1961-03-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Si^m2- Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9, 1961 V A P A U S M&^tt) — Ibdepeiident Labor CbtM) • (rt Canadlans. :ES'. Nov. 6, 1917. Authorlzed MiJvskoA ttiaa mail by the J>(»t ^}e4!Pepartment, Ottawa. Pub-mgfi-"' thiice weeUy: Tuesdays, XKioMays and Batiirdays by Vapaus n p ^ i k g Company Ltd.^ «it 100>102 l ^ r ^ . W.. Sudbuiy. Ont.. Canadd. Teiephones: Bus. Office OS. 4-4364; Editodal Office OS. 4-4265. HSanager E. Sukai. Editor W. ^ u n d . Mailing address: ^ox 69, Suraluxy, OntäriO; Advertlsnig- rptes upöA applicaibn. Trauslation Iree of cHarge. . ,A TItAtJSlÖNiCAT: ^ Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.2!r 3 kk. 2 .^ ThdysyaUoissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4JB0 Suoölesfe: 1 vk. 9.80 « tt. ».25 Korealaisten kotiutuminen Japanista - muuttd kaijitabsniistä sosialismiin Äkäisten protestien hetki • Näyttää siltä, että Ontarioni toryhallitus säiyttää aikaisemmista- kielloistaan huolimatta uuden myyntiveron tämän nnötotnnatt asukkaiden kannettavaksi! Hyvin järjestettyjen "öäUsvuotöjen" perusteella on ilmeistä, että-Ghtation halli- ' tujtei raha-äsiain ministeri esittää tänään, torstaina, 'bud^ j^tmsa yhteydessä läinlaatijakunnalle~hallituksen kauan ai-käft; suunnitteleman myyntiveron, pninkä ^vulla bh tarkoitus "kupata" ontariolaisten taskusta kolme prosenttia myyntiye-roaomiitei kaikkien ostosten yhteydessä. ^^^^^^ -y^^ tarkoittaa sitä, että Ontarion noin 6,000,- OtfÖ"'äsUkästa joutuvat maksamaan- myjnitiveron muodossa, nqui $120—$150 miljoonaa lisäveroa vuodessa. Dollareissa läsJcjCen se merkitsee $25.00 lisäveroa jokaista miestä, naista ]ai^^^ ja vanhusta kohti Ontariossa. Kun Ganadan keskinkerr t^is^it perheen koko ön 4* henkeä, niin tämä tarkoittaa, että «ÖFJpntiverojen takia nousisivat verot keskimäärin $100.00 vuollessa kutakin perhettä kohti. •'rkaikkein pahin puoli on kuitenkin se, että myyntivero ori ;v^roä verotuksen päälle — se edustaa kaksinkertaista ve-rötiismenetelmää, joka peritään loppujen lopuksi "samassa n^äÖfässä" niin rikkailta kuin 'köyhiltäkin. Asiallisesti pu-h & eivät rikkaat voi kuluttaa tavaraa paljoakaan enempää kuin köyhemmätkään ihmiset. Suurista tuloistaan huo-li^^ tta he maksavat tätä myyntiveiroa "vain" kolme prosenttia pstbksistaäh. Rikkaille se ei tee juuri yötä eikä päivää vaikka joutuvatkin maksamaan satakunta tai kaksiin sataa d^liu-iä perhettä kohti lisäveroa^ Mutta köyhille ihmisille, jo^Öm on muutenkin vaikeata saada tuloj an riittämään me-nb| hih, tällainen lisävero on kerrassaan tuhoisa. Kun kaiken li^fiii huomioidaan se, että varattomia, ja köyhiä ihmisiä cl^^^aljop ja rikkaita suhteellisen pieni määrä, niin tällainen irtjjj^iitivero lankeaa siis miltei kokonaisuudessaan vähäva-räi$ teh maksettavaksi. Valtaosa hallituksen tavoittelemastj^ $iffl[KbÖ0,00Ö suuruisesta verotulojen lisäämisestä tulisi siis yhteiskunnan siltä osalta, joka ei voi verotaakan lisäystä kähtäa. Se tulisi pakosta aiheuttamaan lisäpuutetta ja kärsimystä, sillä tällainen myyntivero lankeaisi "tasapuolisesti" maksettavaksi niin työttömille tuhansille kuin muutamille Sadoille nriiljonääreillekin! | \. E i liioin tarvita mitään talousasiain erikoistuntemusta siinä jos halutaan nähdä tällaisen verotuksen huono vaikutus käiisäntaslöiiteeh yleenää tässä maassa ja erikoisesti Onta-rlofr. maakunnassa. Kun varattoman; kansanosan maksettavaksi aiotaan sälyttää näin suuri lisävero, niin se tarkoittaa, öitä: tavallisen kansanosan ostokyky heikkenisi vastaavassa fjijlssi. Toisin sanoen, tämä myyntivero ei aiheuta vain iäiliiitä hätää ja puutetta työtätekevien keskUUteeii vaan bitaa myös muutenkin kroonilliseksi kehittynyttä talous* p^ääi' kUn tavaroita jäisi lisääntyvässä määrässä varastoihin kflhäÄhjoukkojen ostovoiman heikkenemisen johdosta, liiih se-raUjjöuttaisi luonnollisesti työttömyystilanteen edelleen hfioiioneniisen. f '-J<ig niilloinkaah, niin nyt olisi kaikkien työyäeiijärjestö-j « i t(^imittava suljetuin rivein ja mahdollisimman; päättä-v^ niklla iProstin hallituksen perääntymään tässä elintärker äsgä,, asiassa. i Meidän tulee nimittäin muistaa, että tämä myyntivero ei ole välttämätön. Ontarion hallituksella oh mahdollisuus saa^a tuloja muualtakin, kansanjoukkojen muutenkin raskasta verotaakkaa korottamatta. '. Ontarion hallitus yoi jos se haluaa, vaikuttaa ratkaisä-v ^ t i siihen, että liittohallitus saataisiin vähentämään puo-'^ lella varustelumenoja ja huovuttamaan äitfen saadut jättiläis-kökoiset säästöt yleishyödylliseen tarkoitukseen, lukeutuen siihen koulu- ja terveyshuollon rahoitus; '.Ontarion hallitus voi, jos se sitä haluaa, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, että