Vapaus, October 29, 1925

              TorsMiia tokak 2B p. — Hiiir» Oet 2Mi, 1925
«k- t:
t
1
4
1;
II
Mr
'H
iii
«H
1 i
s
i
;|:
A'}
}
1
l
1
g^^SS^Tont. joka tiistai, torstai ja laosntai.
T o i m i t t A J s t :
& G. NEIL. ABVOVAABiL
. VAPAUS (Liberty)
m only orgM of Rnnish WoTkere In Canada. Pub-lisljfid
in Scdbory. Ont, every Tuesday, Tboriiday and
T^ ^ r e d et the Post Office Department. Ottawa,
Bfl flecond class matter.
General advertising rates 75c per coL inch. MJ-Bimum
charge for single insertion 75c. Tbe Vapaus
fs the best advertising medium among the Finnish
People in Canada. •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimaUmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoamotukset 50c palBtatauma.
Niraenmuutosamotukset 50c kerta, f1.00 3 kertaa.
SyntymäUmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3^ kertaa.
AvioeroUmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knol*manilmotukset $2.00 kerta, $50c hsamaksu
öftoslauseelta tai muistovärssyitä. .
Halntaanöedot ja osoteilmotnkset 60c kerta, '$1.00
kolmekertaa.
- Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuuncn on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etnkSteen.
tSa ja rohkeasti osottsa tietä vapauteen. Tyoväeoedus-tajat
ovat ainoat, jotka ehal ole sidotat suorpaaoman
etujen ajamiseen. Heidin ohj^imanaan on taistella
työläisten aseman parantamiseksi -ja heidän katseensa
on tähdättynä taistelun lopulliseen päämaaliin, tuotan­non
ja jaon välikappaleiden yiiteiskunnallistuttamiseen
ja taata siten niille, jotka raatavat, täydet työnsä tu­lokset.
Uusia menettelytapoja tarvitaan näiden uusien
kysymyksien ratkaisemiseksi. Tämänpäiväinen maail­ma
ei ole samanlainen, kuin vuoden 1910. Työväen-edustajilla
on uudet menettelytavat tämänpäiväisten ky­symyksien
ratkaisemiseksi. Vuosikymmenien vaihtele^-^a
liberaalien ja konservatiivien vallassaolo on osoltautu-
' nul hedelmättömäksi kaikille, paitsi heille itselleen.
Sillä nämä puolueet eivät ole rohjenneet tehdä mitään
muuta, kuin uskollisesti kuunnella omistavan luokan
käskyjä, jonka renkeinä kummatkin puolueet ovat vuo­ron
perään olleet.
On tullut aika, että työväenluokka asettaa kyseen­alaiseksi
vallassaolevan luokan oikeuden hallita.
Äänestäkää tyoväenedustajia!
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
41.60 ja yksi kk. 76c. . , . . r r/. ,i i
yhdysvaltoihin ja Snomeen, yksi ^k. $5.60, puoli yk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei >«eurwi riha, ei taaa lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantainai, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vsnteen.terstaina^kello 8. ^
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote: Box, 69. Sudbnry, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-)
eersoonallisella niniellä. -».^
J. V. XANigASTO, LiiMceehhöltaja.
Uutta verta tärkeiden nykyhetken
Iqrsymysten ratijcaisem^
JuHiisenj nelivöotisen toiseii luokan puhetaidon ja
neljännen luokan ajattelun käyttelemisen jälkeen, antaa
Mackenzie King ja hänen puoluelaisensa Canadan työ­läisille
vielä kerran tilaisuuden valita nimelliset faalHt-siJAnsa.
Ky n johtoasemassa olleet elähtäneet liberaa­linen
ja kphservatUyinen puolue ryntäävät taisteluun,
kaikuu ilmassa vanhanaikaisia sotahuutoja, jotka ovat
peruja edeÄinehneeUä yhteiskunnalliselta vaihekau-delta,
ja homeisia tuniliissatioja, jotka .ovat henkisen
vararikon ja moraalisen pelkuruuuden poliittisina il"
fliaisukeinoina.
* I Että meelämme joutuisasti muuttuvissa olosuhteis-sa,
v sitä "voi vain aavistella se, joka valistukseensa näh­den
on riippuvainen'noista vanhanaikaisista puolueis­ta.
Kysymys vapaakaupasta suojelustulliohjelmaa vas­taan,
joka viimeisen vuosisadan ja neljänneksen ajan
on suorittanut porvaristolle nilitä parhaiiita ^^aäehtois-ta
asepalveltista, on jälleen vedetiy esiin ja inätänevine
luipeen lon vielä kerran saatettu päivän polttavimmaksi
kysymykseksi.
