Vapaus, May 12, 1970

              Sivu 2 fPiista!, itouikok. 12 p. Tuesdayj May 12, 1970
INDEPENOlNT LABOR OROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS ,
<UGSRTY)
A(^wt^a^ngralfe8 lipon
eeocod cnasa Maä itegSätitiliaMi IttaUtef 1(A8
CANADIAN LANGUAGE ?\^r^S
mAvsHnmAV!
CjamodaBsa: 1 vk. $1000, 6 kk. $5.25
3 kk. &:oo
US&-.ID: 1 vk. $im 6 kk. f5.1S
StMmeeo: 1 vk. $im 6 U i . ^
:iitiiciioiiiiii^^
PostimiehjBie cäkfiiitta
Postityöläisten unioiden yhteinen neuvosto tiedotti viikon lo­pulla,
että tämän tärkeän alan työläiset suorittavat lakkoäänes-tyksen
viikon kuluttua, e l i touik9'kuun l^nä. Mahdollista on, e t ­tä
vidä tämän toukokutm ai&ana postityöläiset laSdcoutuvat toi­sen
kerran parin vuoden aikatna. Se tulee aiheuttamaan monia
Vaikeuksia tavalUsiJle kansakis^le, liiW^ yhtiöille, sekä
kiivasta väittelyä sanomalehtien palstoilla, televisiossa ja ra­diossa.
Mutta peruskysymyB on siitä ovatko pofltityöläisten vaati­mukset
"liian suUria", tai ovatkoue nykyoloissa yhä kotooavien
hintojen ja muiden menojen sanelemia vähimmäisvaatimuksia.
' Meidän vakaa käsityksemme on, että postimiesten vaatimuk­set
ovat kohtuullisia. Heidän palkkansa on liian, pieni. Se ei vas­taa
mitenkää nykyisiä elinkustannuksia. Kun postityöläisten pe-iiispalkka
on $2.57 tunnilta (noin $100,00 viäiossa ennen vero-,
työttömyysvakuutus- ja muita vähennyksiä) ja korkein palkka
$3;25 tunnissa, niin selvää on että kyE^ymys on nälkäpaOcoista.
Kun automatisointi ja työn kiihdytys. on käynnissä täyd^ä voi­malla
xdiaten satojen työläisten työmahdollisuuksia, niin »elvää
on että postityiaäiset ovat oikeutettuja vaatimaan itselleen työ-ptukkaturvaa.
Jos tällaista turvaa ei varata valtion palveluksessa
olevUle työläisille, n i in kenelle se voidaan saada?
Sovittelulautakunta ehdottaa 21/2-vuotisen sopimuksen pe­rusteella
vain 50 sentin palkankorotusta. Postityöläiaten union-johtajat
ovat sanoneet, että näin pieni korotus ei riita. Ti^saalta
on hallituskin hyljännyt sovitteiulautakunnanehdotiftsen; Työ­läisiä
BOVittelulaut^Eunnassa edustuiut henkilö suosittelee 2-vuo-tisen
^^öehtosopimuksen perusteella 60 sentin korotusta työpalk­koihin
— 30 senttiä taannehtivasti vanhan sopimuksen päätty­mispäivästä
(viime lokakuusta) ja 30 senttiä tulevan lokakuun
1 päivästä lukien^ mikä nostaisi puolen vuoden kuluttua posti­työläisten
peruspalkan (ennen vähennyksiä) $120.68 viikossa. Ku­kaan
vastuuntuntoinen henkilö ei voi sanoa tätä "liialliseksi"
vaatimuksdffli. Päinvastoin se on vieläkin pieni palkka k u n huo­mioidaan,
että korotuksen jälkeenkään ei viikkopalkka liitä kuu­kauden
vuokran maksuun. •
Me toivomme, että: postihallinto }a liittohallituksen raha-asiainlautakunta
huomioi näiden työläisten suuren tarpeen ja
täyttää heidän kohtuulliset vaatimuksensa. Jos järki ja hyvä
tahto ei Jcuitenkaan saa sijaa Ottawassa, niin silloin on kaikista
miahdoUisista vaikeuksista huolimatta annettava täysi tuki j a
kannatus postimiesten oikeutetulle taistelulle.
