Vapaus, April 15, 1969

              Sitvu2 THstai, huhtik. 15 p. — Tuesday, April 15, 1969
VAPAUS INDEPENDENT liÄBORORGAN
; O F FINNISH^ÄNÄpiÄNS :,
< L I B E R T Y B a t a l M l s h © d ' N o v . 6 , l M 7
EdiUnr: W. EKLUND MIaD&eer: E. dPKI^k
Tetephgpe; -Offjpe a»>a mli^ ^4^4^
PulxUshod !tiwi]oe -wie<^dy,: IHiesdiays jaind l^iusdaiysby Viapa^ Puiblishing
Co. I4?pii^ed, |00-JO|^gJi^|^W^, i g ^ ^ , O n i k t o / t J t u ^^
Adv^ttsdiDg anaites up^.flppöibatio^; ima^iaiim fnee of cliaiige.
Seoooid Olass Maili icgisftnaitdoin Numlber 1076
TILAUSHINNAT:
3 Idc. $3.00 Suomeen:
1 vk. 6 kk. $6.75
1 vk. iliJSO, 6 Idc. $6.25
jäi ppsiliteeriii to^imesta poi^i
36-vi|iQtias Arvo AaJt»; ap^iosltlio jäi savutuin
jä toivafilee nyt uuden ^u^iiee4 pmisl^mis^ta
totuutta tipotis^
:''L€sten ja imeväisten suulta" pjtäi4 tdtuus kuultaman.
J^^tte kun oitaejn kovalle ottiaäV niin joutuvat myös korskeat
j^cesifa^^it ja amiraalit toisinaan^ jos ei muuten, niin omien
-ededbttainisi^aisa oik;eulttaj^ dsittälmään kar­meita
totuuksia. Vahinll^ vain, eitttä tällaisten herrojen suu­ruuksien
totuutta saadaan liian uisein vain • tipottadn".
. KiJrtein olemme viianeviikkojsteta uutistiedoista saaneet lu-
Vea, Etejä-Vietnamissa YhdysvalWn hyökkäysjoukkojen ko-meojitajana
toiniinut kenraali WiUiam Wesitanorellaind on yh­dessä
amiraali Ulysses S. Grant Sharpin tauissa kirjoittanut
.Vieitrjamin asioista 347 sivua käsittävän raportin, missä sanor
•taan suoraan, että Saigonin hallitus ei olisi heidän; mielestään
vuonina 1965 kestänyt kuuta kuukautta kauempaa, ellei yh­dysvallat
olisi sekaantunut joukkomitassa Vietnasnin. Sisällis­sotaan
tai oikeammin sanonut ottanut ikpko sodankäyntiopera-
^oja onniin Idiinsä.
• New York Times Servicen uulis-tietoöi
mainitun rapoflrtin julkaisemisesta:
W€stmoreland palauttaa mieleen, että v. 1965 oili Etelä-
Vietnamissa *'vain" 50,000 yhdjysvaltalaista sotilastai. Mutta
Ituin Saigonin hallitus oli kukistumisvaarassa', niin Yhj/^allat
päätti ryhtyä "itse" sotaan Kansalli^n vapautusrintaman ase-voiimia
vastaan j a niin voi kenraali Westmoreland todeta,
jettävuot^ 1968 mennessä USA:lla oli yli 500,000 sotilasta
Efceiä-Vietiniamissa.
Saman raportin toisessa osassa edellämainittu amiraali
Sharp sanoo USAn sotilasjohdon v. 1965 laatineen yksityiskoh­taisen
'Icosto-ilmapammitus-suunnitelman'', minkä salanimi
oli Flaming Dant (liekehtivä iiuoli). Se valmistettiin, mutta
sitä ei pantu (silloin) täytäntöön.
"Tosiasiassa", jatketaan mainitussa uutistiedossa, sen si­jaani,
että olisi tilannetta jännitetty entisestä helmikiuussa,
jolloin Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin vieraili'
ensimmäisen kerran Hanoissa, sotilasjohto peruutti laivaston
tiedusteluoperaaition Tonkinin lahdelle. Samanlainen laiva­matka
elokuussa 1964 johti laivaston väitöksen mukaan sii­hen,
että Pdhjois-Vietnaimin tykkiveneet hyökkäsivät ristei­lijöitä
Maddoxia ja Tumeria vastaan . . .
"Mr. Kösygin saapui Hanoin kaupunkiin helmi'kuun 6 pnä
1965. Helmikuun 7 pne^^o^pnunigtit aloittivat ikoyan krapiaar
tinheitinhyökkäyfesen U^A» asemia vastaan Pteiteussa ja
Washington päätti suorittaa koston. Amiraali Sharp sai yleis­esikunnalta
ohjeen: JRaming Dart täytäntöön. Tämä määräys
aloitti vs^tuiset, ilmavoimien ranlkaisuhyökkäykset Pohjois-
Vietnamia vastaan, kestäen se marraskuun 1 päivään-1968.
