Vapaus, October 29, 1925

              ToiMmm feialk. 29 p. ---'Thm., Oei 2"9fe, 1025
rv
f»
f
.5
4
••f •
•
f}
I
ii
A
.1
Xv
i l
II
\
Viimeisten vuosikymmenien kulu­essa
on Y h d y s v ^ t kehitiynjrt pää­asiallisesti
raaanviljelysmaasta ensi­luokkaiseksi
teoHisuasmaaksi, missä
kapitalistinen- tuotantotapa esiintyy
. kaikkein -puhdasverisimmässä inuo^
dossaan. Voidaksemme ymmärtää
Yhdysvaltain nykyistä maanviljelys-tilannetta
on perin tärkeätä käsittää
Yhdysvaltain maanviljelysmaasta e n ­si
luokan .'teollisuusmaaksi kehitty­misessä
tapahtunutta prosessia. Se
tulee sangen kuvaavalla tavalla i l ­mi
raaanvUjelysväeston kaupunkei-'
h i n muuttamisessa j a siitä antavat
kymmenvupsittaisissa jaksoissa ke­rätyt
tilastot melko valaisevan k u ­van,
vaikkakaan noissa tilastoissa ei
•ole otettu huomioon kaikkia niitä
seikkoja, jotka tämän asian t u t k i ­j
a l l e ovat mitä tärkeimpiä.
Neljänkymmenen vuoden aikana,
mikä- ulottuu vuodest^ 1890 vuo­teen
1920 ösottaa v i r ^ l i n e n tilasto
prosenteissa laskien maaseudun vä­estön
suhdetta kaupunkiväestöön
seuraavaa:
Maaseutuväestöä
Kaupunkrväestöä
. 1890
64.6 pros.
35.4 pros.
' 1900
60.0 pros.
'40.0 pros.
1910
54.2 pros.
45.8 pros.
1920
48.6 pros,
'51.4 pros.
Säännöllisesti näemme näistä t i - I tästä asiasta j a selittää sen tulok-lastoista,
mitenkä maaseudun väes­tö
hupenee j a siirtyy kaupunkeihin.
Vuosien 1921—1923 maanviljelys-kriisi
nopeistutti tätä prosessia siinä
määrässä, että kongressi päätti a l -
Icaa tilastoja ottaa viisivuosikausien
kuluttua, sillä maanviljelijöitten v a -
rarikkoutuminen j a maanviljelyksen
kannattamattomaksi käyminen on
V. 1920:n jälkeen maanviljelysväes-töä
ajanut teollisuuskeskuksiin mo­r
i s s a miljoonissa vuosittain. l i t e -
r a r y IHgest julkaisu esim. viime
viionna toimitti laajan tutkimuksen
sena, että' sitten v. 1920 tilaston
julkaisemisen olisi viisi j a -kolme
neljäsosa miljoonaa ihmistä Yhdys­valtain
maanviljelysoloist» siirtynyt
kaupunkeihin, korvaten siten siirto­laisuudessa
tapahtuneen seisauksen
täyttämää aukkoa halvan työvoiman
lähteenä.
Mutta menkäämme tutkimuksessa
askeleen eteenpäin. Me havaitsem­me
virallisessa tilastossa luokittelun
"hyödyllisessä' työssä olevat". Se
osottaa seuraavaa suhteitten vaih­dosta
vuosien 1910 j a 1920 välillä:
K i i n n i t y s l a i n a on endmäinen as­kel
farmiomistajalta maan riistämi­seen.
Se on se mittapuu, mistä
voidaan nähdä missä, määrin "ulko­puolinen
päärma" on tunkeutunut
vapaan ja itsenäisen maanviljelijä
tuottajan alueelle. Ja kieltämättä
se suuri asteikko, missä f a r m i k i i n n i -
tykset Yhdysvalloissa ovat kasva­neet,
osottaa farmrväestön yleistä
köyhtymistä j a köyhien farmareit-ten
suhdelukua koko maanviljeli-
;jäin lukuun verrattuna.
Vuodelta 1890 on olemassa en-simäinen
tilasto Yhdysvaltain maan­viljelijäin
kiinnityslaiiioista. Sillois­ten
tutkimusten tuloksena ilmotet-t
i i n , että 70.9 pros. Yhdysvaltain
farmareista oli vapaana kiinnitys-veloista.
