1952-02-14-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Canadan kommunistisen puolueen 30- vuosijuhla pidetään Port Arthurissa rpp ehdottaa kansanhallituksen muodostamista ja siirtjmistä sosialismin tielle 1 iiävitessa sosialismista kommunitaijm siirr>'ttäeäsä jne. ; -Hlihkeäksi iävi väittely, s o s i a l i s m i n voiton mahdollisuuksista . viidessä maassa. L e n i n in esittäessä sähköistömisohjielmah - s o - Port Arthur. - Cai>adan kommu-justL- en liikkeen muodcstamisen 30- Tuciisjuiiiaa ue:etaän taiiUa t J : . 24 s i a l i s t i s en teollisuuden rakentamisen nopeistuttamisen ja- maatalouden koUektuvisoimisen. k a u t t a sosialismin v o i t on viemiseksi. Sunä yhteydessä noussut trctsäylaisten' v a s t a v a l l a n k u - mou2-iseIlin(>n vehkeily oli murskatt a v a Neuvostoliitossa ja K i i n a s s a e n sikädessä j a * antautumismielialojen l i e t s o n t a l y o t a v a . k a i k k i a l l a. WORKER*S PUO.LUE PERUSTETTIIN HELMIK. 22 P:NÄ 1922 E^iteltyaän ne työväenliikkeen sosialistiset ryhmät: joista kokoontui •päivänä..-,, •.~ ^ . Juhliin Talmistumisessa o n t a a l la jo iahtena sumiuntaina l u e n n o i t u ja ^es^^teltu englanninkielellä j a j a t - kPtaan t k . 7 p : n l U a n a . S i i n a t i l a i - Fjadessa myöskin lopuksi j u h l i t a an Canadan Tribune-Iehden äskeisen l e - vitysrj-ntayksen saavutuksista, jaetaan p a l k u i n o t y j n - ; • suomenkielellä järjestettiin taUai-nen v a l i s t a v a tilaisuus t a m m i k u un 27 p-n i l l a l l a . Tov. A . T . H i l l l a u s u n - no^aan .kasiiteli koko 30-vuotishis-, torian kehitysvaiheita ja opetuksia.. Elokuvia esitettiin samalla k e r t a a .. Luessaan Canadan työväenluokan ouoliieen perustamisesta ja t a i s t e l u - . ' m a r x i l a i s e t amekset j a . j o t k a yhdis-iokemuksista t o v . H i U ensin toi e s i i n j t y i v a t sen vakaumuksen puolesta, et-miten Ensimmäinen Kansainvälinen i t a Canadassa täytyi muodostua u u - Kari M a r x i n j a E n g e l s i n j o h d o l l a o l i l denmallmen puolue,.— työväenluokan kokonais- ja tilapaisetujen puolesta käytävän taistelun johtaja ja Jcäy-tähnöllinen järjestäjä — H i l l kävi läpi. ne kehitysvaiheet ja , kokefmuk-set, j o i s s a o p i t t i i n käyttämään m a r x i l a i s u u t t a t o i m i n n a n ojipaana. K o rostaessaan l i c n i n i n paljastaman k a p i t a l i s t i s e n k e h i t y k s e n ; epätasaisuu-i d eh l a i n imperialistisen asteen vaikutuksen tuloksia, totesi hän. että se a u t t o i ymiftartämaän k u i n k a Canada reettiset kiihkeät väittelyt k a i k k i a l l a ! o l i k e h i t t y n y t siirtomaa-asemasta t o i - työväenjärjesiojen sisalla j a yleisesti, sen asteen i.mperiahstiseksl valtioksi Väiteltiin m i t e n tapahtuu v a l l a n s u r - . siteissään kansainvälisten kartellien to kapitalistiluokalta työväenluokan r u s t o v c i t t o i l u u n brittiläisten imperia-käsiiii, vallankumouksen edellytyksis- Iismm r i n n a l l a . Taistelu tyoväen-tä köyhälistön d i k t a t u u r i n käytöstä Jakkeen ja puolueenkin sisällä vv. pakkoluovuttajam ^pakkoluovuttami- j 1920—30 kymmenluvun kapitalistisen seksi, tvövaen valtiokoneiston iuok- osittaisen ja tilapäisen v a k i i n t u m i - vaikuttanut Amerikassa j a sisällissodasta alkaen. M a r x i l a i n e n tyovaen-puoliie kuitenkin perusti t o i m i n t a n sa kunkin maan yhteiskunnallistalous-poUittiselle kehitykselle. M.4KXILAISTEN KÄSITTEITÄ SELVENTÄVÄT VÄITTELYT Erikoisesti n a n huomioi Venajan suuren vallankumouksen vaikutuksen, todeten • sen i n n o i t t a n e e n teo-kalaitoksena häviämisestä iuok-l u o k k i en sen johtavasta.kehityksestä j a A m e - MATKAKIRJASARJA SININEN NAUHA 0 RICHARD HALLIBURTON RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN MAILLE: , 315 sivua — Hinta sid. $2.75 H a l l i b u r t o n i n k e r r o n t a o n i k i t u o r e t t a . Hän kertoo h u i m a n h a u s - kasta kulkurielämästä, säteilevistä s e i k k a i l u i s t a ; hänen retken-sä p u i t t e i s i in mahtuu n i i n loputtoman paljon. väriklq^yttä j a. ' • riemukasta etsijämieltä j a oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko