Vapaus, June 5, 1928

              V A P A U S
TJistaJna, kesakmm 5 p:iiä-—Tnes., June 5
VAABA.
T O I U I T T A J A T i
B- A . TESHCSEX. H. SL'1A. TCHKOSEX.
« t t k * toti OtGea D ^ u t a c s t , O t t m . M meoai c U i * a t f t c r.
V A P A U S (LU>Bt7)
O U O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A s , ,
I f a b M U o M t a b e t S I X O k « f t v $24)0 U k s b c t a a . — AflcEittoomauSimetalatt SOe. p ^ l M t t m a t.
»hnwiintnrttn^ni..iuiMt Söe. kerta. H U » 9 k « t a a - — SyMjTB5flawto&ef $IJOO fcexta, VM 3 —
i ^ e a t n f f m n n i i i u ttj» k o t a . ' « S J O k a b i . k n t a a . — KilUÄliaotBkMt « J » kerta. — BaoUmiÄnmotek-
« t O h keifa. S l e . l i M a w j C M : k i U « l u ä ^ «»» «Bi» t « u U » r M - — flahta«»tJ«d«» Ia < » o » « t a o t t^ W<aiwu, » t M k o l M i C T u i L — I S Q O B b u a a J i C D j a a n m - a t m t f i r i « » oa. na^ i t t a e i M . O l i c t M a C i
~ ^ e t t U t M k — TOcakaia. J e a a «i icmiaa n i a . «»flk IHtetfämii». pailal nttrmtttn. Joilla
- T O A U S H I N N A T :
•«JO, « k k , t Z J O . S k k . « . 7 3 Ja 1 k k . $1X0. - tiijfiuiau» jm Saom*ta aeki » . « i l le
» 1 A . « 6 4 0 . kk. S S J O . S k k . « 3 J » Ja 1 k k . $ 1 4 » . ^
L c k t e e a aiotat ilaotakKS pääi «Oa k o e t t t m a 4 lfw l t o e « » 7 » i ^ i « ä » *aeIIi.tBi a A ^ i i Ö B S -
. • « « o t e u U t a a i U b a r t r B s i U i a f . S3 U i f M S t t « « . Pakalta
T c f M i t e k e m t o r f t U l > « t y B a l U i a c SS L o r a a S t . Pukcli» 1838. P o t f t o i o m B w 6». Sadhnry. Pot-
«IretUBaK lataa T i e . pct eal. ioek. Mi«itaiuB ehaica fo» t i a c b i a a e r t l o a TSo. Tb» Vapaaa
l i tUSM tOttieaäs M d f ä a tmtmt tSa f i a a l A Peopfc l a CÖMla. "
J b a « l U « i O o i a lahaaaa » a «aitaajU «aaUdiaeoi U t j e a a e t a a a . k i i j o t t a k a a « a d d l e a a littke«4oltaJaa
aimOMt 1. V . KVnHASTO. lUk>a«ah<rf>aia. " ' ,
Vapauden toimitus
Tästä numerosta alkaen tulee ta-nän
lehden vastaavana toimittaja­na
toistaiseksi' toimimaan tov. Arvo
Vaara. Tov. S. G. Neilille, joka
on mainittua tointa hoitanut yli kol-järjestön
tp. komitea myöntänyt
pyytämänsä kolmen kuukauden lo­man.
Toisena etusivun toimittaja
na väliaikaisesti toiminut tov. Han
nes Sula jää edelleen samaan teh-me
vuolta, on Canadan suomalaisen < tavaan.
Alfred Mondin '^aateloiminen'' ja
nikkelityölaiset
"Kimingas Yrjön kuudennenkym-1 Co:n puheenjohtaja;- Bruner, Mond
xnenennenkolmannen syntymäpäivän j & Co:n puheenjohtaja; South Staf-kunniaksi
leivottun pääri Sir Alfred I fordhire Mond Gas (Power &
Mondistö, brittiläisen imperialismin J Keating) Corn johtaja; Power Gas
Mm
§6
mm
apostolista ja monimiljonääristä,
jonka sanasta riippuu, useassa eri
maassa, sadantuhannen työläisper­heen
kolilalo ja jonka - komennetta­vana
on Britannian valtakunnan par-haot
älyniekat. Kun tämä vasta aa­teloitu
finanssipääoman "paavi"
vieraili Roomassa viime kuun al­kupuolella,
lauloi hän siellä ylis­tyslauluja
Mussolinin raustapaitain
fascistijärjestelmälle. < Britanniaan
palattuaan hän kuitenkin ominaisel­la
joustavuudellaan selosteli, ettei
hän ylistyslauluillaan suinkaan^ ol­lut
\tarkottanutsita, että foscistiset
metodit olisivat edullisia muualla­kin
kuin Italiassa. Miten aatelis-maista
selostusta! Keski-Ontariossa
sijaitsevissa Mondin nikkelikaivok­sissa
ja -sulatoissa raatavat tyoläi-
: set varsin hyvin omista kokemuksis­taan
tietävät, että se julkea vaino,
«mikä heidän : - vaatimattomimpiakin
A jarjestäytymissttunitelinia' Vastaan
kohdistetaan korporatsionin taholta,
on milt)!i samaa kuin suora fascisti-komento.
kuingas Yrjö ei suotta antanut
paarinarvoa Mondille. Katsaus Mon­din
kokonaan toi osittain kontrolloi-
:.maiip. teollisuuslaitosten paljouteen
näet osottaa, että hänen valtansa
ja kunniansa, nyt saatua päärinar^
voa lukuunottamatta, on monta ker-kuin
vanhan ajan aate-lisherrain.
