Vapaus, November 19, 1963

              ,Sivu '2 Tiistaina, marrask. 19 p. — Tuesday, Nov. 19, 1963
.INDEPENDENT LABOR ORGAN
A¥ A P A US OF FINNISH CANADIANS
: ' (UBERTY) Established Nov. 6, 1917 '
Editoi*: W. Miund ' , Manager: E. Suksi
i'';" TeiephW'e^Office '674-42'64 — Editorial 674-4265
Publfehe^i töi-icfe *eeJJy: Ttiesiiayä, Tttursdays and Saturdays by Vapaus
Publisbihg» Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. :We5t,Sudbury. Ontario, Canada.
•"• • - • \ Mailing addre«s: Box 6»^
• /Ädvettlfiinfe rätes up<ih;application, translations free of charge.
^tliöri2^d a* seboiid class mail by the Post Office Department, Ottatira.
''f- \ and for-payment bf postage m ca^h J ^ ^ ,\
• • ' LANÄDIANi L A N I ; U Ä G E : - R R E S S !
CJtnadasRa:. l vk. «9.00. 6 jtk. ^.75 DSAcssa 1 vk. $10.00 O kk. $5.25
3 jMi. 2.75 Stiomessa: 1 vk. 10.50 6 k;k. 5.75
AFL-CIOn edustajakokouksen istuessa tällä viikolla New
YörklÄsa. ori syytä kiinnittää huomiota mainitun järjestön
ääl-iöikeistön, hei^rojenMeänyn, Hallin ja kumppanien sodan-jiiltetuftseeii
:miiikä he esittivät Canadaa vastaan SlUn edus-tajäkpköukiössa.
viime viikoilla. On nimit todennäköistä,
e3tä'fähiä bänädäVastsdtte^^ jossakin
iTiu<>ä<^sä myös X3^L'-Clt),edustajakokoukselle,
i Kysymyksen pqhjapä. on Suurten järvien canadalaisten;
UitibiHett V a l Ä liittohallituksen toimesta. Meidän lehtem-jntö
fcänta ;ojti lukijakunnan yleisessä tiedossa tästä asiasta.
l5i'e iiskommev että GLC ja eräät canadalaiset uniot ovat teh-tieet-
virheenv -antaessaan tunnustuksensa liittohallituksen
järjestämälle valvonnalle. Suurten järvien raerimiesunio-
, pulman, ratkäisullfi oh'si pitänyt löytyä parempi keino;
i • ^ Mutta huolimatta lainkaan siitä, onko CLC tehnyt tässä
- yhteydessä virheen, kuteii me oletamme, tai eikö ole, kuten
'suuret päivälehdet selittävät, tosiasia on sittenkin, että se on
ii canadalainen asia> eikä isiinä ole herroilla Meanylla ja kump­paneilla
nokan koputusta. Ganadalaisella unioliikkeellä täy-
• tyyi olla täydielliset oikeudet päättää kaikista Canadaa j a Ca-flädan
työläisiä koskevista asioista, eikä tämän oikeuden
"ehtona" ole edes se, että kaikkien ratkaisujen täytyy olla
öiklsita päätöksiä.
' ' Canaäaläiset yleensä. Vapaus mukaanluettuna,' tulevat
tä^ä asiassa seisomaan varauksetta CLCn takana ja tukena.
kXVYtöN ViSRTÄÖJS
.Puhuessaan viime viikolla SlUn tai oikeammin AFLr
GIO MaritimCiDepartmentin kokouksessa, AFL-CIOn presi­dentti
George Meany esitti todella hävyttömän solvauksen
i el. vain Canadan unioliikettä, vaan koko Canadan kansaa
ira^liaan.
; 3/.'Tekeytyen oikein työväenliikkeen vapauksien puolusta-
. jaksimr. Meany julisti mahtipontisesti, että hän vastustaa
•*^allituksen kontrollia unioiden yli olkoon sitten kysymyk-t
sessä Stalinin Venäjä, Hitlerin Saksa tai Dominion of Ca-
;i ;vii.,.,^ärioiki5istoon lukeutuvilla byrokraateilla ei luonnolli-
I sestikaan ole mitään kykyä 6ikä haluakaan esittää totuutta
r Sosialististen maiden ammattiyhdistyshikkeistäjGiitä se asia
t meitä kiinnosta tässä yhteydessä. Mutta vertauksella Cana- .
i 4aa'HitleHn Saksaan ja käyttämällä maamme itsenäisyyttä
halventavalla tavalla "Dominion of Canada^mimitystä, mr.
ftleany saavutti kaikkien aikojen maairrööriennätyksen hä­vyttömyydessä.
, .
. rl:,-iRÄitähäh olisi, jos mr. Meany ryhtyisi puhdistelemaan
• Hiemanr orhia porraspäitään? Vähäinenkin vilkaisu sinnepäin
osoittaa; että piskuruinen oin GLCn erhe sen lukiessa halli-tttksemme
valvontaa Suurilla järvillämme, ^os sitä verra-jtaJan^;
AFL-CIOn äärioikeiston veriruskeisiin synteihin työ-jväenJiikettä
vastaan yleensä.
I .^ttakäainme vaikkapa pahamaineinen Taft-Hartley la-
: ;kii, «Eikö mr; Meany ja kumppanit ole siinä asiassa alistuneet
'oman maansa,.Yhdysvaltain hallituksen valvontaan työ-
•l\räfpiiikkeen heikentäniiseksi? Eikö mr. Meany ja kumppa-
Inrt pl& antanut kannatustaan Yhdysvaltain hallituksen so-
; täiselle ulkopolitiikalle ja sen edistämiseksi tarkoitetulle
:"avustusohjelmalle", ja niin loppumattomiin!