keinottelijat joutuisivat maksamaan veroa myös n.s. lisäähtyneen pääoman voitoista. ;V^Sitäpaitsi on muistettava; että suuryhtiöt, varsinkin u i - k<)maalaisen suurpääoman kontrolloimat yhtiöt, pääsevät vfe-rohmaksujen'kohdalta kuin koira veräjästä. Näille suuryhtiöille olisi syytä lisätä veroa aina sitä mukaa enenrunän, itfitä suurempi on yhtiö — ja mitä suuremmassa määrässä SÖI voitto-osmgot kulkevat rajan yli ulkomaille. :* Jos koskaan on ollut tärkeä toiminnan hetki, Se öri nyt. Me kaikin voimme auttaa osallistumalla oman paikkakuntamme työväenjärjestöjen protestiliikkeisiin tätä verouhkaa vastaan. Me voimme oma-aloitteisesti lähettää vastalauseem-nid: Pntarion maakuntahallitukselle. Me kaikin veimme omalta osaltamme vaatia lainlaatijakimnan jäseniltä päättävää esiintymistä kaikenlaisia verokorotuksia ja_^ikoi9esti uhkaavaa myyntiveroa-:vastaan. r-^ ;, \ jSSShen ei ole kimsakuntana^^^^v^^ Ei voida, eikä ole syytäkään kieltää, etteikä^gäämihis-tärr Diefenbaker ole pitänyt oppositiossa ollessaan 'fcauriliiä pmheita sekä kansalaisvapauksien puolesta että rotusyrjin-t^ a vastaan. Mutta uutistiedoissa vihjaillaan nyt kuitenkin^ että ösal'- li^tuessäan eilen alkaneeseen Britannian kanSojenyiitelsön pääministerien konferenssiin Lontoossa, Englaniiiösa; pää-ministerimme aikoo unhoittaa kauniit puheensa ja kiertää kuin kissa kuumaa puuroa Etelä-Afrikan räikeätä ja kerras-raan tuomittavaa rotusyrintäkysymystä. Välttääkseen kysymyksen ydintä, Lontoosta tulleet voimakkaasti propagandahenkiset uutistiedot kiinnittivät huomiota pääasiassa siihen, että erotetaanko surkeaistä rötusyr-jinnästään pahamaineista kuuluisuutta saanut EtelärAirikka BHtannian kansojenyhteisön jäsenyydestä, vai pidetäänkö se kaikesta huolimatta "petheen" jäsenenä. Peruskysymyksenä on kuitenkin se; etiä tuomitseeko p^^imniäterien kokous Etelä-Afrikadsä nyt; hatjöti^tUVäH päheelliSei^roturyrjinnän vai aiitäako se sille aj^eiidnifiii siunauksensa. ^ . . Mikäli on puhe canadalaisista, niin suuri enemmistö^ toiistä toivoo hartaasti, että pääministeri Diefenbaker tuo- «onejiaiig. — (kv - Chrlstii. na Nordgren-Ra) — Jo vuoden ajan on ollut kSynnissä ja edel-teta jatkun valtava muuttoliike^; 'fonka ^ t e y d ^ tedsi failiSJiiiet - täli^ asti Japanissa asuneet korealaiset palaavat kotimaahansa; Kalkkiäaa on Japanissa' asunut korealaisia noin 680,000. Ja|iar htia: Hei ovat silH^eet ttildett vuosikyiiimeiuea idkana, joUdiu Japani Iialiitsi Koreaa-eli vu»- sieil iM^iUS ^äiiUS. SQUri ds^ ko^ealdsistii 611 Ifihetetty. vSfct-villdlii' tySvdlfifaksI japanilaisiin ttiht^litt täi Ueiaät oli v^ittf Japaiilk äräifeijaim toisen maaU^ mättsödatt älkänHi J6nka jSlkeett heidät bU ]ä>iliiiettu ed^Ue^n ja-paitis^. mutta kii^iiaisiit hain-si^ at palata ftoUiäadub&a ja kerran toisensa jSik^eU he (esittivät aälääta Vaatinittksfed Japaiiiii hat> litlikseil^. Korealaisten vöiniak-käided liuelenosoitusten pahtok-tamätiä dli Jäfetaiiin parlamentin pakki» tehdä asiaa koskema p^ri-aatej^ äätös. NeuVottelujti päiau' tuftseb kSytännilUisestä jäi>]ff(^- mlseätä'käytiin Japanin j a ' rean I^thialsen RiiUin välityksellä Genevessä ja Kalkutassa, j a p;^ laUtusiiopimus allekirjoitettttn elokuiiii 13 päivättä 1959. Sen perusteella alkoi kaukirfdässä vai-taVämittainen, edelleen jatkuva muuttoliike, joka tuo mukanaan suuria muut(toia ei vaiti kymmenien tdhaösien perheiden yksityiselämään, vaan k»ho Korean oloihin ja talouselämään. MUUTTOLIIKKEEN TÄiiSTAA — Teitä ehkä ihmetyttää. m|nk5 Vuoksi me niin itsepäisesti pyrimme palaamaani Pohjois-KoreaaDj maahan; joka vielä --f vuotta sitten oli pelkkiä ratinlölta ja jolla vielä nytkin on suuria vaikeuksia Voitettavanaan — mikä sai meidät tule-maaft tännte kehittyneestä Japanista, jössa näyttäisi olevan kaikkea, mitä ihminen vain tarvitsee — naurahti eräs niistä inöntsta korealaisista, joita jo y l i vuoden ajan on jäftuväna 'Virtana palannut enti-seett kotimaahatfsa Japahlsta. , — Voidäksetiiie ymmärtää tätä, teidän on ymmälrettävä meitä korealaisia. Olemme ylpeitä kansalli-suudestamhie, meillä on viisltuhät-vuotinen historia ja korkea kulttuuri. Me rakastamme synnyinmaatam-mfe yli kaiken. KUn asuimme Japanissa, jouduimme kansalllsuutem-. mb vuoksi diskriminoinnin koh-teeksi. Meidän oli muutettava n i mfemme japanilaiseksi, lapsemme eiUt saaneet tutustua Kprean historiaan ja maantieteeseen — . Vät edes omissa kouluissamme. SUuriinmäila osalla meistä ei ollut mitään, vakinaista työpaikkaa, kosk i meitä |)idettiin ulkomaalaisina. liflksi VALITSIMME POQJQIS-KOREAN? Kijin Japahitt hallitus muutamia vuosia korean södah päättymisen jälkeen W i i että maassa asuvien korealaisten on Umoittau-auttava viranomaisUle, ilmeni sel-laitteii