Vapaus, September 18, 1928

              No. 202 — 1928 Tiistaiiia, syysknro 18 paiftr^Taesday» Sept 18
PAPEROSSEJA
WINCHESTER PAPEROSSI SAVUKE TYY-J<^
TKA HALUAVAT LAUH-K
E A N SAVUKKEEN. NE OVAT
Valmistettuja
Oikein
20 paiierossia 2Sc
"POKKERIKORTTI"
JOKA PAKETISSA
[ vattaa todellisia --luokkataisteli joita
[taistelulinjoille. Sillä naisosastojen
[ansioksi on suurimmalta osaltaan
[luettava se, että täällä pöhjois-
[ Ontariossa saatiin Pottsvilleen neljä
[viikkoa kestävät nuorison oppikurs-
\sit, jossa minäkin sain pila mukana
ioppimassa. Siitä kiitän omasta,
[kursseilla olleiden ja' koko nouse-
Ivan työläisnuorison puolesta heitä,
lettä valmistivat meille tällaisen ti-llaisuuden.
En voi löytää sanoja,
joilla voisin ilmaista sen tunteen
mitä tunnen, kun tiedän, että olem-me
voine*et näiden kurssien avulla
itsekukin kohdaltamme nousta hiu­kan
ylös siitä luokkatiedottomuuden
suosta, jossa useampi meistä en­nen
oli. Nämä kurssit avjtrtivat mo.
nessa suhteessa henkistä katsettam­me,
näkemään yhteiskunnallisia nu-rinkurisuuksia
oikeassa valossaan,
todelliselta työväenluokan taisteli,
jan näkökulmalta. Näillä kursseilla
minäkin pääsin käsitykseen kuinka
aljon siinä opissa, jota olen saa-ut
porvarillisissa kouluissa, on tot-a
ja oikeaa ja kuinka paljon Val­etta
ja väärää.
Myöskin lialuan lausua kiitoksen
"anan, vaikkakaan luokkataistelijalle
ei kiitokset mitään merkitse, kurs­ien
opettajille J . Virralle, B. Bu-aylle
ja J . ^ Gilbertille siitä in-ostuksesta,
jolla he meitä opettivat.
Niin, koetan toiminnallani vointini
ukaan osottaa, että käsrtän työväen
uokkataisteluliikkeen hyväksi niitä
enkisiä arvoja, joita olen näiltä
ilämainituilta kursseilta saanut,
arsinkin niitä tulen käyttämään muo-ison
keskuudessa komjnjinististen
ppien levittämiseen ja nuoris<nnme
^allankirmouksäliseksi saattamiseksi.
iFiedän, että «e tehtävä, mikä on
äävä meidän nousevan nuorison
-htäväksi, 'ei ole helppo, Traan
iry suuria ponnistuksia, mutta
e ei csaa nuorisoamme peloittaa.
aikka meitä vastassa onkin kapita-ism!
kaikkine avuineen ja vaikka
e vainoilla, Tddutuksilla ja vanMloil.
mnrhaten j a raastaen käy tais-elna
työväenluokan vapautauriis-yrkimyfaiä
vastaan, niin siitä huo.
imatta täytyy työväenluokan nuo-ison
kyetä nousemaan luokkatais-elun
etulinjoille ja saattamaan
nokkansa vx>ittoon.
Signe Luody.
KUpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia C. S. T .
U. liiton alaisia seuroja jäseniensä
kautta osaaottamaan kansainvälisiin
urheilukilpailuihimme, jotka asian­omaisella
luvalla järjestäimme 23
pnä syysk., 1928, Ford Cityssä, Ont.
Runsasta osanottoa toivoen, valmiina
vastapalvelukseen vointimme mu­kaan,
merkitsemme työläisurheilu-tervehdyksin:
B o r d ^ Cities v.- ja u.-seura Visj^
Emil Tuhkunen, Erik Laaksonen,
puheen j . . siht.
Kilpailuohjelma: Viisiottelu mie­hille
(100 m., pituushyppy, kuulan,
työntö,- kolmiloikka ja keihäänheit­to)-
Kolmiottelu ikämiehille (100
m., kuulantyöntö ja pituushyppy).
Naisille 60 m. juoksu öekä miesten
1600 m. viestinjuoksu ("600x400x300
x200xl00).
Määräyksiä: Voimassaolevia sään­töjä
noudatetaan. Ikämiesten ikä­raja
35 V. Osanottoilmoitukset teh­tävä
viimeistään kilpailupäivänä
i ^ lO ap. suomalaisella haalilla 907
Drouillard Rd., Ford City, Ont. Vie­raspaikkakuntalaisille
varaamme va­naan
asunnon-
ISTAKAA
YHTEaKVOIMIN
— Tuoha Pekko se mixm takki tn ja
vilkaseha kamarist ?amft.s sitä ktilaa.
Petron Jurkka, paksu, punakka u-konrahjus,
PöUölän maidbnyälMäjä
katseli Ikkunasta pihamaalle, jossa t a ­lon
Matti vetää, -valmisteli maitoTcnor-maa;
sovitteH '"pankat", ämpärit, 'm"h-kapj'tyt
yjn. liyvään järjestykBcec
Jurkan suurem "linnakärryyti".
— No koitaha-vetelys suaha se Icuor-ma
välleimpiSä -valmiiksi! Jurk­ka
jätti ikkunan; pitiliän sitä vähän
itseäkin valmStBa ennen matkalle
lähtöä.
