Vapaus, August 19, 1971

              Sivu 2 Torstai,^eiliolk. 19 p. — Thursday, Aug. 19, 1971
INDEPENDBhir L A B O R O R G AN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N 8
Adveoctumg raitaa upon (Qq;iltoaUon»'<!)^^ gf o S i a ^
ÖmfiOam: l^it. 910.00,6 kk. eö.29
8 kk. $3.00
TILAITSBINNÄT:
USA:n:
SuomeiBin:
1 vk. «11.00» 6 kk.
1 vk. $11.50. e kk,
South Porcupine.—TäEä kertaa
kun saavuin '"loolLmi" fcamssa Sud-eri
teiifcft fcuN, «?fe«ise?muil» .juhlil­la.
V M e fi!yiksiytnä (Ovattilin Sudbury-i
» i Wl «ivBia ke^!D??4e|iww- Työt
söeililä oviait käynnissä iatJkuvasti.
>N^(ytt#! kOi?»' Syksyyn men­i
n ^ «O tu3^ miellao h^ään k}in-toon,
lukmiaioititaimtaitia tien keski-
YieHUdn USAn doll&rikriimtä
Presidentti Richard Nixonin sunnuntaina iantamaUedoitus,
että Yhdysvaltain dollari bn toistaiseksi vapautettu sidonnaisuus
desta kultaan, että Yhdysvaltain toimesta ei enää tulla vaihtamaan
dollareita kultaan (mitkä toimenpitpet tarkoittavat dollarin kulta­kannasta
luopumista), että ulkomaita Yhdysvaltoihin tuotaviUe
tavaroille tulee 10-prosenttinen Usävero, että Ylidysyaltain uiko-maa-
avustusta vähennetään lO-prosenttisesti, että hallituksen toir
menhaltijfiin palkkamenoja vähennetään ja että kaiken lisäksi on
käytäntöön otettu paikkojen, hintojen jä vuokrien jäädytys 90 päi­vän
ajaksi, minkä jälkeen seurannee ''yapaaehtotatee perustu­va"
palkkojen ja hintojen kontrolli, on saanut suurta huomiota
osakseen kautta maailman, eikä suinkaan vähiten Yhdyavalloille
ystävällisissä länsimaissa.
Yleisena vaikuttslmana oli maanantaina ja vielä tiistainakin,
että johtavien länsimaiden finanssilaitoksissa ja osakepörsseissä ei
oltu aivan varmoja siitä, initä presidentti; Nixonin toimenpide lop­pujen
lopuksi tarkoittaa niiden omien etujen kannalta. Toisaalta
oli kuitenkin havaittavissa selviä m(^rkkejä siitä, että perimmäisenä
tarkcitiiksena; ön Yhdysvaltain ekonomiari tukeminen sekä Yhdys­valtain
kansanjoukkojen että USA:Ue myotäjBielisten valtioiden
ja kansojen kustannukE^Uav Palkka-hinta^^^ tuon­titavaran
lO-prosenttinen lisävero (se tarkoittaa, sitä, että JQB jos­takin
tavarasta on tähän mennessä peritty tullia ja muita veroja
sanokaamme $l6,00, lisäveron perusteella, tästä tavarasta peritään
nyt $20.00, mikä nostaa luonnollisesti tavaran myyntihintaa yh­dysvaltalaisten
kohdalta), tarkoittaa kaunistelematta "vyön kiris­tämistä"
Yhdysvaltain vähäväkisen kansanosan kohdalta. Toisaal­ta
tuontitavaraa! lisäveron avulla pyritään parantamaan "yatäviep
kustannuksella amerikkalaisten tuotteiden kilpailukykyä Yhdysva^
loissa ja kautta kapitalistinen maailman.
Vaikka melle on sanottu, että Canada on tässä poikkeusase­massa
siksi kun täältä läthetetään Yhdysvaltoihin paljon sellaisia
raaka-aineita kuiit öljyä ja vuoriteollisuustuotteita, jotka jäävät
tämän lisäveron ulkopuolelle, niin tosiasia on kuitenkin, että Ca­nada
voi joutua kärsimään tästä mr Nixonin edesottamisesta ehkä
enemmän kuin mikään töinen maa- Tämä johtuu ylisinkertaisesti
siitä, että aikaisempien virhelaskelmien ja -menetelmien perusteel­la
Canada on ylivpimaisesti riippuvainen yhdysvaltalaisista mark-
''kinoistiu..- '
Tämä lO^prosenttinen tuontitavaran lisävero vöi ibneiseati
aiheuttaa sen, että amerikkalaisille On edullisempaa ostaa "halpaa
kotimiaista tuotetta" lisäverotuksen johdosta "kalliiksi" tulevan
canadalaistuotteen asemesta.
