Vapaus, February 26, 1966

              Sivu 2 Lauantai, helmik. 26 p. — Saturday, Feb. 26, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C / ^ N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EOITORIAL 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Tliursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. V^est, Sudbury, Ontario, <3anada.
^ ^ ^ ^ ^
Advertising rates upon application, translatlon Iree of charge.
Äuthorized as second class mail by, the Post Office Department, Ottawa,
and för payment of postage in cash.
l i i i M o m b r r of the CANADIAN; liANGUAGE^RESS
' ; . TILAUSHINNAT: •, • •. •
Oanadassa: I vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa l vk. $10.00, 6 kk. $5.26
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Wc. 6.76
Kalevalan päivänä
• E n s i tiistaina, eli helmikuun 28 päivänä, vietetään Suo­messa
ja suomalaistenkeskuudessa yleensä Kalevalan päi­vää.
Todellisuudessa tämän erikoispäivän vietto huomioidaan
huomen rajojen ulkopuolellakin, silä tämä Suomen kansanr
runouden aarreaitta on käännetty monelle eri kielelle, mu­kaanlukien
englanninkieli, minkä vuoksi Kalevala on hyvin
laajalti tunnettu teos. Sitä on verrattu toisinaan jopa sel­laisiin
kansaneepoksiin kuin esimerkiksi kreikkalaisen Ho­meroksen
kertomarunoihin. ^
Kuten tiedämme, Kalevalan erikoisuutena on se, että se
on aitoa kansanrunoutta, mistä voivat vielä nykyajankin ih­miset
nauttia. Kalevalasta ovat ammentaneet innoitusta suo­malaiset
tunnetuimmat taiteilijat, sellaiset kuin kuolematon
kirjailija Aleksis Kivi, suuri säveltäjämestari Jean Sibelius,
»taidemaalari Gallen-Kallela ja monet muut.
On siis syytä täälläkin viettää Kalevalajuhlia ja kiinnit­tää
huomiota Kalevalanpäivän viettoon yleensä, jotta emme
unhoittaisi tätä maailmankuulua kulttuuriperintöämme.
Kalevalassa, jossa ihaillaan enemmän "laulun" kuin
"miekan" voimaa, taistelee monesti hyvä pahaa vastaan, hy­vän
selviytyessä voittajana pahan voimista.
Kalevala tulkitsee myös syvien kansanjoukkojen ikivan­haa
pyrkimystä parempaan elämään. Niin tuli taotuksi esim.
"Sampo"j eli,ihmemylly, joka työskentelee kansan hyväksi:
~ . ". . . Jauhoi purnun puhtehessa,
yhen purnun syötäviä,
• toisen jauhoi myötäviä."
Tällaista "Sampoa" edustaa kuvaannollisesti puhuen ny^
kyaikana jatkuvasti kasvava ja vastustamattomalla voimalla
edistyvä työväenliike. Se selittää osaltaan sen, miksi Ka­levala
ja sen kunniaksi omaksuttu Kalevalan päivän, vietto,
saa niin lämmintä ja aitoa vastakaikua suomalaisen työ­väenliikkeen
piireistä.
Bussikysymys äänestykseen
Kuten on autistiedoissa kerrottu; Sudburyn bussiliiken-nöimislupaa
koskeva kysymys alistetaan kaupungin veron­maksajain
ratkaistavaksi maaliskuun 21 päivänä : järjestet­tävän
yleisäänestyksen perusteella. Silloin on veronmaksa­j
i l la — tarkemmin sanoen vain kiinteistöjä omistavilla ve-ronmaksajilia
— tilaisuus sanoa joko " Y e s " tai " N o " ehdo­tuksesta,
jonka mukaan bussiliikennöimisoikeus annettaisiin
•kymmeneksi vuodeksi kolmen nyt kaupungissamme liiken-.
nöivän laitoksen yhteisesti muodostamalle uudelle yhtiölle,
jonka alkuperäinen nimi oli "Metro Transit (Sudbury) Lim­ited.
Johtuen joistakin rekisteeraussyistä, uuden yhtiön nimi
on muutettu, mutta se ei muuta oleellisesti mitään alkupe­räisestä
suunnitelmasta. Uuden bussiyhtiön nimi on nyt
Laurentian Transit (Sudbury) Ltd., mutta se on edelleen Nic-kel
Belt Cdach Linesin. Local Linesin j a Delongchamp Cart-agen
muodostama ja omistama yhtiö.
Kaupunginvaltuusto ei suinkaan ole yksimielinen siitä,
että liikennöimisoikeus pitäisi antaa tälle yhtiölle nyt laa­ditun
sopimusluonnoksen perusteella. Kun kontrollilautakun-ta
ehdotti helmikuun 7 pnä pidetylle valtuuston kokoukselle,
että bussiliikennöimisoikeus annettaisiin p.o. yhtiölle seuraa­van
10 vuoden ajaksi, niin myönteinen päätös tehtiin asiasta
äänin 10—6. Liikennöimisluvan myöntämisen puolesta ää­nestivät
siinä kokouksessa pormestari Max Silverman, kon­trollerit
Neil Birney, Bill Ellis, Grace Hartman ja Jinri Gor-mack,
sekä valt~uusmiehet Bill Baby, B i l l Edgar, James Je-rome,
Carl Nurmi ja Gerv Waddell.
