Vapaus, August 5, 1961

              K; NYSTRÖM JOHTAA
tULfl 10-OTTELUSSA
. JBähfumnHnna. — Hämeenlinnan
Kaurialan urheilukentällä alkoivat
Iftuai^tafaia TULn 10-ottelu- ja nais­ten
Srottslumestaruuskilpailut, joissa
varsinkin miesten lO-ottelussa oli
miesrunsautta. Ensimmäisen päivän
Jälkeen johtaa kilpaUua Someron
Voiman Kauko Nyström 3.169 pis­teellä,
joka on suurin piirtein sama
kuin^änen saavuttaessaan TULn en-afttyksen
pari vuotta sitteji. Toisena
von ensimmäisenä päivänä Puotinky-län
Valtin Risto Stärast vain 13 pis_
tettä; Nyströmiä jäljessä. Naisten 5-
ottelua johtaa Vaasan Toverien Aila
Ilmarinen 1.909 pisteellä, mutta hä­nen
tiiyiissä tuntumassaan ovat Kan­gasalan
Voiton Terttu Lehtinen Ja
Toijalan Valppaan Arja Aaltonen.
' Tuloksia:
Miesten 10-ottelu ensimmäisöl päi­vän
jälkeen: 1) Kauko Nyström So>
meron . Voima 3169 pist.; 2) Risto
StarastPuotinkylän Valtti 8,156; 3)
Taisto Kähönen Euran Raiku 2,990;
4) Into Turvanen Lopen Urheilijat
2,981.
Naisten S-ottelu ensimmäisen Päi­vän
jälkoen: 1) 'Alla Umarl&ra
san Toverit 1,909 pist.; 2) Terttu
Lehtinen Kangasalan Voitto 1340;
3) Arja Aaltonen Toijalan Valpas 1,.
815; 4) Aino Toivonen Pailianon
Ponteva 1,793. .
Sunnuntaina kilpailut jatkuivat
miesten 10-ottelun j a naisten 5-ot-telun
sekä miesten maratonin mer­keissä.
Juhani Järvinen
Ruotsiin
nelsinkt. Äskettäin kerrottiin
/eräässä sanotnalehtluutisessa, etitä
TUL:n kuuluisa pikaluistelija Juha.
ni Järvinen muuttaa asumaan Ruot­siin
saadakseen paremmat kilpailu,
mahdollisuudet.
Kun Järviseltä itseltään tiedustel­tiin
asiaa vastasi hän. eftcA siitä vie-;
lä kannattanut puhua, mutta "aika
tulee näyttämään mitä tapahtuu".
Bulgaria korjasi
seitsemän Batltanin
mestaruutta
Sofia. — Äskettäin pidetyissä va-
-paapainln Balkanin mestaruuskilpai­luissa
menestyivät bulgarialaiset
; erinomaisesti. Kilpailut pidettiin Ju­goslaviassa.
Bulgaria sai seitsemän mestaruut-ita
ja vain höyhensarjassa joutui bul-
Igarialaineh; tyytyt|i|^- kolmanteen
^'sijaan.
: i: Joukkuekilpailussa Bulgaria sai 46
ipistettä, Jugoslavia 35; Romania 34
ÄJa Kreikka 29 pistettä.
Neuvostoliiton Bilski
kalvaa maailmaiiiiieAstu^ .
Toiino. — Täällä suoritettavissa
miekkailun MM^-klsoIssa voltti, kal­van
henkilökohtaisen' mestaruuden
N-llitoi!i J- imkii Sblskin piti suorit-,
taa utisfntaorbtelti Puolan OchiraiL
kanssa', ; jolla oli sama pistemäärä.
Kolmannen ja neljäimen sijan .-sal­vat
myös puolalaiset. .
Sekä Rilsklllä että OchlraUa oU
5 voittoa Ja lEaksI h&vKtä. •
{(uulumisia
Taisto Laitinen ja
Timo Kosbda 43€
HelsinkL — Viialan Virin kansaL
lisissä yleisurhelhikllpalltiissa saa­vuttivat
r Taisto Laltineii ja Timo
KosKtela sateen pehmittämällä • suori­tuspaikalla
seivähypyssä .tuloksen
436.
Kummallakin oli yksi hyvft yritys
441 :stä, mutta se korkeus Jät kui­tenkin
vielä sawvuttwnatta.
Rauhanpfknfjtld
Peaee Aidiissa
Britisli Colnmbiassa
Vancouver. — Surreyn rauhan­komitea
järjestää basketttpikneldn
Peac€ Arch Parkiin sunnuntaiksi,
elokuun 20 pkrf. Piknekki alkaa
kello 1 ip.
Samaan . aikaan kerätään nimiä
"Radiation Hazard"-anomuksen al­le.
Puhujia on pyydetty eri järjes­töistä
ja myöskin Yhdysvalloista
Washingtonin valtiosta.
Tilaisuudessa esitetään soittoa,
lauluja ja tansseja. Niinikään nuo-elril
on järjestetty leikkejä.
Rauhankomitea kehoittaa hankki­maan
oman kyytinsä, pakkaamaan
eväskofinsa ja saapumaan ajoissa
tähän Surreyn rauhankomitean jär­jestämään
tilaisuuteen;
Tihtkaa VaDaos!