: Neuvcwtoliitto myöntää kehi­tysapua
,:yU> 70 Aasian^ Afrikaia
ja laitinplajsen AmegJ^ Aitiol­le;
Tämäh avustuksen lisäänty­minen
on-oOut eiit1£ih vpimfi-liasta
-viime ^odno. Bctou^ vuon-
Quebedn vaaleista
"Federalismi voitti vaaleissa", julistivat Canadan kaiidu
valtalehdet Quebecin vaalien jälkeen — ja volttihan se tavallaan.
"Liberaalienemmistön valintaa tervehdittiin innolla ja ilolla Otta-wassa
ja finanssipiireissä", sanoi La Presse^ehti. Sekin pitää
paikkansa — mutta varmaa on kuitenkin että huhtikuun 29 pnä
suoritetut vaalit eivät ratkaisseet mitään, quebecilaisten perus­ongelmia.
Tosiasia tietenkin on, että establishmentin valtapiirien —
jakamatonta kannatusta nauttinut liberaalipuolue sai 44 prosent­tia
äänistä ja 67 prosenttia edustajapaikoista (72 — 108:sta).
Mezäällepantavaa myös on, että hallitseva puolue, Union Natio-ilalet
kärsi murskaavan vaalitappion^ saaden vain 20 prosenttia
äänistä ja 13 edustajapaikkaa, s ^ kaikkien toisten puolueiden
ja koko valtalehdistön painostuksen alaisena ollut Parti Quebe-cois
sai 24 prosenttia äänistä ja 7 edustajapaikkaa, niin yhtenä
erikoi»iutena on nl&tävänä vanhan kaksi-puoluejärjestelmän
heBckeneminen. Merkillepantavaa myös on, että suuresta vaali­menestyksestään
huolimatta liberaalit saivat nyt prosentuaalises­ti
hieman vähemmän ääniä kuin edellisissä vaaleissa, jolloin se
jäi vallan toisenlaisissa olosuhteissa virallisen opposition asemaan.
Ylljäesitetyt tosiasiat osoittavat, että liberaalien asema ei
ole Quebecissa läheskään niin voimakas, miltä se ensisilmäykseltä
näyttää. Tilannetta pahentaa vielä se kun tässä ranskalaisessa
Canadan osassa liberaalit saavat kiittää enemmistöasemaansa
establishmentin ja kehnon vaalijärjestelmän lisäksi englanninkie­listä
väestönosaa ^ siirtolaistyöiäiset mukaanluettuna. Nähtä­väksi
jää, voiko Robert Bourassan johtama liberaalipuolueen hal­litus
hankkia 100,000 uutta työpaildcaa, kuten se puolue valitsi­joille
lupasi. Mdko varmaa on kuitenkin, että liberaalipurfueen
hallitus joutuu sitä tukeneen establishmentin vangiksi. Vaalituen .
maksuksi siltä vaaditaan-konservatiivista ohjelmaa, eli sitä, että
työtätekeville myönnetään etuisui&sia vain uen verran kuin on
pakko, että voidaan säilyttää establishmentille eduUinen vanha-olotUa.
Vaikka mr Bourassa haluaisi (kuinka rehellisesti olosuhteiden
parantamista, hänellä ei meidän käsittiiäksemme ole siihen suu­riakaan
mahdollisuuksia.
SUURIN VOITTA/A
Vaikka esimerkiksi pääministeri. Tcudeäu sanoi Quebecin va­litsijain
"hyljänneen separatismin", niin tosiasait osoittavat kui­tenkin,
että Parti Quebecois oli "ensikertalaisena" näissä vaaleissa
suurin voittaja. Totta on että se sai valituiksi vain 7 jäsentä.
Mutta Parti Quebecois voitti pikkuporvariHisella ohjelmallaan
lioin 24 prosenttia kaikista äänistä. Mikä tärkeintä monet työ­läiset
ja muut edistykselliset kansalaiset äänestivät nyt Parti
Quebeooisia ennenkaikkea siksi, kun parempaa vaihtoehtoa ei
heillä ollut. Heijastaen Quebecin epädemokraattista vaalijätjes-tehnää,
Parti Quebecoisin listalla valitut henkilöt edustavat kukin
87,000 äänestäjää jota vastoin eshnerfdksi liberaalipuolueen lis­talla
valitut edustavat vain 13,000 äänestäjää kukin.
