Vapaus, August 12, 1969

              SiVu 2 Tiistai, eMc. 12 p. — Tu^ay.Aug. 12, 1969
VAPAUS
(UBBRtT) :
INDEPENDENT LABÖRÖRGAN
OF FINNISH (CANADIANS
^^^^ mv'
W. EKLtnlD &itabger:. B. Httkfit
Cto.Uindted, 100-102 E t o St; lWiest,^S^^
MaJUoe Bddicss: iBoBE 09.
AdverUstng laibea upoQ appiioaticm, ixmsABAkh.^öb cl!
CANADIAN LANGUAGF-PRFSS
TiLAITSrilliNAt:
CL UH ;
.Oaaaidaasa: 1 vk: $10.00.6 klc $5.25
3 Idc. $3.00
uaA:n: 1 vk. $11.06. 6 kk. $5.Til
1 Vk. $llJB0/6 kk. $6J5
Ei-reafiheh
Ämihattiyhdiötysliikkeeaii edustajat ja toiimitsijat ovat mel­ko
ykstmielisesti leiinanheet"öpäf«äU*lk^ asiaan suhtautu­miseksi'-
sei> kun kansallinen hiiltä- ttfldkKttnissio ehdotti
m i ^ e viiiköUa "vapaaeh:tolsba palfekojen, hSntojen jä''voittojen
pidättymisohjelmaa".
Mainiitun komilssionin puheenjohtaja Jolm Young e^tti
Somalla, että jos hänen ehdotuksensa saa etuSkäteen työläistens
työhänitaijain ja eri hallitusportaideh- kaninatiuksen', niin söMoin
järjestetään tämän vuoden loppupuolella Ottavrassa pidettävä
kansallinen ktmferenssi missä keskustellaan nipt>uratkaisustä.
milnlkä tarkoituksena on vasHustaa inflaatiovyötyn jatkumiste:
Mutta esimerkibsi Ontarion toimenhaltijaan yhdistyksen
pääsihteeri Harald Bo\vm öli sanonut, että yai'kka ihan ylei-.
sesti puhuen kannattaa pidättyväisyyttä, n^n "vaikea on sitä
hyväksyä ihmisten jotka ovat perinteellisesti- jääneet (palkan-korotuiksTssa)
taka-alaUe hintorjai ncniSutih .vörraten''.
Sekatyöläisten unionin »toröntölaisen osaäto No. 187 sihfeel-i-rähastönhoitaja
Michael 0'Brieh iski monen mielestä näuläh
kantaan sanoessa, että komissidnin ehdotus "on epärealinen"
tosiasia on tietenkin se, että palkat eivät ole määräävänä
seikkana inflaatiovyöryssä. Siihen sisältyy muita ja paljon
eneraiÄVvailkuttaviia seikiköja, kiiten suoiret varustelumenot,
monopoliyhtiöiden mielivaltainen hirataldskonta, verojen ko­rotus
f kaikissa hallitusportaissa- maa ja yleensä Idinteistökel-nottelu^
lJöe. Hinnat ovat 'koko nykyisen inflaatiokauden ajaai
kulkeriööt^käukana palkankorotusten edellä. Sen johdosta oyat
työiäi^^joiituneet^taistelemaan kynsin ja hampain palkikotjen-
§a lcoroiu|i^h puolesta niin, että ne saajvuttaisiyat jo kauan;
ennesii kohon hinnat. Hintörjen ja vioittokomtaioaiia — pa­kollista:
sellaista — tarvitaan, mutta ei paikkafcontroUfia. Palk­koja
.varaitnkin "kuoppiin" jäänet palkkoja on korotettava
hinta- ja voittokontrollista huolimatta jos mielitään, että työ-täteKe^
isfaavat edes pienen osan teknx^ogian ja automaitisSDlili-nin
antamista lisätuloista ja -eduista.
Mfljärdin bushelih päänkipu
Näyttää siltä; että yleismaailmalinenvehnäsodan syttyi ;
m i ^ jä fkiehittymilstä ei voida ehää välttää. Tämä tilanne on
jo aihexilttahiutOanadalle miljardin vdhnabu^liti päänkivun
— ja taujti tuntuu pahenevan edelleen.
Vaikka täällä Canadassa on syytetty vehnäÄodan kehitty-rtiisestä
erikoisesti Euroopan yhteismarkkinamaita (EBC-mai-
4)''h^in tosiasia kuitenkin on, että Yhdysvallat aloitti veh-äumpiing-
nayynnistä johtuu,
nrinkä/^iiBkomaamarldcinointia ei tueta valtion tiikirahoiUa,
kuten'irtBnötellään. Yhdysvalloisaai makaa elevaattorissa jai
fäi-itiarieri pfelloilla. Gamdan aaviKkofarmariien .taiouselärnä
öh tä«iäA*rtöisaudenpulan "vudksl" miltei yhtä huono lauin ali
äÖ-iuviin kuivuus- ja pölyvuoslieh kribr.