Tuo lukumäärä oli v. 1900
laskenut 66.5 pros. j a v. 1920 oli
ten söhdeluko prosenteissa ilmais­t
u n a enää vain 52.8 pros. Mielen­k
i i n n o l l a o n syytä odottaa, mikä t u ­lee
v i r a l l i a s s a tilastoissa, j o l k a v i i ­meiseltä
viisivuotiskaudelta juuri
ovat valmistumassa, tuo suhdeluku
olemaan. Mutta j o v. 1920 tilaston
mukaan o l i lähes toinen puoli f a r ­mareista
sidottuna kiinnitysvelkaan,
j o t en vain noin 2,000,000 heistä
enää s i l l o in saattoi varmuudella sa­noa
omistavansa maansa. Silloin
nämä 2,000,000 farmaria edustivat
Yhdysvalloissa keskivarakkaitten ja
hyvin voivien farmareitten luokkaa
j a muodostivat silloisissa olosuhteis­sa
selkärangan Yhdysvaltain maan-viljelysseutujen
porvarilliselle yh­teiskunnalle.
Yhdysvaltain maanviljelysväestSn
luokitus oli siis v. 1920 likipitäen
kiinnitysvelasta vapaitten farmareit- seuraiava:
Työläisiä , 4,500, 000
Vuokrafarmareita 2,500,000
Morkettifarmareita 1,800,000
Täysin maansa omistavia f a r ­mareita
2,200,000
41' pros. maanviljelysväestöstä
23 pros. „
1-6 pros. „
20 pros. „
Kokonaissumma 11,000, 000 100 pros.
U. K.
Maanviljelyksessä, metsänhoidossa ja karjatalou-
1910 1920
Mineraalien kaivamisessa . . . . . . . . ,
Manufaktuurissa j a mekaanisessa teollisiiud.
33.2 pros. 26.3 pros.
2.65 pros. 2.16 pros
27.8 pros. 30.8 pros.
Kirj. W. MORIARTY
Maanviljelyksessä hyödyllisessä
työssä olleitten lukumäärä on . l a s ­kenut
j a tämä maanviljelystyövoi-man
tappio näkyy hyötynä teollisuu­den
palveluksessa olevien lukumää­rässä.-
^ .
Mitä mielenkiintoisin, on vertailu,
missä ilmaistaan teollisuustuotannon:
j a maanviljelystuotänhon arvojen
nousu markkinahinnoissa. Siitä a n ­taa
Chase !National Bank of New
Y o r k i n taloustieteilijä, B. M . A n -
derson, J r . lentolehtisessään " M a a ­i
l m a pelkä^ tuotantoa" valaisevan'
tenkin maanviljelystuotteitten vuo­sien
1919—1920 arvoa melkoisesti
laskea siitä syystä,' että ne olivat
silloin korkeimmillaan sodan jälkei­sen
hintain turvotuksen aikana. Ja
jos näitten mukaan arvioitaisi täy­destä
Yhdysvaltain maanviljelysr
tuotteitten arvo, olisi mahdoton ym­märtää
seuraavana vuonna tapah-^
tunutta laskua,' ^ i k ä V^Iniaantui
maanviljelystuotteitten arvon noin
40:llä pros. laskun, takia.
Tilasto osottaa seuraavaa . dolla­reissa
j a verrattuna maan koko tuo-kuvan.
Tässä tilasjtossa täytyy k u i - tantoon prosenteissa:
• • ' V ' , : v . ' i 9 6 9 ;
Kaikkien maanviljelystuotteitten net toarvo
Kaikkien mineraalituotteitten nettoarvo
Teöllisuusvalmistuksessa lisätty arvo
6,702,000,000.
1.016,000,000.
8,529,000,000.
41 pros.
6 pros.
53 pros.;
Yhteensä •$16,247,000, 100 pros.
Kaiikkien maanviljelystuotteitten het toarvo
K a i k k i e n minpra«tlituotteitten netto arvo
TeollisuuBvalmi&tuksessa lisätty arvo
$18,7i68,000,0(|0. 49 pros.
3,095;000,000. 7 pros.
25,042,000,000. 58 pros.
j: Yh teensä $46,905,000,000. 100 pros.)