Tämä antaa pontta Parti Quebecoisille nyt ja tulevaisuudes­sa.
Sen llsSksi tledetä&n, että Parti Quebeooisia tukee Quebecissa
•uurempi älymystön ryhmä kuin Qtitä&n muuta puoluetta. On siis
(aiheetonta ja aivan liian aikaista ^'iloita" Parti Quebesoisin"kuO-
.'"lemaa","" • • • •
na 1950 Neuvostoliitio solmi so-
Idttoatfieil ,tc^ ^teis-t
y S ^ -Iro^h afrijckalaisvaltion
luiussa; tällä hetkellä sopimuksia
on jo 17.
'NL:n kehitytepu tähtää kehi­tysmaiden
talouselämän kohotta­miseen
ja niiden aseman lujitta­miseen
kansainvtUisillä markki­noilla.
Neuvostoliitto avustaa ny­kyään
kehitysmaita yli 600 tuo­tantolaitoksen
rakentamisessa.
?ÄiWd tuotantolaitokset^ joiden
zäkennustöitä Neuvostoliitto a-^
vustaa, ovat täysin kyseisen-val­tion
(«naisuutta. NL ei millään
tavoin , tule osallistumaan tuo­tantolaitoksen
toimintaan. Myönr
täessään kehitysvaltioille lainoja
NL ei aseta minkäänlaisia ehto­ja.
Lainojen korko on alhainen.
Pitkäaikaisille lainoille NL myön
tää maksuaikaa 12 vuotta. Vii­den
vuoden lainoissa korko vaih­telee
3—4 prosenttiin.
Itsenäistymisensä jälkeen mo­net
kehitysvaltiot kääntyivät Iän
simaidon puoleen pyytäen näiltä!
avustusta elintäilieiden teolli­suuskohteiden
luomisessa. Tämä
pyyntö kaikui kuitenkin mones­sa
tapauksessa kuuroille korville.
Intialle ei myönnetty ti^ea sen
aJkoessa rakentaa maan ensim­mäisen
valtion hallinnassa ole­van
metallurgian tehdaslaitok­sen.
Samoin kävi YAT:n Assuä-nin
patosuunnitelman kohdalla.
Tällöin tuli kuitenkin Neuvosto­liitto
kuvaan mukaan ja Intias­sa
voitiin panna alulle valtion
jnetallurgian tehdaslaitoksen ra­kennustyöt.
Syyriaan rakennet­tiin
Eufrat-joelle sähkövoimalai­tos
ja egyptiläisten vuosisatainen
unelma toteutui: Niili oli vih­doin
padottu.
Pelkästään Afrikassa Neuvos­toliiton
avustuskohteina on 10
sähkövoimalaitosta, 15 metallur­gian
tehdasta, 15 koneenraken-nustehdasta,
7 kemiallista teh­dasta
ja öljynjalostusiaitosta.
tc^kisia ja .elintarviketeollisuuden
laitojsaiaj
Brit3risen suuri on NL:n sosia­listisille
valtioille» myöntämä ke­hitysapu.
Mongolian, Korean ja
Vietnamin kansantasavalloissa
on NL:n avustuksella rakennettu
yli 270 tuotantolaitosta.
NL:n rahallinen kehitysapu ko
hoaa vuosittain . mii Jooniin rup­liini
Myös Ukrainan. ja Valko-
V c ir ä j ä n neuvostotasavalta
myöntävät vuosittain huomatta­via
rahasummia kehitysvaltioille.
NL:n rauhan apurahasto antoi
kovia kokeneelle arabiväestöUe
taloudellista lääkeapua 2 mii Joo­nan
ruplan arvosta.
Neuvostoliitto antaa kehitys­maille
jatkuvasti lääketieteellistä
apua. Moniin valtioihin on raken­nettu
sairaaloita, joihin on saa­tu
Neuvostoliitosta pätevää lää-kärihenkilökuntaa.
Kehitysmai-
,den tarvitsemia lääkkeitä ja ro­kotteita
NeuvostoUitto lähettää
niihin jatkuvasti.
