1952-08-12-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T Ä T Ä vanan 5ä sanotaan, et-ämään ihmijej, totta;: siDä tinapaperit ko-minut hiki8enä~ ' E T E I L L X abamassa, pa. s t o r i t r i T e m oa sanomalehteen sa sanottiin nt tta vastaan Juj aä liolituulllnen sen sijaan, et. Ä Inan paljwj • • • A S T I A T ^ association Lon« patrullien rau-nisen nuorten ettelijoUtä stio-on ilmoittanut •an kaipaavat ua ja silmällä . , K u t e n tiede-aljon eneniinäa un mieliiä. g»ir!^!;ii!ata«aga;iamii»nä^ 41. viikko leikdftkäa irti ea issiin \ rakastavia fli. ikiloiden niiniä iän parhaiden 1 suomalaisia icsessa. Kalkit tulee olla siian mennessä, an kansallinen rvltaan arvlol-rehkää lahjoi- ;uttavianne te-ihettää vaatl- •ean sodan he-lesta. . n nen akunnassa toi' 'ire and Gas-kuutusliikkeen iken. ilmoittaa tusalalla päät-imä'osuuäcun-: Ja tapaturma^ I koko maata istl on se tol-a maakunnasta. Noin vuo-uskunnan ko^ hyväk^tiin sitä, että lilk-itukselta lupa 1 koko Cana-tiä on nyt to-lenet ovat täin sijoittaneet seita satojatu-l a in määrää-saatu kokoon, saatu toimin-maakunnissa lupa, mutta se maata kasittä-yväksyttiin a-sen virastossa i eikä vielä ole ehiä jokaiseen ta laskea kuosi a sijoituksista i sijoitusasteen a on käytetty ista tapaa, että semän pistettä le. siten, että see .yhtä pis-irheiluväki on oppalalsta ta-ivöstoUiton ur-itaman pisteen kkaan on vielä tä Kansainvä-. •a ei tunnusta )istelaskutapaa mukaan ei ole aan yksilöiden ;stä huolimat- ; ym. sanoma- Ijäytäntöön ippalaiscn pls-yhtä epäviial-j a kaiken « - Bstämmeedul-oisesti harras-illle kuin esi-iThdysvaltalal-haluavat, ias-pistettä. toi-taisl-: n'iokoon jänkkien afflr rheilun ktm-. navat päästä lestyksestä. Ja voidaan alna-itata pisteinä. ansainväUflö» ässä suhteessa ; virallisen las-oUa sellaisen, otettaisi ani-e l u a vaansl' astusta. jok» ,en joukkojen ferä. I^ntäti osaston tarkoituksena on opettaa äta balttavffl vuoden littaan tuhatkunta sanaa^ jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhu» leen jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on ^ se» että opis- ^^odella oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa ttavat sanat ja tekee sen lisäksi tarpeellisia hucnnioita sanojen Myt-nähden. Lausumiseen nähden on paras tehdä havaintoja ett^ä^ ten lausunnan suhteen sDlä erinäiset oppikirjat eiVät anna sima tarkoin yhdenmukaisia ohjeita, (^ikaa lausumaan, kirjoittamaan 'ja käyttdleinään noin kolme isa- ^rässä. Se el ole suuri urakka. Siihen tarvitaan ainaistaan hiukan -Ljnalaista sisua. i-fflife öan rtiake thenoselves under- -kia, ansalta (rahaa), saavuttaa <tu-joÖJhvariousvays. CpIiplkänmeiklos). arvioida Jne ijniseivz ondörstud in veirlos yels) " Biiset kykenevät tekemään Itsensä j j ^ y & s i eri tavoUla. people-sanalla taritoitetaan myös-n kansaa ja väkeä. Teonsanana se Biitsee kansoittamista Ja asutta- Istridn. Can-sana tarkoittaa mm: voida, i ata, kyetä, jaksaa, saattaa Jne. i .^jigjnme tässä pari esimerkkiä tä- I in sanan käytöstä: Yoii caii go. (Juu kän gou) Saat jnnä. It cannbt. be that old. (It kannot i ii ffliät ould) Se ei saata oUa niin : odia. I cannbt but laugh. (ai kännöt bat 4f) En voi muuta kuin nauraa — j _ En voi olla nauramatta. Make-sanaan nähden on pantava lerUlle, että sillä on varsta monta l rtoitusta, kuten esimerkilksi: tehdä, jlmistaa, laatia, hioda, laittaa, hank- Panemme tähän muutamia-esimeik-kejä tämän sanan käytöstä eri yhteyksissä: Make believe. (Meik bUUv) Uäco-teUa. Maike, money. (Meik moni) Tehdä (ansaita) rahaa. Make a speech. (Meik ä spiitz) Pitää puhe. She wiU .ma:ke a good wife. (Shli vii meik ä gud vaif) Hänestä tulee hyvä -vaimo. !Make up witta him. (Meik op vldh him) Tehdä sovinto hänen kanssaan. Our Maker (Aur Meiker) Luoja (meidän Luojamme). Mäkeshift (meikshift) Hätäketao (hätävara). Make-up. (Meiköp) Naamiointia Naisten kasvojen koristaminen. mke it a fuU dozen. (Meik It ä ful dozn) i»ane täysi tusina. Olkoon täysi tusina. Kirj. M. Arsenev Englantilaisten ja ameilfckalala-ttti öljystä Itäymän talsfelnn his-ioriassa, Jöka käsittää inelkeln ko-ko 20. vuosisadan ensimmäisen piioiiskon, erottuQ selvästi kaksi vaihetta. Ensimmätnen . ulottui toiseen maailmansotaan saakka, joUoin kehittyi taistelu yksityisistä öljyntiiotantoalaeista Englannin säUyttäessä asemansa johtavana öUyvaltana sikäli kuin oli kysymys VSA:n rajojen nttopoo- Idla olevien lähteiden hallussapidosta. Toisen maailmansodan jälkeen taistelu sai suuresti mnnttn-neen Inonteen. Nyttemmin sitä 'ei käydä vain yksityisistä öljyntuo-tantoalaelsta, - T a a n maaliman r öl-, Jyvärojen radikaalisesta uudelleen Jakamisesta Yhdysvaltojen ^duksl. Tämä seikka antaa englantilaisten ja ainerlkkalalsten "Väliselle tals-teldlfe röijystä ;erikoisen katkeran sävyn — siinä määrin katkeran, . että eräs osa Amerikan lehdistöä nlmlitää vtätä taistelua "pieneksi kylmäksi sodaksi". SEITSEnfAN JATTILXISTX 'Nykyään ovat kapitalistisen,maailman öUyrlkkaudet keskittyneet irilä-asiassa seitsemän ijättlläismäisen öl- Jy,trustta omistukseen.. Ne ovat viisi amerikkalaista yhtiötä: New Jerseyn standard Oiltvaroja runsaasti 3 mlljafdla dollaria),-Socony-Vacuum Oil OO; (yli miljardi), Kalifornian Standard O i l (1,2 miljardia), Gull Oli Corp. (1,3 miljardia) ja Texas Oil Ck>. (1.4 nUljardia dollaria)^ sekä edelleen - .englantllais-^iöUantUataeh ylhtiö -»oyal ^Dutcih-Shell (varat noin -175 miljoonaa puntaa) Ja Anglo-Ira-nian O i l C o . (Jonka varoja ynunärr KIITOS Sydämelliset kiitokset 3jstäville jotka niin runsasr lukuisina yllätitte minut täyttäessäni 50 vuotta elokuun 4 päivänä. Kiitos lahjasta, syömisistä ja juomisista, joita toitte tullessane. Kiitos myös säbkösanömaonnitte-lustaPort Arthurista. Kiitos kaikille jotka ottivat osaa, mutta eivät olleet tilaisuudessa läsnä . Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen, Kapuskasing L A U R I J O K I N EN Ontario KAKSI MESTAHITgOSTA • Leo Tolstoin Y L Ö S N O U S E M U S ROMAANI — 517 sivua — Hinta sid. $3.00 Leo Tolstotavanhuudenkauden mahtava romaani "Ylösnousemus", Joka ihnestyi V. 1899, on kertomus 1800-luvun Venäjästä ja sen kansasta. Kirjailija on>8iInä asettanut Vastakkata-kaksI tekijää. Ulkonaisen oikeuden saneleman Iata Ja 'jokaisen Ihmisen sisimmässä piilevän oikeudentunnon. Nämä voimat yhdistyvät Nehljudovlssa, ylimyksessä, Joka Joutuu oikeuden Istunnossa vastakkata Katjusan ^ kanssa. Katjusa dn orpo. UäUJudovto tadto kasvatti. Ja nuoruu-aessaah Nehljudthr on vietellyt hänet ja siten saattanut tIeUe, Joka on johtanut siveelliseen perikatoon. ^ Nehljudovln pitäisi nyt osallistua Katjusan tuomitsemiseen, mutta Mnen sisimpänsä notiseevastartataan; m he- , reäminen on niin voimakas Ja kertakaikktaen. että se vaatU lopul- V Usta tiUntekoa Ja sovltusttT A S U U R E N K E B T O J A N M E S T A R I T E O S • Daphne du Mäurier S E R K K U N I R A A K E L 459 sivua — Hinia sid $3.25 Daphne du Mauricrta — "Rebekan" maailmankuulun kirjoittajan \! -uudessa romaanissa on tapahtumlienkcskuksenft kahden serituk- Mn, Ambrosen ja Philipln, omistama englantllataen aatellsllnna, jokajnuutaman kuukauden ajan on kiihkeän Ja Järkyttävän rak- ^ ' J f O f^man näyttämö/^^^ on Raakel — outo, »hköisa. kiehtovan pcrsoonalltoen Itallalataen kreivitär. Joka saa- F^" Ambrosen Ja Philipin elämään salaperäisenä Ja kohtalokkaana, Jfolmen ihmisen ymjÄrUIe kiertyy vähitellen tatohimojen, ^»riitojen Ja epäilyksen noidankehä, kunnes Järkähtämätön rat-w « u saapuu kuin - ennaltamäärättynä. Tilatkaa osoitteella: VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED Box 69 e Sudbiiry, 'Ontario Eri mMm rtiitilll ja Iteliidnkl. Täkälätaen Vapaa Sana julkaisi tt. 3 pnä tauli&on eri maiden olympiakisoissa voittamista palldn-nolsta J a pisteistä Euroopassa käytännössä ollutta pistelaskutapaa noudattaen. Sen mukaan annetaan voitosta 7^ toisesta tilasta 5,: ^kolmaimesta 4, neljännestä 3, viidennestä 2 Ja kuudennesta tilasta 1: piste. Amerikka-, lataen pistelasku on: muuten saman-lataen paitsi sitä. että voitosta laske-taansen mukaan 10 pistettä.