sensaatiomainen seikka, eUä siinrlii osa korealaisista se-l i t i i Syhhytnmaakkeen Pohjöis-Ko-rtän; vaikka yii 93 prosenttia heistä Oli ^tosiasiallisesti Etelä- Kbi-^Ästa k o t o n; Pobjois-Koreaan palannut totesi: -^.Me tiesinune, mitä teimme.' Olimme seuranneet tarkasti kotimaamme tapahtumia ja tiesimme, että sen pohjoisosassa oli syntymässä kokonaan uusi yhteiskunta, joka rohkeasti taisteli vanhaa, aikansa elänyttä vastaan; Siellä rakennettiin tehtaita^ sairaaloita ja kouluja enemmän kuin koskaan. Spitaali, kolera ja monet muut pelottavat taudit on voitettu ja vieläpä vanhuksillekin opetetaan lukutaitoa. Korian vapauduttua Japanin herruudesta 1945 me kaikki odotimme, että maa voittaisi jälkeenjääneisyytensä. Mutta Etelä- Koreassa me saimme nähdä vain entisen kansallisen alennustilan jatkumisen, herruus oli vain siirtyne amerikkalaisten käsiin. E i ol- Ivlt ihme että kaikki isänmaataan rakastavat korealaiset tunsivat juuri Pohjois:Korean synnyinmaak-seen ja näin heistä tuli Korean kansandemokraattisen tasavallaii^ kansalaisia. sen* ^Imimispn jälkeen Etelä-Korean hallituksen agentit matkustelivat, ympäri Japania ja yirittivät uhkailla kbrealaisia kertomalla kauhutarinoita Pohjois-Körean oloista. Vieläpä he yrittivät räjäyttää rikki palautuskeskuksen Nllgatassa jä estää junan tulon sinne. Mutta mikään el auttaiiiit. Toivottua tulosta el tuonut sekään selltj^s, että Pohjöls-Korea ei muka voi ottaa vastaan niin paljon ihmisiä yhfalkaa — kysymys bll useista sadoista tuhansista henkilöistä. Vastaiikseksr pohToiä-korea-laiset alkoivat innokkaan rakennustyön — asuintaloja nousi, tuhansia työtilaisuuksia järjestettiin, koulut ja yliopistot selittivät, ettei ainoankaan korealaisen tarvinnut keskeyttää opintojaan siirtymisen vuoksi. Ulkomaalaisia kirjeenvaihtajia kutsuttin paikalle tutustumaan valmisteluihin ja kaikkein epällevlmpienkin oli tunnustettava, että Pohjois-Korea selviytyisi tehtävästään. Näln^ alkoi korealaisten paluu kdiiniaähtmsa noin viiosi sitten ja paluuliike on jatkunut keskeytyksettä, tällä hetkellä on jo noin 50,600 korealaista palannut kötiinäahänsä. ETELA-KÖREA RlfeHUU Korealaisten palautussoplmus, joka vuonna 1959 allekirjoitettiin, merkitsi Etelä-Korean hallitukselle vakavaa arvovaltatappltoa ja se oli päätöksestä halvoissaan. Soplmuk- Kaksi M k d i i M i d ja vankka pääiläispäivältineii kulta-aiueella Sttath Porcupine.— Keväinen au rinkoi täältä «n'alkanut paista, että oikein sirmiä , ^iihmentää. Mutta ilmat ovatsihi/leppöisla talvjuÄ i l moja. .Eräs toisklleiiien: mies hup- »[auttl ihfnjme alvän t o s l s^ heuvostoliltto)ölset -«yät taiianeet panfta klQläntöÖn sen Beringin äal-mfeii pätbarilisett i a atbrtJivcflmaiset pcimputv pumppaavat' T^ynenineren länimlntä vettä jäämerelle ja näin oUen läihmittäVät häitä pohjoisalueita. Hän lisäsi,' että siellä maassa tehdään aina ihmetekoja. No, .isiä ei ole vallan hiin pitkällä. • • » ' _ kevätkonsertit olivat myöskin iauliikUöirohune viithelsten harjoitusten aikana keskustelun alaisena ja kuoromme johtaja; hän kun on pienikokoinen naishenkilö, nousi oi: kelh tupiiUe s e i l a a n , jä hallisi sä^äa -tietoonsa mitkä viikonloput olisivat parhaat kevätkonserttia sll-mäilä pttS^A? Ja joukko iiintui päättävän, että otetaan huhtikuun l e j a 23 päivät tähän tarkoitukseen. Koiisertteja tulemme pitkään kah det tänäkin keväänä. Toinen täällä "Etelä^ä&sä", j a tdiheh Timmihsis-sä., 3ä' hilhin tullaäö yaraamaah erikolsohjielma, joka ; arvokkuude| läaii tUli^ lyömään entiset ohjelmat. Vaikka eipäsillä, ei alista entisistäkään • kuoromine ' konserteista ole hiltään ^iitttinutv Qn ollut at-vökklmtta jä natttintoa atoft ravintb-lapöytlä myöten. Ja niih tietenkin tulee ;<ta|>ahtumaan tänäkhi vuonna Mutta' pähunime Hiistä l&h^mpldB tuota alkaa'. — ' , Ensi ^(inSuiliain aika bihlsteiääh täällä ttelip^iiaä tulevan l^hUiin-täyksen hyväklii. Sikäi kehoitankln jolälstär>|e^tiinmie lUkijai^..saapumaan' ha^miequnie iltapSiväUä kello 3. SiUo^ jpeiäiäan saarapelejft jä mitsisi julkisesti jä;päättävin sanoin Eteiä-Afrikan hallituksen hafjbittatnan rotusyrjinnän maali iieekeriätiiikkliitä; kaiigan iiuurta fehemlniöiöä VäSi taan, • : Jos päämiiilsteriinin^^ M tässä asiassa .kuule Jiansan suuren enehimistön tahtoa, silloin' saa Ctthada uud^n tahran, kaikkia afrikkdMskM^ ^Ihissä.:^ äahadästi tul^ :Eiela.A&ik^ kurjan jf^ottiSyrj^ina^' ääheUin U i ^ a ; ja siihen tst meillä.kan-säktintana .tile k^nä- kaikkiaan varaa. " ' tulot siitä käytetään sairaiden ja varattomien avustamiseksi siten, että heille tUataan lehtiä joiden luke-> mineri antaa virkeyttä ja elämänln-' t<ia- Siksi T>leppa hyvä ja anna kati nättikSesl tälle yhteiselle hyvälle toUhuUe. » « • Ne mahtavat