Neuvostoliitto on avustanut
nuoria itsenäisiä valtioita näiden
pyynnöstä sadan oppilaitoksen
rakentamisessa. Niistä on tällä
hetkellä jo yli seitsemänkymmen­tä
valmiina, mm. Intian ja Bur­man
teknologinen koriceakoulu
Kambodzhan, Guinean, Etiopian
ja Afganistanin polytekniset kor­keakoulut,
Malin polytekninen
maatalouskoi&eakoulu' ja lääke­tieteellinen
oppilaitos ja Algerian
öljyn jalostusta tutkiva korkea­koulu.
Yhdistyneeseen arabitasa­valtaan
on rakemiettu NL:n a-vustuksella
40 oppilaitosta, jois­ta
on valmistunut jo 25,000 opis­kelijaa.
— — ^
Näin neuvostokansa toteuttaa
Leninin ohjetta: Ohjatkaamme
Aasian ja Afrikan kansat konei­den
aikakauteen, demokratiaan
ja sosialismiin.
Ibemurliten elikäisykeskus
toimi! joka päivä Helsingissä
Neuvostoliiton avustuksella on 18
Aasian valtiossa rakennettu yli
140 teollisuuslaitosta, mm. kemi­allisia
tehtaita, öljynjalostuslair
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Emmi Suomala, Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina; toukokuun 14
pnä 79 vuotta.
Hannes Suomala, Sudbury,
Ont., täyttää perjantaina, touko­kuun
15 päivänä 72 vuotta.
Kalle Tarvainen, Toronto, Ont.,
täyttää lauantaina toukokuun 16
päivänä 81 vuotta.
Mrs, Ester Wallin, Toronto,
Ont, täyttää lauantaina touko-,
kuun 16 päivänä 70 vuotta.
Mrs. Edith /sacson, Porcupine,
Ont, täyttää tiistaina toukokuun
19 päivänä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tut­tavien
onnentoivotuksiin^
TYÖTÄTEKEVIEN TEHTÄVÄ
Kaikki kokemukset ja nykyiset
merkit viittaavat siihen, että l i ­beraalit
eivät pysty Quebecin pe-rusongdmia
ratkaisemaan yh­tään
sen paremmin kuin edeltä­jäkään.
Ja mikäli näitä peruspul­mia
ei ratkaista, se antaa lisää
vettä separatistien myllyyn.
Tässä tilanteessa ja ehkä
kiireellisenuninkin kuin missään
muussa Canadan osassa — Que­becissa
tarvitaan työväenliikkeen
yhtenäisyyttä ja työväestön voi­makasta
joukkopuoluetta, joka,
toisin kuin porvaripuolueet, pys­tyy
ratkaisemaan niin kansallis-kysymykset,
kuin maakunnan-suuret
talouspulmatkin.
Selvää on, että jos tällaista
vaihtoehtoa ei voida lähitulevai­suudessa
ranskalaiselle Canadalle
esittää, seurauksena tulee ole­maan
separatismin kasvu ja en-nenpitkään
ehkä Quebecin eroa­minen
Canadan liittovaltiosta.
Mutta jos saavutetaan työväen
yhtenäisyys ja sillä perusteella
muodostetuksi laaja joukkopuo-lue,
minkä johdolla voidaan o-
Boittaa, että ranskalainen Cana­da
voi saavuttaa täydellisen itse­määräämisoikeuden
ja siis olo­suhteen,
missä uusitun perustus­lain
puitteissa voivat ranskalai­nen
ja englantilainen Canada
aiUa. tasa-arvoisina kumppaneina
yhteisessä kansiuilcodissa, Cana­dan
liittovaltiossa, silloin loppuu
sekä vanhojen puolueiden väärin-hallinta
että separatismin vaatu.
Erään tutkimuksen mokaan
100:sta Helsingissa kuolemaan
johtaneesta itsemuriiatapaukses-ta
35% oli yrittänyt saada itsel­leen
apua, kertoi prof. Kalle Ach-ti
SOS-palvelun — itsemurhien
ehkäisykeskuksen eättelytilaisuu-dessa.
Itsemurhayritykset tai itse­murhaan
tähtäävät aikeet ovat
yleensä akuutteja hätätUanteita,
mutta yhteiskunnan toimesta ei
ole kehitetty tällaisihi tapauksiin
sopivaa ehkäisevää toimintaa.
Vaikka Suomessa on korkealle
kehittynyt sairaalalaitos, on toi­minta
etenkin psykiatrisella alal­la
ollut toistaiseksi liian sairaalar
ja laitoskeskeistä.. Suomessa toi­mii
vain Hesperian sairaalan päi­vystyspoliklinikka,
vaildLa moni.
henkilö tarvitsee apua juuri ensi­avun
luonteisesti, totesi prof.