' Luhistuvaa yhteiskuntaj*fltjwtelm8m synriytii^raiä lu­kemattomia
kysymyksiä, jotka ehdottomasti vaatjlyat rat-kaisula,
ellainkaah 'mainita^' sillä se olisi' vaarallista.
Nämä kakäi vanKaa puoluetta, jotka edusta
faakkaita, pelkäävät puhuäi niistä. Jä työväenefadokköi^
• den äänen, joka yksin on kahlehtiinaton, vaimentaa
omistavan _ luokan ostetun ja lahjotun sanom^ehdistön
ääneltömyyden ja hiljaisuuden muuri. Hämmentääk-seen
tuottavan luokan ajatukset ja siten estääkseen sen
keskittämästä ajatuksiaan oman luokkansa asemaa kos­keviin
kysymyksiin, lukemattomia valheellisia ohjelmia
muokataan ja kehutaan kautta maan, ainoana lääkitse­vänä
voiteena, taaten muka rauhan ja runsauden ajan
jpalaamisen. Mutta todellisista oleellisista peruskysy­myksistä
vallassa oleva luokka vaikenee.
Ihmisen olemassaolon edellyttämäin tarpeiden tuo­tannon
ja jaon koko järjestelmä on mitä suurinmassa
sekasorrossa. Koko maailma on sidottu yhteen kaupan
ja Iiikenteen*siteillä. Meidän tulee myydä ja lähettää
maailman ääriih, vehnää, puutavaraa, kalaa ja metalli-malmeja,
muuten emme voi syödä leipää, rakentaa ta­loja,
eikä valmistaa työkaluja. Ja jbkainen maa on
samanlaisessa.asemassa. - Kaikkien pitäisi myydä liika­tuotantonsa
ulkomaille ja[ vain harvojen tarvitsee ostaa.
Maailman takaperoisimmat maat ovat muutamain vii­meisten
vuosien (kuluessa tulleet muodostetuiksi tuot;-
taviksi teoUisuusmaiksi, entisten teollisQUsice^ ol­lessa
raunioina.
kunta on tullut poletuksi tomuun ja tuhkaan; Ranska
ryömii velkakuormansa taakan alaisenio. ; Kapitalistisen
diktatuurin rautakprko painaa monia kiansoja. Brittein
saarilla, jotka kerran olivat maailman työpajana, on
työtätekevä väestö nälkakublemah partaalla, koska ku­kaan
ei iialua ostaa heidän työnsä tuotteita. Yhdysval­loissa,
maailman irikkaimmassa maassa, joka on koko
maailman pankkiirina, ön suunndtoii määrä työttömiä
ja toimettomia-tehtaita. Täällä Canadassa on meillä
samanlainen tilanne. Meidän hallibseva luokkamme
rummuttaa ulkomailla, että li^ja asukkaita tarvitaan,
%'aikka Canadan kaupunkien kadut Ovat niin täynnä jou­tilaita
työläisiä, että tuhansien mailien päähän pitää
asettaa tauluja, joissa varotetaan, ettei pitäisi tulla
joukon jatk(^i, johonkin vissiin* seutuun.
Kapitalistinen 4:alpus, tuotanto ja jako voiton täh­den,
ei voi enää toimittaa ihmisille jokapäiväisen elä-mim.
välttämättömiä tarpeita. Eristettynä tuotannon
välikappaleiden omistulfflestai painetaan työväenluokka
päivä päivältä entistään alemmalle elintasolle, jotta pys­tyttäisiin
kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.
Joutilaat työläiset, toimettomat työpajat Ja /nääntyvä,
väestö on seuraul^na; kapitalistisesta tidoudesta, sen
yrittäessä tukahuttaa ihmiskunnan kuolinptteeseensa. Se
on>itä satoa, joka on seurauksienaildvanhojen ja hal­vaantuneiden
keinojen sovittamisesta uusien ja -vaikei­den
yhteiskunnallisten kysymyksien ratkaisuun.
f ässa yhteisjauaiadhis vasldcohtlen Ja riitaisuuk*:
sien sanafuiväir'r^ieik6ssa,^^''ä^ yksi ryhmä. tie-
Locarnon kofiferenssi
Juuri päättyneen Locarnon konferenssin luonnetta
ja tarkotuksia kuvataan Daily Workerissa seuraavalla
ansiokkaalla tavalla: ^ '
Kapitalistisen maailman silmät ovat kohdistettuina
Locamoon, pieneen sveitsiläiseen kaupunkiin, missä
Ranskan, Suurbritannian ja Saksan ulkoministerit koet­tavat
päästä sopimjikseen, mikä ainakin jonkun ajan
tyynnyttäisi Versaillesin sopimuksesta johtuvia risti­riitoja.