^ V . Taulukko on seuraavanlainen; Kulta- Hopea- Pronssi- Pist. mitalit mitalit mitalit tJSA N-lIitto Dnkari Ruotsi • Salksa ; Suomi Italia Ranska Englanti TfiAieks. Sveitsi Australia 39 23 15 12 6 8 5 7 2 6 20 29 11 13 7 3 9 6 1 3 6 2 15 17 liS 9 16 10 3 5 8 4 6 3 494 491 258 226.5 165.5 145 136.5 1355 111 S5.5 86 77 Japani 3 a 3 E.-Afrikka 2 4 1 Tanska - 2 1, 2 Angentilna 1 - 3 , l Norja ' 3 •'2; Hollanti Iran — 3 4 Jaanalka 2 3 Turkki 2 1 Romania 1 1 1 Belgia 2 1 Canada 1 1 Brasilia 1 — . 2 Puola 1 1 I Egypti — 1 Itävalta 1 1 Jugoslavia' — • 4 Korea . ,•—. .• 1 U.-Seelanti 1 2 Intia 1 1 Luxemburg 1 Chile — • Meksikko . 1 Lebanon 1 1 Portugali '• V 1 Uruguay : — 3 Trtaidad 2 67 61 52,5 52 45 44 40 33 31 ^ ^tHClsingissä, elokuun 6 pnä 1952; 6Öömf.iSeurä;) , /JEimatysblyintilatalset päättyiväji loisteliaaseen Grand Prix des Nati- 'on^ratsastuskilpalluun Helslngta •vihreitä stadionilla. Uljallten rät-sujen Ja taitavien hevosmiesten k l l - 28 R paylfcesti nelisen tuntia ja sitä seurasi 28 27 27 22 21 21 10 16.5 16 14 14 14. 12 11 10 8 8 rettävistä syistä on nykyään vaikea Ilmoittaa). Nämä monopoolit muodostavat y h - teisesti tytäryhtiöitä, jotka jättiläismäisen hämähäkinverkon tavoin kietoutuvat koko kapitalistisen maailman ympäri. Nitapä. on--Texas Oil Co :11a Ja Kalifornian Standard O i l - liUa yhteinen sivuliike nimellä Caltex Oli, Ja New Jerseyn standard Oil esiintyy useta yhdessä Socony-Va-cuumta kanssa niiden yhteisen sivuliikkeen Standard-iVacuum O i l Co:n. kautta. Nämä yhtiöt vuorostaan val- :vovat yhdessä Arabian-American O i l Co:a (Aramco), jolta on monoolisoi- -nut Saudi-Arabian öljyhtuotannon. Amerikkalaiset Ja englantilaiset monopoolit valvovat ' Indoneeslan, Burman, Colombian, Saudi-Arabian, iEgyiptta, Koweitin, Trinidadin ja Balh rein-saarten öljyntuotantoa kokonaisuudessaan, edelleen 99 prosenttia Venezuelan, 99 prosenttia Perun, 71,25 pros. Irakin öljyntuotannosta jne. Lähes 95 pros. koko ^kapitalistisen maailman öljyntuotannosta' on niiden valvonnassa. Mitä tulee Öljyn Jalostukseen, kuljetuksen ja myyntiin, on amerikkalaisilla Ja englantilaisilla trusteilla monopoliasema myös .näillä aloilla. Noin 90 prosenttia \ kapitalistisen maailman öljynpuhdistamolden kapasiteetista on Joko amerlläEalaisten tai ••• englaritilaisten yhtiöiden valvonnassa., öijynkuljetuksen suhteen on t i lanne sellainen, että ylii.70 pros. maa- Ilman tankkilaiyatoni^^0fi$A ^ kuuluu USAn javEngiaiiäi^yiitföille. N^ Jyjohdot, Jotka lilttkvät 'tuotantoalueet puhdistamoihin Ja< ]laivaussata-miin, kuuluvat lähes ic^ikki matait-tujen maiden yihtiöille.:.:iBamat yhtiöt hallitsevat ntyds niitä ^kauppajärjestöjä, joiden toimena on öljytuotteiden myynti. J X ^ T T I L Ä I S V O I T T O J A Oljy, Jota säälimättömästi riistet^rt työläiset takapajuisissa maissa pumppaavat maasta Ja Joka myydään korkeisiin ~ monopolduntoihta, tuottaa 'Amerikan ja Englannin öljymagnaa-teille satumaisia -voittoja, ^Amerikkalaisessa aikakauslehdessä' !World Petroleum Julkaistujen tietojen mukaan •nousi New Jerseyn Standard Oilta voitto (kun verot oli poistettu) vuonna 1950 , 408,2 miljoonaan dollariin. Socony-Vacuumta voitto oli 128,2 miljoonaa, Kalifornian Standard O i l in l£k>,8 miljoonaa, Texas Oil Co:n ,149 miljoonaa Ja Oulf Oil Corp:n 111,1 miljoonaa dollaria. Samana vuonna nousi Anglo-Iranlan Oil Co:n