Achte.
Suomen M ielenterveysseua'an pi i-rfesä
on ikolanen vuoden ajan toimi­tettu
SOS^palvelun aJkaansaaoni-seksi.
Se on nyt toteutumut saaden
toimintaansa tukea Helsingin- kau­pungilta
ja kirkolta. Sen osoite on
Mannerheimintie 108 A. puh. 418-
033. sds-^palvelua pidetään avoime­na
kaikkina viikonpäivinä 'klo 10—
21.00 paiLsd sunnuntaina klo 13—
21.00. Helsingin ev.-lut. seurakun­tien
yJläpitä-m^ Palveleva puhelin
vastaa samassa puhelinnumerossa,
päivystyksessä klo 21—6, joten vuo­rokautinen
päivystysaika kestää 20
tuntia.
SOS-PALVELU
LUOTTAMUKSELLINEN
JA ILMAINEN
SOS-paJvelun vastaavana lääfkäri-nä
toimii tai-i Veikko Aalberg. Hen-kilöfcunitaan
kuuluu neljä sosiaali­työntekijää
sekä puoUpätvätoiminen
psjikiatri. Tämän lisäiksi toimintaan
ottavat osaa vapaaehtoiset lyön-tekijät,
jotka ovat p^koterapcuti-sella
ja s»sia<ilisella alalla jo toimi­neita
henkilöitä. Myöhemmin on tar
koituis lisätä henkilökuntaa palkkio.
toimiiseUa psykologiKla, , teologiEa.
juristilla sekä osapädvätoimisella
kanslistilla.
Palvelu . On luottamukBellista ja
ilmaista. SOS-palvelu pyrkii autta­maan
fcriisiitilanteissa Olevia ihmi­siä
ja toimii tässä tarkoituiksessa
läheisessä yhteistyössä eri hoitoyk­siköiden,
palvelevan puiheKmen ja
paliiBivairarvomaisten 'kanssa. Pää­määränä
on auttaa asäakasta ai'an-fcohtajsen
ristiriidan yli sekä ohja­ta
hänet tarvittaessa eri hoitopistei­siin
saamaianapita omiin yksilölli­siin
tai sosiaalisiin vaikeuksiinsa.
SOS-palvdu on toiminut puolitoista
viikkoa ja vaikka asiasta ei ole sm
kummemmin tiedoiitetfcu, on fces-fcuiKseen
tulliluit Ipiitvittäin 10-30
soittoa ja heinkil,ö3cohtaii5ia tapaa­misia
on o(Hut30i
SYKSYLLÄ KURSSI
Kesflcuksen telitäfvänä on myös
ilis()-m<i^iaieM:ä|'is(yn (koulultukisesta
vastaaminen. Syk^yiMä järjestetään
teemasta kurssi. Lisäksi keskus vä­littää
asiaa koskevaa kirjalljsuutta
ja informaatuyta tiedotu9väilineiiIle.
Koulutus järjestetään yhdessä HY-KS:
n kanissa. Ei^nä toimintamuo­tona
ou itsemurhaproblematiikka
selvittelevän tutkimustyön organi­soiminen.
'
SOS-palvelun kaltaisia ensiapu-
Cunardryhtiön. otnrustama vearattain uusi Queen Eltusa-beth
2 ohjattiin Mjattain Soulihamptoniini laivatelaikaile
'^kevätsiivousta" varten. Tämän matkustajalaivan uti,-
destaananaolaamiseen tullaan käyttämääai valtavat mää­rät
maalia-
Kapinapoikasia jenkkien
saalistusalueella
Latinalaisessa amerikassa, jota
USA pitää eräänlaisena "perintö
maanaan" j a laillistetun riistonr
sa kohteena, sattui toissa viikol-lo
kolmekin tapausta, jotka tai-asemia
on esim. Yhdysvalloissa yli sivat aiheuttaa päänvaivaa Wash
100:ssa keskuspaikassa. Suomi kuu- ingtonin politikoille. Pienoisessa
luu tiilastolliBesiti itsemurhayritys­ten
kohdsdlakäricimaihin vaihdel­len
3—6. sijalla, joten itseanurtHen
ehkäi^tmintaä pyritään kehätä-mään.
