1964-07-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
INDEPENDENT LABOR ORGAN ^ ^ ; OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) ^ Established Nov. 6. 1917 Edltor: W. Eklund Manager: E. Sukal Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265v Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdayaby Vapaua PubUshlng Co. Ltd., 100-102 Elm St, West, Suöbury. Ontario, Canada: Mailing address: Box 69 Advertlslng rates upon application, translations free of charge. Authorlzed as second class mail by the Post Office pepartment; mtawa, and for payment of'postage In o a ^ . " . n , . e r o , . . . C A N A D} Äl< KU^Ä N G U A G E" P R ESS? Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4:75 3 kk. 2.75 TILAlISHDOfAT.V USAissa 1 vk. $lÖ.dd 6 kk. $5J25 Suomessa: L vk. 10.50 ft kk. 5J5 Lääkärien kestämätön asenne Samalla kun kansakunnan keskuudessa odotetaan melkoisella maltittomuudella lopullisia tietoja, milloin kokoontuu liitto- ja maa- ^ k u n t a h a l l i t u k s e n edustajat keskustelemaan kuninkaallisen komissio-nin ehdotusta yleisen ja pakollisel7"sairaushuoltopalvelun järjestämiseksi" Canadassa, saamme lukea lääkärien lausuntoja sieltä ja täältä tätä suunnitelmaa vastaan — tai oikeammin sen niitä osia vastaan, jotkaparhaiten auttavat suurinta kansan osaa. Lääkärit väittävät — siltä pohjalta heidän ammattikuntaansa kun- -vioitetaan että he ovat pyhittäneet koko elämänsä ja toimintansa sairaitten parantamiselle ja sairauksien estämiselle. Mutta siitä huolimatta näemme, että yksikään heistä ei puhu mainitun kuninkaallisen komissionin esim. niitä ehdotuksia vastaan, joiden mukaan autettaisiin valtion varoilla lääkärien kasvattamista ja koaiuttamista vaikka he toisaalta pitävät miltei itsestään pahasta sitä, että valtion varoja käytetään sairaushuoUon täytäntöönpanossa niin, että nykyinen lääkäri-, lääke- ja sairashoito saataisiin kaikkien canadalaisten avuksi. Luulisi, että jos valtion apu lääkäreille on hyvä - T T ja lääkärit saavat jo nyt valtion apua monella eri tavalla koulutuksessaan ja toiminnassaan — se on yhtähyvin eduksi myös niille joita lääkärien pitäisi palvella sairauksien voittamiseksi. Tyypillisenä esimerkkinä siitä, miten ylimielisesti keskimäärin lähes 20,G00 dollarin vuosipalkoilla toimivien lääkärien oikeistolaiset puhemiehet suhtautuvat tähän tuiki tärkeään asiaan, voidaan pitää _ _ Vancouverista juhannuspäivänä saapunutta uutistietoa, missä kerrottiin, että "Canadan lääkärit vastustavat sellaista hallituksen alaista :uiiraushuoItopalveIua, mikä maksaa kaikki lääkäri- ja sairaalalaskut. Tällaisen nurinkurisen kannan omaksui 16,000 lääkäriä edustava Canadian Medical Association 97:ssä vuosikokouksessaan! Samalla kertaa mainitun järjestön 180-henkinen suurneuvosto esitti maakuntahallituksille, että niiden tulisi vaatia kuninkaallisen komissionin ehdottamaan sairaushuoltopalveluun vähintään sellaista muutosta, jotta potilaiden pitäisi maksaa ainakin osan lääkäri- ja sairaalakuluistaan. J Sen lisäksi lääkärien kokous vaati, että sairaaloille myönnettäisiin oikeus tehdä lisävelotuksia normaalisen sairaalavelotusten lisäksi. Näitä kummallisia vaatimuksiaan lääkärit "perustelivat" silläkin, että täydellisen sairaushuoUon asemesta olisi pyrittävä taloudellisempaan ja johdonmukaisempatn'j; menetelmään! • ^ Kuten huomataan, näillä läältarienyhdistyksen vaatimuksilla ei , ole sukuakaan varsinaiseen^ lääkäripalveluun, puhumattakaan nyt sai- ;:raitten parantamisesta ja sairaulsien estämisestä. Nämä lääkärien kerrassaan tuomittavat vaatimqks^t ja kannanmäärittelyt ovat puhtaasti raha-asioita koskevia, ikäänkuin he pelkäisivät; että yleinen ja täydellinen sairaushuoltopalvelu vaarantaisi jotenkin heidän taloudellisesti etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnassa. Pahinta on : se, että lääkärien yhdistyksen puhemiehet esiintyvät tässä yhteydessä joko tieten tai tietämättään, sillä ei ole väliä, yksityisten, upporikkait-ten vakuutusyhtiöiden esitaistelijoina. VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASENNE Upporikkaat — pääasiassa yhdysvaltalaisten rahamiesten omistamat ja kontrolloimat suuret vakuutusyhtiöt vastustavat kuninkaallisen komissionin ehdottamaa yleistä ja pakollista sairaushuoltopalvelua nimenomaan siksi kun .se vaarantaisi niiden liiketoiminta-ja voittoilu-mahdollisuuksia. Vakuutusyhtiöt ovat tämän pelkonsa voittoilumah-dollisuuksien vähenemisestä esittäneet monta kertaa täysin avoimesti, mutta suurelle yleisölle syötetään vakuutusyhtiöidenkin toimesta pa-junköyttä puhumalla yksityisten vakuutusyhtiöiden sairausvakuutus-tea ."taloudellisuudesta" potilaille ja "edullisuudesta" kansakunnan taloudelle: Esimerkkinä tästä mainittakoon London Life Insurance-yhtiön varapresidentti Tv E . G i i r i n lausunto. ^ Se (ehdotettu sairaushuoltopalvelu) on vain yksi uusi rasitus (strain) ekonomialle. Yksitylsliike voi suorittaa tehtävän halvemmall a" ; Mutta kolmisen vuotta sairaushuoltopalvelua tutkinut kuninkaal-li^ en komissio tuli kumoaraattomasti siihen lopputulokseen, että liit-td- ja maakuntahallitusten alaisuudessa yleinen ja pakollinen sairaushuoltopalvelu tulee maksamaan $837 miljoonaa, jotavastoin yksityisten vakuutusyhtiöiden alaisuudessa samanlainen palvelu maksaisi Canadalle .$1,020 miljoonaa, eli 22 prosenttia enemmän kuin valtion alaisuudessa. » Käytäntö on tämän tosiseikan todennut esimerkiksi Saskatche- - wani.ssa, missä hallituksen alainen autovakuutus on paljon halvempi Kuin on yksityisten vakuutusyhtiöiden varaamat autovakuutukset täällä Ontariossa! Mutta pahin puoli asiasta on sittenkin se, että yksityiset vakuutusyhtiöt eivät voi koskaan varata sairausvakuutusta köyhimmälle väestönosalle, joka sellaista tukea ja turvaa kaikkein kipeämmin tarvitsee. Vuonna 1961 — siis vuotta ennen Saskatchevvanin sairaus-huoltopalvelun voimaan astumista — oli tilastotietojen mukaan 10.7 miljoonalla canadalaisella jonkinlainen sairausvakuutus—^'toisilla vain nimellinen sellainen. Mutta 7.5 miljoonalla canadalaisella ci ollut kehnointakaan sairausvakuutusta. . Totta on, että edelläkerrottu lääkäricnyhdistyksen kokous myönsi sen mahdollisuuden, että on canadalaisia, jotka eivät voi taloussyistä "om_aa osuuttaan" lääkäri- ja sairaalamenoistaan maksaa. Niinpä lääkärit suosittelevat ulkokultaisesti; että valtion apua olisi annettava "köyhyydentodistuksen" perusteella. Mutta luulevatko lääkärit, että y l i 7,000,000 cartadalaista, j o i l la ci minkäänlaista sairausvakuutusta ole pääasiassa maksukyvyttömyyden vuoksi, alistuu anomaan "köy-hyydentodi. stusta"? Toisaalta on muistettava ko. kuninkaallisen arvovaltainen laskelma, jonka perusteella sen ehdottama yleinen ja pakollinen sairaus-huolto- palvclu maksaisi ensimmäisenä voimassaolovuotena (1971) ke.s-kimäärin $198 vuodessa hengeltä ja toteaa, että se on vain $20.00 : enemmän (kutakin canadalaista kohti) mitä canadalaiset nyt maksavat voimassaolevien hyvin puutteellisten sairausvakuutusten hinnaksi". Kun vakuutusyhtiöiden puhemiehet väittävät näistä tosiasioista piittaamatta, että kuninkaallisen komissionin ehdottama sairaushuol- SYNTYMÄPÄIVIÄ A l i n a Hakula, Wanup, Orit., täytti sunnuntaina, heinäkuun 5 pnä 70 vuotta. . • ^ . W8iter Hapton, Wanup, Oiit., täytti lauantaina, heinäkuun 4 pnä 70 vuotta. Hilma Kulmala, Sault Ste. Marie, Ont, täyttää tänään, heinäk. 