Liikennöimisluvan rnyöntämistä vastaan äänestivät val­tuusmiehet
Gerry Blais, Bud Germa, Maurice Lamoureux,
Jack Raftis, Andy Roy ja Alphcge Theriault.
Puhuessaan tätä bussiliikennöimisoikeuden myöntämis­tä
vastaan uuden demokraattisen puolueen ehdokkaana vii­me
marraskuussa pidetyissä liittovaaleissa ollut Bud Gernia
sanoi mainitussa valtuuston kokouksessa, että sopimus 'ei
"anna asukkaille mitään takeita bussimaksuista ja järjestet-tävä.
«?tä palvelusta. Te olette -jo.htaneet 80,000 asukasta (lam-niasten
lailla) keritsemislavalle". ,
Mr. Germa sanoi edelleen, että valtuuston ei pitäisi an­taa
peloitella itseään tämän yhtiön "palvelutarjouksen me­netyksellä
. . .sillä se ei ole niin erinomainen sopimus". Hän
ehdotti asian edelleen tutkimista ja neuvottelujen jatkamis­ta
mm. Sudbury Bus Linesin kanssa, mikä jäisi tämän so­pimuksen
mukaan kokonaan pois Sudburyn katukuvasta.
Me olemme taipuvaisia liittymään tässä asiassa valtuus­mies
German esittämiin katsantokantoihin.
Totta on.-että Sudburyn kaupungin bussiliikenne on
siksi pahoin retuperällä, että mikä-tahansa ratkaisu on pa­rempi
kuin tilanteen nykyisellään olo.c:,Mutta toisaalta on
muistettava, että edessämme on pitkän tähtäimen ratkaisu
ja sitä ei pitäisi tehdä nriis.sään "antaa mennä"-mielialassa.
Kun kaupunkilaiset ovat nämä pitkät vuodet joutuneet elä­mään
tämän kurjan bussipalvelun vara.ssa, sitä odotusta voi­daan
jatkaa vielä vuosi tai kaksikin, jos se on kunnollisen
bussipalvelun sannin hintana.
Kaikkein huonointa tässä yhtoydes.sä onsc, että sudbu-rylaisillc
tarjotaan nyt ostettavaksi "sikaa säkissä". Tiede­tään
vain, että liikennöimislupa olisi voimassa 10 vuotta, ja
että yhtiö lupaa järjestää ilman apurahoja kaupunginlaajui-sen
bussipalvelun. Mutta "minkälaisen" palvelun? Mille ka­duille
tulisi bu.ssiJiikcnnc, kuinka u.sein ne eri reiteillään
kulkisivat ja kuinka korkeita maksuja ruvettaisiin bussilii­kenteestä
perimään — kaikki.tämä on pilve.ssä. Mutta kun
liikennöimislupa annettaisiin yksityisyhtiöUe, minkä ensim­mäisenä
tavoitteena on liikevoittojen hankkiminen osakkeen-
Vietnamin SOdan historiaa ja taustaa
Mitä tapahtuu kuivassa puussa,
kun tuoreessakin . . .
Raamatullisen ~ vertauksen on
aiheuttanut kirkkoherra Voitto
viro, joka helmikuun .13 päivän
Päivän Sanomissa julkaistussa
saarnapalstassaan tuli ilmaisseek­si
uskomattomalta tuntuvan tieta-nfättömyytensä
siitä, mistä Viet­namissa
on kysymys. Kirkkoherra
nimittäin sanoi Vietkongin —
Etelä-Vietnamin kansallisen va-pautusrintsman
taistelujärjestön
— operoivan "vieraassa maassa".
Kirkkoherran erehdyksen yni-.
parilla syntyneessä keskustelussa
on todettu, 6ttä "tavallisen kan­san
keskuudessa on , samanlaista
tietämättömyyttä. Kirkkoherra ei
ole yksin.
Sanottakoon kohtsiltään tämän
katsauksen aluksi, että Victkong
on Etelä-Vietnamin asukkaiden
20. 12. 19t)'0 perustaman keskus­elimen
FLN:n taistelujärjestön,.
johon kuuluu nykyään yli 30 cte-;
lävietnamilaista puoluetta, liittoa
ja järjestöä. Niiden joukosta mai­nittakoon
Etelä-Vietnamin radi-kaalisosialistinen
puolue, E-V:n
demokraattinen puolue, V:n val­lankumouspuolue,
Tay-Nguyenin
kansallisuuksien autonominen lii­ke,
E. V : n budhalaisten, katolis­ten,
protestanttien, talonpoikien,
työläisten, naisten ja nuorten jär­jestöjä.
HISTORIA
K o k o Vietnam — sekä nykyinen
Pohjois- että Etelä-Vietnam — k u i i -
tuivat ennen toista maailmansotaci
ns. Ranskan Indokiinaan, jonka e ri
a l u e i l l a o l i s i l l o i n toiset nimitykset
( K o t s h i n k i i n a , Kambodsha, Annam,
T o n k i n j a Laos). Sodan aikana ja­panilaiset
miehittivät Indokiinan
v a r s i n helpolla, ranskalaisen emä­maan
jouduttua Saksan käsiin. J a :
panilaiset - muodostivat Annamista,
Kotshinkiina.sta ja Tonkinista Viet­nam-
nimisen valtion, j o n k a h a l l i t s i ­j
a k s i he asettivat .Annamin kei.sarin
Bao Dain. Sodan jatkuc.s.sa syntyi
I n d o k i i n a n alucoila .sissiliikkoitii,
j o t k a taistelivat japanilaisia vas:
taan. Eräs niistä o l i Ho T s h i M i n h in
johtama V i e t m i n h - l i i k e . K u n Indo­k
i i n a n miehittäneet japanilaiset 16.