puhdas voitto 81 iniIJoo'naan puntaan. Suunnattomat voitot eivät ole a i noana syynä katkeraan taisteluun öl- JyslÄ. TäydeUä syyllä 'verrataan öljyä -vereen jokaisen taloudelKsestI kehittyneen maan talousjärjestelmässä; Sitä . käytetään yhä 'suuremmassa määrin teollisuudessa, /llikehteessä ja maanviljelyksessä. Se on välttämätöntä autoliikenteeUe, llmaUulle, laivastolle ja rautateille. Naftasta valmistetut voiteluöljyt ovat korvaamaton apuatae monille teollisuudenhaaroille. Ja nafta on raaka-atae, josta •valmistetaan s u p i Joukko -mitä tärkeimpiä kemiallisia tuotteita; Ja vihdota on tunnettua^ mikä merkitys -öljyllä on' nykyaikaisessa sodassa/ Joka on vmoottori6n sotaa". Amerikkalais-englantilaisten Imperialistien sodairvalmistelusuimnitel-mat edellyttävät öljyntuotatmon huomattavaa lisäystä. Tämä selittää myös sen, että öljynttiotanto on-niitä harvoja teolUsuMenhaaroJa kapitalistisissa maissa, jotka - laajenevat vuosi - vuodelta. Vuosina : 1938-^1 nousi öljyntuotanto 239,7-miljoonasta tonnista 543,5 miljoonaan tonniin, ts. yli kaksinkertaisesti. d L J Y T A I S T E L U ENGLANNIN J A USA:n,VXLILLX Näiden tosiasiata poibjalla on helppo todeta, että amerikkalaismonopo- Ita V perustaminen öljyntuotannon Ja -jakelun alalla merkitsisi sitä. että Amerikan Imperiallsniin käsito annettaisiin voimakkain' 'ase muiden kapitalistisen maailman maiden painostamiseen, Jbtka eivät voi tulla toimeen ilman öljyä; Tämä on yksi tiurkeimmistä syistä. Jonka vuoksi englantilaiset Ja amerikkalaiset taistelevat öljystä. . Ennen toista, maailmansotaa <USAn Ja Englannin öljyomistukset olivat seuraavanlaiset. Englanti kontrolloi yli 60 prosenttia Lähi- Ja Keski-Idän maiden ja Indoneeslan tuotatmosta Ja ; puolta Etelä-Amerikan tuotannosta. Amerikkalaisten öljy-ybtiöiden tol-mtatapiiri Yhdysvaltojen ulkopuolella rajoittui pääasiassa Etelät Amerikan maihin, Joisffii ne kontrolloivat lähes 50 pros. tuotannosta. L ä h i - ja Keski-Idässä niiden osuus:oli noin 13 pros. Ja kapitalistisen m'äail-man, muilla öljyä tuottavilla alueilla (Romaniaa lukuunottamatta) > vielä vähemniän., . ^ '' Jo,^toisen mäailöiänsödttn alkahä" rylitylvät amerikkalaiset öljy-yhtiöt suurisuuntaiseen hyökkäykseen Englannin öljyasemia -yastaan,: Ja sodanjälkeisenä aikana .tämä' hyökkäys on kiihtynyt. ,Sen pä^yttämölnä olivat ensinnäkin Etelä-Amerikan maat/ Jotka tuottavat 49 ;pros. USAn ulkopuolisen kapitalistisen maailman öljystä; Ja toiseksi Lähi-^ - Ja. Keskl-Idän maäi Jotka tuottavat 44 pros. Laajentamalla vanhoja Ja Ihankklmalla uusia toimilupia Etelä-Amerikassa — erikoisesti tärkeimmissä' sikäläisissä öli jyntuottajamaissa Venezuelassa ja Colombiassa — tekivät' Yh<^svallat jo sodan aikana lopun englantilaisten öljymonopolien hegemoniasta tällä alueella. ,:^ykyään Englanti valvoo kokcmai-suudessaan. tuotantoa .vain OEIquado-rissa ja Trinidadissa; Jotka eivät ole suuria öljyn ; tuottajia. Kalkissa muissa m a i s s a hallitsevat amerikkalaiset öljy-yhtiöt. Petroleum Alma-nacln ilmoituksen mukaan kuului vuoden 1945 alussa 72,3 pros, kaikista Etelä-Amerikan tunnetuista öljyvaroista jUSA:lle - Englannta saadessa i tyytyä vain 25,3 prosenttiin. VIIMEISET ASEMAT Amerlkkalalsefmonopblit ponnistelevat työntääkseen englantilaiset kilpailijat Dois viimeisistäkin asemistaan tällä alueella. Tallota käytetään laajalti JhyväksI niitä-^ristiriitoja, jöli ta On ^lemassa Englannin j a Eteiä- Amerlkah eri maiden välillä, jotka vaativat Itselleen määrättyjä Englannin siirtomaita, /Siten esimerkiksi XSuatemala vaatii BrfttUäiitä Hondu: rasia, kun taas . Venezuela faahuia Brittiläistä Guayanaa ja Trinidadia; K u n Englanti kieltäytyy suostumasta häihin vaatimuksiin, rajoittavat ete- ^-amerikkalälsten maiden hallitukset—- eluSAnulkömtalst^rlöh tietämättä - - ertgläntllalät^ ryhtlöidön toimivaltaa alueillaan. lyhyt mutta vaikuttava SIV olympIa-klä} j£n päättäjäistilaisuus 70.000 kat-seulan läsnäollessa. Sää oU kerrassaan ja kerrankin loistava, kun 69 kaMakunnan liput saapuivat Vilnäel- 8ehV;;kerran stadionille — Finlandia-maresin fahdisMf : ^ o k o yleliuth^ Viikon ajan oU suomalaisyleisö turhaan saanut odottaa tilaisuutta k a jauttaa iMaamme-laulim Ja .nyt s i i - Ihenatmettita vallan kaksi tilaisuutta,: .