Hän on Mond Nickel
Corn puheenjohtaja; Palestiinan ta
louslautakunnan puheenjohtaja;
Henry Wiggin & Corn puheenjoh­taja;
Amalgamated Anthracite Col-liersin
puheenjohtaja; Cleeves Wes­tern
Valley Anthracite Colliersin
ja Gurnos Anthracite Colliersin joh­taja;
Victoria Syndicaten ^kä
Synthetic Ammpnia & Nitratesin pu­heenjohtaja.
Finanssiporho Mondin kontrol­loimat
teollisuusloilokset ovat ke­hittyneet
siihen asteehin, missä ky­symys
niiden yhteiskunnollistutt*jmi-sesta,
proletariaatin vallankumouk­sen
kautta, sukeutuu» esiin väistämät­tömyydellä.
Niin -on asian laita e-tenkin
Englannissai brittiläisen val­takunnan
emämaassa. Sitävastoin
täällä Canadassa on Mondin samoin
kuin International Nickel Cotn ä-laisten
työläisten lähimpiähä tehtä­vä,
huutavana yälttämältöinyjrtenä,
taloudellinen r jär|estynuneB^ taistei
luun i^htyminen parempain tyÖ- ja
palkkasuhteiden sekä järjesliiylymis
vapauden puolesta. '
Nikkelityöloiset! "Aateloikaa'* te
myös itsenne järjestymällä satapro­senttisesti
Canadan kaiyostyöläisten
liittoon ja ryhtymällä taisteluun sitä
henkistä sortoa ja taloudellista riistoa
vastaan, mitä pääri Mondin ja mui­den
finanssiporhojen kontrolloimat
nikkelikorporatsionit teitä kohtaan
harjottavat.
CooUdgen yleinen sodanjulistus
: Gettysburgissa hautainkukituspäi-vana
pitämässään puheessa paljasti
presidentti Coolidge verrattain avo­mielisesti
sitä osaa, mitä Yhdysval­tain
vimperialismi nykyään näyttelee
suurvaltojen keskuudessa, vaikka hän
jkoristelikin asiata "yleisen rauhan
edistämiseen" ja Kelloggin '*sodan
laittomaksi julistamisen'* lausepar­silla
y.m. joutavuuksilla.
Tässä Amerikan sisällissodan kuu­luisalla
taistelukentällä pitämässään
puheessa painosti tämä Wallkadun
asiamies, että Yhdysvallat tulevat
tästä lähtien käyttämään kaikki kei­nonsa
ylläpitääkseen maailmanher­ruuttaan.
, •
Näin hän varoitti: "Kautta maail­man
ulottuvat Yhdysvaltain "intres­sit''
pakoittavat meidät katselemaan
paheksuen jokaista toisten maiden
välillä uhkaavaa sotaa. Meidän si­joituksemme
ja kauppasuhteemme
ovat sellaiset^ että on melkein mah­dotonta
kuvitella missään mitään
csöllaisla taistelua, joka ei vahin-
-goittaisi meitä."
Ja ettei tämä melkein peittele­mätön
uhkaus ole pelkästään sanois­sa,
jatkoi hän edelleen: '*Maamme
anenot kansallisen puolustuksen hy­väksi
ylittävät nyk}'ään sen, mitä
on koskaan rauhan aikana tähän tar-fcoitakseen
käytetty.'*
*^eidän kauppamme suojelemi­seksi
tarpeelliset merivoimat tarvit­sevat;
vielä vahvistamista risteili-jöiiläi
ja muilla välineillä. Näiden
rakentaminen on jo käynnissä ja
suunnitelmia jatketaan tarpeellisia
lisäyksiä varten.
me jatkuvasti parannetaan ja laa­jennetaan."
"Daily Worker" sanpoj että Coo-lidgen
puhetta voitaisiin kutsua e-räänlaiseksi
yleiseksi Sjsdänjulistuk-seksi
toisia kansoja vastaan, ilman
että vihollisuuksien aloittamisen
päivää olisi tarkalleen määrätty.
Tämä määritellään myöhienunin an­nettavalla
erikoisella sodanjulistuk-sella.
''
Silloin täytetään myöskin nyt
tyhjäksi jätetyt kohdat, jotka kos­kevat
seikkaa, mitä kansoja vas­taan
tullaan sotimaan, lukuunotta­matta
Keski-Amerikan, Kiinan ja
Neuvostoliiton kansoja, jotka Coo­lidge
on jp nimittänyt hautainkuki-tuspäivän
kuheessaan.
Cpplidgen puhe pn pahaenteisim-piä
-varpituksia Amerikan imperia­lismin
raudan ja veren politiikasta
uhkaavasta hyökkäyssodasta
Oshawan aucotyölSisten liiton e-dustajia
on kahden viime viikon aika­na
ollut Wind8orissa, ja tehneet y-rityksiä
rajakaupunkien antotyöläis-ten
jäijestämiseksL Kun näinä^ e-dustajat
kääntyivät Vfmdsoxiii am­matti-
ja sekatyöl^ten neuvoston
puoleen,. saadakseen siltä avustusta
asiansa edistämiselle, niin asettui
neuvoston esimies Mackay suoranai­seen
vastarintaan, joten heidän oli
käännyttävä kommunistien ja vasem­mistolaisten
puoleen. Edustajat o-yat
pitäneet useita pienempiä ko­kouksia
' j a ukranalaisten työväen
temppelissä pidettyyn kokoukseen
kutsuivat puhujiksi muutamia pai­kallisia
tovereita.