Itsemurfiayritjtoiin ja itse^
murhiin johtaneita syitä ovat mm:
terveyyeHiset, mielenterveydelliset
ja sosiaaliset vaikeudet sokä yksi
näisjrys. Vuodenajoista kevät, huhti-töukOkuu
ovat vaarallisempia its»
murhakuukausia kuin esim. elokuu
ja ongelmista otetaan palvelevaan
puhelimeen yhteyttä etenkin viikon­loppuina.
Tilaisuudessa todettiin,
että seurakuntien osuus voi mah-doUisesti
estää joitakin soittamasta,
mutta teol. tri Jouko Sihvo totesi,
ettei palveleva puhelinkaan puhu
uskomioUisista asioista, ellei asia­kas
tee aloitetta.
YSTÄVÄPALVELU
ItsemurhaeMcäisykeskuksessa to^
dettiin, että j<mkinlainen ystärväpaS^
velu olisi köhJttämisen arvoinen
asia< koska esim. yksinäisyydestä
johtuva elämänanaluttomuius on kon­taktien
puut(Ata, joka saattaa juon-taa
jo lapsu'Udesta. Ysitäväpalvelus-tn
saadun onnistuneen icontaktin
avulla LVk)5inäisyydediJ| kH-sinyt
kenties voi voittaa muitakin kon­taktivaikeuksia.
;
Neuvostoliiton laivoja
vierailee Ikiiis!^^
Pariisi. — Täällä tiedoitettiin
viikonlopulla, että kaksi neuvosto
liittolaista sotalaivaa saapui
Cherbourgin satamaan viisipäi­väiselle
vierailulle 25 vuotta sit­ten
Euroopassa päättyneen toisen
maailmansodan muistoksi.
Trinidadissa oli sotilaskapina ja
suuria mielenosoituksia, Haitin
presidentin palatsia pommitet­tiin
mereltä käsin — taaskin ka­pinallisia
— ja Costa Ricassa oli
raju mielenosoitus, joka suuntau­tui
jenkkejä vastaan.
Trinidadin kapinassa varmasti
hämmästytti se aktiivisuus, jota
USA osoitti pienen pientä saari­valtiota
kohtaan. Tämän. Britti­läiseen
kansainyhteisöön kuulu­van
valtion asukaslukuhan on
vain vajaat 800,000 ja varsinai­sia
"kapinallisia' 'oli parisataa.
Kuitenkin "apuun" saapui koko­naista
kuusi amerikkalaista sota-alusta,
joissa oli parituhatta me­rijalkaväen
sotilasta. Lisäksi vie­lä
englantilaiset alukset.
Hysteerinen kumouksen pelko
on ilmeisesti vallalla Washingto-nissa,
muuten tällainen "varovai­suus"
ei ole selitettävissä. Mutta
toisaalta on tietysti aivan loo­gista,
että USA haluaa säilyttää
saalistusmaansa koskemattomaan
Kuuban vapauden saari on jat­kuvasti
piikkinä USA:n imperia­listien'
lihassa. Lähetettiinhän
muuten, Kuubaankin jälleen vas­tavallankumouksellinen
ryhmä
häiritsemään käynnissä olevaa
tärkeää sokerisadon korjuuta.
Diktatuurin. linnakkeeksi voi­tiin
vielä jokin aika sitten nimit­tää
Karibianmeren aluetta. Mo­net
entiset itsevaltiaat ovat kui­tenkin
saaneet väistyä, mutta
jenkkien tuella on saatu uusia
"modernimpia" aikaan. USA:lle
myötämieliset diktatuurit ovat
Yhdysvaltain politiikan perusta.
ja siksi Washingtonia pelottaa
jokainen toimenpide, joka hiu­kankin
näyttää horjuttavan • va­kiintuneita
oloja latinalaisessa
Amerikassa, siicsi tarvitaan kuusi
sotalaivaa pariasataa kapinallis­ta
vastaan,
Haitin kapinassa on ihmeelli­sintä
se, että siellä ylipäänsä
enää löytyy ihmisiä, jotka nouse­vat
vastustamaan 13 vuotta; val­taa
pitänyttä Duvalieria. "Papa
Doc" on jo aikoja sitten tehnyt
selvää kaikista oppositioaineksis-ta
tässä ehkä eräässä maailman
köyhimmistä valtioista, jonka lap .
sista lähes 80 prosenttia on ali­ravittuja.