Tää korutont on kertomaa: "Suunnitelman" vakituisen
pommituksen aloittamiseksi oli kauan valmiina. Vaanittiin
vain jotaikin tekosyytä sen täytäntöön panemiseksi!
. Sattuuhan sitä niinkin. Mutta samassa uutistiedossa
kerrotaan vielä, että näiden sotaviskaalien kirjoittama raportti
on "siivilöity", ja että siitä on karsittu pois kalkki sellaiset
kohdat, mistä ei haluta suiureUe yleisölle' totuutta kertoa.
Toisin sanoen, tässä, saatiin Vietnamin asioista joitain tosi-tietoja,
mutta vain—tipottain.
Bonnista Pekingiin
Vieraillessaan viime viikolla Ottawassa', Länsi-Saksan ul-kominislteri
Willy Brandt sanoi muun ohella, että Kiinan kan-
«antasavallasta on tullut hyvin tärkeä kauppakumppani Sak­san
liittotasavallalle^ ja että nämä kaupalliset suhteet, kehitty­vät
edelleen.
Pekingin politiiflflka onkin viimeaikoina saanut paljon li­säväriä
ja Ussurin rajaikahakan olemusta selvittämään ryh­tynyt
NeuvostoUiton lehdistö on kiinnittänyt melkoista huo­miota
Bonnin ja Pekingin yhteistyöhön. Tässä yhteydessä
välähtelee jo silloin tällöin Bonn-'P€lking-akselin nimitys.
Jo laikaisernmin on viitattu Ussurin välikohtauksen ja
samaan aikaan Länsi-Berliinissä pidettyjen Länisi-Saksan
presidenttivaalien väliseen yhteyteen, josta op sen jälkeen sa-
• n^Jtu selvästi: Ussuri joen välikohtaus teki madolliseksi
presidemttivaalin pidon Berliinissä (Prarvrda). Kömsomolskaja
iW«la puolestaan pitää maaliskuun .2 päivänä suloritettua
aseellista provökaatioa maolaisten kiitollisuuden osoituJksena
Bonnille tämän'alettua tuntea yhä suurempaa kiinnostusta
Pekingin Neuvostoliiton vastaista pdUtiikkaa kohtaan.
jtjTeiivostolehdiatön päätelmät ja paljastukset ovat erittäin
joiujbqimukaisia. On varsin selvää, että revanshiin ja laaijoi-hin
rajojen anuutotesiin tähtäävä Länsi-Saksa on mielissään,
JOS paine-'NL:n itärajalla kasvaa, kun taas Kiinan nykyjoh­don
politiikan kannalta on sitä edullisempaa, mitä vaikeampi
ja vaarallisempi on tilanne itä- ijia länsirajalla Euroopassa.
kautta aikojen or]L kansamyäli^essä pplitiikalssa talpahtu-nu|;
Vya^akahtienyhtyi]aistä",n>ilqäli ©nää voidaan puhua vas^
takohdista. Onhan kummassakin tapaiulksessa kysymys sotaa
hierovasta suurvallasta, joka tyytymättömänä nykytilantee-seien
provpsoj selkkauksia ja Jiieroo kolmatta maailmiainisoitaa
tähtäinrjuessään laajat aluevaltaukset-Neuvostoliiton ja sen liit^
toI)aist6n alueilta.
V-orsinkin konkreettiatta Bonnin ja Pekingin yhteistyössä
an nopealsti kasvanut kauppavaihto, maihin herr Brandt viit­tasi
Ottajassa. 70 prosenttia Länsi-Saksan viennisitä Kiinaan
käsittää kiaiken lisäksi 'aseilta ja strategisten tavaroiden viein-ti
lisääntyy jatkuvasti. Merkittävällä sijalla Kiinan asetuo-tjanno^
a ovat maajiirjkuljetusvälineet, joiden valkmistalmisessa
wAfLV^ apuaan länsisaJiuialiaiset ohjusasiantuntijjat. Länsi-Eu-
HOQppaam on perustettu kiinalaisia boilyaaniyhtiöitä hankki­maan
materiaalia Kiinan ydinase ja ohjusteollisuuidejle ja
käiuppaa eivät käy enää ylksityiset liikemiehet, vaan suuret
iänsi^Biaksalaiset konsernit.