kirjasta löydä k u o l l u t t a kohtaa. o ERLING TAMBS • HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN ' 248 sivua — Hinta sid. $2.50 Huoleton norjalainen n u o r i p a r i purjehtii virkäheitolla l u o t s i - k u t t e r i l l a Norjasta Uuteen Seelantiin j a kokee suuren seikk a i l u n riemut j a kauhut . • HAKAN MÖRNE ; ' KULLATTU KURJUUS 384 sivua — Hinta nid. S2.60 " T i e n v i i t t a n a sattuma, pääLmääränä s e i k k a i l u " suomenruotsalainen m a a i l m a n m a t k a i l i j a lähtee tutustumaan K e s k i - A m e r i - k a n o i k u k k a i s i i n k u l t a m a i h i n . Hän löytää i h m e e l l i s t e n vastakohtaisuuksien m a a n : pilviä h i p o v i a t u l i v u o r i a , reheviä a a r n i o metsiä, o r k i d e a i n loistoa j a k i r j a v i e n l i n t u j e n leikkiä. M e r k i l l i siä, usein v a a r a l l i s i a k i n ihmisiä asustaa tässä kah^-pensalden j a banaanien paratiisissa. rikan t r o t s k i l a i s t en ja oikeistolaisten po&keuksellisuuden teoriasta s a i to-deUo ratkaisunsa mjäs silloin, kun selvisi edellämainittu kysymj-s C a n a d a n asemasta kapitalistisen m a a i l m a n yleisen k i ' i l s i n puitteissa, joka j o h t i kiertamattömasti talouspulaan. Täten l u h p u o l u e tietoiseksi j a kykeneväksi johtamaan v. 1929 alkaneen pulakauden taisteluita j a yhdistämään työväenJiikkeen edessä olevien taisteluiden onnistumisen puolesta. FASISTISET HYÖKKAXKSET NOSTIVAT KANSAN VASTARINNAN -Pulakauden taistelujen ajalla b e n - ' n e t t i l a i n e n rautakorko k u l k i p o l i i s l - t e r r o n n k a u t t a k a i k k i a l l e ulottuvaan v a l t i o k a p i t a l i s m i n f asistikcmentoon. S e n huippukohtana oh hyökkäys työväen taistelun kärjessä olevan kommunistipuolueen m u r s k a a miseksi. j o h t a j i en vangitsemiseksi ja tuomitsemiseksi kuri t u s v a n k i l a a n r i k o s l a in SS pykälän n o j a l l a . Taistelutilanteen kokemuksilla teorettisen selventämisen vahvistamana, v o i t i i n it5earvoste-> l u n k a u t t a vapautua karsinatieltä ja k j - e t t im kokoamaan laaja »työväen ja f a r m a r i e n puolustushike. j o k a pakolt-t i h a l l i t u k s e n vapauttamaan puolueen* johtajat j a sen jälkeen • käydyissä vaalitaisteluissa saattamaan häviölle 98 pykälän säilyttäjät, konservatiivit j a muut taantumuspiirit Ontarion maakunnassa ensin j a sitten l i i t t o - vaaleissa. . N a m a osoittivat, että demokraattin e n kansam-intama voitiin luoda Canadassa tj'övaen vapauksien ja o i keuksien suojelemiseksi ja saavutett i i n työttömyysavustus j a l a k i k i r j o i h i n nykyinen tyottooij^svakuutus-l a k i . T a m a oh j u u r i se pohjakäsitys j o l la D i m i t r o v V. 1935 esitti K o m m u n i s t i sen Internationalen nimessä m a a i l m a n tyovaenhikkeelle vetoomuksen s o t a - ja fasismivastaisen y h t e i s r i n t a - a i a n rakentamiseksi, j o n k a myönteisenä tunnuksena k e h i t t y i j a l a a j a k si kansan liikkeeksi muodostui kaLkissa maissa taistelu rauhan ja demok r a t i a n puolesta. . S i i n a yhteydessä puolueemme • j ä senten ja muiden maiden avustus-jouKcoj en osallistuminen Espanjan t a s a v a l l an puolustamiseen H i t l e r i n, M u s s o l i n i n j a F r a n c o n n a t s i - f a s i s m ia vastaan totesi, että jos o l i s i : v o i tu yhdistää Neuvostoliitto . j a k a p i t a l i s timaat yhtelstyöskeritelj-yn aikanaan, n i i n H i t l e r i n v a l l o i t u s v i m m a jä sota o l i s i voitu välttää. E i olisi Himis-k u n t a t a r v i n n u t maksaa n i i n paljon, j a v a r s i n k i n Neuvostoliiton kansa ja muut Euroopan kansat o l i s i v a t säästyneet kymmenien miljoonien ihmist en menetykseltä. • • Torstaina, helmikuun 14 p. Tliursday, -m.