pääsiäispäivälliset, jQtkä tullaan järjestämään täällä Eteläpäfssä, ovat riyt jo täällä pu-h^ oiaiheena. Kalkkunat on jo tilattu ja he ovat kasvaneet siellä suurella lännellä^ jossa on sitä syötävää hiin runsaasti että el tiedä niihin sitä panisi. Siis vehnällä syötetyt kalkkunat on tilattu näitä ete^ läpääläisten pääsiäispäivällisiä Varten, joihin odotetaan yleisöä aina kaukaisemmiltakin kuhnllta saakka. Ja mikäpä tietää vaikka voisimme manita jonkhi yllätyksen noiden syjiihsien yhteyteen, jäämme sitäkin odottamaan kuin "hepo hyvää ktsää".' * • * Pieniä näpistelyjä ja varkauksia oh ollut tavallista enemmän tänä talvena näissä Eteläpään kaupois-. ^ . Viimeksi tap^tui murtovarkaus vilihc perjantaita vasten yöllä täkäläiseen Workers osuusllikkee- "ELAMME NYT UUTTA ELÄMÄÄ» Olen tavannut monia kotiin palanneita. Heidän kohtalonsa ovat usein samantapaisia. Tyypillinen tapaus on Song Man Shon, joka nykyään on pjongjangilainen rakennustyöläinen. Hän kertoo: — Minut vietiin Japaniin l'7-vuo-tiaana. Silloin käytiin Tyynellä valtamerellä sotaa. Sodan jälkeen jäin työttömäksi ja kiertelin ympäriinsä päivätyölälsenä. Joka paikassa sain kuulla olevani "vain"' korealainen. Lapseni eivät päässeet kouluun. Nyt kalkki lapseni sen sijaan käyvät koulua. Tuntuu kuin ensi kerran 40-vuotlsen elämäni aikana eläisin ihmisenarvoista elämää. Monet korealaiset ovat palanneet kotimaahan juuri lasten tähden. He kertovat levottomuudestaan lasten tulevaisuuden vuoksi ja vaikeuksistaan maksaa lasten koulunkäyntiä: sekä amerikkalaistuneen Japanin nuorison keskuuten leviävästä mbraalittomuudesta. ' TämS»" vuoksi on palanneiden joukossa varsin paljon nuoria i h misiän Monet ovat tulleet yksinään, ilman omaisia kotimaahansa. He opiskelevat stipendien turvin ja^ niille, jotka eivät osaa koreanklel-tä, on järjestetty elrlkoiskursseja, joissa opetus tapahtuu japaninkle^ lellä. LIIKEMIEHET PALAAVAT Myös liikemiehiä on tullut paljon takaisin; Pohjols-Kprean pääministeri Kim' Ir Sen on vakuuttanut heillej että valtio; turvaa heidän omaisuutensa ja tuotantovällnelt-tensä koskemattomuuden. He voivat tahtonsa mukaan myydä koneet valtiolle tai liittyä johonkin osuuskuntaan ja käyttää niitä Siellä. He saavat kalkki koulutustaan vastaavaa työtä ja .monet ovat saaneet huomattavia virkoja valtiokoneistossa. Esimerkiksi Tsho. Han . San, jolla oli Japanissa posliinitehdas, toimi nykylsm Pjongjangln Posliinitehtaan yli-lnsinöörlnä. Kwon' Oh Hjon, jolla oli lalva-velstämä Osakassa, on nykyisin toimessa Tödongin jokillikenteessä. Hän kertoo: >- Kun halusin matkustaa/kotimaahan, monet kysyivät minulta, miksi halusin siirtyä sosialistiseen maahan, Jopsa el enaii ole yksityisyrityksiä, kiin taas liiketoiminta kukoistaa Japanssa. Mutta e^mänko-kemuksenl. sanelivat;päätökseni Japanissa minua huolestuttivat juuri lllkeaslanlT Jatkuvasti saatoin ha-vaitäTmiten pienet ja keskisuuret yritykset joutuivat vararikkoon pienine pääomineen. Käsitin että sama kohtalo saattaa ennemmin tai myö-hemmhi kohdata minuakin ja varsinkin, kun minua korealaisena jatkuvasti syrjittiin. En epäillyt palata kotiin. Työteliästä elämää omassa maassa eivät voi korvata edes suuret rahat vieraalla maalla. PORT ARTHURIN KUULUMISIIN JAPANILAISNAISIA v MUUTTAA KOREAAN Korealaisia miehiä on Pohjois- Koreaan seurannut yli tuhat japanilaista naista. Muuan näistä pirteistä japanittarista, jonka tapasin hänen viihtyisässä kodissaan, kertoi: — E n olisi ensin mitenkään halunnut tulla tänne eivätkä myöskään vanhempani tahtoneet sallia minun muuttoani. Mutta en Ivalun-nut erota miehestäni, joka oli kertonut minulle paljon kauniista synnyinmaastaan ja joka aina kaipasi tänne. Niin minä vihdoin tein päätökseni siirtyä. hänen mukanaan. Täällä näyttää kaikki olevan toisin kuin mitä olen kuvitellut. Kukaan el katso minua karsaasti, vaikka olenkin tullut maasta, joka on aiheuttanut Korealle niin paljon kärsimyksiä. Kaikki naapurini ovat hyvin avuliaita.^Mieheni, joka* jatkaa opintojaan täällä, saa valtiolta avustusta. Lapseni, jotka Japanissa joutuivat usein kärsimään sen vuoksi, että heidän isänsä on korealainen, leikkivät nyt huolettomina korealaisten ^leikkitovereittensa kanssa. Itsekin alan tuntea olevani täällä kuin.todella kotona . . . , Kotiin palanneiden joukossa on paljon tiedemiehiä, taiteilijoita, elo-kuvanäyttelijöltä ja muita sivistyneistöön kuuluvia. Seitsemännessä laivassa palasi Pohjols-Koreaan tunnettu ja juhlittu oopperalaulaja Kim Jong KU (Genjlro Nagata). Maan taiteilijapiireissä hänet otettiin vastaaur: suurella,; ihastuksella Ja, hänen ^ensimmäiseUä-^kdnSeitUr laan kotimaassa oli loistava menestys.' Siell? i hää esitti ;f mm. matkan aikana savfeltämänsä laulun '*'kötiJ maani". Pian sitä laulettiin kalb' kialla maassa. Japanista kotimaahan palanneet elävät nyt kalkki turvatuissa oloissa. Kaikki ovat saaneet ammattiaan vastaavaa työtä ja kalkille on myös kyetty järjestämään uudet, nykyaikaiset asunnot, joissa he voivat vähitellen rakentaa uutta, pysyväistä kotia. Ja yhä useammat Vielä Japanissa olevat ilmoittautuvat kotimaahan palaavien luetteloihin. Kysymyksessä on, kuten eräs japanilainen lehti asian ilmaisi, "joukkoliike kapitalismista sosialismiin". Port Arthur. — SCAULn hiihtomestaruuskilpailut, ' joihin osallistuu Canadan Hiihtoliiton hiihtäjiä, on järjestänyt v.