Voittoisat imperialistiset vallat, Ranska ja Suurbri-tannia,
ovat jotenkin masentuneita sen kylmän tosi­asian
johdosta, että ne eivät voi murskata saksalaista
kapitalismia ja samalla itse elää.
Davves-suunnitelma edustaa amerikalaisen imperia­lismin
yritystä sovitella europalabta ristiriitaa ja es­tää
yallanl^mouksellisen aallon^ousua. Se $10,000,-
000,000 summa, wikä sisältää hallituksille annetut to­delliset
lainat seka vielä suurempi summa kauppasitou-muksien
muodossa," on pakottanut amerikalaisen impe­rialismin
joihinkin vakaannuttamistoimenpiteisiin.
Muttai innokkaimmatkin Dawes-suunnitelman ihaili­jat
myöntävät, että se on vain väliaikainen menettely.
TaWitaan jotakin pysyvämpää, jotakin tehokkaampaa.
Samalla tavalla kuin voittoisat maatuivat voi va-käannuttjaä-
klahsallista talouttaan ilman Saksan osan-pttoa,
^saimpin on mahdotonta europalaiselle kapitalis­mille,
kokonaisuudessaan ^udelleen rakentaa itsieään.
niin kauan kuin Sosialistiset Neuvostotasavallat jäävät
kapitalismin uhaksi ja innostavat, miljoonia työläisiä ja
talonpoikia kautta maailman saavuttamallaan todelli­sella
voitolla.
Se «turvallisiiiissopimus», jpta Ranska, Suurbritan-niä
ja Saksa koettavat luoda Locarnossa, on suunnattu
Neuvostoliittoa vastaan. Saksa, haluaa uudelleen mää-riteUäyäksi
itäisenf rajansa, se haluaa Schles|an.Jbiili-•
alueitten ja Bä^ kor^idorin itselleen palauttahiista
•—toimenpiteitä, jptka palauttavat jälleen mahdollisuu­den
sen taloudellisen ^herruuden saamiseksi Keski-
Europassa.
Nämä vaatimukset ovat vastakkaiset Ranskan impe^
rialismin pyrkimyksille. -Jos niihin myönnytään, työn­tää
se syrjään sen pikkuliittolaisten renkaan, minkä
R)anska ori järjestänyt ja rahastanut samaan aikaan,
kun sen omat raha-asiat ovat vararikon uhkoamiq.
Suurbritannla kannattaa salavihkaa Saksan esityksiä,
koska ne heikentäisivät Ranskaa, sen vaarallisinta vi­hollista
Länsi-Europassa. ,
En^Iantilais-venäläisen yhteyskomitean julis­tus
kaikkien maiden työläisille
Englantilais-venäläinen ammatil­linen
eheyskomitea, jonka takana
on 11 miljoonaa järjestynyttä työ­läistä
Englannissa ja Neuvosto-Ve­näjällä,
on antamallaan julistuksel­la
kääntynyt kaikkien maiden työ­läisten
puoleen. Julistuksessa lau­sutaan:
Eheyskomitea, jota tukee 11 mil­joonan
englantilaisen ja venäläisen
työläisen vakaa tahto, , kehottaa
kaikkien^ maiden työläisiä, näiden
järjest^jä^ ja Jjohtajia yhdistämään
ponnistuksensa Englannin' ja Ve­näjän
ammatillisten liikkeiden kans­sa,
poistaakseen kaikki ne estee^
ja vaikeudet,, jfttka ovat työväen­luokan
kansallisen ja kansainväli­sen
eheyden tiellä ja olemaan mu­kana
luomassa kaikkien aaunatillis-ien
järjestöjen yhteistä intematsio-nalea.
Yhteyskomitea toteaa suurella
tyydytyksellä, etta sekä Venäjän
että Englannin tiholta on hyväk­sytty
keskinäisessä konferenssissa
Lontoossa 6—8 ,pnä huhtikuuta teh­dyt
sopimukset.^ Venäjän ammat­tiyhdistysten
laajennettu ekseku-tiivi
on istunnossaan 30 pnä huh­tikuuta
—^3 päivänä toukokuuta
ja englantilaiset' ammiattiyhdistyk-set
juhlallisella päätöksellä ammatr
tiyhdistyskongre^sissaan Scarbo-roughissa
ratifioineet nämä sopi­mukset.
Eheyskomitea ~ön saanut' tiedon
molemn(inpuolises.ta ratifioinnista
ja selittää painolla, että . itosiasiat,
jotka huhtikuussa, jolloin englanti-laisvenäläisillä
työläisillä oli konfe­renssinsa,
tekivät' ammattiyhdistys­ten
kansallisen "ja kansainvälisen e-heyden'
välttämättömän tarpeen
vaatimaksi, ja 'J^tka ovat eheyskb-initeän
muodostamisen todellisena
perustuksena, oVkt edelleenkin ple-massa
Ja lujittuvat entisestään.