}:^mmmw^¥imt^^ f Jm Yli 3,000 vuoden takainen työtaistelu ay. Feb, M , 1958, ,SlV}xS iiiiÄI» MM i l M ^ o n yliopiston itämaisen 3al-; tlmuksllnsa suostuttiin; U e n e e j o^ en egyptologian prof. \Villlam P- • nut joko Heidän •valkutuavallftstaaa v^f. Chl tokscn Ekiserton kertoo eräässä tietccUls?ssil olkakauskirjassa yhtä Ja toista klln-1 Faarao tarvitsi työläisiä. kOStoftSämlP tolsaa viimeaikaisten tutkimustensa clämänslV tärkein pä&mäSr&^oUjijrs^-i^^^^^ tuloksista; (Hän on mm. löytänyt a<i lyttää-tärnähautamuistomerUd; Joka-'-^ slakirjoja. Joissa ken'otaan Egyptissi säilyttäisi hänestä .JäUdmaoIImalifr,: Tolhon tahheidiin t>ö08ä tärkoydestS^ 'V' ' """ "Ifin on meidän pin-up poikamme." • PEARL B U C K ^ LOHIKÄÄRMEEN SUKU 486 sivua — HInto nid. $1.75 ja sid. $2,00 Suurenmoinen romaani K i i n a s t a . "Lohikäärmeen s u k u " kuvaa J a p a n i n - K i i n a n sodan sitä ajankohtaa, j o l l o i n j a p a n i l a i s e t t u n keutuivat N a n k i n g i i n . L i i k u t t a v a j a järkyttävä romaani k i i n a laisen talonpoikaiskylän u l j a a s t a taistelusta v i h o l l i s e n väkivaltaa vastaan.- • T I L A T K A A O S O I T T E E L L A: VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED Box 69 Sudbury, Ontario DEMOKRATIAN VÖIÄIAT VAPAUTUIVAT EDISTYKSEN TIELLE Toisen. maailmansodan tuloksena k u i t e n k i n vapautui K i i n a n , Puolan, Itä-Saksan, Tshekkoslovakian, Jugos l a v i a n , R o m a n i a n , B u l g a r i a n , U n k a r i n j a A l b a n i a n kansat i m p e r i a l i s t i sen taantumuksen komennosta. M u t t a Jugoslavian trotskllais-f asistiset j o h t i v a t imperialistisen • vehkeilyn keskuics-eksi. . M u i i t näistä maista muodostettiin K a n s a n d e m o k r a t i an t a s a v a l l o i k s i , j o t k a järjestyivät; parlamentaarisen y aseinmistohallituksen v a l i n n a n ^perustalla j a sen k a u t ta t3'öväenluökan johtoasema tuli täa- •,tuksi.^ Meidän, m a r x i l a i n e n puolueemme sodaix lopulla järjestettiin L P P : n n i mellä. Se asetti perustunnukseksi s a a t t a a C a n a d a n koko kansallisen ohjelman r a u h a n a i k a n a palvelemaan k a n s a n h y v i n v o i n n i n luomista, kuten o l i t e h t y . v o i t o n hyväksi sodan ajalla. S a m a l l a k e s k i t e t t i i n k a i k k i puolueen voimat perusteollisuuksien työläisten järjestämiseksi j a ylelsieen taisteluun k a n s a n elintason turvaamiseksi. SOTAHYSTERIA J A ASEVARUST E L U JOHTAA MAAN JA KANSAN VARARIKKOON ' M u t t a C a n a d a n monopoli-imperial i s t i n e n porvaristo on k u i t e n k i n seur a n n u t Y h d y s v a l t a i n imperialistien j o h t o a kolmaimen maailmansodan sytyttämisvinmiassa. Sotatalouden kehittäminen, o n s e n peru-stana k a i k k i a l l a . Pieni s u u r r a h a n ryhmä n i i t tää h u i k e i t a voittoja sotavamstelim järjestäjänä, käyttäen k a i k k i valtion Imperialistinen sota- ja kurjuuspolitiikka K o k o maailjnan kansat pääsevät y h a suurempaan varmuuteen sutä, että Yhdysvaltojen imperialismin agressiivinen anastuspolitlikka muodostaa i h m i s k u n n a n s u u r i m m a n v a a r a n . • ' • . Kiihkeä aseistautuminen ja muut sodanvalmistelut,"joita Yhdysvaltojen h a l l i t s e v a t p u r i t toteuttavat k u u m e i s e l l a kiireellä, tuovat k a p i t a l i s t i s t en maiden työtätekeville; lukemattomia kärsimyksiä j a kurjuutta.. Nyt on jo mahdoton kieltaa s i t a , etta kiihkeä aseistautuminen antaa. Y h d y s v a l t o j en taloudelle t u r m i o l l i s e n s o t l l a a l l l s - i n - f l a t i o n i s t i s en luonteen j a on ajanut Y h d y s v a l l o i s t a riippuvaisten maiden talouden umpikujaan. Lansi-F.urooppa o n m a k s a n u t sang e n kaUiin h i n n a n s i l t a " a v u s t a " . J o t a se o n saanut Y h d y s v a l l o i l t a s u r u l l i s e n kuuluisan M a r s h a l l i n suunn i t e l m a n mukaan. Riittää k u n s a n o taan, että R a n s k a n hallitus, joka vuosina 1947-el951 sai M a r s h a l l in s u u n n i t e l m a n mukaan 500 m i l j a r d ia frangia, käytti samassa ajassa sodan v a l m i s t e l u i h i n 2,047 m i l j a r d i a f r a n g i a, ts. neljä kertaa enemmän. Samanl a i n e n suhde on Y h d y s v a l t o j e n 'avun' j a E n g l a n n i n sotamenojen välillä., s i l lä Elnglanti s a i M a r s h a l l i n s u u h h i t e l - man perusteella vuoden 1948 ' h u h t i kuun; 3 päivästä alkaen vuoden; 1950 joulukuun 31 päivään asti 2,704 m i l joonaa d o l l a r i a , m u t t a aseistautumiseen k a y t l i noiu ,11 m i l j a r d i a dollaria. Agressuviseen . A t l a n t i n liittoon kuuluvien maiden sotanienot nousevat vuosina 1951—52 ilmeisesti alen-netuijciv v i r a l l i s t en tietojen mukaan 130 m i l j a r d i i n d o l l a r i i n . Tämä s u u n naton .summa, joka kynitään työtätekeviltä "puolustuksen'' takaamisen vaaralla j a valheelliiiclla verukkeella, menee k a p i t a l i s t i en 'ja ennen kaikkea W a l l Streetin rahamiesten, naiden, voimakkaimpien ja ahnaimpien rosvojen pohjattomaan pussiin. "HC* hyötyvät enemmän k u i n k a i k ki muut", k i r j o i t t i V. I. L e n i n vuonna 1&18 amerikkalaisista miljardioiie-. h i s t a . "He tcicivat velallisikseen k a i k k i , v i e l a p a k a i k k e i n n k k a i m m a t - k i n hiaät^ He'rosvosivat monta safaa m i l j a r d i a dollaria. Ja jokaisessa dollarissa on l i k a t a h r o j a . . . Jokaisessa ciollarissa. o n l i k a k a s a " e d u l l i s i s t a " sotatarvelliavrksista, jotka r i kastuttivat Jokaisessa maa.ssa r i k k a i t a j a köyhdyttivät köyhiä. Jokaisessa dollarissa on veritahra . . ." . ; Samaan a i k a a n k u i n AVall Streetin Jcassoihin valuu ylivoittojen, kulta-v i r t a ImperialistiEeen l e i r i i n kuuluv i en maiden- työtätekevät kärsivät puutetta j ä nälkää, k o r e a i i .sodassa •amerikkalaiset k a p i t a l i s t i t , ovat " a n - elimet ja. varat siihen. Sen ..aseista- , d e n syönnytyk.siä sodan l a a j c n l a m i - inisohjelmä merkitsee kauheaa taak- .seksi .Kauko-Idäs.sä. • C a n : i d a n ; qn k a a työtätekevien kansanjoukkojen s a l l i t t u alistua Y h d y s v a l t a i n komen- UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA S A N A K I R J A S T A © Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu paremmalle paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin kansiin. . ® Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on kooltaan 4x6 tuxmiaa, sisältäen 461 sivua. Englanninkielen oppimiseen ja tttntemiseen mitä käytännöllisin sanakirja. HINTA 3.50 VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED iBOX 69, SUDBURY. ONTARIOicsMg^ h a r t e i l l e . . Verotukset <suorat j a epäsuorat) nousevat, jo. y l i 600 d o l l a r in vuodessa •jokaista canädalalstä perhettä, k o h t i . Aseistus riistää varat. Jotka t a r v i t t a i s i i n kotien, s a i r a a l a i n, koulujen, teiden y.m. rakentamiseen j a luonnbnrikkauksieii kehittämiseen kansan h y v i n v o i n n i n . vai-aaraiseksi. I n f l a a t i o sotavarustelun rahoittamiseksi on vienyt jO d o l l a r i n 33 sentt i i n , joten siten on sotavaltlon tah o l t a poljettu todellispalkät. enem- . m i i n k u i n puolta alemmaksi j a noussut vain hyvin vähäiset siellä ja täällä. Elintaso on • laskenut suuresti. Nykyinen sotavarustelu varaa työtä k o r k e i n t a a n 10 p r o s e n t i l l a C a nadan työläisistä verrattuna 40 pros e n t t i i n fasismivastaisen sodan ajall a . . J a k u n C a n a d a n m a r k k i n a t menetetään j o k a suunnalla, n i i n on selvästi ^edessä kansan j a maan varar i k k o , talouspula j a tuho on k a i k en seurauksena. Satojentuhansien .siirtolaisten edesvastuuttomalle tuomiselle ei ole mitään ohjelmaa, mutta heitetään heidät avuttomuuteen Ja yritetään heitä käyttää työssä olevia työläisiä vastaan samoin k u i n yritett i i n 30-luvuIla. E r i k o i s e s t i ' ajetaan nuoret sotilastoimiin, j o k a todella ei turvaa nuorisoa hetkellisestikään. TYÖVÄESTÖ H E R AA I I A R I I A U N E S TA Työväenluokka alkaa näkemään sen hirveän valheen, että sotayaru.s-t e lu toisi h y v i n v o i n n i n . Samoin se näkee läpi sen suuren valheen jolla uskotellaan, että sosialwmin maat Jä kansat löikaisivat meitä Canadas.sa. T o d e l l i s e s t i niille kaasoille koko olemassaolon ensi hetkestä alkaen on r a u h a ollut pääasia. Ne yhdistyvät m a a i l m a n kansojen rauhanliikkeen tukivoimaksi k a i k k i e n r a u h a a h a l u a v i en kanssa estämään kolmannen maailmansodan, atomisodan. Sodan t i l a l l e ne esittävät neuvottelujen tien, v i i d e n v a l l a n sopimuksen Ja aseistar i i s u m i s e n tien k a l k k i e n kan.soJfn Ja työväen edessä olevain kysymysten ratkaisemiseksi. T U t E E