Vapaus, July 7, 1964

              INDEPENDENT LABOR ORGAN
^ ^ ; OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ^ Established Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Sukal
Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265v
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdayaby Vapaua
PubUshlng Co. Ltd., 100-102 Elm St, West, Suöbury. Ontario, Canada:
Mailing address: Box 69
Advertlslng rates upon application, translations free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office pepartment; mtawa,
and for payment of'postage In o a ^ . "
. n , . e r o , . . . C A N A D} Äl< KU^Ä N G U A G E" P R ESS?
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4:75
3 kk. 2.75
TILAlISHDOfAT.V
USAissa 1 vk. $lÖ.dd 6 kk. $5J25
Suomessa: L vk. 10.50 ft kk. 5J5
Lääkärien kestämätön asenne
Samalla kun kansakunnan keskuudessa odotetaan melkoisella
maltittomuudella lopullisia tietoja, milloin kokoontuu liitto- ja maa-
^ k u n t a h a l l i t u k s e n edustajat keskustelemaan kuninkaallisen komissio-nin
ehdotusta yleisen ja pakollisel7"sairaushuoltopalvelun järjestämi­seksi"
Canadassa, saamme lukea lääkärien lausuntoja sieltä ja täältä
tätä suunnitelmaa vastaan — tai oikeammin sen niitä osia vastaan,
jotkaparhaiten auttavat suurinta kansan osaa.
Lääkärit väittävät — siltä pohjalta heidän ammattikuntaansa kun-
-vioitetaan että he ovat pyhittäneet koko elämänsä ja toimintansa
sairaitten parantamiselle ja sairauksien estämiselle.
Mutta siitä huolimatta näemme, että yksikään heistä ei puhu
mainitun kuninkaallisen komissionin esim. niitä ehdotuksia vastaan,
joiden mukaan autettaisiin valtion varoilla lääkärien kasvattamista
ja koaiuttamista vaikka he toisaalta pitävät miltei itsestään pahasta
sitä, että valtion varoja käytetään sairaushuoUon täytäntöönpanossa
niin, että nykyinen lääkäri-, lääke- ja sairashoito saataisiin kaikkien
canadalaisten avuksi. Luulisi, että jos valtion apu lääkäreille on hy­vä
- T T ja lääkärit saavat jo nyt valtion apua monella eri tavalla koulu­tuksessaan
ja toiminnassaan — se on yhtähyvin eduksi myös niille
joita lääkärien pitäisi palvella sairauksien voittamiseksi.
Tyypillisenä esimerkkinä siitä, miten ylimielisesti keskimäärin
lähes 20,G00 dollarin vuosipalkoilla toimivien lääkärien oikeistolaiset
puhemiehet suhtautuvat tähän tuiki tärkeään asiaan, voidaan pitää
_ _ Vancouverista juhannuspäivänä saapunutta uutistietoa, missä kerrot­tiin,
että "Canadan lääkärit vastustavat sellaista hallituksen alaista
:uiiraushuoItopalveIua, mikä maksaa kaikki lääkäri- ja sairaalalaskut.
Tällaisen nurinkurisen kannan omaksui 16,000 lääkäriä edustava
Canadian Medical Association 97:ssä vuosikokouksessaan! Samalla
kertaa mainitun järjestön 180-henkinen suurneuvosto esitti maakunta­hallituksille,
että niiden tulisi vaatia kuninkaallisen komissionin eh­dottamaan
sairaushuoltopalveluun vähintään sellaista muutosta, jotta
potilaiden pitäisi maksaa ainakin osan lääkäri- ja sairaalakuluistaan. J
Sen lisäksi lääkärien kokous vaati, että sairaaloille myönnettäisiin
oikeus tehdä lisävelotuksia normaalisen sairaalavelotusten lisäksi.
Näitä kummallisia vaatimuksiaan lääkärit "perustelivat" silläkin,
että täydellisen sairaushuoUon asemesta olisi pyrittävä taloudelli­sempaan
ja johdonmukaisempatn'j; menetelmään!
• ^ Kuten huomataan, näillä läältarienyhdistyksen vaatimuksilla ei
, ole sukuakaan varsinaiseen^ lääkäripalveluun, puhumattakaan nyt sai-
;:raitten parantamisesta ja sairaulsien estämisestä. Nämä lääkärien
kerrassaan tuomittavat vaatimqks^t ja kannanmäärittelyt ovat puh­taasti
raha-asioita koskevia, ikäänkuin he pelkäisivät; että yleinen
ja täydellinen sairaushuoltopalvelu vaarantaisi jotenkin heidän ta­loudellisesti
etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnassa. Pahinta on
: se, että lääkärien yhdistyksen puhemiehet esiintyvät tässä yhteydessä
joko tieten tai tietämättään, sillä ei ole väliä, yksityisten, upporikkait-ten
vakuutusyhtiöiden esitaistelijoina.
VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASENNE
Upporikkaat — pääasiassa yhdysvaltalaisten rahamiesten omista­mat
ja kontrolloimat suuret vakuutusyhtiöt vastustavat kuninkaallisen
komissionin ehdottamaa yleistä ja pakollista sairaushuoltopalvelua
nimenomaan siksi kun .se vaarantaisi niiden liiketoiminta-ja voittoilu-mahdollisuuksia.
