Vapaus, December 11, 1958

              (
S i v u 2 • • T o r s t a i n a , j o u l u k . 11 p. — T h u r s d a y , Dee. 11, 1958
VAPAUS
(UBEBXT) — Independent Labor
Organ of f l m i l s h Canadians. E s -
tabUshed Kcv. 9. 1917. Authorized
as second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays,
Thiusdays axid Saturdays by Vapaus
Publishing Ctompany Ltd.. at 100-102
Elm 8t. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bu3. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appUcation.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 8.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk." 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä sanoo pääministeri Frost?
Union ulkopuolella olevien piirien järjestämää "takaisintyöhön '
liikettä pidetään kaiki5sa. työväenpiireissä lakon miirtamisyrityk.senä
— siis rikkurltoimenpiteenä ja rikkurit on punnittu ja köykäisek.si h a ­vaittu.-
Rikkuroiriti on tuomittavaa sittenkin ^^aikka se epäonnistui­sikin
kuttn täällä on ilmeistä. Kuten >rine-Mill union paikallisosas­ton
presidentti Mike Solski maanantaisessa lausunnossaan korostiia,
"talisin-työhön" liike ei tullut kenellekään yllätyksenä täällä. On­han
union j a muiden työväenjärjestöjen toimesta alusta pitäen se­litetty,
että Irtcon perimmäisenä tarkoituksena on työläisten union
heikentäminen ja tuhoamien. Tällaisenaan union pään yli annettava
"takaisin-työhön" vetoomus oli etukäteen ilman muuta selvä asia.
'Mutta Canadassa ei ole meidän tietääksemme nähty vuosikymme­n
i in toistar sellaista tapausta, missä union sivuuttami.seen ja siis sen
murskaamiseen tähtäävää "takaisin-työhön" liikettä johtaa maakun­nan
lainlaatijakunnan kaksi jäsentä. Tämä on sitäkin hämmästyttä-vämpi
tilanne kun itse pääministeri Frost kertoi vielä muutama päivä
sitten, että hänen hallituksensa ei sekaannu Incon ja Mine-Mill union
väliseen kiistaan, sillä hänen hallituksensa mielestä tämä lakko on
sovittava "normaalisella ta\'alla neuvottelupöydän äiiressä"".
M u t t a nyt hänen oman puolueensa kaksi täkäläistä jäsentä. G.
J . i>Ionaghan Sudburysta. j a Rheal Belisle Xickel Bellistä on asettu­nut
avoimesti amerikkalaisten rahamiesten, kontrollissa olevan I n ­con
puolelle ja yrittää saada "takaisin-työhn" liikkeen aloittamisen
avulla (Mlne-Mill unio sivuutetuksi, siis .murskatuksi ja nikkeliteolli-suuden
työläiset- pakoitetuksi antautumaan Incon tiiydellisen mieli­vallan
alaisuuteen.
' Häpeällinen ja alhainen on se osa. mitä herrat Monaghan ja Be­lisle
ovat tässä tilanteessa antautuneet viemään! Varmaa myös on,
että tällä teollaan nämä herrat ovat vaihtaneet poliittisen -esikoisoi-keutensa''
hernerokkaa huonompaan tavaraan. Siiniikin tapauksessa
vaikka he onnistuisivat katalassa suunnitelmassaan, näitä miehiä ci
tulla koskaan enää valitsemaan sen paremmin Ontarion maakunnan
lainlaatijakuntaan kuin muihinkaan luottotehtäviin, sillä tunnettu
tosiasia on, että rikkurityöhön sekaantuneiden olioiden o.sakkeet
orat ja pysyvät hyvin alhaisina tavallisten kansalaisten keskuudessa.
'Pitäen mielessä pääministeri Frostin lausuntoa siitä, että halli­tuksen
velvollisuus on auttaa sellaisen ilmapiirin kehittymistä, niissä
neuvottelujen uudelleen aloittaminen ja uuden työehtosopimuksen a l ­lekirjoittaminen
tulee mahdolliseksi, me sudburylaiset haluaisimme
tietää, mitä aikoo pääministeri Frost tehdä avoimesti kansaa vastaan
nousseiden seuraajainsa suhteen täällä nikkelialueella? Pääministeri
Frost on jo myöntänyt avoimesti että herrat Monaghan ja Belisle ovat
kokonaan pois päiväjärjestyksestä, sillä he johtavat nyt \\'all Streetin
miesten hyväksi kokonaan laitonta kampanjaa, sillä Ontarion työ-suhdelait
eivät tunnusta sen paremmin hallituksen johdolla suori­tettavaa
lakon rikkuruutta,. Icuin muutakaan rikkuritoimintaa. M a a -
kuoftamme työsuhdelait eivät tunne lainkaan sellaista hirviötä kuin
hallituksen johdolla suoritettavaa takaisin-työhön äänestyksen suo­rittamista.