Tilannetta pahentaa vielä se, että Yhdysvalloissa olevien pää­yhtiöiden
yleiset laitokset, niin sanotut sisaryhtiöt, voivata lakata
tuottamasta Canadassa niitä tavaroita ja tuotteita, mitä Yhdysval­loissa
olevat emäyhtiöt voivat tuottaa taloudellisemmin ja edulli­semmin
rajan eteläpuolella. Täten voi muodostua tilanne, missä .
amerikkalaisten Omistamat alayhtiöt voivat selittää, että kilpailu­kyvyttöminä
niiden on lopetettava tuotantonsa täällä ja siirrettävä
tuotantonsa Yhdysvaltoihin.
Tässä yhteydessä on puhe ennen kaikkea sellaisista, teollisuus­tuotteista
joita viedään nykyään Yhdysvaltoihin ja jotka joutuvat
todennäköisesti tämän ylimääräisen Veron alaisuuteen. Niiden
viennin tyrehtyminen ei voi muuta kuin heikentää Canadan ta­louselämää
ja^ aiheuttaa lisää työttömyyttä teollisuustyöläisten
keskuudessa: Jos tämä lisävero olisi määritelty raaka-aineille, joi­den
käsittelyssä tarvitaan suhteellisen vähän työvoimaa, tilanne ei
olisi läheskään niin vaikea kuin nyt, jolloin se kohdistuu suh­teellisen
paljon työvoimaa vaativiin tehdastuotteisiin.
••• * , ' . . •/ •»' .
E i ole epäilyäkään siitä, etteikö presidentti Nixonin takoituk-sena
ole kuvaannollisesti puhuen pitää pyssyn piippua ojennet­tuna
muiden länsimaiden hallitusten ohimoa kohti sanoen, että
johtavien länsimaiden täytyy suoBtua valuutta-arvojensa suuriin
muutoksiin nimenomaan ihidysvaltain sanelun mukaan.
Hänen ip-prosenttinentuontitavarain lisäveronsa: bn selvänä
painostuskeinona sen hyväksi, että yissit länsimaat saa:taisiin ko­rottamaan
rahayksikköjensä arvoa suhteessa dollariin niin, että
Yhdysvaltain rahamaailma saisi devalvaatiosta koituvat kauppa-etuisuudet
varsinaisesti devalvaatioa toimeenpanematta.
Toisaalta on vieläkin ilmeisempää, että tarkoituksena on pön­kittää
Yhdysvaltain heikkenevää, ekonomiaa ja pahoin sairastu­nutta
dollaria tavallisten amerikkalaisten kustannuksella suurpää­oman
etuoikeutettuun asemaan kajoamatta. Tosiasiassa palkka-hinta-
vuokra-jäädytykaen toteuttaminen tarkoittaa "vyön kirisr
tämiatä" kansanjoukoille olosuhteissa, missä suurpääomalle jär­jestetään
lisää verotushelpoituksia Bijoitu8|)ääoralsta muka sillä
perusteella, että sit^n elyj^etään maanjkonomiaa ja varataan lisää
työpaiWcojä. KieUämättä onkin niin, että tällaiset veroftelj^IotuH^et
vaikiittavat elvyttävästi betJceUi^ati talouteen, mutta pitkin päälle
se tulee vaikuttamaan osapuilleen samanlaisesti, kuin "Hrapula^
ryyppyjen otto seuraavana päivänä" --r krapula kato.aa hetkellisesti
tullakseen takaisin entistä pahempanaT Loppujen lopuksi Yhdys­valtain
tjllouaelämän vi^keuteaa e^ ole.8Uui?yhtiöidf.n yty:QJe^\, v^an
laajojen kansanjoukkojen ostovoiman heikkons. Tässä tilanteessa
suurpääomalle annetut verohelpoitukset eivät voi pitkän päälle
aiheuttaa muuta kuin tilanteen pahenemista. Joa presidentti Nixon
olisi, todella halunnut johtaa maansa ekonomian terveemmälle pbii-j
Ä hän olisi lopettanut aqaankäynnin Vietnamisfta ja siitä joh­tuvat
suitrnvenot, jotl^a mwta ja kansaa köyhdyttävät esittänyt
laajollio kansanipukoille ty^^ ja toimeentulomahdoliisuubaien pa­rantamiseen
tähtääviä ohjelmia.