Siis maanviljelys e i ainoastaan ole
jatkuvasti; tuptantoarvossaan laske­nut
verrattuna teollijsuustuotantoon,
mutta vuosien 1910 j a 1920 välillä
on hyödyllisesti maanviljelyksessä
työssä , olevien lukumäärä myöskiil
laskenut Tarkat tilaston numerot
ovat näet seuraavat: V. 1910 12,-
659,082, j a V.192Ö 10,953,158. T u p -
tannon määrä oh kylläkin kotionnut
tuntuvasti, mutta kun, v. 1920 Kin­t
a i n turvotus otetaan huomioon, ei
s i l t i likimainkaan siinä suhteessa
k u i n teollisuuselämässäl'
^ Näistä iilastph 10,953,158 :sta hen­kilöstä,
j o t k a /Y. 1920: olivat "hyö­dyllisessä
työssä maanviljelyksessä"
o l i noin 40 pros., eli i)eljän j 6 ' n e l ­jän
j a piioleh ; inUjoohan henkilön
välillä työläisiä, j o i l l a itseUään ei
ollut omaisuilttta; Ne käsittävät hiin
kutsutun maanViljelysproletariaatin.
Nämä taasen jakautuvat e r i l u o k k i in
toimintaralansa mukaan j a niistä
k u l l a k i n ovat omat probleeminsa.
Sellaisun luokkiin a) eristetyillä f a r ­meilla;
työskentelevät palkkatyöläi­set,
j o i l l a on osapuille vakituinen
asuinpaikka; b) neekeripalkkatyöläi-;
set etelän puuvillaistutuksilla (tä­mä
i luokka on ehkä Yhdysvaltain
kaikkein kurjimmassa asemassa elä­vä
j a sorretuin työväen j o u k k o ) ; c)
palkkatyöläiset suurilla farmeilla
(tämä luokka kasvaa nopeasti suu­r
i en maanviljeiyskorporatsionien
syntymisen kautta); d) kuljeksivat
elonleikkuu j a ' puintityöläiset, joilla,
c i ole mitään määrättyä asuinpaik­k
a a ; e) työläiset, jotka kesät ovat
maahviljelystyössä ja talvet teolli­suustyössä
(Nämä eroovat k u l j e k s i ­vista
maanviljelystyöläisistä siinä,
että niillä on määrätyt vakituiset
asuinpaikat); f) "maata omistavi­e
n " farmareitten perheen jäsenet
j.n.e;, j.n.e.
y-. 1920 oli kaikkiaan 6,448,343
sellaista farmaria,' jotka it^e j o h t i ­vat
f armitaloutta. Näistä o l i 2,454,-
804 vuokrafarmaria ja 3,993,539.
sellaista,, . j o t k a tavalla taikka toi­sella
pitivät farmia nimissään. V i i ­meisen
viisivuotiskautisen puristuk­sen
aikana nämä numerot ovat tun­tuvasti
muuttuneet: vuokrafarma-reitten
luku on suurentunut ja n i -
missäah farmia pitävien luku pie­nentynyt.
Tuo. yuokraf^mareitten
.miljoonainen lauma on se, mikä
muodostaa niin sapotun puoliprole-taarisen
joukon. Se omistaa näet
jossakin määrin velaksi, t a i muuten,
maanviljelyskoneistoa,. mutta ei maa­ta,
mitä se viljelee. Näistä o l i ' m i l ­tei
kolmas psa, e l i tarkalleen sanoen
714,441 etelän puuvillaistutuksilla
" o s i l l a farmaajaa", maanviljelijöit­ten
luokka, joka elää suorastaan
vaikeitten isuurmaanomistajien vel-kaorjuude^
sa j a mitä verilöylyillä ja
lynchauksilla pidetään terrorin val­lassa.
.
Vuokrafarmareitten lukumäärä
olosuhteitten pakosta. Velka j a vero­järjestelmän
tuloksena,' tulee nope­asti
suurenemaan. Ne tulevat ole-;
maan mitä epävarmimmissa olosuh­teissa
ja vuokrafarmaaminen Itulee
muodostumaan peitetyksi palkkaor-juuden
muodoksi, missä velkakyt-kyeet
muodostavat kuristavan kah­leen.