7 pnä 76 vuotta. Martta Kinnunen, Beaver Lakelta, Ont., täytti maanantaina heinäkuun 6 pnä 73 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Kestivi rauha ainoa ]arkeyatav«iti haÄf^^ t o ^ t a m i s e s # 8 ^ mien':' raifk^ujen auaäMaSihisessa^' Ne^ • ihi^ett^f^eiviit^ y i i? OslOi - f Nofjan ulkopoliitfUen instituu^qLiiiiritenäss^ tilavuudessa p i t ^ K k ä h e s f ä^ pääministeri Hrushtshev sanoi, e^ tä. hän arvostaa-- korheallte sen Tanskan ja Norjan ottaman asenteen, että ne eivät hyviUtsy alueilleen ydinaseita. Samalla hän korosti erityisesti Suomen puolueettomuusasemaa ja sen luottamuksellisia suhteita Neuvostoliiton kanssa^ Jotto eyatoUeetvoeritlttä* vana ^fuUljf;tj;|(9pQa S|uomea voi-sina. .TOyljkaaii vakava. tilMsuus ei jäänyt vaälejrap^^ lu^uC-rupUlh^ r^klTHK^Stä^V' väliäS b j e n s V k S h ' ; ^ I d i ^ ' ^ l l e tiilSI' lasilU^V. vettä jä sänoK:' - jliU tervey^eiaMiir*'"- Esiteiinänsä alkuosassa Hrushtshev jpaiautti imeliin Nänsemn aikaansaaman tärkeän' ayiistuksen nuoren,, neuyostovalläh, ollessa nä-l& hhäd|m ^ edessä intenrentioiden' seurauksena.; ; Sitten, ban; siirtj^l kuyailemaän NeuvostolUtoö saavutuksia arktisten alueiden tutkimuksessa j a pialautii m i e l i in Nansenih kirjoitukset lausuen: — Voinune väin k u v i t e l ^ niitä Nansen sanoisi, jos, ban tana päivänä i>|kisi, Neuvostoliiton siiiorittä-mat työt näillä ,a]ueiUa.,Ijuonnoh-rikkaudcjt on, otettu ihmisten käyttöön. HrusbfsixcV lausui j a kertoi lajaasti ja värikkäästi pohjoisten osien valtavasta rakennustyöstä. Tärkeät kansainväliset onget matovat vielä ratkaisematta, Hrushtshev sanoi esitelmänsä kansainvälisessä osassa. Hän mainitsi eri puol i l l a riehuvista taisteluista ja kan- kuudelle norjalaiselle vapaustaiste-märräv aikamme katkeraa todellisuutta. Hrushtshev sanoi ja maini^T si USAn lukuisia tukikohdat, jotka joka hetki uhkaavat rauhaa. Häh esitti kaikkien tukikohtien asteitf laista poistamista jä sotilasliittojen purkamista: sekä täydellisen ydin-asekiellon aikaansaamista, jolloin myös maanalaiset kokeet kiellettäisiin. Saksan; rauhansopimusta hän p i t i aikamme keskeisenä asiana. —- Jö^lnuaika sLttcn Adenauer esitt(- :;asiö'iden selvittämistä" Neu-vostol^ tön kansaa. Hrushtshev sanoi ja Mläu^^ mieliin, että Hitler y l i t ti s^m^aV sek'ä muistutti mitä se toi tullessaan. 9j|yötiteisenä aikamme kehitykselle', rauKi^n' turviaamlselcsi' Poh-jois- lfiuoopassa Hrushtshev mki-idfsi enneu mluu^ Suomen^ Ja Neuvostoliiton luojttämuJksfilliset suhteei^. mi6a on oUut merU^vä ei^elijriiys Suomen nopealle^ kehi-' tyhsell^' viime vuosina. _^Samoin HhisiiCsli|ev maliiitsi Ruotsin puo-liieeäomuutosemah merldiyksen. Tänikidi4^Ja N o r ^ e hän anioi t u p n u s t u ^ n tdiHeii päatoksiestä olJa byvääk!»ymättä ydinaseita alu-eiUeen. ' — Me toivomme, että rajamme pysyy , tödellisem rauhanrajäna, Hrushtshev sanoi. — Tietysti' toivomme, että Norja ja Tanska olisivat sotilasliittoutumien ulkopuolella, silla se olisi näille maille paras rauhanlae. Lopuksi Hrushtshev^ilmoitti, että sojen saavuttamattomista oikeuksista. — Monet ovat ihmetelleet Neuvostoliiton kärsimättömyyttä rau VAIN YKSI RATKAISU, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Nikosia. — Kyproksen entinen vastarlntajohtaja, kenraali Grivas hylkäsi sunnuntaina kaikki, aja* tukset Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten kompromissista. Puhuessaan suuressa kreikka-laiskyproslaisten joukkokokouksessa Nikosiassa sunnuntaiaamuna Grivas sanoi: — On olemassa vain yksi ratkaisu — itsemääräämisoikeus. Turkkilaisten on ymmärrettävä, ettemme me merkitse heille mitään vaaraa. Me ojennamme ystävän käden ja tarjoamme rauhanomaista rinnakkaiseloa ja odotamme vastausta. Grivas pahoitteli, että turkki-: laiskyproslaisten johtaja varapresidentti Fazil Kutchuk oli hyljännyt hänen yhtcistolmintatarjouk-scnsa. Kutchuk oli .sanonut, että kreikkalaiset haluavat "herra ja orja"-suhdetta. — Kreikan historiassa ci ole mitään tällaista suhdetta vähemmistöjen kohtelussa, huomautti Grivas. Kle emme käy hävityssotaa turkkilaisia vastaan. Me haluamme rauhanomaista rinnakkaiseloa, jota Kutchuk cl hyväksy. Vielä kerran ehdotamme turkkilaisille rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kaikki kotinsa jättäneet voivat palata. On jo annettu jyrkät määräykset, että laittomat teot heitä vastaan on lopetettava. Me pyrimme rauhaan Kyproksessa ja tarjouksemme turkkilaisille • pysyy avoimena. Torjuen kaikki kompromLssirat-topjilvclu on "vain lisärasitus ekonomialle", silloin voidaan ilman muuta todeta, että "pussiinsa pappikin .saarnaa", kuten vanha suomalainen sananlasku selittää. . Kun ylläesitettyyn vielä lisätään ne suunnattoman suuret todelliset kansallismenot, mitkä johtuvat ehkäistävissä tai pian paranneltavissa olevien tautien aiheuttamista "rokulipäivistä", puhumattakaan nyt yksityiskansalaisten sairaala* lääkäri- ja lääkemaksuista, niin silloin nähdään, että kysymys ei ole lain kaarr siitä "kannattaako" meidän laatia yleinen Ja pakollinen sairau.s-huoltolaki nyt ehdotetussa muodossa, vaan siitä, että kansakuntana meidän ci kannata olla sitä laatimatta. Kukaan oi odota liioin lääkäreiltä sitä, että he olisivat liikeasioissa siivettömiä enkeleitä, mutta totta totisesti täytyy ihmetellä sitä kun.he antavat julkisia vastalauseita esittämättä yhdistyksensä puhcmiesten heiluttaa poliittista vesuria sairaus-hiioltapalvelua vastaan yksityisten vakuutusyhtiöiden ja lääkkeitä valmistavien monopolistien hyväksi sairaitten parantamisesta välittämättä tuon taivaallista! kaisuehdotukset Grivas jatkoi: — Tällaiset ratkaisut merkitsevät edelleen "tulivuoria, jotka purkautuvat ensimmäisen tilaisuuden tullen tuhoisin seurauksin'. — On olema.ssa ainoastaan yksi ratkaisu, jonka suurvallat ovat hyväksyneet kaasainvälisissä sopimuksissa, nimittäin itsemääräämisoikeus. Ranska on ottanut tässä johdon kunnioittaen tätä periaatetta Algeriassa. Toivon muiden seuraa^ van tätä esimerkkiä, Grivas jatkoi. Hän kysyi väkijoukolta^ uskooko tämä hänen sanojaan ja haluaako se noudattaa hänen ohjeitaan. Tämän jälkeen huutojen kaikuessa hän sanoi heille:—- Me marssimme yhdessä voittoon tai kunniakkaaseen kuolemaan. Hän varoitti kansanjoukkoa sanoen tai.stelun tuovan mukanaan l i sää kuolemaa ja raunioita, mutta li.säsi Kreikan aina maksaneen täi-lai. sen hinnan vapaudestaan. Hän päätti puheensa johtamalla iskulau.seet: — K a u a n eläköön voimakas Kypros, kauan eläköön huomispäivän vapaa kreikkalainen Kypros. Grivasin takana hänen puhuessaan seisoivat presidentti Makarios ja entinen EOKA-taistelija, sisäministeri Polykarpos Georghadjis, joka tervehti kenraali Grivasia "kreikkalaisena soturina, kan.sallisen johdon ja perinteen edustajana" ja kehotti hyväksymään hänen määräyksensä ja noudattamaan hänen ohjci- •taan..'