I .V-Emien kuin mr; Meany lähtee "pelastamaan" CLCta Ca-iöJ^
an hallituksen kelkasta, hänen sietää ryhdistyä kotimaas-iäaan
ja sanoutua, irti .Yhdysvaltain hallituksen kenttätyön
jt|psta~ suurpääoman ja sen hallituksen hyväksi.
iitYSYMYS CANADALAIÖTEN OIKEtjköISTA
I , Nykyinen kiista: "haUituksen valvonnasta'' on muodos-
• tunut paljon suuremmaksi kuin on kysymys vain Suurten
:järvien unioista. Peruskysyymksenä on Canadan unionisti­sen;
liikkeen oikeus päättää itsenäisesti Canadaa ja canada-
J?1f».»; työläisiä koskevista asioista. AFL<;iO sanoo, että Ca-h;^
dan unioliikkeellä ei muka ole tällaista itsenäistä oikeutta.
Mutta canadalaiset yleensä ovat yksimielisiä siitä, että Cat­nadan
"unioliikkeelle^kuuluu-tällaiset oikeudfct huolimatta
lainkaan siitä, mitä asiasta sanovat herrat Meany ja kump­panit.
"vOn jo .todella korkea aika tehdä tästä asiasta ratkaisu
ja':'meuskommekin, että tästä merimieskiistasta — mitä si­vumennen
sanoen ei olisi koskaan tullut,- ellei AFL-CIO
huippujohto olisi sekaantunut Canadan asioihin silloin kun
_ mer^miehiltämme hävitettiin heidän oma, ddtnokraattisesti
kontrolloima uniensa, Canadian Seamen's Urtio — ainakin
s^.%pty, että taistelu Canadan unionistisen liikkeen itsemää-uudelle-
entistä kor^
keainmalle tasolle. Koskaan ei voida enää tämän jälkeen
palata siihen, että AFL-eiO voi mielin määrin komennella
capiidalaisia unionisteja. _1
^T^^Tosiasia on, että missään muualla maailmassa ei ole sel­laista
tilannetta, että itsenäisen maan unioliikkeiden pääma­jat
sijaitsevat ulkomailla! Ainoastaan Canada on sellainen
maa, että suurin osa sen unionistisen liikkeen päämajoista
on Yhdysvalloissa.
. T ä l l a i s e l l a asiantilalle ei ole mitään tekemistä työväen-
IfiMfeeen "kansainvälisyyden" kanssa. Työväenliikkeen kan­sainvälisyys
on kallis ja läheinen aisia kaikillfe valistuneille
•^?J^Jsille.i Mutta työväen kansainvälisyydellä tarkoitetaan
sitäi että eri maiden itsenäiset työväenjärjestöt muodostavat
kesfenäisen tasa-arvoisuuden perusteella omat kansainväli­set
elimensä, mitkä päättävät vain yhteisesti sovituista kan­sainvälistä
laatua olevista asioista ja jättävät kahvalliset ky­symykset
kunkin oman maan työväenliikkeen ratkaistavaksi.
y Itsenäistymällä AFL-CIOn holhouksesta ja isäritävallas-tä
Voi CLC vasta* järjestää suhteensa muiden maiden, mu-
\k84nluk(en Yhdysvaltain työväenliikkeen kanssa todellisen
Alg eria etsii tietään
• Algerian saavuttaessa: heinäkuun
alussa 1962 itsenäisyytensä leireiltä
vapautuneet kaksi miljoonaa talon­poikaa,
500,000 ulkomailta palaavaa
pakolaista j a kymmenet tuhannet
'Potilaat kohtasivat - maansa miltei
täydellisesti tuhottuna. Ruokavaras­tot
o l i hävitetty, maa o l i laajalti pol
tettu ja hylätty kahdeksan vuoden
'aistelujen aikana.
A?'uoden kuluessa * Algerian De-
-nokraattisessa Kansantasavallassa",
vuten sen virallinen nimi kuluu on
saavutettu ihmeteltävän hyviä tu-oksiä.
Maatalouden uudistus on to­teutettu
laajassa mitassa. Koko ta-ouselämän
kehittämistä varten on
faadittii ns. kansallinen suunnitel­ma,
jonka puitteissa talouselämää
onemmärt taK vähemmän onnistu­neesti;
kehitetään. Maalla" on toimi-a
investointi- ja työllisyysrahasto,
joka yrittää ratkaista^ talouden ke-,
Ylittämisen finanssikysymykset. Se­kä
maataloudessa että teollisuudes­sa-
on tunnusaluseena "itsehallinto",
mikä. tarkoittaa talonpoikien ja työ-ä
i s t en oikeutta, ja velvollisuutta
vastata tuotannosta neuvostojensa
kokoustensa kautta.
Maatalouden uudistaminen on ta
'pahtunut kaaoksen keskellä. Sisäi
set ja ulkoiset haitat, joi-sta Rans­kan
suorittama torpedointityö ei ok
yähäisiUi ovat haitanneet sen toteut
tiamista; Ben Bella on lausunut sit
lemmin paljon toistetut sanat: " Em
me toimi minkään valmiin opin mu
Kaan vaan sen mukaan, minkä taju­amme
kussakin tilanteessa parhaak
si. Tämä ajattelu on johtanut mm
siihen, että parhaaksi maatalouden
kehittämispulman ratkaisuksi on ha­vaittu
työntekijäin johtamat tilat.