Mitään muutakaan johtopää­töstä
ei voi vetää seuraavasta liitto­hallituksen
tilastosta, mistä käy ilmi
maan omistajien j a maan vuokraa­j
i en keskinäinen suhde Yhdysvallpis-sa
kymmenvuotiskausittain vuosien
1880 j a 1920 välillä. Suhdeluku oh
ilmaistuna prosenteissa:
Farmien omistajia
Vuokrafarmareita
1880 18 90 1900 1910 1920
74.4 pr. 71.6 pr. €4.7 pr. "68.0 pr. 61.9 pr.
25.6 pr. 2 8 . 4 pr. »5.3 pr. 37.0 pr. 38.1 pr."
V . 1920 oli farmien "omistajia"
lähelle neljä = miljoonaa. Mitä ^ n i i t ­ten
omaisuussuhteisiin tulee, niin
synä ilmaantuu kaikilla mahdollisil­l
a eri asteilla olevia. Kuinka suuri
näistä on "köyhiä", "keskiva­r
a k k a i t a " j a " h y v i n v o i v i a " farma-r
e i t a on seikka^ mistä vain epäsuo­r
a l l a t a v a l l a voi saada selvän. Mut­t
a k u n ottaa huomioon 1921—1924
hiaanviljelyskriisin, niin omaan po­veensa
kurkistamalla tietää jokainen
maanviljelijä, että "hyvin voivien"
farmareitten, sellaisten, joitten maa
j a irtaimisto ei olisi kiinni pankkii­r
i e n kassaholvissa, on sangen pieni.
Tästä asian puolesta voi kuiten­k
i n saada jotakin varmaa tietoa
tutkimalla niitä raportteja, joita
suuret, yksityisesti omistetut pankki-liikkeet
ja lainauskorporatsioonit
ovat antanee^t "farmimorketeista",
e l i kiinnityslainoista,, jos käytämme
suomenkielistä sahan vastiketta.
Ylemen elama ja uskonto
VastatuUeelle vieraalle on perin
vaikeata ryhtyä tekemään vertailu­j
a Neuvostoliiton j a muiden maiden
kesken yleiseen elämään näliden.
Sillä työläiset näyttäyät elävän Neur
vostoliitossa aivan toisenlaisissa olo­suhteissa,
kuin muissa maissa.
Oikeudenkäyttö, seuraelämä, us­konto
ja sivistys —- kaikkia näitä
on käsiteltävä toisenlaisilla edelly­tyksillä.
OikeHdenkäyttö
Maininta oikeudenkäytöstä Venä­jällä
saattaa mieleen "tshekan", v a l -
lankumousoikeudet ja muut satun­naiset
laitokset'. Mieleeni palautuu
eräs keskustelu, mikä tapahtui j u ­nassa,
matkalla Liettuan halki, e-rään
saksalaisen tehtailijan kanssa.
Tämä mies «Ji ollut Moskovassa.
Hän ennusti, ' että niin pian, kun
olen astunut pois junasta Neuvos­toliiton
puolella, niin siitä hetkes­t
ä alkaen minua t u l i s i seuraamaan^
•tsekalainen" j a ^ttä ihmiset eivät
uskalla ryhtyä juttusille minun
kanssani, muka pelosta, että heidät
raastettaisiin vallankumousoikeu-den
eteen.^ Mutta niin ei lainkaan
tapahtunut. Saavuttuani Moskovan
asemalle, havaitsin, .' että minuun
k i i n n i t e t yn huomion vuoksi, olisin
yht^ hyvin saattanut olla Toronton
asemalla. Ja kaukana siitä, että
maan väe|stö olisi «»arkaillut 'puhua,
sillä heidän kiihkein mielitekonsa
näyttää olevan tehdä ulkomaalaisel­le
kysymyksiä, niin paljon kuin
suinkin mahdollista..
G. P. U .
' • . . • • "
. Mutta oikeudenkäyttö tarkottaa
j o t a k i n hiuuta, kuin mitä edellä
pn sanottu. "Tsheka" on luovut­tanut
paikkansa i G . P. U :lle. "Tshe­k
a " oli vallankumouksen synnyttä­mien
tilapäisten olosuhteiden edel­lyttämä
vallankumouksellinen lai­tos.