8. 1945 antautuivat, oli V i e t m i nh
maan johtava voima. Se j u l i s t i maan
jo v i i k o n kuluttua eli 2. 9. -45 itse­näiseksi
j a H a n o i h i n muodostettiin
Ho Tshi M i n h i n j o h d o l l a kansalli­nen
kokoomushallitus, johon Bao
Dai n i m i t e t t i i n p o l i i t t i s e k s i neuvon­antajaksi.
Myöhemmin,samana vuonan toi­mitetuissa
• vaalcLssa sai kokoomus­h
a l l i t u s taakseen 9 0 ' , äänistä, Ho
T s h i M i n h v a l i t t i i n nyt presidentik­s
i . Seuraavan vuoden (1946) .maa­liskuussa
.Ranska tunnusti Ilo T s hi
M i n h i n johtaman Vietnamin demo­k
r a a t t i s e n tasavallan, johon s i l l o in
k u u l u i v a t Vietnam. Laos ja Kam­bodsha.
Saman vuoden kesällä ja
loppukesällii tekivät ranskalaiset Ho
T s h i M i n h i n kanssa väliaikaisen so^
pimuksen, multa ryhtyivät kuiten­k
i n jo marraskuu.ssa taistelemaan
sopimuskumppaniaan vastaan.
Vuosi 1947 k u l u i j a t k u v i e n v i h o l ­l
i s u u k s i e n merkeissä. Toukokuussa
1948 solmi Ranska maasta sillä välin
poistuneen nukkekeisari Bao D a in
kanssa sopimuksen tunnustaen hä­net
Vietnamin h a l l i t s i j a k s i Vasta
huhtikuussa 1949 olivat ran.skalai-set
saaneet vallattua n i i n p a l j o n ja­l
a n s i j a a itselleen^ että Bao D a i saat­toi
matkustaa Vietnamin. Vuonna
1950 t u l i . U S A mukaan l e i k k i i n lä­hettämällä
ensimmäisen aselastin
r a n s k a l a i s i l l e . N u k k e h a l l i t u k s i a pe­r
u s t e t t i i n loppuvaiheissa K h m e r i in
(Kambodshaan) ja L a o s i i n.
Näistä näennäisistä menestyksis­tä
h u o l i m a l t a Ranska kärsi raskaita
tappioita toisensa jälkeen. L o p i i l l i -
sen i s k u n entinen emämaa sai, k u n
D i e n B i e n Phun linnoitus antautui
toukokuussa 1954. Indokiinaa kos­kevat
kansainväliset keskustelut o l i ­vat
.alkaneet jo ennen Dien Bien
Phuta J a heinäkuun 21 pnä 1954
Genevessä-allekirjoitettin sopimus
rauhan-palauttamisesta Indokiinaan
G E N E V E N S O P I M US
Geneven neuvotteluihin osallis­tuivat
U S A B r i t a n n i a , Ranska. N e u -
v o . s t o l i i l l o , K i i n a , Kambodsha, Laos;
Ho Tshi M i n h i n V i e t n a m i n demo­k
r a a t t i n e n tasaavlta ja Bao Dain
V i e t n a m i n valtio. Konferenssi mer­k
i t s i kolmen e r i l l i n e n vallioyksikön
tunnustamista: Laosin, Kambodshan
j a V i e t n a m i n . V i i m e k s i mainitussa,
j o k a s i l l o i n oli ranskalaisten avoi­men
asiaan puuttumisen johdosta
kahtia jakaantuneena, piti sopimuk­sen
mukaan järjestää vaalit 195G a i ­kana
kansainvälisen valvonnan alai­sena.
Sopimuksessa s i t o u d u t t i i n k u n
nioittamaan Kambodshan. Laosin ja
V i c m a m i n koskemattomuutta ja o l e '
maan puuttumatta niiden sisäisiin
a s i o i h i n . Edelleen .«iinä k i e l l e t t i in
v i e r a i d e n Joukkojen, sotilashenki-löitten,
aseitten ja ammusten vienti
V i e t n a m i i n . ,,
K a i k k i muut Geneven neuvotte­l
u i h i n osallisluneet vallat a l l e k i r ­j
o i t t i v a t sopimuksen paitsi Vhdys^
vallat j a Etclä-Vielnam: Yhdysvallat
i l m o i t t i silti kunnioittavansa sopi­muksen
määräyksiä.
A M E R I K K A L A I S T E . N
K A U S I A L K AA
j Näin ei kuitenkaan käynyt. Ame-i
r i k k a l a i s e t , jotka olivat tulleet rans-
} k a l a i s t e n sijaan Indokiinaan, poisti­vat
Bao Dain, Etolä-Vieln;;min h a i l i -
t u s o l i j i s l a ja a.settivat hänen tilal­leen
Nfio Dinh Diemin, jpka kieh
j täytyi järjcstäinästii vaaleja 195C,
I k u l e n . Cienovcn sopimuk.sessa oli
edellytetty. .\e olisivat merkinneet
Ho T s l i i Alirihin y l i v o i m a i s t a voittoa.