Viime toukokuuhun mennessä o li
pakkoluovutettuille ja eurooppalais
ten jälkeensä jättämille tiloille
muodostettu 1391 maatalousyritystä
joiden toiminnasta huolehtivat ja
vastaavat työläisten muodostamat
elimet. Kaikkiaan näillä tiloilla on
1,500,000 hehtaaria Algerian parhai
ta maita. Maapohja on tosiaankin
parasta mahdollista, sillä se on val­taosalta
siirtomaaisäntien entistä
omaisuutta. ;
Lokakuun ensimmäisenä päivänä
Ben Bella antoi uudan määräyksen,
j o l l a noin 1 milj. ha ranskalaisten
hallussa vielä olevia maita kansal­listetaan.
. E i ainoastaan ulkomaa­laisten
hallussa olevien suurtilojen
vaan yleensä, suurtilojen pakkoluo-
K U K K I A " J O U L U N"
T O I M I T U K S E L L E
Yhdyn niihin moniin lukijoihin,
jotka luettuaan ' J o u l u 1963" anta­vat
sille ehdottomasti varman tun­nustuksensa.
Julkaisun sisältö on mielenkiin­toinen
j a vaihteleva käsittäen kau­niita
juoluaiheisia kertomuksia, ru­noja
ja muistelmia monilta tunne-l
u i l t a kynäilijöiltämme ja lehtiem-mejoimittajilta.
Lisäksi on useita
suomennoksia muista maista, ku­vauksia
Afrikasta, lähikuvia tunne-,
tuista henkilöistäi mm. kerrassaan
kiinnostava tarina Wilma Ru-dolphistä,
tuosta neekeri sprinttaris
ta, hänen taistelustaan olemassa
olonpa puolesta ja elävä kuvaus syr­j
i t y n rodun edustajasta. Myös lä­hikuva
Aino Saaresta työläislaula-jattaresta,
joka on vanhemmille lu­k
i j o i l l e tuttu ""lukuisista, esiintymin
sistään j a levytyksistään..
Lehden keskisivuja • koristaa tove-rilehtemme
Työmics-Eteenpäin '"öO-vuotias"-
kuvat j a kirjoitukset, joissa
tehdään selkoa lehden vaiheista 60
vuotiselta taipaleelta, myös lehden
60-vuotisjuh.laa varten omistettu
runo kuvaa lehden vaiheita kulu­neelta
ajalta. Kaunis ja sykähdyttä
vä on Maiju VVäisäsen kirjoittama
runo "Sytytän Joulu-kynttilän" Ja tä
nä tieteen aikakautena ei ole unoh
dettu avaruuslentäjiä, vaan heistä
on tarkka muistio joka on hyvä pi
tää tallellakin.
Julkaisun ulkoasu on siisti. Kansi
lehteä koristaa kaunis talviaiheinen
maisema ja julkaisu on painettu hy­välle—
kiiltopapenlle,_ joten se on
arvokkaan näköinen.
Lisäksi jsiinä on vielä runsas ja
asianmukainen kuvitus, jossa moni
lukija näkee kuvansa, sillä, monta
kuvaa on otettu viime kesänä viete
t y i l t ä juhlilta.
Onnittelen toimitusta ja avustajia
molemmissa maissa (sillä julkaisu
on molempien, USA:n ja Canadan
t y ö l ä i s t e n yhteistyön tulos) hyvin
onnistuneesta työstä ja suosittelen
5itä lämpimästi joululukemiseksi. Se
on myös mainio lahja antaa ystävil
Icmme joululahjaksi. — Kiitollinen
lukija, Sudbury, Ont.
PIENI KIITOS
• J O U L U N " SISÄLLÖSTÄ
Kauniisti tehty nimimerkki W. E .
"kun kirjoitit Sääksämäen pojasta",
vanhuk.sesta, jonka elämä on ollut
yhtämittaista mukana oloa työvä­enliikkeen
riveissä koko pitkän elä­mänsä
ajan. Kuten sanoit heitä on
paljon .samanlaisia uranuurtajia
j o i l l e kuuluu kunnia hyvin tehdystä
työstä. — Sääksämäen tyttö.
viitusta pidetään maatalousuudis­tuksen
toteuttamisen välttämättö­mänä
seuiiauksena'. Ulkomaalaisten
hallussa oli vuonna 1954 kaikkiaan
noin 2,7 m i l j : hehtaaria maata, jo­ten
miltei kaikki'on viimeksi maini­tun
kansallistamisen jälkeen Alge-ian
otnaa maata.
Kansallinen vapautusrintama (F-LN)
on ilmaissut suosivansa kollek­tiivista
maajtikäyttöä. Siihen suun­tautuvien
^ t k a i s u j e n toivotaan su­juvan
taloi^poikien vapaaehtoisen
•hteistoiminnan tietä. Tämän peri-lattee^
toteutusta on tapahtunut vä­häisessä
määrin yksityisten omis-
;uksessa olevilla tiloilla, mutta kan-
»tllistetuilla mailla on muodostettu
niltei yksinomaan valtiontiloja, j o l -
aisia oVat myöskin mainitut 1391
maatalousyritystä. "Osa kansalliste-
.f.uista maa-alueista jaetaan maata
'arvitseville talonpojille.
Teollistamisella on Algeriassa
edessään monia vaikeuksia. Tällä
letkellä maa on vielä hyvin yksi­puolisesti
maatalousmaa, sillä '4/.5
/äestöstä saa tavalla tai toisella ela-uksensa
maataloudesta. Kansalli-len
suunnitelma, joka on luotu ko-
:o talouselämän kehityksen suunta-iivojen
määrittelemiseksi, kiinnit
ää suurta huomiota koUektiivisuu-een
yhteistoimintaan ja työnteki­jöiden
oikeuteen ja velvollisuuteen
uiolehtia kehityksestä. Ben Bella
ausui 12. 12. -62: "Algerian kansa
ietää. e t t ä ainoa ratkaisu, mikä voi;
mlaa jokaiselle leipää huomenna;
>n löydettävissä kollektiivisesti jär-icstetystä,
ja suoritetusta työstä."