Nähtäväksi jää, suostuvatko johtavat l^nsivalljvt valunttansa
anrc^ korpttaniiseen Yh4y$Vftltaih doUarUn verrnten, n^hin Ni^^n-in
BUunniteUna tähtää. Mahdollista on, ^ttä Yhdynvaltain hailitnk-sem
;täyyty dollarin koko talouselämän heikkenemisen vnoksi
suoQtim dollarin (ievalva^tioon, mitä eräissä länsimaissa on viime­aikoina
i;W3ivailtu.
^Selvää, on, Qttä Yhdysvaltain taloueelämä on laskenut siihen
taB<j()n, että Wniihington^9i voi enää komennella liittolaisiaanknan
'vaMiia d t em -am 12 maiJjn pät­kä
» jpnto <)isaf) v«4nusitus näy^ä^
vievä» viiliä «life»». in»&Pt> paUoP-k^
jjljteo^ 't>ääi^ k(^-<alu^I-t0,
on, liylieflqtiytnyt' mailiUa,
jo|{», <m Bixm kolhnaisosa lyhyempi
: tnon $^W^UTyn seutukun-i^
an. maa^tP, läheii^ siitä miiltä ta-iboijbai
hyvä^> 'tekee maitfcamieiheen
;äeil)piGi^ {|UiQi]iit!taiiia pelotbaivan vai-kutoifcsiein.
Eikä ihme. Nuo palaneet
kapoit ova^.-tiänä k e ^ ^ joiituneeit
laiivaa >avW«sl'e(ntäijiein ja Kuu-käveililiöäden
huomion kohteeksi.
]y[ui)itW9 viildco ©mien meidän juh­laa
nocilia 'kallioitta s?(apasteli ame-r^
kila^iaisva avaruustutkijoita ja he
^f^äällitelivät, että Sudhuryn seudun
^aUiioiiSla ja Kuuöa olisi samoja
Ifsqaalailis^invme ovat suorittaisi
onunaiistHjksia? Mejie ja; tiedä. Mut­ta
täitä seM^ ei ole tuon seutu-
:kunnan aUou^aajat tuieet ajaitelr
le<^, ja sitähän ovat suömaliaiset-
Idn olleet rakentamiassa. Jo. eraien
iärjessträiune ^yatynaistä, ja siitäkin
qn kuluma jo 60 vuotta. Viisaita
(divat n© Sudburyn suomalaiset alku
iwaaijatjan. He- tekivät lauluja ja
Ifuloivat, etta "Su^iny oh kaupun-
M ja tektuja on kaksi'*, ja laulajia
.sielÖä näyittää olevan nmsa'asti.
Nä^läkio juhlilla esiintyi kottman-nes^
a ja taisi oUa neljäiinessäkin
sufcupohr^sa Panadan suomalaisia.
Siinä nuden "korsteienien" varjos­sa
olqasin kuormani sinne Finnish
haalitte. Sen Spruce-kadun yläpääs­sä
on ostnismeijerin rakenniricset,
joriba ikkunat oH petetty luukuilla
ja. muutenkin ympäristö näytti n'in
hil^iaiselta. Itsekseni ihmettelfai, että
mätä on tap^unut? Tämä meijeri­hän
oli supmalaist^^n perustaipa ja
sen tuotteEit olivat, parhaassa mai-neessa
yM Ontarion.
En tie|^ tämän osuusliikkeen joh-topbrtaä:^
mutta olen olflut siinä kä­sityksessä,
että se (Ml ollut enempi
oikeisto-suomalaisten j(^don alaise­na
Vaäkkafcin liikkeen yhteytesni
oh kuUhiDut myöskin vasenamisto-laisia.
tuottiajia ja kuluttajia, suunta-riidotsta
en ole kuuUut mitään. Nyt
minulle eräs tuttavani makitsi, että
se on li^tettaoiut toimintansa kannat­tamattomana
liikkeenä ja jokii suuri
meijeritrusti on s&a ostanut Ihmet-tekin,
että ei meidän lehdet ole tuo­ta
asiiaa alienkaan käsitellyt?
Kaikista näistä seikoi&ta johtuen
mielialiJBji oli akiksi kcvin laimea
Ajaititeliin, eitä tuleeko tästä juhlinu-sesta
mitääa Mutta saavuttuani
siione Fiamsh haalille. siellä oU suu­ri
joiddco Sudburyn emäntiä jotka
haalin ravintolahuoi^esfa jär^ i ^ -
vö, d i valmistiivat seuraiavien päi­vien
jthla^aterioiia kuntoon. Ravin-toflabuone
muistutti Canada Packers
tein'astamoa, sillä siellä oli puixiis-tettava-
na ja täytettävänä kymmen-lukuinen
kalkkunaparvi, joista tar-joiltiinkfji
sitten jiäilavrerailie erit­täin
maukas päivällinen. Niinpä juh­lien
jäSdpäiivänä kuulin, että vain
luut olivat jäleM siitäkin poäcueesta.