SELVÄKSI T O D E L L I N EN V I H O L L I N E N K a i k k i porvarilliset puolueet C a n a dassa Ja n i i h i n l u e t t u n a p i k k u p o r v a r i l l i n e n C C P ovat "aseistuksen"' Ja ".sotilaallisen voiman" inhoittavalla non alle, kansallisrikkäuk-sien Yhäy.5- v a l t a i n • W a i l - k a d u n koni rqJIiin. . • tiellä. WJnston C h u r c h i l l , toisen maailmansodan aikainen brlttiläL-jen imper i u m i n Johtajana, lykkäsi kahdella vuodella toi^sen r i n t a m a n muodostamisen Ja antoi H i t l e r i n armeijan temmeltää Neuvo.stollitos.';a kunnes Neuvostoliiton puna-armeija S t a l l n - k r a d i s t a o m l n v o l m i n alkoi pysäytty-mättömän vydjryn Berliiniä kohti. Nyt mr. C h u r c h i l l kävi pre-ildcnttl T r u m a n i n luona l a k k i kädc.s.sä, t c h - P U O L U E E N ITSE.VAINE.V T O I - •VTINTA T O D E L L I S TA P A T R I O T I S M I A Meidän 'i)uoluecmiu(.>, työväenluokan puolueena, tukee. kaike.s.sa rauhanliikettä. • M u l t a iiiraall;t me il.sc-näisesti asetumme kauaskantoisemmat päämaalit. Me vaadi.Tiir.e, että C a n a d a n hallituksen on lopetettava vehkeilyt j a ' l o i i n i t t a v a ^ r a u l i a n a i - kaansaamLsek.si koreai. sa j a Aa.Mas.';a, tuettava Egyptin j a k a i k k i e n kan.'>o-j e n ; riippumätto.nuulla. toimittava aseistariLsumiskcnfeten.s.sin ja neu-votteliijen järjestämiseksi Yhdisty-neideri Kan.sojen järjestön kautta. Tämä on Canadan etujen mukai-n e i i ohjelma. Toiminta, kalkkien maiden kaupan .suhteiden j a 5-valian rauhansopimuksen puolesta on C a nadan kansan turvallr.uadeii ohjelma. Worker.s'-puoIufien • peru.stamispäi-vastä alkaen olemme laLstellcet rauh a n (puolesta. rauhallLsen yhielstyö.s-kentelyn, so.sialistLsen Ja kapitalLsti- >;en m a a i l m a n rinnakkaisen olon puolesta. Siten voidaan myöskin .suor i t t a a rauhanomaista kulttuuriyhteyksien kehittämistä. R a u h a n voitto antaa mahdollisuuden CanacJa.s.sa s c s i a l l s m i n ' . s l i r t y m i - .selle r a u h a l l i s t a tietä! Sille tielle pääsemLseksi esittää puolueemme Kan.san hallltuk-seh valintaa nykyl- ,se.i monopoli-kapitalistisen h a l l i t u k sen tilalle. Sellainen -hallitas voi lähteä kaikella tarmollaan toteuttamaan . k a m a n t a l o u d e n KO.sialismiin siirtämistä. Canada voi voittaa . t a - k i i l s i n Itscnäisyytemä Ja kan-sa toim i a m a a n pcla.stajana petturien ko-nikaupoLsta. K a a s a l l i v o i i it.senäisyy« den voittamisen ehtona on i a l o u d e i l i - .sen, poliittisen Ja yhteiskunnallisen edistyk>yen .saatta.mintn ijalveicmaan kansan tarpeita. Kansan hallitus r y h t y y köhittämään maan luonnonr i k k a u k s i a kan.san hyvinvoinnin ja lulevaisuudcn turvaamsieksi. Maail<na.s.sa on 800 miljoonaa i h misiä so.slali'-min. rakcnnuk.scn pyör- :cis.sä. Ne eivät ko.skaan palaa k a p l - talismUn. .Aasian ja A f r i k a n s i i r t o - maakansat ovat vapauden tiellä Ja jaavat rohkaisua sosialistisesta vapaudelta ja edistyksestä — niitä ei voi pysäyttää mikään. Rauhanvoimat voittavat. .«TilloSn on auki portf. r a u h a l l i s e n c-distyk.sen tielle yhxeh' kunnallLscssa .suhtccz-a. Sosialistinen Ij^ämiäräjnina käytä«nö'.u;ä on meidän sukupolvemme saavutettavl.s.sa, lopetti H i l l. ."3a.mas.sa tjlaisuudes.sa esitettiin filmit " U u n i n takana", "China*,s P a t - t e r n for Peacc'' Ja Vancouverin työ-v i e n vappujuhla Ja kej>äjuhla. -;^K3iiä. s a i n n c e f ' yhdessä vuodessa 23 m i l j a r d i a dollaria, m u t t a Yhdysvaltojen kansan elinkustannukset ovat samana aikana kohomieet vähintään 25 prosentilla. Yhdysvaltojen hudjetin m o n i m i l j a r d l s e n vajauksen ihallitus-p i i r i t koettavat»korvata verojen kb-hottamisella, jolta p n taas marrask u u n 1 päivästä 1031 kohotettu 11 prosentilla. • S o t a t e o l l i s u u d e n paisuttaminen Yhdysvalloissa pakottaa s i v i i l i t u o t a n - /lon supistukseen. SiviiliteoUisuuden e n aloja on Jo v i r a l l i s t e n tietojen mukaan supistettu j l i d e l l a kolmanneksella. Se synnyttää vuorostaan työttömyyttä. Yksistään syyskuussa lisaant^'i työttömien l u k u miljoonalla hengellä. Yhdysvaltojen työtätekevä vaesto v a i p u u yihä