Taloudellisen kokonaissuunnitte-un
tärkeimpinä seurauksina pide­tään
Algeriassa mahdollisuutta rat­kaista
nopeasti pääomakysymys,
•iiahdollisuutta keskittää investoin-lit
tarkoituksenmukaisesti j a pois-aa
yritysten välisestä kilpailusta
johtuvat hukkatekijät.
Tällä hetkellä Algeriassa on noin
300 työläisten itsehallinon varassa
•oimivaa tuotannollista ja liikeyri­tystä;
Niiden sisäisen organisaation
pääelin on työläisten yleinen koko-u.
s, jonka valitsema työläisten neu­vosto
kokoontuu useammin ja seu
vaa lähempää yrityksen toimintaa
yrityksellä on toimeenpanevana eli-,
menä hallintotoimikunta sekä johta­ja,
jotka ovat vastuussa työläisten
elimille. i
Yleiset piirteet maan tuotantoelä­mässä,
ovat siten luonteeltaan hyvin
suuressa määrin sosialistisia. Tär­keimpänä
sosialistisena tuntomerk­kinä
lienee pidettävä työläisten itse­hallinto-
oikeutta, joka periaatteelli­sesti
selvänä, mutta käytännössä i l ­meisen
heikosti toteutettuna on kui­tenkin
sekä Ben Bellan, kansallisen
vapautusrintaman että algerialais­ten
kommunistien pyrkimyksenä.
Politiikan periaatteista on paljon
vaikeampi saada selvyyttä kuin tuo­tantoelämästä,
mutta eräät periaat
teet ovat korostuneet usejn sekä j U:
listuksissa että puheissa"/ Asettamat­ta
arvojärjestystä voidaart johtavina
periaatteina pitää ainakin seuraa-
• i a :
1) Algerian Demokraattinen KaU:
santasavalta pitää itseään sosialisti-
'^ena ja haluaa S-vuotisenvapaustus-taistelunsa
muistaen olla varuillaan
sekä vanhan että uuden tyylisen l50-
lonialismin varalta ja haluaa viedä
vallankumouksen' turvattuun lop­puun
saakka"
2) Ensimihäisen kohdan toteutta­minen
edellyttää kansan yhtenäi­syyttä,
ylitä johtavaa puoluetta, jos-
-a yoi olla erimielisyyttä toisarvoi­sista
..kysymyksistä; turvautumista
kahsan suuriin joukkoihin ja niiden
aktivoimista. Näitä seikkoja on
usein korostettu.
3) Taistelu koko Afrikan maan­osan
vapauttamiseksi kolonialismis­ta.
Algeria on ollut innolla muka­na
järjestämässä kansainvälistä toi­mintaa
mm. Angolan j a Etelä-Afri­kan
vapauttamiseksi^ (Algerian
kommunistit selittivät A l g e r i a n -
Marokon rajasodan johtuneen Maro­kossa
esiintyvästä paineesta suunna­ta
maa Algerian tielle, minkä Has­san
II halusi ehkäistä raja.sodan luo­man
"yhtenäisyyden" avulla.)
4)' Demokratian toteuttaminen
maassa sekä taloudellisella, sivistyk­sellisellä
että poliittisella sektorilla.
Algeria on ollut itsenäisenä vasta
16 kuukauden ajan. Sen saavutta­mat
tulokset tänä lyhyenä aikana
ovat ihailtavat. Sosialismia ei vie
lä voida pitää toteutettuna, mutta
sosialistiset periaatteet johtavat
maan kehittämistä. Algerialla, on
kaikki edellytykset muodostua Afri­kan
ensimmäiseksi todella sosialisti­seksi
valtioksi.
Bfetliiiit. - - lökäkiiurt 10. päiväiia
valitun DDR:n uuden kansankama­rin
edustajat kokoontuivat viime
viikolla . järjestäytymisistuntoonsa
valiten Walter Ulbrichtin^ uudelleen
valtion neuvostonj puheenjohtajak­s
i . Sosialistisen'- yhtenäisyyspuolu-een
ensimmäinen sihteeri Ulbricht
lupasi puheessaan valtion neuvos­ton
tekevän kaikkensa taatakseen
Saksan kansalle rauhan j a hyvin­voinnin.
Kansankamarin " j ä s e n e t
hyväksyivät myös ehdotuksen kuu­desta
valtion neuvoston" puheenjoh­tajan'sijaisesta,
joiksi valittiin seu­raavat:
Öt'td Groten\vohl, prof. Jo
hannes Dieckmanh, Gerald Götting,
Heinrich Homann, Manfred Gerlach
j a Hans Rietz.
Kansankamari valitsi Vksimieli-sesti
Otto Grotcwohlin u\idelleen
pääministeriksi ja W i l i Stophin hä­nen
sijaisekseen. Grotewohlille an­nettiin
myös hallituksen muodosta^
mistehtävä; Kaikkien kansankama­rissa
edustettuina olevien ryhmien
yhteisestä ehdotuksesta valittiin
Johannes pieckmann uudelleen
kansankamarin puheenjohtajaksi.