'Perjantaiksi, toukokuun 18 päi­väksi
oli eräs kokous ilmptettu pi­dettäväksi
Windsorin Collegiate Au-ditoriumiin,
pääpuhujina ollen Ja­mes
Simpson ja Frank Morrison,
Amerikan työväenliiton sihteerira-hastonhoitaja.
Kokous avattiin kel­lo
yhdeksän tienoissa illalla, saapu­villa
ollen siinä kahdeksankymmen­tä
henkilöä, joista ehkä viisikym­mentä
oli varsinaisia antotyöläisiä.
Juuri vähää ennen kun kokous
varsinaisesti avattiin, kääntyivät ko­kouksen
johdossa olevat henkilöt
kaikkien niiden puoleen, joita he
epäilivät kommunisteiksi tai vasem­mistolaisiksi,
tiedustellen. näiltä, o-vatko
he autotyöläisiä. Moinen tie-'
dustelu ilmeisesti osotti, että koko­uksen
johto ei tahtonut kuulijak-seen
ainuttakaan edistysmielistä hen­kilöä.
.
Kokouksen puheenjohtajana toimi
Molineau, maalarien veljesliiton y-leisorganiseeraaja.
Lausuttuaan muu­taman
sanan kokouksen merkityk­sestä,
esitti hän puhujaksi oshawa-laisen
R. W. Montgomeryn, joka
lyhyesti esitti Oshawan taisteluiden
historiikkia, ja kehotti rajakaupun­kien
autotyöläisiä myös järjestäyty­mään.
Sen jälkeen esitettiin puhu­jaksi
"veli" Simpson, joka miltei
heti puheensa alusta saakka ryhtjd
peiteltyyn hyökkäykseen kommu­nisteja,
vasemmistolaisia ja kansal­lisia
ammattiliittoja vastaan. Ko­ko
puheensa ajan hän aina silloin
ja täUöih osotti sormellaan useita,
kokoushuoneessa . olevia työläisiä,
joiden, todennäköisesti^ oli selitetty
olevan kommunisteja ja joihin hän
suorastaan kohdisti hyökkäyksensä.
Ennenkuin hän lopetti puheensa, sai
siitä selvästi sen käsityksen, ettei
hän. tahtonut ainuttakaan radikaa­lista
tai edistysmielistä työläistä jä­seneksi
autotyöläisten järjestöön,
jonka hän aikoi perustaa rajakau-punkeihin
ja joka luonnollisesti tu­lisi
olemaan Amerikan työväenliiton
alainen.-
"SiUä ei ole mitään väliä mistä
maasta henkilö on kotoisin, tai min­kälaisen
hallituksen alaisena hän
on elänyt, sillä HALLITUKSEN
JOHTAJAT MYÖNTÄVÄT, ETTÄ
JÄRJESTÄYTYMINEN ON VÄLT-TÄMÄTÖNTÄ",
sanoi Simpson, jo-ka
on aikoinaan ollut mielipiteil­tään
"radikaialinen". Sitten ryhtyi
hän toteamaan, että työläisille on
Amerikan työväcnliitto parhain jär­jestö,
koska se on kansainvälinen!!!
Ja koska Amerikan Ja Canadan työ­läisten
edut ovat samanlaiset, niin
on heidän . liityttävä yhteen Ameri­kan
työväenliiton alaisena. Käsi­tellessään
viimetalvista OBhawan
lakkoa,_;7äitti, hän, että Amerikan
työväenlUtto oli suurena tekijäoä sii­hen,
että lakko päättyi työläisien
voitolla. Simpson unhotti mainita
sen, kuinka hän, sovittelulautakun-nan
jäsenenä, oli koettanut ehkäis­tä
työläisten voiton, suostumalla sii­hen,
että työläisten palkkoja alen­netaan
sen jälkeen, kun vuoden
1929 malli esitetään ensi syksynä.
Hyökkäyksensä kansallisia ammat­tiliittoja
vastaan lopetti hän varo­tuksella,
ettei radikaaleja tahdota
uuden, nyt perustettavan yhdistyk­sen
jäsenyyteen. "
Simpsonin lopetettua puheensa
saattoi helposti havaita, että hänen
huomautuksensa olivat synnyttäneet
vastustushenkeä kuulijakunnassa o-levain
autotyöläisten enemmistön
keskuudessa.
Simpsonin jälkeen esitettiin pu­hujaksi
canadalaissyntyinen Frank
Morrison. Amerikan työväenliiton
tyypillisen virkailijan tapaan hel­kytteli
hän: ylistystä hallitukselle,
lausuen muun muasÄia: "Sekä Yh­dysvaltain
että Canadan hallitus on
antanut työläisille oikeuden järjes­täytyä.
Samaten ovat suuret'' us­konnolliset
järjestöt julistaneet, et­tä
työläisillä on oikeus lopettaa työs­kentely,
milloin se osottautuu vält­tämättömäksi
heidän olosuhteidensa
parantamisen toteuttamiseksi. Kum­mankin
mainitsemani maan hallituk­seen
kuuluu työvirasto, ja TYÖMI­NISTERIN
ASIANA JA VELVOL­LISUUTENA
ON TYÖVÄEN SUO­JELEMINEN
JA VALVONTA."