Aune emäiitä olikin jo kaatanut
pöytään höyryäran lihakeiton, leivän
maidon, voin yja. ruuan.
Ahnaasti fela Jurkka ruokaan "kän­ni,
pitihän Tsyödä vähän matkankin
varalle, sillä el ollut Jurkan tapana
liunareissuillaan joka taloon istalataa.
Ei ollut Jurkka koskaan ollut niin
täysi, ettei "kotiaan tietä tietänyt,
vaikka kyllälän Tähän maisteli. Tilin
en in-heilijajoukko parhaimmista
olmista, antaa edelläoleva jo rotta­an
vastauksen, vastasi haastateltava,
n kuitenkin sanottava, että kaikista
alkei:iksista ja vastuksista huolimatta
U joukkomme- seUainen, että useis-urheilulajeissa
päästiin näyttämään
-hellulUsta kuntoisuuttamme. Venä-
Iset urheili jatoverit antoivatkin
eille suuren timnustuksen lurhelluta-
-tamme, ymmärtäen myöc hiin tar
udellisen kuin poliittisen olotilan,
ssa rehelliset tjrölaisurheilijat saavat
eillä työskennellä ja toimia. Ja me-olemme
tuloksiimme tyyts^äisiä.
Kysymykseemme, ovatko suomalaiset
öläisurhellijat kokemaansa- ja näke-
-äänsä tyytyväisiä, sanoi haastatelta-nune,
että vaikka he eivät edellä-alnitulsta
seikoista johtuen voineet
kyttää parasta mahdollista, niin töi­ltä
puolen, minkä meistä mukana
Slleista jokainen tunnustaa, olemme
eet suuriarvoisla kokemuksia Neu-oliiton
saavutuksissa niin urhei­l
u in muiltakin aloata. Kaikki
kertoivat kylässä. Siksi nytkin otti ai­noastaan
pienen ruokaryypyn ennen
ruokailemista.
Jurkka vilkasl Ikkunasta ulos ja
kiirehti syöntiään, sillä kuormakin -nä­kyi
jo olevan valmiina ja johan -se
hevonenkin syödä raksutteli kauroja
kuorman edesS,
, mitä olemme täällä nähneet, antaa
eille ennen tuntemattoman kuvan,
•van suiarenunöisia ovat mahdollisuu-t
ruuiniillisen kulttutuin kehittämi-ksl,
puhimiattakaan henkisen työn
oilta. Lukuisat stadionit, xilmalaitok-t,
harjoitushallit, soutuljutokset, jal-palloUukentät
ovat: sellaisia ulko­merkkejä,
jotka . selvästi ja
'jäämättömästi osoittavist, miten
'im nuorten ruumiilista ja tervey-
*tä kasvatusta vaalitaan- Samoin
heilulliset saavutukset ostettavat
työtä on tehty ja tehdään kuu-
Niinikään nuorten tavaton in-urheiiuun
sekä moniin kymme-nilntuhanslln
nouseva katsojajoukko
on todistus ruumiillisen kasvatuksen
merkityksen valtavuudesta, johon tääl­lä
on ehditty. Tätä kaikkea el voi sa­noilla
kuvailla niinkuin tahtoisi. On
sanottava vain että kalkki tämä on
mieliimme painunutta unholttumatto-mastl.
Oliko Spartaklaadeilla kansainväli­sen
työlälsurheUtm edistämisen kan­nalta
merkitystä, vastasi haastatelta­vamme
empimättä suoraan, että e-pällemättä.
Sellainen kansainvälinen
yhdessäoleskelu kuin mitä nyt tääl­lä.
oU, on ehdottomasti laajentava kä­sityksiä
ja antava tarmoa kansainvä­lisen
työväestön yhteistyöskentelyUe
entistä kiinteänimällä lahjalla. Nämä
ensimälset Spartakiaadit pystyivät
näyttämään, miten välttämätöntä on
säilyttää ja edelleen kehittää kalkkiien
maiden yhteistoimintaa myöskin ur­heilullisella
alalla. Kisat auttavat
myös yhteisyysaatteen leviämistä työ­läisnuorison
keskuudessa myöskin hen­kisissä
pyrinnöissä, joista johtuu lo#
pullinen voittomme kapitalismin i -
keestä ja sorronalaisuudesta.
Tiedustelimme edteUeen,: että voiko
ona mahdollista, että TULrn. Bos.-dexa.
johto tulee tpteuttamaan edesvastuut­toman
hajotiispäätökscnsä Spartaki-aadeihin
osallistuneisiin nähden. Tä­hän
arveli haastateltava, että se on
hyvin todennäköistä. Liiton-johto tulee
pakoittamaan asianomaiset seurat e-roittamaan
osallistuneet urheilijat vä­littämättä
sen tuhoisasta merkitykses­tä
liittomme elämälle ja toiminnalle.
Liittomme ei näet toimi urheilullisten
päämäärien hyväksi työväen ietujen
intikaisföti, vaan se toimii poryaiillis-
—Pekko kiirehti täyttämään isän: käs­kyä.
— J(dc se on töine tunt? Jurkka
tempasi. Pekolta takkiasa ja nousi
pöydästä-
Saatilaan, kaikki kuntoon ja annet­tuaan
tarkat määräykset heinänlyön-nln
suhteen, sekä luvattuaan tuoda
Pekolle ja Marille suurin pussin 11-
tentsejä". meni Jurkka ulos ja kat­seli
ensin oliko kuorma hyvin laitet­tu.