. Huomioitsijat pitivät viittauk.scna Y K n Kyproksen sovittelijaan suurlähettiläs Tuomiojaan Grivasin lausuntoa, että on ihmeclli.stä miten " j o l l a k in ulkomaalaisella olisi oikeus tulla ja mennä Kyproksessa ja väittää tutkivan.sa tilannetta, ja hänellä Grivasilla, ci olisi oikeutta tulla Kyprokseen". lijalle on myönnetty korkea kun niamcrkki taistelusta Hitler Saksaa vastaan toisen maailmansodan aikana. Kaikki tietävät Neuvostoliiton kannattavan ainoaa hyväksyttävää j a järkevää periaatetta kansain-^ välisissä suhteissa, erilaisen yh-teiskuntlEijärjestelniäri .omaavien valtioiden rauhanomaista rinnakkaiseloa. Tällä hetkellä maapallollamme ei ole mitään suurempaa sotilaallista selkkausta, mutta on olemassa verrattain monta paikkaa, jossa vuotaa verta j a jossa tärkeät kysymykset vielä odottavat ratkaisuaan. Ottakaamme esimerkiksi taistelut Etelä-Victnami.ssa, Laosissa, tilanne E i e l Ä Ä , k y Ä ä ^ ö n taisf t^ä5^'atdm;,.AfrikaSyä;'A^ak^^^^ '|a>lai^£Ralaisess{i'^ Amerikassa. ; l yeada^ilä^*' pitHä normaalin»^ että, Kuuban tasavallan suvereenisuus asetetaan alttiiksi Yhdysvaltain hyökkäykselle tämän maan halutessa ottaa itselleen oikeuden sekaantua Kuuban sisäisiin asioihin; sanoi Hrushtshev. Neuvostoliitto toivoo ' ratkaisua tärkeimpiin maailmankysymyksiin kuten yleistä ja täydellistä aseiden* riisuntaa kansainvälisen valvonnan alaisena. Tämä on päätie rauhaan' — Neuvostoliiton hallitus suostuu ulkomaisten vieraille alueille sijoitettujen joukkojen poistamiseen, niin että-ne siirretään kansallisten rajojen taa. Mutta jos länsivallat eivät ole valmiit tällaiseen radikaaliseen ratkaisuuni niin Neuvostoliiton hallitus toivoo, että vastavuoroisesti aluksi joka tapauksessa ryh dytään vähentämään vieraille alueille sijoitettujen joukkojen lukumäärää^ jotta ne myöhemmin siirrettäisiin kokonaan pois. Niiden joukossa on myös NATO maiden.Je Varsovan maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuk-sen sohnimineui ydinaseettomien vyöhykkeiden pentstaininen' e r i osiin maailmaa. Maanalaisten ydina8ek9keldei^ kieltämbien ja ydinaseiden leviSiAisen eistämlnen jne. •:, • On JO kadan ollut aika ratkaista erimielisyydet, jotka estävät Saksan kysymyksen ratkaisua. Jos todella toivotaan kestävää ratkaisua Euroor pan tui-vallisuuskysymyksessä, sil loin on välttämätöntä allekirjoittaa rauhansopimus molempien Saksan valtioiden kanssa, sanoi Hrushtshev. PohjoisEuroopan tilanteesta 'hän sanoi mm: — On tunnustettava, että tällä alueella on rauhallisempaa kuin muissa osissa maailmaa. Tärkeä tekijä, joka auttaa rauhan säilymistä Pohjois- Euroopassa on Suomen aktiivinen rauhanpolitiikka. Huomattava merkitys on myös Ruotsin noudattamalla puolueettomuuspolitiikalla. Meidän mielestär.\ me sitä esittää myös se seikka, etteivät Norja ja Tanska salli ydinaseiden ja ulkomaisten joukkojen sijoittamista alueelleen ja että ne (Jatkuu seuraavalla sivulla) Mitä muut sanova; tm . o i [^'i&Vuja, joiden alueen j a . u u - ^ ^ , .~S^6maIehdiafö'^'«dW'i^teiee''ioka päivä poliU{/i^ ; ^ M n a on ainft^MM^s^e: toivottu avioliitto^Uii^^ä •^=4^r^tÄ:p|ki«^n k«fl%,^^.^ , , , _ YhCä usetn''esi{tävHt Uuden'^Öem6^^^ när-: kästyneitä lausuntoja selittäeni ettei mitään sellaista ole suunnitteilla," mikä ei kuitenkaan estä Uuden demokraattisen puolueen Manitoban johtajaa julistamasta, että hän on kirjoittanut Tommy Douglasille sanoen,.. että jos osoittautuu todeksi, jotta sellainen keskustelu on käynnissä, j a ; } ' - - *» , että avioliitto solmitaan, silloin hän eroaa puolueen johtajan toimesta ^ ' ; .siinä maakunnassa. , , , , Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, mutta ammattiyhdis-.,,,„,; , tysliikkeen virkailijat ovat avoimesti suositelleet yudelle demokraatti-,; selle puolueelle'''asiain sovittelut'' j a lähentymistä,P^a^^^^^^^ i Tämä ei ole mitään uutta. Milloin tahansa ty^iväejaliikkeellä on vaj,-,,, ketiksia voitettavana, herra Heikkosydämisen kuullaan^ aina suosittelevan perääntymistä työväen periaatteita j a itsenäisestä poliittisesta'toimii^' nasta. / . ! ; - „, Ja kliinka hyvin porvaripoliitikot tietävätkään tämän! Jos Sir Älex:;Hdme saa tehdyksi torypuolue^^ihy^äksi tämän kepp<^r,^^^ -sert ja-saävuttaa Britannian yleisvaaleissa voiton; se >joWuu siitä kun hän OP oppinut edeltäjiltään, Churchillilta ja Macmillanilta,_että mikään e i . ; , saa työväenpuoluetta tappiolle paremmin kuin se,! että ollaan omaksu-,, vinaan työväen ohjelma ja sekoitetaan poliittinen rokka niin, että o n - vaikea tehdä eroa tOry-ja työväenpuolueen, ohjelmien välillä Mitä uusi demokraattien puolue tarvitsee ennen muuta on t a i s t e l u - : henkinen ohjelma j a johto, eikä mitään takahuoneen avioliittotoimis-,,,;, toa. — L e s l i e Morris, Canadian Tribune-lehdessä. • • ° SUURIN VAARA JA SEN SEURAUS Puolustusministeri Robert McNamara"^ja yleisesikunnan päällikkö.' ' Jtenraali Maxwell Taylor esittivät senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsenille kesäkuun 23 pnä taustatietoja Yhdysvaltain ohjelmasta Kaakkois;^ Aasiassa. Sen jälkeen kun McNaraara j a Taylor olivat esitelmänsä pitä- J neet, ulkoasiain valiokunnan jäsen, senaattori Wayne Morse ( D O r e ) s a - ' ' ' \ " ' ' noi heille: .... :: "Minä olen nyt vakuuttunut, että suurin vaara maailman rauhalle on <, USA. Minä olen vakuuttunut, että jos Yhdysvallat jatkaa sitä ohjelmaa;i,,,,, mikä esityksiinne sisältyy, me olemme menossa Kaakkois Aasiassa kohti suurempaa sotaa minkä johdosta suuri enemmistö koko ihmiskunnastaii-v^i tulee vihaamaan meitä seuraavat 500 vuotta." — Michael Munk, National.,:. Guardian lehdessä, USA. •cv Sivukaupalla vierailumatkasta Norjan lehdissä Oslo. — Nikita Urushtshcvin vierailu Norjassa on päivän tärkein tapahtuma. Oslon iltalehdet selostavat vastaanottojuhlallisuuk-sia ja julkaisivat runsaasti valokuv i a sekä Nikita Hru.shtshcvin ja Einar Gerliardscnin puheet. Dagbladet Norjan suurimpia sanomalehtiä, omistaa llnishlshe-vin vierailulle yli kolme sivua. Ensimmäisellä todetaan suurin otsikoin, että Norjan ja Neuvostoliiton yhteinen raja on aina ollut rauhan raja. Pääkirjoituksessaan Dagbladet korostaa: Toivomme j a uskomme, että vierailu on edistävä molempien naapurikansojen yhteisymmärryksen ja yhteyksien kehitystä. Poliittisessa suhteessa edustamme erilaisia periaatteita: tämä e i kuitenkaan estä meitä elämästä vierekkäin hyvinä naapuruksina. Sanomalehti korostaa Nikita Urushtshcvin panosta suhteiden paranemiseen Neuvostoliiton ja muiden maiden välillä ja .sanoo: ^ Tervehdimme päämini.stcri Hrushtshovin vierailua yhtenä renkaana siinä toiminnassa, joka tähtää kontaktien parantamiseen ja suuremman keskinäisen suvaitsevaisuuden ilmapiirin luomiseen maailmassa. Aftenposten toteaa, että Hrush tshcvia oli tullut ottamaan vastaan paljon väkeä. Ilmapiiri oli välitön ja miellyttävä. Lehti korostaa Hru-shtshcvin .sanoja, että hän on tullut Norjaan avoimin .sydämin ja mitä parhain aikein . Sanomalehti Frlheten tervehtii pääkiijoituk.sessaan N. S. Hrush-tshevin vierailua ja sanoo sen olevan t,irkcä historiallinen vaihe Norjan ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehityksessä.. — Pääministeri Hrushtshev on saapunut maahamme mukanaan rauhan ja ystävyyden sanoma. Toivomme, että myös hai lituksemme käyttää näitä päiviä keskinäisten hyvien suhteiden lujittamiseen, mikä johtaa rauhan vakiintumiseen Pohjois-Euroopassa ja k/ ko maailmassa. ^.Arhelderbladet; joka omistaa vie railullc yli kolme sivua, julkaisee norjalaisten ammattiliittojen päätös-lau. sclmia, joissa tervehditään vierailua. Maaseutulainen Sarpsborg Arbeiderbladet korostaa Nikita l i ru shtshcvin toivotuksi vieraaksi siitä kin .syystä,, että Norjan kansa jakaa Venäjän kansan toivomuksen rauhallisesta kehityksestä ja katsoo juuri Hrushtshovin voivan edistää tällaista kehitystä. LYBKE