E w'f Oivaluutoikfli nimitetään
iJähftSitalUfcuHäia, joitaJ^^^ft ioii^^'
i i i i ^kluilttatta t & m ^arikkeihlri
senihiCUUi* iflkopUDlelläV; joaia tämä
valiiUlita .oli .käh8alliatäi.,jä jbisfe
sitten on tullut monilukuisten
bpö^fiööldfen, kohteita. Jos esi-rterkiksi;
Amerikan dollareiden tai
Länsl-feaksäh hiärkköjeii oiiiiätaja
sljöitlaärahbjaatt johonkin panrk-kiibi
jokft Bijaitsee Yhdysvaltojen»
täi Saksan llittotaaayällan rajojen
uikobuölella. ne muuttuvat "euro-dbllareiksi"
j a "Buromarkolksi".
Samoin käy; jos nämä dollarit s i ­joitetaan
tämän pankin tilille
missä tahansa irhdysvaltojen tai
Saksan liittotasavallan alueella si­jaitsevassa
paniassiäv j a niistä tu­lee
erilaisien opeäratioiden kohde.
Tällöin eurqvaluuttoja ovat
kaikki ulkomaanvaluutassa tehdyt
talletukset riippumatta siitä ovat­ko
nämä talletukset eurooppalai­sessa
tai ei-eurooppalalsessa pan-
SUDBIJRYLAISILLE
HtJOIVtlOkvSt
Tähiä oh huomioksi kaikille
niille, jotka kannattavat suohien-k^^
Iäh koulun perustamista Sud-bur^
yn.
Jo Jorikin aikaa on käyty hil­jaisia
keskustelua suomenkielen
koulun, jossa sekä lapsille että ai­kuisille
voitaisiin opettaa suomen­kielen
alkeita, perustamisesta
Sudbuiyyn. Johtajaopettaja meil­le
on luvassa Suomesta, opettaja
Hannu Heimo.
Suorhenkielen koulun perusta­miseksi
k^hbitetaan kaikkia asi­asta
kiinnostuneita saapumaan
torstaina, elok. 14 pnä kib 1&.30
(7.30) illalla Sampo-haälllle. tai
ottamaan puhelimitse yhteyden
numerolla 674-2829 täi 874-7048.
^Kokoonkutsujat, Katri Wester­lund
ja Maire Piironen.
nutään yllatysOoaupporja saada,
tämä tarfcoöttaa sitä, että Cana­dassa
on tänä syksynä riittä­västi
vehnää kolmöni vuoden
ajaksi! Tässä yhteydöSsä Cana­dan
vehnälautaktmnan pääko-missioneiri
W. C. McNamara on
sanomit' fettä "me olemme suu­ren
kÄnsaihfvälisen ja fcatosaili-sen
painostuksen kohteena".
* • - *
Liilttohallitus ihrioiitti toista
viiHkoa sitten, että Canadassa
aimisfcäyttöön myytävälle veh­nälle
taataan $1.95% latöahin-mutta
tämä €|i suurestikaan
auta farmareita, siHä kotimai­seen
ihihiökulutuiksefen voidaan
myydä Vaih 10—15 prosfettttlä
vehnäsadosta.
Suiuimman osan vehnästä--
sikäli kuin ulkomaamarkkinoi-jkisää.
Törmi "eui'b\>aluutta" ori'
jastunut käriöäinväliseen käyläh-tööh
Jä eöiintyy KahSalnvälisen
ivaluuttarahaslbn ja muiden va-iluutta-
j a finanssielinten asiakir­joissa.
.
EUrbVäliiuttäna voi eSilntyR liii-kä
tahansa vapaasti vaihdettava
(konvertoiva) valuutta. Tämä j oh
ituu siitä, että vain vaihdon olles^
sa vapaan voidaan kyseisen maan
.kansallisella vlEiIuutalla hankkia
hielposti trSA:n dollareita, puntia
ja muita valuuttoja. - ^ .
Nykyisin USA:n dollarit muo-^
dostavat noin 80 pros. eurovaluut
tojen yhteissummasta, Vain yk­sinkertaisella
pankkisiirtotoimen-piteellä
Yhdysvaltojen alueella
olevasta pankista/sanokaamme
eS'merkiksi saman pankin Lon­toon
toimipaikkaan tai englanti-laiseien
USA: n ulkopuolella sijait­sevaan
pankkiin näiden dollarei­den
omistaja luo eurodollareita.