Morrisonille olisi saattanut hyvällä
syyllä huomauttaa, miten Yhdysval­tain
hallitus parhaillaan TURVAA
kaivosseut»jen työväkeä, kohdista­malla
heihin kuUlaruiskutulen.
Kun Morrison, Amerikan työväen­liiton
tukipylväs, ..lopetti puheensa,
kehotti puheienjohtaja autotyöläis­ten
kirjöttautumaan jäseneksi auto­työläisten
yhdistykseen.
Mutta kun muuan työläinen halusi
saada selvitystä esittämäänsä kysy­mykseen,
oltiin" siihen varsin vasta­hakoisia
, vastaamaan. Kysyjän esi­merkkiä
seurasivat useat toiset työ­läiset,
tahtoen '•^•saada'vastausta
muun muassa . seuraaviin kysjrmyk-siin:
• ,'
"Miksi Oshawan autotyöläiset ei­vät
pakottaneet korporatsionia tun­nustamaan
järjestöään?''
Simpson vastasi r "Eivät he sen
takia lakkoutuneetkaan. He lak-koutuivat
vain palkkain alennusta
vastustamaan. Sitäpaitsi työläisten
järjestön tunnustaminen ei kuulu
General Motors korporatsionin me­nettelytapoihin.
Mutta sovintolauta­kunnan
päätös kuitenkin turvaa jär­jestön
jäseniä."
Ääni: "General Motors ei tun­nustanut
työläisten järjestöä siksi,
kun SINÄ olit neuvottelulautakan-nen
jäsenenä."
Simpson (ärjyi kiihottuneena):
"Sinä olet kommunisti, sinä olet
kommimistL Tuo mies on mcuon
niistä, jotka kiihottavat kansalais­sotaan.
Sinä Olfet isäntäsi ovelin
liittolainen. Me emme tahdo rivei •
himme kommunisteja. Me tulemme
paljastamaan teidät, kuten olemme
paljastaneet kaikki toisetkin teidän-laistenne
ryhmät."
Samassa alkoi meteli kokoushuo­neen
joka puolella. Muutamat A-merikan
työväenliiton apurit uhka­sivat
ryhtyä väkivallan käyttöön,
Kysjrmyksiä tehtiin edelleen. Muuan
työläinen nousi puhumaan ja kuuli­jakunnan
suosionosotuksien kaikues­sa
lausui selvästi, että hän täydel­leen
kannattaa Oshawan työläisten
taistelua jä ettei /hän tahdo vas­tustaa
heidän järjestöään järjestö­nä.
Mutta Amerikan työväenliiton
johtajien politykkaa sanoi hän vas­tustavansa.
"Semmoiset toimitsi­jat
kuin sinä (Simpson), joille mak­setaan
uskomattoman suuria vuosi­palkkoja,
ovat työläisten pettäjiä.
Täkäläiset työläiset tulevat järjes-täytsmiään.
Mutta me- tulemme
järjestymään ilman sinun apuasi.
Me emme tarvitse sinua, järjestyäk-semme.
, Ilman sinua me tulemme
järjestäytymään canadalaiseen teol­lisuusliittoon."
I
Jälleen syntyi meteli. Ja Simp­son
suuvaahdbssa ärjyi: "Missä
tehtaassa sinä käyt" työssä?"
"Sinä tiedät varsin hyvin, ettei
hän uskqlla vastata kysymykseesi.
Jos hän vastaisi, tulisi hän epäik-Äättä
menettämään työpaikkansa",
huusi muuan työläinen kuulijakun­nasta.
Meteli jatkui. Asiat kävivät var­sin
kuumiksi. Muuan rakennuksen
peräänkatsojista uhkasi sammuttaa
yalöt ja kutsua poliisin.
Rakennuksesta poistuessaan lausui
Simpson:
"He ovat kommunisteja ja kan­nattavat
kansalaissodan käyntiä. He
tunkeutuvat ammattiyhdistyksiin
saadakseen niiden johdon käsiinsä.
Ja jos he siinä onnistuvat, ryhty­vät
he yhdistysten hajotukseen. Ne
miehet, jotka tänä iltana tekivät
häiriötä, ovat kommunistisen Venä­jän
asiamiehiä. «He tahtovat näh­dä,
että työläiset saavuttavat pää­määränsä
kansalaissodan avulla, ei­vätkä
riauhallisen, työnjohtajiin ve-toomisen'
kautta."
Tähän päättyi illan ilveily. Yh­tään
ainutta jäsenhakemuskorttia ei
allekirjoitettu. .
Autotyöläiset "IVindsorissa-ja ym­päristöllä
tulevat järjestäytymään.
Eivät Jimmy Simpsonin ja Ameri­kan
työväenliiton avustuksella, vaan
rajakaupunkien taistelevain työläis­ten
omilla ponnistuksilla. .— B. B.
Mntta rakentalcaa «uta todeffinen,
työläisten kontrolloima teollisnos-lutto.
Vain siten saattaa siitä koitua
teille hyötyä.
Tämän vetoomuksen julkaisija,
kommunistinen puolue, on epäile­vällä
kannalla kaikkiin järjestöihin
nähden, joiden kanssa Amerifcm
työväenliiton semmoiset toimitsijat
kuin Simpson ja Morrison ovat teke­misissä.