Vakuutusyhtiöt ovat tämän pelkonsa voittoilumah-dollisuuksien
vähenemisestä esittäneet monta kertaa täysin avoimesti,
mutta suurelle yleisölle syötetään vakuutusyhtiöidenkin toimesta pa-junköyttä
puhumalla yksityisten vakuutusyhtiöiden sairausvakuutus-tea
."taloudellisuudesta" potilaille ja "edullisuudesta" kansakunnan
taloudelle: Esimerkkinä tästä mainittakoon London Life Insurance-yhtiön
varapresidentti Tv E . G i i r i n lausunto.
^ Se (ehdotettu sairaushuoltopalvelu) on vain yksi uusi rasitus
(strain) ekonomialle. Yksitylsliike voi suorittaa tehtävän halvemmal­l
a"
; Mutta kolmisen vuotta sairaushuoltopalvelua tutkinut kuninkaal-li^
en komissio tuli kumoaraattomasti siihen lopputulokseen, että liit-td-
ja maakuntahallitusten alaisuudessa yleinen ja pakollinen sai­raushuoltopalvelu
tulee maksamaan $837 miljoonaa, jotavastoin yksi­tyisten
vakuutusyhtiöiden alaisuudessa samanlainen palvelu maksaisi
Canadalle .$1,020 miljoonaa, eli 22 prosenttia enemmän kuin valtion
alaisuudessa.
» Käytäntö on tämän tosiseikan todennut esimerkiksi Saskatche-
- wani.ssa, missä hallituksen alainen autovakuutus on paljon halvempi
Kuin on yksityisten vakuutusyhtiöiden varaamat autovakuutukset
täällä Ontariossa!
Mutta pahin puoli asiasta on sittenkin se, että yksityiset vakuu­tusyhtiöt
eivät voi koskaan varata sairausvakuutusta köyhimmälle
väestönosalle, joka sellaista tukea ja turvaa kaikkein kipeämmin tar­vitsee.
Vuonna 1961 — siis vuotta ennen Saskatchevvanin sairaus-huoltopalvelun
voimaan astumista — oli tilastotietojen mukaan 10.7
miljoonalla canadalaisella jonkinlainen sairausvakuutus—^'toisilla
vain nimellinen sellainen. Mutta 7.5 miljoonalla canadalaisella ci
ollut kehnointakaan sairausvakuutusta. .
Totta on, että edelläkerrottu lääkäricnyhdistyksen kokous myönsi
sen mahdollisuuden, että on canadalaisia, jotka eivät voi taloussyistä
"om_aa osuuttaan" lääkäri- ja sairaalamenoistaan maksaa. Niinpä lää­kärit
suosittelevat ulkokultaisesti; että valtion apua olisi annettava
"köyhyydentodistuksen" perusteella. Mutta luulevatko lääkärit, että
y l i 7,000,000 cartadalaista, j o i l la ci minkäänlaista sairausvakuutusta
ole pääasiassa maksukyvyttömyyden vuoksi, alistuu anomaan "köy-hyydentodi.
stusta"?
Toisaalta on muistettava ko. kuninkaallisen arvovaltainen laskel­ma,
jonka perusteella sen ehdottama yleinen ja pakollinen sairaus-huolto-
palvclu maksaisi ensimmäisenä voimassaolovuotena (1971) ke.s-kimäärin
$198 vuodessa hengeltä ja toteaa, että se on vain $20.00
: enemmän (kutakin canadalaista kohti) mitä canadalaiset nyt maksavat
voimassaolevien hyvin puutteellisten sairausvakuutusten hinnaksi".
Kun vakuutusyhtiöiden puhemiehet väittävät näistä tosiasioista
piittaamatta, että kuninkaallisen komissionin ehdottama sairaushuol-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A l i n a Hakula, Wanup, Orit., täyt­ti
sunnuntaina, heinäkuun 5 pnä 70
vuotta. . • ^ .
W8iter Hapton, Wanup, Oiit., täyt­ti
lauantaina, heinäkuun 4 pnä 70
vuotta.
Hilma Kulmala, Sault Ste. Marie,
Ont, täyttää tänään, heinäk. 7 pnä
76 vuotta.
Martta Kinnunen, Beaver Lakel­ta,
Ont., täytti maanantaina heinä­kuun
6 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kestivi rauha ainoa ]arkeyatav«iti
haÄf^^ t o ^ t a m i s e s # 8 ^
mien':' raifk^ujen auaäMaSihisessa^'
Ne^ • ihi^ett^f^eiviit^ y i i?
OslOi - f Nofjan ulkopoliitfUen
instituu^qLiiiiritenäss^ tilavuu­dessa
p i t ^ K k ä h e s f ä^
pääministeri Hrushtshev sanoi, e^
tä. hän arvostaa-- korheallte sen
Tanskan ja Norjan ottaman asen­teen,
että ne eivät hyviUtsy alueil­leen
ydinaseita. Samalla hän ko­rosti
erityisesti Suomen puolueet­tomuusasemaa
ja sen luottamuk­sellisia
suhteita Neuvostoliiton
kanssa^ Jotto eyatoUeetvoeritlttä*
vana ^fuUljf;tj;|(9pQa S|uomea voi-sina.
