Vapaus, August 2, 1955

              Oxean Ot ViJmiax Canadiajui. Es-tehUsbed
tiov. « . »17. Authprlzcd
SS Bemnd cla» imaU by tbe Post
OWce. Depaxtmeat^ Ottava, Pub-lisbed
ötfJce veekjy: Tuesdays.
Xbundays and Satvrdays by Vapaus
Publidiing Coraipäny Ltd., at 100-J02
Blm 6t, W;, Sudbury, Ont, Canada.
Telephones: 8us/0ffieeO6.
EditoTiälOitice 06.4-«8Si Manager
address: Box €9. Sudbury, Ontario,
Advertlsing rat«s upon appUcation.
Translation free of cbarge.
TILAU8HI»NAT{
Canadaasa: i vk. 7X)0 d klb 3J75
yhdysvaJloIssa: 1 vik. 8.00 « kk- 4 ^
Supmessa: 1 vk. 8 » 6 kk. 4.75
% i l H i p f t i i l i J l f V I IM
ffE:ri 1 iaililta
i i
M
m'
i
•mm
Jltävahä- sai it.'enäisyyten3a taJ|iaB\siriH'il ke-ikiviikkona.
''!SIem'oston ja Britannian liput'laskettiin
aljtö taingöistaah • \Vienissa miehi päämajassa.
; Itävalta menetti itk-näisyytensa y. 1938, jolloin saksalaiset rnyrs-icyjoukot
nuehittjyät maan, i l ^ ajettiin pois Itävallas­ta
v . 1945^ jolloiti alkVji neljän ;lJittolaismaan miehityskausi^
rallisesti on n y t päätty
kuljetettava;poii5 maasta viimeistään 90 päivän sisällä. ^
36,000 wieniläi.slä o l i saapunut rniehitysvaiilojen päämajanae^^^
seuraärhaan lippujen alaslaskemista ja joka kerta, kun e r i maiden
iniehitySjoulckojen; kifnniav^^ suorittrohimars.sin, osoittivat wieni-
Jäis(et suosiotaan, Suosionpsoitukse joutuivat Tnyöskinmie-i
hUysvaUaih y l i komission eri t kun he kättelivät kansleri Raabia ja va-rakansleri
Adolf SckaerTia.
Itävallan rauhansopimuksen a^llekirjo^
kauden ylralHsen päättyi järjestetyt juhlallisuudet ja
•mjelenofsoitufiiset ovat aiheutta itävaltaiaistei) keskuudes-sa suun­natonta
riemua. Kauan o(iot^ nyt tullut; tosiasia.;
'Itävallan itsenäisyyden päläuttamineri tuo pakostakin m i d
Itävallan; miehitykseen johtjjVat syyt; joiden pitäisi olla hävalnnollir
seha opetuksena kaikkien maitten patriöpttisille kansalaisille.
•; ^ >Häbsburgilaisen ;keisarisuvun hallitsema Itävalta-Unkari hajtisi
. erisiiriiTiäisen niää^ entisestä keisarikunnasta
mu(kJosiui pääasiassa kolm Unkarin ja
Tshekkoslovakian tasavallat.*
Kuitenkin pian eiis.immäisen maa
noussut vallankumouksellinen innostus tukahdutettiin ja v, 1932
muodostettiin taantumMksellinen Dollfussih hallitus, joka ;syrjäytti
parlamentin ja hallitsi diktaattorisesti. Ensimmäisen maailniinsodan
aikaiset voittajamaat, kuten Rans'ka ja Englanti, antoivat kaiken tu­kensa
tälle t4antumushalliLuksclkv:estääks<^
voimien valtaanpääsyn rtiivallassa.. i '
• Oolffusin valtakautena kehittyi tilanne niin kireäksi, .että •Wie­nissä
ja toisissa Itävallan keskuksissa puhkesi taisteluja Döllfusin, ja
kansantasavaltaa 'kannattavien sosialistien välillä. Sitkeiden taistelu­jen
jälkeen ta.savaltaa kannattavat voimat kukistettiin ja sitä:seursi.
niaassa v i l l i terrori teurastuksineen. KansallissosiälLstien toimesta
murhattiin Dolfuss v^ • 1934. Häntä seurasi Hitlerin kannattaja Schu-schnigg,
jota ..seurasi .Seys.s-Inquärt ja tie avattiin hitleriläisille myrs-kyjoukollle,
jotka v. 1938 helmikuussa marssivat Itävaltaan ja maa
menetti täydellisesti itsenäisyytensä. ;. -
K o k o Itävallan historia ensimrnäisen maailmansodan jälkeen.oH
ahtautuminen historiaa; täahtumuk.sellisille yoimjlle, johon myöskin
syyllistyivät Itävallan so.sialidemokraattisenoi^
Jyönnollisestikaan johtanut niuuhiin kuin maan itsenäisyyden menet­tämiseen
ja kan.san suunnattomiin kärsimyksiin.
Itävallan uusi rauhansopimus ei ole tärkeä vain itävallan kan­salle,
vaan koko rauhaa rakastavalle ihmiskunnalle.
•. ;;Itävallan rauhansopimuksen saamiseksi neuvostohallitus teki
käytännöllisen aloitteen.. Se kutsui keväällä Itävallan valtiokahslerin
apulaisineenMoskovaan neuvottelemaan Itävallan rauhasta. Neuvot­telut
kehittyivät nopeasti ja pian päästiin sopimtikseien Itävallan rau­hansopimuksesta,
jonka Vhdy^^^
•imin hyväksyivät. • - :•':•.•:•';
;. Tässä rauhansopimuksessa on monia erittäin tärkeitä kohtia, rhm.;
sopimus siitä, ettei Itävaltaan .saa rakentaa ulkomaalaisia sotilaallisia :
'HyökkäystukTkohtia ja että maasta on 90 vuorokauden aikana k a i k -;
kien iilkömaaiaisten jöuikkojen poistattava.;
Tässä yhteyde.ssä. ph otettava huomiooh, että läiisivallpilla, Y h -
dysfvaltain johdolla, oli suunnitelnia tehdä Itävallasta NATO;:n hyök-
;idiystukikohta Neuvostoliittoa ja kansandiem^^
taah. Yhdyfivaltäin korkeat sotilashenkilöt ja vaikutusvaltaiset lehdet
ovat jatkuvasti kiarpstaneet sitä, että; Itävallalta' täytyy; tulla k i i l a,
jökä p n työnnetty idän jä lännen välille, länsivaltain .cillanpääasenia
j a voimatuklkphta alpeilla, jcka yhdistää N A T O : n ja Italian armei­jan.