Eurodollarioperaation ydin on
seuravanläinen. Olettakaamme,
etlä jokin vakuutusyhtiö, kulje­tusfirma
tai ulkomaankauppayh-tymä
saa liiketoimiensa yhteydes­sä
tietyn summan USA: n dolla­reita.
Se ei saa sitä käteisenä:
lämä summa siirretään firman t i ­lille
johonkin pankkiin. Näitä dolr
lareita firma voi vaihtaa paikal­liseen
valuuttaan, voi pitää niitä
omalla tilillään amerikkalaisessa
pankissa ja voi siirtää ne mihin
tahansa ei-amerikkalaiseen pank­kiin.
Ottakaamme esimerkki: . joku
USA: n dollareita öljytoimituksis­ta
säännöllisesti saava öljysheik-ki
on päättänyt siirtää jonkin
summan näitä dollareitaan ame­rikkalaisesta
pankista Sveitsiin.
Sveitsiläisestä pankista tulee hä­nen
velallisensa. Samaan aikaan
kasvaa äveitsiläisen pankin tili
amerikkalaisessa pankissa. Ame­rikkalaisen
pankin taseessa ei
omistajan vaihdos ole näkynyt —
amerikkalaisen pankin dollari-summa
on pysynyt samana. Mutta
nyt kyseessä ovat jo eurodoUarit,
jotka kuuluvat Sveitsin pankille.
Olettakaamme, että öl jyshei k k im -
me on amerikkalaisessa :panki.sRa
sellaisen talletuksen omistaja, et­tä
hän voi käyttää sitä hyväk­seen
milloin tahan.qä ja on tallet­tanut
sen määräajaksi (hän voi
käyttää vasta tietyn ajan kulut­tua
talletustaan) sveitsiläiseen
pankkiin. Tällöin sveitsiläisellä
pankilla on mahdollisuus käyttää
hyväkseen mäSrä, aikaistalletusta
eurodollareissa, määräajan kulu­essa.
. :
Ymmärrettäväil on, että sveitsi­läinen
pankki pyrkii tänä aikana
käyttämään saadun summan voit-
KfiJiitiyyän vehnäsodan perustana on se kun Yhd3r^llat ta löytyy — joutiBVät canada-aiensi
noin iö prosentilla vehnä Neuvostoliitto laiset viljan tuottajat myy-vastasi
syleen välittömästi alentaanalla omia Euroopan hdnto- mään $1.88 hinhasta bushelilta
iaan. EEilÄmaät ovat puolestaan valmistumassa kostotoimiin ja mätään varmtuutta ei ole se,
uSAh di^öiping-myyntiä vadtaah. saädaankb tätäkääh hintaa jos
Huikean s u u r t e n t J S A r l l e on keirty- kärisalhVälinön vehnäsota jat-hyt
maailman suurimmat vehnän ylijäämävarastot Yhdy^yal- kuu ja «kiA^^^
tain vehnän vienti Eurcöppasoi on ikuJtenMn supistunut. Pi- mahdollista,
taakseen Eurooppalaiset marldcinat hallussaan USA ryhtyi Yhdysvaltain dumping^yyn-dimi|
iiiSg-myyntiin. Amerikkalaiset farmarit «jfcväit menettä- ti prt erikoisen loova Isku Ca-lieSt
tässä mitään, sillä viljan tukiipaBfckixJt pidetään ennallaan, nddallc? siksi tum noin 75 pro-
Vanhan vieritihinnan ja ulidien dtdripihg-m^^^rtlphinnah välisen s&fittiä mäaimhie vehnätuolan-ei^
n ma3?saa USAh maatalousmihisteHo — jä tälläÖSefeh itife^ hfostä n\ktit!e vtenHin ja toisefkfei
nettelytapaan on esimerkiksJ Caha<ian vaikea taloussyisiä ryh- siksi kun Canadan hallitus ei
tyä. riiySnha tukirahoja vehnän
USA:n dumpirtg myynti koskee vain euroöppailalisia mark* vi^Sitikaupan hyväksi. Totta on,
Idnbita; eikä laimeaan kaukoidän maiMdnoita Japa^ on maa- että vehnäoi kahden hinnan o9i-ihifteih
äöurln vehnän tuottaja ja sen öitott tapahtuvat pääasia»- jtelma; mditä kotimaisen vehnä-sa
tlSAn ylijäämävarastoista. myynhltt IffttlaMnnam Ifiikaami-
USA ei alentanut näitä hintoja. Japani on puolestaaini esit- hfeh töÄfaäiössä i^rkoittäa, vetää
tänyt jyrkkiä vastalauseita ja sanonut irti hucmaittävia kaup- Canadankin dum^
poja USAn kanssa. Dumpihg-'hinnät ^tVät kdckd myöhän tosin^^s^^^^^
muilta suuria ja köyhiä kaukidän vehnän ostaijamait^ ^«^«/t«w — x
Intiaa ja t*a5ristania. . n
BTC-^maiden maaitalöoismpniiistfe^ bVat pä^ätläfliiö^, että vil-
" jan — pääasiassa^ vehnän ----veinti' vapautetaan. Tämia m^-
kitseelräytännössä sitä, että viljan viljelijät voivat väedä vil-jatuiotteitaan
mihin tahansa ja mihin Hintaan tahansa. JÖEG:n
maanviljelijät eivät menetä-siinä mitään, sillä heille makse­tun
itähätt asti voimassk olleen hihAäh ja alehnettm hinnan hallitukBen tufldrahojen varas-väiöinm
äto föECrn maatälolilsrähästoätä. Sa.