Maan pohjoisosassa rvhdyttiin
rakentamaan solien hävillämää
maa;a. eteläosassa Isääntyi amerik-,
k a l a i s t e n panos. " S o t i l a a l l i s i a neu­vonantajia
' o l i Diemin hallitsemas­sa
eteläosassa pian. muuiaraia Kym-,.
menin t-.ihnnsia.' \ ' : i a l i en ajatus oli
t o r j u t t u kokonaan.
V I E T K O N f i S Y N T YY
Vuoden' 1959 aikaiia .'likoi Etelä--
Vietnaniiss- i syntyä sisäistä liiUeh-.
dintää a m e r i k k a l a i s t e n ostamaa rap-peutunu.
ta h a l l i i v s t a vastaan ja
joulukuii.ssa 19G() muodostettiin alus
. s a n i a i n i t t u kansallinen vapautus
rintama; jonka laistelujärjestö Viet-konfi
on siitä pitäen käynyt sissiso-,
taa sekä a m e r i k k a l a i s i a että heidän
tukemiaan Saigonin nukkehallituk­sia
vastaan Sen toiminta on ollul
suurista tappioista huolimatta mc-..
o m i s t a j i l l e , niin me voimme kuvi­t
e l l a , minkä vuoksi ei ole ennakko­t
i e t o j a annettu tulevan palvelun laa­juudesta
ja sen maksuista.
K a u p u n k i l a i s t e n turvaksi on täl­lä
kohdalta sopimusluonnokseen
liitetty tosin sellainen kohta, ctta
vuoden kuluttua sopimuksen voi-maantulonpäivästä
lukien, kaupun^
gilla on 120 päivän irtisanomisajan
p o h j a l l a oikeus tehdä lopun yhtiön
bussiliikenteestä, jos sen palvelu ja
'hinaat e^väl tyydytä kaupunf,'in
asukkaita. Mutta kun tähän sisäl­tyy
määritelmä, että siinä tapauk­sessa,
jos yhtiöltä otetaan toimilupa
pois, kaupungin on ostettava sen
k a i k k i liikennöimisvälineet, mitkä
eivät ole 10 vuotta vanhempia, n i in
tämä tarkoittaa, että tilanteen täy­tyy
olla todella äärettömän huonon
ennen kuin kaupunj^inhallinlo tätä
liikennöimisoikeutla peruuttaa.
T o i s i n sanoen, jos liikennöiniis
oikeus jouduttaisiin pei-uuttamaan,
j a siihen on teoreettinen nialuloiii-suus
tämän sopimusluonnoksen poh­j
a l l a , kaupunki jäisi sanan varsi-naisessa_
miclessä "pitämään tyhjän
säkin suuta".'
P a l j o n p a i e m p i . o l i s i meidän mie­lestämme,
että jäljestettäisiin ilman
muuta k u n n a l l i n e n bu.ssiliikonnepal-v
e l u j o t e n k i n s i i h e n tapaan kuin on
järjestetty kaluvaunu- ja b u s s i l i i ­kenne
Torontossa. Se takaisi sen,
että asukkaat^ saisivat kunnollisen
bu.ssipalvclun . m a l i d o l l i s i m m a n hal­v
a l l a hinnalla kun ei tarvitsisi mi­tään
yksityisliikellä rikastullaa
bussipalvelusta maksamisen ohella
j a sen lisäksi.
Jokatapauksessa meistä tuntuu,
että kaupungin h a l l i n n o l l a on pal­j
o n selvitettävää eimen k u i n tämä
bussipalveluoikeuden myönlätnisoh^
dolus saa poistetuksi epäilyt sud-h
u r y l a i s t e n keskuudesta.
nestyksellistä: jo vuosia on vapau­t
u s r i n t a m a n hallussa ollut e r i läh­t
e i d en mukaan 3/4 tai 4/5 Etelä-
V i e t n a m i n alueesta. ,
Etelä-Vietnamin " v i r a l l i s e t h a l l i ­tukset''
ovat vaihtuneet tavantakaa
e r i l a i s t e n j u n t t i e n j a k a p i n a i n suis­tamina.
Niitä vastaan on itse Saigo­nissa
esiintynyt avointa kapinaa.
Muistettaneen budhalaisten ja yli-^
o p p i l a i d e n s u u r mielenosoitukset
muutamien vuosien takaa. N y k y i ­n
e n a m e r i k k a l a i s t e n Saigonin hal­l
i t s i j a k s i a.«iettama "vahva mies"
k e n r a a l i Ky, J o k a on istunut viime
kesäkuusta^ alkaen, on ilmoittanut
ihanteelsseen — ei ketään muuta
k u i n ils','nsä A d o l f H i t l e r i n!