Valtion neuvoston vaalikausi pää­tettiin
\ samaistaa Kansankamarin
vaalikauden kanssa siten että joka
neljäs vuosi valittava kansankamari
valitsee valtion neuvoston jäsenet
DDR:n valtion neuvosto muodostet­t
i in vuonna 1960 voimaan astuneen_
lain perusteella ja se kutsuttiin sil­loin
koolle neljäksi vuodeksi.
MYYDÄÄNKÖ SUOMEN
S05DEM-LIITT0
HERNEROKASTA?
Bahnini Marokon
pääminiä^teriksi
Rabat. — Marokon kuningas Has­san
nimitti 54-vuotiaan riippumatto­miin
kuuluvan Ahmed Bahninin
pääministeriksi hallitukseen.
Uuteen hallitukseen, joka on Ma­rokon
kahdeksas itsenäisyyden saa­vuttamisen
jälkeen, kuuluu neljä­toista
ministeriä ja neljä apulaismi-nisteriä,
joista melkein kaikki ovat
perustuslaillisten laitosten puolus­tuksen
kuninkaallisen rintaman
FDCI:n jäseniä.
Ahmed Reda Giiedira. entinen
maatalousministeri ja kuninkaan
henkilökofitaisen hallituksen johta-jav
joka perusti F D C l : n viime ke­väänä
on uudessa hallituksessa u l ­koministeri.
Helsinki — (KU) — Langat
maamme sosialidetnokraattisessa
liikkeessä — niin -"leskiläisessä".
kuin ' skogilaisessakin" — ovat
sotkeutumassa yhä sekaisemmik­si.
Se ilmenee viime aikoina esiin­tyneissä
ns. sovintoneuvotteluissa,
joita kummankin osapuolen suun­nalla
on käyty jonkinlaisen "yksi-tyisyritteliäisyyden"
hengessä ja
joissa kumpikin osapuoli on yrit­tänyt
vahvistaa asemaansa oman
puolueen sisällä esiintyvää toi­senlaista
ajatuskantaa vastaan.
Näin ainakin selvitti asiaa eräs
sosdem.liiton johtohenkilö, vara-'
tuom. Aarne Kesänen puhuessaan
Helsingissä pääkaupungin Työ­väenyhdistyksen
kokouksessa.
Varat. Kesänen — jonka pu­heen
otsakkeena oli "Myymmekö
sosdem-liiton hernesopasta?" —
palautti ensin mieleen viime ke­vään
sovintoneuvottelut, joita
Leskinen kävi saadakseen "puo­luekokouksessa
tukea ns. Fager­holmin—
Paasion ja luopio Lind­blomin
linjaa vastaan". Hanke
epäonnistui ja tällöin Kesänen
mainitsee Leskisen kavaltaneen
: sosdem-liittoa edustaneen "käup-paluttavansa"
^ jonka nimeä ei
mainita—j a tämän sanotaan jou­tuneen
"omituiseen valoon". Ke­sänen
sanoo, e t t ä tapahtuneen oli­si
uskonut tehneen "sosdem-liiton
asianomaiset henkilöt varovaisem*
miksi", mutta näin ei ole käynyt
ja nyt -r- kuten Kesänen sanoo
"sovintojallitus on taas päässyt
puhkeamaan esiin".
Kesänen lausui e_ttä 'Leskisen l i ­alle
on kuvaan nyt tullut yöpakkas-lallituksen
suuret nimet,,„tuuliviiri
Fagerholm- avara tähti Lindblom ja
komeetta Paasio. Ja heilläkin on
taas huolcn.sa. Pitäisi saada sosdem.
liitosta voimia estämään Leskisen
uutta nousua." Tällöin on käännyt­ty
—jKesäsen mukaan — "aina uh-rivalitiiina
olevien määrättyjen sos­dem-
liiton keulakuvien puoleen, jot­ka
olisivat jo nyt helpolla ostettavis­sa
ja samantien koko liitto. Ja päi­den
helppoheikkien kuiskutuksen
ovat taas meidän liitos.sa eräät kan-sanedustajakipeät
henkilöt ottaneet
täydestä j a uskovat, että sitä kautta
on ,onni ja autuus odotettavissa."
Kesäinen lisää, että "tällaisten tyyp­pien
annetaan pettää" sosdem liit­toa
ja koska — Kesäsen mukaan —
"liemiruoilla" ei ole osuutta asiassa,
n i i n "ko. henkilöt ovaTl)stettavissa
hernerokalla"-.
Kesänen siirtyi sitten koskettele­maan
1957 käytyjä .sovintoneuvotte­luja
ja .sanoi niiden ajautuneen ka­r
i l l e Leskisen vuoksi. Sitten:
'.'Puoluetoimikunnan jäsenille on
selostettu nyt. näitä uusia neuvotte­l
u j a — ties kuinka monia niitä on
jo ehtinyt olla j a sammua liittomme
elinaikana ja selostusten mukaan
olisi mahdollisuus saada joitakin n.
s. neuvottelevan jäsenen paikkoja
puo*luetoimikunnassa, jos puolue­neuvosto
siihen suostuu. Mitään
reaalista selvitystä ei ole siitä mi­ten
lehden (Päivän Sanomat —
KU) — kävisi ja miten järjestettäi­siin
SAK:n, T U L : n sosdem Naislii­ton
ja Sos.-dem. Nuorisoliiton asiat.
Toimitsijoille kuulemma lienee
mahdollisuus päästä lesklsläistoi
mitsijoiden joukkoon tekemään työ­t
ä tulevien neuvottelevien jäsenten
hyväksi, jotta heillä olisi mahdolli­suuksia
tulevissa vaaleissa. Siis
lääkkeet meidän tuhoamiseksi olisi­vat
selvät ja perusasetelma sama,
j o l l a aikanaan murskattiin Fager­holmin,
Kuuselan, Jaakkolan ja
eräiden muiden, oppositio ja jota sil
loin olivat tuhoamassa ne henkilöt,
jotka nyt näyttävät olevan valmiit
itse omaan tuhoonsa."