Yhdysvaltaip armeija ehtikin rakentaa maahan sötilasesteitä'jä
sotilastukikohtia. ;
Uusi sopimus ei suinkaan ollut mieluinen hyökkääville piireille,
mutta muutos kansainvälisessä poliittisesea iilantee.ssa, kansoje'n rau­hantahto
ja Itävallan edistysmielisten kansanjoukkojen vapaudeh-pjTkimys,
ovat rjistäiieel hyökkääjiltä pois suuhnitellun sotilastuki­kohdan.
Tästä syystä Itävalläh rauhansopimus on hyödyksi kaikilla
/kainsoille.---; •^'-.-•A. - ,;•;••••;:"••••
matkojen iaiOUij»,
way ptrsuui vUaäit fsttsntafna
HTMte t^tyo «rtadla^^ pUIetyto-
«ä Xänsi-8akfi3n ja Briiannlao
Välialu» rata-" ja k«nttäarbeUa-
UlpaiJuisss ndirostolJittoI^
Vladimir Kocfn nibnJiMä oUiitla 3
iiliioitä - tien
; Heiälngin; räuhaxjkoljouksen yhtey-.kirjaJJUö|la,. Jotka ymJifKMm^
• dessä pajasi mieleeni eräs tapaus. Joka laulavat ;6jtäsa laulua,
; gattui Budapestissa pari vuotta sitten Jota haluamme levitetyksi kaikissa.
jMaaiimah.rauhanneuvoston kokoon- = maisisa.; iCuubassa:;ja; • latinalaisen
• tueska siellä Olen kertonyt sen a i k a i - ; facierUiaia hialSBa
isenxmin,: mutta toistan; sen nyt:;K.un f tunnetaan Nicolas Gulllenin runous,
^iii>r'nu^^ iseisoin;:;kokousrakehnuksen ulkopuö- ja liänen kolleegansa Jorge Amado.
nniiin Duaunianeniisty * jelJa unkarilaisen runoiliian Gabor j joka Jnyfts Vieraili täällä, sanoo G u l l -
bevecserin: kanssa, piirittivät minut leniä, musikaalisemmaksi, helporjfimin
pioneerit ja muut lap.set, he keräsivät tajuttavaksi kuin latinalaJs-Amerlkan
: ulkolaisteri nimiiiirjoituksia. Unkari- : toinen suiiri runoilija Pablo Neruda,
fiekuntlUa.
Cbatairaya alba oli 13;23X Toi-seb.
sl tali brittiläinen Ibbot«ion.
mn. mutta tällä hetkellä hän ei tiedä
pystyykö hän sitä Jatkamaan. Anand
osaa katsella omaa maataan oikeassa
Joka aottoi Chatavayta yUäpltä-thääh
niaailtnaennäiysvaDbtla.
Ibbotson kaatui Jniui maaiinau-han
looa JtBUtta pystyi koitekin
' nonsetnaaD yia» ja kävelemään
lopun ibatkaa, liänen ailcansa
oli 13.42X. Kolmanhekgi tulleen
iialualalsen Scbadeh aika oli
Sää pU ib3Dteellls«!n hyvä en-nätysjuoksoa
varten ja ylfelse^I.
otaksutaan, ettei olei mitään syytä,
mikä estäisi Ciiatavvayn ennätyk­sen
viralliMDbjryäfc^rmlseD.
; ; laisesta, Devecseristä he eivät välittä-: joica ei päässyt Helsirikiin. Alkeelli-fneet.;
Mutta kun lapset pääsivät sei- /sissa bloisisa Ouillen on luonut todelll-
I ville että hän o l i : sama mies. Jonka jseri kansan laulun, ^ja hänen ruaou-j
runoja; he kansakoulussa; lukivat, hej tensa liittyy siihen suureen perintee-
I jättivät ininut ja piirittivät Devecse-i seen. Jonka kuolematon edustaja on
j rih kokonaan. Samalla he esittiVät! Federico Garcia Lorca, jonka fasistit
\ pätkiä hänen runoistaan, osoittaen 1 ampuivat Espanjassa. ^
•tuntevansa täniän vielä; verrattain; Samaa;perinnettä, mutta romaanin
nuoren runoilijan hyvin. : alalla edustaa Amado. joka Brasiliasta
Tapaus palasi mieleeni siitä syystä, ] käsin oh luonut itselleen maaUman-että
suomalaiset kirjailijat eivät ole ! maineen. Amadokin osaa kertoa kan-päässeet
sellaiseen asemaan, eikä y h -
Voitto nuoruudelle
'ii. m
i # f ; : v
Jouduttuaan Englannin kanaalin petollisten vircOTon j a lasku­veden
kanssa voittamat tomalta tun111necseeh kariippailuun, 17-vuotias
canadälainen koulutyttö Niarilyn BeU selviytyi kuitenkin taas voit­tajana
ja suoritti v i i k o n vaihteessa tämän 21 maiUn uinnin. Uutis-tiedoissa
kerrotaan, että voimakas länsivirta. huononsi häheh aikaan­sa
ainakin kaksi tuntia olle.ssaan enää vajaan kahden mailin päässä
kanaalin englanninpuoleisesta rannasta. Mutta tämä neitonen, joka
isoisia uhmaten ja Canadan urheilumainetta puolustaen, hyppäsi syys­kuussa