UUDELUIN LItTTOPRESIMNTIKSI BerliinL — Tri Heinrich Lubke valittiin viimeviikon keskiviikkona Länsi Saksan valtionpäämieheksi uudeksi viisivuotiskaudeksi. Vaali suoritettiin Länsi-Berliinissä; Länsi-Saksan parlamentin puhemies Eugen Gerstenmeier ilmoitti virallisesti, että tri LUbke on saanut 710 ääntä. Valituksi tulemiseen vaaditaan 522 ääntä. Äänestyksen tulokset olivat: tri Lubke — 710 ääntä, vapaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokas, oikeusministeri Ewald Bucher — 123 ääntä, äänestäinättä jätti — 187. hylättyjä ääniä—.4. Kaikkiaan annettiin 1.024 ääntä. Liittopresidentti Lubke oli kristillisdemokraattien ehdokas ja oppositiossa oleva sosialistinen puolue antoi hänelle kannatuksensa. Vapaalla demokraattisella puolueella, j o k a on kokoomushallituksen pienempi^ osapuoli, oli oma ehdokkaansa. (KU) Länsi-Sak.san presidentin^ vaalin suorittaminen Länsi-Berlii'- nissä on aiheuttanut nimenomaan Saksan demokraattisen tasavallan taholta voimakasta 'arvostelua ja vstalauseita. Niissä on tähdennetty että Länsi B e r l i i n i ei ole Länsi-Saksan aluetta, joten presidentinvaalin suorittaminen siellä sisältää karkean kansainvälispoliittisen mielenosoituksen. Nyt uudelleen valituksi tullut Heinrich LUbke on politiikassaan kulkenut yleisesti oikealla laidalla. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli keisarillisen armeijan päämajassa. Toimittuaan sitten talonpoikaisliikkeessä Lubke korotettiin heti natsien valtaan noustua reservikapteeniksi ja toisen maailmansodan .sytyttyä hän palveli varusteluteollisuudessa. Länsi-Saksassa vaietaan nykyisin visusti siitä, että Litbke oli mukana rakentamassa V-rakettien tuotantolaitosta Peenemtindessä jonne ei yleensä laskettu kuin luotettuja natseja. Peenemiinde käytti paljon myös orjatyövoimaa, josta Liibke ei ole voi-" " nut olla tietämätön. Länsi-Saksan presidenttinä LUbke on esiintynyt revanshihengen edu'?; tajana, hän on ylistellyt '.'sotilaskunj " niaa" ja saanut kiitosta inm. Läns^'^'" Saksan taäntumuksellisimmalta ^li^ • - litaristilehdeltä.VDeutschen Soida-,,., ton- und Nationalzeitungilta" (". niin puhui sotilas sotilaille. Kiitäm-: me herra liittopresidenttiä näist^ sanoista"), i Heirich Lubfce>on tullut k u u l u en saksi myös omalaatuisista kömm&b!:::... dyksistään. Tunnetuin niistä lienee - . surunvalittelusähke, jonka hän lär,., hetti tunnetun ranskalaisen t^iteilir .: jan Jean Cocteaun kuoltua tämän „ , "leskelle". Lubken o l i s i sopinut tie* tää (tai ainakin hän olisi voinut ottaa asiasta selvää), että Cocteau j?i , ollut-naimisissa. . . • - •TT-^, . - ' l i ; . - • • : • « .« ^ B S » • « « • 1» q O !• 8 • -? s , ij « . H I t •S • (1 S e 4 e . S 'J • *\ « r S » •'.y » '• •«. a • • A il .•>',»;•. >.«• V a : k •) .• ^ ••- r •• -. .f V V . * n . P Ä I V Ä N PAKINA ti MR. HATE ti Ylläolcvalla otsikolla kirjoitti Helsingi.ssä ilmestyvän Kansan Uutiset lehden pakinoitsija "Nuott a " jokin aika s i t t e n .seuraavan paljon puhuvan pakinan: George Lincoln Kockwcll, .saanemme kunnioitettavasti esitellä. Kukako on George Lincoln RockwclI? Hänet, löytää osoitteella North Randolph Street 928 Virginia, USA, rakennuksesta, jossa aikakirjojen mukaan sijaitsee "riippumattomien kansallissosialistien maailmanliiton" päämaja'. Talo ei ole suuren suuri, mutta .sen huolellisesti katettujen ikkunoiden takaa löytää suurikokoisen hakaristilipun, ruskeisiin formuihin ja hakaristikäsivarsinauhoihin sonnustautuneita toimitsijoita. Bcnito Mussolinin itsestään maalaamaan rintakuvan ja pronssiin valetun Hitlerin pään ("jotta me aina muistaisimme, mitä hän maailmalle antoi"). Se on siis George Lincoln Rockwellin valtakuntaa, Rock-v e l l i n , joka on ilmoittautunut maailman uusnatsien johtomieheksi ja kantaa siinä ominaisuudessa itse itselleen myöntämää "komentaj a n " ("The Commander")-arvonimeä. Sen kertoo saksalaisen "Der Spieger'-Iehden edustaja, joka pistäytyi Randolph Streetillä Virginiassa ja keskusteli komentaja Rockvvcllin kanssa kynttilänvalos-mutta kuitenkin hän pettää kansan. 1972 minä olen Yhdysvaltain presidentti." Huomautettuaan välillä haastattelijalleen siitä, että tämä ääntää "natsi|'-sanan virheellisesti eng-laisllaisittain ja että he' säilyttävät puhtaan saksalaisen ääntämyksen. Rockvvell selosti hieman ohjelmaansa: . _ "Arjalaisen ro^un vaalinta! Juutalaisen vaikutuksen lopettaminen ja neekerit takaisin Afrikkaan! Taistelu juutalaisuuteen kietoutU' uutta kommunismia vastaan Venä* jällä! Tähän minulle riittää se valv ta. joka on presidentti Johnsonilla. H i t l e r k in pysytteli lain kirjaimes* sa. Eikä komentajalta suinkaan .sa. Muuten minua on askarrutta-puutu näköaloja. Näin hän valot- • nut yksi kysyn^ys: kun on toimeen-ti tulevaisuuden suunnitelmiaan: pantava kymmeniä tuhansia kuo- "1966 asetun ehdokkaaksi Virgi- lemantuomioita, niin mitä muuta nian kuvernöörin vaaliin ja voitan. Virginia on minun MUnchenini 1968 osallistun presidentinvaaleihin, mutta Goldwater voittaa kilvan. Vielä edessä olevan neljän Johnsonin vuoden jälkeen hän on oleva valkoisen miehen suuri toivo. voi käyttää kuin kaasua? Rockvvell huomautti hieman myöhemmin, että hänen kannat' tajansa opiskelevat Hitlerin "Mein Kampfia" postillanaan ja että hänelle itselleen satelee esiihtymis-pyyntöjä eri puolilta maata, tänä vuonna niitä on tullut jo yliopistoiltakin 18. Komentaja tosin alentui myöntämään, että ylioppilaat pyytävät; häntä luennoimaan vain pitääkseen hauskaa, hänen kustannuksellaan, mutta hän lisäsi suu- ' ren sotapäällikön varmuudella: "He nauravat vain_alussa." Mutta miten vakavasti "Soidaan lopultakin suhtautua tähän amerikkalaisen (ja kansainvälisen?) natsismin täysin pähkähulluun idio tismiin? Rockvvell itse selittää, että hänellä on nyt USA:ssa tuhat kannattajaa ("nämä ovat katakombiai-kojamme"), mutta toisaalta sanotaan, että määrä on tuskin vahta sataa. Ja hän sanoo operoivansa nykyisin 32,000 dollarin vuosibudjetilla, mutta toiset sanovat, että 20,000 dollariakin on liikaa. Joka tapauksessa tiedetään, että RockwelIin uusnatsien jokainen joukkoesiintyminen USA:ssä on päättynyt fiaskoon. Väkijoukko on rusikoinut ruskeapaitaiset hakaris-timiehet muutaman kerran perus^ teellisesti, j a RockwelliIla on esi-tettävänään valokuva, jossa hän on poistumassa- saarnatilaisuudestaan silmä mustana ja vertatippuvin nenin. Natsien hysteeriset sotahuudot "Tappakaa ^ juutalaiset!" ja "Kaasuttakaa petturit!" eivät todellakaan ole tavanneeet vastakaikua USA:ssa., Mutta toisaalta: aivan arkkitaan-tumukselllneii j a sapelinkalistelua harrastava Barry Goldwater (joka — sivumönneh— on juutalainen) tavoittelee republikaanien ehdokkaana USA,:n presidentin virkatuoi-l i a . Jo nyt GoIdwater on senaattori ja monimiljonääri»; Adolf Hitler aloitti nukkavieruna lankku-maalarina ja päätyi toiseen maailmansotaan ja tuhoamisleirien kre-matoriosavuihin. Missä siis on kansan arvostelukyky ja sen vastuu omasta, maastaan j a koko ih-ihsikunnasta? Voidaanko loppuun >> • asti luottaa siihen, että " M r . Hate" ; ; (Mr Viha kuten George Lincoln ||| Rohkvvell its^ nimittää itseään) • kutsutaan aina USA:n yliopistot- " hin luennoimaan vain pilailun " » merkeissä?— NUOTTA r • » » f r .?•>•»' .< 1 t. f t ! V o t' • #. i. H • > *• . ,». f » - 9 . * >> * . « ' ff
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640707 |