-l^D^tirfapit aiuttoiy^ ensimmäisen maailmanaan jälkeen
gflijcpijtj ^ittotas9Ya^an ä^loijleen, .joutuaite^^^ siten toisenlai­sessa
tila»)*9?§ö9 ^mmt^ qUv^^ o ^ i i m } j ^ ^ H,itl?r-Sste3?in
H e l s i n k i . - Hyvfiksyjttyään
vvi»Wt,o- aiitten Jauanfai-ijt^na,
netta > vpstaavan periaateohjel-
Bia)ri, BKPtn jeMajONA^oiis
aloitti viimeisen kokouspiiivun-sä
sunnunta}$al«iuna.. LBiuan-taina
mielenosoitilkseUJsesti ko­kouksesta
pois kävellyt y»hem-ihistöryhmä
oli ybö polss^,
Olutta sen pöissaoloäta hHQli-nratta
kokbi^Q j a t k u i normaaliin
tapäan^^ kertoi Kansan IJutisjet
viinie tiistaina.
yähemrhistöryhmältä oli pyy­detty
esitystä heidän ehdokkaisr
taan uuteen keskuskomiteaan.
K u n tällaisia ehdokkaita ei kui­tenkaan
esitetty, valiokunta, jon­ka
työssä o l i v a t mukana Tampe­reen
p i i r i n edustajat, mutta.ei ko­kouksesta
poistuneen vähemmistö
ryhmän edustajia, teki edustaja­kokoukselle
ehdotuksen keskusko­mitean
jäsenistä.
, Puolue sai uuden\ keskuskomir
tean^-johon kuuluu 35 varsinaista
ja 10 varajäsentä, joukossa huo­mattavan
paljon henkilöitä, joita
ei ollut aikaisemmin keskuskomi­teassa.
Välittömästi vaalien jälkeen
pitämäs.si)än ensimmäi.«(esHä ko-kokihsfessa
uu.si klesfcuskojnUea
v a l i t s i ykslraielLscsti puolueen
puheenjohtajaksi A a r ^ ^ S a a r i ­sen,
varapuheenjohtajaksi sa­moin
yksimielisesti edelleen
E r k k i Salomaai) ja puolueen
pääsihteriksi eroavan V i l l e l*e.s-sin
tilalle L a p i n p i i r i n p i i r i s i h ­teerin,
Ar>'o A a l l o n . V i l l e Pessi
t u l i edelleen keskuskomiteaan
ja p o l i i t t i s en toimikunnan jäse-nek
»i j a hän jää keskuskomi­tean
työntekijäksi hoitamaan
tärkeitä kansainvälisiä kysy­myksiä.
Edustajakokouksen loppupu­heenvuorossaan
puheenjohtaja
Saarinen korosti sitä, että vas^
tuun hajausilmiöistä kantavat ne,
j o t k a suostumatta neuvotteluihin
ja normaalin kokouskäytäntöön
poistuivat kokouksesta. Hän ko­rosti
yhtenäisyyden lujittamisen
tärkeyttä. "
U U T T A V E R T A J A N U O -
R E M P I A V O I M I A M U K A AN
Uuden keskuskomitean 35
varsinaisesta jiisenestä on k o i -
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
V i l h e l m i i n a Häkli, Sunset Lodge
Edmonton, A l t a täytti perjantai­na,
huhtikuun 11 pnä 91 vuotta,
Manda H i l l , Waters Township,
O n t. täyttää t i i s t a i n a , huhtikuun
15 pnä 81 vuotta.
Vie. Hänninen, L o n g Lake, Ont.
täyttää tiistaina, huhtikuun 15
pnä 82 vuotta.
Oscar Männi.stö, Sudbury, Ont.
täyttää keskiviikKona, huhtikuun
16 pnä 77 vuotta:
Len Hjorth, Toronto, Ont, täyt^
tää torstaina, huhtikuun 17 pnä
73 vuotta.
A n t t i Pitkänen, Fort Arthur,
Ont. täyttää lauantaina, huhti­kuun
19 pnä 80 vuotta.
Toivo Suoniemi, Port A r t h u r , |
Ont. täyttää sunnuntaina, huhti­kuun
20 pnä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
hyökkäyksen kohteeksi. Ne
joutuivat liittosuhteeseen Neur
voatoliiton kanssa, jonka jätti-läisponnistelujen
ansiosta pys­ty
ttiin lyömään Berliinistä T o ­kioon
ulottuva akseli liittoutu­ma.
' Nyt ovat Länsivallat jälleen
auttaneet militaristisen Saksan
nousua Länsi-Euroopanjohta^
vak^i sotilasvallaksi, j()ka pupr
lestaan on ulottanut sotilaalli­sen
tukensa Aasian hyökkäys:
haluiseen jättiläiseen. -Länsin
valtain virheellisen Neuvosto­liittoa
vastaan suunnatun poli­tiikan
vuoksi kasvaa uhka nii­den
oman pään yllä sitä nor
peammin mitä kauemmas ne
siintävät ikäännöstä politiikas­saan.
