Vapaus, June 7, 1955

              1w1:11
m
mm
Sivu 2 Tiistaina, kesäik. 7 p, i — Tuesday, Junc 7,1955
VAPAUS lUBEBTir) >- Independent habor
Oxgan <a Tixmish Canadlan& Es-taUisbed
Nov. e, 1917. Authorized
as second clacs roall by the Post
Office D^artment, Ottawa, Pub'
Tbtxnsdays and Saturdays by Vapaus
FUbliablng Company Ltd.. at 100-102
Elm 6t Wv, Sudbuxy, Ont. Canada.
Telephones; Bus. OHlCC <W. 4-4264;
BditoriaJ omce OS. 4-«2e5. Manager
E. Suksi. Editor W. EUund. Mailing
address: Box 69, Sudbtiry, Ontario, Advertising rates upon appUeation.
Translatlon frec ot charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk-850 6 kk. 4.75
i s i i i i
Ratkaisun aattona
Ensi torstaina, kesäkuun 9 päivänä, suorUetaan Ontarion maa­kuntavaalit.
Vaikka ky.symys on pinnallisesti vain "mitättömältä''
näyttävästä ristin vedosta tai sen tekemättä jättämisestä, niip: tosi­asia
kuitenkin on, että siitä riippuu^ ei vain se minkälaisen halHtuk-sen
saamme maakuntaamme tulevan neljän vuoden ajaksi, vaan myös
•verojemme suuruus, työllisyys maakunnassaihme ja se, voidaanko
uhkaava pulakausi torjua, vain tuleeko vielä sekin kirous työtäteke­vien
kannettavaksi.
Vaalitaistelu on näiden rivien ilmestyessä kehittynyt. kMhkeim-
^pään tasoonsa — mutta leimaa antavana piirteenä käydyssä vaali-
"kampanjassa on vanhojen rahamiespuolueiden ohjelman köyhyys ja .
, vararikko. Vaikka vanhat puolueet puhuvat rahan voimalla, paljon
ja leveästi, nUden ohjelma rajoittuu kuitenkin' "hyvän hallituksen-lupaamiseen
toryjen kohdalta ja toryhallrtuksen/maantie- ym. skanr
daaUen paljastamiseen liberaalien kohdalta. Valittaen on myönnet­tävä,
että eräät oikeistolaiset CCF:r\ johtajat potevat samanlaista
; ofajeimattomuuden näivettymistautia — ja esi^nyvät pahamaineisen
: punakauhun lietsonnan lif)pua kantaen työväen rivien hajoittajina,
kuten on asia esimerkiksi täällä Sudburyssa ja Nickel Bellin alueella,
missä NelsThlbaultilla ja Bob Carlinilla on mahdollisuus voittaa
edustajapaikka työväestölle. . • '
Juuri Sudburyn piiristä saamme osoituksen siitä, kuinka>tärkeätä
on käydä äänestämässä ja äänestää työtätekevien yhtenäisyyttä ja
pikkuihmisten oikeuksia puolustavat miehet lainlaatijakunnan jäse­niksi.
Sudburyn piirin torypuolueen ehdokkailla ci ole vaaliohjel­massa
muuta kuin se, että heidän valintansa auttaa Frostin "hyvän
hallituksen" vallan pysymistä—-mutta tämä "hyvä hallitus" on
ajanut niin Sudburyn kuin Nickel Beltinkin kunnat vararikon par­taalle.
Valitettavin seikka on kuitenkin se, että CCFin oikeistolaiset
- ehdokkaat, joilla ei ole mitään valinnan mahdollisuutta näissä vaali­piireissä,
yrittävät hajoittaa työtätekevien äänet täysin tietoisina siitä,
^^että«inoastaan^Thibaultilla on voiton mahdollisuudet Sudburyssa ja
Carlinilla Nickel Beltissa, puhumattakaan nyt muista asiaan koske-ylsUi
seikoista.
2^ Kuten sanottu, vaalitaistelu on nyt kehittynyt huippuunsa ja
^en perusteella itse valitsijat sanovat pian painavan sanansa. Niille
inaanmiehillemme, joilla on ehkä vieläkin 'epäilyä siUä, että onko
iorypuolueen hallitus vallan niin kurja, miksi esimerkiksi meidän
löhtpmme Vapaus on sen leimannut, me sanomme: ole tarpeellista
'M?koa sen paremmin Vapautta kuin muitakaan Katsokaa itse ym­pärillenne
ja tehkää sen perusteella jolitopäätöksenne. Katsokaa esi-merfeiksi
Britannian vaalien tuloksia. Suuren Rahan lempipuolue,
4or>^uolue voitti^iellä pidetyissä vaaleissa suurten ja leveitten lu-
|>austen perusteella ^ mutta kuten uutistiedoista on nähty uuden
/foryballituksen ensimmäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä-on rautatie-työläisten
lakon murtamisyritys!
- o^Sama vaara on uhkaamassa Ontarion maakuntaa. Frostin tory-
^allitus on syyllistynyt, ei vain maantieskandaaleihin, vaan myös
fuqmionrikkauksiemme joukkomitassa jänkeille kaupusteluun ja siitä
johtttvan talouspulan vaaran kehittämiseen.