On mieUyttÄvä
ja hauska matkustaa
merellä,....
Suositulla '
5^BAT0RY
canadalaisista satamista
suoraan
KÖÖPENHAi4H4MN
mistä on hyvät yhteydet
kaikkialle SUOMEEN
10% ALENNUS
sääslökauden kulkuvuoroissa
MONTREALISTA
Syyskuun 8, lokakuun 6 ja marraskuun 7 päivänä.
Tehkää paikkatilauksenne NYT JOULUHUVIMATKAAN
QUEBECISTA — Joulukuun 5 pnä
Paluumatka millä Ihijalla tahansa tai lentämällä..
O
Saadaksenne tietoja tai lalvapaikkoja tie-
, dustelkaa paikalliselta asiamieheltänne tai
GDYNIA AMERICA UNE
Pickford & Black Limited — General Agents
?20 Bay Street, Toronto 1, Ontario
Peit Aiihur. — Anomus v. 1«62
suurjuhlain toimeenpanosta ja pai­kasta
hyväksyttiin viime tiistai­na
pidetyssä CSJ:n osaston kokouk­sessa
seuraavasti:
CSJ:n Port Arthurin osasto. Kai­ku-
kuorossa ja v. ja u. seurassa
Isku, sekä CSJ:n länsi-Ontarion a
lueto^ikunnassa on ollut keskus-leluja
«nsi vuoima toimeenpaota-vain
yhteisten . liitto-, laulu- ja
soittqjublien. paikasta.' Näiden kes­kustelujen
tuloksena tämä Port
Arthurin osaston yleinen jäsenko­kous
(elok. i pnä) päättää esittää
anomuksensa' saada' järjestet@j^äk-seen
ensi kesänä kuudennen' ylitei-sen
suurjuhlan yhdessä CSJ:n ja
SCAULui yhteisen kansallisen juh-lakomilean
kanssa. ^ ^
Port Arthurin osaston ja län-
«i-Ontarion alueen puolesta toivo­tamme
menestystä nyt Sudburyssa
pidettävälle viidennelle yhteiselle
-suurjuhlalle ja kuultuamme ja näh­tyymme
KaikU:kuoron ohjelma-esi-tykset
ja nähtyämme urheiluvoi-
-miemme esitykset Iskun ja Elon
viime sunnuntaina pidetyissä pik-ku-
suurjuhlassa täällä ^ Iskun puis­tossa
me onnittelemme heidän an-inoksena
entistä korkeampaa tasoa
suurjuhlain yleisön kulttuuritason
nostamiseksi.
Lausumme myöskih ensi kesän
«urjuhlan t^rvetu i leeksi Port Ar-thuriin!
Toivomme niiden valmis­tamisessa
yhä laajempaa yhteistoi­mintaa
kansalaistemme musikaalis­ten
ja urheiluvoimien taholta ja
iktdtbjuritoimintaan kiinnostunei­den
puolelta yleensä.
Tämän tehtävän entistään pa­remmalle
toteuttamiselle välttä­mättömänä
«saston kokous velvoit­taa
johtokunnan heti järjestämään
tarpeelliset korjaus- ja uudistus­työt
Iskun puistossa. ^
A. T. Hill,
Osaston ja
aluetoimikunnan sihteeri.
a-^n /- '.. . ' • ' BB '^'0 d'.BBBB ..'BB. ". BBBB. lipun nayttaa lanaan
(Jatkoa)
Gdynla America Linjaa edustaa:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 £LM STREET WEST SUDBURT. ONTARIO
Väinö Linnan nutta romaania
TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALU
taasen saatavana tirjakaupastamme
• o. 'VÄINÖ LINNAN. "Tuntemattoman sotilaan" maailmankuulun
telEijän, uudessa romaanissa elää syrjäinen hämäläiskylä alkuvoi­maista,
maanläheistä, luonnonvaraista elämäänsä kansamme suu­rina
murroskausina. Kolmiosaiseksi muodostuvan teoksen ensim­mäisen
niteen, ajallisina rajakohtina ovat helmikuun manifestia
• edeltänyt vuosikymmen ja ensimmäisen maailmansodan aatto. Kes­keisen
aihepiirin muodostavat Pentinkulman toöiiparlperheiden.
talollisen, kartariohcrran ja pappllav&en toinen toisiinsa punoutu­neet
kohtalot ja niihin vaikuttavat ajassa liikkuvat mullistavat
swtta- Hinta sid,$3iS0
TILATKAA OSOITTEELLA:
PUBLISHING CO. LIMITED
OX 69. SUDBUHY. ONTARIO .
Amerikkalaiset
turistit luhlaa-vaisimpia
Reilusti iyli 500.000:n arvelevat
matkailun ja matkailutilaston pal­veluksessa
olevat asiantuntijat ulko­maalaisten
matkailijoiden liivun ko­hoavan
Suomessa tänä V. Viime
vuonna kävi t ä ^ l ä noin 450,000 ul­komaalaista'
turistia. '
•Ruotsalaiset muodostavat suur
rimman ryhmän Suomessa käyvistä
ulkomaalaisista. Tänä vuonna eri­koisesti
noussut itäsaksalaisten tu-ir)
stiemnmrääeätaonsihdrluwdwd
ristien määrä ja ennakkoluvuista
päätellen myös neuvostoliittolais­ten
turistien määrä kaksinkertais­tuu
viime vuotiseen verrattuna. Itä­saksalaisia
matkailijoita kävi maas­samme
kesäkuun aikana 1952 hen­kilöä,
kun heitä viime vuoden kesä­kuussa
oli vain 644.