suurempaan puutteeseen h a l l i t u k s e n rdhkalscmah h i n tojen keinotteluluontoisen kohottamisen, t a k i a . '. Länsi-Euroopan maiden työtätekev i e n asema on vielä huonompi. H i n t o j en Ja verojen kasvu seöcä Inflatlon lisääntyminen o n t u l l u t näissä m a i s sa jokapäiväiseksi ilmiöksi. Työläisten realipalklka ija t a l o n p o i k a i n r e a l i - tulot alenevat, 'kasvaa työttömyys, työtätekevien ostokyky alenee ja a.sunto-olot huononevat. En;5lannissa. on viime kuukausien a i k a n a vähennetty jälleen Uhanortnla Ja kohotettu m a i d o n J a m u i d e n ruo^ katayaroiden, lasten vaatteiden Ja pumpulikankaiden hintoja. Huonek a l u - , ompelu- j a kutomäteollisuu-den monissa tuotantolaitoksissa. on o t e t tu käytäntöön vajaa työviikko.; ; Ranskassa nousivat elinku.stannuk-set tämän vuoden ensimmäisen k u u den kuukauden a i k a n a 17 pro.sentilla. H i r i n a t kohoavat j a valmistaudutaan kohottamaan uudelleen veroja 200 m i l j a r d i l l a frangilla. Italia.ssa on 5 miljoonaa työiöhtä J a puolityötöntä. Tanskas.sä, Bel;{ia.s.sa, Norjassa, H0I-: lannisvsa ja A t l a n t i n l i i t o n monissa muissakin maissa on tilanne samanlainen. V S u u r i m p a n a syynä kapitalististen maiden työtätekevien aseman j a t k u vasti huononemiseen on näiden m a i den hallitusten taantumuk-rcUinen u l k o p o l i t i i k k a , koska näiden maiden hallitukset ovat antautuneet Amerik a n agressiiviscn imperialiLmln valtaan. Amerikkalaiset racnopolit antavat s a t e l l l i t t i - m a l t t e n s a kan.sallisil-le eduille iskuja toinen toisensa jälkeen pakottaen niitä jhä uu.siin u h r a u k s i i n , aseisluk-scn lisäämiseen, Amerikkalaiset imperialistit pitävät maailman Icansoja .sellaisina, että n i i d e n velvollisuuksiin muka kuuluu kantaa aseistaututnLsen raskasta taakkaa j a maksaa verellään sodan valmistamisesta Neuvostoliittoa Ja kansandemokratian maita va-stäan. A m e r i k k a l a i n e n kenraali Eisenhower syyttää lEuroopan kansoja " l a i s k u u desta" j ä v a a l i i , että niiden pitäisi hylätä sellainen ajataskin, kuten esimerkiksi "kylläinen vatsa, lämpimät vaatteet Ja k a t t o pään päällä". Y h dysvaltojen miljoona- j a mlljardl-miehet tahtovat m u u t t a a koko muun kapitalistisen maailman talouden Yhdy.svaltojen sotatalouden lisäkkeeksi. Lokakuun lopussa 1951 u l k o maankaupan k a n s a 111 s neuvoston edustajakokouksessa amerlkkalahet monopolLstit vaativat, että Y h d y s v a l tojen ulkoinen talouspolitiikka on agrcs-siiviiiestl suunnattava Yhdy>;Val-loi. sta riippuvaisten maiden raaka-alnelähteidcn J a teollisuuden valtaamiseen. Juuri tämä pyrkimys piileek i n Wall Streetin diplomaattisten p a l k k a r e n k i e n jaarlttclu-^a "lännen k u l t t u u r i n suojelemisesta", " t u r v a l l i suuden keskinäisestä takaami/scbta" ym:f. ; Kj»n.vajen taistelu rauhan, vapauden J a riippumattomuuden puolesta on vahvana esteenä Yhdysvaltojen i m p e r i a l i s m i n vallollufauunnitelmlen toteuttamisen tiellä. M a a p a l l o n kaikilla puolilla >'hä suurempi ihjnivjoukko asettaa täytin l a i l l i s en kyeymyk>>en: millä peru.st«cl-la Y h d y s v a l l a t vaatii Itselleen c r i k o l s - a£<3ma muiden maiden keskuudessa? Bhkä .sillä perusteella, että Yhdy»- valJrjllla o n paljon miljoonien Ihmifi-u- n verellä Ja kärnlm/KÄlllä hankittua Ja lahjomiseen kelpaavaa k u l taa? Mutta kansat eivät käy k a u p - j)a;t vapaudellaan, Alkö*;t a m e r i k k a - 3100 v u o t t t n sitten — siis samoihin a l k o U i i n k u i n T r o i j a n p i i r i t y s alkoi — käydystä lakkotaistelusta. Egyptin faarao Rnmses m rakennutti s i l l o in L u x o r i n lohelstöllä sijaitsevaan ' K u - ' n i n k a i t t e n laaksoon'* ihautamulsto-mcrkkiä; Ja työttä s u o r l t t a v a t t työläiset ryhtyivät lakkopn. koska heille cl a n n e t t u k a a n l u v a t t u j a etuja. Lakost a k e r r o t a a n eräässä virallisessa a s i a kirjassa. (Lakkoon ryhtyneet työläiset poistuivat työstään faaraon hautakammiosta, kertoo a s i a k i r j a , Ja kokoontuivat koucmpann. Hallitusviranomalstcn vaatimuksesta huolimatta he kiclläy-^ tylvät palaamasta työhön. VNälkä J a