^-rTorypuolueenvalintanäissä vaaleissa tarkoittaa sitä, että työttö­mien-
lukumäärä lisääntyy Ontariossa enst vuonna ja €*tä tavallisten
•kan^nihmisten asema tulee entistä tiukemmaksi kautta linjan,
il^ ^Huolehtikaamme siis siitä, että Xels Thibault tulee valituksi
jSuiÖJurysta, ja että kaikki äänemme annetaan työväenehdokkailie,
jötk^ tunnetaan toimintansa ja tekojensa perusteella miehiksi ja nai­siksi^
joiden sydämellä on etutilalla Ontarion väestön ja koko Cana-tkn
edut.
^•«Älkäämme haaskatko yhtään ääntä jäämällä "nukkuvien koti-puoluelaisten"
joukkoon. Älkäämme äänestäkö itseämme, naapu-liCeitafnme
ja maakuntaamme vastaan tukemalla vanhojen puolueiden
Ja hgidän heimolaistensa edustajia. Huolehtikaamme siitä, että työ­väen^
yhtenäisyyttä ja Ontarion väestön sekä Canadan kansan par-
4»aita'etuja puolustavat miehet ja naiset saadaan valituksi ääntemme
dttiivisen tukemme avulla.
Vöväenliikkeen meriddpäivä^^^^^^^^^
;<3«Heinäkuun ensimmäinen päivä 1955 on Canadan työväenliik-
'l^eenilmerkkipäivä, josta puhutaan vielä kauan tuonnempanakin, sillä
.mainittuna keskiviikkopäivänä hyväksyttiin Trades and Labor Con-
^greg^n konventionissa AVindsorissa miltei yksiniielisesti ehdotus. Ca-
^daöi johtavien uniokeskusten, TLC:n ja CCL:n yhdistämiseksi.
*_Tämä 'IiLG:n 70 konventioni teki täten menetellen historiallisen
ja kauaskantoisen päätöksen — joka sivumennen sanoen saattaa olla
yksi-A^iimcinen huomattu päätös TLC:n taholta, sillä jos CCL:n kon-iventTonissa
seuraa tätä johtoa lokakuussa pidettaviissa konventionissa,
kut^iion odotettavissa, niin silloin lakkaavat nämä uniokeskukset ole-infasta,
ja niiden tilalle tulee yhdistetty uniokeskus— Canadian Labor
Congress — jonka vuosikonventionit ottavat yllämainittujen järjes­töjen
paikat. Näiden uniokeskusl-en yhdistäminen tarkoittaa suurta
^edistys askelta Canadan työvaenlMkkeen historiassa, sillä näin mene-
»tellen tulee tämän maan järjestynyt työväki siihen tilanteeseen, että
se voi puhua ja toimia yhdenmukaisesti työläisten yhteisissä kysy­myksissä.
• Tämä yhdistämispaätös edustaa siis suuria edistystä sit­tenkin,
vaikka uutta, yhtenäisiä uniokeskusta suunnitellessa on il- -
•mennyt joitain seikkoja, joiden suhteen on sanomisen aihetta. Mai­nittakoon
esimerkkinä, ;että yhdistetyn uniokeskuksen ulkopuolelle
ifäävät vielä katoliset ja ns. itsenäiset uniot, vaikka 'kohtakin on
ilmoitettu, että ovet ovat avoinna varsinkin katolisten uiiioiden liit-M*.
,tymistä varten, mutta myös itsenäisille unioille, jotka erotetiin joko
TLG:n tai CCL:n jäsenyydestä sen vuoksi kun ne vastustivat Mar­shallin
suunnitelmaan perustunutta jankkien sekaantumista toisten
«naiden asioihin, kuten ne vastustivat yleensä kylmän sodan järjestä­mistä
ja edistämistä.
VJ Vissinä heikkoutena voidaan pitää myös. sitä. elia yhdistetyn
juniokeskuksen konventionit pidetään vain joka toinen vuosi samalla
jkun edustus perustaa kavennetaan huomattavasti.
Mutta kun muistetaan "ettei Roomaakaan rakennettu yhtenä
5>ärvänä", niin silloin nähdään, etta tämä yhdistämispaätös edustaa
pitkää edist>-saskelta Canadan työväenliikkeen historiassa,
'^v. Merkillepantavaa myös on, että TLC:n konventioni oli ensim-
Aiäinen alallaan, joka tämän yhtenäisyyspäätöksen hyväksyi,
h , . 'Vaikka me olisimme toivoneet, että 'rLC:n yhtenäisyyspäätök­sen
yhteydessä olisi kosketeltu myös kysymystä Canadan unioliik-keeir
itsehallintaoikeudesta, niin toisaalta oli ilahduttavaa nähdä,
«ttä.-tässä kokouksessa käsiteltiin tämän hetken ongelmia paljon
asiallisemmin kuin aikaisemmin. Ottakaamme esimerkiksi kysymys
Mitä muut sanovat
TODELLA -MATAL.^A" \
~ POLITIIKKAA I
Lyöden nyt unholaan jääneen'
•Hyppivän Joen" JiitlerdäJsen puna- i
kauhun lleteonnan. CCP:n Ontanon
Jaosto juVcaisi Torontoa suo.TienJsie-
Ikessä "Amenkan äänessä" vaallmai-!
r.osteep tunnlTitselJa:
"Auttakaa CCFräa -.. taistelussa j
konrunums.TJla vastaan-" ..... '
Ontarion CCF;n kommunismivas- i
täisen mullutuksen toinen pykälä cj \
ole sen huonompi elka parempi kuin[
muutkaan kohdat, mutta siinä sano-'
taan: Vapaa Sanan nimeen:
"2. Yleinen suunnitelma halpahto-taisla,
roatalavuokrai$la asuntota­loja."