Öawes-suunhitfeJraan kautta "huo­nontunut
teollinen ja taloiidellineh
asema useimmissa^ nxaissa .on vuo­den
alusta lähtien "käjrnj^ yhä. hu^^^
nommaksi. Työt^myys on kansain­välinen
; ilmiö ja kasvaa alati.; Työn-ostajain
hyökkäy^ jlfyöaikaa .jä' -palk^
koja vastaan kä^ yhä tarmokkaam­maksi
ja suuhhi^mallisemmaksi.
Kasvavan' tal^dellisen taantu­muksen
kera käy myös poliittinen
tilanne yhä taantumuksellisemmaksi
ja vihamielisemmäksi työläisten e-tuihin
nähden. Eri osissa Europ-paa
ovat taantumukselliset kapita­listiset
ryhmät ottaneet yhä enem­män
ja enemmän käsiinsä vallan
ja valtioiden poliittisen johdon.
Sodanvaara on tullut lähemmäksi
ja jatkuvammaksi Englantilais-ve-näläineii
ammatillinen konferenssi
kuvasi tilannetta seuraavin sanoin:
"Käy yhä enemmän ilmeisem­mäksi,
että -uutta sotaa valmistel­laan,
sotaa mistä tulee paljon hir­vittävämpi
ja kauhistuttavampi
kuin mistään tähänastisesta sodas­ta"."
Nämä sanat ovat osottautu-neet
oikeiksi ja ovat täysin todis­tetut.
Marokossa, Syyriassa ja Kii­nassa
ovat sotatapahtumat vahvis­taneet
tämän varotuksen. Marokos­sa
käydään sotaa riffejä vastaan,
Sj^iassa arabialaisia vastaan ja
Kiinassa kuristetaan työläisiä ja
talonpoikia ase.ellisin voimin sen
vUoksi, 'että nousevat orjuutusta
ja aortea vastaan.
Vakuussopimus velvottaa Saksan
sovelluttamaan sotilaallisia ja - ta­loudellisia
toimintoja valtioita pas­taan,
jotka eivät mieli alistaa Kan­sainliiton
alaiseksi. Tämän sopi-mukspn
tarkotuksena on Saksan
kytkeminen sotilaalliseen allians­siin,
joka on suunnattu neuvosto-valtaliittoa
vastaan. Tämä sopimus
muodostaisi Saksasta aJituisen vaa­ran
Neuvosto-Venäjää kohtaan ja
loisi siitä strategrisen hyökkäyspoh-jan
neuvostotasavaltoja vastaan.
Maailmaa käsittävän ammattiyh-distysinternatsionalen
• luominen on
näistä syistä välttämättömämpi
kuin koskaan ennen. ' Venäläis-englantilaisen
, eheysfcomitean luo­minen-
on-"kaikkien' maiden iyöläis-ten
keskuudessa herättänyt syvää
aktiivista myötätuntoa. Tämä , on
pettämätön merkki' siitä, että ve-näläis-
engläntilaisen konferenssin
vetämät Jmjat ja hyväksymät käy­tännölliset
ehdotukset ovat oikei­ta,
ja että kansallisen Ja kansain­välisen
eheyden asia menee Var­maa
voittoa kohti. r
Ylieisvenaläisen . ämmättijrhdistys4
neuvoston puolesta; Tomski. ;
Englannin ammattiyhdistysten y-leisneuvoston
pttolesta:^ JFred Bram-ley.
dolsta, että me olemae heidän ^rs-täviään
ja että työvsenlnokaa val­lassa
on heidän ainoa pelastuszsah-doUisuutensa.
^ ^
Vasemmistolaisen maanviljelijäin
järje:>-tön rakentamista suunnitelles­sa
täytyy £iis ottaa huomioon ei
vain kaikkein köyhimpäin. maanvil­jelijäin
Voittamisen puoleHemme,
vaan vieläkin enemmän. On yleen­sä
ollut tapana valita edustajiksi
varakkaimpia maanviljelijöitä, ja
tähän on vissit syynsä. Yksi niistä
on puhtaasti taloudellinen. Viime­mainitun
on aina helpompi pääs-
Mutta pikkuententen valtioitten. Puolan, Rumanian,
Jugoslavian ' ja Tshekkoslovakian vierottaminen, sa­malla
kun se heikentäisi Tlänskaa, vahvistaisi se, ei
vain Saksaa, mutta myös Neuvosto-Venäjää. Suurbri
tanniä on pakotettu sallimaan Ranskan käyttää näitä
valtioita Saksaa vastaan, mutta s^n pääkannustimena
näitten valtioitten muodostamisen myöntämiseen öH nii
den käyttäminen Neuvostoliittoa vastaan.