Kesänen viitasi tämän jälkeen
" e r ä i s i i n vuoden 1957 ministerei­hin",
jotka täten toivovat saavansa
ministerinsalkkunsa takaisin, mutta
lisäsi, että monet ' t ä h d e t " (Skog?
— KU) alkavat.jo olla 60 vuoden
iässä ja "jo rapistuneita". Hän viit­tasi
myös nuorempiin voimiin, jotka
'aikanaan" on toisesta puolueesta
TOrvuotias purjehti
Tyynen meren yli
Wellington. 70-vuotias amerik­kalainen
W i l l i am Willis, joka oli i l ­moitettu
kadonneeksi hänen lähdet
tyään purjehtimaan yksin lautal­laan
y l i Tyynen valtameren 130 päi­vää
sitten, saapui tiistaina Falue-laan,
joka on yhdeksän kilometrin
päässä Apiasta Länsi-Samoalla.
W i l l i s aloitti matkansa Perusta
heinäkuun 5. päivänä, ja h ä n menet­ti
radioyhteyden muhun maailmaan
viime kuussa.
Yhdeksän vuotta sitten h ä n suo-
• i t l i vastaavanlaisen matkan.Yhdys­valloista
Sameaan ja tästä matkas­taan
hän on kirjoittanut kirjan.
Hän aikoi viettää yönsä lautal­laan,
jonka hän toivoi saavansa.hi­natuksi
Apiaan keskiviikkona perä-iiimen
korjausta varten, jonka jäl­keen
hän jatkaa matkaansa Austra:
liaan.
"Paasikiven linja
ja kökoötnu
Helsinki. — (KU) JPaasiki-yeu
ja kokoomiib6en ulköpolliUis-t'ä
Unjiää bn ma^^^olönia yWen-sovittaa
lausui kansanedustaja
Kalevi K i l p i välikysydiyskeskuste-lan
yhteydessä vastatessaan ko^
ITdömukseh puEeenjöhtäjiäii Jiissi
Saukkosen vakuutteluihin, että
köiTööinns bn nimenölhääh Paasi­kiven
linjalla.
Kansaned. K i l p i lausui mm:
Kuulimme eilen edustaja Saukko­sen
väittävän j ä l l e e n — kuinkahan
monennen kerran, että j i u i r i hänen
eduskuntaryhmässään. löydetään
luotettavimraat Paasikiven linjan
kahnattajat.
Tekohurskaus häikäilemättömim
mässä muodossaan t u l i eilen kuul
tavaksi edustaja Saukkosen puhues­sa
r i n t a ä ä n e l l ä " J . K . Paasikivestä
— kokoomuspuolueen kunnioitetus
ta puheenjohtajasta".
Merkillisen lytyeksl eddlstaja
Saukkonen arvelee kansalaisten
muistin. Totuushan on,, että J .
K. Paasikiven ja kokoomuspuo­lueen
välit olivat pitkiä aikoja
suorastaan katkenneina. Ja mikä
oli tätiän syynä'? Syynä oli nimen­omaan
Suomen ulkopolitiikka ja
aivan erikoisesti Suomen ja Neu­vostoliiton
välisiä suhteita koske­vat
erimielisyydet.
Paasikiven ja kokoomuspuolueen
ajattelutapaa oli mahdoton sovittaa
näissä kysymyksissä yhteen. J . K .
Paasikivi edusti Paasikiven linjaa.
Kokoomuspuolue puolestaan edusti
sitä ulkopoliittista linjaa, jonka tu­loksena
oli lähes lOOjOOO kaatunutta
ja alueeltaan pienentynyt isänmaa.
Paasikiven suoranainen katkeruus
omaa puoluettaan kohtaan tuli jul­kisesti
tietoon monella eri tavalla.
Eihän tarvitse muuta kuin ottaa
esille kirjastosta Paasikiven muis­telmat.
Niistä löytyy helposti useita
kohtia, joista tämä käy i l m i . Näin
on asianlaita mm. sellaisessa koh­dassa,
jossa Paasikivi analysoi ajat­telutapa
maassamme talvisodan aat­tona.
Mainittuaan ensin Mannerhei­min
siitä mielipiteestä, jossa tämä
varoitti katkaisemasta neuvottelu
kosketusta Neuvostoliittoon, Paasi
k i v i kirjoittaa näin:
Täytyy myöntää, että eri tahoilla
esiintyy ajattelematonta uhmailu
m i e l t ä — ei vain asioiden sivulla
olevan nuorison vaan myös vastuus
sa olevien piirien keskuudessa. Oli­s
i oclottanut, että eduskunnan por­varilliset
jäsenet olisivat osanneet
katsoa asioita järkevältä todelliset
ta kannalta. Itse asiassa sellaista
ajattelua oli tuskin ollenkaan näi-
'-ti
t .
sr
•4
In. •
»
•I.
den piirien kesisuudessa. Talvisodan JJ
loppuvaiheessa^^ertoi minulle, päl-
Väkirjamuistiii$a'nbni mukaah, *
muuan kokoomuspuolueen vaikutus- -
valtainen kansanedustaja puolueen "
eduskuntaryhmän lähettäneen neu- -
voitelujen ; alkalia syksyllä 195^^;
edustajiaan sbfamarsalkka Manner"- "
l i e i i h ih Rio kuulemaan h ä n e n mfe-.
lipidettään; Palattuaan oli eräs nJl^t*
tä, puolueen ' e n s i m m ä i s i ä miehiä,
lausunut Mannerheimin olevan'"'j6
vanha j a arka mies, joka p e l k ä s h y a -'
jonka sanaan ei ollut luottamisia'.'