G. P . U . on ikäänkuin jon-'
kuulaista sukiia kuuluisan Scotland'
Y a r d i n (Englannin salapoliisilaitos)
erikoisosastolle. Sen toiminnan te­hokkuudesta
on todistuksena sekin,
että sen toimesta vangittiin kolme
saksalaista fascistia, jotka saapuivat
Venäjälle tänä vuonna Trotskin,
Sinovjeyin ja Stalinin niurhaamis-t
a varten. Tämä kylläkin 'todistaa
sen toiminnan palvelevan enemmän
poliittisia, kuin muita yleisiä tar-kotuksia.
,
OikeucUtuimet
Oikeusistuimista on poistettu
k a i k k i k a p i t a l i s t i s i |oikeudenkäy-tön
korut j a tamineet. Niiden is­tunnot
ovat vain tosiasioiden to­teamista
varten. Asianajajat ova^
todellisesti pois käytännöstä. Ja
johtavana henkenä Venäjän oikeu­denkäytössä
on lain hengen, eikä
sen kirjaimen seuraaminen. Mos­kovassa
ollessani herätti erään tuo­marin
antama päätös erittäin suur­t
a huomiota. Se oli j u t t u isjrydes-tä.
Puolustaja koetti saada todis­tetuksi,
että häntä ei voida julis­taa
isäksi, koska hänellä oli kaksi
ystävää, jotka todistaisivat, että
hekin ovat olleet tytön kera lä­heisemmässä
kuin ystävän suhtees­sa.
Hänen ystävänsä todistivat oi­keuden
edessä tämän todeksi. A n ­netussa
tuomiossa selitettiin, että
useiinmissa tämän luontoisissa ta­pauksissa
on mitä vaikeinta saada
yksi mies tunnustamaan vastuun­alaisuutensa.
. K u n tämä asia kos­kee
, kolmea miestä j a ettei mitään
r i i t a a j a pahansuopaisuutta syntyi­si
näiden miesten kesken, jokai­nen
maksakoon kolmannen osan
palkastaan tytölle. . Jos tällainen
tapaus olisi sattunut kapitalistisissa
oloissa, niin tyttö olisi joutunut uh­r
i k s i ja saanut turvautua omaan
apuunsa lapsensa kanssa.
Juopuneet harrinaifia
V a i k k a k i h olutta myydään va­paasti,
nun juopuneita tapaa perin
vähän. Väkevämpiä juomia on
myös saatavana. Venäläiset näyt­tävät
ottaneen käytäntöön "mus­tan
l i s t a n " tapaisen järjestelmän,
j o k a oli käsrtännössa Englannissa
j o i t a k i n vuosia sitteri. ' N i i n pian,
kun mies näytti merkkejä ryhtinsä
menettämisestä, hänen lasinsa pysyi
tyhjänä. Kaikkialla tarjoilupaikois-sa
on seinillä nähtävänä kuvia ja
lauselmia alkPhoolin turmiollisesta
vaikutuksesta. Ilmeisesti uskotaan,
että työläiset voidaan hiljalleen h ar
jottaa j a valistaa r a i t t i i k s i . Ja t o i ­nen
tekijä juoppouden torjumisessa
on se, että. työläiset tunnustavat
sen yhteiskunnalliseksi rikokseksi
j a uudistuneet rikkbmpkset ^ tätä
kirjottamatonta lakia vastaan tie­tävät
pannaan julistamista. Kom­munistit
terotetaan puolueesta, kun
juopumussyytös on ^todistettu.
Pro<titutaioni harvinaista i
Prostitutsioni on todellisesti pois­tunut
näyttämöltä. Brittiläinen am­mattiyhdistysten
lähetystö 1 tunnus­t
i , että yielä on olemassa joitakin
taloja, joita salaisesti käytetään
tässä tarkotuksessa, mutta että n i i ­tä,
käsitellään ankaralla kädellä,
kun se saadaan ilmi. Sama lähe­tystö
esitti vastakohtiaisuuden nyky­päivien
j a menneiden tsarismin a i ­kojen
välillä tässä suhteessa. Sil­l
o in johti hallituksen porttoloiden
avajaisjuhlallisuuksia poliisipäällik­kö
j a oikeaoppinen pap^i antoi siu­nauksensa
yritykselle. Ka;dut ovat
nykyään puhtaat itsensä kaupuste­lijoista.
Ja- miehen: maksaminen
naiselle antaa aiheen ankaraan
rangaistukseen.