Description
Title | 1964-07-07-02 |
OCR text | INDEPENDENT LABOR ORGAN ^ ^ ; OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) ^ Established Nov. 6. 1917 Edltor: W. Eklund Manager: E. Sukal Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265v Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdayaby Vapaua PubUshlng Co. Ltd., 100-102 Elm St, West, Suöbury. Ontario, Canada: Mailing address: Box 69 Advertlslng rates upon application, translations free of charge. Authorlzed as second class mail by the Post Office pepartment; mtawa, and for payment of'postage In o a ^ . " . n , . e r o , . . . C A N A D} Äl< KU^Ä N G U A G E" P R ESS? Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4:75 3 kk. 2.75 TILAlISHDOfAT.V USAissa 1 vk. $lÖ.dd 6 kk. $5J25 Suomessa: L vk. 10.50 ft kk. 5J5 Lääkärien kestämätön asenne Samalla kun kansakunnan keskuudessa odotetaan melkoisella maltittomuudella lopullisia tietoja, milloin kokoontuu liitto- ja maa- ^ k u n t a h a l l i t u k s e n edustajat keskustelemaan kuninkaallisen komissio-nin ehdotusta yleisen ja pakollisel7"sairaushuoltopalvelun järjestämiseksi" Canadassa, saamme lukea lääkärien lausuntoja sieltä ja täältä tätä suunnitelmaa vastaan — tai oikeammin sen niitä osia vastaan, jotkaparhaiten auttavat suurinta kansan osaa. Lääkärit väittävät — siltä pohjalta heidän ammattikuntaansa kun- -vioitetaan että he ovat pyhittäneet koko elämänsä ja toimintansa sairaitten parantamiselle ja sairauksien estämiselle. Mutta siitä huolimatta näemme, että yksikään heistä ei puhu mainitun kuninkaallisen komissionin esim. niitä ehdotuksia vastaan, joiden mukaan autettaisiin valtion varoilla lääkärien kasvattamista ja koaiuttamista vaikka he toisaalta pitävät miltei itsestään pahasta sitä, että valtion varoja käytetään sairaushuoUon täytäntöönpanossa niin, että nykyinen lääkäri-, lääke- ja sairashoito saataisiin kaikkien canadalaisten avuksi. Luulisi, että jos valtion apu lääkäreille on hyvä - T T ja lääkärit saavat jo nyt valtion apua monella eri tavalla koulutuksessaan ja toiminnassaan — se on yhtähyvin eduksi myös niille joita lääkärien pitäisi palvella sairauksien voittamiseksi. Tyypillisenä esimerkkinä siitä, miten ylimielisesti keskimäärin lähes 20,G00 dollarin vuosipalkoilla toimivien lääkärien oikeistolaiset puhemiehet suhtautuvat tähän tuiki tärkeään asiaan, voidaan pitää _ _ Vancouverista juhannuspäivänä saapunutta uutistietoa, missä kerrottiin, että "Canadan lääkärit vastustavat sellaista hallituksen alaista :uiiraushuoItopalveIua, mikä maksaa kaikki lääkäri- ja sairaalalaskut. Tällaisen nurinkurisen kannan omaksui 16,000 lääkäriä edustava Canadian Medical Association 97:ssä vuosikokouksessaan! Samalla kertaa mainitun järjestön 180-henkinen suurneuvosto esitti maakuntahallituksille, että niiden tulisi vaatia kuninkaallisen komissionin ehdottamaan sairaushuoltopalveluun vähintään sellaista muutosta, jotta potilaiden pitäisi maksaa ainakin osan lääkäri- ja sairaalakuluistaan. J Sen lisäksi lääkärien kokous vaati, että sairaaloille myönnettäisiin oikeus tehdä lisävelotuksia normaalisen sairaalavelotusten lisäksi. Näitä kummallisia vaatimuksiaan lääkärit "perustelivat" silläkin, että täydellisen sairaushuoUon asemesta olisi pyrittävä taloudellisempaan ja johdonmukaisempatn'j; menetelmään! • ^ Kuten huomataan, näillä läältarienyhdistyksen vaatimuksilla ei , ole sukuakaan varsinaiseen^ lääkäripalveluun, puhumattakaan nyt sai- ;:raitten parantamisesta ja sairaulsien estämisestä. Nämä lääkärien kerrassaan tuomittavat vaatimqks^t ja kannanmäärittelyt ovat puhtaasti raha-asioita koskevia, ikäänkuin he pelkäisivät; että yleinen ja täydellinen sairaushuoltopalvelu vaarantaisi jotenkin heidän taloudellisesti etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnassa. Pahinta on : se, että lääkärien yhdistyksen puhemiehet esiintyvät tässä yhteydessä joko tieten tai tietämättään, sillä ei ole väliä, yksityisten, upporikkait-ten vakuutusyhtiöiden esitaistelijoina. VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASENNE Upporikkaat — pääasiassa yhdysvaltalaisten rahamiesten omistamat ja kontrolloimat suuret vakuutusyhtiöt vastustavat kuninkaallisen komissionin ehdottamaa yleistä ja pakollista sairaushuoltopalvelua nimenomaan siksi kun .se vaarantaisi niiden liiketoiminta-ja voittoilu-mahdollisuuksia. Vakuutusyhtiöt ovat tämän pelkonsa voittoilumah-dollisuuksien vähenemisestä esittäneet monta kertaa täysin avoimesti, mutta suurelle yleisölle syötetään vakuutusyhtiöidenkin toimesta pa-junköyttä puhumalla yksityisten vakuutusyhtiöiden sairausvakuutus-tea ."taloudellisuudesta" potilaille ja "edullisuudesta" kansakunnan taloudelle: Esimerkkinä tästä mainittakoon London Life Insurance-yhtiön varapresidentti Tv E . G i i r i n lausunto. ^ Se (ehdotettu sairaushuoltopalvelu) on vain yksi uusi rasitus (strain) ekonomialle. Yksitylsliike voi suorittaa tehtävän halvemmall a" ; Mutta kolmisen vuotta sairaushuoltopalvelua tutkinut kuninkaal-li^ en komissio tuli kumoaraattomasti siihen lopputulokseen, että liit-td- ja maakuntahallitusten alaisuudessa yleinen ja pakollinen sairaushuoltopalvelu tulee maksamaan $837 miljoonaa, jotavastoin yksityisten vakuutusyhtiöiden alaisuudessa samanlainen palvelu maksaisi Canadalle .$1,020 miljoonaa, eli 22 prosenttia enemmän kuin valtion alaisuudessa. » Käytäntö on tämän tosiseikan todennut esimerkiksi Saskatche- - wani.ssa, missä hallituksen alainen autovakuutus on paljon halvempi Kuin on yksityisten vakuutusyhtiöiden varaamat autovakuutukset täällä Ontariossa! Mutta pahin puoli asiasta on sittenkin se, että yksityiset vakuutusyhtiöt eivät voi koskaan varata sairausvakuutusta köyhimmälle väestönosalle, joka sellaista tukea ja turvaa kaikkein kipeämmin tarvitsee. Vuonna 1961 — siis vuotta ennen Saskatchevvanin sairaus-huoltopalvelun voimaan astumista — oli tilastotietojen mukaan 10.7 miljoonalla canadalaisella jonkinlainen sairausvakuutus—^'toisilla vain nimellinen sellainen. Mutta 7.5 miljoonalla canadalaisella ci ollut kehnointakaan sairausvakuutusta. . Totta on, että edelläkerrottu lääkäricnyhdistyksen kokous myönsi sen mahdollisuuden, että on canadalaisia, jotka eivät voi taloussyistä "om_aa osuuttaan" lääkäri- ja sairaalamenoistaan maksaa. Niinpä lääkärit suosittelevat ulkokultaisesti; että valtion apua olisi annettava "köyhyydentodistuksen" perusteella. Mutta luulevatko lääkärit, että y l i 7,000,000 cartadalaista, j o i l la ci minkäänlaista sairausvakuutusta ole pääasiassa maksukyvyttömyyden vuoksi, alistuu anomaan "köy-hyydentodi. stusta"? Toisaalta on muistettava ko. kuninkaallisen arvovaltainen laskelma, jonka perusteella sen ehdottama yleinen ja pakollinen sairaus-huolto- palvclu maksaisi ensimmäisenä voimassaolovuotena (1971) ke.s-kimäärin $198 vuodessa hengeltä ja toteaa, että se on vain $20.00 : enemmän (kutakin canadalaista kohti) mitä canadalaiset nyt maksavat voimassaolevien hyvin puutteellisten sairausvakuutusten hinnaksi". Kun vakuutusyhtiöiden puhemiehet väittävät näistä tosiasioista piittaamatta, että kuninkaallisen komissionin ehdottama sairaushuol- SYNTYMÄPÄIVIÄ A l i n a Hakula, Wanup, Orit., täytti sunnuntaina, heinäkuun 5 pnä 70 vuotta. . • ^ . W8iter Hapton, Wanup, Oiit., täytti lauantaina, heinäkuun 4 pnä 70 vuotta. Hilma Kulmala, Sault Ste. Marie, Ont, täyttää tänään, heinäk. 