Hyvinhän se oli. heiniäkin oli
Matti kylliksi hevoselle laittanut.
— Kyl tuo Matti on muutei hyvä
työmies, mut tuhma. — Näin jaatel­len
istahti hän kärryihin ja sanottu­aan
hyvästit, ajoi portista ulos.
Jurkka, meet sle Pletarii?
Jttrkka käännähti sukkelasti sinne
päin, mistä oli kuullut mainittavan
itseään. '
Pekkolan isäntä se sieltä niityltään
huusL
— Et sle tois miul pyhäks vähän
vilnoi, vaik par pulloo, tulloo simnun-tain
vierai!.....
— Suapha sen! Jurkka hoputti
hevostaan eteenpäin. Siinä kärryillä
istuessaan ajatteU hän kuinka helppoa
ja tuottavaa on olla "maltomiehenä".
Aivan kuin itsestään soluvat kympit
taskiuliin, kunhan vaan vähän osaa...
Näillä maidoilla saa hän taas sie­voisen
summan. Mitättömän vähän
tulee maito kylässä maksamaan, mut­ta
Pietarissa kyllähän siellä mai­dosta
hinnan saa. — Kyl mie ossaan
maitoo vettä lisätä ja vajavil mitoll
myyvvä — näin se eräs Toksovan puo­leinen'
"maitomieskln" oli kerran Jur-kalle
sanonut. No sitähän se hänkin
oli tehnyt....
— No p—kele, et sie ennää ossaa et-teepäi
mennä! Jurkka tempasi oh­jaksista,
niin että hevonen sen o&ein
suussaan tunsi.
Tyytyväisenä hän siinä sitten taas
edelleen ajeli. Voittokympit ne jo hä­nen
silmissään vilkkuivat, kympit, jot­ka
olivat kylän köyhien talonpoikien
hikeä ja verta, mutta mitäpä Petron
Jurkka siitä välitti, hänhän oli vaan
eteensä katsova mies.
* * *
— Annoit sie tänä aammin mai-jot
Jurkal?
Taavetti rupesi luiskaamaan viika­tettaan,
samalla katsahtaen vähän
jäleHe jääneeseen Mariin.
— Maijot? En antaant, ei kannat-tant,
sil ennehä käytetää se maito-tilkta
vaik ommii tarpeisil, ko hänl
X)olkuhinnast — sanoi Mari joka oli
jo saavuttannut Taavetin, — Jussin
Anni, Kaapren Mari ja mon muu
ei myöskää ennää Invant antaa Jurkal
maitoloi, enne vaik ruvetaa liemää
hot Litolan maitopunktii, vaik sin
olis vielkii pitemp matka, — näin
olivat naiset tuimiineet.
— Joka pullost kuulema suap
mont kopekkaa voittoo, a mitä se jo
tekkee nilkil suures mläräs, ko hiä
•pieterii vlep mön niaitoloi, jolst qn
meil kyläs polkuhinnan maksant —
Suutuksissaan alkoi Mari entistä kii­vaammin
l y ö ^ lielnää.
— Vai nii. nötte työ naiset tuuman­neet,
etette ennää maitoo käy Jurkal
antamaa, no c&ja tuuma se onkii, en
miekää vasten uo. Kuulema, jOka
relssul pistää sievoisen summan, Tsym-:
menii ruplii, Tcarmantoo- — Ja Tae^;
vetti seuraa TSSaria esimerkkiä, sivuut­taen
kohta hänet.
— JOS työ vua pysyisitte plätötees-sä,
nii taitais isilt Jurkaltkli ne liyvät
tienestit loppuu, ei pläsls köylffl en­nää
nylkemSä... SekkU verenimijäl;
Hst! Viimeinen OU tarkoitettu suu­relle
paarmalla, joka oli Taavetin nis­kaan
istahtanut.
Entistä Idlvaammin välähtivät vii­katteet,
sillä vielä tänään olisi aloitet­tava
se Suoperän niittykin, sUs ei ollut
aikaa vitkastella. -
^ Jurkka, -nousu yllää murkinal!
Aime koitteli ravistella ylös Jurkfcaa
joka oli yöllä Pietarista saapunut Kun
nykimiset yhä uusiintuivat, avasi
Jurkkakin viimein silmänsä.
— No mikä Mätän? Nousen mie tästi
— Olisi tehnji; mieli vielä vähän
uinahtaa, uratta murkina odotti..
Jurkka tunsi vatsassaan väänteitä ja
siksi nousi. "Vieläkin tuntui pää niin
sanomattoman raskaalta, oli tullut ot­taneeksi
matkalla vähän liikaa.
Kj^Iähän hän vfUiän .virkosi, kun
pääsi ruokapöytään-
— Kuulema suuremp osa kylän nal-siist
eivät ennää rupea siul maitoloi
antamaa.
Palakin jäi Juikalta suuhun vie­mättä,
katseli vain hämmästyneenä
Auneen. Siis oU tullut se, jota hän
aina oli pelännyt
— E i m l u L . . Mihi hyö sit maijon
pannoot?
— Saimolt vievääns enne vaik Lito­lan
maitopunktii, ko siul. taik sit käv-vööt
yhes viemää, perustaat tännekii
nudtopunktin.
— Kuka heil on täUäisU opettant?