vuPsi sitten öntario-järveen ja ui cnsiiiimäisenä tämän 32 mai­l
i a leveän järven poikki Youngstp\vrlesta; Torontoon, ei antanut nyt­kään
periksi, vaan suoritti kaikkien canadalaisten iloksi tämän v a i -
, kean tehtävänsä. ' V, >/ ,
Vaikka tämän k a n a a l i n y l i onkin aikaisemmin uitu nopeammin
k u i n ^Marilyn Bell nyt u i , niinhän on kuitenkin nuorin uimari, joka;
on; kPskäan aikaisemmin tästä paljon vaativasta urakasta kunnialla
selvinnyt. '.;;'. ' • ^ : ; ; ^ ; ' - ; ^ v ; ' ' ' / ' ' • ; . ; • ;;•;;-; -
On sanottu —^ jä käsittäkseinmeaivan oikein — että Marilyn
B e l l i n uiniaisaavutuksia on paljon auttanut hänen järkevä valmenta-;
j a n s a G u s Ryder. Tämä ei tietenkään vähennä lainkaan Märilyniri;
saa-vutusten arvoa. Päinvastoin se korostaa sitä, että Canadassai on
h>'vien urheilijävoimien lisäksi myös; hyviä valmentajiaI Vika on
vain siinä, ettei canadalaisille urheilijoille 'ja urheiluvalmentajille a n ­neta
läheskään riittävässä miiärässä valtiovallan apua, tukea ja..rph-kaisua,
jotta heidän kyk\-ns;i ja ponnistelunsa voisivat tuottaa täyden
>hedelmäh.•; •;/;.••.:•• ' ;• ,
Todistuksena siitä, kuinka vaikeissa oloissa cahadalaiset urheili­jat
ja urheilun harrastajat joutuvat toimimaan, voidaaii pitää
SC.^UL.-oa jä sen seuroja, jotka eivät saa rninkäänlaista tukea valtio­vallalta.,
vaan joutuvat maksamaan. j o pa iirheilukentistäänkln veroa!
Siitä huolimatta ph liittomme kasvattanut lukuisia Canadan mesta­reita
ja kansallisesti tunnettuja urheilijoita, mitä voidaan pitää merk­kinä
muun ohella siitä, että meidän liittomme on sittenkin ollut edul­lisemmassa
asemassa kuin monet muut canadalaiset urheiluseurat - r -
Supmi-ljnl^an
maaottyiin
Suoniesta tuUeet:; urbieUnti^^^
kertovat,: että suurta; mlelenkiin-;
toa saanut Suomi-Unkari maaot­telu
päättyi Unkarin voittoon tu-lokMlla
120-92, Kilpailnjen ko-vuutla
ja mielenkiintoa kuvaa se­kin,
että toisena kilpailupäivänä
oli Stadionille gaapunat 40,000
katsojaa.
Vksitylskofatalsempia ; tietoja
tämän maaottelun tuloksista ja
kulusta julkaistaan . torstaisessa
'lehdessä. .
teiskunnassamme ole myöskään tehty
sansa kärsimyksistä, Ja hänen vilmei-
.sen romaaninsa nimi on tunnusomai-työtä
sen hyväksi, kirjailijamme työ- j "^";Öf'subterrann da liberdade
mahdollisuudet ovat tosin jonkunver-ran
parantuneet^ niutta se ei merkitse
että biisi tehty työtä laajan kirjallisen
kulttuurin hyväksi. Runon ja proosan
sanat. eivät kulje suusta suuhun, ja
tuskinpa Sillanpään hahmo herättää
kaikissa pojissa ja tytöiäsä sellaista
uteliaisuutta, että he py.styisivät esit­tämään
jotakin hänen tuotannostaan.
Ja toisella tavalla pätee tämä totea­mus
myös niihin Arvo Turtiainen,
Elvi Sinervo, Anja Vammelyuo Ja
muut — jotka ovat omistaneet työnsä
työväenluokan aatteille. Mutta hyvin
Kauhanen Iceihästi .
Tampereella 75.1»
, Helsinki, - r - Hämeen piirin ylels-uilieilumestaruuskilpailuissa
Tampe­reella
heinäk. 25. pnä saavutti Olavi
Kauhanen kauniin keihästuloksen
75.19. Toiseksi sijoittui Niilo Sillan­pää
69.11 tuloksella.
Muita huomattavia tuloksia ei k i l ­pailussa
saavutettu.
- r - "Vapauden maanalaiset".
JKun sanoo että Helsingin rauhan­kokouksessa
oli edustettuina kaikki
kirjalliset suunnat Ja harrastukset so-siaiistisöäta:;
realismista psykologiseen
kellosepän.työhön saakka, ei tämä ole
liioiteltua, kun muistaa että virallisen
ilmoituksen mukaan kokoukseen osal­listui
146 kirjailijaa ja runoilijaa, sekä
108 taiteilijaa, elokuvaohjaajaa Jne.,
saa käsityksen taiteellisen ilmaisun
oisanpttajamäärän laajuudesta. Ja
varmaan ei esim. Kuo Mo-Jo sanonut
itseään kirjailijaksi, vaan poliitikoksi.