Mutta tosiasia on kuitenkin, että lainlaatijakunnan kaksi jä­sentä,
herrat 'Monaghan j a Belisle, joilla oli vielä viime viikolla omien
lausuntojensa mukaan niin kova " k i i r e ' etteivät mitenkään voineet
mennä kaivosmiesten joukkovaUuuskunnan mukana maakuntahalli­tuksen
puheille tämän lakon lopettamisasioista, johtaa nyt täällä
lakikirjoissa t\intematonta ja kansakunnan enemmistön yleisesti tuo­mitsemaa
"takaisintyöhön" Uikettä. Kysymys on siis siitä, mitä
aikoo pääministeri Frost puoluejohtajana ja hallituksen päämiehena ,
tehdä näiden oman puolueensa miesten suhteen? Tuomitseeko hän
heidän tekonsa, kuten säädyllisyyden nimissä odotetaan, vai omak
suuko hän heidän hämärätyönsä .sekä toryhallituksen että tor\T^uo-lueen
omiksi tekosiksi?
uskomme, että tämä on kysymys johon pääministeri Frostin
tulee vastata joko nyt tai pian pidettävissä maakuntavaaleissa.
i SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Minkä Stanfordin lainoppineet totesivat?
>0
Mistä tulevat rahat?
Toronton kaupunginhallintoon (kontrollilautakuntaan) vast­ikään
valittu Jean Xewrmän esitti heti vaalien jälkeen, että kunnallis­vaaliehdokkaiden
pitäisi julkaista tilinteon siitä, paljonko he v a a l i ­taistelussa
käyttävät rahaa ja miten sen käyttävät.
Tämä olisi todella mielenkiintoinen ja tervehdittävä toimenpide,
silla muun ohella siten saataisiin myös tieto siitä, mistä eri ehdokkai­den
suuret vaalitaisteluvarat tulevat.
Merkillepantavaa myös on, että Toronton kaupunginhallinnon
muut jäsenet osoittivat ilmeistä kylmäkiskoisuutta tälle ehdotuk.selle.
Torontolaisten päivälehtien mukaan toi.set kontrollerit olivat vaiti
kuin hautai ja vain pormestari Phillips mutisi jotakin siitä, että v a ­paassa
maassa voivat ehdokkaat julkaista mitä tahansa tieU)ja.
Jonkinlaisen ku-van .siitä, että kuinka paljon näihin vaalitaistelui-hin
rahoja sijoitetaan, saadaan ehkä erään torontolaisen sanomaleh­den
arviosta, että Toronton kontrollilautakunaan nyt pyrkinyt yksi
mies käytti vaalitaisteluun arviolta S15,000 — ja kontrollerin toi­mesta
maksetaan "vain" $10,000.
Juuri vaalitaistelun kalleus tekee työväenehdokkaiden valinnan
kymmenkertaisesti vaikeammaksi, sillä he eivät voi "ostaa" lähes­kään
niin paljoa "paktatilaa" sekä radio- ja T V - a i k a a kuin ne, jotka
saavat tukijoiltaan miltei rajattomat määrät rahaa vaalitaistelunsa
rahoittamiseksi.
Mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että Suuren Rahan
avulla ja tuella valitut edustajat ovat luonnollisesti '"kiitollisuuden­velassa"
kannattajilleen ja se voi tietenkin vaikuttaa visseihin kan-nanmäärittelyihin.
Juuri tämän vuoksi tavalli.'?enkansan keskuudessa
seurataankin yhä suuremmalla valppaudella politiikkoja, puolueita,
järjtötöjä ja sanomalehtiäkiri siitä mistä ne rahansa .saavat, ja mille
yhteiskuntapiireille ne ovat 'tuloistaan' kiitollisuudenvelassa.
Tämän vuoksi kontrolleri 'XeTi\Tnanin esitys vaalimenojen julkai­semiseksi
on saanut niin suurta kannatusta. Tämä sittenkin, vaikka
käsitetään, että politiikoilla on monta pakotietä vi.ssien menojensa
salaamiseksikin.
Uraanin vienti
Canadaisla noussut
Ottam. — Uraanirikasteen vienti
Canadasta nousi arvoltaan lokakuus­sa
$30,707X100. Kuluvan vuoden en-sbnmiisen
kymmenen kuukauden
aikana noufti u^anlirikasteen vienti
arvoltaan 921S;C98,000 verrattuna
viime vuoden ssman ajan** $94,959.-
000.
Vetinen paikka
Honolulu. — Mt, Waialealen saa­rella
on satanut 148 tuumaa vähem­män
kum viime vuonna. Saari on
tunnettu runsaista sateistaan ja ku­luvana
\Tuonna on tähän mennessä
satanut siellä 323 tuumaa. Kolmen-kymmenenkahdeksan
vuoden aika
na on siellä satanut 471 tuumaa kes­kimäärin
vuosittain.
Mrs. Josephiina Mäki, Cobalt,
Ont.. täyttää perjantaina, joulukuun
12 pnä 77 vuotta.
Elisa Salonen, Edmonton, Alta,
täyttää tiistaina joulukuun 16 pnä
78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
73 PROSENTTIA
SOTATARKOITUKSEEN
Suurteri kansallisten budjettien
aiheuttamien "ongelmien joitakin
vihjeitä saadaan Yhdysvaltain vuo­den
1958 menojen analyysista, min­kä
on suorittanut Kansallisen lain-laadinnan
ystävien, komitea. Sputni­kin
aiheuttama pelko j a yritykset
talouspulan lieventämiseksi saivat
kongressin suostumaan tänä vuonna
876,000 000,000 tavallisten menojen
hyväksymiseen, mihin lisätään
$5.000,000,000 lisäbudjetti, yhteen­sä
$13,000,000,000' suuremmat me­not
kuin vuonna 1957.