7 pnä 76 vuotta. Martta Kinnunen, Beaver Lakelta, Ont., täytti maanantaina heinäkuun 6 pnä 73 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Kestivi rauha ainoa ]arkeyatav«iti haÄf^^ t o ^ t a m i s e s # 8 ^ mien':' raifk^ujen auaäMaSihisessa^' Ne^ • ihi^ett^f^eiviit^ y i i? OslOi - f Nofjan ulkopoliitfUen instituu^qLiiiiritenäss^ tilavuudessa p i t ^ K k ä h e s f ä^ pääministeri Hrushtshev sanoi, e^ tä. hän arvostaa-- korheallte sen Tanskan ja Norjan ottaman asenteen, että ne eivät hyviUtsy alueilleen ydinaseita. Samalla hän korosti erityisesti Suomen puolueettomuusasemaa ja sen luottamuksellisia suhteita Neuvostoliiton kanssa^ Jotto eyatoUeetvoeritlttä* vana ^fuUljf;tj;|(9pQa S|uomea voi-sina. .TOyljkaaii vakava. tilMsuus ei jäänyt vaälejrap^^ lu^uC-rupUlh^ r^klTHK^Stä^V' väliäS b j e n s V k S h ' ; ^ I d i ^ ' ^ l l e tiilSI' lasilU^V. vettä jä sänoK:' - jliU tervey^eiaMiir*'"- Esiteiinänsä alkuosassa Hrushtshev jpaiautti imeliin Nänsemn aikaansaaman tärkeän' ayiistuksen nuoren,, neuyostovalläh, ollessa nä-l& hhäd|m ^ edessä intenrentioiden' seurauksena.; ; Sitten, ban; siirtj^l kuyailemaän NeuvostolUtoö saavutuksia arktisten alueiden tutkimuksessa j a pialautii m i e l i in Nansenih kirjoitukset lausuen: — Voinune väin k u v i t e l ^ niitä Nansen sanoisi, jos, ban tana päivänä i>|kisi, Neuvostoliiton siiiorittä-mat työt näillä ,a]ueiUa.,Ijuonnoh-rikkaudcjt on, otettu ihmisten käyttöön. HrusbfsixcV lausui j a kertoi lajaasti ja värikkäästi pohjoisten osien valtavasta rakennustyöstä. Tärkeät kansainväliset onget matovat vielä ratkaisematta, Hrushtshev sanoi esitelmänsä kansainvälisessä osassa. Hän mainitsi eri puol i l l a riehuvista taisteluista ja kan- kuudelle norjalaiselle vapaustaiste-märräv aikamme katkeraa todellisuutta. Hrushtshev sanoi ja maini^T si USAn lukuisia tukikohdat, jotka joka hetki uhkaavat rauhaa. Häh esitti kaikkien tukikohtien asteitf laista poistamista jä sotilasliittojen purkamista: sekä täydellisen ydin-asekiellon aikaansaamista, jolloin myös maanalaiset kokeet kiellettäisiin. Saksan; rauhansopimusta hän p i t i aikamme keskeisenä asiana. —- Jö^lnuaika sLttcn Adenauer esitt(- :;asiö'iden selvittämistä" Neu-vostol^ tön kansaa. Hrushtshev sanoi ja Mläu^^ mieliin, että Hitler y l i t ti s^m^aV sek'ä muistutti mitä se toi tullessaan. 9j|yötiteisenä aikamme kehitykselle', rauKi^n' turviaamlselcsi' Poh-jois- lfiuoopassa Hrushtshev mki-idfsi enneu mluu^ Suomen^ Ja Neuvostoliiton luojttämuJksfilliset suhteei^. mi6a on oUut merU^vä ei^elijriiys Suomen nopealle^ kehi-' tyhsell^' viime vuosina. _^Samoin HhisiiCsli|ev maliiitsi Ruotsin puo-liieeäomuutosemah merldiyksen. Tänikidi4^Ja N o r ^ e hän anioi t u p n u s t u ^ n tdiHeii päatoksiestä olJa byvääk!»ymättä ydinaseita alu-eiUeen. ' — Me toivomme, että rajamme pysyy , tödellisem rauhanrajäna, Hrushtshev sanoi. — Tietysti' toivomme, että Norja ja Tanska olisivat sotilasliittoutumien ulkopuolella, silla se olisi näille maille paras rauhanlae. Lopuksi Hrushtshev^ilmoitti, että sojen saavuttamattomista oikeuksista. — Monet ovat ihmetelleet Neuvostoliiton kärsimättömyyttä rau VAIN YKSI RATKAISU, ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Nikosia. — Kyproksen entinen vastarlntajohtaja, kenraali Grivas hylkäsi sunnuntaina kaikki, aja* tukset Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten kompromissista. Puhuessaan suuressa kreikka-laiskyproslaisten joukkokokouksessa Nikosiassa sunnuntaiaamuna Grivas sanoi: — On olemassa vain yksi ratkaisu — itsemääräämisoikeus. Turkkilaisten on ymmärrettävä, ettemme me merkitse heille mitään vaaraa. Me ojennamme ystävän käden ja tarjoamme rauhanomaista rinnakkaiseloa ja odotamme vastausta. Grivas pahoitteli, että turkki-: laiskyproslaisten johtaja varapresidentti Fazil Kutchuk oli hyljännyt hänen yhtcistolmintatarjouk-scnsa. Kutchuk oli .sanonut, että kreikkalaiset haluavat "herra ja orja"-suhdetta. — Kreikan historiassa ci ole mitään tällaista suhdetta vähemmistöjen kohtelussa, huomautti Grivas. Kle emme käy hävityssotaa turkkilaisia vastaan. Me haluamme rauhanomaista rinnakkaiseloa, jota Kutchuk cl hyväksy. Vielä kerran ehdotamme turkkilaisille rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kaikki kotinsa jättäneet voivat palata. On jo annettu jyrkät määräykset, että laittomat teot heitä vastaan on lopetettava. Me pyrimme rauhaan Kyproksessa ja tarjouksemme turkkilaisille • pysyy avoimena. Torjuen kaikki kompromLssirat-topjilvclu on "vain lisärasitus ekonomialle", silloin voidaan ilman muuta todeta, että "pussiinsa pappikin .saarnaa", kuten vanha suomalainen sananlasku selittää. . Kun ylläesitettyyn vielä lisätään ne suunnattoman suuret todelliset kansallismenot, mitkä johtuvat ehkäistävissä tai pian paranneltavissa olevien tautien aiheuttamista "rokulipäivistä", puhumattakaan nyt yksityiskansalaisten sairaala* lääkäri- ja lääkemaksuista, niin silloin nähdään, että kysymys ei ole lain kaarr siitä "kannattaako" meidän laatia yleinen Ja pakollinen sairau.s-huoltolaki nyt ehdotetussa muodossa, vaan siitä, että kansakuntana meidän ci kannata olla sitä laatimatta. Kukaan oi odota liioin lääkäreiltä sitä, että he olisivat liikeasioissa siivettömiä enkeleitä, mutta totta totisesti täytyy ihmetellä sitä kun.he antavat julkisia vastalauseita esittämättä yhdistyksensä puhcmiesten heiluttaa poliittista vesuria sairaus-hiioltapalvelua vastaan yksityisten vakuutusyhtiöiden ja lääkkeitä valmistavien monopolistien hyväksi sairaitten parantamisesta välittämättä tuon taivaallista! kaisuehdotukset Grivas jatkoi: — Tällaiset ratkaisut merkitsevät edelleen "tulivuoria, jotka purkautuvat ensimmäisen tilaisuuden tullen tuhoisin seurauksin'. — On olema.ssa ainoastaan yksi ratkaisu, jonka suurvallat ovat hyväksyneet kaasainvälisissä sopimuksissa, nimittäin itsemääräämisoikeus. Ranska on ottanut tässä johdon kunnioittaen tätä periaatetta Algeriassa. Toivon muiden seuraa^ van tätä esimerkkiä, Grivas jatkoi. Hän kysyi väkijoukolta^ uskooko tämä hänen sanojaan ja haluaako se noudattaa hänen ohjeitaan. Tämän jälkeen huutojen kaikuessa hän sanoi heille:—- Me marssimme yhdessä voittoon tai kunniakkaaseen kuolemaan. Hän varoitti kansanjoukkoa sanoen tai.stelun tuovan mukanaan l i sää kuolemaa ja raunioita, mutta li.säsi Kreikan aina maksaneen täi-lai. sen hinnan vapaudestaan. Hän päätti puheensa johtamalla iskulau.seet: — K a u a n eläköön voimakas Kypros, kauan eläköön huomispäivän vapaa kreikkalainen Kypros. Grivasin takana hänen puhuessaan seisoivat presidentti Makarios ja entinen EOKA-taistelija, sisäministeri Polykarpos Georghadjis, joka tervehti kenraali Grivasia "kreikkalaisena soturina, kan.sallisen johdon ja perinteen edustajana" ja kehotti hyväksymään hänen määräyksensä ja noudattamaan hänen ohjci- •taan..'