Geneve. — Neljän suuren hallituk-'
sen .päämiehen ulkoministereilleen
Jättämien ohjeiden teksti kuului seu-raavasti:
•Ranskan, Iso-Britannian. Neuvos­toliiton
ja yhdysvaltain- hallitusten
päämiehet-— .kannustimenaan toivo­mus
edistää kansainvälisen jänni­tyksen
laukeamista Ja ; valtioiden yä-iiseh
luottamuksen lujittumista — ke-hoittavat;
ulkoministereitään jatka­maan
seuraavien kysymysten käsitte­lyä,
joista mielipiteiden vaihtoa on
käyty Geneven konferenssissa, sekä
esittämään tehokkaita iceinöja niiden
ratkäisemisksi, jolloinv oh otettava
huomioon läheinen yhteys Saksan y h -
•distämisen ja Euroopan turvallisuus-useat
maamme kirjailijoista bsallistul- Kuitenkin tämä K i i n a n kansan suuri
vat kuitenliin tähän Helsingin räu- j ediistajä jo vuonna 1921 perusti oman
hahkokpukseen, Jopa sellaisetkin, Jpil- | kirjaliuien ;aUcakauslehtensä, Jatkoi
ta ei sitä asenhettä etukäteen olisi ikirjailista toimintaansa vallanku-yoitu
odottaa, ja Pentti. Haanpää PUimouksellisten töittensä ohella, ja
saapunut maaseudun piilopaikastaan. |edelieen häntä pidetään Kiinan k i r -
Nämä kirjailijat olivat: mukana ko- i jallisuuden eräänä kantavimpana n i -
kouksessa, Jossa oikeutetusti vaadit-| meiiä. Jo nuorena Kuo Mo-Jo pääsi
tiin nopeampaa, vilkkaampaa j a v a - i tutustumaan Euroopan kirjallisuu-paampäa
kulttuurivaihtoa, kansainvä- I teen. ja kun kokouksen päättäjäispäi-llstä
yhteistyötä kulttuurin alalla. Se ^ vänä kuuli hänen puheensa, huomasi
vaatimus voi olla hyödyksi meiilekih, 'helposti että se oli runoilijan sanon-kun
se kaikessa laajuudessaan kerran i taa, päiyäh ongelmista Ja tulevaisuu-toteutetaan.
Sillä se merkitsee, että | den toiveista, tietoisen kirjailijan
mekin voimme osallistua.kansainväli- kaunista puhetta,
sen kirjallisuuden "konserttiin", Siio-^ Vercors edustaa toista suuntaa. Hä-mi
tunnustetaan myös luovan k i r j a l - neri kirjansa asettavat moraalisia ky-lisuuden
maaksi. . i symyksiä Ranskan kirjallisuudelle t u -
Nyt meillä oli tilaisuus tavata niitä ; tulla tavailla, ja viimeisessä kirjassaan.
—; ..' • ••.; . ;--V' ;.;•, jonka nimi on "Rajalinja," Vercors
• puhuu ihmisen Jä eläimen välisestä
I "rajasta", mutta,asettaa samalla ky-:
Isymyksen ihmisarvosta.; Vercors oH
; ennen saksalaisten miehitystä tunnet-i
t u kuvittaja ja piirtäjä Jean BruUer,
neina siitä, etta, rauhan turvaami-i mutta ;sodan aikana hän muutti sekä
seksi ja ihmiskunnan.' hyvinvoinnih [,nimeään että amhiattiaan,; perusti
edistämiseksi ön- välttämätöntä luoda [maanalaisen kustannusliikkeen; Les
järjestelmä kaikkien varustelujen Ja ! Editioiis de Minuit Ja kirjoitti teoksen,
sotavoimien . valvomisek.si luptettavta
takuin siekä tietoisina siitä, että edis-o
tymineh tällä..alalla vapauttaisi ''valrr
tavia aineellisia voimavaroja, jotka
voidaan •käyttää kansakuntien rau­hanomaiseen
kehitykseen ja niiden
hyvinyoirinin lisäämiseen sanipirikuin
;takapajuisten maiden: auttamiseen,
neljä; hallituksen päämiestä sopivat,
-että:';.' ;•:'•••••;•;.' • ::/.,/'':••;'•••
I) he tekevät yhteistyötä • näiden
tarkoitusten saavuttamiseksi ja saa­dakseen
kehitetyksi hyväksyttävän
järjestelmän varustelujen vähentämi-kysymyksen
välillä sekä se seikka, i seksi ; yhdistyneiden Kansakuiitien
että kunkin ongelman ratkaisemi­nen
auttaa rauhan lujittamista. :;
1) Em-bopan turvallisuus j a Saksa.
Tarkoituksena saada aikaan tur­vallisuus
Euroopassa ottaen huomioon
kaikkien kansakuntien Iälliset edut ja
niille itsestään lankeava oikeus eril­liseen
Ja kollektiiviseen' turvallisuur
teen kelioitetaan ministereitä pohti­maan
tähän tähtääviä eri ehdotuksia,
joukossa seuraavat:
Koko Euroopan tai osan Eurqpp-paa
käsittävä turvallisuussopimus, Jo­ka
sisältää määräykset siitä, että j ä ­senvaltiot
hyväksyvät vakuutuksen,
etteivät ne käytä yäkivaItaa eivätkä
auta hyökkääjää; .
Sotavoimien ja -varusteiden rajoit­taminen,
valvonta Ja tarkastus.
Sellaisen vyöhykkeen luominen idän
ja lännen välille, jolle sotavoimia saa­daan
sijoittaa väin keskliiäiseri sopi­muksen
nojalla. ;
Ministerit pi^htlvat myös multa; aja­teltavissa
olevia ehdotuksia tämän on­gelman
ratkaisemiseksi. ;
Tietoisina; yhteisestä vastuustaan
Saksan ongelman ja Saksan jälleen­yhdistämisen
seivittämiseksi ovat hal­litusten
päämiehet sopineet, että Sak­san
Icysymyksen ja Saksan yhdistämi­sen
ratkaiseminen toteutetaan Saksan
kansan etujen;mukalsesti ja Euroopan
turvallisuutta silmälläpitäen. Ulkbmi-nistierit
ryhtyvät niihin järjestelyihin.
Joita: he pitävät tarpeellisina, jotta
muut asianosaiset puolet voisivat osal-iistua
neuvotteluihin; tai tulla kuul­luiksi'
niissä;.? •;:;',
2) , Varustelujen supistaminen. :
Haluten poistaa sodan uhan ja vä­hentää
variistelutaäkkaa, "vakuuttu-varustelujen
.väheiatämisvaliokunnan
•avulla;;;.; •'• ;•,
II) että he;antavat alivaliokunnas-sa
ole ville:, edustajilleen tiedoksi, että
nämä ottamatta huomioon y K : l ta
saamansa tehtävää työssään käsitte-:
levät hallitusten päämiest;en tässä
konferenssissa eslttäiniä miielipiteitä
ja ehdotuksia.