Matkailijat tuovat rahaa maaham­me,
mutta hyvin vaihtelevat ovat
ne määrät, joita eri kansallisuutta
olevat turistit jättävät tänne. Mais­teri'
Sinikka Maukonen tilastollises­ta
päätoimistosta on tehnyt jokin
aika sitten yliopistollisen tutkiel­man,
jossa hän tarkastelee sitä,
kuinka paljon rahaa keskimäärin
turistit jättävät maahamme.
Luvut perustuvat muutaman vuo­den
takaisiin tietoihin ja niistä ha­vaitaan,
että amerikkalaiset ovat
tuottavimpia turisteja: noin 57.000
markkaa jättää keskimäärin ame­rikkalainen
turisti maahamme tääl­lä
käydessään. Seuraavina ovat
ryhmässä canadalaiset, joiden mat-kakasse
Suomen kohdalla hupenee
45,000 markalla, englantilaiset tuo­vat
maahamme noin 28.000 markkaa
kukin, ranskalaiset 17^000 mk,
sveitsiläiset 15.000 markkaa, belgia­laiset
hieman yli 13.000 markkaa,
saksalaiset ja hollantilaiset 10—11,-
000 markkaa. Mutta itävaltalaiset
ovat kaikkein säästäväisempiä, heil­tä
jää Suomeen keskimäärin vain
3,500 markkaa. Ulkomailla on teh­ty
vastaavanlaisia tilastoja ja myös
niissä ovat amerikkalaiset turistit
tuhlaavaisimpia ja itävaltalaiset
fiäästäväisimpiä. Sosialististen mai-
<den turistien kulutuksista ei tutki­elmaan
saatu tietoja. Pohjoismaa­laisten
kulutus Oli yleensä muutama
tuhat markkaa..
Maisteri Maukonen on todennut
edelleen, e tä'eurooppalainen turis­ti
viipyy maassamme tavallisesti
12 vuorokautta, yhdysvaltalainen
kc:;i{imäärin 20 vuorokautta (ame­rikansuomalaiset
nostavat lukua) ja
aasialainen keskimäärin 11 vuoro­kautta.
giaan. So^an jäljiltä satamassa oli
neljä nosturia. Nyt niitä on 8 ja
kaksi uutta oli käyntini aikana ra­kenteilla.
Satamakapteenln sijainen
sanoi, kun nautiskelimme tuoreen
puutavaran tuoksusta satamalaitu-.
rilla, että saman päivän aamuna; oU
juuri suomalaisalus "Ramsö" lähte-nyt
matkaan. Länsisaksalainen
"Eric Reckman" lastasi parhail­laan.
• •..
Saapuminen entisten huolintafIr­mojen
kadulle sataman laidalla tcfi
•heti mieleen Helsingin Katajano­kan.
Niin samankalaisia ovat ra­kennukset
arkkitehtuuriltaan. Ne
viittaavat tiilissään keskiaikaan.
VIIPURILAINEN VALTIONTILA
Maatalouttakaan ei Viipurista pu­huen
voi unohtaa. Molemmin puo­lin
valtatietä, joka johtaa Viipu­rista
Suomeen on näet peltoja (ja
ne ulottuvat. aina Suomen rajalle
saakka) jotka kuuluvat valtiontilal­le
' Sveklövitshnyi". Se voitaisiin
kääntää vaikkapa sanalla "(Sokeri-)
juurikkaantuottaja".
Kannattaa muuten mainita, että
tärkein rehukasvi valtiontilan mail­la
on maissi, jota tänä vuonna on
viljelty yU' 300 hehtaarin alueelle.
Entinen tyypillinen karjalainen
pienviljelys on siis hypännyt mel­koisesti
eteenpäin.
KULTTUURIPERINNE JATKUU
Viipuri tunnettiin ennen sotia
vilkkaana kulttuurikaupunkina,
jossa erikoisesti työväenkulttuuri
kukoisti. Iltavierailu esimerkiksi
Punaisen torin laidassa sijaitsevan
kulttuuritalon eri ryhmissä antoi
vaikutelman siitä, että "vanlia pe­rine
elää Viipurissa kulttuurinkin
kohdalla. Kulttuuritalon johtajatar
Emilia Belokurova joka johdatteli
minua talon eri. näyttelyissä, oli
pahoillaan siitä, että talon harras­telijateatteri,
jota pidetään yhtenä
Neuvostoliiton parhaista, oli par­haillaan
muutaman kuukauden
kiertueella Uralilla Orienbur-gin
ahieella. Mutta minulle riitti
sen tason vakuudeksi jo tietp siitä,
että se on kiertueella. Amatöörite-atterin
joka Neuvostoliitossa— te­atterien
maassa pääsee kiertueelle,
täytyy nimittäin olla jo korkeata
luokkaa. Jo sekin, että teatterin
kiertueohjelmana on Neuvostoliiton
viime vuosien parhain ja monessa
suhteessa uusia uria aukova "Ir-kutskilainen
tarina", kertoo teatte
rin tasosasta. Viime vuoden aikana
se antoi 58 näytöstä omassa talos­sa
ja 44 maaseudulla. Katsojia oli
vastaaavasti 25,000 ja 16,000. Ohjel­mistoon
kuului 8 näytelmää, jou­kossa
"Vanja-eno". Kulttuuritalos­sa
toimii myös lastenteatteri, joka
antoi 1960 kokonaista 48 näytöstä
(niistä 33 maaseudulla) 29,000 kat­sojalle.
