. — Juri Gagarin on
epäilemättä, suorittanut sankari­teon,
mutta hän ei ole tehnyt sitä
yksin, kirjoittaa Tajsln tieteellis­ten
kysymysten huomioitsija
Oleg Gagarin.
Avarqusaluksen suunnitteluun,
ja rakentamiseen on osallistunut
valtava määrä tiedemiehiä,, insi­nöörejä,
teknikoita ja työläisiä.
Avaruuslentäjän valmentamiseen
osallistui eri alojen asiantuntijoi­ta:
lääkäreitä, tähtitieteilijöitä,
fyjtikkoja, rakettitekniikan asi­antuntijoita
ym.
Avaruuslennolle valmentautu­minen
ei rajoittunut yksinomaan
sopivien henkilöiden valintaan.
Heidät oli koulutettava kaikessa,
mikä on välttämätöntä avaruus­lennon
asettamien tehtävien täyt­tämiseksi.
-
Paitsi sitä; että avaruuslentäjältä
vaadittiin erinomaista terveyttä ja
kontoa, oli kiinnitettävä myös huo­miota
psykologiseen valintaan. Vält­tämättömiä-
olivat harjoitukset, jot­ka
koskivat elimistön kestävyyttä
ja painottomuustilaa. Avaruuslen-täjäkandidaattien
oli jo Maan pin­nalla
tutustuttava avaruusolosuhtei-siin.
•.
Avaruuslentäjälle oli opetettava
myös . avaruusaluksen laitteiden
käyttöä ja taitoa määritellä ava­ruusaluksen
sijainti. Vain pitkä­aikainen
ja perusteellinen valmen
nus turvasi tavoitteen onnellisen
suorituksen.
MIKROMAAILMA AVARUUS­ALUKSESSA
— Avaruuslennolla oleva ihmi­nen
joutuu suorittamaan aineen­vaihduntansa
suljetuissa olosuhteis­sa,
totesi neuvostoliittolainen bio­logi
Anatolij Nitshiporovitsh.: On
todettD, että vuorokauden aikana
ihminen käyttää lähes 700 litraa
happea ja hengittää ulos ^lähes 600
litraa hiilidioksiidia. Avaruuslentä­jä
tarvitsee vuorokaudessa vähin
täin kilon verran. ravintoa ja kaksi
litraa vettä. • Lyhyen lennon aikana
ihmisen tarvitsemat olosuhteet voi­daan
turvata Maasta käsin.
Avaruuslaivaan voidaan luoda
mikromaailma, jonka olosuhteet
Jatkuu sivulla 4^
vat:
1) Vuosjlna 1939—45 vastaaja- suo­ritti
tekoja, jotka merkitsevät rikok­sia
juutalaiskansaa kuiltaan, sur-imaamalla
lylidessä muiden kanssa
••nijoonla juutalaisia.
• Tämä tapahtui tuhoamisleireillä,
jotka oli" perustettu ja järjestetty
.oukkomurhia varten: -
'Tätä_varten perustettiin inyös»;ns.
FJnsat«gru|^eneifa*|--p- rläjpj^te^tyjä
joukko-osastoja i jU^ia]aisvä^stöa "Ääji
• vittämiseksi sukupuuttoon — avullal
joita selitettiin Itä-Eurooppaan SaK-
.3an miehittämän maihini —
Tuhlaamista tapahtui myös työlei­reillä
Saiksassa ja miehitetyissä mais­sa,
missä juutalaisia orjuutettiin,
•käännytettiin nälkään ja kidutettiin
Tätä toteutettiin lisäksi Järjestä­mällä
paikkakunnittain juutalaisten
kokoamisia Ja siirtoja raaoin ja epär
'.nhimlllisin keinoin Saksassa ja muis-
•:a "aksslimaissa" sekä näiden mie-
::ii;tämUlä alueilla. , _
Syytetty oli mukana tässä toimin-nas
a ollessaan salaisen valtionpolii-sin
Gestepon juutalaisosaston pääl­likkönä
Berliinissä ja v. 1944 erikoi­sen
Eichmann-miehitysosaston (Son-dereinsatz
- Kommando r Eichmann)
oää!li'ikönä Budapestissa.
Näissä toimissaan syytetty oli vas^
tuussa sellaisen ohjelman toteutta­misessa,
missä merkitsi jtiutalaisten
fyysistä tuhoamista, ohjelman, joka
tunnetaan nimellä 'juutalaisongel-
:nan lopullinen ratkaisu".