I
»
[ New Empire Teatteri Bldg. i
»Box 674 Timmins, Ont. i
"Johtava Juvelikauppa Poh-joi*-
Ohtario8sa"
A. T. POMMIER
Lähtöpäivä Laiva KaBtavvns
Marrask. 4 Canadian Pacificin M E L I T A 14,000 tonnia
5 Canadian Pacificin M E T A G A M A 12,450 tonnia
« 6 Canadian Pacificin M O N T R O S E 16,000 tonnia
« 6 Cunard Linjan A T H E N I A 13,500 tonnia
7 White Star Dominion D O R IC 16,500 tonnia'
il 7 Cunard Linjan A S C A N I A ^ 14,000 tonnia
u 11 k a n a d i a n Pacificin E M P R E S S O F F R A N CE 18,400 tonnia
« 13 Canadian Pacificin M O N T C A L M 16,400 tonnia
<( 13 Cunard Linjan ' A U R A N I A 14,000 tonnia
u 14 White Star Dominion M E G A N T I C 15,000 tonnia
n 14 Cunard Linjan A N T O N I A 14,000 tonnia
(( 18 Canadian Pacificin M I N N E D O S A 14,000 tonnia
« 19 Canadian Pacificin M A R B U R N 10,750 tonnia
19 Swedish American S T O C K H O LM ? tonnia
20 Canadian Pacificin M O N T C L A R E 16,400 tonnia
« 20 Cunard Linjan L E T I T I A 13,500 tonnia
21 White Star Dominion R E G I N A • 16,500 tonnia
« 21 Cunard Linjan A U S O N I A 14,000 tonnia
« 25 Canadian Pacificin M O N T N A I R N 17,300 tonnia
27 White Star Dominion C A N A D A 10,000 tonnia
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §10850
varustetut lähtevät Quebecista.
III look. piletti
Helsiakiia
$106,59
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$108.55
$106.50
$106.50 '
$106.50 ^
$106.50
$106.50
$103.50
$110.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$106.50
$103.50
Ylläolevat laivat lähtevät Montrealista, paitsi Empres of Scotland, Empres of France, Mont-royal
ja Montnairn lähtevät Quebecista. Stockholm lähtee H a l i f a x i s t a.
Sen jälestä kun ylläolevat laivat ovat lähteneet, alkavat Canadian Pacific Linjan laivat
kulkea talvi aikataulun 'mukaan St. Johnista j a kaikki toisten yhtiöitten laivat Halifaxista.
Ylläoleviin hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä.
A l l e 1-vuotiaat lapset.^ pääsevät kolmannessa luokassa $5.50. Lasten 1—10 vuoteen on mak-settava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00^
Rautatiellä'pääsevät alle 5-vuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti 5—12 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen läivapiletin keskimääräinen h i n t a on nykyään $180.00.
Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirto-laisille
Scandinavian American, Swedish American, Norwegian American, United American
Hamburg American, iRoyal Mail y.m. l i n j o i l l e . Nämä linjat eivät ota kesänaikana matkustajia'
Canadasta Europaan päin.
Vapauden pilettiliike on viimeisen kolmen vuoden a j a l l a myynyt y l i kuusisataa laivapilettiä
Suomeen j a Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme luotettavaisuudesta.
Olemme suoraan akentteja, i M a n välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille.
P i l e t t i en hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $115.00, $118.00, $120.00
j a skandinaviaiaisilla l i n j o i l l a $122.00. _
Mitään veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai halli-
^ k s e n lupaa tarvita. •
Toimittakaa pilettitilauksenne oman liikkeenne kautta^ •
TEHKÄÄ K A I K K I P I L E T T I L I I K E NIMELLÄ
oy
Box 69, SUDBURY, ONT., CAN.
Piano Harmonikkoja
ly. n .
Myös Suomalaisia
Fonografi levyjä myyvät
88 Duf^ham St., Sudbury, Ontario.
Seuraava . B l u e ' n kaupasta.
— Phone 1694 —
Siistejä huoneita saatavana,
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lane
SODBURY, ONTARl*
Lähellä 0. N. R. asemaa
A u t o a j u r !