Ja varuskunt^aupunki kun
on, niin Viipurissa toimii vielä up-seeritalon
kansanteatterikin.
Ja millainen kuoro talolla on­kaan!
Se on vain yksi Viipurin kuo­roista
ja se koostuu alle 25TVUotiais-ta,
pääosaltaan työläisistä ja opis­kelijoista.
Nuori on kuoron tempe-ramentikas
johtajakin Oleg Mots-kevitsh
— vain 23-vuotias. Mutta
mikä ote hänellä olikaan - nuoriin
laulajiinsa. Olen itsekin laulanut
kuorossa ja seurannut monia hyviä
johtajia, mutta tämä nuorimies oli
omaa luokkaansa! Eikä hän ole sä­veltäjänäkään
lahjaton, sen saattoi
kuulla "Laulu Viipurista"-teoksesta,
jola kuoro harjoitteli edessä olevaa
Laulun päivää varten.
Kulttuuritalon piirissä toimii vie­lä
harrastelijaelokuvastudio, jonka
jäsenet valmistelivat käyntini aika­na
suurimittaista Viipuri-elokuvaa.
Niinikään toimii kuvaamataidepiiri,
jossa on 65 osanottajaa. Kaksi ker­taa
viikossa he täyttävät entisen
kauppahuoneen , suojat, (ateljee on
«ilti auki joka ilta) ja saavat opas­tusta
kuvataiteen salaisuuksissa.
Kuvanveistoa eivät nuoret ole vielä
uskaltaneet ottaa ohjelmaansa,
mutta Mäntysen Hirvl-patsaasta ja
Liipolan Metsän pojasta puhuttiin
suurella ihastuteella. Niitä oli tut­kittu
tarkkaan.
Kannattaa mainita, että kuvatai­depiirin
ohjelmaan kuuluu myös
musiikki. "Ilman musiikin tunte­musta
ei voi olla hyvä kuvaamatai­teilija",
sanoi ryhmää ohjaava Ni­kolai
Sokolov.
KERBO- ^A KOULUKAUPUNJn
— niinkiii voisi nyky-Viipuria ni-.
mittää. Sen monista kerhoistäi^"tu-tustuin
tosin vain 'yhteen: satama­työläisten
ja merimiesten kerhota-
LauantainSj elok. 5 p, —Saturday, August 5, 1961 Sivu 3
loon, jossa on hyvät suojat myös
Viipuriin anldcuroivien laivojen
merimiehiä varten. ..
Kouluja Viipin-jssa on nykyään
melk^nen joukko. Laskekaapa: 15
keski- ja 4)ppikoulua (Neuvostolii­tossahan
keskikoulusivistys on pa­kollinen),
kaksi oppikouluasteista
sisäoppilaitosta, kolme työläisnuor­ten
koulua, lääketieteellinen opis­to,
teknillinen koulu, rakennustek­nillinen
koulu, ilmailuteknillinen
^isto (valmistaa sekä lentäjiä että
mekaanikksja .siviililiikennettä var^
ten) sekä maati^oustfeknillinen
opisto. Toisin sanoen 25 erilaista
vakinaista. .f)ppilaitosta; Lukuun on
sitten lisättäpä vielä esimerkiksi
erilaiset opintoryhmät, n^. kansan
yliopistot ym.
Niin että asiat eivät Viipurissa
ole lainkaan hassummin.
Heteorit kasvattiYat
Väärät profeetat
joutuvat hämilleen
Lasten kyytimaksut
voimaan Torontossa
Toronto. — Nyt ei enään sallita
että 5-vuotiaat katsotaan sylilap-siksi
missään Toronton kunnallisis­sa
kulkuneuvoissa sanoi TTC:n
yleis-sihteeri Harry Pettett.
Vain kaksivuotiaat tai nuoremmat
lapset, joko he kävelevät tai ovat
sylissä matkustavia vapaasti.
Tähän asti. Ininknnn riippumatta
iästään, ovat kaikki sylilapset mat­kustaneet
vapaasti.
Kuluvan vuoden maaliskuussa
suoritti englantilainen sanomalehtir
mies Raymond Fletcher kiertomaL;
kan Saksan Demokraattisessa Tasar
vallassa. Matkavaikutelmistaan hän
kirjoitti artikkelin, joka julkaistiin
viikkolehti Tribunessa. Julkaisemme
tässä kohtia hänen matkakhrjoituk-sestaan.
• '.
Olen juuri palannut 1300 mailin
pituiselta matkalta, joka johti halki
erään maan, jota länsivaltojen mu­kaan
ei ole olemassa. Saksan Demo­kraattista
Tasavaltaa ei yksikään
läntinen hallitus ole tunnustanut.