^ ja u.-8eurat Isku j4 felo ja alkavat ensi lauantaina NöHh Branchen "Eloh"-Mailliai Lauantaina on ohjelmailtaina GSJ:n Port Arthurin os.; hadlUa; alkaen 7111. HiihtokUpäilut jatkuvat edelleen sunnuntaina, maalisk. 12 p. Kaikki urheilun ystävät ovat sinne tervetulleita. Heidän nautinnokseen oVat Iskun ja Elon naiset järjestäneet kahvitarjoilun North Branchin Elon haalllle. Port Arthurin 'Kyntäjillä'' on kilpatoiminnan vuoro tällä vhkoUa ja tästä lähtien jatkuukin öhjelma-iltamlin asti, joka m maaliskuun 25 p. Mutta ensi ^iinijuntalna el ole järjestetty päivän ajallaJcaupunkiin mitään, vaan toivotaan kaikkien teiden johtavan hlihtokllpallupalkalle. Torstain numerosta näkyi, että 'Kyntäjäin' tanssien lah^apalkinnot kuinkahan oliko tiistalnhumerossa? levisi ovipilettlen onxistajllle joka suunnalle. Kysymyksessä olevat arvokkaat lahjavoitot olivat lahjoittaneet liikelaitokset seuraavasti: International Co-op Stores Ltd., Farmers Mercantile Assn; Nolalu; Vapauden Port Arthurin kirjakauppa, B. Frf Hardware, Lakehead Su-permart^ SaastQ's Men's Weär, Nel-son- Kyro, Sherwlrt-Wllliams, Langl-la Har«|ware, Wm. Laine, Watklns-in edustaja. Täten lausuvat Kyntäjät kiitokset kalkille lahjoittajille. ; Metsä- ja sahatyöläisten union virkailijat ja Ontario-Minnesota Paper Co. Ltd:n edustajat allekirjoittivat uuden palkka- ja työehtosopimuksen viime lauantaina. Se käsittää samat palkanlisäykset ja työviikon lyhentämisen 44 tuntiin. - P o r t Arthurm koululautakjuitai*;- esitti alkavan flskaallvuoden kustannusarvion, joka osoitti menojeft" ^ yhtelssununaksi . $3,391,364.00 elk<»r $325,028.00 lisäyksen viime vuot^^' verrattuna. Se puolestaan edustav'^' 4 millin lisäystä veroih'In, elell-hS 4v millin lisäystä veroihin,, ellei tulojen korottaminen ole mahdollinen muuten. « • • r . Supercrete Ontario Limited t^U-tehdas- yhtlön vararikon vuoksi suljettaviksi joutuvien laitoksien pelastamiseksi lupasi Fort Wliirälhltj' teollisuuskomitea antaa apuä'in', '' jotta siinä työskentelevät toistasa-' '• taa työläistä saisivat pitää työniaän- " sa. — •' Port Arthur. — Hulda Jääskel^-' nen — Lahtinen haudattllh täällä Rlverside hautausmaahan toveri- jä — ystäväjoukon saattamana viime per- ' jantaina. Hän kuoli viime! tiistaina St. Joseph sairaalassa. • Hulda oli syntynyt Orivedellä Suomessa 78 vuotta sitten. Siellä > oli hänellä läheisiä sukulaisia sls-„ ko, veli ja tytärpuoll Kerttu Matti-' la perheineen. Hulda oli mennyt Yhdysvaltoihin nuorena orpotyttönä ja siirtyi sieltä tänne Järvien- ' päähän 47 vuotta sitten. Pastori Peden suoritti virallisen hautaustoimituksen ja A. T., HUI.,. toverien ja ystäväin puolesta muistosanoissaan kertoi lähemmin tu- " tustuneensa Huldaan ollessaan sa* nwlla metsäkämpällä paperipuun .. katkaisussa v. 1917—18 talveUa,, jolloin olivat kämppäolot hyvin kurjat ja ruoka yleensä huononi, ; mutta Hulda kokkina osasi parantaa sitäkin. Silloin jo Hulda oli C a h a - ' . dan Sos. Dem.puolueen suom. ö??^. ^ ton jäsenyydessä ja kuului myös Thunder , Bay osuuslllkkeese<etD. ' kuten alkaisemmm Ontarion ja tä-! Myöhemmm oli hän kokkina kym;- män alueen suuremmat yhtiöt sopimuksen allekirjoittaessaan myönsi- •vät. Dryden Paper Co. Ltd:n kanssa käynnissä olleet neuvottelut keskeytyivät 10 päivää sitten Torontossa. Nyt ilmoittaa Unio osaston 2693 edustajat; että neuvottelut aletaan uudelleen täällä.- Eräiden toisten pienempien paperiyhtiöiden kanssa oh riiyöskin neuvottelut kes-kenerälsi> nä, mutta uskotaan niiden kanssa sopimuksen vahvistamineh tapahtuvan piakkoin. • ... « • •• .