Mie muka nylen helt Jurkalta hä­visi
humala tuossa tuokiossa, ttintui
kun päänsärkyä ei koskaan olisi ol<
lutkaan.
— Voi sun p-*ele!
Jurkka raivostut Pitikö hänen luo­pua
maidon viennistä, se tuntui hänes­tä
mahdottomalta.
— Mist sie tätä kuulit.
— Kaaprelan tuvas. sie loi paljon
nalslikoos. Kertoit et sie et muuta
ossaa tehhäkää, ko toisii petkuttaa.
Jurkalle ei enää ruoka maistunut
niin koski uutinen häneen.
Isä, toit sie meil litentsel — kysyivät
Pekko ja Mari jotka olivat näköjään
liyneet mustikassa, dllä korit kä­sissä
he nyt oveUe Ilmestyivät.
— Hitto täs teU viel litentsel. Kos­kaan
ei Jurkka vielä ollut näin kyl­mästi
lapsilleen sanonut.
Lapset katselivat tyrmistyneinä toi­siaan,
he eivät koskaan olleet nähneet
isäänsä näin suutttmeena ja siksi he
hiljalleen hiipivät kamarin puolelle.
— Plttää täst vaik lähtee katsomaa
sitä heinän lyöntU. Näin sanoen kop­pasi
Jurkka ensimäisen hatun, joka
naulakossa riippui, vaikka se ei ol­lutkaan
hänen omansa, vaan renki
Matin pyhä hattu ja painui ovesta
izlos.
m • * .
Naiset pysyivät päätöksessään, eikä
antaneet maitoa Jurkalle, vaikka tä­mä
lupasi maksuakin lisätä. Mutta
luottaen, että naisilla vaan on jokin
juoni k3?symyksessä, sillä miks\ heistä
vielä moni antoi maitonsa viime
viikolla, mutta nyt el, Jurkka el ensin
uskonut vielä kaikkea menettäneensä
ja siksi hän päätti odotella, mitä seu­raa.
Mutt3. se oli turhaa. Naiset eivät
antaneet enää itseään pettää, vaan al­koivat
viedä maitoaan Lltolnan. jos­sa
tosiaan saivat maidostaan siitä tu­levan
hinnan.
Jurkka raivosi, mutta mikään . ei
auttanut
* • • -
— Kukapa sitä LitoTaankaan aisa
kehtaa maitoaan kantaa; pitkfiksihän
sekin käy. Eräs kylään muuttanut
suomalainen mies Huopalainen eh­dottikin
senvuoksi, että kylään penis-tettaisi
oma maitoptmkti, samanlainen
kuin Liitolassakin.
— Miksi emme voisi kooperatlivln
yhteyteen.
— Nii, miks emme vois — tutunivat
ukotkin. .
"Puhtaus ennen kaikkea!"
Taavetti katseli seinällä olevaa pla­kaattia
ja odotteli maldonantovuoro-aan.
l«iln' sunnuntai päivänä oli Taa­vetti
itse tuonut maidot.
— 17% litraa, sanoi Huopalainen,
maidon vastaanottoja ja merkitsi Pek­kolan
BLatrIn maitomäärän khrjoihin.
— Kukas se tänään lähteekään Le­ningradiin?
— Huopalainen vilkaisi
seinällä olevaan luetteloon.
— Kaapre, hän vie suuremmankin
•kuorxnan. •'•—
Siinä plakaattia katsellessa muistui
Taavetin mieleen koko maitopimkti-homma.
Jurkan kiivas taistelu, mai-tokellarin
laitto ym.
— Kuka seuraava?
— Mie — Taavetti alkoi kaataa
maitoaan mitta-ämpäriin.
— 10 Utxaa. Kaada siihen viimei­seen
"pantkaan" —
Taavetti teki työtä käskettyä.
— Kyllä tämä taitaa olla toisenlais­ta,
kun Jurkalle antaminen — kuuli
Taavetti Huopalaisen joUekin sano­van.
— Kyl näkkyy oleva, täs raaetaa
kalkkiin hyväks. mut Jurkka täytti
vua ommii kormantojaa.
Niin, täs raaetaa kaikkll hjrväks,
nämä sanat painuivat kaikkien, niin
Taavetin, kuin muidenkin läsnäolijoi­den
mieliin ahilaaksi.
— Kyl myö taietaa nyt olla llnjal,
tuumi Jaakkolakin kaadellen ma.ito-jaan.
— Nll, se men ko naulan plähän,
sanoi Taavetti ja löi ukkoa olalle.
Kotiin mennessä tunsi Taavetti en­tistä
varmemmin, että nyt ollaan oi­kealla
linjalla, niinkuin Jaakkolan
ukko oli sanonut. Oskari.
1S38D
134eD
7796
936D
33262
3064
3047
3078
3077
1327D
3003F
a
herjaajia historiassa
Kalkissa 'kapitalistisissa maissa on
vielä jälellä vanha jumala- ja -uskon-töherjauspyliälä.
Ja kuitenkin on jo­kainen
terveesti ajatteleva ihminen,
mikäli on rehellinen, selvillä siitä, että
jumalat eivät ole luoneet mitään ih­misiä,
vaan että ihmiset ovat päinvas­toin
luoneet jumalat, ja kuitenkin ran­gaistaan
jopa vankeudella öuriisiä,
jotka "kiflttuiuimaissa" tekevät piilaa
vanhoista juutalaisten taifcausfeoisuu-den
kukkasista.