Tästä rauhanajan ennätysmääräi-sestä
budjetista menee 73 prosent­tia
aikaisempien sotien ja nykyisen
puolustusmenojen nvaksuun. "Kon­servatiivisten"
(pienempien) meno­jen
vaatijain ^aksi variksenpelätin
lemmittyä — ulkomaiden avustus ja
Y K saivat vain 2 prosenttia ja 0.1
prosenttia osaltaan tämän vuoden
menomäärästä. — The Progressive
Magazine.
Kirj. S. Filipov ja
V. Kudrjavtsev
Vuosisatamme 30-luvulla neuvos­tovaltion
viholliset Yhdysvalloissa
päättivät perustaa erikoisen komi­tean,
jonka olisi pitänyt tosiasiam
perusteella todistaa, ettei Neuvos­toliitto
muka noudata sopimusvel-vollisuuksiaan,
jonka vuoksi sen
kanssa ei kannata tehdä mitään kan­sainvälisiä
sopimuksia.
Tätä tarkoitusta varten palkattiin
ryhmä Stanfordin yliopiston tiede-työntekijöitä,
joiden tehtäväksi an­nettiin
tutkia viralliset asiakirjat ja
esittää todisteet siitä, että Neuvosto­liiton
kanssa on kaikkinainen kans­sakäyminen
mahdotonta, koska se
"ei noudata kansainvälisiä sopimuk
sia'.
Mainitut tiedemiehet ahersivat
kolmattakymmentä vuotta ja vas­ta
1958 saivat, United Pressin
tietotoimiston tiedonannon mu­kaan,
valmiiksi "seikkaperäisen
selostuksen neuvostodiplomatian
edesottamuksista". Amerikkalai­set
lainoppineet tutkivat 700 kan­sainvälistä
sopimusta, joihin Neu­vostoliitto
osallistuu. Niistä he
löysivät kuitenkin vain KOLME,
joiden mukaan Neuvostoliiito ci
ole noudattanut sopimusvelvolli-suuksiaan.
Siis, seitsemästäsadasta^ kolme.
Tulos ei ole ollut kovin lohdulli­nen
komitean perustajille. Mutta
niitäkään kolmea tapausta, jolloin
Neuvostoliitto olisi muka rikkonut
kansainvälisiä oikeusnormeja, Stan­fordin
yliopiston lainoppineet eivät
voineet itseasiassa näyttää todeksi.
Heidän esittämänsä ensimmäinen
Canadan kauppa Kiinan
kanssa lisääntynyt
tapaus koskee tsaarin ja väliaikai­sen
hallituksen solmimien lainaso­pimusten
mitätöimistä, toinen —
neuvostohallituksen sopimuksia
Turkin ja Afganistanin kanssa ja
kolmas — Englannin ja N^uvostolii
ton vuoden 1921 kauppasopimusta.
Tarkastakaamme nämäkin kolme
tapausta.
Tammikuiin 28 päivänä 1918 neu­vostohallitus
mitätöi kaikki tsaristi­sen
Venäjän lainasopimukset. Sen-vuoksi
on jo alussa korostettava, et­tei
kysymyksessä olleet neuvosto­hallituksen,
vaan tsaarin ja väliai­kaisen
hallituksen solmimat sopi­mukset,
jollaisia hallituksia ei enää
tammikuussa 1918 ollut. Puhe ei
siis voi olla neuvostohallituk&en
monta sellaista tapausta, että e r i
maat, mm. myös Yhdysvallat, ovat
kieltäytyneet maksamasta tällaisia
velkoja, jotka kansainvälisessä oi­keudessa
ovat saaneet "odioottis-ten"
(epämieluisten) lainojen nimi­tyksen.
Toisena esimerkkinä Neuvo.stolii
ton "epärehellisyydestä" Stanfor­din
yliopiston lainoppineet esittävät
muka 20-luvun alussa Turkin ja Af­ganistanin
kanssa solmittujen sopi­musten
rikkomisen Neuvostoliitoa
taholta.' Neuvostoliittoa syytetään
mainittujen maiden "sisäisiin asioi­hin
puuttumisesta". Mihin tosiasioi­hin
tällainen väite perustuu? Tosi­asioita
ei näytä olevankaan, yaan
viitataan vain Leninin yleispoliitti-suhtautumisesta
kansainvälisiin so- seen puheeseen Kommunistisen In-pimuksiinsa,
vaan siltä, että olisiko ternuationalen III kogressissa kesä-
Montreal. — Canadan kauppaa
Kiinan kanssa voitaisiin lisätä kak-sikertaisesti
seuraavan kahden tai
kolmen vuoden sisällä, sanoi Hong­kongissa
toimiva Canadan kauppa-komissioneri
C. M. Forsyth-Smith
täällä tiistaina.
Hän on parhaillaan täällä neuvot­telemassa
paikallisten liikemiesten
kanssa. Hän sanoi, että Canadan
ja Kiinan kauppavaihto viime vuon­na
oli $1,300,000 mutta kuluvan vuo­den
aikana se on noussut $11,000,-
000, Hän pli sitä mieltä, että tätä
kauppaa voitaisiin kohottaa vuoden
taikka kahden kuluttua $25,000,000.