K o b o l t t i 6 0 , siunaus
vai ihmiskunnan vaara
Tiedemiesten
yhteinen ääni
Nuorisojuhlaan
osallistui
40,000 nuorta
Erfurt, . Itä-Safcsa. — Helluntama
vietti Saksan nuoriso Erfurtissa va­paan
Saksan rakentamisen juhlia
monine kulttuuritilaisuuksmeen. Juh-lakaupunkiln.
saapui 40,000 nuorta en
puolilta Saksan Demokraattista ta­savaltaa
ja Lansi-Saksasta.
Kolme palvaa kestäneet juhlat
päättyivät sunnuntaina suureen ilo­tulitukseen.
' .
Juhlien aikana kavivat 20 en maan
nuorison edustajat laskemassa sep­peleen
keskitysleu-issa ; surmattujen
fasismin uhrien haudoille Buchen-waldissa.
Tunnetuo safcsalaisvn atomlfyy»
«ikon, professori Otto Ifabnin
huomiota faerattävä varoUos ko-bolttipommin
tuhoisista vaikatuk"
sista tuli melkein-samalla hetkelr.
lä, Jolloin Neuvostoliitto toistamia
seen ' ehdotti joukkotuhoaseiden
täydeliist» poistamista Ja Jolloin
Britannia^ ;yllätti maailman allca-maila
r valmistaa vetypommeja. {
Professori Hahn on ryhtynyt pe- i
rusteellisesti tutkimaan radioak-i^,
tiivisen kolioltin raobanomaisia:
käyttömahdollisnoksia lääketie­teessä,
biologiossa, metallnrgiassa,
maataloudessa sekä. ohjatnn ato-mienersian
käyttämistä energian
tuottamiseen.
On huomiota . herättävää, että
sak-salainen oppinut ja tutkija nyt
. .vahvistaa varoitulcsillaan samat
vaarat, j o ^ ranskalainen atomi-tutkija
Joliot-Corie jo vuosia sit­ten
on tuonut maailman nähtä­väksi,
Lainaamme seuraavat ot­teet
"Frankfurter Allgemeinen
Zeitongista."
Kauhusanan "vetypommi" yhtey­dessä
kuulee nykyisin sanan "kobolt-tipommi",
joka edustaa salakavalaa,
pitkäikäistä ainetta, joka ^ rUttäyän
suuressa maarin radioaktiivisena pbr
lyna ilmakehään levitettynä — kyke­nee
mjTkyttamaan kokonaisia malta
vuosikausiksi, lopuksi jopa hävittä­mään
kaiken elämän.
j Helmikuun alussa tänä vuonn^ piti
] Jiuiilu/atomif yj^iltko: ja • JJc^^
! non saaja, prcfessori Otto Hahn, Max
^ ! PJanci-sf uran puheenjohtaja, radio-
Mitä koboltti oikein on, millainen vaarallinen tuote. Joka pommin rä- j esitelmän atomieneiBian hyvassikay-jähdyksen
suunnattomalla voimalla, io" ^mahdoUIsuuks.sta. Professon
sekoitettuna. ,tavaUisella^^::?l^ Hahn selosti sitä vaaraa, joka uhkaa
stokoutmi''hiehona :p^^ ilmake-»! IhmiEkuniian ydinaseiden käytön.
SKDL on yhtenäisyyden
kannalla vaaliasioissa
Helsinki.— Miten "sääntömää­räisiä"
lähestyvät kaksi suurta
työväenliikettä edustavaa kokous­ta
ovatkin, niiden merkitys ny-r
kyisessä valtiollisessa tilantees­samme
on mitä huomattavin, lau­sui
edustajallemme SKDL: n pää­sihteeri,
kansanedustaja Hertta
..Kuusinen ko. kokousten aattona.
: Sosialidemokraattisen puolueen
3. pnä kesäkuuta Helsingissä ja
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton II. pnä kesäkuuta Tampe­reella
kokoontuvat edustajako­koukset
määrittelevät kumpikin/
kantansa kaupunkien ja maaseu­tujen
työtätekeviä, mutta myös
koko kansaamme mitä läheisem­min
koskeviin kysymyksiin. Kum- :
mankin Järjestön taholta on i l ­moitettu,
että näissä kokouksissa
valitaan mm. vastaavien vaaliliit­tojen
presidenttiehdokkaat.