Pohjoisessa on Suurbritannia rakentanut neuyösto*
vastaisten hallituksien renkaan omaa tarkötustaan var
ten, johon renkaaseen kuuluu Suomi, Latvia, Liettua-
Näistä ön Liettualla omat ristiriitansa Puolaa vastaan
Vilnan alueen takia. • ~ , ^ \
^ Selvää on, että Ranskalla ja Suurbritännialla, otta-maUä
huomioon niiden omia ristiriitoja, on kaikkea
Kerran niin mahtava Saksan valta-^fmuuta kuin selvä tie Locarnon konferenssissa. Paras
todistus tästä on se, että juuri konferenssin aattona
Saksan ulkoministeri Stresemann ja Neuvosto-Venäjän
ministeri Tshitsherin allekirjottivat kauppasopimuksen,
minkä sisältö edes ei ole liittolaishallituksien tiedossa
^ ei ainakaan tavallista diplomaattista tietä.
Saksalaisten kapitalistien käsityskanta ilmenee Stre-semannin
lausunnossa,. jonka hän haastattelussa antoi
ja joka äsken julkastiin. Hän sanoo, että «Saksan on
katsottava yditä hyvin itään kuin länteenkin»; Liitto­laiset
vaativat oikeutta kulettaa sotajoukkoja Saksan
alueen läpi sodan sattuessa Neuvostoliittoa vastaan. Ja
pn sangen mahdollista, että Saksa ei myönny tähän esi­tykseen,
vaikka se on «juuri «turvallisuussopimuksen»
ydin^ EpäiUä\^i on, pysyisikö mikään saksalainen hal­litus,
joka tähän myöntyisi, pystyssä 24 tuntia.
, ' . . . ''v* ^j-' _ •• ^ ' . „ : • •
Kuitenkin jonkiinlaiseen sopimukseen, mikä \toisi
Saksan Kansainliittoon, mahdollisesti tullaan ja tämä
sopimus merkitsee uutta askelta impmalistien liitossa
Venäjän työläisten ja talonpoikain hallitusta vastaan.;
Suurbritannia ja Ranska, joitten edessä on Neuyostp-
Venäjäti nouseva köyhälisfpvaltä, eivät voi enää valita.
Saksa tul^siitä syystä saamaan tuntuvia myönnytyksiä.
Tuloksena se^ että rajavaltiot pyrkivät ystävälli-sempiin
suhteisiin Neuvostoliiton kanssa lisääntyvien
vaikeuksien aiheuttamana sen -petoksen tdua, minkä
niiden entiset suojelijat ovat tdmeet ja joita vaikeuk­sia
niilfa' hallituksilla .tulee olemaan» nostattaessaan
joukobsa sotaista mielialaa Neuyosto-Venäjää vastaan.
Kun i puhutaan s maanviljelijöistä
ja* maataloi/skysymyksestä, ei oteta
huomioon, että' 'olemassa 'erilaisia
maanviljelijöitä ia sitä mikä olisi
tärkeintä luokkaliikkeelle .maanvil­jelijäin
rkeskuudessai Maanviljelijöi-
'tä koskevia pulmallisia kysymyksiä
pitäisi tutkia sekä laatia ohjelma,
joka soveltuu niihin maanviljelijöi­hin,
jotka mahdollisesti voidaan mo-biliseerata
liittolaisiksi kaupunkilai-
°sillei työläisille taistelussa kapijbalis-
.min^häyittämiseksi. Tätä tehdessä
on välttämätöntä > ensin etsiä ne
maanviyelijät, jotka taistelussaan
rahakapitaalia vastaan, ovat muut­tumassa
vallankumouksellisiksi, ja
joita tuo samainen, taistelu pakottaa
pyrkimään liittoon palkkatyöläisten
•kanssa.
• lOn olemassa lieljää lajia maan­viljelijöitä
lännellä: 1) komppani-ain
farmit, 2) suuret yksityisten
farmit, joiden omistajille pienem­mät
ovat velkaa, 3) puolen sectio-nin
viljelijät, 4) puoliproletaariset
maanviljelijät. Vaikka on olemas­sa
paljon kaikkien näiden välimail­ta,
on kuitenkin ominaisuuksia', jot«
ka erottavat. ne loisista ja näiden
tyyppien tunteminen tulee autta­maan
suuresti ^inaat^loustaistelun
ohjaamisessa.