Mutta DDR ei vain ole olemassa, se
vieläpä saattaa hämilleen väärät
profeetat, jotka jo sen perustami­sesta
lähtien ovat toitottaneet sen
pikaista romahtamista, sillä sen ta­louselämä
kukoistaa.
Ottakaamme esimerkiksi maata­louden
kollektivisointi. Meillä län­nessä
on sanottu, että vastaanhanr
goittelevat talonpojat, pakotettiin
siihen ja että se jo on epäonnistunut.
Se minkä olen nähnyt, riittää saa.
maan minut vakuuttuneeksi, että
molemmat väitteet ovat vääriä.
Muista talouselämän alueista ker­ron
myöhemmin. Mutta muutamat
yleistykset ovat sallittuja. Ensimmäi­nen
on. että todellinen Saksan ta­lousihme
on saavutettu DDRn alu­eella.-
Pitää paikkansa, ettäiiseimmat ta­lot
ovat puhdistuksenpa uuden maa­lin
tarpeessa. Pitää paikkansa. ettU
Liittotasavallan teillä ajaa enemmän
autoja. Pitää paikkansa, että joita­kin
kulutustarvikkeita on niuScästi.
Missä sitten oin ihme? Se näyttäy­tyy
sellaisissa paikoissa kuin Stalift-stadt.
Sinne rakennettiin met^n
keskelle^ uusi suuri kaupiuikl,, jossa
aikanaan asuu noin 50,000 ihmistä.
Kun ollaan Gottbusissa, ihme voL
daan nähdä, tuntea ja haistaa. Siel­lä
kohoaa jättiläismäinen Schwarze
Piimpe myös aivan metsän keskelle.
Schwarze Pumpe on kombinaatti,
Jossa luodaan ruskohiilestä suoras­taan
ihmeellisiä asioita.
Rostockissa lasketaan 10.000 ton­nin
laiva vesille kolmen Ja puolen
kuukauden kuluttua kölin laskusta
Ja kuitenkin työläisten keskUkä nou­see
vain 34 vuoteen. Uudelleenra­kennetussa
Leuman kemiallisessa"
tehtaassa valmistetaan suurta muo­viteollisuuden
laajentamista;
Voisin Jatkaa luettelemalla teh­taan
toisensa jälkeen. Tehdään vlr-
. heitä. Joitakin suunnitelmia ei täy­tetä.
DDRn ledistö kirjoittaa avoi­mesti
taloudellisista kapeikoista.
Mutta Jos emme tuijota virheisiin,
sykkii maan talous dynaamisella voi­malla.
Useimpien näiden teollisuuden
haarojen on täytynyt alkaa aivan
alusta. Rostockissa on esimerkiksi te­lakoita
ja se rakentaa täyshi uutta
satamaa. Vuonna 1946 siellä el ollut
muuta kuin pieni veneveistämö. TB-mä
Saksan itäo.sa ei ole koskaan ol­lut
teollisuusaluetta. Sitä on aina pi­detty
Saksari leipäkorina.
DDRn suuret talousongehnat on
nyt ratkaistu. Elintaso on korkeampi
kuin olin kuvitellut. Satunnaisten
keskustelujeni tuloksena Leipzigissa
totesin, että hinnat ovat laskusuun­nassa..
Rakennusteollisuus kärsii ma­teriaalin
niukkuutta — mutta uusia
asuntoja kohoaa kaupungeissa (Sta-linstadtissa
rakennettiin uusi koulu
neljässä kuukaudessa).
DDR tssä on paljon arvostelun aL
hetta. Kn halua esiintyä kaiken sen
pelkkänä ihailijana, mitä olen näh­nyt.-
Mutta haluan tässä esittää tär^
keimmän päätelmän vierailustani.
Se perustuu siihen, että Elben ja
Oderin välillä suoritetut sosiaaliset
ja taloudelliset muutokset ovat py­syviä.
Saksan Demokraattinen Tasa­valta
on valtio, jonka olemassaolon
samoin kuin kommunistisen Kiinan
olemassaolon lännen täytyy tunnus-
-.taa.'
Matkakertomuksen Jatko-osassa
Fletcher kirjoitti mm.: "Maaliskuun
6. päivänä kirjoitti The Times; että
ulkomaalaisia vierailijoita petetään
Leipzigissa eräässä suhteessa. Siinä
kerrottiin, että "liikkeet ovat täynnä
moninaisia kulutustarvikkeita, Jotka
eräiden tietojen mukaan — on
tuotu sinne muutamia viikkoja en­nen
tämänpäiväisiä (kevätmessujen)
avajaisia".
Tämä on täysin valheellista. Kat­selin
näyteikkunoita Jokaisessa kau­pungissa,
jossa kävimme, Ja kulutin
siihen koko iltapäivän Leipzigissa.
Kaupungin liikkeet eivät ole poik­keuksellisia
vaan aivan tyypillisiä.
Miten on väestön laita, Peloitel-laanko
ja pakoitetaanko sitä, eikö
sillä ole tilaisuutta viettää omaa yk­sityistä
elämää? Minulla ei luonnolr
lisestikaan ollut aikaa haastatella
kaikkia 17 miljoonaa asukasta, mut.
ta muutamat yleistykset lienevät sal­littuja
seUaiselle, Joka tunsi Saksan
Ja saksalaiset jo ennen kuin DDRstä
oli kuultukaan.