Ulkomaalaisen lehden mdkaan jiil-
Ssiiseimiss tässä kuvaukJsSa huomat­tavimmista
kuolemantuomioista, joi­ta
on vanhaan aikaan juBstettn lier-jaajUle.
,
Amenhotep TV
Noin 1360 e. Kristusta oH lEgnTptln
faaraona Amenhotep IV. Joka mileli
murtaa papplsvallfui kalkkivallHn to­teuttamalla
aiirlnkopalveldksen elä­väin
tai palsamoltujen härkäin, Tero-'
fe)ailllen, kissojen ja kovakuoriaisten
palvonnan sijasta. Papisto pitä tätä
varsin epämlelljrttävänä tunkeutuma-.
tuneen sos.-dem. puoluetoimikunnan
alajaostona pannakseen toimeen puo­lueensa
johdon pikkuporvarilliset pe­riaatteet,
jotka tarkoittavat, kuten
teillekin on vallan hyvin tunnettua,
kesyttää ja sulattaa työtätekevät jär-jestöineen
kaikilla aloilla palvelemaan
porvarisluokan tarkoitusperiä ja val­lan
säilyttämistä. Mutta olen vakuu­tettu,
että liiton enemmistö, työläis-urhelUjat
tulevat kaikella taidollaan
ja tarmollaan taistelemaan lUton e-heyden
ja kokonaisena säilyttämisen
prolesta.
Lopuksi kysäsimme, oliko havaitta­vissa
suurempia puutteellisuuksia ja
haittoja kisojen toimitsijain faiholta.
Eipä ollut. Verrattain täsmällisesti su­jui
kaikki, huolimatta siitä että nämä
sena "heidän liikeasioihinsa. Kuninkaia-seen
eii voitu käydä käsiksi eläessäätf,
mutta hänelle yritettiin kostaa kuo­lemansa
Jälkeen pyyhkimällä liänen
tiimensä tulevan sukupolven tietoisuu­desta.
;Eg3T)tissä turvauduttiin erään­laiseen
kansanäänestykseen (mihin
orjat eivät tietenkään saaneet ottaa
nee selittänyt, ettei hän tuntenut it­seään
kreiklcalalseksl vaan maailman­kansalaiseksi.
Lopuksi annettiin hä­nelle
amioisku herjauskanteen muo­dossa
ja oikeusistuin antoi hänen it­sensä
valita kuolemantuomion täytän-töönpanotavan.
Jos häh oUsl osoitta­nut
katumusta, olisi tätä huomattua
miestä kenties kohdeltu lempeämmln.
Hän el kuitenkaan katunut, el pjry-tänyt
armoa eikä karannut, ja vuonna
399 e. Kristusta tyhjensi hän myrk­kymaljan.
Jeesus Natsarealainen
suurkisat olivat täällä ensimälset On
luoimolllsta, että niin valtava ja no­pea
kehitys, joka urheilualalla on
täällä tapahtunut, on jättänyt yhtä
ja toista pientä puutteellisuutta. Käy­tännöllisiä
toimitsijoita ei luonnolll-sestlkaah
ole ehtinjrt riittävästi kas­vaa,
jotka liittävän hsnrin voisivat
tuntea kaikissa kohdissa ja eri aloilla
kilpailusääntöjä, olla palkintotuoma-rina
j,n.e. Mutta selväähän on, että
yhä taajenevien kilpailujen kautta
näitä kehittjry ja saavat niissä tarvlt*
tavan käjlännöllisen tottumuksen.
Ensimälset Spartakiaadit olivat on­nistuneet
yli odotusten ja kaikkia j Utsija.
osaa) ljuolleen faaraon elämäntyön ar­vostelemiseksi.
Täten tapahtui myös
Amenhotepin, auringonpalvelijan, suh­teen,
pappien pimittäessä kansaa, joka
ei oHut koskaan omaksunut kuol­leen
faaraon hienostuneempaa uskoa
Kun vihattu, uneksija kuningaspalat-sissa
on kuollut, lähtivät vanhan tai­kuuden
kannattajat, papisto johdos­saan,
sotaretkelle hänen tekojaan vas­taan,
ja kaikkialla kumottiin hänen
kuvansa ja pyyhittiin pois hänen n i ­mensä.
Faaraon kannattajat onnistui­vat
hädin tuskin pelastaa hänen muu­mionsa
vihaajain hävitykseltä.
Ateenalainen Sokrates
Noin tuhannen vuotta tämän jäl­keen
suoritettiin vanhain hienostunei­den
kreikkalaisten keskuudessa teloi­tus,
joka oli ylen merkitsevää laatua.
Kuulu filosoofl, ateenalainen Sokrates,
oli tehnyt itsensä poliittisesti epämiel­lyttäväksi
vallassaolijain silmissä. Nä­mä
panivat käyntiin sen tehokkaan
syytöksen, että Sokrates vietteU nuo­risoa
luopiunaan vanhoista jumalista.
Vanha Kreikka oU nykyisen Euro-pan
pienoiskuva. Siirtomaaktikoistuk-sen,
taiteen ja tieteen loistokauden
jälkeen raastoivat kaksi suurinta kää-piövaltiota,
Ateena ja Sparta toisiaan
27 vuotta kestäneessä sodassa, kiistel­len
vallasta EIreikassa. Ateena nujer­tui,
mutta Spartakin oli niin heikontu­nut
ettei enää Kreikasta vaan Koo­masta
tuli tunnetun maailman hal-työläisurheilijoita
yhteen sitoivat, lo­petti
haastateltavamme.