Neuvostoliitto rja kuusi muu­ta
Varsovan liiton maata ovat
toistaneet knitsunsa Eitfoopan
turvallisuuskonferenssin koolle
kutsumisesta. Tajuavatko län­sivallat
nyt omalta kannaltaan
tilanteen paremmin kuJn kol-mp
vuotta siittjeh torjuessaan
tällaiseni neuvotteluiehdotuk-sen?
mannes, eli 12 uusia jäseniä.
10:stä varajäsenestä vain yksi
on ollut ledellise^sli keskusko­miteassa
varajäsenenä.
Kokouksen vahvimmaksi pää­sihteerin
ehdokkaaksi kohosi y l ­lättäen
Lapin p i i r i n 36-vuotias
piirisihteeri A r v o Aalto. Sunnunr
t a i n a iltapäivällä suoritetussa koe
äänestyksessä hän sai 14^ ääntä
ja toisena ehdokkaana ollut jär­jestösihteeri
E r k k i Kivimäki l b 2.
A a l t o v a l i t t i i n uudessa keskusko-mUeassa
yksimielisesti pääsihtee-rijfsi.-
O P P O S I T I O L L A N E U V O T T E LU
H U H T I K U U N 26-27 PNÄ
S K P : n oppositioryhmässä on
esitetty ajatuksia uuden puo­lueen
perustamisesta, mutta m i ­ltään
selviUi päätöstä ei ole asi­asta
tehty, ilmoitti oppositioko-kouksen
puhemiehistön jäsen
T a i s t o Sinisalo K o i t o n kokouk­sen
jälkeen lehdistölle. Puolu­een
sisällä syntynyttä tilannet­ta
ryhmä pohtii edelleen j a tätä
varten järjestetään maatakäsit-tävä
kokous 26-27 huhtikuuta.
Kokouksen pitopaikkaa ei S i n i ­salon
ilmoituksen mukaan ole
vielä päätetty.
Opppsitiokokouksen puhemie­histöön
kuuluvat kansanedustaja
Ensio Laine ja piirisihteeri Toivo
Forss Turusta, kansanedustaja
fiLainer Virtanen ja piirisihteeri
Markus Kainulainen Uudelta­maalta
j a kansanedustaja Taisto
Sinisalo Kotkasta.
Puolueen l'>. edustajakokous
hyväksyi jäsenille esitetyn y l e i -
>scn vetoomuksen puolueyhte-näisyyden
säilyttämisen puo­lesta
j a uudeksi pääsihteeriksi
v a l i t t u . Ar\'o Aalto sanoi en­simmäisen
haastattelutilaisuu­tensa
yhteyde.s.sä, että puolu­eessa
on tilaa k a i k i l l e ohjelmaa
ja päätöksiä noudattaville jäse­nille.
S K P : n keskuskomitean p o l i i t t i ­sen
toimikunan jäsenet ovat n y t :
A r v o Aalto. Arvo Hautala, Olavi
Hänninen, Anna-Liisa Hyvönen.
E r k k i Kivimäki. H e r t t a Kuusinen,
Olavi J . Laine, V i l l e Pessi, A a r ne
Saarinen, E r k k i Salomaa, Jorma
Simpura (Kansan Uutiset-lehden
päätoimittaja) j a E r k k i Tuomi­nen.
A R V O A A L T O O N
A M M A T I L T A A N M U U R A RI
. S K P : n pääsiheteriksi valittu
A r v o A a l t o on syntynyt Rovanie­mellä
1932, ollut puolueen jäse­nenä
vuodesta 1951, työskennellyt
aikaisemmin muurarina, käynyt
Sirola-opiston ja toiminut sitten
S K P r n Lapin piirijärjestön eri­laisissa
tehtävissä.
Hänen perheensä perustan on
luonut Onerva-rouva, joka on o l ­lut
työssä Kemin osuuskaupan
myymälänhoitajana, mutta aivan
vähän aikaa sitten on s i i r t y n yt
nykyaikaisempiin tehtäviin, l i ­ha-
ja grilli mestariksi saman
osuuskaupan palveluksessa. A a l ­lon
perh eessä on kaksi tytärtä,
16-vuotias oppikoulua käyvä P i r jo
ja tänä keväänä oppilaitokseen
pyrkivä 10-vuotias S i r p a.