— Ei voida- ihmetellä; jatkoi kan­sanedustaja
Kuusinen, etta työläiseen
ja muiden työtätekevien mielenkiinto
mainittuja edustajakokouksia koh­taan
on erittäin suun. Tyovaenlilk-1
keen hajaannustila on: jo pitkän ai­kaa
huolestuttanut jokaista valistu­nutta
työlaista. Yha useammalta ta­holta
on noussut kysymys: Eivatko
työväenliikkeen en suuntaukset voisi
käsittelyssä asetettuja ehdokkaita:
Tanneria ja Fagerholmia. Tällaiset
ehdokkaat merkitsevät taytannössa,
että ol-teistön annetaan loppukädessä
maarata; kenestä tulee presidentti,
koska talloin työväen ryhmät olisivat
hajallaan.
Me kansandemokraatit olemme
ottaneet työläisten toivomuksen
vakavasti. Tiedämme, etta sekä
kansandemokraattien etta sosia­lidemokraattien
keskuudessa on
yleistä luottamusta nauttivia hen­kilöitä,
jotka täyttävät tasavallan
.presidentille asetettavat . perus-,.
vaatimukset paremmin kuin yksi­kään
porvarillisista pankinjohtar
jaehdokkaita. Tyovaeniikkeessä
on, sen moiemmillakin suvilla,
selkeästi rauhanpolitiikkaa ja
kansanvaltaista suuntausta edus-ti^
vla, valtiolliseen johtoasemaan
kykeneviä henkilöitä, joiden jou­kosta
löytyisi yhteinen ehdokas.
Eikä ole voittamattomia esteitä
sellaisesta sopimiselle.
Nähtäväksi jaa, pääseekö järjen ja
kansan etujen mukainen kanta voi­tolle
sosialidemokraattisessa puoluer
kokouksessa. SKDLzn edustajakokous
ottaa joka tapauksessa paatoksia teh­dessään
lähtökohdakseen Suomen
rauhan jä riippumattomuuden sekä
. Me kansandemokraatit olemme
sTtien valmiit.-> Olemme varmat
silta, etta yhteinen ehdokas nos­tattaisi
työtätekevien keskuudessa
ennennäkemättömän vaali-Innos­tuksen
ja toisi kummallekin vaali­liitolle
suuren joukon uusia ää­nestäjiä,
jotka tähänastisen ha-jaannnustilan
vuoksi ovat jättäy­tyneet
syrjään tai eivät ole näh­neet
työväen edustajan valitse­mista
valtion päämiehen paikalle
mahdolliseksi.
Emme ole ajatelleetkaan maarata
sosialidemokraattisen puolueen eh­dokasta,
vaan edellyttäneet ainoas­taan
asiallista keskustelua molemmin
puolin sopiviksi katsottavista henki­löistä,
mikali yhteisen ehdokkaan
asettaminen tulisi kysymykseen-; Jot­kin
perusehdothan tuollaisen ehdok-kaan;
ollsi täytettävä, ei nihi, että yh­destä
puhutaan Ja toisesta tehdään
ääntenkalastusehdokas. Suunnilleen
Riihen tapaanhan craat sosialidemo­kraattiset
lehdet esittelevät ennakko-mukset.
— (DLP).
,l oy:t,a, a yhte. is, tä: linj.a a. ; ede, s. joi„ss akin.. ,, I työtätekevien j.o uk, ,k oj.e n e,,l invaati- kaikkein tärkeimmissä asioissa? Tyo-| ^ , r ^ T „ ;'
paikoilla ja asuma-alueilla on keskus­teltu
mahdollisuudesta, etta tyovaen-
Ihke lähtisi yhteiseen vaalitaisteluun
porvarillisen oikeiston hyökkäystä
vastaan.
Teollisuuden kehi­tys
Puolassa
Sodanedelllseen aikaan verraten
Puolan kemiallisen teollisuuden tuo­tanto
on lisääntynyt miltei 5-kertai-sesti.-'.,.
On rakennettu useita uusia kemial­lisen
teollisuuden tuotantolaitoksia,
sima luvuasa •Wizzuwin kombmaatti,
Kendzerzlnin typpilannotetethdas,
Tamuwin kemiallinen tehdas ym. Jo­ku
aika sitten pantiin käyntiin kolme
suurta kemialhsen teollisuuden, tuo­tantolaitosta:
karbiiditehdas ja syn­teettisen
etikkahapon tuotantolaitos
Oswiecunissa seka granuloosmoki-tehdaa
Gliwicissä.
Kemialhsen teollisuuden tuotanto­laitosten
luvun lisaantymmen on an­tanut
kemisteille mahdollisuuden kek­siä
uusia kemiallisia tuotteita. Vii­meksi
kuluneen kahden vuoden aika­na
on Puolan kemialhnen teollisuus
-alkanut tuottaa noin 50 uutta tava-ranimiketta.
Yksistään kuusivuotis-suunnitehnan
kulueusa on typpi- ja
fosfonlannotteiden tuotanto lisäänty­nyt
maassa miltei 2-kertaisesti.
! on sen vaikutus. Ja miksi maailman
i vastuunalaiset atomitiedemi^et eivät
kieltäydy tyoskentelemästä :sellaisen
aineen parissa? -
He eivat-kieltäydy, he Jopa työsken­televät
erittäin intensiivisesti sen pa­rissa.