Syytetty suoritti näitä tekoja tar-
•toituksenaan tuhota juutalaiskansaa;
2) SYYTETYN TOIMINTA mer-ititsi
rikoksia juutalaisväestöä vas­taan
Saksassa ja muissa akselimaissa,
viäiden miehittämillä alueilla tai alu­eilla,
jotka de facto olivat niiden val­vonnassa.
Tämä tapahtui siten, että
hän yhdessä, muiden kanssa saattoi
miljoonia juutalaisia sellaiseen elin­tilaan,
minkä tarkoituksen^ oli hei­dän
fyysinen tuhoamisensa. Tämä
tapahtui työleireillä, ghettoissa, kul-ietusleireillä
ja keskityspaikoilla,
joukkosiirtojen ja kuljetusten yhtey-
-lessä epäinhimillisissä olosuhteissa.
3) SYYTETYN TOIMINTA mer­kitsi
rikoksia juutalaiskansaa vastaan
-äiten, että hän yhdessä muiden kans­sa
aiheutti vakavia fyysisiä ja hen­kisiä
vaurioita miljoonille juutalai­sille
edellä . mainituilla- alueilla. or-juuitamalla,
näännyttämällä nälkään^
.siirtämällä ffci^&st^ löteeen ;jä -vai-.
*.ioamalla heitä sekä sulkemalla heitä
ghettoihin ja keskitysleireihin nöy-
•-•yytyksen, nälän, ahtauden, sorron
ia kidutuksen, epäinhimillisissä olois­sa..
. .. ^ :• , :•
4) SYYTETTY SUORITTI vuonna
1942 Saksassa tekoja, jotka merkit­sivät
rikoksia juutalaiskansaa vas­taan,
keksimällä yhdessä muiden
kanrsa menetelmiä sterilisoida juu­talaisia
Saksassa ja Saksan- miehit­tämillä
alueilla tarkoituksenaan / es­tää
uusien juutalaisten syntyminen.
Tämän kaiken päämääränä oli juu-tälaisväestön
tuhoaminen."
5) SYYTETTY SUORITTI 1939—
1945 Saksassa ja muualla yhdessä
muiden kanssa tekoja, jotka johti­vat
juutalaisen siviiliväestön mur-
-liin, tuhoamisiin, orjuuttamiseen ja
siirtoihin.
6) KOHDISSA 1-5 MAINITUT
TEOT syytetty oli tehnyt juutalaisia
vastaan kansallisista, uskonnollisista
ja poliittisista syistä sekä rotuvihan
takia. • • .
7) NATSIHALLITUKSEN AIKA-NfA
syytetty oli Saksassa ja muualla
tehnyt tekoja, jotka merkitsevät ri-icosta
ihmiskuntaa vastaan, tuhoa­malla
yhdessä muiden kanssa juu­talaisten
omaisuutta epäinhimillisin
keinoin, kuten ryöstämällä, pakotta­malla,
terrorisoimalla ja kiduttamalla
8) TOJSpj MAAÖAfANSODAN
AIKANA sy3rtet,ty.'sy^ Saksassa
ja muuana''-sotaril»7k8Un siirtämällä
ia.. murhaaniallav-^^Juutalaisväestöä
.3aksassa ja 'mulSsa '^:akselivaltojen\
miehlttämisä mäissä.
9) \VUOSINA' 1940-1942 SYYTETTY
•syyllistyi,Saksan miehittämässä Pun­assa
tekoihin, jotka meiikltsevätri-
-:osta ihmiskuntaa vastaan, kuljetut-camalla
puoli miljoonaa puolalaista
siviilihenkiiöä asunnoistaan luovut-taa':
seen jie. saksalaisille "perheille.
10) SAMAAN-AIKAAN^HÄN OU
-SYYLLISTYNYT Jugoslaviassa 14.-^
jOOO sloveenia kohtaan.:_;,_ \" >< ä«
11) laCHMANNIA SYTnETÄÄN
idässä siltäj että hän oli tohnittanufe ^
kymmeniä tuhansia mustalaisia' ttf-aoamisleireihin.
'
12) VUONNA 1942 SYYTETTY oli
•'oimituttanut Tshekkoslovakiassa L i -
•äican kylästä noin 100 lasta ja sivii-.
•ihenkilöä Puolaan, missä heidät te*--•
loitettiin. ^
Kohdissa 13, 14 ja '15 Eichmannia-'
syytetään siitä, että häh öli kuulu-:;
aut SSään, tämän järje^n kesikuu-een
perustettuun erityiseen turval- •
lisuuspalveluun SDhen ja Gestapoon.^
Kansainvälinen sotaoik|Bus julisti •.