III» että:he ehdottavat, että aUva-lipkurinan
seuraava; istunto on New
yorklssa elokuun 29. päivänä.
. . IV) että he; kehoittayat lilkominis-tereitään
käyttämään varustelujen
vähentämisvaliokurinän saamia tiero-ja;
ottamaan, huomioon hallitusten
päämiesten tässä konferejississa esit­tämät
näkökohdat Ja ehdotukset ja
keskusteleniaan siitä, voivatko nämä
neljä ^hallitusta ryhtyä johonkin uu­teen
jä hyödylliseen aloitteeseen va­rustelujen
vähentämiseksi. : .
.3) Idän : j a ; lännen' välisten suh­teitten
kehittyminen. :
,yikoministereitten pitää; asiantun­tijoitten
avulla ; pohtia sellaisia; toi-naenpiteitä
— niiden joukossa sellal-.
sia, joita voidaan ajatella. y K : n elin­ten
tekevän —. jotka voivat saada
aikaan kansojen välisen rauliailisen
kaupan ja vapaan kanssakäymisen
tiellä olevien ;esteitten asteettaiseh
poistamisen sekä b) voi saada aixaan
sellaisia vapaampia suhteita Ja vaih­toa,
jotka molemminpuolisesti hyö­dyttävät
kyseessä olevia maita jä
kansoja.
.4) Neljän suurvallan ulkoministerit
kokoontuvat; lokakuussa Genevessä
alkaakseen tutkia näitä; kysjTnyksiä
ja tehdäkseen pääitöksen työnsä jär­j
e s t e l y s t ä . , ; ; - . , •
joka nopeasti .teki hänet kuuluisaksi:
"Meren hiljaisuus." Vercors puhui
kauan kirjailijan taloudellisista yai-keUkisstä;
'kuten Suomessa, pystyvät
Ranskassakin vain; tunnetuimmat
elättämään itseään kirjallisilla töil-lää;
n; Muiit saavat hankkia muita t u ­loja.
Ei edes Ranskassa, missä k i r ­jallisella
kulttuurilla on sentään pal­jon
syvemmät perinteiet kuin •meillä,
ole päästy sellaiseen Josta alussa esit­tämäni
tapaus Devecseri kertoo.
; Taloudelliset kysymykset askarutta-vat
kaikkia kirjailijoita, paitsi niitä
joiiia ei ole sellaisia, Neuvostoliiton ja
kansandemokratian maiden kirjaili­joita.
Ja ;ivallisesti: Nicolas Guillen
vertasi runojensa ranskan- j a venä­jänkielisiä
; painoksia toisiinsa. Edelii-esn
suuruus oli 2,000 kappaletta; Jäl­kimmäisen
150,000! Taloudesta puhuu
myös M u l k R a J Anand, intialainen
ku-jailijä, jonka kanssa eräänä yönä
ajelin issikalla ympäri kaupunkia. Ja
Anand kertoi ..itsestään, hänellä on
oma kustannusliikkeensä Ja tanssi­ryhmänsä,
oma aikakauslehtensä, hän
yrittää; pelastaa Intian taidetta jou­tumasta
unohdukseen. :Englarinin
vallan aikana eli Anand maapäossä ^
Englannissa, .^illä; kotpna häh alati
Joutui vankilaan. Ja tällä hetkellä lue­taan
hänen kirjojaan eniten kahdessa
maassa, Neuvostoliitossa j a Englan­nissa.
Kirjojensa tuloilla Anand y l ­läpitää
marxilaista kustannusliiket-mlttakaavassa.
koska hän kauan E u ­roopassa
asuneena tuntee rneidänkin
maanosamme vaikeudet. Tarmoa hä­nellä
on riittämiin, vaikeaselkoisella,
englanninkielellään hän selostaa mitä
lukuisia suunnitelmia. Joita hän on
toteuttanut Ja osaksi vielä aikoo to­teuttaa
. , . — ; •
Se tosiasia, että kirjailijoita . elää
maanpaossa todistaa, että fasistiset
hallitukset kuten. Espanjan, käsittivät
i kirjallisuuden poliittisen j a yhtelskun-
I nallisen vaikutultsen. Rafael Alberti,
i Espanjan tämän hetken runouden suu
rin nimi asuu Argentiinassa, ja kim
Hltlerm Saksa nousi, saivat kaikki,
liberaaleista kommunisteihm lähteä
tiehensä. paetakseen keskitysleirien
kuolemalta. Ymmärtää sen vuoksi
hyvm,^että Anna Seghers Ja Stephan
Henniin, Helsingissä vierailleet saksa­laiset
.kirjailijat, eivät • erityisellä, inr
nolla seuraa Länsi-Saksan, varustau­tumista.
Asia ei tietenkään koske hei­tä
ainoastaan kirjailijoina, mutta kun
Hermlin sanoo että sinä päivänä kun
Länsi-Saksan kulttuuripomot pääsisi­vät
valtaan koko Saksassa, on hänen
lähdettävä maanpakoon, kuvastuu sii­tä
kammottava tietoisuus että Saksan
ongelmaa ei ole ratkaistu yhdistäyty-misellä.
Sillä: ensiksi päivänvalossa
toimiva natsismi on murskattava ko­konaisuudessaan.
.