Mutta kapina osoittaa
että totaalisen diktatuuriakin
vapaudentahto elää.
Costa Rica on myös pieni kes­kiamerikkalainen
tasavalta, asuk
kaita vajaat puolitoista miljoo­naa.
Amerikkalaisvastainen mie­liala
on siellä ieyinnyt voimak­kaasti
viime aikoina. Lauantain
vastaisena yönä yli nelj^ymmen
tätuhatta costaricalaista työläis­tä
ja opiskelijaa piiritti maan
parlamenttirakennusta. He halu­sivat
estää kongressia suostumias
ta sopimukseen, joka antaa ame­rikkalaisille
yhtiöille oikeuden
ryöstää maan , bauksiittiesiinty-miä.
Mielenosoittajat hyökkäsi­vät
myös amerikkalaisia liikkei­tä
vastaan. Kansalli*aartin soti-;
laita lähetettiin tietysti mielen­osoittajia
vastaan.
Yhdysvaltojen näyttää olevan
yhä vaikeampaa pitää kurissa
saalistusmaittensa kansoja. Ja
kun vielä painavat päälle huolet
Kaakkois-Aasiassa, jossa onkin
USA:n kannalta kehittymässä
vielä suurempi sota kuin Vietna­missa,
niin saapa Washingtonin
valtias toisenkin kerran "vetäy­tyä
hiljaisuuteen" miettimään,
mitä tulisi tehdä.
PÄIVÄN PAKINA
KEPPIKURI El TEHOA
Pari pännänpyörittäjää — Hen­ry
DeZutter ja Larry S, Finley
nimeltään — esittää yhteisessä ar­tikkelissaan
mielenkiintoisia taus­tatietoja
iKen State yliopiston ve­rilöylystä.
He lopettavat viime viikolla jul­kaistun
artikkelinsa näin:
Viime maanai»taihin men-
- nessä Kent State yliopistossa ei
ollut mitään todellista valittami­sen
aihetta. Se oli hyvä kampus
hyvine nukkumapaikkoineen.
— Maanantaihin mennessä vain
aniharvat Ohion ulkopuolella asu­vista
tiesivät missä Kent State
(yliopisto) on,
— Nyt se on kaikki mennyttä.
Nyt ovat kaikki kuulleet meistä.
Minä ei vain käsitä, mitä on ta­pahtunut
meille,"
Kysymys on tietenkin Kent
State yliopistolla olleesta Vmielen-osoituksesta
missä 1) tuomittiin
sodan laajentaminen Kambod­zhaan,
ja 2) ammuttiin kaarti­laisten
toimesta hengettömäksi
neljä nuorta opiskelijaa, joista kak
si tyttöjä, ja haavoitettiin yhdek­sää
muuta henkilöä.
Vaikka kirjoittajat sanovat yl-läolovassa
lainauksessa "ihmette­levänsä",
mitä on todella Kent
Statessa tapahtunut, niin: heidän
kirjoituksensa antaa kuitenkin
melko tyhjentävän vastauksen ai­nakin
nijile, jotka vaativat nuo­rille
"keppikuria jiirjestykacn, hy- polilsivallncltä
vien tapojen ja vanhenunan väes­tön
kunnioittamiseksi". Tällaista
"nuorisokasvatusta" vaativa vesi-ettemme
sanoisi k-päitä on Cana­dan
suomalaistenkin keskuudessa.
Kent State yliopistossa on ko­keiltu
keppikuria. Sen avulla saa­tiin
murin^ ja purnaukset pois
osapuilleen samalla tavalla kuin
entinen eukko sai keittiönsä latti­an
puhtaaksi lakaisemalla roskat
maton alle.
Mutta antakaamme nyt edellä­mainittujen
henkilöiden kuvata ti­lannetta
lainaamalla sanatarkasti
otteita heidän: artikkelistaan:
Jotakm meni Kent State yli­opistossa
pieleen viime nuianan-taina,
he sanovat. ^
— Kentissä ei pitänyt tapah­tua
mitään.
Kent oh mallipaikka Ohiossa ja
USArssa,
Radiicaaliset johtajat oli viime
vuonna kitketty pois koulusta ja
kaikki oli rauhallista . . .