Sillä esim. juuri Simpson,
Oshawan lakon sovittelulautakunnan
No. 114-1^- M j j ^ j i ^^
Useita vuosia ovat rajakaupunkien
autotyöläiset olleet tykkänään jär­jestymättöminä.
Mikä siitä on seu­rauksena?
Seurauksena on se, että
työ- ja palkkasuhteet ovat kerras­saan
sietäinättömät.; Keskiinääräiset
tuntipalkat ovat kovin alhaiset:
Chryslerin. tehtaissa 40 ja Fordin
tehtaissa 75 senttiä. Fordin tehtaan
työläiset joutuivat viime vuonna ko­kemaan
kauhean lomaka.uden, mikä
pääasiassa johtui voimassa olevasta,
hirveästä hiestytysjärjestelmästa.
Kaikissa tehtaissa on työläisten raa-det^
va äärimäisyyden rajaan saak­ka,
työpäivä on 9-tuntinen ja ylityön
tunneilta ei makseta erikoiskorvaus-ta.,
. , •
Taannoin vaihdettiin Fordin teh­taan
työläisten työvuoroa, ilman et­tä
siitä olisi etukäteen ilmotettu.
Täten joutuvat työläiset usein työs­kentelemään
14 jopa 16 tuhtiakin
yhteen jaksoon. Urkkijat ovat ehti­miseen
heidän kintereillään ja rapor-teeraavat
heidän vähäisiinmätkin toi­menpiteensä.
Pikkupomot, joiden
palkka riippuu tuotannon paljoudes­ta,
joutuvat, omaa palkkaa korot-taakseen,-
kiiruhtamaan työvauhtia'
äärimäisyyteen. Pikkupomot myös
ovat korporatsionin uhreja. Monia,
vuosikausia raataneita työläisiä las­ketaan
lomalle ja heidän tilalleen
otetaan uusia, joille maksetaan palk­kaa
62.5 sentin taksan mukaan. Jos
työläinen joutuu olemaan lomalla
yhden vuoden ja yhden päiran, ja
jos hän sitten jälleen pestautuu työ­hön,
alkaa hän uutena työläisenä,
jolle maksetaan 62*5 sentin tunti­palkka
416 tunnin kpkeiluajalta.
Toisten korporatsionien tehtaissa
ovat olosuhteet vieläkin kehnommat.
Esim. Chryslerin tehtaissa on uusien
miesten alotettava 40 sentin tunti­palkalla,
johon muutamissa tapauk­sissa
tklee lisäksi palkkio (boonus).
mitä maailmassa on koskaan näh­ty.
Se on V. 1928 imperialistisen
maan kieltä, joka maa varustautuu
näyttelemään väkivaltaisen isäntäval-lan
osaa toisten maiden ylitse.
Puhe oli peitetty ohuella vaahto-kerroksella,
jpka käsitti kaksimie­lisiä
ja epämääräisiä sanpja "rau­hasta"
ja sodan laittomaksi julis­tamisesta
Kelloggin suunnitelman
avuHa. Tämän lörpötyksen tarkoi­tus
oh selvä. Sen tehtävänä on
muodostaa liberaaleille ja pasifis­teille
riittävän perustan, jolta voi­vat
pettää työväenluokan jä maa-talous>'
äen massoja, sillä aikaa, kun
sodanvalmistamisohjelmaa toteute­taan.
"Daily Worker" sanoo, että Coo-
Ilmailuvoimiam- lidgen Gettysburgin puhe on vaka­va
varoitus Yhdysvaltain, Keski-
Amerikan ja koko maailman kansp-jen
joukoille, että Amerikan impe­rialismin
hirviö suunnittelee sotaa
Neuvostotasavaltain liittoa. Kiinaa
ja kaikkia kilpailevia imperialisti-valtoja
vastaan maailman paloittele-miseksi
sen riistettäväksi.
Mutta Coolidge puhui yleisessä
sodanjulistuksessaan koko Ainerikan
hallitsevalle lupkalle, eikä vain hai-litukselle.
Hän puhui sekä republi­kaanien
että demokraattien puolu­eelle.
'
Vupden 1928 vaalikamppailussa
olisi mahdollisimman suuret riistet­tyjen
työläisten ja farmarien jou­kot
saatava kannattamaan Workers
(kommunisti) puolueen ohjelmaa,
joka on ainoa puolue, joka seisoo
imperialismia ja uhkaavaa sotaa
vastaan. .
Lehtemme asiakkaiden huomioon
\
Lehtemme painamiiien, johon on voida missään tapauksessa julkaista
.täh^ saakka ryhd)'tty kello ; yhdek­sältä
- aamupäivällä, tullaan täs­tä
päivästä alkaen alottamaah kello
kolmelta iltapäivällä. Täten . voi­daan
tärkeimmät uutiset, jotka jäte­tään
toimitukseen ennen kello kah-1 tamiseksi pyydämme lehtemme kaik-ta
iltapäivällä, julkaista saman päi-jkien asiakkaiden leikkaamaan irti
van lehdessä. • Sitävastoin tavaili-i ja tallettamaan ylläolevan huomau-sia
artikkeleita ja kansankirjeitä ei tuksen. — Toimitus ja konttori.
sinä päivänä ilmestyvässä lehdessä,
jolloin ne saapitvat toimitukseen.