Canada on pääasiassa myynyt K i i ­naan
perusmetalleja,, puuvanuket-ta,
keinolannokkeita, kemikaaleja ja
vehnää. Mr. Forsyth-Smith oli sitä
mieltä, että pitkän päälle katsoen
kauppamahdollisuudet Kiinan kans­sa
Ovat hyvät.
"Esimerkiksi Kiina on suurin kei-nolannokkeiden
ostaja maailmassa
eikä ole epäilystäkään siitä, jos mei­dän
hintamme ovat kilpailukykyisiä,
etteikö siellä olisi suuret markkinat
Canadan keinolannokkeille", sanoi
hän.
Kiina nykyään tuottaa 700,000 ton­nia
keinolannokkeita vuosittain,
mutta viisivuotissuunnitelman mur
kaan se aikoo korottaa niiden tuo­tannon
7,000000 tonniin. Tästä
huolimatta keinolannokkeiden tar­ve
tulee muutamien seuraavien vuo­sien
aikana*olemaan suuri Kiinassa,
sartoi mr. Forsyth-Smith.
Hän huomautti siitä, että Kiinalle
myynti on edullista siitä syystä, et­tä
se ostaa aina suurissa erissä.
Kiina osti kuluvan vuoden aikana
$7,000,000 arvosta vehnää Canadas­ta.
Ostojen uskotaan jatkuvan ja
vieläpä kohoavan.
Mr. Forsyth-Smith huomautti
kuitenkin, että kauppamarkkinat
Kiinassa eivät ole kuitenkaan rajat­tomat,
mutta canadalaiset tavaroi­den
viejät kuitenkin voisivat lisätä
kauppaa Kiinan kanssa.
Mine Miil-union vastaus
työhönpalaamisliikkeeseen
Mine-Mill unio on antanut oheelli-sen
vastauksen kun epäonnistunees­ti
viikon vaihteessa yritettiin saada
alkuun ns. työhönpaalamisliikettä.
"Tähän mennessä kaikki ihmiset
Sudbuiryn alueella tietävät siitä
epäonnistuneesta yrityksestä, jonka
meidän Ontarion hallituksen jäse­net
tekivät ryhtyessään yhdessä
toisten kanssa auttamaan Interna
tional Nickel-yhtiötä yrittäessään
rikkoa lakko saattamalla jäsenem­me
takaisin töihin yhtiön ehdoin.
Heidän toimenpiteestään kirjoi­tettiin
Sudbury-Star-lehden etusi­vun
palstoilla ja kuulutettiin muilla­k
i n uutisvälineillä ja siitä syystä
jäsenemme nyt vaativat näiden i h ­misten
tilille ottamista lakohrik-
Parlamentin jäsen
pyytää auttamaan
häädettyjä perheitä
Cobalt. — Temiskamingin vaali­p
i i r i n ccMäinen jäsenjAniold Pe-ters
on pyytänyt Ontarion hallitus­ta
estämään kolmen cobaltilaisen
perheen häätämisen pois asunnois­taan
ensi huhtikuussa. Jos heidät
häädetään 57 muuta perhettä voi­daan
myöskin häätää.
Äskettäin oikeus päätti, että Jo­seph
McGarry, Gordon Tasse ja E l ­mer
Greensides joutuvat muutta­maan
asunnoistaan Mastermetin
kaivoksen alueelta^ jossa he eivät
omista maata, mutta_ jossa, heidän
asuntonsa sijaitsevat.,
Mastemet haastoi kyseessä ole­vien
asuntojen omistajat oikeuteen
sen jälkeen kun eräs öljy-yhtiö oli
tehnyt tarjouksen ostaa tontit Lang-kadulta.
Tasse, joka on omistanut tällä le­tillä
talon 10 vuoden ajan, sanoi
maksaneensa $60 kuukaudessa talos­taan
sekä veroistaan.
kuritoimenpiteidensa takia. Useat
heistä kirjoittavat maakuntaparia-mentin
jäsenille kirjeitä, jotka ovat
luonteeltaan erilaisia kuin ne, joil­le
on annettu julkisuutta Star-leh-dessä
ja tähän mennessä nämä her­rat
ovat varmaankin saaneet enem­män
kirjeitä kuin mistä he olisivat
osanneet uneksiakaan, neuvoen hei­tä
suorittamaan sen tehtävän, jota
varten heidät oli valittu sen sijaan,
että he heikentäisi edustamansa
kansan asemaa.
Kuinka he voivat vastustaa sellai­sia
työehtosopimuksia kuin Gene­ral
Motorsin työläiset saivat Osha-wassa
ja St. Catharinesissa? Tai sel­laisia
kuin saivat Stelcon työläiset
Hamiltonissa ja Algoman työläiset
Sault Ste. Mariessa? Haluavatko he
toisen luokan palkkoja ja työsuhtei­ta
omille valitsijoilleen. Tämä olisi
takaisin työhön-liikkeen tulos, jos
sellainen onnistuisi.
Lienee tarpeetonta sanoa, että
mikä tahansa uusi sopimus esite­tään,
kuten aina, jäsenille salaista
äänestystä varten. E i tarvitse muu­ta
kuin se, että yhtiö tekee meille
kunnollisen tarjouksen. Tähän men­nessä
ei ole esitetty mitään sellais­ta
tarjousta. Silloin kun sellainen
esitetään, niin Incon työläiset ovat
valmiita lähtemään takaisin työhön
ilman minkäänlaista yllyttämistä
politiikkojen taholta.