TILATKAA VAPAUS!
Sokrates oli siihen mennessä erään­laisena
vaeltavana saarnaajana vai­kuttanut
suuresti sen ajan filosofiaan.
Hän opetti, että kaiken viisauden al­kuna
ja keskipisteenä on itsetuntemiis.
BSvityn sodan jälkeen etsivät Ateenan
demokraatit syntipukkia, Sokrates lie-
Monen monien "kristittyjen" val­tioiden
sadoille miljoonille lapsille
päntätään koulussa kiven Icovaan pää­hän,
että Kristus, minkä mxikaan
kristinusko on saanut nimensä, kuoli
ristillä. Mutta varotaan tarkkaan sel­västi
ilmoittamasta, että tämä teloitus
tapahtui kirjaimellisesti ainoastaan
"herjauksesta". Evankeliumit eivät ole
erittäin luotettava historia, mutta niis­tä
käy kuitenkin selville seuraavaa:
Vaellussaamaaja Jeesiis Natsaretis-ta,
kutsuttu ICristukseksi, joutui kan­sanomaisen
ajatustapansa johdosta
papiston Ja vanha juutalaisten lah­kojen
vihoihin. Onhan vain ajateltava
hänen neuvojaan, että oU annettava
IcalkkI, mitä omistettiin, köyhille. Ja
sellaisia tekoja kuin rahanvaihettajain
riepottaminen templlstä. Viranomaiset
pelkäsivät hänen vaikutusvaltaansa
kansaan, ja oli keksittävä sopiva ta­pa,
millä -vapautua hänen propagan­dastaan.
Mateuksen 26 luvun mukaan
näytään hänet vangitun ja alistetun
kuulustelun alaiseksi, jolloin hän val­keni
ylpeänä vääräin ilmiantojen johr
dosta. Evankelistan esitys tapahtumain
kulusta on sekasotkuinen ja ILsäksi
klelenkäännökslssä väärennetty. Raa'-
an kohtelun jälkeen ylimmäisen papin
luona vietiin Jeesus roomalaisen maa­herran
Pontius Pilatuksen luo, joka
esiintyi Palestiinassa suunnilleen sa­maan
tapaan kuin englantilaiset ny­kyisin
Intiassa, ja joka piti häntä
sj^tömänä ja koetti pelastaa hänet.
Lopuksi taipui hän kuitenkin ärtjnnel-den
meklarien ja näiden llehtoman
kansan tahtoon.
Kristus tapettiin ristillä yksinomaan
herjauksen" johdosta. Kuinka mon­ta
miljoonaa Ihmistä (30 miljoonaa
"noitavainoissa") onkaan kirkko, joka
on ottanut nimensä Kristukselta, mur­hannut
sen jälkeen vain sen johdosta,
etteivät sen utait ole uskoneet, mitä
kirkon pamput ovat taloudellisten etu­jensa
takia koettaneet pakottaa kan­saa
uskomaan.
Vapanden Inldjat ja
Leikatkaa irti tiUuksicBne vmralta alla oleva Colombia tnunofoomUrrr*
luettelo joita voitte tilate Vapanden.Montrealin koattonsta
Tilatkaa meiltä myöskin srramofooninne, erittäinkin suosittelemmtf
$22.50 ja $35.00 Portable mallisia gramofooneja, jotka lähetetään vapaasti.
75 SENTIN LEVYJÄ
Aleksandrialainen Hypatia
Noin puolisen tuhatta vuotta sen
jälkeen, kun kristinuskon pertistaja oli
.Samona. TeU Me You're Sorry. Pipe organ soittanut.
Hello MontreaL Laugh Clo^n Laugh. Ted LeViksen laulama.
Sisilian Ruusu. Nauru kappale.
Two Black Crovrs, 1—2 osa.
The Pride of Tipperary. The Stuttcria Lovers. Josef Smith.
Sonja Valssi. Raatajan Serenaadi. Hannes Saari.
AaUotar Valssi Skagardin Tyttö Sotusi.
Lähtö. Vanha Madrid. Hannes Saaren laulama.
Kulkurin Serenad. Vanhanmaan Sotiisi. Viola Turpeisen ja T .
Rosendahlin soittama.
Little Log Cabin of Dreams. Little Mother. Lewi5 James ja
Shawn laulama.
Vapaa Venäjä. Älä Itke. O. Pyykkönen. .
12014F The Russian Beauty Valssi. Viulu kappale.
12044P Rio Valssi. HummingBird Valssi. Orkesterikappale.
12058F Volga Valssi. Gypsy Valssi. Russian Novelty Orkesterilta.
12072 Spring Valssi. Sweet Valssi. Russian Novelty orkesterilta.
12013 CeUto Lindo Valssi. Good Fortune Valssi. Neljä sisialaiata Boitt
12048F Carmen Sylvia. The Merry Widow Valssi. Russian Novelty ork.
22041F The Best WaltE On Board the Ship Instrumental Quintette.
12071F Tomorrow. Girl of my Dreams Valssi. Orkesterilta ja kuorolta.
12074F Twilight Tango Jingle Bells Tango. Argentina orkesteri.