H A R R A S T U K S E T
S i i r t y m i n e n Helsinkiin merkit­see
A r v o A a l l o l l e myös luopumis­ta
Kemin kaupunginteatterilauta-kunnan
jäsenyydestä, ainoasta
kunnallisesta tehtävästään. Teatr
teri on merkinnyt mahdollisuutta
n
liöyliimendis^a
Toronto. — Ontarion komin^u-p|
flti8]er]i puolueen JQhtaja jBipi^e
Magnuson sanoi äskettäiik • aiiia-massaah
laiisuhnossa- että ."i>ää-tös
a l o i t t a a tutkimukset Ontarion
koulukustannuksista voi olla qsoi-tuksena
siitä, jott^ olemme pääÄ-se^
t poliittisen mf).nöpverin 'lop­puun
ja alkaneet katspa tosilq^yr
jnyk^iip, ^IIÄ tarkoittaa [ laajfml
paa mäakur^^allista vastuunaliai-suutta
koulujtij^tannuksissa, käyt
tämällä Qjp^pppi^jVrikkBikjiieij
ai^ansaänpa: v a r o j a näiden me-noj?>)
p6im«?i§,e!^i riy)tyi.Bt6^ mi
kallisten kiinteimistöverotulojen
asealasta."
"Siitä o n 26 v u o t t a kun George
Drew l i i p j ^ i , että maakunta tulee
maksamaan 50% maakunnan kou­lumenoista.
Viime vuonna maa-kyntahallitus
maksoi koulukustan
nuksista keskimäärin 45 pros. ja
paljon vähenimän, eli 28 pros.
Suur-Toronton ; koulukustannuk­sista,
Tämän vuoden aikana t u ­lemme
menemään taaksepäin ja
maakuntahallitus maksaa noin 40
pros. maakunnan kokönaiskoulu-mehbistä
j a mahdollisesti vain 25
pros. Toronton koulumenoista,
" O n ilmeistä, ettei tämä voi
jatkua. Vähennykset eivät ole r a t ­kaisuja
tai tarpeellisia tässä r i k ­kaassa
maassa.
' ' U u s i maakuntahallituksen suo­rittama
tutkimus on -ainoastaan
toinen v i i v y t y s toimenpide, j o ka
osoittaa uusia p o l i i t t i s i a manöö-veerauksia.
Todellisuudessa t a r v i ­taan
betikohtaisia toimenpiteitä
vaikeuksien käsittelemiseksi, vai­keuksien,
j o t k a ovat selvästi t u n ­nettuja
maakuntahallitukselle ja
tämän maakunnan asukkaille.
" K o u l u l a u t a k u n t i e n j a kuntien
tulisi päästä vapaaksi koulukus­tannuksien
vastuunalaisuudesta
tai saada enemmän rahaa ylem­miltä
hallintoportailta koulume­nojen
peittämiseksi", sanoi Mag­nuson.
•
i i i i
,ptä iftiiutfl^ovftt
1\]h!nu!sitab tdteiätiä jätetytstö
Pelveltuiaan 8 vuiotita ixresideintti
KennediyQ ja presidentti Johnsonin
bajjjltul^essa, yhdysvaltalainen yksl-tyisacaasalaänss
Ste<wait U^all kir-joiljtaa
äskettäin ilmestyneessä
"Amerikan 200. syntymäpäivä"
(1976) 'kirjassaan mm. seuraavaa:'
"Sitten Join ryhdymme soveltar
mam AmeT^kan tiilettä, voimaa ja
sosiaalisaa tietoja' yhteislkuntamine
epäjöAtien pQistajniseien, <m» y 0 a r
me ehkä t<0(j[9täi,: fcotimainen
edistys (mikä pulhdistaa meidät pa-haifilkisyydestä))
oifi kaiöckplp^ te­hokkainta
Tk) ^ ^ 9m
me itulevaisimdelle suunnitella;'' —
UutfMieto. ' \' ,
CANADAN KOM.f>UOLU^N
siHtiiRifcsi i i i ^ ^
Toronto. •—. Kansainvälisen kom­munistisen
liikkeen yhtenäisyys on
aina oUut j a ton erittyisestl j u u r i nyt
Taikaisku EEC:n
maiataloushinlta
neuvditeiuissa
Bi-yssel. — E E C : n maatalouspo­litiikkani
kohtasi ke-kiviikon vastai­sena
yönä suuri takaisku, kun m i -
nis*erinsuvosto ei päässyt ylcsimie-lisjryteen
maataloustuotteiden uu­sista
hinnoista.
Ministerit luopuivat yrityksistä
kohta puolenyön jälkeen neuvotel­tuaan
melkein kesl^eytyksittä kirisi
vuorokautta. He päättivät jalkaa
meijerituotteiden ; j a naudanlihan
nykyisten hintojen voimassaoloai­kaa
"kolmella kuukaudella ja päät­tää
muiden maataloustuotteiden
hinnoista 21. huhtikuuta Lyxcm-burgissa
jatk^tavissa n e u v t ^ u i s -
ba. • : • : .