Jäsenillemme varoitettiin usein
ottein, että lakon jatkuessa tullaan
tekemään yrityksiä saada työläiset
takaisin työhön j a että heidän tuli­si
varustautua sellaisen varalta. He
eivät tule sallimaan itsensä johta­mista
Incon lakon rikkurien toimes­ta
sellaiseen asemaan, että he ovat
pakoitettuja hyväksymään kurjan
sopimuksen.
Me ehdotamme politiikoille ja
kaikille muille, jotka ovat olleet
yhteydessä heidän takaisin työhön-liikkeeseensä,
että heidän tulisi
seistä Incon työläisten puolella näi­den
taistelussa tätä suuiryhtiötä vas­taan."
neuvostohallituksen pitänyt maksaa
velat, joita sen edeltäjät olivat teh­neet.
Kansainvälinen oikeus ei velvoi*
ta uudelleen muodostuneita valtioi­ta
ottamaan itselleen edeltäjiensä
velvollisuuksia, jos ne ovat ristirii­dassa
uuden valtion yhteiskunta
rakenteen periaatteiden kanssa.
Missä määrin siis vanhan Venäjän
sopimusvelvoUisuudet olivat sopu»-
soinnussa lokakuun vallankumouk­sen
tuloksena Venäjällä muodostu­neen
uuden yhteiskuntajärjestel­män
periaatteiden kanssa? Toisin
sanoen — millaisiin tarkoituksiin
olivat ne lainat otettu jotka Stan­fordin
lainoppineiden mielen mui-kaan
Neuvosto-Venäjän olisi pitä.
nyt takaisin maksaa?
Tsaarin hallitus ja sittemmin
myös väliaikainen hallitus ottivat
lainoja kahteen tarkoitukseen:
maassa nousseen vallankumousliik­keen
tukahduttamiseen ja imperia­listisen
sodan jatkamiseen. Sitä ei
salannut enempää tsaarin hallitus
kuin väliaikainenkaan hallitus. Oli
itsestään selvää, että tällaisiin tar­koituksiin
otetut lainat olivat huu­tavassa
ristiriidassa uuden. neuvos­to-
Venäjän yhteiskuntarakenteen
periaatteiden kanssa, mikä oli itse­kin
syntynyt vallankumou-sliikkeen
seurauksena ja jo olemassaolonsa
alkupäivinä julisti, ettei se tahdo
osallistua epäoikeudenmukaiseen
imperialistiseen sotaan.
Näin ollen neuvosto-Venäjän kiel­täytyminen
maksamasta entisten
hallitusten velkoja oli täysin perus­teltu.
Tämän lisäksi on mainittava,
että maailmassa on ollut raonen
kuun 5 pnä 1921.
Tässä puheessaan Lenin mainit­si
kansallisen vapautusliikkeen mer­kityksestä
siirtomaissa, niistä suu­rista
edistysaskeleista, joita kansal­linen
vapautusliike otti silloin mo­nissa
riippuvaisissa maissa, ja mai­nittujen
maiden tulevaisuudesta.
Huolellisimmallakaan Lenin pu­heen
tutkimsella ei siitä voida löy­tää
sanoja, jotka voitaisiin tulkita
puuttumiseksi idän maiden sisäisiin
asioihin. Sekoittamalla objektiivi­sesti
muodostuneesta kansainväli­sestä
tilanteesta Leninin antaman
analyysin neuvostovaltion ulkopoli­tiikan
konkreettisiin tehtäviin Stan­fordin
lainoppineet yrittävät syyt­tää
Neuvostoliittoa sellaisista pjT-kimyksistä,
jollaisia ei sillä ole kos­kaan
ollut.
Neuvostoliitto on tosiaankin aina
tuntenut sympatiaa kansallista va-paustusliikettä
kohtaan, mutta se
ei ole koskaan merkinnyt sen puut­tumista
vapautensa puolesta taiste­levien
toisten kansojen sisäisiin asi­oihin.
Neuvostoliiton todellisesta
suhtautumisesta itäisiin naapurei­hinsa
ja m.m. Afganistaniin voi­daan
päätellä Venäjän federaation
ulkoministeriön ohjekirjelmästä
täysvaltaiselle edustajalleen Kabu­lissa
kesäkuun 3 pltä 1921. On otet­tava
huomioon, että ohjekirjelmä
oli sisäistä käyttöä varten tarkoitet­tu
asiakirja, eikä mikään julkinen
julistus.
•'Politiikkamme Idässä", sanotaan
ohjekirjelmässä, "ei ole mitään
hyökkäyspolitiikkaa, vaan se on rau­han
ja ystävyyden politiikkaa. Tei­dän
on kaikessa työssänne tuotava
Metsämiehet! joukolla
kaivostyöläisiä tukemaan
Sudburyn ja ympäristön, sekä Port Colbomen kaivostyöläisten oi­keutettu
lakkotaistelu — johon kaivostyöläiset suorastaan pakoitettiin
yhtiön taholta — yhdysvaltalaisten rahamiesten omistamaa ja kontrol­loimaa
nikkeliyhtiö Incoa vastaan on jatkunut jo 11 viikkoa. Kaikista
rumissa ja häikäilemättömistä hyökkäyksistä huolimatta lakkolaisten
rintama on yhä horjumaton ja mieliala voiton varma, vaikka monessa
kodissa, erikoisesti niissä missä on useita lapsia, pn jouluvalmisteluissa
jouduttu paljon tinkimään.