.TOyljkaaii vakava. tilMsuus
ei jäänyt vaälejrap^^ lu^uC-rupUlh^
r^klTHK^Stä^V' väliäS
b j e n s V k S h ' ; ^ I d i ^ ' ^ l l e tiilSI'
lasilU^V. vettä jä sänoK:' - jliU
tervey^eiaMiir*'"-
Esiteiinänsä alkuosassa Hrush­tshev
jpaiautti imeliin Nänsemn ai­kaansaaman
tärkeän' ayiistuksen
nuoren,, neuyostovalläh, ollessa nä-l&
hhäd|m ^ edessä intenrentioiden'
seurauksena.;
; Sitten, ban; siirtj^l kuyailemaän
NeuvostolUtoö saavutuksia arktisten
alueiden tutkimuksessa j a pialautii
m i e l i in Nansenih kirjoitukset lau­suen:
— Voinune väin k u v i t e l ^ niitä
Nansen sanoisi, jos, ban tana päi­vänä
i>|kisi, Neuvostoliiton siiiorittä-mat
työt näillä ,a]ueiUa.,Ijuonnoh-rikkaudcjt
on, otettu ihmisten käyt­töön.
HrusbfsixcV lausui j a kertoi
lajaasti ja värikkäästi pohjoisten
osien valtavasta rakennustyöstä.
Tärkeät kansainväliset onget
matovat vielä ratkaisematta, Hrush­tshev
sanoi esitelmänsä kansainväli­sessä
osassa. Hän mainitsi eri puo­l
i l l a riehuvista taisteluista ja kan- kuudelle norjalaiselle vapaustaiste-märräv
aikamme katkeraa todelli­suutta.
Hrushtshev sanoi ja maini^T
si USAn lukuisia tukikohdat, jotka
joka hetki uhkaavat rauhaa. Häh
esitti kaikkien tukikohtien asteitf
laista poistamista jä sotilasliittojen
purkamista: sekä täydellisen ydin-asekiellon
aikaansaamista, jolloin
myös maanalaiset kokeet kiellettäi­siin.
Saksan; rauhansopimusta hän
p i t i aikamme keskeisenä asiana.
—- Jö^lnuaika sLttcn Adenauer
esitt(- :;asiö'iden selvittämistä" Neu-vostol^
tön kansaa. Hrushtshev sanoi
ja Mläu^^ mieliin, että Hitler y l i t ti
s^m^aV sek'ä muistutti mitä se toi
tullessaan.
9j|yötiteisenä aikamme kehityk­selle',
rauKi^n' turviaamlselcsi' Poh-jois-
lfiuoopassa Hrushtshev mki-idfsi
enneu mluu^ Suomen^ Ja
Neuvostoliiton luojttämuJksfilliset
suhteei^. mi6a on oUut merU^vä
ei^elijriiys Suomen nopealle^ kehi-'
tyhsell^' viime vuosina. _^Samoin
HhisiiCsli|ev maliiitsi Ruotsin puo-liieeäomuutosemah
merldiyksen.
Tänikidi4^Ja N o r ^ e hän anioi
t u p n u s t u ^ n tdiHeii päatoksiestä
olJa byvääk!»ymättä ydinaseita alu-eiUeen.
'
— Me toivomme, että rajamme
pysyy , tödellisem rauhanrajäna,
Hrushtshev sanoi. — Tietysti' toi­vomme,
että Norja ja Tanska olisi­vat
sotilasliittoutumien ulkopuolel­la,
silla se olisi näille maille paras
rauhanlae.
Lopuksi Hrushtshev^ilmoitti, että
sojen saavuttamattomista oikeuksis­ta.
— Monet ovat ihmetelleet Neu­vostoliiton
kärsimättömyyttä rau
VAIN YKSI RATKAISU,
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
Nikosia. — Kyproksen entinen
vastarlntajohtaja, kenraali Grivas
hylkäsi sunnuntaina kaikki, aja*
tukset Kyproksen kreikkalaisten
ja turkkilaisten kompromissista.
Puhuessaan suuressa kreikka-laiskyproslaisten
joukkokokouk­sessa
Nikosiassa sunnuntaiaamuna
Grivas sanoi: — On olemassa
vain yksi ratkaisu — itsemäärää­misoikeus.
Turkkilaisten on ymmärrettä­vä,
ettemme me merkitse heille
mitään vaaraa. Me ojennamme
ystävän käden ja tarjoamme rau­hanomaista
rinnakkaiseloa ja odo­tamme
vastausta.
Grivas pahoitteli, että turkki-:
laiskyproslaisten johtaja varapre­sidentti
Fazil Kutchuk oli hyljän­nyt
hänen yhtcistolmintatarjouk-scnsa.
Kutchuk oli .sanonut, että
kreikkalaiset haluavat "herra ja
orja"-suhdetta. — Kreikan histo­riassa
ci ole mitään tällaista suh­detta
vähemmistöjen kohtelussa,
huomautti Grivas.