Näin siisu Paasikivi eduskunh»hf'
porvarillisista jäsenistä yleensä j a^
kokoomuspuolueen edustajista eHk,-'"'
seen. • —•••
Kokoomuksen eduskuntaryhmä*!! '
puheenjohtajan tulisi välttää Paasi-"'
kiven nimen esille ottamista yrityk-_
sissään pestä kokoomusta ulkbpd-'''
liiltisGsti salohkikelpoisekisi. Jos J . .
K. Paasikivi eläisi, hän varn^asjl,,,.
asettaisi kokoomuspuolueen keula-miehet
heille kuuluvaan asemaan',
isänmaan viimeisten vuosikymme­nien
tapahtumista. J . K; Paasikiven
ajatukset kokoomuspuolueen poli-
'.iikasta eivät varmasti olleet kovin
korkeat, eivätkä ne' parantuneet ,,
Paasikiven jättäessä julkisen toi- -
mintansa. Järjestih^n juuri kokoo­muspuolue
tälle vanhalle viisaalle"
j a kansan kunnioittamalle miehelle
h ä n e n lähtiäisikseen perin ikävän
ja alentavan näytelmän vuoden 195'8 <
loppuvaiheessa.
Itse asiassa Paasikiven ja kpkoo-'-
muspuolueen välisten suhteiden ke-...
hitys on yksi mielenkiintoisimmista
yksityisseikoista itsenäisen Suomen
poliittisessa historiassa. Se on ker­tomus
syrjään vetäytyneestä puo-..
lueen puheenjohtajasta joka vuosi-"
kausia joutui uimaan yksinäisenä
lohena vastavirtaan siinä joukossa,; •.
joka ei kyennyt minkäänlaiseen rea­listiseen
ulkopoliittiseen ajatteluun.-.
Se on kertomus miehestä, joka
— paradoksaalista kyllä — löysi
luotettavimman tukensa ulkopo-liittiä^
elle linjalleen niistä suoma-
Ici.sista piireistä, jotka maailman-''
katsomuksellisesti olivat hänen
poliittisia -vastustajiaan. Sinänsä
tämä ei ole hämmästyttävää, sillä
Suomen työväenliike on johdonT>:-.>
mukaisesti ollut hyvien naapuri­suhteiden
kannalla.
. — E i vain siksi, e t tä maantieteek-..
linen asemamme niin vaatii vaan
siksi, että kansojen välinen ystä- .
vyys ja rauha ovat sille vakaumuk- V
sen asia; J. K . Paasikivestä ja ko- :
koomuspuolueesta voisi kirjoittaa }
kokonaisen tutkielman. Se olisi
murskaavaa kokoomuspuolueelle.
Sosialististen maiden
kansainvälinen pankki
aloittaa maksut 1. 1. -
ostettu ministerinsalkulla" ja sanoi
heidänkin "rapisevan aikanaan ku­vasta".
Kesänen ehdotti sitten SOS. dem-l
i i t on kannattajajoukkojen hylättä­väksi
ne tyypit, jotka "ovat myyneet
itsenäisyytensä saamastaaan herne­rokasta";
Lopuksi puhuja lausui, että hänen
esittämänsä ajatukset ovat kovia,
mutta ' myös sairauden oireet ovat
sangen vaarallisia ja jos niistä ke­hittyy
kroonillisia sairauksia ne voi
vat .aiheuttaa puolueemme täydelli­sen
tuhon".
Moskova. — Sosialististen maiden
keskinäisen taloudellisen avun
(SEVin) _ kansainvälisen pankin
neuvoston ensimmäinen kokous p i ­dettiin
viime v i i k o l l a Moskovas.sa.
Kansainvälisen sosialistisen pan
k i n perustamisesta sovittiin heinä­kuussa
SEVin maiden hallitusten
päämiesten neuvottelussa. Pankin
tarkoituksena on edistää taloudel­lista
yhteistoimintaa .SEVin maiden
kesken, kunkin maan kaupan kehi­tystä
sekä laajentaa yhteyksiä mui­hin
maihin.
Pankin pääoma koostuu.jäsenmai­den
Bulgarian, Unkarin, Saksan
Demokraattisen Tasavallan, Mongo­lian,
Puolan. Romanian, Neuvosto­l
i i t on ja Tshekkoslovakian — jäsen­maksuista.
Neuvostoliiton osuus on
noin kaksi viidesosaa pääomasta.
Kansainvälinen pankki aloittaa
maksujen suorituksen tammikuun
1. päivästä 1964 ns. vaihtoruplina,
jotka sisältävät 0,987412 grammaa
puhdasta kultaa.
Pankin toiminta perustuu tasa- -
arvoisuuteen. Pankin johtoon kuu­luu
edustajia kustakin jäsenmaasta,
eikä äänioikeus riipu sijoitetun pää-oman
suuruudesta. Kaikki ratkaisut ;
vaativat yksimielistä päätöstä. '•.