Juhlat blivatkiin todeHIa mahtavat
Ihmetellä täytsyy, dtitä mistä tätä
joukkoa riittää. Uriieitevaa
lähelle sata osanottajaa ja kymmen-h&
ui&en toiinäsijadin jöiddco. Niiddi
heokisteD bbjelmien esittämiseen
osialhstui pfitkästi toistasataa hezdd-löä
jia iUsäksi ravintodian työläiset
ja e n b ä ^ jiäilaiippugen myyjät
ym., AJ'attie!len, e ^ kolmisensataa
henkilöä oli kovasti "remmissä"
koko jiAilieD sijan ja paihrehvat mei­tä
juhlavieraita niin hyvin, että pa­rempaa
ei voi vaatia. Ainakin minä
omiasta pucdestani lausun monet sy-d&
meBiset ImUUs^ kaikille j u h^
työn tejdjöiiliie ja että tähän
yhtyy kpko se suuri juhla-yleisö.
* ,, *
SieUä jidilakentällä katse^ sitä
ylmöä. Mflbto 0^ tuttavaani poissa.
Toiset olivat siirt>qieet luonnon lain
no()adk ikilevolle m tootset tietysti
josAiakin syy£4ä olivat jääneet pois
näiti|tä kansain juldilta, «jossa on aina
ollut hyvin sopuisa yht^enki. Niin
oli i^yi^kii^ ^jldiUla. Ed pientäkään
vihjettä kansapskiihkosta. Puhut­tiin
siirtoliaiatyöläistea yhteistyöstä.
Josta k a i l ^ jttfilavieraat olivat y i
peitä. Täflilaiiseata kuU)tuurityö(9tä
ovait CaaaKian suontajlaiset siaaneet
nauttia niia paAjcm viimeisen kuu-denkymmeoetd
vuoden aikana. Kaik­ki
ohjefaniaesditykset ikäänkuin kruu-nasivait
sep airvq^ckaian työn, mitä
. Sleöläbän. <Ä ksiukajsla viccai^a
^msi Kalliovuorten takaa. Sfli^^tu-
Ipia Ma^is, jccka kirjoLtufcsla olem-ipe
saaniuit lukea Liefcisiä snkä am-n
»aittifcala£itada Matti, Vanccuvcmla,
joka keitd ensimmäistä fcertaia ote-yaösa
nabsä ^'iisltilläislten" juhlissa.
Gä vienaöla mcnesita eri osavaltios-lä
tucv.a "ScCä Samin" puolelta, ja
xi.'.j i ksL.ik!aa liemee ollutkin? Juh-
L '.a cli pctjon nuorisoa, mutta
einimmäin sJtä joukkoa joka on ko­kenut
fcailifcki siärtotoisvadkeude^ —,
puSavuodet sekä suuret tyttömyys-ajat
— miehiä jia naisia, jotka ovat
oäcoinaiain,. mennset tämän maan
I^orpjdn ja, raävanneet sieUä itselleen,
jja perheeilleen toimeentulon. .Leipä
eii ICeafekaifciilte ollut eritjtäön leveä^
mu'Jla kuipiaija he ovat kuormansa
kantaneet..
Entinen raieniiiustyömies Eino
Luoma, Torontosta kertoi, että nyt
hänelläkin olisi paljon työkaluja,
mutta ei k^ilonut menevänsä enää
ansiotyöhön. Nyt han taistelee höy-länterien
ja temmirautojen ruostu­masta
vastaan seka osallistuu Don
haiaiiio koHbuuritoimintaan.
Juhlakenitälla liikkuvat kansalai­semme
näyttivät hyvinvoivalta jou-kölbä.