Kle emme käy hävityssotaa turk­kilaisia
vastaan. Me haluamme
rauhanomaista rinnakkaiseloa, jo­ta
Kutchuk cl hyväksy.
Vielä kerran ehdotamme turk­kilaisille
rauhanomaista rinnak­kaiseloa.
Kaikki kotinsa jättäneet
voivat palata. On jo annettu jyr­kät
määräykset, että laittomat
teot heitä vastaan on lopetettava.
Me pyrimme rauhaan Kyprokses­sa
ja tarjouksemme turkkilaisille
• pysyy avoimena.
Torjuen kaikki kompromLssirat-topjilvclu
on "vain lisärasitus eko­nomialle",
silloin voidaan ilman
muuta todeta, että "pussiinsa pap­pikin
.saarnaa", kuten vanha suoma­lainen
sananlasku selittää.
. Kun ylläesitettyyn vielä lisätään
ne suunnattoman suuret todelliset
kansallismenot, mitkä johtuvat eh­käistävissä
tai pian paranneltavissa
olevien tautien aiheuttamista "ro­kulipäivistä",
puhumattakaan nyt
yksityiskansalaisten sairaala* lää­käri-
ja lääkemaksuista, niin silloin
nähdään, että kysymys ei ole lain
kaarr siitä "kannattaako" meidän
laatia yleinen Ja pakollinen sairau.s-huoltolaki
nyt ehdotetussa muodos­sa,
vaan siitä, että kansakuntana
meidän ci kannata olla sitä laati­matta.
Kukaan oi odota liioin lääkäreiltä
sitä, että he olisivat liikeasioissa sii­vettömiä
enkeleitä, mutta totta to­tisesti
täytyy ihmetellä sitä kun.he
antavat julkisia vastalauseita esittä­mättä
yhdistyksensä puhcmiesten
heiluttaa poliittista vesuria sairaus-hiioltapalvelua
vastaan yksityisten
vakuutusyhtiöiden ja lääkkeitä val­mistavien
monopolistien hyväksi
sairaitten parantamisesta välittä­mättä
tuon taivaallista!
kaisuehdotukset Grivas jatkoi: —
Tällaiset ratkaisut merkitsevät edel­leen
"tulivuoria, jotka purkautuvat
ensimmäisen tilaisuuden tullen tu­hoisin
seurauksin'.
— On olema.ssa ainoastaan yksi
ratkaisu, jonka suurvallat ovat hy­väksyneet
kaasainvälisissä sopimuk­sissa,
nimittäin itsemääräämisoi­keus.
Ranska on ottanut tässä joh­don
kunnioittaen tätä periaatetta
Algeriassa. Toivon muiden seuraa^
van tätä esimerkkiä, Grivas jatkoi.
Hän kysyi väkijoukolta^ uskooko
tämä hänen sanojaan ja haluaako
se noudattaa hänen ohjeitaan. Tä­män
jälkeen huutojen kaikuessa hän
sanoi heille:—- Me marssimme yh­dessä
voittoon tai kunniakkaaseen
kuolemaan.
Hän varoitti kansanjoukkoa sa­noen
tai.stelun tuovan mukanaan l i ­sää
kuolemaa ja raunioita, mutta
li.säsi Kreikan aina maksaneen täi-lai.
sen hinnan vapaudestaan.
Hän päätti puheensa johtamalla
iskulau.seet: — K a u a n eläköön voi­makas
Kypros, kauan eläköön huo­mispäivän
vapaa kreikkalainen
Kypros.
Grivasin takana hänen puhues­saan
seisoivat presidentti Makarios
ja entinen EOKA-taistelija, sisämi­nisteri
Polykarpos Georghadjis, jo­ka
tervehti kenraali Grivasia "kreik­kalaisena
soturina, kan.sallisen joh­don
ja perinteen edustajana" ja ke­hotti
hyväksymään hänen määräyk­sensä
ja noudattamaan hänen ohjci-
•taan..'.
Huomioitsijat pitivät viittauk.scna
Y K n Kyproksen sovittelijaan suur­lähettiläs
Tuomiojaan Grivasin lau­suntoa,
että on ihmeclli.stä miten
" j o l l a k in ulkomaalaisella olisi oi­keus
tulla ja mennä Kyproksessa ja
väittää tutkivan.sa tilannetta, ja hä­nellä
Grivasilla, ci olisi oikeutta
tulla Kyprokseen".
lijalle on myönnetty korkea kun
niamcrkki taistelusta Hitler Saksaa
vastaan toisen maailmansodan ai­kana.
Kaikki tietävät Neuvostoliiton
kannattavan ainoaa hyväksyttävää
j a järkevää periaatetta kansain-^
välisissä suhteissa, erilaisen yh-teiskuntlEijärjestelniäri
.omaavien
valtioiden rauhanomaista rinnak­kaiseloa.
Tällä hetkellä maapallol­lamme
ei ole mitään suurempaa
sotilaallista selkkausta, mutta on
olemassa verrattain monta paik­kaa,
jossa vuotaa verta j a jossa
tärkeät kysymykset vielä odotta­vat
ratkaisuaan.