1) Ympäri lännen on olemassa
'joitakin ^omppani&n farmeja. Nii­tä
voisi kutsua ; tehdasfarmeiksi.
NiiHä tapahtuu kaikki tyo laajassa
mittakaavassa. SUuH joujcko maanr
viljelystyöläisiä ori niillä lEyössä ym­päri
vuoden. Täällä ovat luokkara­jat
samanlaiset kuin kaupungissa Ja
tämän lajin maarivilje^ät voidaan
pitää kapitalistien kanssa työvoiman
ostajina.
. 2) Toiseen lajiin kuuluu yksityi­siä
maanviljelijöin, jotka viljele>^t
yhtä sectiönia tai eneöimänkin maa­ta-
ja pitävät palkkatyöväkeä ym­päri
vudden,-seka-x>vat pienempien
ja 'köyhempien mfeanviyelijäin vel­kojia.
Useammisiä -tai»uksis
Millaisilla itsellään *paaomaa, jolla he
alottivat. L" Heidän asemansa "velko­jina
antää heille^ lilaltiaylläpitife
kapitalismia ja niinollen voidaan
heitä pitää enemmän vihollisina kuin
liittolaisina. '
3) Aavikkomaakunnissa' bh kol­mas
laji tajrallisin. Siihen kuuluu
ne, jotka viljelevät yhtä tai kahta
neljännestä maata, jotka pitävät
vierasta työvoimaa korkeintaan kii-reimpinä,,
aikoina (ja niin vähän
kuin mahdollista) ja ovat velkaa
pankeille, kiinnityslaina- ja työväli-neyhtiöille.
Tähän lajiin kuuluvat
viljelijät ovat tavallisesti ennen ol­leet
palkkatyöläisiä. Sidottuna nä;
kyriiättömillä: kahleilla rahakapitaa-lin
koneistoon, alkavat .he huomaa­maan
kahleensa ja jättämään va­pautua
niistä. Kriisin sattuessa te­kevät
he hyvinkin jyrkkiä vaatimuk­sia,
mutta laimenevat helposti, kun
heille puhutaan "hyvästä sadosta".
' 4) Puolittain ämmattilais-maan-viljeli^
ä kuuluu tähän tyyppiin. Ne
ovat vähemmän onnistuneita "home-steadareita"
ja sellaisia, jotka pie­nillä
varoilla yrittivät ostaa maati­lan.
'He muodostavat maanviljeli­jäin
kapinallisimman osan. He ovat
pakotettuja aika-ajott^n tai , koko­naan
jättämään kotinsa j a etsiniään
työtä muualla ja muodostavat osan
lännen kiyihiilenkaivajista voi­dakseen
hankkia edös niukankaan
elannon. Nämä muodostavat hedel­mällisimmän
maaperän kommunisti­selle
opetukselle maataloudessa.
Juuri näiden viimemainittujen
osalle lankeaa taistelsri raskain
taakka. Juuri näiden kintereillä oh
sheriffi lakkaamatta. Juuri näiden
vaimot, tyttäret ja äidit raatavat
tavalla, joka on kuin "kuoleman pit­kittämistä".
Näiden lapset otetaan
pois/kouluista, että he voivat auttaa
kiinnityslainan maksamisesäa-ja en­nenaikainen
raadanta. muoVai|ei^v hei­dän
ruumiinsa kaameisiin muotoihin.
NäiUe lähettävät • yhtiöt röyhkeät
vaatimuksensa ja /ryöstävät nään-nyksiin
saakka raataneelta viljelijäl­tä
viimeisetkin oikeudet omin kasin
r^eritamaansa puutteelliseen kotain.
Alaspoljettuiria ja köyhinä, nämä
oTO* juuri niitä aineksia, joille kom-muriisrid
trio toivon sanoman ja
joille täytyy opettaa tointintrimme
kautta heidän taisteluissaan «lineH-tä
lähtemään kotoaan, sQlä hän voi
ottaa vierasta työvoimaa tilalleen,
ja samalla köyhempi maanviljelijä
oli tottunut - 'ajatteleman varak­kaimpia
.sopiviksi edustajiksi parem­man
aseman, ja sen tuoman suu­remmiin
tietoisuuden perusteella,
mutta : tosiasia kuitenkin., on, että
juuri tällainen mies on kaikkein
vähimmän sopiva - siihen tehtävään.
On huomattu viljankasvattajain ko­kouksissa,
miten tällainen varak­kaampi
maanviljelijä voi pysyä" täy­delleen
kylmänä silloin, kun köy­hemmät
innostuvat jonkun heitä
läheisesti koskevan asian johdosta.