Sama pitää paikkansa ilmotuksiin
nähden. .
Mahdollisten väärinkäsitysten-jrält-toisten
saadessa vain suoran 40 tai
45 sentin tuntipalkan. Palkkion
saanti riippuu tykkänään työnteon
hirveästä nopeudesta, joten työläi­nen
ei' milloinkaan tiedä, suuriko
hänen palkkansa tulee oleniaan vii­kon
lopussa. Jos ylityötä tehdään,
maksetaan siitä vain suoran 45 sen­tin
kurssin mukaan. Ja jos työläi­nen
myöMstyy viisi minuuttia työ-vuoroltaai^
palautetaan hänet kotiin
koko päiväksL
General Motorsiq tehtaissa vaihte­levat
tuntipalkat 45 sentistä 65 sent­tiin.
Ja taannoin asetettiin siellä
miesten ^'aaia koneita hoitamaan
useita tyttöjä, joille maksetaan vain
30 senttiä tunnilta.
Studebakerin työläisten alimmat
tuntipalkat ovat 50 sentissä; God-fredsonin
45 sentissä ja ylityötä on
tehtävä miltei aina.
Entä korporatsionien liikevoitot?
Ja tämmöiset orjamaiset olosuh­teet
ovat voimassa huolimatta siitä.
jäsenenä, hyväksyi raportin, jonka
mukaan General Motorsin pitäisi
suostua pitämään voimassa eimen
viime maaliskuuta vallinnutta palk-kataksaa
siihen saakka, kunnes vuo­den
1929 mallisia vaunuja ryhdytään
tekemään. "Kun nämä uudet mallit
otetaan käytäntöön, niin silloin tul­laan
laatimaan uusi palkkataksa ja
alistamaan.se työläisten hyväksyttä-väksL
Kun uusi palkkataksa tulee
hyväksytyksi, tuleef se olemaan voi­massa
(lukuunottaniatta pienempiä,
toisarvoisia muutoksia); niin kauan
kun 1929 malli on voimassa."
Edelleen sanotaan raportissa:
"Kun Oshawan tehtaat ovat laadul­taan-
yhdenvertaisia toisten tehtaiden
kanssa, niin meidän mielestämme
niiden ja muiden tehtaiden välisen
tehoisuuden eroavaisuutta voidaan ja
pitäisi vähentää."
Selvin sanoin sanottuna on "työ-väenedustaja",
herra James Simp­son,
kohteliaasti myöntynyt kahteen.
General Motorsin suunnitelmaan: I)
palkkain alennukseen ensi syksynä,
jolloin vuoden 1929 mallisia autoja
aletaan tuottamaan; 2) nopeampaan
työnteon vauhtiin, tuotannon enen­tämiseen,
ja ankarampaan työhön,
joita tarkotetaan lausunnolla "Os-hawan
ja muiden tehtaiden välisen
tehoisuuden eroavaisuuden vähentä­misestä."
Voidaanko moiseen mieheen ja
hänen edustamiinsa järjestöihin luot­taa?
Me sanomme: Ei voida! Sitä­paitsi
siinä kokouksessa, minkä her­ra
Simpson piti Windsor Collegiate
Auditoriumissa 18 p. toukokuuta,
hän puheessaan hyökäten solvaili
rajakaupunkien niitä työläisaineksia,
jotka ovat vilpittömästi koettaneet
organiseerata autotyöläisiä ja jotka
ovat kaikella tavoin avustaneet raja­kaupungeissa
vierailevia Oshavran
autotyöläisten järjestön edustajia.
Näille vilpittömille, toimeliaille työ­läisille
sanoi ^ Simpson, ettei hän tah­do
heitä (uuden) yhdistyksen jäse-nysrteen;
ja kun nämä työläiset te­kivät
Simpsonille kysymyksiä, väis­teli
hän heidän kysymyksensä ärjy­mällä
"kommunisti! kommunisti!"
' Sitten pn olemassa vielä eräs toi­nen
syy, jonka takia me olemme
epäilevällä kannalla autotyöläisten
liittymisestä Simpsonin ja Morriso-nin
alottamaan järjestöön. Syy on
se, että huolimatta Oshawan auto­työläisten
painostuksesta ja päättä­väisyydestä
muodostaa liitostaan
teollisuusliitto, julkaistiin Toronto
Starissa maaliskuun 13 -pmä-uuti*.
nen, joka ' saattaa ' kyseenalaiseksi
sen, kuinka kauan Amerikan työ-väenliittp
sallii Oshawan työläisten
järjestön pysyä teollisuusliittona.
Uutisessa lausutaan: "(Ammattijär­jestön)
esimies Moore ilmotti Staril­le,
että varaesimies' Simpsonin joh­don
alaisena olivat ammattijärjestön
toimitsijat saaneet loppuun suorite­tuiksi
työläisten yhdistystä koskevat
alkuvalmistelut, perustaakseen Ame­rikan
työväenliiton alaisena toimivan
yhdistyksen. Siellä pidetyssä jouk­kokokouksessa
oli päätetty, että tällä
erää työläisten yhdyssiteenä tulee
olemaan nykyinen liitto, mntta että
myöhemmin tullaan eri yhdistysten
edelleen järjestely täydentämään."