Ottakaamme esimerkiksi taistelut
Etelä-Victnami.ssa, Laosissa, tilanne
E i e l Ä Ä , k y Ä ä ^ ö n taisf
t^ä5^'atdm;,.AfrikaSyä;'A^ak^^^^
'|a>lai^£Ralaisess{i'^ Amerikassa.
; l yeada^ilä^*' pitHä normaalin»^
että, Kuuban tasavallan suvereeni­suus
asetetaan alttiiksi Yhdysvaltain
hyökkäykselle tämän maan halutes­sa
ottaa itselleen oikeuden sekaan­tua
Kuuban sisäisiin asioihin; sanoi
Hrushtshev.
Neuvostoliitto toivoo ' ratkaisua
tärkeimpiin maailmankysymyksiin
kuten yleistä ja täydellistä aseiden*
riisuntaa kansainvälisen valvonnan
alaisena. Tämä on päätie rauhaan'
— Neuvostoliiton hallitus suostuu
ulkomaisten vieraille alueille sijoi­tettujen
joukkojen poistamiseen,
niin että-ne siirretään kansallisten
rajojen taa. Mutta jos länsivallat
eivät ole valmiit tällaiseen radi­kaaliseen
ratkaisuuni niin Neuvosto­liiton
hallitus toivoo, että vastavuo­roisesti
aluksi joka tapauksessa ryh
dytään vähentämään vieraille alueil­le
sijoitettujen joukkojen lukumää­rää^
jotta ne myöhemmin siirrettäi­siin
kokonaan pois.
Niiden joukossa on myös NATO
maiden.Je Varsovan maiden väli­sen
hyökkäämättömyyssopimuk-sen
sohnimineui ydinaseettomien
vyöhykkeiden pentstaininen' e r i
osiin maailmaa. Maanalaisten
ydina8ek9keldei^ kieltämbien ja
ydinaseiden leviSiAisen eistämlnen
jne. •:, •
On JO kadan ollut aika ratkaista
erimielisyydet, jotka estävät Saksan
kysymyksen ratkaisua. Jos todella
toivotaan kestävää ratkaisua Euroor
pan tui-vallisuuskysymyksessä, sil
loin on välttämätöntä allekirjoittaa
rauhansopimus molempien Saksan
valtioiden kanssa, sanoi Hrushtshev.
PohjoisEuroopan tilanteesta
'hän sanoi mm: — On tunnustet­tava,
että tällä alueella on rau­hallisempaa
kuin muissa osissa
maailmaa. Tärkeä tekijä, joka
auttaa rauhan säilymistä Pohjois-
Euroopassa on Suomen aktiivinen
rauhanpolitiikka.
Huomattava merkitys on myös
Ruotsin noudattamalla puolueetto­muuspolitiikalla.
Meidän mielestär.\
me sitä esittää myös se seikka, et­teivät
Norja ja Tanska salli ydin­aseiden
ja ulkomaisten joukkojen
sijoittamista alueelleen ja että ne
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitä muut sanova;
tm
. o i
[^'i&Vuja, joiden
alueen j a . u u - ^ ^
, .~S^6maIehdiafö'^'«dW'i^teiee''ioka päivä poliU{/i^
; ^ M n a on ainft^MM^s^e: toivottu avioliitto^Uii^^ä
•^=4^r^tÄ:p|ki«^n k«fl%,^^.^ , , , _
YhCä usetn''esi{tävHt Uuden'^Öem6^^^ när-:
kästyneitä lausuntoja selittäeni ettei mitään sellaista ole suunnitteilla,"
mikä ei kuitenkaan estä Uuden demokraattisen puolueen Manitoban joh­tajaa
julistamasta, että hän on kirjoittanut Tommy Douglasille sanoen,..
että jos osoittautuu todeksi, jotta sellainen keskustelu on käynnissä, j a ; } ' - - *»
, että avioliitto solmitaan, silloin hän eroaa puolueen johtajan toimesta ^ ' ;
.siinä maakunnassa. , , , ,
Olkoon näiden seikkojen kanssa niin tai näin, mutta ammattiyhdis-.,,,„,; ,
tysliikkeen virkailijat ovat avoimesti suositelleet yudelle demokraatti-,;
selle puolueelle'''asiain sovittelut'' j a lähentymistä,P^a^^^^^^^ i
Tämä ei ole mitään uutta. Milloin tahansa ty^iväejaliikkeellä on vaj,-,,,
ketiksia voitettavana, herra Heikkosydämisen kuullaan^ aina suosittelevan
perääntymistä työväen periaatteita j a itsenäisestä poliittisesta'toimii^'
nasta. / . ! ; - „,
Ja kliinka hyvin porvaripoliitikot tietävätkään tämän!