Ensiksikin on niin, että DDRn
kansalaisten yksityiselämä tulee yhä
henkilökohtaisemmaksi . . . Saksa­laiset
tekevät työtään, keskustelevat
ravintoloissa merkityksesttömistä
asioista, täyttävät veikkauskuponke-
Jaan, laulavat tyhjänpäiväisiä iskel­miä,
moitiskelevat väliin hallitusta,
rakastuvat, eroavat, katselevat tele­visio-
ohjelmia, lukevat kirjoja ja te­kevät
lomasuunnltelmla.
Heillä on kylliksi syötävää Ja yhä
enemmän päällepuettovaa. Heidän
terveydestään huolehditaan >— hei­dän
käytössään on erinomainen ter-veydenhoitolaltos
— ja heidän lap­sillaan
on turvattu tulevaisuus (yli
90 prosenttia ylioppilaista saa stlpen^
din>.
Mitä tulee sosiaaliseen turvallisuu­teen..
ovat he paljon pitemmällä kuin
heidän maanmiehensä Liittotasaval­lassa,
Sisäänpääsymaksut oopperaan,
teatteriin ja elokuviin ovat siellä hal­vempia,
sama koskee vuokrin Ja IIL
kennemak.suja. Lapsilla ja nuorilla
ei sanan täydessä merkityksessä ole
koskaan aikaisemmin ollut niin hyr-vää
kuin nyt."
Tunnettuahan on, että avaruus ei
ole mikään tyhjiö Ja parhaiten voi­taisiin
todellisuutta kuvailla sano­malla,
että koko aurinkokuntamme
täyttää valtaisa pilvi, Joka koostuu
kymmenien kilometrien sekuntino­peudella
Aurhikoa kiertävistä kivi- ja
rautaljlukkasista, toteaa neuvosto­liittolainen
tähtitieteilijä, professori
V. Fedynski. joka on erikoisesti pe­rehtynyt
meteori! ja pyrstötähtitut-kimuksiln.
— Törmätessään Maan iL
makehään nämä hiukkaset hehkuun-tuvat
Ja hajoavat ilmakehän yllrn-mlssä
kerroksissa noin 100—70 kilo­metrin
korkeudessa, ja hajoamisjät-teet
laskeutuvat vähitellen nohi kuu­kauden
kuluessa Maan pinnalle
ohuena pölynä. Ainoastaan isot Ja
verraten hitaasti liikkuvat meteorit
eivät tuhoudu kokonaan, vaan. nii­den
- shiialeet putoavat Maahan me­teoriitteina.
Aivan viime aikoihin saakka me­teoreja
on tutkittu ainoastaan välil­lisin
keinoin. Niitä on tarkkailtu
paljain silmin tai pienitehoisilla te.
leskoopeilla ja niitä on valokuvattu.
Viisitoista vuotta sitten neuvostoliit­tolaiset
Ja englantilaiset tiedemiehet
totesivat ensimmäisen kerran radio­luotaimen
avulla lokakuun'9. päivä­nä
1946 meteorivirran. Jolle annet­tiin
nhneksi Drakonidi. Tällä lietkel-lä
käytetään radioluotaimia . meteo­rien
tutkimiseen kaikkina vuorokau­den
aikoina Ja kaikilla säiUä.
Sputnikin Ja avaruusrakettien
avulla voidaan suorittaa lähempiä
tutkimuksia meteoreista. Lisäksi ava-ruusnopeudella
Maan ilmakehän lä­pi
tunkeutuvan,, raketin lento muis.
tuttaa monessa suhteessa meteorin
lentoa. Nyt voidaan monia meteori-ilmiöitä
toistaa kehiotekoisesti ja
tutkia kokeellisia menetelmiä käyt­täen..
•
METEORIT MAAN PINNALLA
Raketteihin ja sputnlHselhin asen­netut
kojeet rekisteröivät kaikkein
pienimmätkin meteorihiukkaset, jol­ta
avaruudessa on eniten. Näiden
Maahan putoavien meteorihiukkas-ten
määrä on huomattavasti suu­rempi
kum paljaalla silmällä tai ra­dioluotaimella
havaittavien isoko­koisten
meteorien samoin kuin Maan
pintaan osuvien meteoriittien mää^
rä. Ennen avaruusrakettien Ja sput.^
nikkien lähettämistä oletettiin, että
Maahan joutuu vuoden sisällä noin
1000 tonnia meteoriittiainetta. Nyt
ovat tiedemiehet päät]meet tulokseen,
että tämä määrä on noin 10—30 mil­joonaa
tonnia vuodessa. Nämä tie­dot
tarkisetttiin kokoamalla meteo­rien
hajoamisjätteitä lOr-lS kilomet­rien
korkeudeUa lentokoneisiin asen­nettujen
erikoislaitteiden avulla, kor­keiden
vuoristojen huipuilla. Etelä­mantereella
Ja valtameren pohjassa.
Tiedemiesten olettamukset Maan
massan lisääntymisestä meteorien
hajoamisjätteklen laskeutumisen Joh­dosta
ovat osoittautuneet täysin pe^
rusfelluiksi.