Toistaiseksi ei ole varmuuiAa, mihin jdbtaä VSAh duimiiiiiy:- TälläiSIIk oV-M piöMiäolömuk-myammiä
aloittama vehnäsota. Kysymys oh itsfe asiassa maa- sö^ltaön rtfetälouöS^ifcat jotka ai-ilman
vehnämarkkinoiden uudelleen osittamisesta, itukaan iieUttaVat nyikyään suUrta tyy-vehnän
viejä ed aio ilmeisestikään 'antautua USAn painosituk- tymätlömyyitä färm'äi-ien kes-söti
edessä. kuudessa. Vehnäin ylJiijäämäva-
* * * täBtojert — runsaudenpulan
Kaikki tämä on Canadan nykyfeeh "VftJttiälöHisih" tälfcäM-. |tJhao9ta farmarit övat iilmoit-
Kukvan vuoden ensimmöisi^h kuuden kuukauköi^V täAAit, Mlä ' nyt käytäntöön
nin arvo laski Canadassa.$$(),OOÖ,dOÖ edellisen Vuödein ^Ihaftr otettu Icahd^n hinnan järjestol-aifeaiseen
vehnävientijin verraten. mä ei pysty auttamaan heitä.
Canadassa on nyt varastoituna noin 8ÖO;000,000 bushelia j^armarit vaativat, että liitto-vehnää.
Jos tänä vuonna tv&ee fcdbtalaiiteni sato, Ikuteai ole- 'VUltiön pitäisi myöntää $500,-
tetaan. sdillion nousete VehnäVUölremBAe Ij300i000>000 buShelih 000,000 öuunniieh rahasumma
suuruiseksi. ' . ' yehnäfanmarien töllbMämäh.
Ix)pulllsla 1iUästotite^'a fei vicllä cite, intMftä ^^ahvlälkriiÄdtsi, muita liitb-aiVelevat,
että juuri päätlyrie^ sätovtiod^ii aÄcanä C s m ^ ^ Hujiltiis e i ol6 aJinakaan vielä
vienrt^i oli alle 300,000,000 biifih^lia. WäiA A i s l ä Whnän v i ^ - täW mertnessa sitä vaatAmus-titoäärää
ei Can^Jassa ote ollurtsttten 195^—60. Olet^ ottanuft huomioon.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Ky.symys: Nyt kun "valkoinen
mies" ori valloittanut Kuun ja jos
siellä on jotakin elämää, niin tu­leeko.
Kuun "alkuasukkaille" tar
pahtumaan samoin kuin esim.
Amerikan intiaaneille? Mitä leh-teni
Vapaus arvelee tästä, kysyy
OHI?
Vastaus: Kaikki tähänastiset
tiedot osoittaVat siihen, että
Kuussa ei ole elämää.
toa tUOttäVasU H^vläkäiä^n. Tätö
silmällä pitäen se öäättftä kiinHiti;
tää sen uudelleen toiseen pank<
kiin tai myöntää luottoa JollÄftlh
ulkomaankauppafirmalle suurem"
maila korkoprosentilla kulhjöftka
Se' joutuu itse maksamaan tästä
summasta öljysheiltille. Tamftii
operaation tuloksena sveitsiläinen
pankki saa Yhdysvaltojen pankki­järjestelmään
dolläritill<il8ä lisäi­si
myö^ eurödollaritiUii. tällalftdiai
talletusten uudelleehsiirto säiittaä
tapahtua moheen kertäah. Dollarii'
talletus ei-aijterikkalaiseen pank­k
i i n ; muodostuu myöhemmin nso-nilukuisteh
toisiaan 8eui'aävieil
operaätididiön kohteeksi: se/voi-daan
ottaa iaihäkbi tai rtiyörttää
moneen kertaan lainaksi.