" N E U V O N A N T A J A T -
K A S V A V A T A R M E I J O I K SI
Geneven sopimuksen vastaisesti
o n amerikkalaisia sotilaita Etelä-
Vietnamissa jo y l i 200,000. U SA
i l m o i t t a a it.i^o nostavansa sotilaitten­sa
määrän vähintään 300.000:nteen,
j o p a 400,000:sta on puhuttu. Ame­r
i k k a l a i s t e n painostuksesta on V i e t ­namin
seotaan saatu joukkoja myös
Elelä-Kore;rla, A u s t r a l i i s t a j a U u ­desta
Seelannista, n i i d e n yhteismää­rä
lienee tätä nykyä noin .50,000
p a i k k e i l l a . L^isi 20,000 sotilaan l a i -
vau.serä on tulossa Etelä-Koreasta.
K u n nämä suunnitelmat toteutuvat,
merkitsee .se. että Etelä-Vietnamissa
-on ulkomaisia j o u k k o j a saman ver­ran
kuin nukkehallitukkScn omia
j o u k k o j a , jotka ovat osoittautuneet
epäluotettaviksi.
U S A n y r i t y k s e t <-aada muita l i i t t o ­l
a i s i a an mukaan V i e t n a m i n sotaan
ovat koiteneel vesiperän. Eräät N A -
TO-maal oval tosin avustaneet US-A
n sodankäyntiä lukemalla Saigo­n
i n h a l l i t u k s i a raha- yi muin avus­t
u k s i n ; m u J a j o u k k o j a ei ole .saatu
muualta k u i n yllä malnHuista mais­t
a . ' M a l i i t t o n f u u t t a sekaantua USAn
solaan on f l l u t v a r s i n k i n .sen jäl­keen,
kun X.'SA vuosi sitten (7.2.)
a l o i t t i pommihyökkäykset Pohjois-
V i u t n a m i a vastaan, jo;a se pitää
.syyllisenä myös V i e t k o n g i n toimin-laan.
vaikka ei pystykään todista­maan
tällaisia yhteyksiä:
IRTI S O D A S T A?
Itse USA-ssa on vuosien mittaan
j l o U u sulit; utua yhä epäluuloisem-mni
V i e t n a m i n sodan Jatkami.seen
j a mm. U S A n senaatin ulkoasiain­valiokunnassa
h e l m i k u u n alkupuo­l
e l l a vaativat eri asiantuntijat sopi­v
a l l a tavalla tapahtuvaa irtaantu­mista
V i e t n a m i n sodasta. Y K n pää­s
i h t e e r i on katsonut, että Vietkong
on hyväksy, tävä täysivaltaiseksi
osapuoleksi rauhasta neuvoteltaes­sa.
Samanlaisia mielipiteitä ovat i l ­maisseet
myös eräät USAnvsenaat-t
o r i l .
Sola k u i t e n k i n j a t k u u sissi.solana
Etelä-Vieln;.'mi.ssa — amerikkalaiset
Ktelä-Vie'namin valtaväestöä vas­taan
— ja US.An y k s i p u o l i s e n a pom-initussotana
P o h j o i s - V i e t n a m i a vas­taan.
I{.-iuii,-;n tulo on yhtä aikaa se­kä
lähellä että kaukana.^— H . A .
kin. ' • ,
Tämä kamppailu "nasserismin" ja
"feisalis-min" välillä käydään arbi-maissa
parhaillaan kiihkeästi, joskin
yhä pinnan alla. Viime elokuussa Sau­di-
Arabian ja Y A T : n välillä Jemenis-tä
(joka on ollut eräs jännityksen a i ­heuttajista)
solmitun sopimuksen jäl­keen
kummatkin maat eivät tosin ole
avoimesti arvostelleet toisiaan, mutta
sitä vastoin Kairon lehdistö ja radio
ovat kiihkeästi arvostelleet Irartia ja
sen shaahia, jota on nimitetty "sionis­min
ja brittiläisen imperialismin vä­l
i n e e k s i " . Tämä katsotaan merkitse­vän
sitä, että shaahista puhuessaan
Kairo itse asiassa tarkoittaa Feisalia.
- O L
RISTIVETOA ARABIMArSSA
Arabimaiden keskuudessa, lähi- j a topher Soames on samoihin aikoihin
keski-idässä, on hiljalleen kypsymässä liikkunut samoissa maissa k u i n F e i s a l -
valtataistelu, jonka keskeiset hahmot
ovat Yhdistyneen Arabitasavallan pre­sidentti
Abdel Gamal Nasser j a Saudi-
Arabian kuningas Feisal. Käyntiin pa­nevana
voimana on kuningas Feisöl,
joka parhaillaan puuhaa Mekkaan is­lamilaisten
valtioiden päämiesten ko­kousta,
mikä on tulkittu selväksi vas-tapainoksi^
A r a b i l i i t o l l e , j o k a taas on
ollut YAT: n vaikutuksen alainen.
Näissä merkeissä Feisal on käynyt jo
Kuwaitissa, Persiassa (joulukuussa) ja
Jordaniassa (tammikuussa) j a lähiair
koina hänen odotetaan vierailevan
vielä ainakin Irakissa j a Sudanissa.