Ja no ovat pakottaneet meidät tähän", he s f e l l t t l v U t . . " E i olo v a a t t e i t a eikä voiteita, ei kulaä eikä vihanneksia." A s i a k i r j a el ole .säilynyt a i v a n täydellisenä, mutta siltä käy selville, et- ^ työntekijäin piti tehdä lakko v i i si kertaa yhQen ainoan vuoden kulu^ essa. N a i n ; t a p a h t u i a i n a k u n heille k u u l u v i a e l i n - ym. t a r v i k k e i t a c l t o i m i t e t tu ajoissa tai niitä oli riittämät-tömälsti. H e eivät koskeneet työhön, ennenkuin vaaXimuksct o l i täytetty. I l m e l s t s t l he saivatkin Joka kerran tahtonsa a j e t u k s i lapi. Syynä huollon heikkouteen lienee ollut se, että Egyptisi?a vftllltsl siihen a i k o a n j o n k i n l a i n e n inflaatio — se. k i i h n ci siis ole uutta Ilman kannen a l l a — j o k a aiheutti mm. vehnän h i n n a n kohoamisen viisinkertaiseksi. E d - gcrton k u i t e n k i n arvelee tyoläifiten myös käyttäneen tilannetta hyväkseen. Faarao oU näet nimittänyt c-rään heistä v i s i i r i k s i . Miehestä Jonka n i m i oli T o . oli siten tullut Egyptin toiseksi m a h t a v i n mies. L a k k o l l i m l - sen tarkoituksena saattoi siten olla myös. pitää h e i d i i n omista riveistään lähtenyt T o tarpeclUsiGn k u r i n J a n u h teen alaisena. Se ihmctoltävältä t u n tuva s e i k k a , että l a k k o l a i s i a kohdelt i i n ajan o l o i h i n katsoen poikkeuksellisen lempeästi Ja että heidän v a a - "Jumalallisen" muiston. y i •'' OSnsimmälsct tiedot Iak03t^'löyd6tii^<" tiln; eräässä Berliinin museossa ;cil^>-—> vasta vanhan savlastlon kappale(mb^4 Koko tapahtuman-oU-muuan^egyipti^k: luinen kirjuri kuvaillut j a ^pUrtSnyt^ papyrukselle, joka on koko lalU^ ttur*»^. mekui^cena nykyään Tortapn rmtise*/?! ossa. Chicagon' yliopiston. ItfimalsetS'^' laitoksen tutkijat suorittivat enslm*', maiset Tutkimuksensa Ramses «nl. hautakammiossa I^uxorlssa v. 192$; .-^»i Palkkatyöläinen. ' >> Canadan asukasluku ylitti kesl^. 14 miljoonaa t: 0(tawa.—Canadan tilastoI]J8entol4> mislon viime kcsälcuussa toiatlttaman^^ yleisen väenlaskun lopullista tledof^i: osoittavat maassa oUcen 8l^oln^,14;ip „ , ^ 009,429 asukasta, osoitteen löklluvui^ f|!ä'ftl"'-'' - lisääntyneen kymmenen v u o ^ aika<9 h^^MfS^ ^l?"*'' na 2^02,774 hengellä cH S1.8 prosentU-' |V'E'lfe¥%^ . la. ' i r i Ä suhteellisesti eniten l l s ä ^ ^ l vfl ^. , kiluku BritWh Columbian inaak»in- V-^^-l nassa. Jossa lisääntyminen yoll 43.41 \f^fi, \ prosenttio. . Toisella tilalla pU Que» "'-^-^ ' cin maakunta, 21.72 prosenttia; Jtt kolmannella Ontario, 21-38 pro^sttla; ' Canadan pohjoisilla alueilla oli vft» cstön lisääntyminen kuitenkin suu^ rcmpl kuin maakunnissa, siltä Yuko^i mn alueella oli väestön lisääntyinlQea 85.1 prosenttia Ja Nprtwe^^^ 33.00 prosenttia. ' ' / Canadan väkiluku oli vliebe kuussa maakunnittain 'ja; aluelt^Jii scuräavanlainön: ^1,416 «42,681 ; laiset i m p e r i a l i s t i t tuuditelko .itseään, ajatuksella, cttit Jos heidän on onnistunut calaa k u l l a l l a eräitä: h a l l l t u k -. s i a , h i i n h e ovat 'oJitancet Jo n i i l d en maiden k a m u t k i n . '• Pääoman maiÄa k.isvaa. k a i k k i a l la 1 v i h a Y h d y f i i a l t o j c n i m p e r i a l i s m i n Ja j s en p a l k k a r c n k e l h i r i . Joiden joukoiisa ' oikei.'it03os|ali.stit ovat crilälLi c n s l m - mäLscilä s i j a l l a . Kansanjoukot alkavat yhä paremmin ymmärtää, että taistelua on käytävä ei v a i n .sota- ja k u r j u u s p o l i t i i k a n .suorahalsla v.seurauksia, v a a n rnyöiiklii tätä pontilk-kaa vastaan, jiiilä vastaan, Jotka lUUl p o l i t i i k k a a , toteuttavat, X ' .. Yhä uu.si.i miljoonia tytitiiteicevlä yhtyy koko m a a i l m a n 'kaiuojen tal.s-t c l u u n uuden .sodan vaaraa va.staän, Yhdysvaltojen Imperialismia — rauh a n Ja d e m o k r a t i a n pahinta viholl i s t a vanaan. I n i p c r i a l l s m l n l e i r i n sotapolitiikan vastakohtana 611 r&uliän Ja kansojen y.