Äjaltelin, että jos hei menisin
yät engtantiilaisen lääkärin,vastaan­otolle,
niin ; poikkeuksetta heidät
raä&:ättäisi;in. laiihdutuskunrille. Mie­het
oliva-t suoraltaan—-kuten tä­män
kirjoiti;'aJakin — "mahkuroita"
ja sama pitää paikkansa naisissa-kän,
mutta tärtä liikapainosta ei saa
puhua mitään. Naista kuulem ma
saa sanoa vaikka "pahamaineisek­si",
multa ei lihavalcsL
Se sivisörsvaikutus, mitä järjes­tömme;,
on sai^ut aikjaiaja, Ipqji^iHiym;
menvujo^skäujbensa alkanija,' sitä
VW mib^ta millään J?äjh^lfeieJ?a st^,
matoa. .Kuulin ikuianka Matti Ponne,
WBimiip;isiba jia Lauri Järvi, Sp»^-
Poroupinesta juttelivat entisen
anin leili Rovan*<alku:k}antpsesta eS^r
mästä. Ile moleimimat olivat Wtä
ensimmäisiä miehiä, jotka aloittivat
Nodianda kaivannan Pohjois-Quebe.
cissa. Siellä tapeltiin melkein joka
pyhän aiika. Mustia siibniiä otdtiin
ja lanneititiiin. Sitten ikun siinhp peru^»
tottiin OSJ:n osasto, jäivät taixpel^ä
hyvin vähiin ja samoin vähentyi
"mökäöljyn" käyttökin.
Latajan JHihlaohjeilnustan joidcossa
yksi. suuciimpia nautinnpilja o^sa
ta kun 'katseltiin näyteflimää "Talkoo
tansäjit". Sehän kuvaa siikaa, jofk^
keisarit haillitsivat Pietarissa, papit
seurakunnissa j a vaUesmanmt pitä;^
jillä taistelivat rikuneeraajia vaish
taan. Emäuuiät kantoivait sillojn
a^tap avaiimia vyöjilään ja pitivät
melkeinpä diktaattorikuria yllä maa
laiÄtailoissa. Lisäksi Mäkuyaan
kuului piiat ja rengit, kuMoftaup-paat
olivat kaikkein viisaimpia kah-deMa
jalalla kävelijöitä ja t y k l ^ -
set tyttöjen ähailemia eoKirakiasteli-,
joitä. Vanhemmat työläiset, etonsa
yiinieisinä vuosina joutuivat nojaa­maan
kerjuusauvaan. Heidän J a ­kostaan
>iai m^ "senssin''
ja rupesi harjoittamaan jotakin tie­täjän
ja kupparin ammattia. Tuon
a|jan vaJlitessa ovat syntyneettin
parbsat suomalaiset kansanoäytel-raät
ja sellainen pii tämä; Talkoo-
•tahssifcih.
Km todellakin,. ''Talko(rt!ans;at"
on hyvin tyyjH)irikas näytelnaä.
nä bn paUon komeita lauluja. Säveil-m
diisii tässät-
Ien kaitnybtuna^/^^i^^^iifyn ja
l U l ^ nuop^^#v^^
'viansa tasoilla ja "
jpm, että se muisteiaan
käu^ Ööilo^ AjättEilin siinä näytetä
wik ioipm0^if^ onkohan
täsitä kansanoäiytdfanästä jäänyt väi-nait
psdfi, mji^itia aikaakaaa Pop-pa^
nummu eauvaansf^ rnjs/xaa otti
puteliin hameensa taskusita. PuUbn
läpi katsotjtuxi^ hä% • voi ennustaa
Mäki hotoukaia, joesta ( t e i ker­toa,
muitta tämä julttuni tulee Mian
p)t%|äk§ti, Tyyds^ym
kaiildciafl^ hiaismm, jcä^ ent»h
tävän h^jen./
Näytelmän loputtua, siinä lähtö-kuSnnassa
ii^^aski Qsiässäm^m
laisäiil^ hiyvin tunnetinv pi^äftUmi-'
^ä^yifijapf^ik^^ Ajlto Latv­oen.
Olnune A j ^
n : ^ ä aä(S(tejimän sv&liffm, se
oli oikeaan' osunut^ juhdanäy^
Siinä väSliiajaDlA huot^Kai^ y M f^
joukossa vxGfm pöitkä^iMi!^ Qäyt-tämäty(^
t^öiitä, kuben Aifsx. Num
nid, KajBe Kujanpää, ESnp, T^rvä^-
1 ^ Jifä Mäki ja ^^^[isSfM, To:
rontpistaj' Vrj^ Sadvo' ja Äiahha
Käiri^^nen,^ Tliundec Baysiba; Em-nrniiniiiii
ja Väinö J
Lakeka; Häkk Koverontoski, S o ^
Pojrcupkiesta; Emdl Ssttonen,
muälba, i(pifca <j5k(^'ti|?5jneeft
j^o^.järjesitönignae tojsy^Jia^piden
Se 'j^'jm päät^jää^konseitti oli
i^BisIks^ «El#ä'n hins^. oSi^i^iansa
puol^Mia. Erijlfoii^sitida meitä van-
^ein^ :Ti:lb4ititlne W a n u ^ lapse^:,
joiden dijaukseata oli huolehtinut
Judy Paolker. Judy kadketi on ilbse-kln
l^^Cm^nnen pphren Canadan suo-ntalaisiä.