Tietenkään tähän valtataisteluun ei
liity vain Icysymys vallasta sinänsä,
vaan pelissä ovat paljon suuremmat
panokset. Vaikka Feisal ei olekaan
aivan yhtäarkkitaantumuksellinen kuin
hänen vallastaan luopunut veljensä
Saud, niin silti hän er ole alkuunkaan
sellainen uudistusmies, jota takapa­juinen
Saudi-Arabia tarvitsisi. Hän no­jaa
yhä heimopohjalle rakentuvaan
feodaaliyhteiskuntaan, kommunismia
ja kaikkea sitä vivahtavaa kohtaan hän
tuntee patologista vihaa ja hänen l u ­pauksensa
uudistuksista ovat jääneet
paperille. Luvattua perustuslakimuu­tosta
ei ole kuulunut ("Pyhä Koraani
on meidän perustuslakimme," hän on
sanonut), eikä esim. Rijadiin, Saudi-
Arabian pääkaupunkiin, ole vieläkään
saanut perustaa yhtään elokuvateatte­ria.
Tällaiselle keskiaikaiselle pime-.
ydelle Nasserin edustama arabisosi-alismi
on.kuin punainen vaate häräl-le.
Kysymyksessä on menneisyyden
taistelu nykjpäivää vastaan, monar­kian
klassinen taistelu tasavaltaa vas­taan.
.•
Pdissä on kuitenkin vielä paljon tä­täkin
enemmän. Koko keski-itä on län­tisen
öljy-yhtiöiden suuri öljykaivos.
Saudi-Arabian alueelta pulppuaa vuo­sittain
miljoonia litroja öljyä. Jota o r r'
runsaasti myöskin Iranissa (Abadan),
Irakissa (Kirkuk) sekä pienissä öljy-sheikkikunnissa;
joita. ovat mm. K u ­wait,
Bahrein ja Abu Dhabi. Kaikis-
.sa näissä maissa läntiset öljy-yhtiöt
pumppaavat öljyä: erittäin edullisin
ehdoin j a ruhtinassukujen säilyminen
vallassa on öljy-yhtymien kannalta
tavattoman tärkeää (mui.stettakoon
toisaalla, että Nasser kansallisti Su.
ezin kanavan). ;
Tilatkaa Vapaus!
USAn demokraatit ^
pelkäävät vaaleja
New York. — Demokraatit ovat
huolissaan Vietnamin sodan mie­lialan
leviämisestä Yhdysvalloissa
erityisesti ensi syksynä pidettä­vien
ns. välivaalien vuoksi, jol­loin
valitaan kolmasosa senaatin
jäsenistä ja koko edustajainhuo­ne.
New York Times ilmoittaa pre­sidenttiä
lähellä o l e v i i n p i i r e i h in
vedoten, että demokraatit pelkää­vät
menettävänsä jopa 50 p a i k k aa
edustajainhuoneessa, jossa suhteet
tällä hetkellä' ovat 295 demokraat;
tia j a 140 r e p u b l i k a a n i a.
New York Times toteaa, että
jopa demokraattisen puolueen vai­k
u t u s v a l t a i s i s s a paikallrsjärjestöds-säkin
on syntynyt v a k a v i a erimie­lisyyksiä
presidentti Johnsonin
V i e t n a m i n - p o l i t i i k a n suhteen.
rt »n
L-Saksan SUSI
NLn korjattavana
Länsisaksalainen Demag-teräs-konserni
rakensi Egyptin tiliin
EisLO/ileluanin terästehtaan v.
1960. Si n vuosituotannon piti olla
26Ö.000 tonnia raakarautaa. Kesti
kuitenkin 3 vuotta ennen kuin
Ilehianin terästehdas pääsi tavoit
teeseensa. Egypti on äsken solmi­nut
Neuvostoliiton kanssa sopi­muksen,
jonka mukaan Neuvosto-Öljy
on ollut aina kappale imperi-! liiton ieknisen avun ja koneiden
alismia. mutta kcski-itään l i i t t y y . nyt
vielä muutakin. Läntisissä maailman­laajuisissa
.strategisissa laskelmissa
on tultu siihen tulokseen, että Välimeri
(Gibraltar; Malta ja Kypros) ovat me­nettäneet
ja yhä menettämässä mcr-
'Kitystään j a , että painopiste on siir­rettävä
idemmäksi, Punaiselle merel­le
ja Persian lahdelle. Poliittisesti
nämä alueet ovat olleet brittien pe­rinteellistä
valta-aluetta, mutta tak>
udeliisten resurssiensa ehtyessä britit
ovat joutuneet yhä enemmän harkit­semaan
luopumista ylläpitämistään
tukikohdista. Harkintavuoroon ovat
nyt tulleet myös Arabian niemimaal­la
sijaitsevat tukialueet ja näyttää siltä
kuin brittien mietteet kulkisivat siihen
suuntaan, että lännelle myötämielinen
arabimaiden liittooutuma olisi paljon
edullisen^pi kuin oman tukikohtaver-koston
ylläpitäminen. J a juuri Feisal
olisi sopiva hahmo johtamaan tällaista
länsimielistä aparaattia. E i liene sat­tuma,
että Englannin konservatiivisen
" v a r j o h a l l i t u k s e n " ulkoministeri Cris-turvin
Helnanin tehtaan vuosituo­tanto
nostetaan 1.5 miljoonaan
tonniin raakarautaa vuodessa.
H e l u a n i n terästehdas on Jo aikai-
.semmin tilannut Neuvostoliitosta
s i n t i a a m o n täydelliset koneistot.