Jos Sir Älex:;Hdme saa tehdyksi torypuolue^^ihy^äksi tämän kepp<^r,^^^
-sert ja-saävuttaa Britannian yleisvaaleissa voiton; se >joWuu siitä kun hän
OP oppinut edeltäjiltään, Churchillilta ja Macmillanilta,_että mikään e i . ; ,
saa työväenpuoluetta tappiolle paremmin kuin se,! että ollaan omaksu-,,
vinaan työväen ohjelma ja sekoitetaan poliittinen rokka niin, että o n -
vaikea tehdä eroa tOry-ja työväenpuolueen, ohjelmien välillä
Mitä uusi demokraattien puolue tarvitsee ennen muuta on t a i s t e l u - :
henkinen ohjelma j a johto, eikä mitään takahuoneen avioliittotoimis-,,,;,
toa. — L e s l i e Morris, Canadian Tribune-lehdessä. • • °
SUURIN VAARA JA SEN SEURAUS
Puolustusministeri Robert McNamara"^ja yleisesikunnan päällikkö.' '
Jtenraali Maxwell Taylor esittivät senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäse­nille
kesäkuun 23 pnä taustatietoja Yhdysvaltain ohjelmasta Kaakkois;^
Aasiassa. Sen jälkeen kun McNaraara j a Taylor olivat esitelmänsä pitä- J
neet, ulkoasiain valiokunnan jäsen, senaattori Wayne Morse ( D O r e ) s a - ' ' ' \ " ' '
noi heille: .... ::
"Minä olen nyt vakuuttunut, että suurin vaara maailman rauhalle on <,
USA. Minä olen vakuuttunut, että jos Yhdysvallat jatkaa sitä ohjelmaa;i,,,,,
mikä esityksiinne sisältyy, me olemme menossa Kaakkois Aasiassa kohti
suurempaa sotaa minkä johdosta suuri enemmistö koko ihmiskunnastaii-v^i
tulee vihaamaan meitä seuraavat 500 vuotta." — Michael Munk, National.,:.
Guardian lehdessä, USA. •cv
Sivukaupalla vierailumatkasta
Norjan lehdissä
Oslo. — Nikita Urushtshcvin
vierailu Norjassa on päivän tär­kein
tapahtuma. Oslon iltalehdet
selostavat vastaanottojuhlallisuuk-sia
ja julkaisivat runsaasti valoku­v
i a sekä Nikita Hru.shtshcvin ja
Einar Gerliardscnin puheet.
Dagbladet Norjan suurimpia
sanomalehtiä, omistaa llnishlshe-vin
vierailulle yli kolme sivua.
Ensimmäisellä todetaan suurin ot­sikoin,
että Norjan ja Neuvosto­liiton
yhteinen raja on aina ollut
rauhan raja. Pääkirjoituksessaan
Dagbladet korostaa: Toivomme
j a uskomme, että vierailu on edis­tävä
molempien naapurikansojen
yhteisymmärryksen ja yhteyksien
kehitystä. Poliittisessa suhteessa
edustamme erilaisia periaatteita:
tämä e i kuitenkaan estä meitä elä­mästä
vierekkäin hyvinä naapu­ruksina.
Sanomalehti korostaa Nikita
Urushtshcvin panosta suhteiden pa­ranemiseen
Neuvostoliiton ja mui­den
maiden välillä ja .sanoo:
^ Tervehdimme päämini.stcri Hru­shtshovin
vierailua yhtenä renkaana
siinä toiminnassa, joka tähtää kon­taktien
parantamiseen ja suurem­man
keskinäisen suvaitsevaisuuden
ilmapiirin luomiseen maailmassa.
Aftenposten toteaa, että Hrush
tshcvia oli tullut ottamaan vastaan
paljon väkeä. Ilmapiiri oli välitön
ja miellyttävä. Lehti korostaa Hru-shtshcvin
.sanoja, että hän on tullut
Norjaan avoimin .sydämin ja mitä
parhain aikein .
Sanomalehti Frlheten tervehtii
pääkiijoituk.sessaan N. S. Hrush-tshevin
vierailua ja sanoo sen ole­van
t,irkcä historiallinen vaihe Nor­jan
ja Neuvostoliiton välisten suh­teiden
kehityksessä.. — Pääministeri
Hrushtshev on saapunut maaham­me
mukanaan rauhan ja ystävyyden
sanoma. Toivomme, että myös hai
lituksemme käyttää näitä päiviä kes­kinäisten
hyvien suhteiden lujitta­miseen,
mikä johtaa rauhan vakiin­tumiseen
Pohjois-Euroopassa ja k/
ko maailmassa.
^.Arhelderbladet; joka omistaa vie
railullc yli kolme sivua, julkaisee
norjalaisten ammattiliittojen päätös-lau.
sclmia, joissa tervehditään vie­railua.
Maaseutulainen Sarpsborg
Arbeiderbladet korostaa Nikita l i ru
shtshcvin toivotuksi vieraaksi siitä
kin .syystä,, että Norjan kansa jakaa
Venäjän kansan toivomuksen rau­hallisesta
kehityksestä ja katsoo
juuri Hrushtshovin voivan edistää
tällaista kehitystä.