S ^ esitysrioukossä taisi
ö^M nei'jäniteeinkln pdlveen uilotvtuvta.
Toivoiisin, et/tä meÖHä o!!isi jokaiäes-sia
kyjlässä Judyn laisia ohjaajia.
Bsi'ittäjiä, kyillä p M vaibfoa m ^
mitalla.-"'^ •
Näin päättyivät taaskin nämä on-nifiltuneie/
t suur^d4at. Kpns^ numile
tväiliaivji^9 hsu^kxNiäts - keskus- -
t e l u j ^ Toivop, ebtä ensi vuonna
tannstan j ä i ^ U t i n ^ B^yt^.
I^iitps 'HiEdaile siiitä vieraanvaiiai-suiidesba^
ti(y<västä bortiieer^piiju-kasta,
H, .
Sotilaat kaifkaairalt
rikoHMsesta siodafiita
MV.i^liäa^n. — Vaildca Yhdysval-
I|ait jait^kuvasti vähentääkin soitaiboi-njiaan
Vietaamissa, on anneijan
kaikureiden määrä noussut jo lähes
sdtsemään tuhantean kuukaud^ssia.
Luku on koork&n toisen maaiSm^
sodan jälkeen.
Armeijan juilfeaisemien tilastojen
mt&iaan kymmenen kuukauden aika­na
karkureilta oli 68,449. Viimeksi
Sar-' julkaissut,numerot ovat huhtilandta
mmlt mnovai
Pelko ja fyysinen kärsimys kuvastuu näiden ihmisten
kasvoista. Niimä neljä itä-pakistanilaista pakolaista
kuoli maikalla ollessaan ctsimässii turvapaikkaa In-tia.
sta. Itä-Pakistanista on tullut Länsi-<Pakistänin ase­voimien
terrorin vuoksi Intiaan noin 7,.50O,0O0 pako­laista,,
joiden puutteiden, kiirsimysten ja. epätoivon
määrä on tuntematon. Köyhä intia ei voi hädintuskin
muuta kuin antaa heille suojaa ja vähän riiökaä jä
muualta saatu apu on tähän mennessä ollut riittämä­töntä.'
•
YHTEINEN OLISI HYÖTY
Kuluneen kesän aikana on vaihdettu runsaasti mielipiteitä lau­lujuhlista
m.nd. valitettiin Windsorin juhlien heikkoa yleisömäärää
huolimatta arvokkaasta ohjelmasta. .
Kuten tunnettua Ontarion suomalaisten keskuudessa vietetään
kaksia laulujuhlia, käytännöllisesti kateoen samanlaisella ohjelmalla.
Tietääkseni jo vuosia sitten on toisella taholla ehdotettu laulujuhlien
yhdistämistä. Kuitenkin on "oikeinajattelevien" taholla, ainakin jul-
Iqsuudessa, vastattu täydellisellä vaitiololla; Onko asia "tabu" vai
eikö se muuten "kärsi" julkisuutta?
Omasta puolestani sanoisin, että yhdistäminen olisi askel keino­tekoisten
raja-aitojen kaatamiseen Kanadan suomalaisten keskuu­dessa,
edistäisi laulujuhlien merkitystä, joiden tärkeimpänä tehtä­vänä
katsoisin olevan suomalaisen kulttuurin ja harrastusten vaali­minen
ja esilletuominen vieraalla maalla ja ehkä parantaisi talou­dellista
tulostaa---O. T., Vapaa Sana, elok. 17 p.
"MIELTÄ LÄMMITTÄVÄÄ"
. . .Suurjuhlat Sudburyssa^ ja Wanupissa onnistuivat vaikka
sade uhkainkin jä häiritsi jossain määrässä juhlia. Kolme kuoroa­kin
nim. Toronton, Thunder Bayn ja Sudburyn kuorot esiintyivät
ja heistä oli kuvia paikallisessa Star-lehdessäkin. On mieltä lämmit­tävää
nähdä maan englannin Pielistenkin lehtien antavan tunnus­tusta
suoinaläisten kult^tuuripyrkimyksille^^^. / Mika Inari, Vapaa
Sana elok. 17 p. • .
KIITOSTA MXÖS RAJAN TAKAA
Viidennettoiset vuotuiset Canadan-suomalaisten Suurjuhlat hei-näk.