Mutta heidän keskuudessaan on tä­mäkin
asia muuttumassa, ja köy­hemmät
maanviljelijät tulevat enem­män
etualalle, kun ön kyseessä
kaikkien edustajain valinta. Tätä
uutta ajatustapaa on kehitettävä,
ja herätettävä ^ köyhemncdssäkin
maanviljeHjöissä halu ryhtyä joh­tamaan
omaa liikettään ja valitse­maan
konventsioneihiri edustajik­seen
omat miehensä.
Tämä edustajain valintaa-koske­va
oraituisuus on hyvin havaitta­vissa
Canadan^aanvUjelijäin union
historiassa. ^ Alussa oli se köyhän
maanviljelijän järjestö. Varak-kaamnaat
katselivat sitä hyvin vi­hamielisesti.
Täiriän union taiste-luohjelman,
työfäisten ja maanvil­jelijäin
liittosuunnitelman, sekä a-linpalkkavaatimuksen
panivat alulle
köyhimiriät maanviljelijät, maata
loudessa esiintyvän kriisin alaise­na.
Järjestön kasvaessa ja laajen­tuessa:
.tulivat ' varakkaammatkin
mukaan, paitsi siellä, missä punai­set
olivat voimakkaimmat, ja hei­dän,
sekä viime vuonna etelässä
saadun hyvän sadpn vaikutuksesta
ja toivosta saada hyvä vuödentulo
tänä vuonna, on union taisteluinto
ainakin näennäisesti kokonaan, hä­vinnyt.
Johtajain.' radikaalisuus: hä­visi,
kun ilmeni jotain toivoa sii­tä,
että saavat velkansa maksettua,
ja he V eiyjij;: käyttäneet^; tilaisuutta
hyväkseen, saadakseen köyhien
maanviljelijäin suuret joukot mu­kaan.
Reformistit, jotka tänäpäi-vänä
johtiävat tuota järjestöä, - ovat
joutuneet. muutamien hyvien vuö­dentulo
j en nukuttavan vaikutuksen
alaiseksi ja , rientävät tynnyttämään
maanviljelijöitä sillä, että lupaavat
heille velkojain > velan säännöstely-lautakuntia,
johon ei sisälly todelli­suudessa
muuta kuin joitakin tyh
jiä lupauksia. Maatalouskriisin hä'
vitessä ei maanviljelijäin uniossa
i|^-p.. piinn osastoille
fliiomioon otettavaa
MatkaöhjeliBa
Puolueen edustajakokoaks^^ i
hun pootaeen eiiD6tajak<,koiiW.
seuraavissa paikoissa:
J^vack. Mine
Sudbury
Wanup
Mond
White Fish
30 pan.
Marrask. 1 pam
Marrask. 2 paiä
Marrask. 4 p:nä"
Marrask. 5 paä '
Vermilion River Marrask. 6 pnia
BeavA- Lake/ Marrask. 7 p^ni
Espanola Sta. Marrask. 8 pS- '
Bruce'Mines ja Sault Ste. Marien
osastoille tullaan myöhemmin ilmc^'
tamaan milldin toinen tämän piiriä
edustaja tov. Johnson tulee siellä'
selostamaan puolueen edustajakoko­uksen
päätöksiä. Myös Burritön
osastoflle tuUaan tästä lähemnun an-tamaan
tieto.
Pibitoimikunta toivoo, että jokai-nen
osasto toimii mahdoUisinmian
tarmokkaasti ilmottaessaan näistä ti­laisuuksista,
että, jokainen puolni
eemme jäsen tulisi tietoiseksi edus­tajakokouksen
päätöksistä. Sama­ten
kehotetaan, saapumaan niitä hen­kilöitä,
joilla on joitakin erikoisia
kysymyksiä tehtävänä pnolneen
•edustajakokouksessa tehtyjen pää.
tösten suhteen.
K.-O. -piiritoimikunnan puolesta,
H. Elimen, siht '
ole jälellä mitään, joka muistuttai­si
proletaarista johtoa.
Kommunistipuolueen tehtävä on
tällaisten tilanteiden vallitessa sel­västi
käsitettävissä. Meidän on. jär­jestettävä
kaikki vasemmistolaiset
ainekset toimimaan ohjelman mu­kaan,
joka perustuu joukkoja lä­hinnä
oleville vaatimuksille, ja tä­ten
saada suuret köyhäin maanvilr
jelijäin * joukotkin mukaan — puo­len
sectiönfn viljelijät ja ne,. jot­ka
käyvät osittain palkkatyössä,
taistelemaan raha-kapitaalia ja sen
liittolaisia, ^.maatalousliikkeen refor­mistisia
johtajia vastaan. "' •.
: Tähän mennessä on pyritty ko­koamaan
kaikki ne ainekset, jotka
kutsuvat itseään radikaalisiksi kon-ventsioniaikoina..