20073F Fradania Valssi. Osennia Matchy Valssi. Russian ork. "Moskoa".
12054F Sonja Valssi. A Summer Night Valssi. Russian Novelty ork.
12053F The Volga Boatman. Dark Eyes Valssi. Russian Novelty ork.
12033F The Mill In the Black Forest The Laughing TOstler. Marimba
orkesteri.
3000F Isontalon Antti ja Rannanjärvi. Se Öölannin Sota. O, Pyykkönen.
3001F Äiti Äiti Älä Soimaa Mua. Kevät Laulu. Saimi Mustonen.
30Q2F Aamu Laulu. Lapsuuden Koti. O. Pyykkönen.
3005 Korjat Pojat jä Tytöt. Kosken Laskijan Morsiamet O. Pyykkönen.
3006 Kesäillalla. Tuomet Ne Valkeina Kukkii. Otto Pyykkönen.
3007 Matalasta torpasta. Anssin Jukka ja Härmän Häät. O. Pyykkönen.
3009 Lemminkäisen Laulu. Pojat Kun Raitilla Laulelee. O. Pyykkönen;-
3011F Kulkurin Masurkka. Vapaa Venäjä. Hanuri soolo.
30I2F Näytelmä Pohjolaisista. Tuuli Se taivutti Koivun Larvan. O.
Pyykkönen. '
3014 Kelnulaulu. Laula Tyttö. Jennle Anderson, soprano.
3015F Kerenakl. Kaipuu Valssi. Harmonikka ja viulu.
3022 Sain Paljon Luojalta Armahain. Hellallei Minä laulelen. V. Sola.
3024P Juomalaulu. Merimies Rakkautta. Janne Muhonen, 'i-n.. , :
3025 Joulupukin Polkka. Rauha Myrskyssä. Orkesteri.
3026P Viaporin Valssi. Vangin Laulu. O. Pyykkönen.
3027F Rakkauden Kaiho Valssi. Suomen Polkka. Harmonikka ja viulu,
Larsen ja Tolonen.
3028 Mustalaisen Surulaulu. Vanha Mustalainen. Jean Theslöff.
3029P Illalla Kävelin. Heikki Hautala. Jean Theslöffin laulama.
3030 Hämärä Polkka. ~" '
3031F Helmi Schotises. Viimeinen Valssi. Harmonikka ja viulu.
3032F Rivakka Polkka. Maailman Matti. Leo Kauppi.
3033 Yli Aaltojen. . -
3034F Volgan Aallot. Tämä Maa. Hannes Saari.
3038 Ostron Tyttö, Hallin Janne. Martti Similä, taritooni.
3039F Sorakumpujen Vainajille. Tehtaassa. Aino Saari.
3040P Kuuliaiset Kottilassa. Helmi ja Kallo. Leo Kauppi
3042 Aikoja Entisiä. Heliini Soitteli. V. Lelito.
3043 Kevut Suomen • Metsässä. Käki Valssi. Orkesteri.
3044F Mustalais Ruhtinatar No. 3 Inga Pieni. Aino Saari.
3045F TJskarin Polkka. Askon Kolmirivinen. Hiski Salomaa.
3046 Mii Oksalla Ylimmällä. Saksan Polkka. Orkesteri.
3049F Laulu On Iloni ja Työni. Heitä Huolet Pois, Leo Kauppi.
3050 Sikermä Suomal. Lauluja L Sikermä Suom. Lauluja II. Orkesteri.
3051 Katkenneet Kielet Valssi. Laurin Sotiisi Harmonikka soolo.
3052P Salkolan Syntymäkemut Kallaves. Leo Kauppi. '
3053P Salon Ruusu. Masurkka. Keski Yö Valssi. Harmonikkasoolo.
3054 Jos Kalkki Suomen Järvet. Sepän Sälli. Martti Similä, baritooni.
3055 Pekkalan Veljet ja Kovapää. Maitojuna ja Romaani. Kirsti Suonio.
3056F Vappu Laulu. Orjan Kevät. Adolf Hovi
3057 Barrikaadeille. Sorretun Elämä. Harmonikka soolo. -
3058 Juhannus Tanssit Paksulassa. Kulkijaksi Luotu. Leo Kauppi.. \
3059 El Kyytimies Kiirettä Oo. Valkotuomet Hannes Saari. j'^ "
3060P Herra Petteri. Renkjussi Palajaa Sodasta. Leo Kauppi.
3061F Viimeinen Toivo. Syksyn* Lehdet Columbia kolmikko.
3062F Saukkosen Avioero. Oi Mistä Saataisiin. Hannes Saari.
3063F Palmen Poika. Antti Tanssitti Mua. Iida Lovart
3065F Kelitolaulu. Meripojan Tervehdys. Hannes Saari.
3066 Tuomet Valkoiset. Vilja. Saima Laurila. i
3067 Meren Aallot Oi Tyttö Tule. Leo Kauppi. |
3068F Koster Valssi. Muistoja Suomenmaasta. Columbian orkesteri.
3069 Sjöman Anderson 1 ja 2 osa. Leo Kaupin laulama.
Muistojen Valssi. Klarinetti Polkka. Hannonikka soolo.
Venäläinen Kehtolaälu (Russian LuUaby). Babette. Aino^
Saaren laulama.
Musta Ratsu. Sinikellot Hannes Saaren laulama.
Vanhan Piian Valitus. Laulu Taiteilijoista. Hiski Salomaan
laulama.