; Maata jmipäröivän : meteoriaineen
tiheyttä tutkittaessa on todettu tä..
män aineen: esiintyvän, suurissa kor­keuksissa
eräänlaisena pilvenä. Va­joten
painovoiman vaikutuksesta vä­hitellen
alaspäin hiukkaset ja erilli­set
molekyylit sekä myös suurten me­teorien
hajoamisjätteet kerääntyvät
noin 80 km korkeuteen, missä Uman
tiheys Jyrkästi lisääntyy.
Radioluotaimia käsrttäneet meteo­rien
tutkijat—ovat päässeet varsin
huomionarvoisiin tuloksiin. Tutki­musten
avuUa-on voitu todeta mete­orien
lukumäärän vaihtelu vuoden
kuluessa, xekisteröidä__odottamatta-mat
meteorien lisääntymiset Ja tut.
kia . suiurten meteorivirtojen raken­netta.
Kohdatessaan Maan tällaiset
virrat aiheuttavat meteorisateita.
METEORIT "NUORU"
Kunkin meteoriparven rakenteen
erilaisuuden perusteella voidaan teh­dä
päätelmiä sen alkuperästä ja ke­hityksestä.
Joka yleensä on varsin
nopea. Nykyisten meteoriparvien ikä
on, verraten pieni aurinkokunnan Ja
Maan ikään nähden. Tuskm löytyy
yli 100,000 vuoden vanhaa meteori­parvea,
kun taas maapallon ikä las­ketaan
noin 4 miljardiksi vuodeksi.
Tiedemiesten mielestä meteorivirrat
OK. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
BI. 4-3396 ^^^^^"^^ W
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
Soittakaa tai kirjoittakaa.
OLAVI NUMMINEN HELEN fllRVONEN
€97 Bay St. Toronto, Ont EM. S-SS86
ovat satunnaisia ilmiöitä aurinko­kunnan
historiassa ja ne jatkuvasti
hajoavat Ja syntyvät xmdelleen.
Suurin osa meteoreista noudattaa
kuitenkin omaa rataansa eikä kuulu
mt^tnvsan parveen. Ne ovat Jätteitä
parvista, Jotka ovat hajonneet eri
avaruustekijöiden, planeettojen veto­voiman.
Auringon säteilyn yms. vai­kutuksesta.
Valokuvaamalla meteo­rien
ratoja ja radloluotahitutkimus-ten
avulla on voitu todeta, että osa
meteoreista syntyy pyrstötähtien ha­joamisen
tuloksena ja osa taas ns.
pikkuplaneettojen tuhoutuessa yh- ^
teentörmäyksestä muihin avaruudes­sa
liikkuviin kappaleisiin.
METEOREJA PYRSTÖTÄHDISTÄ
Pyrstötähdestä irtautuu meteorivir-toja
sen kulkiessa lähellä Aurinkoa,
kun Jäätyneestä ammoniakista Ja hii­lihaposta
koostuva pyrstötähden
ydin kuumenee Aiuringon läheisyy­dessä
ja stakoaa pois siihen aikai­semmin
klhini Jäätyneet kivi- Ja rau_
tahiukkaset.
Meteorlhiukkasten sinkoutumisno.
peus pyrstötähden ytimestä ei ava­ruuden
mitoissa ole mikään erityi­sen
suuri — se on verrattavissa luo­din
lähtönopeuteen kivääristä tai on
sitäkin hitaampi. Auringon lähellä
pyrstötähden ydta hajoaa sekä me­teorlhiukkasten
pois sinkoutuinisen
että myös kaasujen haihtumisen Ja
pyrstöön ;virtaamisen ansiosta.. Täl­laisen
tähden; pyrstön pituus voi olla
jopa useita kymmeniä rniijoonia k i ­lometrejä.
• Pyrstötähden ' pyrstön
erittäin han?at kaasut säteilevät va­loa.
Ja niiden läpi lentää kirkkaita
pilviä, jotka, muodostavat säteitä.
Kaikki nämä monimutkaiset jlmiöt
neuvostoliittolainen tiedemies Maro.
tshnik selittää johtuviksi siitä, että
pyrstötähtien pyrstöjen läpi kulkee
avaruusaaltoja,' jotka • oletettavasti
syntyvät erittäin harvassa, sähköis-tyneessä
Ja magneettisessa kaasussa.
'Meteoreja ja pyrstötähtiä tutkL
vien neuvostoliittolaisien-tiedemies­ten
työt ovat merkittäviä pyrittäessä
tuntemaan avaruutta, Jonka halki i h -
mii]pn alkaa raivata tietään kohti
muita maailmoja. — SIB:
Mrs. Kaikkonen kuoli ,
autorikossa \
Calgary. — Windsorista kotoisin
37 V. mrs. Frohmut Kaikkonen kuo­li
sairaalassa täällä keskiviikkona ^•
niistä vammoista jcnta hän sai au­to-
onnettomuudessa heinäk. 19 pnä
Rocky Mountain jalkavuorella .'sir
jaitsevalla maantiellä 45 mailia Iän-:r.
teen Calgarystä kun auto, jota hä­nen
miehensä ohjasi, pyörähti ym­päri
ja vyöryi syvään kuiluun. Kaik­koset
olivat kotimatkalla B.C:sta
Alissa he olivat - viettäneet lomaan-
:sa. •:,
Otto Halme kuollut
Hyvin tunnettu kansalaisemme
ja pitkäaikainen CSJ:n Toron­ton
osaston jäsen Otto Halme
kuoli sydänhalvaukseen koto­naan
Torontossa keskiviikkoaa­muna
Lk. 2 pnä.