- Tämä on „ollut
turmiollista. Vasemman siiven suot
jaan on kulkeutunut taantumuksel­lisia
aineksia ja oikeistolaiset, ovat
pyrkineet tekemään 'liajotustyötään
sisältäpäin. Tämä tapa el siis ol­lut
tehokas. ' Konventsionien väli­ajoilla'
tehdään hsrvin vähän järjes-tämistyötS,.,
j a puolueen itsensä si­sällä
ilmenee' tuntuvaa erimieli­syyttä.
Tämä asiaintila olisi kor­jattavissa,
jos tuotaisi ^edistysmie­listen
maanviljelijäin valistusliittp
(Progressive Farmers Educational
League) Manitobaan. Siinä kysy­mys,
joka vaatii pikaisen ,'^uomion.
Tämän, järjestön kautta voitaisiin
konyentsionieri väliajoilla tehdä
vakäviaa yhteistyötä paikaUisissa p-sastoissa,
seuraavain seikkojen to-teuttanliseksi:
' ~
1. Vasemman siiven toiriiintaoh-jelman
tunnetuksi tekeriiinen.
2. Reformi^sten johtajain pal-jastamineuj
miten heidän 'radikaa­lisuuteensa
sisältyy *vain' sanoja^ikä
tekoja. . .- •. ^
3. Kapitalistisen yhteiskuntara­kenteen
todellisen luonteen selvittä^
toinen suurille jorikoule.
Port Arthurin piirin
osastojen huomioon
Tov. Ai T. Hill puhuu seuraavis­sa
paikoissa: ^
Lokakuun 29 päivästä marras­kuun
2 päivään Nipigossa.
, Marraskuun 3 p. piirikokoukse^
sa Port Arthurissa. .
Marraskuun 4 p. North Branch.-
Marraskuun 6'.p, Conmee. .
Marraskuun 6 p. Kaministik^ia
(Pohjola).
Marraskuun 7 p'. MiUer.'
Marraskuun 8 p. Fort Williajn
Jh Port Arthiir.
Marraskuun 9 p. Nolalu.
Marraskuun 10 p. Wolf Siding.
Marraskuun 11 p. Hill Siding.
Man^askuuh''12 p. N o l a l u . '
Marraskuun 13 p. Port Arthur.
Marraskuun 14 p. Tarmola.
Marraskuun 15 p. Fort Williani.
Marraskuun 16 p. Lappi. ,
Marraskuun 18 p. Fort Frances.
Marraskuun 19 p. Finland.
Asianomaisten osastojen tulee
huolehtia puhetilaisuuksien ilmot-tamisesta
mahdollisimman hyvin,
sekä toimia tarmokkaasti niiden on­nistumiseksi.
' P. A. P. puolesta:
K. Laiho, v.t. kirjuri.
—
WINDSOR, ONT.
Sen nimjnen paikka on myös Ca-nadassa,
vaikka ei täältä mitään
kirjotuksia ole ollut puoaueemiBe
lehdissä. En tiedä, onko osastolla
Wjeeriväihtajaä vai ei, kun sen
kjmän jälkiä ei näy.
0«arto meillä on ja luulisi «n
toiminnasta jotain olevan kirjotta-mista,
kun se kerran toimii. Toi­voisin
kurjeenvaihtajan ottavan tä­män
huomioon ja ryhtyvän käyttä­mään
'kynäänsä. Osastolaisten toi­vomus
olisf nähdä joskus edes jo­tain
tämän paikan oloista sanoma-lehdissäkin
ja toiset osastot hno-riiaisivat,'
että ei meilläkään nuku­ta..
Minne menet lauantaina, t,k. 31
päiv^? Osaston haalille tietysti.
Siellä kun on voimisteluseuran il-tariia
ja hauskaa siellä tulee ole­maan.
Tietenkin sinäkin toven 3»
toveritar kannat kortesi y^teen^'
saan^ siUä työväenluokka kutsim
jok-ainoäta työläistä oman bPja
alle ja samasta köydestä vetämään.
Muista, että urheilun avulla kas^
tetaari joukkomme panssarilevy, 3
ta ei kapitalistin mätä eikä rflo^
voi rimrta,a. Siis lauantaina tava
taan. — E. J .
Avoin ky.ymy. toveri Matti ^if»
Joku aika sitten näin V a ^ ^
sa kirjotuksenne, jossa
niaanviljelyskomrouunin P^^J^M
seata Aflbertaan. 01e\ odo^
enenipi tietoja Vapaus-lehden P*^
tbilla, vaan en ole °Sbnyt ^
nempi. Olkaapas niin
antakaa enempi kuulua suta ^