SDS (Student for a Democratic
Socilety) aiheutti vähän puhiua
viime kesänä, mutta sen piti olla
mennyttä. Hallinto oU käsitellyt
"nopeasti ja tehokkaasti" radikaa^
leja . :•. • .••
Kampuksen oppilaspoliisUaitosta
sanottiin yhdeksi tehokkaimmakisi
koko maassa. Sillä oli oma sala-poliisiosastonsa
ja sen käytössä oli
kaikkein uusimpia, Uoteellisiä sulu-
Poliisialaa
opiskelevista muodostetun poliisi­osaston
sanotaan ottaneen kuvia
viime vuoden mielenosoituksista.
Kampuksen yksi poliisiopiskeli­ja
Terry Norman pidätettUn tur­vallisuuspoliisien
toimesta viime
nraanantaina. . .
Kent-yliopiston presidentti Ro­bert
I. White . '. . sanoi: "Minä
kuulen mielipuolisuutta yhtäältä ja
näin toisaalla pelon aiheuttamaa
tukahduttamista. Minä en kuule
kenenkään keskustassa olevan sa­nontaa
. . . KeskusteUoaamme, tut­kikaamme
järkevästi . . . toteut­takaamme
järjestyksellistä muu­tosta."
(Mutta miten, kun opiskelijain
oma järjestö lakkautetaan jne.,
voidaan "keskustella ja tutkia" —
sitä ei t r i White sanonut.) Jat-kakaanune
lainausta:
White ei voinut eUen illalla se­littää
sitä kun hänen collegensa
20,000 opiskelijaa oli sotalain alai­suudessa
ja kun Kentin kaikkia
katuja ja teitä vartioitiin sotilai­den
ja poliisien toimesta.
Vihne vumna White oli mallik­si
sanottu kampuksen haltija. UST
An kongressin sisäasiain turvalli-suuskomisskmi
kiitti Whitea siitä,
kun hän oli kovakätisesti käsitellyt
SDS:n agitaattoreita . . .
Sen jUkeen kun SDSn toiminta
kiellettiin, radikaalit saivat vain
vähän kannatusta kampuksella.
Opiskelijain tohti arvosteli SDS:ää
(Kampuksella ci olhit nlikyviUä ole­vaa
vasemmistojohtajaa.
Sitten presidentti Nbcon ilmoit­ti;
etlii liäu lUhellUU sotavoimia
(Kambodzhaan j a niin alkoi kam­pus
muuttua . . ."
Kuten näkyy, Whiten ja varsi­naisen
virkakunnan . toteuttama
"keppikuri" ei tehonnut; ei tehoa
vastaisuudessakaan eikä sen. tar­vitsekaan
tehota.
Kent State yliopiston tapaus to­distaa
vielä toisenkm hyvin tär­keän
seikan. Opiskelijam ja mui­den
rauhanpuolustajain mietah
osoituksia, työläistä lakkoja ja
mielenosoituksia sanotaan". usehi
"agitaattorien" ja llkiihoittajten"
aikaansaannoksiksL ^
Kun kitketään agitaattorit ja
kiihoittajat pois, niin k^kki rau­hoittuu
sotapoUtiikan ja voittöili-jain
ikihyväksi. Näin väiteföän.
Mutta työläiset eivät lakkdte
agitaattorien määräyksestä, vaan
vasta sitten, kun muita kemoja
ei enää ote oikeutettujen vaatimus­ten
läpiajamiseksi.
Opiskelijat ja muut eivät protes­toi
agitaaattorien käskystä sotaa
vastaan vaan siksi kun he näke­vät
sodan mielettömyyden j a sen
vaaran minkä sodan jatkudainen
ja laajentaminen aiheuttaa heiUe
henkilökohtaisestikin.
"Johtajien" pois kitkeminen, fa*
sistimalUnen tohnintaväpauksien
riistämbien ja erinäiset pdoittelo-keinot
saattavat aiheuttaa hetkek­si
hautausmaan ilmapiiriä v muis­tuttavan
hiljaisuuden, kuten ta­pahtui
Kent Statessa —- mutta 8c
d kestä eikä voi estää ajattelevia
ihmisiä toimimasta.
Keppikuri ei todellakaaiv tehoa.
-r- Känsäkoura.