• Vainaja haudattiin perjantai­na
Coiok-hautaustoimistosta;
Lohet eivät aina kude
syntymäpaikoillaan
Lontoo; — Neuvostoliiton tiedemie­het
epäilevät paikkansapitämättö-mäksi
sitä teoriaa että Tyynenmeren
lohet vaistomaisesti palaisivat kutu­aikana
syimyinseudullen kutemaan.
Sahalinin saaren kalansiitoslaitok-sella
oli merkattu kaksi miljoonaa
sormenmittalsta kuhmurotuista lo-henpoikaa
Jotka he vapauttivat Ja-panlnmereen.
. Myöhemmin näitä
merkattuja lotiia on löydetty KuriL
lien ja etelärannikon joista minne
lohet ovat nousseet kutemaan. Siis
600 mailia synnyinseudultaan.
TILATKAA VAPAUS!
. THE D. J, ROBB
FUNEiRAL HOME
SUOMALAISTEN SUOSTITU • -
HATJTAMfTOBBSTO
Puhelin ED 7-5252
102 N . Victoria St. Sarnla, Onti
SUOMEN
viikko- ja kuukausi-julkaisuja
SAATAVANA
KIRJAKAUPASTAMME!
«Uusi Nainen"
Hinta 45c, postitse lähetettynä SOc
«APU"
Numerot 15—22—23—24—28
Irtonumeron UUSI HINTA^SOo
Postitse lähetettynä 35c'
«VaKtut palat"
Seuraava on elokuun numero ,
Irtonumeron hinta 35c
Postitse 40c
Neuvostoliitto
Kerran kuussa ilmestyvä
• kuvalehti
HINTA 25c — Postitse 35c ;
"Viikonloppu"
Saatavana numerot' 2—3—5—6—7
8—9—10-^11—14—15—16—17—18
19-30—211—22—23-^4—25-T^2ft-27
Irtonumeron HINTA 25o. '
Postitse-lähetettynä 30c.
Vauhdikasta Ja Jännittäv&ft
piristystä antaa Jännityslukemisto
''Seikkailu-kertomuksia"
lukijoilleen Joka viikko.'
Saatavana numerot 1—2—4
6—7—8—9—1^-11—12—13—14
15—16—17-^18—19—20—21—22
, .2^-24—25-27
. Irtonumeron HINTA 25c.
Postitse lähetettynä SOc.
"SEURA"
Koko perheen lehti '
Numerot 18-^19—20—21—22—23
24—26—28
Irtonumeron HINTA 35o . '
Postitse lähetettynä 40c '
«Kotfliesi"
Numerot 8—9-^10—llv^-12—13
.: Irtonumeron HINTA 35o
Postitse lähetettynä 40c
«EEVA"
Nykyaikaisen naisen lehti
Touko- Ja kesäkuun numero
Irtonumeron HINTA 50c Postin
kautta lähetettynä 55c.
"Kuvaposti"
Numerot 19—21—2»—25 '
Irtonumeron HINTA 35o. ,
Postitse lähetettynä 40c.
"Suomen
Kuvalehti"
Numerot 20—21—23—24—25
Irtonumeron HINTA 35c.
Postitse lähetettynä 40c.
Seuratkaa ilmoitustamme, sULlä
joka viikko saapuu uusia irtonu­meroita
yllämainituista viikkojul­kaisuista.
Lähettäkää irtonumero­tilauksenne
osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
P.O. Box 69
100 Elm St. We8i. Sudbury
Ontario
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
CSJ:n Wanapln osaston kniikau^
sikokoukgfet pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston haalilla.
Sihteerki osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury, Ont.
C8J:n Sanlt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
Joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistaina keUo 8 illalla
omalla talolla. 321 John St.
CSJ:n Vaneottrerla osaston kuu-fkauslkokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa joka kuukauden
toinen keskiviikko, alkaen klo
7.30 Ulana. Kirjeenvaihto sih­teerille:
Mrs. Hilda Saari. 4086
Eton St.. North Burnaby, B.C.
B.C.
CSJ:n Beaver Laken osMton kuu­kausikokous
pidetään joka kuu-kaudAi
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston faaainia. B ^ - '
Jeenvaihtajan osoite: N. Piispa­nen.
RÄ. 1, Worthlngton, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
maananalna Ido 8 illalla Don-'
haalilla.
GSJ:n Timralnsln, osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä fiun-nuntaina
keUo 7 illalla.
CSJ:n Port Arthnrin osaston kuur;
kausikokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tils- •
taina kello 7.30 illalla ja Johto­kunnan
kokous kolmas tiistai
klo 7 illalla. Kh:Jeenväihto osoi­te
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ:n Sndbni^ osaston kokouk­set
pidetään kerran kuukaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta.
k<A:oontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan .
kutsusta; Puheenjohtaja Edwin
Suksi ja kirjeenvaihtaja: A l -
. mo Mäki. Box 354, Sudbury, Ont.