-ensta Krelkka-Btkomi-Australia t f l ö ^ Ja lopuksi kun 6uom6n lippu oU •viimeisenä ihäipymäsää pois ^tadlo-nilta. , ^Halkea tunne täytti moneh rinnan kultamitalimies Kurt 'Wirekisen -kan-^ t a ^ sinivalkoisia Värejä kisojen päättymisen meAlksl. ^Urtiellevan suomen jopa pari sukupolvea eläh-ds^ tämä suuri toive — omatolympia-i laiset — olivat tarjonneet rleinulllsia tietklä Ja Jatkuvaa juHlatunhehnaa aivan - ylitsepursuvasti. - Vtiosikym-meniä kestäneet henkiset, fyysiUlset j a 'äineelitsei ponnistukset huipentuivat rkoko -kuniiiakkäan oiympiahisto-rlah ihäikälsevimpiitt kisoiMn niin u r . hieUUllIsesti kuin myös Järjestelyjen, sä puolesta. Kitojen päättäjäisjuhla oli tavallaan -verratta-vissa ^tllannol-dun kansälUssankarin "viimaiseen matkaan":. emmb enää koskaan näe rakkaaksi'käynytpä (hahmoa;.. : .Koka voltti? Olympialaisissahan el viräilisesti lasketa eri maiden Saamia pisteitä — päinvastoin Kansainväli-; nen Olympiakomitea on Jyrkästi tu»> mitsevinaan sellaisen menettelyn: seuf Ja parooni Coidiertta mukaan o-lympiakilpa on vain yksilöiden, ei maiden välistä. Slltö huolimatta ei maailmassa löydy sitä sanomatditeä. missä ei kohta ensi lajista alkaen Tiistaina, el^uun 12 p.—Tixra;day,^i olisi) julkaistu kansojen välistä pistetaulukkoa. Laskutavoissa on ollut ^pieniä erovaIsU\iksla. riippuen mm.' \siltä,' onko joukkuetulokset otettu liuomioon voimistelussa. Ankarin "maaottelu" käytiin odotusten mu-ikalsestl "kahden suurieh" (lUSAn J a 'USSRn) välillä Ja loppusensukseksl jäi. että amerikkalaiset löivät venäläiset muutamalla pisteellä kokonais-luktijen ollessa 490 :n vätträllia. TÖ- •AfAUtf.yUm 'oli 7Vui£rnlÖn.-«'kbU 'maähen vUnkarin" hxuja ryntäys •lEolniänn^ksi Ja "suhteellisesti laskien .yiiyolnialsesti. .paras -kansakunnallinen esitys X V olympialaisissa. Pustan serkuilla oli voimaa ja kuntoa! hyvinrlaajalla rintamalla, sillä ,ihel- Uäh.258 pistettään keräytyivät miek-^ kailussa, ampumisessa, melonnassa,' nykyaikaisessa 5-ottelus8a, ipainissa, uinnissa, voimistelussa Ja yleisurheilussa. suomi sai yhtä monta — 6 — kulta-ih'italla kuin Lontoossafkin, lisäksi 3 hopeaa ja 9 pronssia. Pisteissä se sijoittui 6 :k8l, joka on Sentään jota-* kin 69:n kahsah 'kilpailussa. /IlmeiS' tä kttltehkin ön, että kotiyleisön läsnäolo' ei innostanut suomalaisia " y - Uttänaääh itseään", vaan plketomJn-kin kävi liiaksi poikien hermöUIe.' Vain kadDBUormmfentä^^e^ heilijasta esim. ^ saavutti paremman tuloksen kuta vallntakirpalussa,:muuj tamien taas romahtaessa valtavasti-kin: Leppänen keihäässä 6 metriä, «uutoniemi .kiekossa 4 m, (Lusenlus esteissä 26:8ekimtia, Ralmetoja ^ u - ' karis8a;4m jne. Pettymyksissä ei Suomi suinlcaan nauttinut mitään monopolia, sillä j o bin posteja «alvat monet niuutkin maat'^ vastaanottaa poikiensa 'suorituksista.. IRuotsta kultamiehet y-leisurheilussa rajottuivat 1 :een kävelijä (Mikaelssonin ansiosta saatuun;. 'Norjan kultamitalitoivo motikarin JStrandli (epäonnistui täydellisesti; Saksan juoksijat fiohade,I<ueg'; Ocih-row yjn. eivät venyneet'tarpeeksi pitkälle: muutamat englantilaiset Juoksijat yllättivät; hyvillä suorituksillaan mutta'nun.Banniaterta ja iPe-ters'n kultamltaUt jäivät itulematta^ Japanta uimarit Ja manatoonarit saivat tunmistaamuur^paremmikseen Jne. 'Melko vaikeata on sillota monen 'Ollut luhduttautua parooni Coubertto kuuluilla sänoUIa "tOrketatä ei ole voittaa vaan taistella toyvin."