Lulcija saa ylläolevasta ehkä sellai­sen
käsityksen, että Helsingissä vie­railleet
kirjailijat eivät ollenkaan kes­kustelleet
eivätkä käsitelleet juuri
rauhan asiaa. Se ei pidä paikkaansa,
sillä useimpien ;Helsingin kokouksessa
vierailleiden kirjailijain mielessä elää
voimakkaana tahto oman tuotantonsa
avulla edistää sitä asiaa, jonka puo­lesta
rauhanliike tekee työtänsä. Se
kuvastuu turkkilaisen runoilijan N a -
zim Hikmetin rauhankokouksen y h ­teydessä
Julkaistuista; runoista, se k u ­vastuu
värikkään norjalaisen Torborg
Nedreaasin romaanista "De varme
hendene" (Lämpimät kädet), jossa
hän ermomaisessa muodossa käy k i r ­jalliseen
hyökkäykseen Atlantinliittoa
vastaan. Juuri siinä eräs peruskysy­mys,
kaikille kirjailijoille, ei va in niille
Jotka osallistuvat kokoiikseen: kuinka
luoda taidettai joka vangitsee lukijan
Ja samalla :;auttäa::häntä eteenpäi.i?
kuinka luoda ; sanan ;iaäjimmassa
merkityksessä edistyksellistä taidetta?
Jokainen yrittää ahtaa kysyriiykseen
oman västauksenisa, olkoon hän sitten
vanhempaan - ikäluolckaän kuuluva,
kuten rullatuolissa liikkuva, kärkevä-sanainen
Maailman rauhanpalkinnon
saaja Maria Rosa Oliver, tai nuorem­pi,
kuten eräs kokouksen nuorimmista
kirjailijoista, puolalainen Aleksander
Scit>or-Rylski.
Alussa puhuttiin kirjailijan kuului­suudesta.
Se voi olla rajoitettu; häntä
vastaan voidaan hyökätä, .mutta
eräässä mielessä on hänen asemansa
kuitenkin viime vuosina suuresti p a ­rantunut.
Maailman rauhanliikkeen
avulla hän voi päästä tapaamaan v i r -
:kaveljiään maailman eri puolilta, hän
voi solmia ystävyyssiteitä eri maihin.
Ja hän voi käsittää sen, joka on hä­nelle
ensiaiToisen tärkeätä: en ole yk­sinäinen,
minun työni ei; ole eristetty
maailman työstä, minun runpni kuu­luvat
samaan : ilimiskuntaan kuin
kailtkien muidenkin. ; J a tällainen to­teamus
voi antaa voimia, tulevaisuu­denuskoa,
siten toteuttaen erään rau­hanliikkeen
päämiääristä, Se merkit­see,
että huoleti voimme odottaa toi­sia
aikoja, sillä aika ja ihminen ovat
meidän puolellamme.
Ilja Ehrenburg, itse kirjailija, sanoi,,
että ero Wienin Ja Helsingin kokous­ten
väiiUä oli, että edellinen alkoi
vuoden hämärimpähä päivänä. Jäl­kimmäinen
sen vaiöisimpana. Ehkä
se antaa toivoa' siihenklnj että: mie-dänkin
maamme .kirjallisuus Jonakin
päivänä näyttelee jsämaa suurta osaa
kiiin Amadon, Laxnessin;; Nerudana
Sartren, Seghersln, Brechtin Jä Fade-
Jevin tai Mulk Raj Anandin, tiennäyt­täjänä
kohti rauhaa jä tulevaisuutta.
Port Arthurissakin
F o i i Arthur. Ont. — Tämän kesä»
ajalla ovat sääsuhteet tftUä srmpina-töllä
«teskitasoa kuumcnunat j a «a-malla
on ollut liian Jiiuivaa. Viime
kuun alkupuolella osoitti m i t t a r i SO,
87 Ja 86. vaikka yhtenä aamuna o l i
vain 41.
Noin 150 mailla lännelle päin on
vesisateita ollut yhtämittaa öiain ja
päivinkin, n i i n että kosteus on ollut
haittana. Täällä on farmarien pel­toja
Ja kasvullisuutta vaivannut k u i ­vuus,
vieläpä kaivotkin uhkasivat k u i ­vua
pohjiin. *Kuun lopulla oli k u i ­tenkin
useita tervetulleita sateita. ;;
Työttömyys on vieläkin normaalia
korkeampi, verrattima edelliseen vuo­teen.
Kaksoiskaupungeissa ei ole n i ­teen.
Kaksoiskaupungeiasa el ole ollut
yhtä paljon työttömiä mutta koko
Thunder Bay alue huomioonotettuna
on lukumäärä korkeampi kuin viime
vuonna. Ja nyt alkaa tulemaan met­sämiehet
plilakämplltä kaupunkiin.
Viikon vaihteessa jo kuului sellaisia
uutisia joka taholta.
Osuustoiminta väen kesäjuhla pide­tään
tämän kuun 7 pnä Iskun ken­tällä.:
Tänä vuonnakin osallistuu, sen
järjestämiseen International- osuusr
liike,; osuusmeijeri, Westfort osuusliike
Ja Nolaluun osuusliike. Useita kym­meniä
osuustoiminta väen lapsia on
ollut Jo toista viikkoa Iskun puistossa
•iamojen-osuusliikkeiden toimeenpane­malla
lasten kesäleirillä. Ja juhla on
samalla kesäleirin päättäjäistilaisuus.
Jo kello 10 aamulla alkaa rata-: j a
kenttäurheilut, polkupyöräkilpailut,:
y.m. , . .• • • -v ••••
Rientäkäämme • (loukolla juhliin.
Kauempaakm tulevat yhtykää tähän
osuustoimintaväen joukkoliikkeeseen.
Terve näkemiin. — A T K .
J A
Suurjuhla, -
"Labor Fesfival"
Toronto. — Tämän juhlan järjestää
L P P : n muodostama juhlatoimlkimta.
Tätä Juhlaa on vietetty kerran vuo­dessa,
Ja on tämä: pidettävä juhla
22:nen suurjuhla. Juhla vietetään
|"Palermo Parkissa" sunnuntama, elok.