Ja he. tekevät niin, koska he
haluavat tutkia koboltin Ja ^ monien
muiden neutroonien kautta syntyvien,
keinotekoisesti radioalctiivisteni atkujr
aineiden siunausta tuottavia niahdoU
iisuUksia ia siten auttaa ifamiskuiitaa.
Kuinka/^tämä vastaväite on selitet­tävissä?
Tässä täytyy lähinnä mal^
nita Jotain reaktioista. Jotka tapah­tuvat
ns. ydinreaktorissa. Beaktoris-;
sa pommitetaan neutrooneilla kah­desta
erilaisesta uraanilaadusta, ns.
uraani-isotoopeista syntjrvää kemiaU
lista alkuainetta, uraania. Toinen
uraanilaatu hajaantuu suuren enef'
?ian luovutuksen Johdosta luioiIsUh
keskipainoisiin kemiallisiin alkuainei-sun.
Jokaisessa tällaisessa realctfossa
tulee lisää uusia neutrooneja, niin
etta näiden lisäksi tulleiden, Jatkuvas-:
tl lisääntyvien neutroonien; kanssa
voidaan saada aikaan erittäin, paljon
energiaa kehittävä ketjureaktio. Toi­sesta
uraanilaadusta syntyy uusi ke-'
miallinen alkuaine, plutonium, atomi-pommm
ames.
Osa monista ketjureaktiossa vapau­tuvista
neutrooneista käytetään encr-:
giaa kehittävän ketjureaktion ylläpi­tämiseksi,
osaa plutoniumin syzmyt^
tamiseksi, Ja osa neutrooneista hajau­tuu
ulkopuolelle Jossa tavalliset ke­mialliset
alkuaineet voidaan muuttaa
keinotekoisesti r a d i o a k t i i v i siksi.
Useimmat näistä 'keinotekoisista ra­dioaktiivisista
alkuaineista kadottavat
aktiivisuutensa nopeasti Ja ne ttdevat
vaarattomiksi. Mutta on myös sellai­sia,
>jotka säilyttävät kauan radioak­tiivisuutensa
Ja näiden Joukossa on
kemiallinen alkuaine koboltti erittäin
merkityksellinen. Tama radioaktiivi­nen
>koboltti syntyy siten, että yhden
massayksikon neutrooni yhtyy 59
massaylcsikon tavalliseen kobolttiin 60
massayksikoksi. Siitä johtuu nimi
koboltti 60.
Talla koboltilla on yli viiden vuo­den
"puoliarvoaika". Se merkitsee,
etta viiden vuoden kuluttua se on
vielä puoliksi niin aktiivinen kuin
nyt, kymmenen vuoden kuluttua sillä
on neljaiuies nykyisestä akthvisuu-destaan
jne. Sen Iisaksi tämä pitkä­ikäinen
tuote lähettää'erittäin lyhyt­aaltoisia
sateita, ns. y-säteitä,. joille
on tunnusmerkillistä suuri läpäisy­kyky,
j
Jos tätä ainetta siis voidaan valmis­taa
suurella teholla -ja jos sitten ilma­kehä
sisältää sila hienoksi Jakautu­neena;
on tarjolla jatkuvan säteilyn
vaara seuduilla, joille radioaktiivista
polya erittyy. '
Ja nyt siirrytään vetypommeihin;
Vetypomtnin vaikutus johtuu vedyn
muuttumisesta hehumlksi, Jolloin seu­raa
mitä suurin energian luovutus;
reaktio ".sytytetään" tavallisella ato­mipommilla.
Sellaisen vetypommin
vaikutus on verrattomasti suurempi
kuin tavallisen atomipommin vaiku­tus.
Jos viimeksi mainitulla pommil­la
voitaisiin tuhota Hiroshiman ja
Nagasakin kaltaiset kaupungit, voi
yksi ainoa vetypommi hävittää* Ber­liinin
tai Lontoon tai myös New Yor­kin.
Päinvastoin kuin atomipommille
vetypommille ei ole asetettu mitään
suuruusrajaa. Ja tassa nyt tarjoutuu
pommin peloitta valle hävitystyölle
uusi julma mahdollisuus. Jos vety­pommi
päällystetään paksulla kobolt-tikerroksella,
syntyy suurissa määris­sä
vapautuvien neutroonien kautta
pitkäikäinen, voimakkaasti säteilevä.
sodasta larjauhasta. Vaikka TLG:n johtomiehet puhuivat mieles­tämme
vieläkin asiaan kuulumatontakin, niin siitä huolimatta he oli­vat
tuhannesti oikeassa asettuessa kannattamaan kansainvälisten kiis­takysymysten
rauhanomaista ratkaisua ja 'Xeljän Suuren korkean
portaan neuvottelua, TLG;n konventioni oli ehdottomasti oikeassa
korostaessaan, että palkkojen korotus ja työviikon lyhennys on yksi
parhain keino taistelussa uhkaavaa pulakautta vastaan. TLC.n
•konventioni oli tuhannesti, oikeassa korostaessaan, että kansakunnan
hyvinvointi, menestys ja onni riippuu kansainvälisen rauhan säilyt­tämisestä.