Alun perin eurodollareita käy­tettiin
miltei poikkeuksetta ulko­maankaupan
rahoitukseen. Euro-dollarimarkkinoiden
kehittyessäi
niitä ryhdyttiin käyttämään myös
sisäisiin operaatioihin. Niinpä
maan sisäisten rahamarkkinoiden
ollessa kireät jokin teollisuuslai­tos
tai kaupallinen pankki saattaa
turvautua eurodollarilainaan voi­dakseen
vaihtaa näitä dollareita
kansalliseksi valuutaksi. Pääosal-lisina
eurodollarimarkkinoiden
operaatioihin ovat liikepankit,
teollisuus- j a kauppafirmat sekä
yksityiset henkilöt,, joskin myös
virallisilla valuuttaelimillä oii
niissä tietty rooli. Kaikki ne ovat
joko luotonantajia, jotka luovut­tavat
väliaikaisesti vapaana ole­vat
pääomat lainaksi tai lainaajia;
jotka käyttävät eurodollariluot-toja
vaikeuksiin joutuessaan. Täs-mälliBiä
tilastotietoja eurodollari­markkinoiden
laajuudesta ei ole.
Talousasiantuntijat arvioivat 20-
30 miljardin dollarin välillä.
Mistä johtuu eurodollarimark­kinoiden
nopea kehitys? Juuri
täällä ulkomaiset dollareiden tal­lettajat
saavat huomattavasti pa­remmat
pääoman talletu-sehdot
kuin Yhdysvaltojen markkinoilla.
Niinpä määräaikaistalletusteii
korkoprosentti on eurodöllarf^i-markkinoilla
korkeampi kuin US
A:n ja Länsi-Euroopan maiden
kansallisilla rahamarkkinoilla. Toi
saalta taas eurodoUariluottojen
korkoprosentti on merkittävästi
alhaisempi kuin amerikkalaisten
pankkien luottojen. Sitä paitsi eu
rodoliari luottoa . myönnettäessä
luoton ottajalta ei vaadita sen
enempää lisätakuista kuin mitään
tietojakaan lainan käytöstä;
Vapaiden pääomien omistajat
käyttävät eurodollarimarkkinoita
myös pyrkiessään estämään tap-pion.
sa kansallisen valuutan mah­dollisen
devalvaation uhatessa se­kä
keinottelumielessä. Niinpä eu­rodollarimarkkinoiden
olemassa­olo
on jo usean kerran kannusta­nut
ulkomaisten pääomien ainut­laatuista
virtausta Länsi-Saksaan
mikä on johtunut aika ajoin kier­tävistä,
Länsi-Saksan markan re­valvaatiota
koskevista huhuista,
Ulkomaanvaluutoissa, ennen
kaikkea U S A : n dollareissa tapah­tuvien
talletusmarkkinoiden syn­ty
on peräisin noin vuodelta 1957.
To-sin jo aikaisemminkin oli ha­vaittavissa
pankkien dollareiden
hankintaa Yhdysvaltojen ulkopuo
lella'ja lainaksikin niitä myönnet­tiin
j a aikaisemmin. Jo 20-IuvuIlä
Euroopassa vallitsivat melko ak­tiiviset
dollaritalletusten markki-:
nat, mutta 30-luvun talouskriisi,
sota ja sodanjälkeiset valuutta-
(Jatkuu sivulla 3)
C l h b t m i ] ^ j ä t löysivät e m
nuntaina k 6 M 6 ihmisruObiBtä'
tttuniokasotekmit^a lau^täinitf
pyörremyrsky jätti jäikeensä.:
PyÖn^eÄiyrsky riehui Hamiltonin
väkiHkkaaasa kauntissa aiheuta
tdeil Idukttantiiifiiisfä tioin 200
henkilttlle.
föMen teeirtoman mukaan
erään tuhoutuneen kerrostalon
rauniofMta löytyi yksi naisen ja
kaksi nuoren pojan ruuttlista.
iafluiu shkä vielä
H o n g k o n g ^ Kiinan kommunis-tiaen
puolueen äänenkannattaja
Kansan Päivälehti antoi viikko
sitten lauantaina epäiiuoran vas­tauksen
kysymykseen kuinka Mao
Tse-tungin vallankumous jatkuu.
PeTiingin radion välittämässä
artikkelissa lehti kehottaa kiina­laisia
valmistautumaan "vuosi­kymmeniä"
tai vaikkapa '^vuosi-
Satoja" siksi kunnes viimeinenkin
ihminen, joka ajattelee itseään
enemmän kuin yleistä etuai\ on
pyyhkäisty pois maapallolta ja
komunismi on täydellisesti toteu­tettu.