Onpa totta soikoon, työläisten kan­nalta
katsoen, silkkaa hulluutta en­sin
rakentaa järjestö ja sitten, am­mattien
perusteella, hajottaa rivinsä,
mikä toimenpide saattaa työläiset ky­kenemättömiksi
taistelemaan hyvin
järjestyneitä automobiilikorporatsio-neja
vastaan.
Yleista palkkaia kordtnsta, J ,
palUdojarJestelnuu poistamista.
Kahdeksantontisä tyopaiväi *
neljajtymmentineljatnntista työri^
Tyovaorolea järjestelyä ttltn, -t.
tä yötySIäisten vuoro vaihtua
sen kahden viikon kuluttxia ja ett»
Tuprojea vaSulosta on ilmotett.»!
etukäteen.
Ylityöstä 5Q prosentin erikoiskor^
vaus,'„,•-*•:
Työläiset, herätkää, järjestäytv
k ^ , lii^kää jäseniksi järj;sto5n;
joka taistelee teidän etujenne ^uZ
lesta ja parantaa olosuhteitanne.
CANADAN KOMMUNISTKP»
PUOLUEEN PIIRI N:o*^
Toronton
TUBKISTYOLXISTEN LAKKO
jatkuu yhtenäisenä Herman Pur pa­jassa.
Seitsemän viikkoa, työläistä
astuessa lakkoon, on lakkovartiolntt
ollut niin tehokasta ettei rikkureita
ole voitu saada nimeksikään. Muuta­mat
jotka ovat luikerrelleet sisälle
vat lähteneet uloskin samalla tavalla
eikä töistä ole tullut mitään. ' "•-
Vihne perjantaina hyökkäsi itse.
Herman lakkovartian pääUe ja kaha­kassa
rikkoi'lasinsa.
Union taholta ilmoitetaan, ettl
taistelu jatkuu siksi kunnes Hennaa
aUekirJoittaa sopimuksen unloa
kanssa. •
KOM. PUOLUEEN KATUKO-KOUKSIA
pidetään toistaiseksi All)ert- ja Bay-katujen
kulmassa ja Bloor- ja Dun-öas-
katujen kulman lähellä. Paria
viikon kuluttua järjestetään myöskltt
Danforth'ilIe kokouksia.
MAKEDONIALAIS-BULGARIA-LAISEN
työläisten haalin sulkemiseksi ovat
poliisit Ja fascistiainekset työsken­nelleet
yhdessä. Fascistien kirkko al­koi
käydä tyhjäksi työläisten yhdis­tyksen
toiminnan johdosta,, joka ai­heutti
poliiseiliin vetoamisen. Poliisit
puolestaan neuvoivat menemään työ­väenyhdistyksen
luentotUaisuuteen ja.
järjestämään "epäjärjestystä", sekä.
kutsumaan poliisin järjestyksen pi«
toon. Näin tapahtuikin, ja tuloksena
oli ovien sulkeminen. Puolustusliitto
vetosi asian. Oikeudessa myönnettiin
oikeus konserttien Ja iltamien pitä­miseen,
mutta luennoiminen täytyy
tapahtua englanninkielellä seuraavan
kuuden kuukaudeii ajalla. Tämä mää­räys
näyttää ulottuvan tavallisiin yh­distyksen
työkokouksiinkin. Näin ol­len
käy mahdottomaksi järjestää kon­sertteja
;Ja iltamia. Jos ei saa pitää
järjestäviä kokouksia Jäsenten kesken
omana kielellä. - i :. ;>
LÄHES NELJÄTUHATTA
UKSESSA
KOKO-että
kaikilla autokorporatsioneilla on
edessään ennen kuulumaton kukois­tuksen
vuosi. Fordin miljoonaliike-voitot
yhä kohoavat; ja General Mo­torsin
liikevoitot nousivat viime
vuonna 210 miljoonaan dollariin.
Voimassa oleva, hirveä hiestytys-ja
palkkiojärjestehnä synnyttää eri­puraisuutta
työläisten keskuudessa,
kun itsekukin pyrkii toisia parem­maksi.
Tavattoman nopeasta työ-vaul^
dista on seurauksena miltei yh­tämittaiset
miesten vähennykset teh­taista.
Miten voivat autotyöläiset
saada korjauksia moiseen asiain t i ­laan?
Vain siten, että järjestäyty­vät
yleiseen autotyöläisten liittoon.
Tutustukaa». Oshawan autotyöläis­ten
esimerkkiin, jotka viimetalvises­sa
lakossaan osottivat kiitettävää so­lidaarisuutta
ja jotka militanttisella
toiminnallaan ainakin toistaiseksi eh-
Imisivät General Motorsin yrityksen
Miksi kapitalistit ja n.8. "työväen
johtajat" hyökkäävät kommu-
^ nistista puoluetta vastaan?
Siksi kun kommunistinen puolue
kannattaa työläisten elintason pa­rantamista
ja työläisten sataprosent­tista
järjestäytymistä työnantajia
vastaan. Kommunistinen puolue kä­sittää,
että työläisten ja työnanta­jain
edut ovat vastakkaiset. Työnan­tajat
näet tahtovat saada mahdolli­simman
suuria liikevoittoja, ja työ­läiset
kaikkein parhaimpia olosuhtei­ta
ja korkeimpia palkkoja.