Alun perin oli tarkoituksena,.että
useimpien maataloustuotteiden hin­toja
säädellään katastrofaalisen,
ylituotannon vähentämiseksi, var­sinkin
v<rin j a sokerin osalta.
nähdä ulkopuolelle varsinaisen
työsaran, järjestötoiminnan ken­tän.
Teatteriharrastus on minulle
vilpitön j a pitkäaikainen, hän v a ­kuuttaa.
Kesälomansa on Arvo Aalto
Viettänyt Inarissa sukulaistensa
luona j a hän suosittelee kaikille
m u i l l e k i n poliittisessa työssä t a l ­vikaudella
väsyneille tammukoi-den
o n g i n t a a — - Se vaatii h i l j a i ­suutta
j a keskittymistä, j o k a kar­kottaa
k a i k k i poliittiset ajatukset
n i i n kauas, että lomalta v o i palata
jälleen virkistyneenä työn pariin,
vakuuttaa hän.:
käfijistyneen lujokkatai&telun oloiss^
tätkeiniä p^määränänune, sanotaan
Caipadan k<)inmunistisen puolueen
X X edustaj^k^uksen hyväk^ipäs-sä
polUttissssa päätöslauselmassa.
Puolueen edustajaikoko^ksessa oli
133 edustajaa. Kokous pidettiin
Lord Simcoe hotellissa pääsiäispy­hien
vukonloppuna; Kokouksessa oli
teJ^flastyöläisiä, jfarmareita, kaivos­miehiä
j a muita, vanhempia vete­raaneja
ja nuoria voimia. Edusta­jain
kegkirtkertainen ikä o l i 47 v.
Ainoastaan 2 edustajaa -äänesti
kiihkeätä keskustelu^ aiheuttanutta
I poliittista päätöslauselmaa vastaan
ja viisi pidättyi äänestyksestä. U u ­den
ke^skomitean jäsenet tulivat
valituksi ensimmäisessä äänestyk.
sessä vaikka heidän olisi saatava
edustajain enemmistön kannatus.
Ainoastaan manitobälais-jäsenen va-linnafsta
oli suoriteltava toinen ää­nestys.
Uusi keskuäcomitea valitsi yksi­mielisesti
W'iUiam Kashtaoin uudel­leen
puolueern pääsihteeriksi. Tie­to
hänen valinnastaan otettiin seu­raavan
päivän istunnossa vastaan
raikuvin suosionosoituksin.
Päätöslauselmassa sanotaan edel­leen
C^anadan konmiunistisen puolu­een
pyrkivän vaikuttamaan siihen
että kansainvälinen kommunististen
ja työväenpuolueiden neuvotteluko­kous
Moskovassa muodostuisi me-ire=
tykselliseksi. Julkilausumassa to-'
detaan tällaisen kokouksen ole\'an
tärkeä 'tapahtuma, jotta saadaan
määritellyksi yhteinen asemamme
imperialismin vastaisen taistelun
ky^'myksiin ja suunnitelluksi yh-tek-
tä strategiaa imperialismin suun^
nitelmien murskaamiseksi sekä aloi­tetuksi
kansainvälisen kommunisti­sen
liikkeen yhtenäisyyden palautta­minen.
• 'V
Päätöslauselmassa todetajan Impe­rialismin
taktiikan tärkejmipänä^plir
teenä otovap. njyyräntyö s^osi^jUajtis-
4£n maiden sisällä, mitä kuyai^|av
myös Tisihekkoslovakian tapl^t|p$mat,
Päätöslauselmaesa korosteta^vvU-disn
Varsovan Miton maatf^ryjhtcis-työn
toiimenpiteiden suurte .nierki-tystä
sosialistisien jäiiiestelinlSii
iytiämiseksi Tshekkoslovakiassa; -
Päätöslauselönassa tuomitaaitt'ult-ravasemmistoiaisiet
trotskilaiset ja
maolaiset haJoituÄi^hmittyraäii'; jot­ka
itse asiassa auttavat imjiejSialis-mia
sen esiintyessä edistykseU^ä ja
demokraattitisia voimia vai^aaii.
Päätöslauselmassa vaaditaan myö?
Canadan irroittautumista Natosta;
Edustäjakokoultsen jälkeen tiedoi-ld,
liin, että puolueen äänerikannat-tajan,
Cana<Kan Tribuine-lehden toi­mittaja
Rae Mudipihy on vapautunut
tehtävästään ja hänen tilalleen on
nimitetty William Beeöhing.
Josephinen pojalla
ei ole hätää
H e l s i n k i . — Josephine B a k e r in
kansainvälisen lapsiperheen suo-malaispoika
on n y k y i s i n Ranskan
kansalainen eikä Suomen yiranr
omaisilla ole mahdollisuutta puutr
tua hänen kohtaloonsa senkään
jälkeen, kun t a i t e i l i j a Josephine
B a k e r i n konkurssi on saattanut
hänen adoptoimansa lapset so­siaalihuollon
varaan.