TLC:n konventioni oli kiistattomasti oikeassa siinä, ettei yh-*
distettyä unioliikettä voida sitoa CCF:n poliittisten vankkurien ve­täjäksi,
s*llä unionistisen liikkeen poliittinen toiminta oh ratkaistava
jäsenistön mielipiteiden ja toi^xjmusten mukaisesti kullakin paikka­kunnalla
erikseen. *
Me uskomme, että T.LC: n konventioni n — ehkä sen viimeisen
konventionin — päätökset ja kannanotot tulevat vaikuttamaan inyön-tdsellä
l;|valla.Canfidan-tvöväenliikkeen kehitykseen.
hään, Jossas^ tuulen mukana kulkeu­tuu
edelleen.. Älissä pöly sitten vähi­tellen
laskeutuu maan phinalle. voi se
siellil^tehdä^kammottavaa Jälkeä.
irUsfcon; ettei nykyisin ole ainoata­kaan
: v^^avasti otettavaa atomitiede-miest^;
Jossa-; ve^irpommin kä3rttö ei
hera^täiisi > kauhua. Hänen täytyy
ratkaista v ;omantuntonsa kanssa, pe-räytyykö
hän näitten aseitten valmis­tamisesta
(OppeöheUner) vai uskooko
hän, että. estääkseen sen käytön vas­tustajan
taholta, täytyy olla niin val­mistunut,
että vastustaja Juopuu sen
käytöstä.
Suurilla polUttLsilla Johtajilla on
nykyisin käsissään suunnaton vastuu.
Jos tavalliset atomipommit, vieläpä
vet^rpommitkin vain- paikallisesti ra­joitettuina;
ovat vaikutuksiltaan kau­heat,
on lisäksi vielä mahdollisuus
valmistaa tiäita vetypommeja ja ko-.
holtti 60 :n kanssa.
Kaikkien maailmaa uhkaavan so-i
timisvälineiden käytön vaarat tunte­vien
vastuuntuntoisten tiedemiesten
yhteisen vetoomuksen tulisi onnistua
asettamaan molempien puolien suur­politiikan
vastuunalaiset neuvottelu­pöydän;
ääreen. Nykyisin sota ef ole
enää "Pbliitikan Jatkamista muiUa
kehioilla" . . . Suuret pommit tuhoa­vat
samänräpäyksessä sivistysseudut.
Kuolettavat satelet. tekevät sitten hä­vitystyötään
hitaammm, mutta pe­rusteellisesti.
Eikö kansojen rauhan
ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien pi­täisi
kyetä pääsemään voitolle kun­han
ihmiäkunta todella saa tietää
mistä on kysymys.
varsinkin kcbolrti €0:n johdasta. Sa­malla
professori Hahn osoitti ne val­tavat
mahdclhsuudet, joiden puitteis­sa
atomienergiaa voitaisiin käyttää
rauhanomaisiin tarkoituksiin teolli­suudessa,
lääketieteessä. ; fysiikassa
jne. Professori Hahh lausui: .
'Suurten ^poliittisten johtajien kä­sissä
on nykyään sUunnaton vastuu.
Jo tavallisetkin atomipommit aiheut­tavat
alueellifesti rajoitettuja, mut­ta
•-• putoamispaikoillaan hirvittäviä
seurauksia, mutta kaiken tämän ylit­tää
valtavasti radioaktiivmen ko­boltti.
Mielipuolinen tai suuruuden-;
hullu diktaattori voisi. tällöin "mei­dän
Jälkeemme vaikka vedenpaisu-mus"-
periaatteen^ mukaan syosta
kulttuurimaailman ja talloin myös
omankin-maansa säteilykuolemanuh­riksi
. . .
Tuo mahdollisuus ei saa miUouakaan
tulla:todellisuudeksi, ja tasta johtuen
on vattamattä paastava todelliseen
kansainväliseen valvontaan atomi­aseiden
kehittämisessä, tai vielä pa­remmin,
saavuttaa kansojen rauhan­omainen
yhteiselämä, olkoon etta
ideologit - ovat niinkin erilaiset kum
nykyään lännen ja idan välillä.
Kaikkien. vastuunsa tuntevien
tiedemiesten. Jotka hyvin tunte- .
vat koko maailmaa uhkaavien so­dankäyntivälineiden
vaarat; yh­teinen
vetoomuksen pitäisi toki
onnistua; saamaan suurpolitiikan
vastuunalaiset henkilöt "rautaesi­ripun"
molemmin puolin yhteisen
neuvottelupöydän ääreen . .
Indonesian presidentti
vastustaa atomisotaa
Indonesian presidentti on i l ­moittanut
kannattavansa kamp­pailua
atomisodan valmistelujen
vastnstamiseksi ja viisi Indone­sian
hallituksen ministeriä on al­lekirjoittanut
lVienin vetnnmuk- .
sen. Indonesian terveydenhoito-ministeri
on lupautunut Maail­man
Rauhankokoukseen Helsin­kiin
lähetettävän Indonesian val­tuuskunnan
järjesteiytoimikun -
nan puheenjohtajaksi.