•• » . . » . • , . • . • . . , . Port Arthur. — Shunlah kunnallisliiton, valtuuston ptiolesta kävi •^orontossa lähetystö vihne viikolla Ontarion' Munieipäl Boardln kanfea neuvottelemassa Mclntyre kunnasta osan liittämisestä Järvien-jpään kaupunkien yhteyteen. Boar-din puolesta esitettiin Fort milliä-niin kaupungin kokonaan eristämis tä yhdistämisanomuksesta Niinpä anomus nyt käsittää Mclntyre kunnasta Mapleward AVenuen Itäpuolen yhdistämisen , Port Arthurin kaupunkiin. Port Arthurin Recreation alueeksi on katkaistu nykyisen urheilu- Stadiumin läheltä 54 eekkerin alue, johon suunnitellaan rakennettavaksi (1) lulstlnareena, (2) cUrllng-Ur-hcilurakennus, (3) musiikki' ja kulttu-urikeskus, . sekä (4) potkuja veslpallokenttä. Valtuuston kokous viime maantaina hyväksyi periaatteessa kaupungin luistinaree-nan rakentamisen. menillä metsäkämplUä ja ravinto*-, loissa kaupungeissa, sekä' alettuaan yhteiseläiilän leipomotyölälsen Ed- - win Lahtisen kanssa, he yhdessä öU-,, vat International osuusliikkeen pe-rustajaln joukossa. ., -j,,, Omatessaan marxilaisen maailr: manatsomuksen oli hän koko sydä- '> melläah työväen järjestötolmlhhas-sa ja varsinkin vllmealkoliia kords^ n tl rauhan ' säilyttämistä Ihmiskum;.,: nan- pelastamiseksi sodalta ja tuhol-ta.,. ., . •,.. . i . j i .i Usein hän sanoi nuoremrtilÖe: " E i työvöenjbrjestö ol6 mikään" hb^ teili, jossa ollaan yötä ja annetaaii • jäsenyyden kätketä, mutta työVäett'• järjestössä • pysytääh' Jatkuvasti i j a toimitaan vointimme muköa^." Pari vuotta sitten julisti CSiI:n'"^ Port Arthurin osasto hänet kunnia**"" jäseneksi, mutta hän jätkbi' tbihllrf-' • taa kunnes vasemman puoleh Käl* ' vaantumlsen vuoksi joutui salrgq-;; laan ja pois aktiivisesta toiminnasta. Hän kuitenkin seurasi Vapäudeh , Ja Liekin kautta toimintoja ja lia- ^ heisten toverien vieraillessa hän'fi^. ^• nokkaasti halusi tietää asioiden kiil- *ua. Tämän talven ajalla hän haitt."f* si oUa 'Kyntäjä' ja 'Kylväjä' ja tejcl lahjoituksen kununallekln, toivoen nuorempien tulevan toimintaan hS- " nen tilalleen. Kansainvälisen naistenpäivän 51- mosijuhla on tämän viikon erikoi-suus lauantaina, maalisk. 11 p. uk- . rainalaisella haalilla; 516 S; High •': St. Juhlassa on monipuolinen ohjel- Jatkuu 4,llä sivulla " • PÄIVÄN PÄKiNÄ Missä määrin rikollisuulta NLssa? seen; josta oli viety huomattava määrä savukkeita, Sikaareja .y.m. pienempää tavaraa. Mutta n lm oli ^uonö onni varkailla lopuksi^ että käpäUläutaan joutuivat. Niinpä viime {perjantaina pidättivät täkäläiset /poliisit. '^kultakaupungilla" asuvan 21 vuoden ikäisen nuoren miehen Roobert Joseph Genereul^ä, jbhKa hallusta lOytyi kuulema nuo edellisenä yönä varastetut tavarat, sekä alkfils^mminkbi kadonneet kutien 4 Uutta auton kumia, jotka oli varastettu 'efilällä hiibltöas^ihalta. täti kirjoittaessa G^neteUx on pidätettynä täkäläisellä poUlslkama-riuä ja odottaa oikeuden tutkimista." • * * I ,KUoIoh saalista^ —~ Viime perjan-taiiia ^ o U Tordntössa Sunny Brook ^(»pitallssa paikkakunnallamme 35 vuotta astiiiut Jä suoihalaistbn kes-kmrdessav hjnHtt tunnettu Prank GbAk.. Tätnä mies teki pitkän päi vätyön täkäläisessä sairaalassa; jossa . hän tdtuStiil kyinmehihi ja j^|ikä satoihin V maanmlehllmme, Jotka häntä kutsuivat "Hospitalin Frankiksi". Frank oli kuollessaan ^ t&ävdbdeit Ja 611 Syhtj^yt Kew ärU^ciktsSa. EnshhhiftiSin maa-iiiiii^ hSÖdan älkäna hän taisteli' ea- ]|^äiiäläisi8|;a - Joukoissa kuiilulMUa lifhslHfiUihUla: feläh dli känsän mies jbla^ Suomalaiset - käuah muistavat. — H. / Viimeaikoina on Neuvostoliitosta tulleissa uutistledoissa kerrottu visseistä rlkkoumuksista ja siitä, että joitakin viranomaisia on vapautettu vastuunalaisista tehtävistä jne. Tämä on tietenkin antanut tämän maan lehdistölle r— tavallisille leh-dlllekin eikä vain lokavlemärltasol-la olevalle roskalehdlstölle — keskustelun aihetta Neuvostoliiton ri-kollisuustilastolsta. Kun rikollisuus, eritoten nuorisorikollisuus lisääntyy tällä mante-' reellä uhkaavansa niälirässä — kun vdr.ic.lat.övat liikakansoitettuja eikä ole niltään loivoUa rikollisuuden 11- odäh^isen hidastumisesta kapita llSmhi_alkakaudella —sosialistisen maailman rikostilastot antavat sll idin vaihteeksi herkkupaloja. Vahingonilo on aidointa iloa, tavataan f sahoa! Mutta mikä on totuus? Ilmeistä on, että Neuvostoliitossa ei ole vielä selvitty kaikista rikoksista ja rikollisista. Sieltä saapuneet uutistiedot osoittavat, että rik-koömuköla ja rikoksia tapahtuu — ja rlkkoumuksista rangaistaan. Kysymys on kultenkhi siltä, onko rikollisuus lisääntymässä tai välie-neihässä ^ jä - tässä on Neuvostoliitto kirkkaana tähtenä muulle maailhiaUe. samaa^ aikaan kun esl-m^ lciksl" Vhdysvallolssa on vahkilat lilka&ansoitettujä vaikka vänkiloitti rakennetaan llsiä^ Neuvostoliitossa suljetaan Vankiloita "asiakkaiden'? eli "ruokamlesten" puutteen vuoksll Kun Sbsialisiiiien yhtiäiskunta on vapaa' sellaisista paheista,, jotka r i kollisuutta kehittävät, työttömyydestä ja työläisten työn tuloksien riistosta, niin vissinlainen rikollisuus vähenee ja kuolee pakosta. Kun koko kansakunnan elintaso nousee jatkuvasti, kun maan perustuslaki takaa jokaiselle työn, maksetut lomat, vapaan koulutuksen ja turvatut vanhuuderipäivätj niin se poistaa rikollisuuden Sosiaalisen perustan. Sitäpaitsi on; muistettava, että