Ulkoministeri A h t i K a r j a l a i n en
mainitsi eduskunnassa, että huo­limatta
pojan vuonna 1S57 paar
masta "ranskalaisuudesta"' • on
Suomen Pariisin-suurlähetystö ot
tanut selvää pojan olosuhteista-
T a i t e i l i j a Bakerin asianajajalta
saatujen tietojen mukaan pojan
taloudelliset ym. olot eivät'anna
aihetta huolestumiseen, ' '
RANNIKKOMAAKUNTIEN
YHTYMISTÄ EHDOTETTU
HaUf'ax. — Ranniikkomaafkuntien
täydellinen poliittinen yhteenliitty­minen
säästäisi mfljoonia dollareita,
sanotaan Atlantin rannikon maa­kuntien
talousneuvoston (APEC)
alkuviikolla julkaisemassa rj^or-
Nova Scötjan, New Brunswiekin
ja Prince Edward Islandin yhteen­liittymistä
ehdcteljaan näiden maa­kuntien
yhteiselle tutkimuselimelle.
Maritime Union Studylle tehdyssä
alistuksessa. Raportin laadinta on
kolmen rannikkomaakunnan yhteis-tjyön
tulos ja sen on laatinut New
Brunswickin entinen taloudellinen
neuvonantaja Fi-ed D r u m m i e
Queen's yliopiston johtajan ja Ca­nadan
talousneuvoston entisen jäse­nen
tri J . J . Deutschin valvonnan
alaisena.
A P E C selittää rannikkomaakun­tien
taloudellisten iproblemien ole­van
liian suuria j a finanssilähteiden
liian pieniä, jotta maakunnat voisi­vat
jalkaa olemassaoloaan kolmena
erillisenä kokonaisuuitena.
Raportissa väitetään, että kolmen
maakunnan hallitusten yhteenliit­täminen
fjulisi säästämään miljoo-r;
äa doHareita j a aikaainsaamaan pa­rannuksia
yleisissä paHveduksössa.
Valtuusto selittää, että maakun­tien
nykyisestä 24,104 siviilivirkai-lijan
määrästä voitaisiin vähentää
10,000, mikä tulisi edustamaan
$38,000,000 säästöä paHdcamenoissa.
Raiportissa ei selitetty muita mah­dollisia
säästöjä,. mutta sanottiin,
että yksi itilafftotietokeskus j a tie-tokonekesflcus
oUsi maMollisesti pa­remmin
toimiva kuin kolmen eri
maakunnan erilliset laitokset.
Kolmen rannikkomaakuiman pää­ministerit
eivät antaneet minkään­laista
lausuntoa A P E C : n ehdotusten
suhteen, sillä he oldivat luvanneet
pidättäytyä lausuntojen anta>n^ise$-
ta siksi kunnes tutkimus on suori­tettu
loppuun.
PÄIVÄN PAKINA
KALUIKSI SE TULEE
" K a l l i i k s i se tulee, jos ottaa
uuden tai korjaa vanhaa", sanoi
entinen ukko eukkonsa lääkärin-maksusta.
^ M u t t a totta puhuen, ne enti­sen
"hyvän a j a n " ukot j a eukot
eivät tietäneet tuon t a i v a a l l i s ta
siitä, kuinka k a l l i i k s i elämä on
meidän päiviimme mennessä t u l -
)yt.
Hautajaismenot oyat pitkän
a l k a a olleet niin kalliita,^ e t t e i '
köyhän ihmisen kannata edes
kuolla.
K u n sairaaloissa makpaapelk?
kä ylöspito— iiuone ja ruoka —
siinä neljänkympin p a i k o i l l a päi­vässä,
niin se peloittaa sittenkin
vaikea meillä on jonkinlaiset
sairaala-, ryhmä- ja muut va­kuutukset.
Harvempiin kujten/cln puhu­taan
naimisiin mepon kallejjides-t^,
ihmiset kun ovat sjiinä vai­heessa
sellaisessa mielentilassa, '
ettei heitä kiinnosta mikään
muu kuin oma onnensa JJ)L tule-yalsu^
jdenhaayeen^a.
J^ujtta kallista voi pila nyjcy-aikana
naiminenkin, v^lkjia ei
huomipitaisl lainkaan varsimai­sia
häitä j a n i i h i n Jlittyviäme-
Menneellä v i i k o l l a meille ker­r
o t t i i n , että Quebecin maakun­nassa
maksaa s i v i i l i a v i o l i i t on
solmun vetäminen, eli v i r k a t o i -
mitus $75.00 arkipäivänä j a sun­n
u n t a i n a $100.00.