. Huomioitsijat pitivät viittauk.scna Y K n Kyproksen sovittelijaan suurlähettiläs Tuomiojaan Grivasin lausuntoa, että on ihmeclli.stä miten " j o l l a k in ulkomaalaisella olisi oikeus tulla ja mennä Kyproksessa ja väittää tutkivan.sa tilannetta, ja hänellä Grivasilla, ci olisi oikeutta tulla Kyprokseen". lijalle on myönnetty korkea kun niamcrkki taistelusta Hitler Saksaa vastaan toisen maailmansodan aikana. Kaikki tietävät Neuvostoliiton kannattavan ainoaa hyväksyttävää j a järkevää periaatetta kansain-^ välisissä suhteissa, erilaisen yh-teiskuntlEijärjestelniäri .omaavien valtioiden rauhanomaista rinnakkaiseloa. Tällä hetkellä maapallollamme ei ole mitään suurempaa sotilaallista selkkausta, mutta on olemassa verrattain monta paikkaa, jossa vuotaa verta j a jossa tärkeät kysymykset vielä odottavat ratkaisuaan. Ottakaamme esimerkiksi taistelut Etelä-Victnami.ssa, Laosissa, tilanne E i e l Ä Ä , k y Ä ä ^ ö n taisf t^ä5^'atdm;,.AfrikaSyä;'A^ak^^^^ '|a>lai^£Ralaisess{i'^ Amerikassa. ; l yeada^ilä^*' pitHä normaalin»^ että, Kuuban tasavallan suvereenisuus asetetaan alttiiksi Yhdysvaltain hyökkäykselle tämän maan halutessa ottaa itselleen oikeuden sekaantua Kuuban sisäisiin asioihin; sanoi Hrushtshev. Neuvostoliitto toivoo ' ratkaisua tärkeimpiin maailmankysymyksiin kuten yleistä ja täydellistä aseiden* riisuntaa kansainvälisen valvonnan alaisena. Tämä on päätie rauhaan' — Neuvostoliiton hallitus suostuu ulkomaisten vieraille alueille sijoitettujen joukkojen poistamiseen, niin että-ne siirretään kansallisten rajojen taa. Mutta jos länsivallat eivät ole valmiit tällaiseen radikaaliseen ratkaisuuni niin Neuvostoliiton hallitus toivoo, että vastavuoroisesti aluksi joka tapauksessa ryh dytään vähentämään vieraille alueille sijoitettujen joukkojen lukumäärää^ jotta ne myöhemmin siirrettäisiin kokonaan pois. Niiden joukossa on myös NATO maiden.Je Varsovan maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuk-sen sohnimineui ydinaseettomien vyöhykkeiden pentstaininen' e r i osiin maailmaa. Maanalaisten ydina8ek9keldei^ kieltämbien ja ydinaseiden leviSiAisen eistämlnen jne. •:, • On JO kadan ollut aika ratkaista erimielisyydet, jotka estävät Saksan kysymyksen ratkaisua. Jos todella toivotaan kestävää ratkaisua Euroor pan tui-vallisuuskysymyksessä, sil loin on välttämätöntä allekirjoittaa rauhansopimus molempien Saksan valtioiden kanssa, sanoi Hrushtshev. PohjoisEuroopan tilanteesta 'hän sanoi mm: — On tunnustettava, että tällä alueella on rauhallisempaa kuin muissa osissa maailmaa. Tärkeä tekijä, joka auttaa rauhan säilymistä Pohjois- Euroopassa on Suomen aktiivinen rauhanpolitiikka. Huomattava merkitys on myös Ruotsin noudattamalla puolueettomuuspolitiikalla. Meidän mielestär.\ me sitä esittää myös se seikka, etteivät Norja ja Tanska salli ydinaseiden ja ulkomaisten joukkojen sijoittamista alueelleen ja että ne (Jatkuu seuraavalla sivulla) Mitä muut sanova; tm . o i [^'i&Vuja, joiden alueen j a . u u - ^ ^ , .~S^6maIehdiafö'^'«dW'i^teiee''ioka päivä poliU{/i^ ; ^ M n a on ainft^MM^s^e: toivottu avioliitto^Uii^^ä •^=4^r^tÄ:p|ki«^n k«fl%,^^.^ , , , _ YhCä usetn''esi{tävHt Uuden'^Öem6^^^ när-: kästyneitä lausuntoja selittäeni ettei mitään sellaista ole suunnitteilla," mikä ei kuitenkaan estä Uuden demokraattisen puolueen Manitoban johtajaa julistamasta, että hän on kirjoittanut Tommy Douglasille sanoen,.. että jos osoittautuu todeksi, jotta sellainen keskustelu on käynnissä, j a ; } ' - - *» , että avioliitto solmitaan, silloin hän eroaa puolueen johtajan toimesta ^ ' ; .siinä maakunnassa. , , , , Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, mutta ammattiyhdis-.,,,„,; , tysliikkeen virkailijat ovat avoimesti suositelleet yudelle demokraatti-,; selle puolueelle'''asiain sovittelut'' j a lähentymistä,P^a^^^^^^^ i Tämä ei ole mitään uutta. Milloin tahansa ty^iväejaliikkeellä on vaj,-,,, ketiksia voitettavana, herra Heikkosydämisen kuullaan^ aina suosittelevan perääntymistä työväen periaatteita j a itsenäisestä poliittisesta'toimii^' nasta. / . ! ; - „, Ja kliinka hyvin porvaripoliitikot tietävätkään tämän! Jos Sir Älex:;Hdme saa tehdyksi torypuolue^^ihy^äksi tämän kepp<^r,^^^ -sert ja-saävuttaa Britannian yleisvaaleissa voiton; se >joWuu siitä kun hän OP oppinut edeltäjiltään, Churchillilta ja Macmillanilta,_että mikään e i . ; , saa työväenpuoluetta tappiolle paremmin kuin se,! että ollaan omaksu-,, vinaan työväen ohjelma ja sekoitetaan poliittinen rokka niin, että o n - vaikea tehdä eroa tOry-ja työväenpuolueen, ohjelmien välillä Mitä uusi demokraattien puolue tarvitsee ennen muuta on t a i s t e l u - : henkinen ohjelma j a johto, eikä mitään takahuoneen avioliittotoimis-,,,;, toa. — L e s l i e Morris, Canadian Tribune-lehdessä. • • ° SUURIN VAARA JA SEN SEURAUS Puolustusministeri Robert McNamara"^ja yleisesikunnan päällikkö.' ' Jtenraali Maxwell Taylor esittivät senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsenille kesäkuun 23 pnä taustatietoja Yhdysvaltain ohjelmasta Kaakkois;^ Aasiassa. Sen jälkeen kun McNaraara j a Taylor olivat esitelmänsä pitä- J neet, ulkoasiain valiokunnan jäsen, senaattori Wayne Morse ( D O r e ) s a - ' ' ' \ " ' ' noi heille: .... :: "Minä olen nyt vakuuttunut, että suurin vaara maailman rauhalle on <, USA. Minä olen vakuuttunut, että jos Yhdysvallat jatkaa sitä ohjelmaa;i,,,,, mikä esityksiinne sisältyy, me olemme menossa Kaakkois Aasiassa kohti suurempaa sotaa minkä johdosta suuri enemmistö koko ihmiskunnastaii-v^i tulee vihaamaan meitä seuraavat 500 vuotta." — Michael Munk, National.,:. Guardian lehdessä, USA. •cv Sivukaupalla vierailumatkasta Norjan lehdissä Oslo. — Nikita Urushtshcvin vierailu Norjassa on päivän tärkein tapahtuma. Oslon iltalehdet selostavat vastaanottojuhlallisuuk-sia ja julkaisivat runsaasti valokuv i a sekä Nikita Hru.shtshcvin ja Einar Gerliardscnin puheet. Dagbladet Norjan suurimpia sanomalehtiä, omistaa llnishlshe-vin vierailulle yli kolme sivua. Ensimmäisellä todetaan suurin otsikoin, että Norjan ja Neuvostoliiton yhteinen raja on aina ollut rauhan raja. Pääkirjoituksessaan Dagbladet korostaa: Toivomme j a uskomme, että vierailu on edistävä molempien naapurikansojen yhteisymmärryksen ja yhteyksien kehitystä. Poliittisessa suhteessa edustamme erilaisia periaatteita: tämä e i kuitenkaan estä meitä elämästä vierekkäin hyvinä naapuruksina. Sanomalehti korostaa Nikita Urushtshcvin panosta suhteiden paranemiseen Neuvostoliiton ja muiden maiden välillä ja .sanoo: ^ Tervehdimme päämini.stcri Hrushtshovin vierailua yhtenä renkaana siinä toiminnassa, joka tähtää kontaktien parantamiseen ja suuremman keskinäisen suvaitsevaisuuden ilmapiirin luomiseen maailmassa. Aftenposten toteaa, että Hrush tshcvia oli tullut ottamaan vastaan paljon väkeä. Ilmapiiri oli välitön ja miellyttävä. Lehti korostaa Hru-shtshcvin .sanoja, että hän on tullut Norjaan avoimin .sydämin ja mitä parhain aikein . Sanomalehti Frlheten tervehtii pääkiijoituk.sessaan N. S. Hrush-tshevin vierailua ja sanoo sen olevan t,irkcä historiallinen vaihe Norjan ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehityksessä.. — Pääministeri Hrushtshev on saapunut maahamme mukanaan rauhan ja ystävyyden sanoma. Toivomme, että myös hai lituksemme käyttää näitä päiviä keskinäisten hyvien suhteiden lujittamiseen, mikä johtaa rauhan vakiintumiseen Pohjois-Euroopassa ja k/ ko maailmassa. ^.Arhelderbladet; joka omistaa vie railullc yli kolme sivua, julkaisee norjalaisten ammattiliittojen päätös-lau. sclmia, joissa tervehditään vierailua. Maaseutulainen Sarpsborg Arbeiderbladet korostaa Nikita l i ru shtshcvin toivotuksi vieraaksi siitä kin .syystä,, että Norjan kansa jakaa Venäjän kansan toivomuksen rauhallisesta kehityksestä ja katsoo juuri Hrushtshovin voivan edistää tällaista kehitystä. LYBKE UUDELUIN