Neuvostoliitossa ei julkaista sellaista roskakirjallisuutta, mikä kiihdyttää ja väärinkasvattaa; nuorisoa r i kollisuuden tielle. Siihen; luokkaan kuuluvat elokuvat ovat myös^"klel-lettyjen" listalla. ^ Kaiken tämän seurauksena^ oh-, :efr tä vissinlainen riköllisilus on maasta hävinnyt jo kokonaan. Lakia ja järjestystä - vaärantaVa ^ kangstei-lsmi on asiallisesti puhuen kokonaan hävinnyt; Neuvostoliitossa ei ole eikä voikaan olla erikoisia "murha-yh^ tiöitä", jotka toimivat melko julkisesti rajan eteläpuolella.' Siellä el ole enää lainkaan laitonta huu-mausälnekaupusteli^ a, eikä laittomia pelipaikkoja, eikä pankkiryöstöjäkään. Murhatkin ovat si^lä jo melko harvinaisia rikoksia. Ja tUastof osoittavat, että esim. Venäjän Neuvosto-Tasavallassa 'tuomittiin Vuoden, 1960 Ensimmäisen neljänneksen aikana vain kolmits-osa siltä llimlsmäärästä, thittt tUo-mittUn vastaävrana aikana edelliiens vuonna. „:i. N6dvostolUtössa:el:Ol«rjfcuitenkaan voitu vielä kokonaah j^Qlstaa.i-ikdlli-suutta. ..Si*Utt,on' vielä värlöiiitK.ia pahantekijöitä — silloin tällöin murhamieskin. Ja rikoksista rangaistaan Neuvostoliitossa kuten muuallakin. Siellä ei pidätetä eikä tuomita enää ketään f)ollittisten rikosten vuoksi. Mutta varkaat ja muut rikolliset joutuvat viranomaisten toimesta eristetyksi yhteiskunnasta eri pitkiksi ajoiksi. Erikoisen mielenkiintoista on kuitenkin se että Neuvostoliitossa käydään suurella menestyksellä taistelua rikollisuuden estämiseksi ja r i kollisten uudelleen kasvattamisen hyväksi. . Rikoksista tuomitulle varataan ammatti- ja muuta koulutusta van keusaikanaan. Ja kun hän tuomionsa kärsittyään vapautuu, häneh rikosluettelonsa hävitetään — entinen vanki aloittaa elämänsä uudelleen puhtailla khrjoilla ja tilastotiedot osoittavat, että suUrl enemmistö heistä on"läksynaä" oppinut ja pysyy rehtiyden kapealla-jä vaativalla Elellä. ' ^ I 'i^^Kommunistista propagandaako?" i E i vatn totisia tosiasioita! Kun tuomari Samuel Leibovrltz • New Yorkista, vieraili .Neuvostoliitossa, liän sai asiantuntijana käydä monissa vankiloissa, puhutella oikeus- Viranomaisia; vanginvartijoita jä vankeja^ Palattuaan tältä tutkimusmatkalta hän julkaisi Life Julkaisussa artikkelin, missä sanotaan mm. seuraavaa: < "Venäläisellä vankialueella . . . n. 45 mailia Moskovasta ei.ole jykevää kivimuuria. Sitä ei ole rakennettu Sing Slhgln malliin tiilenkestäväksl; eikä sieill ole psyklatfihenkilökun^ täa Mätteawan mälliin» tai, Alcatra-zln tapaiajf-kultaista; i^orttia. SieUä dn < jotSkin paljon, parempaa: intel- Mtuaalken/ i^hi)|illUnen ja kauko-liäKäineh hehkU<Hiunta,yl)>äliiä alas ä s i i . . . Biiiii ö i y im)m im- 4la jä4r.lkO|l|^ia:S(|kä publ^ilSäSiai^- ajajana että tuomarina 41 vuotta, ja sinä aikana minä pien vieraillut vankilassa monta monituista kertaa; Mitä minä näin tässä vankilassa, se hämmästytti minua . . ." Ja hän kuvasi tilannetta edelleen: ''Heille (vangeille) annetaan kaikki mahdollisuudet haluamansa amma-tm oppimiseen. Asiallisesti puhuen heille maksetaan vankilassa tekemästään työstä yhtä paljon mitä h(> saisivat vastaavanlaisesta .'työstä vankilan ulkopuolella. On valkea käsittää kuinka tärkeä seikka tämä on... . Venäjällä he (vangit—K.) voivat ansaita Itsensä elättämiseksi. Mutat sen lisäksi he voivat ansaita 4Ö0 ruplaa ($100) kuukaudessa. Pienen osan siitä he voivat käyttää pienten ylellisyyksien ostamiseen itselleen. Loppusumma menee heidän perheittensä ylläpitoon .' . Hän huolehtii perheestään (vankilassa ollessa) ja säästää rahaa alolt-taäkseenjläihänsäuudelleen^ an^- lasta päästyään. Tämä tarkoittaa, että hän säilyttää' itsekunnioituksensa vankina ollessaan. Vankilasta lähdettyään hän on rahallisesti, op-plnnolllsestl ja psykologisesti valmiina hyödylliseksi kansalaiseksi. Venäjän tapana on • tuhota rlkostl-astot miehen kärsittyä tuomionsa. Hänen aikaisemmat erehdyksensä ykshikertaisestl unhoitetaan." Neuvostoliittolaiset itse sanovat, että' niin kauan kuin heidän maassaan tapahtuu yksikin rikos, heillä on^rikoksia Illan paljon. Toisinsanoen tavoitteena on rikollisuuden hävittäminen kokonaan kasvatuksen; opetuksen ja muiden mehetelr mlen avulla. - - > Kovin onttoa j a väkisin tekaistua on siis se "vahingonilo", mitä on Viimeaikoina ilmaistu sellaisissakin lehdissä; jotka tietävät asiain todellisen tilan ja. ovat olevinaan vastuuntuntoisia kirjoituksistaan. . . . —Känsäkoura,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 9, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-03-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610309 |
Description
Title | 1961-03-09-02 |
OCR text |
Si^m2- Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9, 1961
V A P A U S
M&^tt) — Ibdepeiident Labor
CbtM) • (rt Canadlans. :ES'.