14 päivänä iltapäivällä. Kello 12 päi­vällä.
lähtevät ensimmäiset bussit 300
Bathurst St. j a 83 CJhristie St; j a Jat­kuvasti
jokainen tunti lähtee samoista
paikoista linja-autoja. Atxtoilijät pää-seyät
juhlapaikalle ottaen ; puhdas
Highway No 5 Josta pääsevät hoin
kolmen maiUn matkan ajettua, " T r a -
falgär" paikkaan Jossa kylässä tämä
iikrainälaisten: omistama , "Palermo"
puisto sijaitsee. Tähän vuotuiseen
suurjuhlaan osallistuu jokainen vuosi
toistakymmentätuhatta - ji^lavierasta.
Menemme mekin suomalaiset juhla­vieraiksi
oikein Joukolla, sillä huo­maamme
kuinka Joukkovoima Järjes­tää
mahtavat. Juhlat, monipuolisella
ohjelmalla. — J . L .
— Onko valmo$ta|8i
lokuva elävän näkölhe
— .Elävänkö näköl
kerta ku^v katson sitä
ET5EI VflHJl
Oltiin Uitoilla j a ml
vät, minkä takia sakki
kaisen AapeU a h u tu]
ka tauolle ruvettaessa
rantamalle niin, että
paansa olivat vedessä.
Joku asiai; Ja Aapeli j
— Joo, se on niin. e
vuotaa kumpalsestakj
ja ellei niitä pidä yle
Juoksee lämmin veai
kylmää tulee tilalle, e
terveys kestä sitä. Siit
tua
Kuivuus uhl
Suomen sati
Helsinki. —. Kuivu
dä yhä : uhkaavami
samme. Heinäkuun •
: ollut niin pieni, ettei
mitään merkitystä.:
lumet kärsivät kuivi
ta tuho alkaa väh
koko satoa, ellei satc
: nä saada.;
Ilmatieteelliseltä
seita ilmoitettiin vi
että pahimmin öval
kärsineet Lounais- ;
.men suuret viljelysi
. myös Keski- ja Itä
kailee kuivuuden i
Pohjoisempana. Oul
läänin alueilla, on
mielessä ollut väh
mutta siellä on puo
sää haitannut Ii
Taikka paikoin on et
yöhalloja. .
- V a h v a korkeapair
pouta vallitsee melk
maassa eikä matala
kannon sateista oi
Tilanne on todella
keukselllnen, sanoi
logi, • ••-;;
GSJ:n Toronton osaston
kuujkaiisOcokoiis 8 pnä
- T o r o n t o , C S J : n Toronton osas-;
ton kuukausikokous pidetään elokuun
? päivänä, maanantai-iltana; kello 8.
Varsinainen kokouspäivä olisi ; ollut
elokuun 1 pälyänä, mutta sattuheeh
J uhlapälvän vuoksi piti kokouspäivää
muuttaa. Osaston Jäsenet j a jäseniksi
aikovat, huomioikaa tämä vaihdos ja
saapukaa kokoukseen 8 päivän illalla.
Monet kotoiset j a Järjestötohnintaam-me,
koskevat asiat odottavat meidän
toimenpiteitämme, keskustelua ja
päätöksiä.— J . L . "—
Suomi ja Neuvostoliitto
vaihtavat harjoittelijoita.
Helsinki, -r- Neuvottelut harjoitte­lijavaihdon
mahdollistamiseksi Neu-vostoliitori;
jä-;; Suomen kesken ovat
parhaillaan käynnissä; Tällaisesta
vaihdosta, jonka tarkoituksena olisi
lisäpätevyyden hankkimineh, oUsi
epäilemättä hyötyä molemmin puolin
samalla kuri vaihtb avaisi maiidolll-suuksia
monipuolisempaan yliteistoi-mintaan.
myös kulttum-in a l a l l a . ;
Pohjois-Vietnairi
Kiina ja N^liitt<
^at yfcsimielisii
iaahoi: _ Pohjois-^
sidehtti Ho Chi-Mini
näk.'. 23. pnä, että *tä;
mielisyyteen oh päästj
teluissa, joita hän kävi
neuvostolUttolaiston j
sa ;pekingissä jä Mosk
Ho Chi-Minh^puhui
iestetyssä suurkokoiikj
dettiln : hänen; kiiukai
K i i n a n ja l^euvptoliitb
luunsa kunniaksi. Va
keskusteli, sanoi hän. i
pien ystävällismielist
Icanssa Kaakkois-Aas
Jä maailmantilanteesti
han säilyttämisen mi
sekä siltä työstä, jpl
maainme talous- ja
jälleenrakentamiseksi.
7,000 työläistä
lakkoutui 28 pn
Philadelphiassa
Philadelphia. — Noi
tä lakkoutui heinäkuur
yhtiön kahdessa tehta
vaativat samanlaista i
on Fordin ja General J
sillä. :';:
UAW:n pilrijärjest
Spilane sanoi, että yli
•vastaa Fordin jä Ge:
tehtailla voimassaolevi
Yhtiön edustaja pi
tää, että kaikki par,
mioonottaen yhtiön ta
tuntipalkkojen korotts
tiliä tunnissa.
El pitäisi luottaa
kiitos siitä yksinomaan' urheilua harrastaville; ja kannattaville maan- .
miehillemme. •
Marilyn, Bellin uinti kanaalin poikki Ranskasta Englantiin oli;
voitto nuorisolle, nimenomaan Canadan urheilevalle nuorisolle. Mei­dän
lehtemme liittyy muihin cahadalaisiin niissä sydämellisissä onnit-;
teluissa, mitä Marilj-nille on lähetetty ja"^ lausuu hartaana toivomuk­senaan,
ettii valtiovallan toimesta mentäisiin vähän pidemmälle, kuin ^
onnittelusähkeiden lähettämiseen — huomattavien määrärahojen v a ­raamiseen
amatööriurheilun edistämiseksi siinä mielessä että kymme­nettuhannet
canadalaiset nuorukaiset ja neitoset voisivat hyötyä ke­hittävästä
urheilutoiminnasta.