Kommunistinen puolue taistelee
kaikella tarmollaan hiestytysjärjes-telmää
vastaan, mikä riistää työläi­siltä
terveyden ja työpaikan. Os-hawassakin
oli kommunistinen puo­lue
ensimäisenä näyttämöllä selvit­tämässä
lakkokysymystä ja saatta­massa
työläisiä liikehtimään. Kom­munistinen
puolue kannattaa ja toi­mii
riistojärjestelmän lopettamisek­si!
Ja juuri sen takia, kun kom-r
munistinen puolue taistelee riisto-järjestelmää
vastaan, hyökkäävät
Amerikan työväenliiton johtajat,
mooret ja Simpsonit, kommunisteja
vastaan. Mooret ja Simpsonit tah­tovat
saada aikaan "rauhan ja myö­tävaikutuksen"
työnantajien kanssa
ja kannattavat vanhaa, ammattikun-nallista
järjestömuotoa. He tahto­vat
pysyä sovussa työnantajien kans­sa
työläisten hengen kustannuksella.
Järjestykää ja taistelkaa
Työläiset! Käykää
järje^^tämistyöhön ja
itse käsiksi
järjestäkää
alentaa ,heidän paikkojaan. Heidän kaikkia rajakaupunkien autotyöläisiä
tounmnastaan saatetaan oppia mon- käsittävä teoUisuusliitto, joka tulee
Unioiden kasvatusliitto piti yhden
loistavimman kokouksen mitä vielä,
koskaan on pidetty Montrealissa. Uni­oiden
kasvatusliitto oU järjestänyt
joukkokokouksen vaateteollisuustyöläi-sille
Moun^ Royal Arenalle, tämänt
kaupungin suurimpaan' kokouspaik­kaan,
tarkoituksella myöskin tällS
kertaa pitää kokous, eikä antaa sitä.
roskajoukon rikkoa, uten pari ertaa
aiaisemmln.
Kokouksen puheenjohtaja avates­saan
kokouksen, huomautti heti pu­heessaan,
että tällä kertaa pitävät
he kokouksen, eikä Chubertin (yksi
kaupungin valtuusmiehiä) kängln an­neta
rikkoa kokousta, kuten he teki­vät
parilla edellisellä kerralla. He o-yat
kiitollisia siitä, että Arenan omis­taja
on ollut reh^linen eikä ole pe­lotuksista
huolimatta peruuttanut
vuokrasopimusta^' sillä kängsterieit
puolesta ön luvattu rahaa Arenan o-mlstajalle
Jos peruuttaa kokouksen.
sekä samalla uhattu hajoittaa kokous
ja rikkoa vielä paikat jos ei suostu-
Mutta Arenan omistaja oli mies pai­kallaan,
piti sanansa Ja antoi kokoon­tua,
antaen vielä kolehtiin, mikä koot­tiin
kjrmmenen dollaria.
Nyt esitettiin puhujapaikalle Yh­dysvaltain
puolella vaateteollisuus-työläisten;
keskuudessa hyvin tunnetun:
vasemmistosiiven Innokas ajaja tov.
S. Liptdn puhumaan. Puhuja sai o-sasaan
heti valtavat suosionosoituk­set,
samoin aina puheen aikana sekä.
loputtua. Puheen sisältöön yksityis­kohtaisesti
en päässjrt tutustumaan,-
sillä puhe oU juudankielellä, mutta,
vohnakkaat suosionosoitukset, jotka;
aina puhkesivat, todisti että kaikista^
vainoista huolimatta oli hän pitänyt
taisteluintonsa.
Liptzitin jälkeen esitti puheenjohta­ja,
että täime on tullut viisi vaatetol-lisuusunion
Jäsentä, jotka juuri ovafc
lakessa, Torontosta autotrokin kanssa^
ja esitti yhden näistä puhuihaan, pu­he
ollen myöskin juudan kielellä.
Nyt esitettiin puhumaan töv. Spec-tor
Torontosta, Workerin toimittajsc-
Tov. Spectorin astuessa esille, olf-suosipnosoit^
ikset niin valtavat, että-ei
tahtonut tulla loppua, ollenkaan-
Viimein hiljaisuuden palattua alkof
Mn puheensa. Puheensa alussa hän­tä
arvokiasta seikkaa. Teidän, raja­kaupunkien
autotyöläisten, on myös
rakennettava itsellenne järjestö.
taistelemaan ja vaatimaan:
Kaikkia autotyöläisiä käsittävää
te^isnnsliittoa.
mainitsi heti, että me tulename tais--
telemaan viimeiseen veripisaraan asti,.-
järjestääks^nmes työläisjoukot vaate­teollisuuden
aliöa/sampinknih muut­kin
työläiset. Me emme haliia taiste­lua,
me haluamme ainoastaan oikeu­den
järjestyä. Vasemmistoliikkeen jsc-kommunistisen
liikkeen päälle on heir
etty syytös, et
aluavat heti i
emme halui
rjestyä ja ta
Janhoillisia työ
jotka ov
ipitalisteille. J
kokoustaan,
uten o&eistols
ie lieille t
ae puhu
öläisten petti]
työSist
vanha*
ollisuusuniossa
orvaristolle san
of America 1
et, mutta , vas
amunlstleäi ai
udestaan. Ama
ykyisen johd
appanioiHe fci
at uniotj^^miit
kommunistini
itka tulee palj
en petturiti^ja
jaan järjestyni
Liuaisiniine ha,
hcilliset .vaiti
Kuka j
iehefc, Vancc
johtaa m
[rjestäytymisea