HENRYÄ RINNE
Salettu auto
Phone 1084. Tavataan Rautiolla
i » -
Suomalaisia Rekordeja /
69467 Juomalaulu — Alex Pasola (Laulu)
10"—75c Hevospaimenen häämatka — A l e x Pasola (Laulii)
72765 Lauluja — Tukkijqella — Juho Koskelo (Laulu)
10"—75c Vallinkorvan l a u l u — Juho Koskelo (Laulu)
77219 Aika p o i k a — Alex Pasola (Laulu)
10"—75c Viuliulei — A l e x Pasola (Laulu)
77556 Laivapojat — Otto Pyykönen (Laulu)
10"—75c Hurraa nyt komppania — Otto Pyykönen (Laulu)
77789 Jannen-hanuripolkka — J . A l f r . Tanner (Laulu)
10"—75c Tuhatjärvien lumien maa — J . A l f r . Tanner (Laulu)
K a i k k i 5 levyä lähetetään postivapaasti j a ilman pakkauskuluja
$4.00 tai $3.75 liikkeessämme.
Myös Standard $135.00 pöytä Console Victrola erikoishin­nalla
$97^50.'
FRANCIS LIMITED
)209 Arthur St., Port Arthur, Ont.
L. H. PUITTINEN,
• Suomalainen asiamies.
TelefoonL 682
; Farmi ibyytavana.
Myydään, halvalla hjrvä 156 eekke^
rin farmi, 5 mailia Sudburysta. 40
eekkeriä puhdistettua maata, 80
eekkeriä laidunmaata j a loppu met­sää.
Lähempiä t i e t o j a saa k i r j o t t a -
maila tai kysymällä Mrs. M . Pelo-quin,
15 Cphnaught St., Creighton
Mine, O n t
A *FQIJRNIER,
LIMITED V
HENKI. PALO, TAPATUR£SA JA
AKKUNALASI
BALKIE-GILL BLOOC. SUDBURY^
Lainoja hankitaan nopeasti ja &t
•laisUla hinnoilla. ,
Sndbniy, Ontairio
SaTnhmti sakennok^sa kuin M
Sudbury, Ont.
Olemme avanneet autokumien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien j a s i ­säkumien
korjausta. =
Tyydyttävaityys taataan.
Hammaslääkäri
Vanha, tunnettu EfeKKILÄN LIIKE
Omistajat: ERKKILÄ «S; MILTON
130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontano.
(Bay kadun kulmauksessa)
Saosittelee
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAyPPAA
j o k a on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja enao"*''"^",
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnaua.
Y k s i ja sama hinta k a i k i l l e . — J a .—r
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
V rauhallisina j a puhtaina huoneineen,
' •••II. solcä ——
KAHVILA-, VIRVOKE- J A TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
\
Huone 7, Clinie Blk.
McCartney'n ja Barhe'n yläpnolella.
Victoria AV. ja Brodie St. kulmassa
FORT WILLIAM
Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p.
—6 i.p. Iltasin: 7—9. Puhelin
1008 S.
Toimisto tyttö puhuu suomea ja
englantia. -
WiUiamette Blvd. Sanitarinm
varustetta nykyajan luontaisella ter-veyshoitovalineillä.
TäydelUnen- X»
ray ja laheratori tEorkastas. Huom.!
X-ran hoitoa syötte, kasvannat-mlle"
ja ihotaudeille.
Dr. Peter Koh&o. Dr. Amta JCobE»,
D . C JKC
4671irillamette Blvd. Portland, Ore.
. Halvin' paikka ottaa kaikki ruokatarpeet.
L i n j o i l l e lähetetään inyös huplellisesti^ja nopeasti suoritetaan ti-,
laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E . Seppälä j a E . Kotanen.
292 Bay SI. — Puhelin 305 N . PORT ARTHUR, ©nt
Mitä on jok^j^äiväineh leipä?
Ruokaleipä j a kahvileipäh&i se on, jokainenhan sen "f^^, \
j a senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen , leivän saa nia «
kaimman. . i.;_fo—.
Kuiväleipä j a korput ovat keveitä j a huokoisia^ j a ^J^^^
kysykääpäs. Jo tisean. vuoden ajan on tilaukset linjouxe, laru»
j a kämpiUe täytetty huolella. PoheUn 1338S.
HOME B A ^ R Y 740 SIMPSON ST. — FORT WHiIAM, OHT.