Tämä on oikeastaan varoittava t a ­rina.
Tarina siitä, miten kenenkään
ei pitäisi luoltaa liiaksi ihmisiin. E i
ainakaan inäärättymä vuodenaikoina.
Tämän tarinan päähenkilönä oii
Jussi Jussinpoika. Etuf i m i on aito.
mutta toisesta nimestä ei erää voida
olla niinlcään varmoja. Kysymys on
nimittäin kissasta, eikä kissojen isistä
yr>ida koskaan mitään varmaa sanoa,
kösua verentutkimuskaan ei iällä alal-;
la ole vielä edistynyt.
Jussi Jussinpoika ön — tai pitäi?ikö
sanoa, oli — hallikauppias Kassaran
kissa. Oikein siisti Jä hyvätapainen
kolli. Varsinkin kauppias kassaran
nlie kouluikäiset perilliset olivat siihen
kovin, tyytyväisiä: sitä kun sai vetää
Joko hännästä tai jalasta ilman sanot­tavampia
vastalauseita.
Kassaira toi kissan tenavilleen syk­syllä
melkem sokeana poikasena. Var­sin
epätavalliseen aikaan kysymyksen
ollessa kissanpojasta. Mutta epäta­vallinen
oli Jussi Jusslnpoikakln.
Vaikka sen peräpi;oli ei vielä siihen
aikaan lainkaan totellut aivojen anta­mia
kävelymaäräyksiä, .se kuitenkin
heti alun alkaen osasi käydä teke­mässä
sekä isommat että pienemmät
tarpeensa hiekalla täytettyyn laatik­koon.
Jota; säilytettiin eteisen nurkas­sa.
Se oppi pitäniään ensin lämmite­tystä
maidosta, sitten tuoreista sila­koista
Ja lopulta Jopa Haipamskka-rastakin.
Vaikka Icissaa sanotaan luihuksi ja
kavalaksi eläimeksi, Jiissi Jussinpoika
p i i loistava poikkeus lajissaan. Se ei
tehnyt pahaa kenellekään eikä pelän­nyt
ketään. Ei sen puoleen, että k u ­kaan
olisi pelännyt; Jussi Jus^inpoi-kaakaan.
Kivitaskutkin pitivät itses­tään
kuuluvana asiana käydä sen
kimppuun, kun se kesän tullen vart­tuneena
ja Uhonneena kollina asteli
arvokkaasti Kassaran liitosalueella s i ­jaitsevan
asunnon läheisyydessä. Ja
Jussi Jussinpoika asteli silloin tavaili -
sesti rauhallisesti Ja arvokkaasti rap­pusten
alle piiloon. . ;
Tällä tavoin Jussi Jussmpoika vart­tui
iässä Ja viisaudessa. Se seurasi
Kassaran tenavia näideri monilla ret­killä,
se meni kyhnyttämään kylkeään
täysin vieraiden ihmisten jalkoihin,
aamulla se odotti oiveh takana Kassa­ran
väen jieräämistä jä Illalla se lähti
omille teilleen ilriian erikoista hätls-telyä.:^'-:^
..:;-'';
Kassaran perhe pii tyytjrväinen Jus­si
Jussinpoikaan Ja Jiissl Jussinpoika
Kassaran perheeseen Ja yleensä koko
kissan perspektiivistä havaittavaan
maailmaan. ; /
Kunnes koitti keskiviikko ja helnä-kiiun
20. päivä. Kassaran vaimo he-rä;
si tavallisuuden mukaan jo ani
varhain.; Suoritti tavanmukaiset voi­misteluliikkeet
päästäkseen ylös sän­gystä,
tassutteli sitten keittiöön, l a i t ­toi
aamukahvin tulelle Ja lorautti Jus­si
Jussinpojan kuppiin tilkan maitoa.
Sen Jälkeen hän meni avaamaan-ulko-oven.
Jotta Jussi Jussinpoika pääsisi
aterialle.; Meni j a hämmästyi — Jussi
j Jussinjiolka el ollutkaan oven takana..
I Eikä sitä näkynyt lähitlenbillakaan.
i Aämukähvr juotiin- Kassaran per-
! heessä tavarunukaisesta poikkeavissa
j tunnelmissa: Jussi Jussinpoika ei ollut
kyhnyttämässä kylkeään perheen pal­jaisiin
varpaisim. Eikä se tullut k o -
tiih, vaikka lapset sitä kutsuivat Ja
etsivät kokoaämun.
Kassarat luulivat ensin, että Jussi
Jussinpoika olisi kuollut jonkun auto-hurjastelijan
uhrina, mutta sillä seu-
;dulla liikkui autoja harvoin,,joten tä­mä
tuntui mahdottomalta. Sitten
otaksuttiin jonkun koiran tehneen p a ­hojaan,
mutta koiratha
vielä tähän viiodenaika
muitakm otaksumia ja
tiih, mutta Jussi Jussi)
räinen katoaminen Jäi
märän peittoon.
Tätä epävarmuutta 1
vain Iltapäivälle saakk
mittain tulivat iltapäiv
tä selaillessaan sekä
Kassara että hänen va
saman havainnon: lehc
ravustiiksen alkamisesti
kuviakin saksiniekoista
myyntihinnatkin niidei
moltettim markan tart
Kauppias Kassara sc
slmmäiseksi osasi yhdh
sinpojan katoamisen n
kamiseen. mutta rouva:
hlaksi on sanottava, ett
sä leikkasi melkein yhtä
— Ihmekös tuo, kun s
tavähien. eikä pelännyt
kasi rouVä Kassara, Joh
sara lisäsi syvämietteis<
Jussi Jussinpojan (
luottaa Ihmisim ravusta
Rouva Jaherra Kas»
etsi Jussi Jussinpoikaa.
vain sen vakJisaa Ja luot
toa. Lapset vielä sen sij
toivorikkaina sen palui
hemmat eivät ole henno
heille Ihmisten kataluu
Taavetti — "Työkan