31 p. ja elok 1 p. Sudburyssa ja Wanupissa onnistuivat erin­omaisesti
ohjelmallisesti sekä yleisön osanoton puolesta.
Erikoisen ilahduttavaa pii suurilukuinen nuorison osallistumi­nen
urheilukilpailuun JB; mikä erikoisempaa, siellä myöskin oli nuor­ten
lasten ryhmä voimistelijoita .Wanupista, esiintyen sunnuntaina
ohjelmassa voimisteluesitykkillään. Juhlakonsertissa ryhmä lapsia
ilahdutti yleisöä lauluillaan .
Juhlatoimikunnan puolesta ja yleisön suosiolla esitettiin erikoi­nen
kiitoslauselma punaisten niusujen muodossa juhlanä^^
"Talkootanssit" ohjaajalle Helen Grenonille . . . Yksi kohokohta
juhlilla. Näytelmän esittäjien joukossa Oli useita nuoria näyttelijöitä
jotka lauluillaan ja pirteällä esiintymisellään antoivat esitykseen
vireyttä . . . Jokainen joka oli onnistunut päästä tupaten täyteen
saliin seuraamaan näytelmää, nautti hyvin hupaisen illan, josta kii­tos
Helen Grenonille sekä näytelmän suurelle joukolle . . .
Järjestön (CSJ:n) historiallisista vaiheista, sen toiminnasta
; . . kertoi Unto Penttinen juhlapuheessaan. Hän kiinnitti erikoista
huomiota Canadan suomalaisten urheiluliiton menneelle toiminnalle
ja sanoi, että useita kertoja pn urheilijoitamme osallistunut Cana­dan
edustajina olympialaisissakin . • <
Kaikessa juhlallisuudessa ei tärkeätä veljestehtävää oltu un­hoitettu.
Juhlatilaisuuden yhteydessä kerättiin nimiä listalle jossa
vaadittiin Yhdysvaltain, poliittisten vankien vapauttamista ja eri­koisesti
Angela Davisin, vapauttamista. Juhlavieraat l^tivät ko­tiinsa
pirteällä mielellä odottamaan ensi vuoden juhlia Thunder
Bayssa. — Työmies-Eteenpäin, Superior, Wis., elok, 6 p.
PÄIVÄN PAKINA
kuten on menetelty aiemmin. Toi­saalta
olisi kuitenkin väärin olet­taa,
että Yhdysvaltain talous ja
dollari ovat romahduksen par­taalla,
kuten on eräissä piireissä
oletettu. Selyää nimittäin on, että
vaili^eukBistaan ja yhä kasvavista
vaikeukaiBtaän huolimatta Yhdys
vallpisfta on vieiä taloudellisia ja
poUittisla keinoja tilanteesta jo­tenkin
Belvitäkseen - - esimerkik­si
niin etteivät velkojat vaadi
kaikkia saataviaan samalla kertaa
Hultana. Tämä ei ole tietenkään
erittäin vakuuttava lohdutus kaik
kivaltiaalle dollarimanlle, jonka
dollari oi olekaan enää "kaikki­valtias".
Jotkut kiittämättömät canada-
. laiset — sellaiset kuin entisen
konservatiivisen hallituksen teol
lisuus- ja kauppaministeri
George Hees, NDP:n kansallinen
johtaja David Lewis ja Toonton
aamulehden toimittaja — ovat
esittäneet julkisia vaatimuksia,
että pääministeri Pierre Tru-deaun
pitäisi lopettaa "osittain
virka- ja osittain huvimatkansa"
Jugoslaviassa ja tulla takaisin
kotiin nyt, jolloin meidän maa­tamme
uhkaa ehkä enemmän
kuin mitään muuta maata,
"Made-in-Valkoisessa talossa"
työttömyyden nousu ja muiden
talousvaikeuksien paheneminen.
Tällaiset vjiiitimukset päämir
nisterin loman lopettamiseksi
"vaikka hänellä ei olisi paljoa­kaan
sanottavaa hallituksessaan
maan käytännöllisistä talous­kysymyksistä",
kuten torontolai
nen aamulehti hieman epäkoh­teliaasti
huomautti, viittaavat
joko tarkoituk.sellisesti tai tar-
' koittamatta siihen historiallisek
si sanottuun tiipahtumaan, kun
"Nero soitti viulua Rooman pa­laessa".
Kadun miehen kannalta, kat-soien
on hieman vaikeata sanoa,
auttaisiko pääministerin paluu
valtiolaivan perämiehen paikalle
vai eikö auttaisi. Paljon riippuu
myös siitä, olisiko hän valmis
ottamiaan asenteen Canadan puo
lesta vai katselisi ko hän tapah­tumia
sormiensa yälitse — kuten
on Ottavvassa menetelty tällai­sissa
tapauksissa aivan liian
usein.