Vastaanottaessaan Indonesian
Ranhanpuolustajain valtuuskun­nan,
joka esitti hänelle lVienin
vetoomuksen atomisotaa vastaan,
' Indonesian tasavallan presidentti,
tri Soekamo ilmaisi levottomuu­tensa
atomisodan. puhkeamisen
mahdollisuuden johdosta sekä sa­noi
kuinka:. hänen - mielestään
kamppailulla on suuri merkitys,
Jotta Indonesian kansalle selvitet­täisiin
välttämättömyys vastustaa
sellaista sotaa.
Ensimmäisten Wiemn vetoomuksen
allekirjoittaneiden joukossa Indone­siassa
ovat seuraavat halhtuksen jä­senet:
Siradjuddin Abbas, terveyden-hoitommisteri,
Alidin, tyoministeil,
Sarajo, maatalouamnlsteri. Joly, oi­keusministeri,
.Roseno, kauppaminis­teri.
Lisaksi 25 parlamentin jasenta
kaikista puolueista on allekirjoitta­nut.
,
INDONEESIAN OSANOTTO
HEISINGIN KOKOUKSEEN
Terveydenhoitoministeri ' öiradjud-dln
Abbas on-suostunut erityi.sen ko­mitean
puheenjohtaj aksi; jonka teh­tävänä
on Järjestää Indoneesian
edustu.'» Maaliman Rauhankokoukseen
Helsinkiin, kesäk. 22.-29 pna. Tie-dcnanno&
sa, jossa han hyväksyy tä­män
tehtävän, mr. Abbas korosti
Maailman Rauhankokouksen tärkeyt­tä
"icemona la.HJenlaa lukecta atomi­sotaa
vastaan"..
JAPANISTA RAUHANKOKOUK­SEEN
SAAPUVAAN VALTUUS­KUNTAAN
OSALLISTUVAT
KAIKKI PUOLUEET
Huomattava parlamentaarinen
: ryhmä on muodostettu Japanissa
Maailman Rauhankokoukseen
osallistumista varten entisen pää­ministeri
Ka tyama Tetsun joh­dolla.
Se tulee olemaan kaikki
puolueet käsittävä valtuuskunta.
Kolmen näiden parlamentin jä­senen
nimet, joihin kuuluu oikeis­tososialisti,
vasemmistososialisti ja
konservatiivinen riippumaton, on
vastikään ilmoitettu. Luettelo
viimeistellään kesäkuun alussa.
Tärkeät liikeyritykset ovat myös
pa-ättäneet olla edustettuna. . -
Helsingissa kesäkuun 22.—29. pna
pidettävään M;aailman Rauhanko­koukseen
lähetettävän Japania edus­tavan
ryhmän muodostamisesta on
johdon ottanut hoitaakseen Kazani
Akira, parlamentin jasen, joka oli
ensimmäisen Konoe'n ministeriön
(1937—38); pääministeri ja toisessa
Konoe'n ministeriössä (1940), oikeus-mmisteri.
Han on pyytänyt Katayama
Tetsua valtuuskunnan puheenjohta­jaksi.
Herra Katayama. joka oli vuo­den
1947—48 kokoomushallituksen
SIT,
Kolme
naisen j
Skotlanti
maksoi i
toisesta
neliä oli
verta, e
pamtm
kntti.
— Avi(
sukkaine
— Kui
— Miksi
— Ei..
— Kui
Kans
kehil
•Maan
vuoden i
tettu san
vistyksen
joutui 6(
maan ko
ia$6a ja
oli yleen
Toisen
holhnen
tia kouii
koulurak
ja vielap
siakin. ]
la on laa
kaisten k
Budapest
ta koulua
On avatt
kaan teo
ciEsa; ker
missa ja
polytekni
kennus.
On aloi
lUtUSi joi
tu^opillis)
liiavalme
Kocper
pituinen',
Taasinge]
tettiin u£
neiden. a"
huitoi p3
yntyksea:
lopetettu]
paammisi
sosialistip
on ilmoit
kokoukioi
. Ensimn
met ovat
mentm j
zurai Sh
vasemmis
Taichi, p
tiivinen,
•Naihin.
aktuvises
parlamen
parlamen
hallituspi
herra Sc
Yhdessä
ten, tied
mattiyhd
jen edusi
ma Kansi
sa, joka
tuuntunt(
.sittavä J£
seen tuh;
• Ottaen
Japanille
taloudelli
liikeyrity
vansa os
kuuluu
Producto
Nissho K
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suomi on synnyinmaamme
Muutamilla ihmisillä näyttää olevan
sellainen järkitrustinki — vai liekö se
Järjetön trustinki — Joka ei siedä
minkäänlaista sovinnollisuutta, el edes
puhumista sovinnosta Ja rauhasta.
Sellamen "nuppi" on esimerkiksi to-rontolaisen
Vapaa Sanah-tolmit^Jalla
Kiviperan Pekalla, Pehkosen Reinol-dilla..;
'
Panimme tamänP ^taas erikoiessii
merkille viime viikolla, kim hän lui­misteli
Ja Julmisteli - Jugoslavian ja
Neuvostoliiton ystavyysneuvottelujen
Johdosta. ....