1946 kaikki nämä järjestöt. laitto­miksi.
• •
Syytekirjehnässä on lopuksi niiden ,
29 henkilön nuni, joita syyttäjä kuu-lustuttaa
todistajina.
^rieen pelkää
intervention
laajenemista
United Nations. — Canadan ulko-miisteri
Howaid Green sjmoi täällä
tiistai-iltana, että hälyyttävintä
Kuhan intervention yhteydessä on
se, että se voisi johtaa pitempä-
'aikaiseen sotaan. (Hän käytti sa­naa
"sisällissota" vaikka, kautta
maailman sanotaan alkanutta hyök­käystä
vastavallankumouksellisek-'
si interventioksi — V.)
Puhuessaan sanomalehtimiehille
Kuuban tilanteen mahdollisista
seurauksista hän huomioi sen vaa­ran,
että "sisällissota" voisi laa­jentua
siten, että molempia puo­lia,
varustettaisiin ulkomailta "Ku­ten
Laosissa."
• Toiset diplomaatit ovat mainin­neet
sen vaaran, että hyökkäys
Kuubaan voisi kehittyä jokseen­kin
samanlaiseksi tilanteeksi kuin
vallitsi • Espanjassa siinä maassa
-käydynj S9dan aikaariy jolIoi|i Neu-
'v6stoliit6sta annettiin tasavaltalai­sille
apua ja länsimailta Francolle
ja< joissa taisteluissa menetykset
kohosivat mahdpllisesti 1,000,000:-
aan.
SITÄJ
iii
iiiii
JA
I I
MITÄ TUO NYT O N '
Eräs matkustaja kehaisi kerran
Kuopion pikajunassa, että hän on
nähnyt sellaisen koneen, jonka toi­sesta
päästä ajettiin sisään eläviä
sikoja ja toisesta päästä työntyi u-los
valmiita makkaroita. Tällöin
eräs savolaisukko tuhahti halvefe
suvasti:
— Mitä tuo nyt on. Meillä on pal­jon
. ihmeellisimpiäkin koneita.
Kun toiseen päähän työnnetään
heiniä, tulee toisesta päästä ihka
oikeata maitoa.
Mikä se sellainen kone on? —
kysyi äskeinen kerskailija.
— Lehmä.
—Etelä Amerikan maista on Bra'
siliä suurin käsittäen 8,511,000 ne»
liökilometriä ia se on myöskin niis­tä
väkirikkain asuk43määrän ol^
lessa 47,600,000.
PÄIVÄN PAKINA
Verhot ja hunnut pois
Keskiviikkona tulleissa radiouu­tisissa
kerrottiin melko avoimessa
äänensävyssä, että Laosin amerik-kalaismieliset
kenaralit ovat joutu­neet
sodlaalli >esti jo ,nlin tiukkaan
asemaan, että 'VVashirigton on_päät-tänvt
panna sikäläisten "neuvonan
tajuin" harteille varsinaiset sotiIas<
kamppeet, jotta hfe voivat »välittö
mästi johtaa taisteluissa Boun Oii-min
"hallituksen" sotilaita. Wash­ington
on julkisesti päättänyt lä­hettää
300 "sotilaallista neuvonan
lajaa" välittömästi rintamapalveluk­seen
Laosissa.
Jä vaikka Yhdysvaltain taholta
syt^ettiin tarkoituksellisesti toi­nen
sodan pesäke — järjestettiin
vastavallankumouksellisten < inter­ventio
Kuubaa vastaan — niin se
on kuulemma kovasti huolissaan
siitä kun Laosin taisteluja ei ole
lopetettu USAn sanelemilla eh­doilla!
Pentagonin kenraalien -huolet
näyttävät kasvaneen sen jälkeen
kun Laosin laillisen hallituksen,
pääministeri, prinssi Souvanna
Phoumi peruutti Kuu-haan tehdyn
hyökkäyksen vuoksi Washingtonm
vierailunsa ja meni "maaijlmanmat-.
kaitaan' suoraan Moskovasta koti­maahansa.
Prinssi Souvanna Phoumi "äänes­ti
jaloillaan istuimillaan^ Kuu­baan-
hyökkäystä vastaan ja NLn,
pääministeri _Hrushtshevin lausun­non
puolesta, että . .asioita ei
tuskin voida käsitellä siten, jotta
yhdellä alueella tehdään ratkaisuja
palon '^^mmuttamiseksi samalla
kun toisella alueella sytytetään uu­si
palo."