Ariikkeliäsa sänotääri joidenkin
tovereiden arveFevah, että taistelu
on päättynyt kuIttUurivalfankii-nlduks^
n keto. Nämä toverit ovat
antaneet "vallankumouksellisen
arvostelun hajota taivaan tuuliin
ja tuudittautuneet itse voittajan
uneen"; Porvarillineii ajattelu on
kuin itsepintainen vihollinen ja
esiintyy aina Uusissa muodoissa
sitä mukaa kuin kulttuurivallan­kumous
syvenee,'jatkoi lehti.
mm
A t e e n a — K r e i k a n
k a u p p a m i n i s t e r i EmnitmL
K o h t r i s s y y t t i e l o k . 3.ip^}^käM,
Utusta maan johtamisesta-*tpSf,
l i i t t i s e e n , t a l o u d e l l i s e e n ja yfiy
.tiiskunnätliseeii kaaokseeni?^ij^^
Maansa t a l o u d e l l i s e l t a dläil^
teestä tikemässään 16-st^isäS
sa s e l o n t e o s s a 6 S - v u o t i a s K o t R -
ris v a a t i i s o t i l a s h a l l i t u s t a pa^^
^^atittatfiäah perustuiläillis^ jä
E l i i t t i s e n n o r m a a l i t i l a n , jokJSt'
on "välttämätön e d e l l y t y s kkn^
san k a i k k i e n v o i m i e n yhdentyy
m i s e l l c ' r a t k a i s e v i e n o n g e l m i in
edessä".
Kothris sanoi, että selontekoa
tekemässä olivat mukana e n t l^
talous- ja kauppaministerit jSekä'
ennen huhtikuun kaappausta
vuonna 1967 toimineet taIousasi->"
ain erikoistuntijat. Numerot pe­rustuvat
edellisen hallituksen v i i ­meisen
budjetin vuonna 1966 . i J t -
nykyisen hallituksen vuoden 1969
budjetin vertailulle. Vertailu oiSiot
taa, että maan taloudellinen tule-;
vaisuus on hälyttävä ja epävänrtä. •
Kothris ss^ytti hallitusta liiari '
suurista menoista, jotka oValt en­täneet
julkisen investoinnin 'laa­jenemisen.
Hän sanoi, että valtion
kotimainen velka on lisääni}?)^
800 prosenttia ia että vuoden lör
pussa maan maksutasapainoh va-*
iaus nousee mahdollisesti 350'mil-loonaan
dollariin eli 1500 niiljbo-naa
markkaa. Edelleen ovat Koth-i
riksen mukaan Kreikan obligaift*
tiot ulkomaan valuutan osalta l i ­sääntyneet
800 prosentilla vuoden
1966 budjetista.
Kovapinfainen suömaiatnen muovipuu
korvaa kaiiiil ulkomaalaiset puuiaadu!
H e l s i n k i ^Erityistä k o v u u t ta
j a kulUtuikiatävyyttä v a a t i ­v
a a n käyttöön on k e k s i t t y v a l ­m
i s t a a m u o v i p u u t a , j o k a on saa;
n u t n i m e k s e e n N e s v r o o d . Tämä
k o t i m a i n e n l a a t u k o r v a a e d u l l i ­sesti
useat k a l l i i t p u u l a j i t . N e s -
vvoodia v o i d a a n käyttää m m .
p a r k e t t i l a t t i o i h i n , urheiluväli­n
e i s i i n , t e i k k i k a l u i h i n , m u s i i k k i -
i n s t r u m e n t t e i h i n j n e . e l i t a r k o i ­tuksiin^
j o i s s a p u u l t a v a a d i t a an
j o m a i n i t t u j e n o m i n a i s u u k s i en
o h e l l a myös k a u n e u t t a :
Muovipuu valmistetaan kylläs-tämälläpuu
imeytysnesteellä. jo­ka
sitten kovetetaan. Imeyttämi­nen
tapahtuu tyhjö- ja paineme-netelmällä,
jossa ilmanpoiston jäi
keen puun solukko täytetään
imeytysnesteellä paineen avulla.
Sitä seuraavalla lämpökäsittelyl­lä
neste kovetetaan ei polymeroi-daan,
ts. erillisistä monomeerimo-lekyyleistä
muodostetaan pitkiä
ketjuja. Polyrtfertitumlnen saa­daan
aikaan lämmön j a kataly­saattorien
avulla. Imeytettäväksi
sopivat monet piftilftjlt, esim. koti­maiset
koivu, leppä j a männyn pin
tapuu.