Haluanissa on ollut aikaisemmin
Demag-kon.seinin rakentaman kah­d
e n masuunin lisäksi kolme Tho-mas-
konverteria, kaksi sähkösula-tu.
suunia ja valssauslaitos; Tehdas
on oliut miltei koko ajan korjauk­sen
alaisena. Thomas-konverterit
ovat jo vanhanaikaisia^ eikä sellai­sia
ole rakennettu enää- missään
inaassa. Tehdasta laajennettaessa
N e u v o s t o l i i t o n avun t u r v i n siirtyy
se k a u t t a a l ' a a n u u s i i n menetelmiin.
Uudet masuunit ovat n y k y a i k a i s i a,
teräksen valmistuksessa otetaan
k ä y täntööii happikaasumenetelmä
j a Jatkuvavalumenetelmä. Tämän li­säksi
N e u v o s t o l i i t t o toimittaa Helu-a
n i i n uuden koksaamon, rautava-l
i m o n sekä prässäys- j a stanssaus-tehtaat.
PAKISTAN El HYVÄKSY USAn " A V U N EHTOJA"
Karachi. — Pakistan .syytti sun­nuntaina.
Yhdysvaltoja siitä, että se
a.sctlaa kehitysavulleen ehdoksi K i i ­nan
muodostamaan uhan huomioon
ottamisen Pakistanin ulkopolitiikas­sa.
• ,
Sellaisia uhkaa ei ole olemassa,
sanotaan Pakistanin ulkoministerin
Zulfikar Ali Button julkaisemassa
lausunnossa; Bhutton sanoi olleensa
i hämmästynyt kun kuuli, että Yhdys-f
vallat uskoo Pakistanin olevan "täy-
I sin ('ctoinen Kommunisti-Kiinan
i miicdustaniasta uhasta."
! liiimphreyn lausunto annettiin .Can-
I l)errassa, ja sen j u l k a i s i Yhdysvaltain
' suurlähetystö Karachissa. Humphcrey
neuvotteli viime viikolla Pakistanin
johtajien kaassa.
Bhutto sanoi: "Pakistan on aina
ollut sitä mieltä, ettei K i i n a n tasavalta
millään lailla uhkaa Intian ja Pakis­tanin
niemimaata. Tämä on tulevai­suudessakin
Pakistanin mielipide".
Yhdysvalloilla on Bhutton mielestä
täysi vapaus asettaa kehitysavulleen
minkälaisia ehtoja se haluaa. " P a ­kistan
ei kuitenkaan hyväksy mitään
rajoituksia vapaudelleen noudattaa
sellaista ulkopolitiikkaa, j o k a on sen
omien kansallisten etujen mukaista,"
hän sauoi.
Varapresidentti Humphrey lupasi
Pakistanille 50 miljoonan dollarin ja
Intialle $100 m i l j . kehitysapulainan.
P Ä I V Ä N P A K I NA
KUm SIELUNVIHOLLINEN RAAMATTUA
Ylläoleva otsikko on teknillisistä
syistä lyhennetty muodottomaksi
Ja " l a s t e n tähden" s i e v i s l e l t y m i i :
l e i samalla tavalla kuin menetteli
se entinen p o r i l a i s f l i k k a . j o k a sa­noi
kusiaista "pissiäiseksi".
Yhl'jnä .syynä, i i i i i i oudolta kuin
se. tuntuukin, (ällän "hieiioste-l
u i u i " on tavallinen nuha eli k y l -
m e t t y m i n e n . , ^ , .
Pah.tnlaisen nuhan vuoksi olim­me
eriiänä siiniuintaina kuuma-v
e . s i i u i l l o j cn ymiiiiröimänä ja pak­s
u i h i n peitteisiin käiirittynä vuo­teella
koko päivän. Siinä l o i k o i l ­lessa
tuli kuuniielleek.si muun
o h e l l a mvös vissiä suomenkielisiä
hengellistä saarnaa, niistä tuli
' ' S a a ' a n o i ( a " . jir "Perkeleitä" sekä
"Helvettejä" ja m u i t a seiilaisia
n i i n |)a]joii ja paksusti, että sc sai
vanhan ja rauhallisen " m u m m o n " ,
huokaisemaan: ".Jumalalle kiitos,
etteivät tässä maassa .syntyneiden
la))set' yiumiirrä s i i o m e n k i e l t i i ."
J o t t a tämä "nnimmo" ei antaisi
yhtä kirpeälä tuomiota tästä mei­dän
lehdestämme, me puhumme
nyt liienostellijii " s i e l u n v i h o l l i s e s ­t
a " hyvin :tieläeii, että tarkoitam­me
sillä sitä vanhaa vihtahousiia
Jol;i kiitetään sanomalla j o i s t a k in
ihmi.si.^itä, otiä he tekevät Jotakin
s a m a a n ' l a p a i i n kuin "I' ' i ru lukee
Raamattuiv'.
M a a l i k k c n a meillä ei ole luon­n
o l l i s e s t i k a a n tietoa siitä, miten
s i e l u n v i h o l l i n e n Raamattua selit­tää.
Mutta " l a k i " o n ilmeisesti s e l l a i ­nen,
miksi " l a k i a luetaan", kuten
. myös sanotaan.