Ontariossa ja Canadan muissa
maakunissa — Newfoundlandia
lukuunottamatta missä e i s i v i i l i ­a
v i o l i i t t o a tupneta r - piviiliavijo-lliton
solmiamlnen-eli vihkimi­en
jos niin halutaan- sanoa
maksaa v a i n kymmenen d o l l a r i a .
Vastaus on hämmästyttävän
ykplnkert^inen. L i i k e a s i a t - o v at
llikeaBloita, olkoon sitten • k y s y ­mys
^vlpllittojen golmimlBeata,
lasten ristlälslstä, terveyden­huollosta
tai h a u t a j a i s i s t a .'
Quebecin pääministeri Jean-
Jacques Bertrandin. kerrotaan
sanoneen maakuntansa kjftnsal-llskoicouksessa
(el enää lalhlaa-t
l j a k i i n t a ! ) , että slvHllaviolllt-tojen
maksukysymystä j a niiden
alentamlsmahdolllsuutta tutki­taan
tupnnempana. '
M u t t a ' nyltylnen $75-$100
maksu perustuu roomalaiskato­lisen
jä protestanttisen kirkon
vihklmaksulhln, j o t k a nousevat
a i n a $175.00 a s t i , hän selitti.
Lehtimiesten suorittamat tut­kimukset
osoittavat, että rooma­laiskatolisissa
k i r k o i s s a j a j u u ­talaisten
synagogelssa tavataan
antaa vihkimisestä jopa $150.00
lahjoitus, mutta tavallisempana
maksuna on kuitenkin $75.00.
Joidenkin "reunaetuisuuksien"
perusteella voi vihkiminen t u l la
siellä maksamaan $450.00.
Erään rabbin kerrotaan kui­tenkin
sanoneen, että hän v i h ­kii
minkä tahansa parin ilmai­seksi
omassa toimistossaan, jos
nuoripari el voi j o s t a k i n syystä
v a r a t a itselleen vihkimistä sy-nagoogassa.
T o i s i n sanoen näyttää siltä
k u i n Quebecissa yritettäisiin,,
välttää " h i n t a p o i j e n t a a " määrit­telemällä
s i v i i l i a v i o l i i t t o j e n sere­monian
hinnat osapuilleen sa­malle
tasolle k l r k k o h i n t o j en r i n ­nalla.
M u t t a siitäkin huolimatta s ii
v l l U a v i o l i i t on voimaan astumi­nen
on suuri j a tärkeä edistys­askel
myös Ouebeclssa. Kysy­mys
ei ole v a i n sellaisista hen­kilöistä,
j o t k a poriaatesyistä ha­luavat
aloittaa avioelämänsä s i ­v
i i l i a v i o l i i t o n eikä kirkollisen
vihkimisen perusteella, vaan
myös niistä j o i t a k i r k k o kleltäyr
tyy, syystä tai toisesta vihki­mästä.
Tällaisia^ vihkipannassa olevia
henkilöitä ovat esimerkiksi Que­becissa
ne katoliseen kirkkoon
kuuluvat, j o t k a ovat syystä t ai
toisesta saaneet avioeron, ne
j o t k a rakastuvat "toiseen, k i r k ­koon"
kuuluvan kanssa, mutta
pitävät k u i t e n k i n puolin j a toi­sin
kiinni omasta uskonhaara^-
taan jne. Tällaisia henkiliötä ei
katolinen k i r k k o v i h i . Heidän on
" u s k o v a i s i n a k i n " täytynyt elää
"syntistä" elämää avioltumattp-mina
pareina, mutta nyt tulee
heillekin mahdollisuus päästä
s i v i i l i a v i o l i i t t o o n .
Monet muut pitävät s i v i i l i ­a
v i o l i i t t o a edullisempana monis­ta
muista käytännöllisistä syia-tä.
Näin ollen quebecilaiset t e r -
- vehtivät varmaan tätä s i y i i l l a v io
l a i n voimaan astumista, vaikka
ne määritteleekin aivan liian
k a l l i i t vihkimish Innat.
Sivumennen sanoen voidaan
todeta, että k i r k o t osaavat k i s ­koa
j a kiristää täällä Ontariosi
sakin. A l l e k i r j o i t t a n u t tuntee
h y v i n läheisesti erään henkilön,
pitkän aikaa vanhana poikana
olleen miehen, jolta vaadittiin
"oman k i r k k o n s a " toimesta $400
vihkimismaksu sen vuoksi, kun
"el ollut enää muutamaan vuo­teen
ollut oman kirkkonsa, kuo­rossa
laulamassa"! " " "'f''
E l siis ole n^ltään syytä kat­soa
Ihmetellen yksinomaap Que­becin
kirkkojen vihkitoimenpi-tclden
taksoja. — Känsäkoura.