Muovikäsitteljm tuloksena on
Syntynyt ulkonäöltään arvokas
puumateriaali, joka on kova, luja
ja kulutusta kestävä ja j o ka elää
vähemmän kuin tavallinen puu.
Nesvvoodin väri on yleensä sy-vemni
ia tummempi kuin käsitte­lemättömän
puun: Muoviäineilia
kyllästetyn puun syyt korostuvat
ja elävöittävät puun pintaa. Sitä ,
voidaan värjätä sekoittamalla
imeytysnesteeseen väriaineita ha- .
lutun värisävyn aikaansaamiseksi.
Neswood on kovempaa ja.lujftn--
paa kuin alkuperäinen käsittele-,
mätön puu. Kovuus lisääntyy :3--6
keriaa alkuperäisestä, täiVutuslU-iuus
30-80 pros. j a puristuöluiuus \
kohtisuoraan puun syitä vaataan .
jopa kaksinkertaiseksi. Kulutuk- ;
sen. kestävyys ulottuu tasaisesti .
läpi materiaalin. Siihen ci .tule
painumia eikä se naarmuunnu hei
posti. Muovipuulla on pi6ni kitka-kerroin,
mutta se ei kuitenkaan
ole liukas. Neswood fen tehty kes-täittään
kovaa käyttöä, kulut(Mta C
iskuja, taivutusta, vetoa ja puri?- ,
tusta. '..
Kosteuden inleytjmiinen nes-woodiin
on vähäisempää' j a hi­taampaa
kuin käsittelemättömään
puuhun. Vuodenajoista johtöVk
kosteuden vaihtelu aiheuttaa Bii- •
nä ainoastaan, vähäistä elämistä.
Sitä voidaan työstää tavallisiöa
puuntyöstökoneilla, joissa on kö- "
vametalliterät. Terät eivät tuk­keennu
muovipuuta käsiteltäessä,
ja sitä voidaan liimata, pinnan
karhentamisen jälkeen. Edeltä kä­sin
rei'itetty Neswood voidaan
naulata tai varustaa ruuvein. -
nadalaiset yleiensä joutuvat
maksamaan ostoksästaan näitä
tnertojft. Mutta tämä ei kUiteuK
kääH mVBi cahädälÄiööa fäHhä-l^
iia läheÄtUitoooinJtaan hiin
edulliseen asemaan kuin ovat
ylidyivättalaiset velihän viejät
PÄIVÄN PAKINA
MONOPOLIEN VAIKO IHMISTEN EDUT
Kuten on Vancouverista saa­puneissa
kansankirjeissä tiedoi-tettu,
Britiflh Columbiaasa suo­ritetaan
lainlaatljakunnan vaa­lit
kuluvan elokuun 27 päivänä.
Ja kuten niin monet muutkin
taahtumusvoimien puhemiehet,
B. C:n social-ereditin hallituk­sen
pääministeri W. A . C. Ben­nett
on turvautunut vanhaan
kepposeen-^—^ va-stustajiensa ja
erikoisesti nykyhetken vaaralli­simman
vastustajansa; NDP:n
punamulta-maalaukseen. Mr.
Bennett katsoo ilmeisesti, että
jos hän voi maalata NDP:sta ja
muista oppoHitiovoimlsta mah­dollisimman
liiman kuvan sei­nälle
ja sitten repiä sen koko
maakunnan viiestön silmien
edeSsä, silloin on hänellä edessä
kissah päivät uusi nelivuoti­nen
hallituskausi, jolloin'häh Voi
viikkolehti Pacific Tribune kir­joitti
vaalikampanjan tästä tär­keästä
ilmiöstä mm. seuraavaa:
— Pääministeri W. A . C. Ben-nett
ei ole ensimmäinen taantu­muksellinen
poliitikko joka yrit­tää
ikuistuttaa uransa "puna-"
tai "marxilaisuus-" peikon tur­vin.
On usein sanottu, että jos pu
tuottanut sosialismia, eikä mi­kään
sosialidemokraattinen hal­litus
muualla maailmassa ole ra-,
kentanut yhteiskuntaa mikä oli­si
muuttanut yhteiskunnan pe­rusteita.
Ne ovat aina päätyneet
teformiyrityksiin kapitalistises­sa
yhteiskunnassa.
Mutta miksi Bennett turvau­tuu
tällaisen kömpelön punakau-tnan,
niin näkyviin tulee dema­gogi.