^ :-Odottattmiontaoli:kisöJen järjestäjille 'pääaylippujen : osittainen ; m y y mättömyys ulkomailla. <Mm. ameri' kassa se todennäköisesti Johtui siitä, ettet; myyntledustusta oltu .Itiovutet-tu jonkun sUuren American Express sta. Pan tAmerlcan AIrvaysto Inu, tehtäväksi. Joilla olisi ollut laajempji j a t^okkaampi kosketus suureen y-lelsöön. iNyt amerikkalaisilla ei o l lut kuin korketataan pieni aavistus, että Suomessa pidetään olympialaiset — mitään ns. suurta innostusta el kisojamme kohtaan varmaankaan saatu siellä syntymään. Armi Kuuselasta tiesivät kaikki, olympialaisista vain muutamat— paitsi vastakisojen aikana, jollöta: se turistien saamisekr sl oli myöhäistä. Myöskta kävi niin ikävästi, että muutamissa maissa re räät ali-agentit palauttivat Myymättä Jääneet liput va6tä kllpäUujen pää. tyttyä. Täten «sim. Stadionilla lolMi' päivittäin n. 500 tyhjää palkkaa. Jotka kotimaan yleisö olisi mielellään täyttänyt. : Ensi rkesän^ >kyllä ennustan Suomeen sitä matkailijapaljoutta, joka tänä suvena jäi saapumatta. VGpod vriUIn" teh» on valtava ja sitä Suomi sai nyt runsain mitoin. lUlkomaalai-set totesivat ( j a kertovat naapureilleen), että i) Suomi on vapaa eikä rautaverhoon kiedottu maa, 2) tääl-lä kohdellaan, jopa palvotaan ulkomaalaisia erlnoihäiseUa tavalla, 3) (Helsingissä Ja muualla Suomessa dn silmiä hivelevää, luonnon y.m, kau-, sneutta (silloin itun el sada!) ja 4) el täältä niin hirvittävän kallista olekaan. Esim;, amerikkalaiset lehtimie-i het Ja urheilijat tulevat vannaan mainosfähiaah BUomea tbhökkaasti —' ija yksi etelä-(ifrikkalainen iperhe ,on ijo tilannut huoneet rAilIangon hotel-, hista 2 viikon oleskelua varten ensi keiiänäl Lopetettakoon tämä "ennätysjuttu", 'toteamaUa, että; miehet rikkoivat o-lymplaennätyks^ t,.-^ montakin kertaa, 17 lajissa, naiset 7:88ä. Lisäksi miehet noteerasivat 4 uutta »maali-, manennäty8tä:-7 samoinkuin tytöt ja rouvatkin. Xisäksi on muistettava, että eri maiden ennätyksiä myös paranneltiin tukuttain. Olympla-Halonen. vn«l«lrifcl.r^ ::8Iirtolaisuu8 Suomesta on k e ^ lopputm' mennessä vähen.* tynytvlimavuoden vastaavaani aikaan verrattuna, Umoltettitay&äcettäta Ti-^ lastptlisesta päätolmistosta. Viime Vtiödön alkupuoliskon'aikana öllsiir-tblaisla VidO "henkeä, kun vastaava' luku tänä vuonna oli 3.359. tehden vähennyt siis 54.' ; Tammikuussa nousi rslirtolaisten l u kusuunnilleen: samaan määrään kun viime viröhna.hehnlHmaaliskuiissa se oli puolet viimevuotisesta ja huhti-. touko- ja kesäkuussa se jäi alle kol-männeksen.'^ Eniten oU siirtolaisia Vaasan läänistä, ntanittäta Oli. Uudeltamaalta oli .634. Turun Ja Porin läänistä 473. Oulun läänistä 333 ja Lapin läänistä 314. Vähimmin taas oli siirtolaisia lillldcelin läänistä, 28. Ja Ahvenanmaatta 71. > Siirtolaisten luku on pienentynyt ikaikistallääneistä. Buhteel-tisesti suurbnmat jvähennyicset ovat tapahtuneet Hämeen. Vaasan Ja Oulun 'läänistfi, pienimmät taas Ahvenanmaalta sekä Lapin ja Kuopion läöhistö. ''-Siirtblaistenklelistihteissa on todettavissa - siirtolaisuuden suhteellinen liiääntymtaen suomenkielisen kansanaineksen kesken. Siirtolaisista oli n i mittäin suomenkielisiä 81% ja ruotsinkielisiä 10%, vihne vuonna oli suomenkielisiä 71% ja ruotsinkielisiä 29%. • ' 'Määrämaana :on sihtolaisten :ke8-' tälna hiiden maaliman^n^ftiiMen ^ / , , ^ \ lometri»'juoksuasa/Selvitfiyäan^nuii-*; i - . ; ''J lutsta;2 ^mlh. j a islä/sekiMb. >EsV; ^^' < •«ala^nef;^^^ lataen iMarcel Hansehne 'saaiutti s a ^ j . - ken suosltuiinmass^afiemaEsa-Sm < t - .Mt^ johon on paästa ottanut j3,102 henkeä^ eU 65%:. Caziailaan.menU(li^<mJ$di:^ ja Pohjöls-Amerikan. Yhdys^ltbihhi' •;137.B'^^|j^'säiS^^ mm mm LAKIMIEHET — AaiANAIMAT NOTABIOT' Bruce William8, Q.C/ V ' Rotiert ^Gordon Price, , B J u \ ' 62B Ckivenunent Boad>W^ KIrkland Lake ' .'