3223E Mustalainen. Orvon Kyyneleet flahne|i. Saari, tenori.
3074 Hollolan Polkka. Hämärä Sotiisi. Viola Turpeinen ja J . Rosendahl.
3075 Soita Mustalainen, Soita! Kuutamoyö. Aino Saari, soprano.
3076 Pois SormetI Viivin Jenkka. Hannes Saari, tenori.
7006E Laulu Tulipunaisesta Kukasta. Lintuselle. Elli Siiokkaan laulama.
3018F Tyttöjen Vienti Sotiisi. Lyytin Polkka, Surut Pois, Harmonikka.
3013F Iloinen Meripoika. Kulkurin Masurkka. Hannes Saaren laulama.
301 OF Onnen Tyttö. Kevät Hanuri soolo.
3223E Mustalainen. Orvon Kyynel. Juho Koskelan laulama.
3023F Vihuri Polkka. Kaiho Valssi. Harmonikka.
3020 Pohjolais Polkka. Taikayö. Harmonikka ja kump.
3037F Mustalainen. Kehtolaulu. Orkesteri.
9032E Orpopojan Valssi. Kalle Aaltonen. Juho Koskelan laulama.
3048 Meripojan Hyvästijättö. Aamutunnelma.
7241E Reisupoika. Kulkurin Valssi. Juho •Koskelan laulama.
3041F Marjalammen Jussi. Härmän Häät Martti Similä.
3064P Raatajan Serenaadi. Sonja. Hannes Saaren laulama.
9003E Pikkunen Pcyka. Luttisjussi. J . Koskelan laulama
3008F Syystunnelma. Kuula. Yks' lauvantaki-ilta. O. Pyykkönen.
3036F Meripojan Heilat Hannes Saari.
3079F Talkoo Polkka, Honolulu. Leo Kauppi.
3080F Proletaarit Nou.skaa. Korven Raatajille. Hannes Saari.
3081F Emännät Piksekissä. Savonpiian Amerikkaan Tulo.
Ruotialaiaia levyjä
22063F Gud Vet, Vem Som Kysserna Nu Valssi. Bättre Ooh Bättro Dag
För Dag. E. Jahrlin soittama.
22052F Musik Mästaren Märch. John Erickson March. Soittok. soittama.
22028F En Morgan I s;cogan Vala. Hammarby Polkka. Lager ja Jahrl soit
ja Jahrl soittama.
22009F Släckta Fyrar Vals. Jazz Gossen Föx T r o t Hanuri fiöol
22066P Skepparhistorier Vals. Ga Och Lägg Dej Mamma Foxtrot Orkest
22073FKungl Kronobergs Regementets Parad Marsch,, Soittokunta.
Jos tilatessanne ei ole heti varastossa kaikkia tilaamianne levyjä, niin
muutaman päivän sisällä hankimme ja tilauksenne täytetään.
Tilaukset 4 dollaria ja yli lähetetään posti vapaasti, pienempiin pitää
olla 25 senttiä postirahaa mukana.
Vapauden asiamiesten huomioon otettava, kaikki Vapauden asia­miehet,
voivat Vapauteen annetuille takauksilla tilata levyjä ja heille
annetaan tavallinen asiamiesten hyvitys. Lähetyskustannuksissa on nou­datettava
yllä olevaa määritelmää.
VAPAUS MOeEAL BRAIH
Montreal, Que.
3070
3071
3Ö72
3073
1387 St Antoine St
Aleksandria oli, kuten Roomakin,
ristiinnaulittu herjaajana, on kuva j maallmankaupunki ja antiikin sIvl-V
muuttunut. Valtaanpäässyt kristinusko • tyksen keskus Sen akatemiassa opet-opettl
tosin, ettei silmää oUiit vaadit- tl kaunis Hypatia matematiikkaa, täh-tava
silmästä, että paha on kostettava I titiedettä Ja uusplatoonista filosofiaa,
hsrvällä. Mutta todellisuudessa riehui'
se itse tulella Ja miekalla. Ja se oli
viieläkin raakalaismaisempl kuin "pa­kanat".
Kun Sokratesta ja Jeesusta
edes kuulusteltiin oikeudes.sa, niin
murhasivat kristityt sen sijaan ilman
muuta esLTierklksi alek.sandrialaisen
opettajattaren Hypatlan herjaajana.
Hän suoritti m.m. merenkululle hyvin
tähdellisiä Hähtitleteellisiä laskel­mia
— siihen aikaan el vielä ollut mi­tään
kompassia. Aleksandriassa vallit­si
kuitcnidn muudan kirkkoisä, piispa
CyrUlus. Hän vainosi "kerettiläisiä",
tahtoo sanoa el-olkeauskoisia filosoo-feja,
pani toimeen juutalaisverllöylyjä
ja antoi kristittyjen munkkien valhe-tuomlolstuimeh
kivittää matematiikka-opettajatar
Hypatlan keskellä katua
ia repiä hänen ruumiinsa kappaleiksi
elävältä.
Arvon piispan luunikamia säilyte­tään
jalokivillä* somistetussa loistoar-kussa
Itävallassa, ja on se vielä nyt­kin
uskonnollisen palvelun kohteena.
Mutta Hypatlan kiintoiset kirjoitelmat
planeettien radoista "ovat kadonneet",
tahtoo sanoa: kristityt viranomaiset
ovat systemaattisesti tuhonneet ne.