Punakauhuun turvautuvat
menettelevät Siten uSelh todellis-ten
kysymysten peittämiseksi j a
käyttääkseen pelkoa poliittisena
aöeena. Kiih WAC (pääiii. Beh-nett)
pn painunut niin alas, afe
ön osoituksena siitä, kuinka suu­resti
htiolissäah häh oh ttilevläta
vaaleista.
käMtliaifiiius ei luönhöltlsesti-kaah
ediibta mltätin p^ikkda. sa-lujittaa
j a laajentaa siihteitaun dattuhannet ihmiset eri pUolllla
monopollpääomaan, jonka luo- maailmaa pitävkt nyt marxUai-nakauH
un lietso jan ihoaraapais- hun lietsonnan kepposeen? Pel­kääkö
hän ihmisiä"? Kyllä. Mutta
myös sik^i kun hän'yrittää epä­toivon
viinmalla välttää keskus­telua
todellisista kysymyksistä.
Todellisena kysyniyksenä elo-kUuri
27 päivän Vaaleissa öh
väfestön j a monbpplien väliset
suhteet. Miten voidaan suuria
Ulkbmäälaiäia j a canadälaisia
kohg:lQnrtieiiaättfejä köhtröllöiia
hallltllkiSfeh tplihfeötä?
Miten Voidaan h ^ suuret mor
liopolit pakottaa myöntämään
oääh VoitÖlätäail ihitkä ne kah-h^
ivät; ,i«&akiinnan^^ ja
iubrinonriftkkuköiä riistämällä, ._ ^
lörihäisiiii öosiaAlipäl^^bl^lhin mi- on i^)ÖI*:n halliukäeh
tä B. .C:ssa tarvitaan: . NähtÄväksI jää. käyttaWlfi^fe.
Miten setämme takaisin cana- C:n valitsijat hyyäkseört fcktä
daialsöen konti-olllin ne resurs- mahdollisuutta pUÄöfcifhittä
ta. Sen ohjelma pn reformiohi sit mitäsocrbredit-haltitus on 17 Bennettin klimppaneinee^fo^^
oikeistosiiven'poliitikot turvau- jelma, mihin sisältyy jotakin sei- V\iod6n aikana luoVuttahut ppis laitumille, suUirääomanTtöh^h-fcuvät
puhakauhun lietsontaan. laista mitä B. C;q asukkaat ha- • Nähiä ovat todellisia Vaöii- iäisiksi palvelijoiksi. Varmaa l i i -
Näihhuoncqtihiiyttää olevan , luavat edistylkselllsen lainlftadin- kyaj^myta. „ ' mittain on, että työläisiä he ei-asiatmyös
pHilministeri Bennet- ' nan muodossa. Mutta mikään . Öyy m l M BqnhPtt järjesti pl- yät ole eikä heistä koskaan th-tin
kolidälta. Vancouverilalnen NDlP:n hatUtus el ple koskaan detläviiksi Vaalit, kesällä, jolloin lekaan työläisiä. — Känsäkoura.
tettu puhemioH hän B. C:8aa on
ollut.
Punakauhun lictsonasaa on ai­na
aatteellisen vararikkoulumi-s6n
merkki. Silloin kun el ole
enää mitään asiallisia perusteita
. taistelussa oppositioa vastaan,
siä aatteita kaikkölft vapäutta-vimpli^
a ja luömiiskykylsempihä
ohjeina uudetl yhteiskuntamuo­don
rakentamisessa.
Öennett tietää, että NDP on
kaukana marxilaisesta puoluees-vaaliasioista
keskustellaan ta­vallista
vähemmän, on s^, että,
hän haluaa hallitusvaltuud6t
seuraavan neljän vuoden ajaksi
voidakseen tehdä edelleen palve­luksia
suurpääomalle. ''
Häntä huolestuttaa huonone­va
taloustilanne tulevana syk­synä
ja talvena siihen liittyvine ,
'työttömyystilanteineen sekä tyo
väen valmistautuminen taiftte-luUn
oikeuksiensa puolesta..
. . . Suurpääoma haluaa, että :
soc.-credit hallitus valittaisiin
uudelleen valtaan . . . 1,
Ylläesitetyt ovat todella eräi^"
tä perustavaa laatua olevia ky*
symyksiä B. C :n laihlaatijäkun-nan
vaaleissa.
Kuinka läheinen j a rakas ny­kyinen
hallitus suurpääomalle
on, se näkyy esimerkiksi silt^,
että.vanha nivelreumaa sairas­tava
konäervatiivipholuie on äsial
lisesti puhuen ryhtynyt Bennet­tin
vaalivankkurien vetäjäksi.
B. C:n valitsijoilla on nyt kui­tenkin
mahdollisuus muutoksen
tekoon — ja muutos edellyt^tai
askelta parempaan päin, 61118,'jii-noana
todellisena vaihtb^h^ha