-.Ontaste :;;.;-,;;c^';i'S#.'>;;>"» m» LapamäfokapdBlldja ^ e Tehokulapamatoläfiiufi^'j(>tevd nauttia Ibnan paairtoamlBEft^aot^^ tamatta nlostooiafiUcelta. , Uusi hiata ^S0'1p»ttiib ^bstltllauks^Qt jnioxifekan VUpym&ttft,\ KAKI VBABmCS , , pomsLiN ö-6sn ' y \t«l iSathleett St. V9, / "^tmkrf i m ON KESÄ, iMÖTTA . , ^ ^ jQULi! lÄflEsm mpBM Vierailkaa eitsi jouluna erikoisesti ^Järjestetyllä \ Joulutunnelman saatte heti laiturille astuessanne fn'' laivassa on erikoinen juhlatunnelma kaik!kihe>köri^^ sineen, syömisineen, lauluineen ja ohjelmineen.' /\ Irlanti Espanja ' Fillppihilt Bulgaria Venezuela Pakistan Kuuba ^ Liberia Bahan/a KreOlta Singapore 1 l 1 6 5 5 4.5 4 3 3 1 2 2 1 Stallnlrnidin fäbkörolma-laitoksen rafcennostdihln •Mb&liyr:. myös.. maantertfen jralttntamlnen Volfso va- 'semmalle rannalle^ Kmu- ' näbääan «iefcanlMitiu ^tnaantletyfttä. KaVaDtUtt y . Noskav. LiijUle se otti .Muistattehan hyvät lukijat kokemuksesta, miten lujille otti, kun äiti Joskus varhaliBimpina elinvuosinamme ahtoi yllemme puhtaan vaatekap. paieen Ja teroitti käyttäytymään oikein sievästi kun oU turossa huomattavia^ Vieraita. Ja me yrltUnme Ja yritimme ja ''niiasimme j a ' pokkasimme Icäunilstl emmekä, kaataneet me- 4hUlakia esiUInallemme emmekä nipis. täneet vieraiden lap&ia, vaan annoimme pariiaat leikkikalumme. Olimme niin kilttejä, että olimme aivan pakahtua kunnes saimme salaa tuolin takana annetuksi vapauttavan muk-sUh veljelle tai sisarelle pelkästä hyvän käytöksen yUJäämästä. iPääkaupunkilataen 'kisayleisö on itainnut viime viikkotaa kokea hiu-; ikan samanlaistakiltteyden; palcah-' duttavutttta ollakseen pilaamatta; perheen mataetta'huomattavien, vie-: raiden vDBiitillä. Lujille se on ottanut,; kun tuntee vakiinttmeen -p|Ulkaupun-ikilaisen elämämenon kaduilla, kaupoissa, raitiovaunuissa Ja yleisönjuh-; lissa. tliissä ei ole tarvinnut teeskennellä, "kun on oleiltu oman väen; parissa, kuka siinä nyt' uskoo toisensa kiltteyden kuitenkaan. Toista on 'kun talossa on tärkeitä vieraita, j a ; :ylle on pantu pUhdas essu j a annettu-monet varoitukset... Oltiinpa -tässä Jo aivan pakahtua omaan vieraskiltteyteemme, (MUtta tulipa kiltteyden lUkapainetta, Tuli tämä Armi Amerikoista Juuri sopivilleen ja vapautti-pää^tqiunkilaise^kU savieraskiltteydestä Uian supisuo" malaiseen kyynärpääp9litiikkaan ja kansalliseen suukopuun ja pieneen tappelunnujakkaankin viimeisen o- ^ympiasunnuntain päätepisteeksi. Sillä tottakai ..jc«alnen klltl9ydes8ään kangistunut pääkaupunkilainen l i a - lusl näihdä vaaleanpunaisen pitsipu-vunkantajineon, tämän historiallisen; tapahtuman, joka Jätti olympialaiset varjoon Ja avasi Jälleen-ovet kotoiselle suomalaiselle, minä ittmentaliteetiUe. Lujille se otti, se kiltteyden Ja'hy-vän -käytöksen .vierasnäytös.-'Mutta tulipas vihdoin viimein loppu sillekin koettelemukselle! — Tcssa, V . S., Helsinki. ® RUOTSIN AMERIKAN LINJAA moottorilaiva .1 < tr Sföckliölm LÄHTEE rr Haiifaxjsta jouiukuunvllpi^lllSl rt r ALHAISIMMAT LIPPUJEN HINNAT TILATKAA PAIKKANNE AJOISSA! X F. O, B O X 69 TRAVEL AGENCY SUDBURY, ONTARIO Aina tervetdtdn lahja Sttomessa on TYPE F A $10.75 4 paunaa kahvia; 2 paunaa riisiä; 2 pakettia kuivattuja seka-hedelmiä; 1 pauna luumuja; 4 - - ' 4 -unssin .pakettia makeata suklaata; ^ p a u n a a : Bakerta kaakaota; 2 pakettia savukkeita; 1 pari Nylon-sukkia, vain- No. 10 Kofconalsp. 