Aikoinaan, siihen aikaan kun mai­nittujen
maiden ystävälliset suhteet
rikkoutuivat, syytti hän "ryssää" Juur-
Julmasti. Nyt saa se taas Pekalta
takkiinsa sen takia, kun se tekee par­haansa
ystävällisten suhteiden pa­lauttamiseksi.
Mikäli olemme panneet merkille, on
Pekka perustellut tuon omituisen
asenteensa siihen, että Jokaisen "to-slsuomalaisen"
pitää tuomita kaikki
"ryssän" teot, olivatpa ne pahoja tai
tiyvia, hornankattilaan.
Jos Joku ei sitä tee, hänet Pekka
Julistaa aivan armota "tavaritsien"
Joukkoon kuuluvaksi.
Onneksi vain, että Pekan huuto ei
kuulu kauaksi Ja dcaiken lisäksi se
enää vaikuttaa perin'hanraan, silld
kovin monet eivät enaa usko suoma­laisuuden
velvoittavan olemaan lep-pymätön
rauhan Ja sovinnollisuuden
vihollinen.
Eihän siihen uskoneet edes suoma­laiset
sotilaat suuren "nemusodan"
voiton päivinäkään. Niinpä eshn.
"Tuntemattoman sotilaaiiV. aliker­santti
Hietanen, Jota ei suinkaan ku­kaan
voinut isänmaallisuuden Ja roh­keuden
puutteesta moittia, sanoi ete-nemisvaiheen
aikana, etta . 'kyl sota
on yks hullu asia" Ja purnasi anka­rasti
kuten toisetkin alituisia hyök-käysmääräykslä
vastaan.
Suomi on monen muunkin kuin
Pekan syntymämaa; mutta silta huo­limatta
emme katso sen velvoittavan
meitä kannattamaan vihaa, riitaa Ja
sotaa, kaikkea sellaista mikä ei voi —
ei amakaan pienelle kansalle f— ai­heuttaa
muuta kuin kärsimyksiä Ja
kutjuutta.
Päinvastoin me katsomme — koska
me pidämme arvossa Ja kunniassa
syntymämaatamme, muistamme sen
kimaltelevia Järviä ja Jokia, kauniita
koivikoita Ja humisevia hongistoja Ja
ennenkaikkea lapsuuden kotia Ja ko-dUi
ympär^^tön rakkaita leikkikenttiä
— että sille olisi onneksi, Jos se Ja sen
kaiisa saisi elää rauhassa Ja sovussa
kaikkien naapureittensa kanssa. -
Jos katsottaisiin Kiviperan Pekan
"isänmaallisuuden" olevan sitä jol­laista
isänmaallisuuden tulee olla, niin
silloin esim. Hitler ohsi ollut kaikkein
isänmaallisin saksalainen, vaikka hän
johtikin Saksan sen historian suurim­paan
onnettomuuteen omien ja kas-kijainsä
vallanhhnoisten pyyteiden
sokaisemana.
Meidän mielestämme sellainen
"isänmaallisuus" on rikollisuutta ja —
kaikkein pahinta laatua.
Todellisuudessa Suomen kansan hy­vinvoinnin
Ja riippumattomuuden
tallaajia olivat ne, jotka köyttivät
Suomen valloitushaluisten suurvalta-jen
sota vankkureihin niin talvi- kuin
Vnemusodan" päivinäkin.
Viela suuremmaksi heidän rikok­sensa
kasvoi siksi, että he eivät vielä
Stalingradin palvinakaan hyväksyneet
rauhantarjousta. Rikollisuuden nisäk­si
se oli mestarinäyte sen. aikaisten
suomalaisten johtomiesten typeryj'-
desta, jolle Jo rintamamiehetkin Iroo-
Tiisestl irvistelivät.
"Tuntemattomassa sotilaaasa" eshn.
kaikkein kuuluisin taistelija Rokka
(muistaakseni) sanoi, että kyllä jo
näkee miten asiat menevät, sillä ei
sita niin vain neljännes-miljoonaa
miesba jätetä mottim, jos oUsl varaa
värkissä.
Mutta rikolli^Ua isänmaallisuudel­la
pullistelleet Suomen herrat eivät
saaneet sellaista selvää asiaa jar-keensa
mahtumaan^ Vai pitivätkö he
kuimianaan saada tapatetuksi mah­dollisimman
monta Suomen nuoru­kaista
Ja paljon huonommat rauhan­ehdot?
Viimeki
ehka las
kayttaa
tuhon, ai]
Me eir
kannatta
paasisi n
naapurui
taa sella
tietä kuli
onnellisu'
Samall;
ilolla kailf
valtakunt
luja ja -
vostoliitoi
Milloin
sopimuks
vostolutt(
tunnustu
jokin toir
sen antai
Me toi
keassa ka
ta alkav
mlen jai
siin entli
tehokicaa
hanolotili
Jo nyt
tulee täh
listumaai
mukana '
menttlcnl
yhteensä
Suomal
kalna me
nadan et
menestysi
sutuimms
rauhanlhl
Ie Helsint