V i i m e i s i n esimerkki " l a i n kor­keasta
p i i o l u e e l t o m u u d e s l a " saa-
- t i i l i viime t i i s t a i n a eräästä Chieo-gotKuutisesta,
missä k e r r o t t i i n , et­tä
" Y h d v s v a l t a i n lakimiesyhdistys,
oli A k s i m i e l i s e s l i hyväk.synyt pää-t
i i s l a i i s e l m a n , niissä vahvistetaan
•Yhdysvaltain Vietnamin sotaan
o s a l l i s t u m i s e n laillisuus kansain­välisien
l a k i e n J a Y K n p e r u s k i r j an
l)ohJalla".
Näin s e h ä j a yk.sinkertaincn s i is
tämäkin asia o l i ! J a Jos Y h d y s v a l ­t
a in lakimiesyhdist.vs ei ole k y l l in
pätevä tän.än hyökkäys.sodan " l a i l -
l i s u u t l a " todistamaan, s i l l o i n voi­daan
muodostaa Y l u l y s v a l l a i n ta-loii(
leilisess;i, .sotilaallise.s.sa ja po-.
liitlise.s.sa talutusnuorassa olevista
h a l l i t u k s i s t a oikein "kan.sainvälir
nen" elin: mikä voi " v a h v i s t a a"
Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s m i n ennen
tekemät Ja nyt harjoittamat sekä'
tulevaisuutta silinälläpitämät val­mistelevat
rikokset ihmiskuntaa ja
i h n i i s y y l t i i vastaan.
: Tämä a m e r i k k a l a i s t e n l a k i m i e s ­ten
y h d i s t y k s e n päätös antaa s i v u ­mennen
sanoen vähän a j a t t e l u n a i ­hetta
n i i n y h d e l l e k u i n t o i s e l l e k i n.
Tämän jälkeen voi mikä tahan­sa
s u u r v a l t a hyökätä minkä tahan­sa
pikkumaan k i m p p u u n . Se voi
s u o r i t t a a puolustuskyvyttömän p ik
kuiiKKrtr k a m a r a l l a " p o l t e t u n maan
- o h j e l m a a " , lappaa ihmisiä amp'li-m
a l l a Ja napalm-pommeilla poltta­malla,
hävittää v i l j a a j a m u i t a ruo­k
a t a r p e i t a , sekä eläimiä ja ihmi­siäkin
erinäisillä m y r k k y k a a s u i l l a,
mutta k a i k k i tämä j a paljo n mul­t
a k i n r i k o k s i a voidaan " o i k e u t t a a"
s i t e n , että saman hyökkääjämaan
l a k i m i e h e t antavat lausunlon.sa.
että kaikki se on "oikeutettua"
kansainvälisen lain kannalta kat­soen!
Ikävä vain, että tavalliset maan-liero.
svol parittajat, rai.skaajat,
kavaltajat ja murhamiehet eivät
ole ylitä onnclliscs.sa a.semassa.
K e l p a i s i s i l l o i n alamaailman mies­ten
e l o l l a h e r r o i k s i jos heidän käs­kettävään
olisi yksityisten l a k i ­miesten
lisäksi kokonainen laki­miesyhdistys,
mikä "oikeuttaisi'.'
heidän tekosensa joko k a n s a l l i s t en
tai kansainvälisten.lakien tai n i i ­den
molempien perusteella!
Mutta ei s i l t i .sovi moittia e r i -
. koisemmin Y h d y s v a l t a i n lakimies­y
h d i s t y k s e n keinoja "lakipykälien
l u k e m i s e s s a " .
Samaa maata ovat Y h d y s v a l t a in
Johtavat pappismiehetkin. Kun
r o o m a l a i s k a t o l i s e n kirkon äsket­täin
päättyneessä ekumeenisessa
kokouksessa k e s k u s t e l t i i n ydinasei
d e n pannaanjulistamisvaatimuk-sesta,
niin yhdysvaltalaispiispat
vastustivat sitä l o p p u u n asti. H e i ­dän
mielestään " r a k k a u d e n Juma-
, l a n " palveleminen vaatii U S An
kohdalta ydina.seiden varastointia
Ja tarpeen t u l l e n tietysti niiden
käyltö'ikin. K a t o l i s e n k i r k o n muut
Johtaj.it olivat onneksi toista m i e l ­tä
ja . n i i n ekumeeninen kokous
hyväksyi ydinaseiden pannavaati-
. nuikson.
."Samanlainen sotapappi r - k u i n ­ka
liir\e;i!tä.se k u u l o s t a a k i n — on
s o t i l a s o p c r a t i o i t a muistuttavista
" r i s l i r e t k i m a t k o i s t a a n " tunnettu
B i l l y Graham, J o k a p i t i esirukouk­sen
presidentti J o h n s o n i n vuotui­sessa
hurskaslelujuhlassa Wash-ingtonissa.
U u t i s t i e t o j e n mukaan B i l l y Gra­ham
valitsi rukouksen.sa tekstiksi
seuraavaa: "Minä en tuo teille
rauhaa, vaan .inickan,_sillä minä
olon tullut nostattamaan miehen
e r i s o p i i u n perhettään vastaan . . . "
K a i k e n tämän jälkeen lienee a i ­van
turhaa kenenkään enää syyt­tää
s i e l u n v i h o l l i s t a Raamatun vää-ristcl.
vstä. E i ainakaan häntä y k s i ­nään
sovi enää siitä syyttää . . .
— Känsäkoura.