LYBKE UUDELUIN
LItTTOPRESIMNTIKSI
BerliinL — Tri Heinrich Lubke
valittiin viimeviikon keskiviikkona
Länsi Saksan valtionpäämieheksi uu­deksi
viisivuotiskaudeksi. Vaali
suoritettiin Länsi-Berliinissä;
Länsi-Saksan parlamentin puhe­mies
Eugen Gerstenmeier ilmoitti
virallisesti, että tri LUbke on saanut
710 ääntä. Valituksi tulemiseen
vaaditaan 522 ääntä.
Äänestyksen tulokset olivat:
tri Lubke — 710 ääntä,
vapaan demokraattisen puolueen
presidenttiehdokas, oikeusministeri
Ewald Bucher — 123 ääntä,
äänestäinättä jätti — 187.
hylättyjä ääniä—.4.
Kaikkiaan annettiin 1.024 ääntä.
Liittopresidentti Lubke oli kristil­lisdemokraattien
ehdokas ja oppo­sitiossa
oleva sosialistinen puolue
antoi hänelle kannatuksensa.
Vapaalla demokraattisella puolu­eella,
j o k a on kokoomushallituksen
pienempi^ osapuoli, oli oma ehdok­kaansa.
(KU) Länsi-Sak.san presidentin^
vaalin suorittaminen Länsi-Berlii'-
nissä on aiheuttanut nimenomaan
Saksan demokraattisen tasavallan
taholta voimakasta 'arvostelua ja
vstalauseita. Niissä on tähdennetty
että Länsi B e r l i i n i ei ole Länsi-Sak­san
aluetta, joten presidentinvaalin
suorittaminen siellä sisältää karke­an
kansainvälispoliittisen mieleno­soituksen.
Nyt uudelleen valituksi tullut
Heinrich LUbke on politiikassaan
kulkenut yleisesti oikealla laidalla.
Ensimmäisen maailmansodan aika­na
hän palveli keisarillisen armei­jan
päämajassa. Toimittuaan sitten
talonpoikaisliikkeessä Lubke koro­tettiin
heti natsien valtaan noustua
reservikapteeniksi ja toisen maail­mansodan
.sytyttyä hän palveli va­rusteluteollisuudessa.
Länsi-Sak­sassa
vaietaan nykyisin visusti sii­tä,
että Litbke oli mukana rakenta­massa
V-rakettien tuotantolaitosta
Peenemtindessä jonne ei yleensä
laskettu kuin luotettuja natseja.
Peenemiinde käytti paljon myös or­jatyövoimaa,
josta Liibke ei ole voi-" "
nut olla tietämätön.
Länsi-Saksan presidenttinä LUbke
on esiintynyt revanshihengen edu'?;
tajana, hän on ylistellyt '.'sotilaskunj "
niaa" ja saanut kiitosta inm. Läns^'^'"
Saksan taäntumuksellisimmalta ^li^ • -
litaristilehdeltä.VDeutschen Soida-,,.,
ton- und Nationalzeitungilta" (".
niin puhui sotilas sotilaille. Kiitäm-:
me herra liittopresidenttiä näist^
sanoista"), i
Heirich Lubfce>on tullut k u u l u en
saksi myös omalaatuisista kömm&b!:::...
dyksistään. Tunnetuin niistä lienee - .
surunvalittelusähke, jonka hän lär,.,
hetti tunnetun ranskalaisen t^iteilir .:
jan Jean Cocteaun kuoltua tämän „ ,
"leskelle". Lubken o l i s i sopinut tie*
tää (tai ainakin hän olisi voinut ot­taa
asiasta selvää), että Cocteau j?i ,
ollut-naimisissa. . . • -
•TT-^, . - ' l i ; . -
• • : • « .«
^ B
S »
• « «
• 1»
q O
!• 8
• -? s
, ij « .
H I
t
•S •
(1 S
e 4
e .
S 'J
• *\
« r
S »
•'.y » '•
•«. a • •
A il
.•>',»;•.
>.«•
V a
: k •) .•
^
••- r ••
-. .f
V V .
* n .
P Ä I V Ä N PAKINA
ti MR. HATE ti
Ylläolcvalla otsikolla kirjoitti
Helsingi.ssä ilmestyvän Kansan
Uutiset lehden pakinoitsija "Nuot­t
a " jokin aika s i t t e n .seuraavan
paljon puhuvan pakinan:
George Lincoln Kockwcll, .saa­nemme
kunnioitettavasti esitellä.
Kukako on George Lincoln
RockwclI? Hänet, löytää osoitteel­la
North Randolph Street 928 Vir­ginia,
USA, rakennuksesta, jossa
aikakirjojen mukaan sijaitsee
"riippumattomien kansallissosialis­tien
maailmanliiton" päämaja'. Ta­lo
ei ole suuren suuri, mutta .sen
huolellisesti katettujen ikkunoi­den
takaa löytää suurikokoisen ha­karistilipun,
ruskeisiin formuihin
ja hakaristikäsivarsinauhoihin son­nustautuneita
toimitsijoita. Bcnito
Mussolinin itsestään maalaamaan
rintakuvan ja pronssiin valetun
Hitlerin pään ("jotta me aina
muistaisimme, mitä hän maailmal­le
antoi"). Se on siis George Lin­coln
Rockwellin valtakuntaa, Rock-v
e l l i n , joka on ilmoittautunut maa­ilman
uusnatsien johtomieheksi ja
kantaa siinä ominaisuudessa it­se
itselleen myöntämää "komenta­j
a n " ("The Commander")-arvoni­meä.