LItTTOPRESIMNTIKSI BerliinL — Tri Heinrich Lubke valittiin viimeviikon keskiviikkona Länsi Saksan valtionpäämieheksi uudeksi viisivuotiskaudeksi. Vaali suoritettiin Länsi-Berliinissä; Länsi-Saksan parlamentin puhemies Eugen Gerstenmeier ilmoitti virallisesti, että tri LUbke on saanut 710 ääntä. Valituksi tulemiseen vaaditaan 522 ääntä. Äänestyksen tulokset olivat: tri Lubke — 710 ääntä, vapaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokas, oikeusministeri Ewald Bucher — 123 ääntä, äänestäinättä jätti — 187. hylättyjä ääniä—.4. Kaikkiaan annettiin 1.024 ääntä. Liittopresidentti Lubke oli kristillisdemokraattien ehdokas ja oppositiossa oleva sosialistinen puolue antoi hänelle kannatuksensa. Vapaalla demokraattisella puolueella, j o k a on kokoomushallituksen pienempi^ osapuoli, oli oma ehdokkaansa. (KU) Länsi-Sak.san presidentin^ vaalin suorittaminen Länsi-Berlii'- nissä on aiheuttanut nimenomaan Saksan demokraattisen tasavallan taholta voimakasta 'arvostelua ja vstalauseita. Niissä on tähdennetty että Länsi B e r l i i n i ei ole Länsi-Saksan aluetta, joten presidentinvaalin suorittaminen siellä sisältää karkean kansainvälispoliittisen mielenosoituksen. Nyt uudelleen valituksi tullut Heinrich LUbke on politiikassaan kulkenut yleisesti oikealla laidalla. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli keisarillisen armeijan päämajassa. Toimittuaan sitten talonpoikaisliikkeessä Lubke korotettiin heti natsien valtaan noustua reservikapteeniksi ja toisen maailmansodan .sytyttyä hän palveli varusteluteollisuudessa. Länsi-Saksassa vaietaan nykyisin visusti siitä, että Litbke oli mukana rakentamassa V-rakettien tuotantolaitosta Peenemtindessä jonne ei yleensä laskettu kuin luotettuja natseja. Peenemiinde käytti paljon myös orjatyövoimaa, josta Liibke ei ole voi-" " nut olla tietämätön. Länsi-Saksan presidenttinä LUbke on esiintynyt revanshihengen edu'?; tajana, hän on ylistellyt '.'sotilaskunj " niaa" ja saanut kiitosta inm. Läns^'^'" Saksan taäntumuksellisimmalta ^li^ • - litaristilehdeltä.VDeutschen Soida-,,., ton- und Nationalzeitungilta" (". niin puhui sotilas sotilaille. Kiitäm-: me herra liittopresidenttiä näist^ sanoista"), i Heirich Lubfce>on tullut k u u l u en saksi myös omalaatuisista kömm&b!:::... dyksistään. Tunnetuin niistä lienee - . surunvalittelusähke, jonka hän lär,., hetti tunnetun ranskalaisen t^iteilir .: jan Jean Cocteaun kuoltua tämän „ , "leskelle". Lubken o l i s i sopinut tie* tää (tai ainakin hän olisi voinut ottaa asiasta selvää), että Cocteau j?i , ollut-naimisissa. . . • - •TT-^, . - ' l i ; . - • • : • « .« ^ B S » • « « • 1» q O !• 8 • -? s , ij « . H I t •S • (1 S e 4 e . S 'J • *\ « r S » •'.y » '• •«. a • • A il .•>',»;•. >.«• V a : k •) .• ^ ••- r •• -. .f V V . * n . P Ä I V Ä N PAKINA ti MR. HATE ti Ylläolcvalla otsikolla kirjoitti Helsingi.ssä ilmestyvän Kansan Uutiset lehden pakinoitsija "Nuott a " jokin aika s i t t e n .seuraavan paljon puhuvan pakinan: George Lincoln Kockwcll, .saanemme kunnioitettavasti esitellä. Kukako on George Lincoln RockwclI? Hänet, löytää osoitteella North Randolph Street 928 Virginia, USA, rakennuksesta, jossa aikakirjojen mukaan sijaitsee "riippumattomien kansallissosialistien maailmanliiton" päämaja'. Talo ei ole suuren suuri, mutta .sen huolellisesti katettujen ikkunoiden takaa löytää suurikokoisen hakaristilipun, ruskeisiin formuihin ja hakaristikäsivarsinauhoihin sonnustautuneita toimitsijoita. Bcnito Mussolinin itsestään maalaamaan rintakuvan ja pronssiin valetun Hitlerin pään ("jotta me aina muistaisimme, mitä hän maailmalle antoi"). Se on siis George Lincoln Rockwellin valtakuntaa, Rock-v e l l i n , joka on ilmoittautunut maailman uusnatsien johtomieheksi ja kantaa siinä ominaisuudessa itse itselleen myöntämää "komentaj a n " ("The Commander")-arvonimeä. Sen kertoo saksalaisen "Der Spieger'-Iehden edustaja, joka pistäytyi Randolph Streetillä Virginiassa ja keskusteli komentaja Rockvvcllin kanssa kynttilänvalos-mutta kuitenkin hän pettää kansan. 1972 minä olen Yhdysvaltain presidentti." Huomautettuaan välillä haastattelijalleen siitä, että tämä ääntää "natsi|'-sanan virheellisesti eng-laisllaisittain ja että he' säilyttävät puhtaan saksalaisen ääntämyksen. Rockvvell selosti hieman ohjelmaansa: . _ "Arjalaisen ro^un vaalinta! Juutalaisen vaikutuksen lopettaminen ja neekerit takaisin Afrikkaan! Taistelu juutalaisuuteen kietoutU' uutta kommunismia vastaan Venä* jällä! Tähän minulle riittää se valv ta. joka on presidentti Johnsonilla. H i t l e r k in pysytteli lain kirjaimes* sa. Eikä komentajalta suinkaan .sa. Muuten minua on askarrutta-puutu näköaloja. Näin hän valot- • nut yksi kysyn^ys: kun on toimeen-ti tulevaisuuden suunnitelmiaan: pantava kymmeniä tuhansia kuo- "1966 asetun ehdokkaaksi Virgi- lemantuomioita, niin mitä muuta nian kuvernöörin vaaliin ja voitan. Virginia on minun MUnchenini 1968 osallistun presidentinvaaleihin, mutta Goldwater voittaa kilvan. Vielä edessä olevan neljän Johnsonin vuoden jälkeen hän on oleva valkoisen miehen suuri toivo. voi käyttää kuin kaasua? Rockvvell huomautti hieman myöhemmin, että hänen kannat' tajansa opiskelevat Hitlerin "Mein Kampfia" postillanaan ja että hänelle itselleen satelee esiihtymis-pyyntöjä eri puolilta maata, tänä vuonna niitä on tullut jo yliopistoiltakin 18. Komentaja tosin alentui myöntämään, että ylioppilaat pyytävät; häntä luennoimaan vain pitääkseen hauskaa, hänen kustannuksellaan, mutta hän lisäsi suu- ' ren sotapäällikön varmuudella: "He nauravat vain_alussa." Mutta miten vakavasti "Soidaan lopultakin suhtautua tähän amerikkalaisen (ja kansainvälisen?) natsismin täysin pähkähulluun idio tismiin? Rockvvell itse selittää, että hänellä on nyt USA:ssa tuhat kannattajaa ("nämä ovat katakombiai-kojamme"), mutta toisaalta sanotaan, että määrä on tuskin vahta sataa. Ja hän sanoo operoivansa nykyisin 32,000 dollarin vuosibudjetilla, mutta toiset sanovat, että 20,000 dollariakin on liikaa. Joka tapauksessa tiedetään, että RockwelIin uusnatsien jokainen joukkoesiintyminen USA:ssä on päättynyt fiaskoon. Väkijoukko on rusikoinut ruskeapaitaiset hakaris-timiehet muutaman kerran perus^ teellisesti, j a RockwelliIla on esi-tettävänään valokuva, jossa hän on poistumassa- saarnatilaisuudestaan silmä mustana ja vertatippuvin nenin. Natsien hysteeriset sotahuudot "Tappakaa ^ juutalaiset!" ja "Kaasuttakaa petturit!" eivät todellakaan ole tavanneeet vastakaikua USA:ssa., Mutta toisaalta: aivan arkkitaan-tumukselllneii j a sapelinkalistelua harrastava Barry Goldwater (joka — sivumönneh— on juutalainen) tavoittelee republikaanien ehdokkaana USA,:n presidentin virkatuoi-l i a . Jo nyt GoIdwater on senaattori ja monimiljonääri»; Adolf Hitler aloitti nukkavieruna lankku-maalarina ja päätyi toiseen maailmansotaan ja tuhoamisleirien kre-matoriosavuihin. Missä siis on kansan arvostelukyky ja sen vastuu omasta, maastaan j a koko ih-ihsikunnasta? Voidaanko loppuun >> • asti luottaa siihen, että " M r . Hate" ; ; (Mr Viha kuten George Lincoln ||| Rohkvvell its^ nimittää itseään) • kutsutaan aina USA:n yliopistot- " hin luennoimaan vain pilailun " » merkeissä?— NUOTTA r • » » f r .?•>•»' .< 1 t. f t ! V o t' • #. i. H • > *• . ,». f » - 9 . * >> * . « ' ff |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-07-07-02