Metsätyöläiset, joihin allekirjoittanutkin yhä vieläkin katsoo kuu­luvansa,
tietävät omista kokemuksistaan mitä merkitsee kuukausia kes­tävä
lakkotaistelu, seisominen lakkovartiolinjalla kovassa pakkasessa
ja pienen lakkoavustuksen varassa eläminen. Metsätyöläiset myöskin
tietävät, kuinka lohkaisevaa ja innostavaa on lakkolaisten rivien ulko­puolelta
tuleva apu — pienempikin, niin aineellinen kuin moraali­nenkin.
Kun nyt on joulu ovella, tuottaisivat esim. metsätyöläisten lähet­tämät
joululahjat — jotain käytännöllistä ja lämmintä lapsiUe tai
pieni rahalahjoitus — suurta ja rohkaisevaa iloa lakkolaisperheiUe.
Ajatelkaa, päättäkää ja toimikaa nopeasti! Osoittakaa siten solidari-suutenne
kovaa taistelua käyville luokkaveljille, osoittakaa seisovanne
suunnattomia voittoja Canadasta riistäneitä yhdysvaltalaisia rahamie­hiä
ja heidän mielivaltaansa vastan.
Yhtenäisellä tuella kaivostyöläisten oikeutettu taistelu voittoon!
Lähettäkää lahjoituksenne osoitteella: CSJ:n Aluetoimikunta,
Box 69, Sudbury, Ont. tai National Co-ordinaring Coommittee for the
Inco Strike, 1219 Queen St. W., Toronto, Ont.
Kalle Salo.
ilmi juuri tämä momentti. Me sa­nomme
Afganistanin hallitukselle:
meillä on toisenlainen valtioraken-ne,
teillä on toisenlainen, meillä on
toisenlaiset ihanteet ja aatteet^ teil-,
lä toisenlaiset; meitä yhdistää kui­tenkin
yhteinen pyrkimys tSydelli-seen
itsenäisyyteen, riipprumatto-muuteen
j a kansojemme omatoimin-nallisuuteen.'
Tällainen on todiste Neuvostolii­ton
tositarkoituksista. Kuinka voi
olla mitään puhettakaan Neuvosto­liiton
pCiuttumisesta muiden maiden
sisäisiin asioihin?
Kolmas syytös nostetaan Neuvos­toliittoa
vastaan Englannin ja Neu­vostoliiton
vuoden 1921 kauppasopi­muksen
johdosta, jossa muiden asi­oiden
muassa sopimuspuolet lupasi­vat
olla harjoittamatta vihamielistä
propagandaa toinen toisensa suh­teen.
Taaskaan ei esitetä konkreet­tisia
tosiasioita, jotka osoittaisivat
Neuvostoliiton rikkoneen sopimus-velvollisuuksiaan.
Tekijät rajoittu­vat
vain ylimalkaisiin mainintoihin,
ja vieläpä sivuuttavat vaikenemalla
senkin seikan, että silloinen Eng­lannin
hallitus, joka solmi mainitun
sopimuksen Neuvostoliiton kanssa,
ei ryhtynyt mihinkään toimenpitei­siin
sen neuvostovastaisen propa­gandan
lopettamiseksi, jota Englan­nin
lehdistö harjoitti neuvostoval­tion
perustamisen ensi päivistä läh­tien.
Tämä propaganda suututti
monia englantilaisiakin, siinä luvus­sa
sellaisia Englannin kuittuurin
edustajia kuin Herbert Wells ja
Bernard Shaw.
Siis tässäkin tapauksessa on aivan
aiheetonta syyttää Neuvostoliittoa
sopimusvelvoUisuuksiensa laimin­lyömisestä.
Stanfordin lainoppineet eivät
siis ole voineet todistaa sitä, mitä
heille annettiin todistettavaksi,
sillä eihän voida todistaa olema­tonta
oikeaksi. Kolmattakymmen­tä
vuotta jatkunut työ on tuonut
kokonaan toisenlaisia tuloksia. Se
on vain osoittanut sen, että'Neu­vostoliitto
voi kelvata toisille esi­merkiksi
kansainvälisten sopi­musten
tiukasta ja tunnollisesta
täyttämisestä, mikä ei oikeastaan
kaipaa minkäänlaisia todistuksia.
Olemassaolonsa 41 vuoden aika­na
Neuvostoliitto on osoittanut ko­ko
maailmalle, että kaikki kansain­väliset
sopimukset joihin Neuvosto­liitto
on pannut nimensä, tulevat
sen taholta täytetyiksi tarkalleen,
täsmällisesti ja aikanaan.
Kansainvälinen atomi­energiajärjestö
haluaa ostaa uraania
Wien. — Kansainvälinen Atomi­energiajärjestö
on lähettänyt kir­jeen
11 maalle, niiden mukana Y h ­dysvallalle,
Canadalle. Britannial­le,
Ranskalle ja Neuvostoliitolle,
tiedustellen uraanin ostomahdolli­suuksista,
tiedoitettiin täällä viikon
alussa. Sen tarkoituksena on ostaa
kolme tonnia uraania toimitettavak­si
elokuun 15 päivään mennessä.