Sen kertoo saksalaisen "Der
Spieger'-Iehden edustaja, joka pis­täytyi
Randolph Streetillä Virgin­iassa
ja keskusteli komentaja
Rockvvcllin kanssa kynttilänvalos-mutta
kuitenkin hän pettää kan­san.
1972 minä olen Yhdysvaltain
presidentti."
Huomautettuaan välillä haastat­telijalleen
siitä, että tämä ääntää
"natsi|'-sanan virheellisesti eng-laisllaisittain
ja että he' säilyttävät
puhtaan saksalaisen ääntämyksen.
Rockvvell selosti hieman ohjel­maansa:
. _
"Arjalaisen ro^un vaalinta! Juu­talaisen
vaikutuksen lopettaminen
ja neekerit takaisin Afrikkaan!
Taistelu juutalaisuuteen kietoutU'
uutta kommunismia vastaan Venä*
jällä! Tähän minulle riittää se valv
ta. joka on presidentti Johnsonilla.
H i t l e r k in pysytteli lain kirjaimes*
sa. Eikä komentajalta suinkaan .sa. Muuten minua on askarrutta-puutu
näköaloja. Näin hän valot- • nut yksi kysyn^ys: kun on toimeen-ti
tulevaisuuden suunnitelmiaan: pantava kymmeniä tuhansia kuo-
"1966 asetun ehdokkaaksi Virgi- lemantuomioita, niin mitä muuta
nian kuvernöörin vaaliin ja voitan.
Virginia on minun MUnchenini
1968 osallistun presidentinvaalei­hin,
mutta Goldwater voittaa kil­van.
Vielä edessä olevan neljän
Johnsonin vuoden jälkeen hän on
oleva valkoisen miehen suuri toivo.
voi käyttää kuin kaasua?
Rockvvell huomautti hieman
myöhemmin, että hänen kannat'
tajansa opiskelevat Hitlerin "Mein
Kampfia" postillanaan ja että hä­nelle
itselleen satelee esiihtymis-pyyntöjä
eri puolilta maata, tänä
vuonna niitä on tullut jo yliopis­toiltakin
18. Komentaja tosin alen­tui
myöntämään, että ylioppilaat
pyytävät; häntä luennoimaan vain
pitääkseen hauskaa, hänen kustan­nuksellaan,
mutta hän lisäsi suu-
' ren sotapäällikön varmuudella:
"He nauravat vain_alussa."
Mutta miten vakavasti "Soidaan
lopultakin suhtautua tähän ame­rikkalaisen
(ja kansainvälisen?)
natsismin täysin pähkähulluun idio
tismiin? Rockvvell itse selittää, että
hänellä on nyt USA:ssa tuhat kan­nattajaa
("nämä ovat katakombiai-kojamme"),
mutta toisaalta sano­taan,
että määrä on tuskin vahta
sataa. Ja hän sanoo operoivansa
nykyisin 32,000 dollarin vuosibud­jetilla,
mutta toiset sanovat, että
20,000 dollariakin on liikaa.
Joka tapauksessa tiedetään, että
RockwelIin uusnatsien jokainen
joukkoesiintyminen USA:ssä on
päättynyt fiaskoon. Väkijoukko on
rusikoinut ruskeapaitaiset hakaris-timiehet
muutaman kerran perus^
teellisesti, j a RockwelliIla on esi-tettävänään
valokuva, jossa hän on
poistumassa- saarnatilaisuudestaan
silmä mustana ja vertatippuvin ne­nin.
Natsien hysteeriset sotahuu­dot
"Tappakaa ^ juutalaiset!" ja
"Kaasuttakaa petturit!" eivät to­dellakaan
ole tavanneeet vastakai­kua
USA:ssa.,
Mutta toisaalta: aivan arkkitaan-tumukselllneii
j a sapelinkalistelua
harrastava Barry Goldwater (joka
— sivumönneh— on juutalainen)
tavoittelee republikaanien ehdok­kaana
USA,:n presidentin virkatuoi-l
i a . Jo nyt GoIdwater on senaat­tori
ja monimiljonääri»; Adolf
Hitler aloitti nukkavieruna lankku-maalarina
ja päätyi toiseen maail­mansotaan
ja tuhoamisleirien kre-matoriosavuihin.
Missä siis on
kansan arvostelukyky ja sen vas­tuu
omasta, maastaan j a koko ih-ihsikunnasta?
Voidaanko loppuun >> •
asti luottaa siihen, että " M r . Hate" ; ;
(Mr Viha kuten George Lincoln |||
Rohkvvell its^ nimittää itseään) •
kutsutaan aina USA:n yliopistot- "
hin luennoimaan vain pilailun " »
merkeissä?— NUOTTA
r
• »
»
f r
.?•>•»' .< 1
t. f
t
! V
o t'
• #.
i. H
• > *• .
,». f
» - 9 .
*
>> * .
« ' ff