Nov. 6, 1917. Authorlzed
MiJvskoA ttiaa mail by the J>(»t
^}e4!Pepartment, Ottawa. Pub-mgfi-"'
thiice weeUy: Tuesdays,
XKioMays and Batiirdays by Vapaus
n p ^ i k g Company Ltd.^ «it 100>102
l ^ r ^ . W.. Sudbuiy. Ont.. Canadd.
Teiephones: Bus. Office OS. 4-4364;
Editodal Office OS. 4-4265. HSanager
E. Sukai. Editor W. ^ u n d . Mailing
address: ^ox 69, Suraluxy, OntäriO;
Advertlsnig- rptes upöA applicaibn.
Trauslation Iree of cHarge. . ,A
TItAtJSlÖNiCAT: ^
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.2!r
3 kk. 2 .^
ThdysyaUoissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4JB0
Suoölesfe: 1 vk. 9.80 « tt. ».25
Korealaisten kotiutuminen Japanista
- muuttd kaijitabsniistä sosialismiin
Äkäisten protestien hetki
• Näyttää siltä, että Ontarioni toryhallitus säiyttää aikaisemmista-
kielloistaan huolimatta uuden myyntiveron tämän
nnötotnnatt asukkaiden kannettavaksi! Hyvin järjestettyjen
"öäUsvuotöjen" perusteella on ilmeistä, että-Ghtation halli-
' tujtei raha-äsiain ministeri esittää tänään, torstaina, 'bud^
j^tmsa yhteydessä läinlaatijakunnalle~hallituksen kauan ai-käft;
suunnitteleman myyntiveron, pninkä ^vulla bh tarkoitus
"kupata" ontariolaisten taskusta kolme prosenttia myyntiye-roaomiitei
kaikkien ostosten yhteydessä.
^^^^^^ -y^^ tarkoittaa sitä, että Ontarion noin 6,000,-
OtfÖ"'äsUkästa joutuvat maksamaan- myjnitiveron muodossa,
nqui $120—$150 miljoonaa lisäveroa vuodessa. Dollareissa
läsJcjCen se merkitsee $25.00 lisäveroa jokaista miestä, naista
]ai^^^ ja vanhusta kohti Ontariossa. Kun Ganadan keskinkerr
t^is^it perheen koko ön 4* henkeä, niin tämä tarkoittaa, että
«ÖFJpntiverojen takia nousisivat verot keskimäärin $100.00
vuollessa kutakin perhettä kohti.
•'rkaikkein pahin puoli on kuitenkin se, että myyntivero
ori ;v^roä verotuksen päälle — se edustaa kaksinkertaista ve-rötiismenetelmää,
joka peritään loppujen lopuksi "samassa
n^äÖfässä" niin rikkailta kuin 'köyhiltäkin. Asiallisesti pu-h
& eivät rikkaat voi kuluttaa tavaraa paljoakaan enempää
kuin köyhemmätkään ihmiset. Suurista tuloistaan huo-li^^
tta he maksavat tätä myyntiveiroa "vain" kolme prosenttia
pstbksistaäh. Rikkaille se ei tee juuri yötä eikä päivää
vaikka joutuvatkin maksamaan satakunta tai kaksiin sataa
d^liu-iä perhettä kohti lisäveroa^ Mutta köyhille ihmisille,
jo^Öm on muutenkin vaikeata saada tuloj an riittämään me-nb|
hih, tällainen lisävero on kerrassaan tuhoisa. Kun kaiken
li^fiii huomioidaan se, että varattomia, ja köyhiä ihmisiä
cl^^^aljop ja rikkaita suhteellisen pieni määrä, niin tällainen
irtjjj^iitivero lankeaa siis miltei kokonaisuudessaan vähäva-räi$
teh maksettavaksi. Valtaosa hallituksen tavoittelemastj^
$iffl[KbÖ0,00Ö suuruisesta verotulojen lisäämisestä tulisi siis
yhteiskunnan siltä osalta, joka ei voi verotaakan lisäystä
kähtäa. Se tulisi pakosta aiheuttamaan lisäpuutetta ja kärsimystä,
sillä tällainen myyntivero lankeaisi "tasapuolisesti"
maksettavaksi niin työttömille tuhansille kuin muutamille
Sadoille nriiljonääreillekin! |
\. E i liioin tarvita mitään talousasiain erikoistuntemusta
siinä jos halutaan nähdä tällaisen verotuksen huono vaikutus
käiisäntaslöiiteeh yleenää tässä maassa ja erikoisesti Onta-rlofr.
maakunnassa. Kun varattoman; kansanosan maksettavaksi
aiotaan sälyttää näin suuri lisävero, niin se tarkoittaa,
öitä: tavallisen kansanosan ostokyky heikkenisi vastaavassa fjijlssi. Toisin sanoen, tämä myyntivero ei aiheuta vain
iäiliiitä hätää ja puutetta työtätekevien keskUUteeii vaan
bitaa myös muutenkin kroonilliseksi kehittynyttä talous*
p^ääi' kUn tavaroita jäisi lisääntyvässä määrässä varastoihin
kflhäÄhjoukkojen ostovoiman heikkenemisen johdosta, liiih
se-raUjjöuttaisi luonnollisesti työttömyystilanteen edelleen
hfioiioneniisen.
f '-J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-03-09-02