Järjestön tarkoituksena on jakaa jä-senvalloille
tätä ainetta reaktioiden
polttoaineeksi.
Englantilainen teatteri
vierailulle N-liittoon
Lontoo.— Stratford-Upon-Avonis-sa
toimiva Shakespeare Memorial-teatterin
70 henkilöä käsittävä näy­telmäseurue
matkusti lentoteitse
Neuvostoliittoon maanantaina.
Teatteri esittää Neuvostoliitossa
mm. Shakespearen "Romeon j a Ju­l
i a n " sekä "Hamletin".
Se esiintyy ensiksi 11 kertaa Le­ningradissa
ja myöhemmin 15 ker­taa
Moskovan Taideteatterissa. ,
SAM WALSH
• • •
TrinJty-alueen
täytevaaliehdoltas
Sam Walsh
Turkistyöläisten union (Fur and
Leather Workers Union CCL) en­tinen
järjestäjä Sam Walsh, joka on
maanantaina, joulukuun 15 päivä­nä
suoritettavien täytevaalien L P -
P:n ehdokkaana Trinity-vaalipiiris-sä
Torontossa, vaatii ohjelmassaan
päättäviä toimenpiteitä työttömyys­tilanteen
korjaamiseksi ja maan i t -
semääi^^jnrisoikeuksien suojaami­seksi.
Mr. Walsh on syntynyt Montrea­lissa
vuonna 1916. Hän on perheel­linen
mies ja 16-vuotiaan pojan isä.
Vuonna 1938 hän suoritti ylioppilas­tutkinnon
McGill yliopistossa missä
hän tunnettiin myös hyvänä koripal­lon
pelaajana. Tähän aikaan hän
liittyi työväenliikkeen toimintaan
ollen mm. turkistyöläisten union
järjestäjänä vv. 1953—56.
Toisen maailmansodan aikana
hän palveli sekä Canadan panssari­joukoissa
että jalkaväen kuiudennes-sa
divisionassa. Sotaväestä vapau-tuessaan
hän o l i arvoltaan luut­nantti.
Mr. Walsh korostaa vaaliohjel­massaan
erikoisesti sitä, että vaik­ka
torypuolue lupasi vaalikampan­jan
aikana lopettaa työttömyyden
maastamme. Canadassa on toden­näköisesti
tänä talvena noin 1,000,-
000 työtöntä. Yksistään Toronton
kaupungissa on odotettavissa 80,000
työ.öntä selittää mr. Walsh joka ko­rostaa,
että Canadasta voidaan ra-kentaaa
voimakas j a itsenäinen maa
jos hallitusvalta irtaantuu USArh
talutusnuorista ja toimii ensitilassa
todella Canadan hyväksi kuten hal­lituksen
tulisi toimia.
Suomalainen kuoli
onnettomuudessa
Kormak. — Viime sunnuntaina
suomalainen 25-vuotias Kalevi Han­nuksela
sai kuolettavia vammoja
kun juna ajoi hänen ohjaamansa
trokin päälle täällä olevalla tasayli-käytävällä.
Silminnäkijät kertovat, että troki
oli pysähtynyt ylikäytävälle ja ve­turinkuljettaja
oli antanut varoi­tusmerkkejä,
joita todennäköisesti
Hannuksela ei sattunut kuulemaan.
Iskun johdosta oli hän paiskautunut
ulos ja jäi veturin syrjään tyrkkää­män
trokin alle.
Loukkaantunut kuljetettiin hefi
Chapleaun sairaalaan, jossa hän
kuoli samana päivänä päähänsä saa­miinsa
vammoihin.
Vainaja oli kotoisin Vähästäky-röstä
ja hän saapui Canadaan 1 ^
Kuollessaan hän o l i 25-vuotias.
Lakonrikkurien kokous tussahti
Kuten on lehdessämme kerrottu,.
Hanmerissa (Sudburyn lähettyvillä)
järjestettiin erikoinen lakkolaisten
kokous, josta piti ilmeisesti muo­dostua
lähtölakaus "suurelle kan­sanliikkeelle"
kaivosmiesten pään
menoksi.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut!
Päinvastoin kokouksen järjestäjät
saivat nuotastaan täydellisen vesi­perän.
Mutta kertomus on paljon mielen­kiintoisempi
mitä yleisesti ehkä
tiedetäänkään.
Allekirjoittaneella oli tilaisuus
keskustella tästä tapahtumasta
erään lakkolaisen kanssa, joka oli
siellä itse ja voi siis antaa asiasta
totuudenmukaisen kuvauksen.
Tässä yhteydessä on pidettävä
mielessä sitä poliittista taustaa, jo­ta
vastaan tämä Hanmerin rikkuri-kokous
oli järjestetty. Radion, T Vn
ja paikallisen päivälehden toimesta
oliv voimalla ja väellä mainostettu
lainlaatijakunnan jäsenten, mr. Mo-naghanin
ja mr. Belislen johdolla
järjestettyä "takaisin-työhön" liiket­tä.