Neuvostoliiton valtionpankin joh- ;
taja, joka edustaa Neuvostoliittoa
kansainvälisen pankin neuvostossa,
sanoi uuden maksujärjestelmän"3a'"-
kansainvälisen 'pankin sinänsä'Jce^'!:;^^
hittävän sosialistisien maiden tava-»'^'
ranvaihtoa. . • . : *<=^
• Pankin neuvoston kokouksessavf
-rt*
keskusteltiin myös . muista organi-^?..
saatiokysymyksistä.: 'jj"
K i i n a on myöntänyt Algerialle ..•.<
noin. .50 miljoonan dollarin lainan,'^J^
jota koskeva sopimus allekirjoiteta"'"
t i in lauantaina. Laina-aika on 2(^2
vuotta. Ensimmäiset lyhennykset al/-w
kavat 1970.
PÄIVÄN PAKINA
Maasta se pienikin ponnistaa
otsikoksi lainatus.sa viisaassa'sa-nanparreksa
opetetaan^ « t t ä "maasta
se t)ienikin ponnistajia-edellyttäen
tietysti, että on halua ponnistella.
Mutta toisinaan kuullaan sanotta­van,
että pienten maitten, tai pien­ten
järjestöjen pitäisi olla koko­naan
ponnistelematta vain siksi kun
ne sattuvat olemaan pieniä?
Näin ei kuitenkaan ajattele Bu­rundi,
joka ilmaisi katkaisevansa
kaikki suhteensa niin taloudelliset
kuin kaupallisetkin, suhteensa Ete­lä-
Afrikkaan j a Portugaliin.
Samalla kertaa kiellettiin Etelä-
Afrikan ja Portugalin lentokoneilta
oikeus lentää Burundin alueitten
y l i ja mainittujen maiden laivoilta
oikeus laskea ankkuriaan Burundin
satamiin.
Tämä siksi kun Etelä-Afrikassa
harloitctaan eläimellisen julmaa ro-tusyrjiotäj^;,
kansainjoukkojen valta­van
suurta-iCnemmijstöä vastaan, ja
myös siksi kun Portugali kieltäytyy
myöntämästä kansallista itsenäisyyt­tä
kovassa sorrossa pitämällcen An­gola-
nimiselle alusmaalleen.
Mutta toisin; suhtautuu asiaan
Y K : n päätöksistä- ja canadalaisten
suuren enemmistön toivomuksista
välittämättä liberaalipuolueen muo­dostama
vähemmistöhallitus Otta-wassa.
Se esiintyy tässä asiassa kuten se
entinen tyttö; joka ei sanonut " k y l ­lä",
mutta ei Hioin sanonut "ei".
Puhuessaan muutama päivä sitten
asiasta, ulkoministeri .Paul Martin
myönsi, että Etelä-Afrikan kurja
apartheid- eli rotusyrjintäohjelma
on kaikkea muuta kuin kaunista ja
suotavaa.
Hän sanoi, että e r ä ä t maat YK:ssa
kannattavat talouspakotteiden jär­jestämistä
Etelä-Afrikkaa vastaan,
mutta hän ei halunnut ilmaista Ca­nadan
kantaa asiasta. Sen h ä n kui­tenkin
sanoi, ettei Canada, tarkoit­taa
ennenkaikkea liberaalipuolueen
vähemmistöhallitusta,. kannata Ete
lä-Afrikan erottamista YK:sta.
Mr. Martin jätti siis oven selko
selälleen ja kuulijansa täydelliseen
pimeyteen siitä, kannattaako libe­raalipuolue
taloudellisia pakotteita
r o t u s y r j i n n ä n lopettamiseksi Etelä-
Afrikassa vai vastustaako se niitä
pakoitteita. •••^
Toisin sanoen, tämä poliittinen
sussu ei l i i o i n sano "kyllä" eikä
myöskään " e i ".
Tosiasia tietenkin on, että Y K on
suositellut taloudellisia pakotteita
Etelä-Afrikkaa vastaan kunnes se
lopettaa eläimellisen rotusyrjintän-sä.
Enemmistö afrikkalaismaistp; «ei­kä
vain Burundi, on Jo ryhtynyt
toteuttamaan YK:n suosittelemaa
taloudellisten jiakotteidien ohjelmaa
Etel8>Afrikan rotusyrjintSä vastaan.
Samoin ovat menetelleet skandi-naavlalaiset
maat pienuttdestaän-huoUmatta.
Mutta Pearsonin hallitus soutaa-•
ja huopaa, ei varmaankaan siksi, aU.l
teikö se käsitä sitä suurta vääryyttä,-;;
mitä apartheid-ohjelma edustav-vaan
siksi, että eräät NATO-maat.^"
antavat mieluimmin "passiivisenVi^V
tukensa Etelä-Afrikan rotusyrjintä^;,'
hallitukselle kuin aktiivisen tukcn-;:.-
sa siirtomaakansojen vapaustaiste-. 1'
lulle.
Uskomme, että ulkoministeri Maivt
tin yrittää ratsastaa kahdella hevo-''
sella. Hän ei halua "loukata" Etelä-,'
Afrikan rotusyrjintähallitusta, mut^;;
ta samalla kertaa h ä n y r i t t ä ä tyy-«^
dyttää satojamiljoonia afrikkalaisij^.'^
sellaisilla meriselityksillä, että Ca^:<^
nada on tässä asiassa muka "pud-!^
lueetbn".; r i ^ - . - "-^
Mr. Martlt(»in' asenne tyydyttää,.
soien:pil|
il
' ' I ' ' lii
I Iiii 11
I
s
;i
"l I
I 1
i
t
•tuömioti bsal&een.
:ei'edistetö tJänadan : I
karisaUbia etuja enSä<hBrr«n! vuon-;
Mitä pikeiiamin iir.^H<äet£^i'j!i ;hB» m
nen .Ub^$^06lueenäk\(:^enQa^ K?^
sy,(
PSP SÄÄ
11181111
im