Jokatapauksessa voimme to­deta,
että hiljan avioitunut pää­ministeri
ja Margaret rouva,
ovat nyt tyyräämässä jotakin
muuta kuin valtiolaivaa,
Budovasta, Jugoslaviasta tul­leiden
uutistietojen mukaan. p P
ministeri ja rouva Trudeau ai­kovat
viettää pari viikkoa 71-jal-kaisessa
huvipurressa joka ori
"varustettu vaativammallekin
miljonäärille" kuten Toronto
Star-lehden kirjeenvaihtaja Ro­bert
Reguly tiesi tiistaina ker­toa.
Saman uutislähteen mukaan
oletetaan, että pääministeri Tru
dcaii on itse vuokrannut tämän
huvipurren jugoalavialaiBelta
HugO'Tanker-yhtiöltä.
Edelleen meille k,errotaan, et­tä
pääministeri Trudqau tuli
tällä kertaa Jugoslaviaan asian­mukaisen
jugoslavialaisen viisu­min
porustoella. Ulkonvinlateri-ön
erään puhemiehen kerton^an
mukaan mr Trudeau joutui 20
vuotta sitten olemaan pidätet­tynä
3 päivää sen vuoksi kun
hän yritti tulla Jugoslaviaan
väärennetyn viisumin avulla.
Toivotaan nyt yhteisesti, et­tei
mikään, ei edes presidentti
Nixonin viimeisin siirto muiden
maiden ekonoimiaa vastaan, voi­si
häiritä sen paremmin mr
Trudeaun, k.uin niuldenkaan lo­malaisten
mielenrauhaa.
ja rosvouksia.
Saigonissa ei kuulemma tie­detä
kuitenkaan mitään siitä,
että "auttaja-sotilaita" on vaa­dittu
vietäväksi pois Kambodz­hasta,
eikä liioin "julmuus-teoista".
Eipä tietenkään, vaik­ka
jokin aika sitten ilmoitettiin
että Saigonin viranomaiset oli­vat
ryhtyneet rangaistustoimen
piteisiin erästä upseeriaah vas­taan
kainbodzhalaisia vastaan
tekemistään julmuuksista.
Toiflin kuin meillä täällä Ca-nadafssa,
missä parlamentaari­kot
kolottivat hallituksen joh­dolla
palkkojaan noin 50-pro-serittisesti,
Intian ministerit
ovat päättäneet suostua lO-pro-senttiseen
palkanalennukseen,
vaikka heidän palkkansa ei ole
muuta kuin $300 kuukaudessa.
ApulaiBministerit, joiden palkka
on $233 kuukaudessa, ovat
suoatuneet S-proaenttiseen pal­kanalennukseen.
Täten yli 300-miljoonai8en
Intian kansa saa hallitusminis-terien
vapaaehtoisista palkan­alennuksista
$1,400 säästön kuu­kausittain.
Kaunis teko. Sitä tehokkaampi
saattaisi kuitenkin olla eräät
vioita 5,000 Sdgbnln sotilaita, päättävämmät toimenpiteet sor
bn ^j^ttu ko^^oiMi^ulltaan pois aialistisen järjestelmän luomi-arviolta
50,000 kyläläistä, ja seksi niin, että Intian kuohuvat
että Saigoniata tuU^et "autta- miljoonat saisivat jatkuvasti ja
jat" ovat B«m lii^H^I BUPrttta- yl^iaestl palkka- ja tulo-Usäyk*
neet ralBkauksia, paholnpitQlyjä alU. Känsäkoura
Kambodzhan pääkaupungista
tiistaina, tulleitten tietojen mu­kaan.
Phnom Penhin hallitus,
jonka tueksi presidentti Nixon
lähetti sekä Yhdysvaltain että
Saigonin sotavolihia, ort nyt
esittänyt vaatimukBen, että
Saigonin "avustajat" eli ase­voimat
olisi vietävä kotiin
Phnom Penhin kaakkols-puölel-ta
Kambodzhan siviilejä vas­taan
suorittamiensa julmuuate-kojen
vuoksi.
Saigonin aBOvolmien jubnuuk
siata tul^p "Päivittäisiä protes-teja",
kerrottiin mainitussa uu-tiatiedpBBi^
|Cambo<^han viran­omaiset
arvioivat, että Neak
Luo.ngin alucai^, minpä on ar-