Ne pauhasivat kovapaineisesti
miten sadat tavalliset lakkolaiset ja
1 u o 11 a musmiehetkin (stewardit)
ovat muka kirjeellisesti pyytäneet
mainittuja herroja ryhtymään l i ­kaiseen
kenttätyön tekoon Incon
hyväksi. Totta on, ettei näiden
"pyyntöjen" lähettäjän nimiä mai­nittu.
Mutta sensijaan ei unhoitet­tu
sanoa millä osoitteella näitä la-konrikkuripyyntöjä
pitäisi lähettää!
Tässä tilanteessa järjestettiin
erään kunnanesimiehen toimesta
Hanmeriin kokous julistaen, että
"takaisin-työhön" liike, paisuu ke-vätvirtojen
lailla.
Itse kokouspaikalle oli etukäteen
tuotettu paikallisen päivälehden
sekä radion ja TVn raportterit.
Siellä oli TV-aseman elokuvakoneet
ja sanomalehtien valokuvaajat val­miina
välittämään tietoa siitä, mi­ten
Hanmerissa lakkolaiset ovat
joukkokokouksessaan päättäneet tu­kea
"takaisin-työhön" rikkuritoi­mintaa!
Kaikki oli siis hyvin etu­käteen
järjestetty.
Mutta toisin kuitenkin kävi, ku­ten
on uutistiedoissa jo kerrottu.
Eräs lakkolainen kysyi ensiksi,
että Kuka on tämän kokouksen jär­jestänyt?
Asianomainen kunnan esimies se­litti,
että hän on eläkkeellä oleva
heppu, joka on muka kovasti huo­lissaan
lakon aiheuttamista vahin­goista
ja niinmuodoin hän on tä­män
kokouksen koolle kutsunut.
Kaivosmiehet kysyivät taas, että
kenen pyynnöstä j a kenen luvalla
tämä kunnan esimies on union si­säisiin
asioihin sekaantunut?
Kun vastausta ei tähän saatu niin
eräs kaivosmies nousi puhujan pai­kalle
ja kysyi, että onko tämän ko­kouksen
tarkoituksena yllyttää kai­vosmiehet
tappelemaan keskenään
niin että Inco saisi "sivustakatsoja­na"
kaapata koko saaliin, eli täy­dellisen
voiton?
Valtavien suosionosoitusten rai­kuessa
venyi sekä kokouksen jär­jestäjäin
että propagandamestarien
naamat melkoisen pitkiksir-
Mutta lakkolaiset julistivat k um
yhdistä suusta, että nyt on kaikkein
tärkeintä se, että pidetään lakko­laisten
rivit ehjinä. He sanoivat:
"Me emme palaa työhön piestyjen
koirien lailla, vaan vapaina kansa­laisina
jotka voivat pää pystyssä ta­vata
pomot!"
Tämä tulkitsikin kokousväen ylei­sen
mielipiteen. Niin päätettiin lo­pettaa
kokous ja lähteä "takaisin-työhön"
liikettä johtavien herrojen
Monagha.iin ja Belislen puheille.
Puhuttelemamme l a k k o laisen
kertoman mukaan nämä suuruudet
olivat kuitenkin loppujen lopuksi
kumpikin niin pieniä, etteivät us­kaltaneet
tulla rauhallisten lakko­laisten
juttusille ennenkuin saivat
"henkivartioikseen" kymmenkunta
polisia. Taisi omatunto kolkuttaa
paatuneita politiikkoja" arveli ker­tojamme.
Sitten he suvaitsivat näyttäytyä
lakkolaisille, mutta vieläkään ei
heillä ollut juuri mitään sanotta-caa.
Toinen heistä o l i sentään ve­donnut
siihen, että saatuaan noin
300 kirjettä hän päätti ryhtyä jär­jestämään
"takaisin-työhön" liiket­tä.
Mutta lakkolaiset palauttivat
tämän poiitiikon mieleen sen, että
hän kieltäytyi lähtemästä lakko­laisten
joukkovaUuuskunnan muka­na
Torontoon, vaikka sitä pyydet­tiin
13,000 lakkolaisen nimissä!
Tässä olikin oikein kysymysten ky­symys:
Miksi tämä arvon politiikko
lähti 300 ihmisen pyynnöstä "takai­sin-
työhön" humpuukia järjestä­mään
silloinjcun hän hylkäsi 13;000
muun lakkolaisten pyytämän avun
Toronton matkalla?
Mainittakoon vielä lopuksi, että
samanlainen hyvin lavastettu " t a -
kaisin-työhön"-kokous oli aikomus
pitää niaanantai-iltana Azildassa,
mutta kun Hanmerin kokous meni
pyllylleen, niin Azildan kokous pe­ruutettiin
hyvässä järjestyksessä,
sanoi kertojamme.
Tätä kirjoittaessa näyttääkin sil­tä,
että hanmerilaiset lakkolaiset
antoivat ripeällä esiintymisellään
kuoliniskun koko "takaisin-työhön"
rikkurihommalle. Mutta selvää tie­tenkin
on, ettei tämä ollut Incon
viimeinen yritys lakkolaisten rivien
hajoittamiseksi. Lisää hyökkäyksiä
on tulossa, mutta me saamme olla
melko vakuuttuneita siitä, että kai­vosmiehet
osaavat erottaa jyvät
akanoista ja tehdä kierommistakin
petosyrityksistä oikeat johtopäätök­set.
— Känsäkoura.