Väiitön syy"- siihen, miksi ame­rikkalaisten
neuvtpnantajain — ja
heitä on kuulema pienessä Laosissa
yli pari sataa — on nyt heitettävä
pois kaikki verhonsa ja huntunsa
sekä puettava sotilaspukuunsa ]a
lähdettävä avoimesti sotatoimia
johtamaan, on ilmeisesti se, että
amerikkalaismielinen nukkehallitsi­ja,
prinssi Boun Oum ja hänen ta­kanaan
oleva "voimamies", amerik­kalaisten
aseistama kenraali Phout-mi
Nosavan ovat sotilaallisen peri­kadon
edessä!
"Nopea, ampumisen lopettamis-käsky
on.IäiuieUe tärkeä, jos mie­litään
,,pitaa,'Yhdysvaltain ja SE-ATOn.
sotavoimat, pois Laosista",
kirjoitti keskivukkona Globe and
mail-lehden kirjeenvaihtaja Fre­derick
Nossal, jota ei voida ainaf-kaan
'amerikkalaisvastalsuudesta'
moittia . . . "Kuten Etelä-Viet
namissakin, lännen ystävät Lao­sissa
ovat sekä heikot että tur­meltuneet,
vetäen se kommunis­tien
valtaannousun kummassakin
maassa vaarallisen lähelle."
"Turmeltuneisuuden" säilyttämi­sen
ja ikuistuttamisen hyväksi olisi
siis keinoja kaihtamatta pystytet­tävä
amerikkalaismielinen Boun
Oumin' hallitus, vaikka se on kuu­lema
niin "heikko" että se- voi_lu-histua
^maan mahdottomuuteensa
amerikkalaisista neuvonantajista,
dollareista ja aseista huolimatta
milloin tahansa!
"Peking haluaa viivyttää ampu­misen
'.' lopettamista mahdollisim
man kauan tietäen, että vasemmisto
edistyy huomattavalla tavalla Lao­sissa",
sanoo mr. Nossal edellee.n.
''Vieläpä lännenkin diplomaatit
myöntävät, että pääministeri prins­si
Boun Oumin hallitus ja kenraali
Phoumi Nosavanin valta horjuu ku­kistamisen
partaalla . . . "
Mutta kysyä, myös sopii, kuka
aloitti Laosin taistelut? Kenelle ei
kelvannut' Geneven, sopimuksen
päätös siitä, että Laosista täytyy
tulla it^näinen ja puolueeton maa?
«ISUcö Y|idysvaltain taholta ole
sysätty Laosiin 'iioln 3Q0 miljoonan
dollarin "ai^Vosta sotakalustoa ni­menomaan
siinä mielessä, että Lao­sin
puolueettomuusasenne voitai­siin
kukistaa ja nostaa hallituspu-kille
joku länsimieliseksi tunnettu
läpeensä turmeltunut ja moraali­ton
prinssi Boun Oum? :
Jos Washington on nyt todella
kantansa muuttanut, kuten se sa^
noo kannattavansa nyt puolueeton­ta
Laosia, niin silloin on sen asiana
vetää sotajoukkonsa ja nukkehallit­sijansa
pois Laosista ja antaa Laop
sin kansalle mahdollisuus järjestää
onrät sisäiset asiansa.
Me tietenkin toivomme kaik­kien
hyvää tarkoittavien ihmis­ten
mukana, että Laosin kysymys '
voitaisiin ratkaista ranhaUlseDa
tavalla, ilman tippaakaan verta
vuodattamatta, pyöreän neuvotte­lupöydän
ääressä.
Mutta selvää on, että menneet
ovat ikuisesti ne ajat jolloin impe­rialistit
voivat lyödä matalaksi it­senäiset
hallitukset ja julistaa sit­ten
tekopyhästi raatelemansa ruu­miin
ääressä, että kaikki tämä on
tapahtunut muka ihmisyyden, sivis­tyksen
ja vieläpä Jumalan nimen­kin
takia!
Laosin kysymys olisi ratkaistava
rauhanomaisesti — mutta se on
myös ratkaistava Laosin itsendi-,.
syyttä ja( koskemattomuuta loukkaa­matta
—^ sillä mikään muunlainenV:
"ratkaisu" ei enää Vetele v.' 1961 - ^ f
ei ainakaan-pitkää aikaa
— Känsäkoura.