14 paun. TYPE FB $7.75 4paunaa kahvia 2 paunaa vulfc, riisiä 1 palkettl kuivattuja hedelmiä l pauna kulv. luumuja V4i utiala f^nelia i -Kokonaispaino J l pauna» Valittavaksenne kolmepa-kettia, joissaön ,',väjiissa . j ; olevia tavaroita:.hedel|hiä,'^ kahvia, kaakaota,' savukkeita ja nylon^tikkia::' Nopeatiedöitiis... pikaiom'pB:''^'' rilletolmitus varastosta tn6mi,f,A,r, takana. Tulli kuuluu ^Untaan. ' Parhata vallkohna ruokatavaroita. Vakuumlpakkaua pelti-kannuissa. T e r ^ s v y t t t t e i n ^" pahvilaatikko. Säästää -alkaa o s t o ^ ja postittamisessa, ' delltaen lähetyfikontrdllL; TBÄL' '3 takaa laaäun ja pdrilletobiU- •', tuksen. , , v , „ , , ,7 i VII»' '."'"t -v-C' m TYPE T C $5-98 4 Paunaa KAHVIA Kokonaispaino 7 paunaa 560 Suömeäia USA:n , Ybdysvaltata • - uuden siirtolaisuus, lain mukaan ^-päästetään Suomesta Vhdysvaltolhta ainoastaan 666 siirtolaista tuodessa. — Ensimmäinen nikkeliraha times) tehtiin Sveitsissä 1880. Matkustakaa Suomeen" ''6ää8tämiskauten%"/-OSfP8. HOLMISSA, tai STICSQOL-MIS8A. Hyviä hyttejä 4aa^, tavana elok.a4 ]aivavuoimtti< alkaen. Sisältö Ja hinnat voivat muuttua Tilatkaa pakdUnne TXKHMi ikhlmmäKä asiamieheltä htl SWEDISH AMERICAN LI^E 1255 Phillips 8q. I 410 M a U 81. I Unioit Bank Buiff. Monttval 2, Oue. 1 Whwlpcr, Man. |. CalSaiy, Aita.^ ' 71 VpperWa(er8t,^Ha1IfaxN.8. \ irll ' ii iit
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 12, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-08-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520812 |
Description
Title | 1952-08-12-03 |
OCR text |
T Ä T Ä
vanan
5ä sanotaan, et-ämään
ihmijej,
totta;: siDä
tinapaperit ko-minut
hiki8enä~
' E T E I L L X
abamassa, pa.
s t o r i t r i T e m oa
sanomalehteen
sa sanottiin nt
tta vastaan Juj
aä liolituulllnen
sen sijaan, et.
Ä Inan paljwj
• • •
A S T I A T ^
association Lon«
patrullien rau-nisen
nuorten
ettelijoUtä stio-on
ilmoittanut
•an kaipaavat
ua ja silmällä
. , K u t e n tiede-aljon
eneniinäa
un mieliiä.
g»ir!^!;ii!ata«aga;iamii»nä^
41. viikko leikdftkäa irti
ea
issiin \
rakastavia fli.
ikiloiden niiniä
iän parhaiden
1 suomalaisia
icsessa. Kalkit
tulee olla siian
mennessä,
an kansallinen
rvltaan arvlol-rehkää
lahjoi-
;uttavianne te-ihettää
vaatl-
•ean sodan he-lesta.
.
n
nen
akunnassa toi'
'ire and Gas-kuutusliikkeen
iken. ilmoittaa
tusalalla päät-imä'osuuäcun-:
Ja tapaturma^
I koko maata
istl on se tol-a
maakunnasta.
Noin vuo-uskunnan
ko^
hyväk^tiin
sitä, että lilk-itukselta
lupa
1 koko Cana-tiä
on nyt to-lenet
ovat täin
sijoittaneet
seita satojatu-l
a in määrää-saatu
kokoon,
saatu toimin-maakunnissa
lupa, mutta se
maata kasittä-yväksyttiin
a-sen
virastossa
i eikä vielä ole
ehiä jokaiseen
ta laskea kuosi
a sijoituksista
i sijoitusasteen
a on käytetty
ista tapaa, että
semän pistettä
le. siten, että
see .yhtä pis-irheiluväki
on
oppalalsta ta-ivöstoUiton
ur-itaman
pisteen
kkaan on vielä
tä Kansainvä-.
•a ei tunnusta
)istelaskutapaa
mukaan ei ole
aan yksilöiden
;stä huolimat-
; ym. sanoma-
Ijäytäntöön
ippalaiscn pls-yhtä
epäviial-j
a kaiken « -
Bstämmeedul-oisesti
harras-illle
kuin esi-iThdysvaltalal-haluavat,
ias-pistettä.
toi-taisl-:
n'iokoon
jänkkien afflr
rheilun ktm-.
navat päästä
lestyksestä. Ja
voidaan alna-itata
pisteinä.
ansainväUflö»
ässä suhteessa ;
virallisen las-oUa
sellaisen,
otettaisi ani-e
l u a vaansl'
astusta. jok»
,en joukkojen
ferä.
I^ntäti osaston tarkoituksena on opettaa äta balttavffl vuoden
littaan tuhatkunta sanaa^ jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhu»
leen jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on ^ se» että opis-
^^odella oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
ttavat sanat ja tekee sen lisäksi tarpeellisia hucnnioita sanojen Myt-nähden.
Lausumiseen nähden on paras tehdä havaintoja ett^ä^
ten lausunnan suhteen sDlä erinäiset oppikirjat eiVät anna sima
tarkoin yhdenmukaisia ohjeita,
(^ikaa lausumaan, kirjoittamaan 'ja käyttdleinään noin kolme isa-
^rässä. Se el ole suuri urakka. Siihen tarvitaan ainaistaan hiukan
-Ljnalaista sisua.
i-fflife öan rtiake thenoselves under- -kia, ansalta (rahaa), saavuttaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-12-03