->tävyjdcn politiikka, jota Neuvo.s-t o l i i t on johtania deniokraattinen, ^mpsrlallsminvastalnen leiri toteuttaa johdonmukaisesti. Koko maailman työtätekevät kattovat toivolla yhte-näliseen ja murtamattomaan demok r a t i a n Ja fiosiallsoiln leiriin, Joka puola^itaa k a a r o j e n vapautta Ja r i i p pumattomuutta, palja.staa päättä vä.sll uuden .sodan lletsojien vehkeilyjä ja taistelee koko m a a i l m a n rauhan säilyttämisen ja=>lujittaml«cn puolesta.. Neivföuhdland . , . . v; P r i n c e Edward i s L . Nova Scotla . . . . . . . New B r u n i 5 w l c k ; . . v . ^ j & l S ^ O T i i^ Quebec .... •;•»•. 4,05Sj68i: Ontario 4^697,541, M a n i t o b a .............. ^6,541 - ' Saska;tOhewan sai/^' A l b e r t a .039401 B r i t i s h i Columbia 'ljl65;21Ö Y i i k o n . . . . . 9 , 0 9 8 : Norlljv/est-alueet . . . . . . ; 16,0(H Yhteensä 14.009.42J| itauhänlaki Suomen-eduskunnassa liebiniti. — Suomen eduskunnassa on pnrhalllann käsiteltävänä aloite l a i k s i , rauhan turvaanilsesta. Siinä ehdotetaan säädettäväksi laki soti» r-ropagandan kieUämlscstä maassaih* ^ , me. L a k i v a l i o k u n n a n Bosdcni. porwi» V l'* jf \t r l l l l n e n enemmistö on ehdottanut a- ' ^'^•'^'^s loittccn hylättäväksi. Perjantaina ei jaeta postia q t t a w a . — PostUaltolksen; depart« mentin puhicmies sanoi tiistaina, etti postia ei Jaeta perjantaina, jollÄn Canadassa pidetään virallinen surti»; päivä kuningas Yrjö VI hautajais<>; t c n johdosta; , • Po.stlpalvclu on samanlainen kiUn .sunnuntaisin, Jolloin postllaatlkolsti^ kerätään kirjeet Ja muu posti. Posti-; konttorit pidetään auki postUOkeröi* t a v a r t e n / , • • •::.F^'t' mm fevÄ il*' ^' 1 'k nm M3MTIU JOKAISELLE ELÄIMELLE JA LINNULLE SUOMALAINEN PALVELUS 66 E LM ST.W. SUDBUHY.ONT. : : : ••f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 14, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520214 |
Description
Title | 1952-02-14-05 |
OCR text |
Canadan kommunistisen puolueen 30-
vuosijuhla pidetään Port Arthurissa
rpp ehdottaa kansanhallituksen muodostamista
ja siirtjmistä sosialismin tielle
1 iiävitessa sosialismista kommunitaijm
siirr>'ttäeäsä jne. ; -Hlihkeäksi iävi
väittely, s o s i a l i s m i n voiton mahdollisuuksista
. viidessä maassa. L e n i n in
esittäessä sähköistömisohjielmah - s o -
Port Arthur. - Cai>adan kommu-justL-
en liikkeen muodcstamisen 30-
Tuciisjuiiiaa ue:etaän taiiUa t J : . 24
s i a l i s t i s en teollisuuden rakentamisen
nopeistuttamisen ja- maatalouden
koUektuvisoimisen. k a u t t a sosialismin
v o i t on viemiseksi. Sunä yhteydessä
noussut trctsäylaisten' v a s t a v a l l a n k u -
mou2-iseIlin(>n vehkeily oli murskatt
a v a Neuvostoliitossa ja K i i n a s s a e n sikädessä
j a * antautumismielialojen
l i e t s o n t a l y o t a v a . k a i k k i a l l a.
WORKER*S PUO.LUE PERUSTETTIIN
HELMIK. 22 P:NÄ 1922
E^iteltyaän ne työväenliikkeen sosialistiset
ryhmät: joista kokoontui
•päivänä..-,, •.~ ^ .
Juhliin Talmistumisessa o n t a a l la
jo iahtena sumiuntaina l u e n n o i t u ja
^es^^teltu englanninkielellä j a j a t -
kPtaan t k . 7 p : n l U a n a . S i i n a t i l a i -
Fjadessa myöskin lopuksi j u h l i t a an
Canadan Tribune-Iehden äskeisen l e -
vitysrj-ntayksen saavutuksista, jaetaan
p a l k u i n o t y j n - ; •
suomenkielellä järjestettiin taUai-nen
v a l i s t a v a tilaisuus t a m m i k u un
27 p-n i l l a l l a . Tov. A . T . H i l l l a u s u n -
no^aan .kasiiteli koko 30-vuotishis-,
torian kehitysvaiheita ja opetuksia..
Elokuvia esitettiin samalla k e r t a a ..
Luessaan Canadan työväenluokan
ouoliieen perustamisesta ja t a i s t e l u - . ' m a r x i l a i s e t amekset j a . j o t k a yhdis-iokemuksista
t o v . H i U ensin toi e s i i n j t y i v a t sen vakaumuksen puolesta, et-miten
Ensimmäinen Kansainvälinen i t a Canadassa täytyi muodostua u u -
Kari M a r x i n j a E n g e l s i n j o h d o l l a o l i l denmallmen puolue,.— työväenluokan
kokonais- ja tilapaisetujen puolesta
käytävän taistelun johtaja ja Jcäy-tähnöllinen
järjestäjä — H i l l kävi
läpi. ne kehitysvaiheet ja , kokefmuk-set,
j o i s s a o p i t t i i n käyttämään m a r x i l
a i s u u t t a t o i m i n n a n ojipaana. K o rostaessaan
l i c n i n i n paljastaman k a p
i t a l i s t i s e n k e h i t y k s e n ; epätasaisuu-i
d eh l a i n imperialistisen asteen vaikutuksen
tuloksia, totesi hän. että se
a u t t o i ymiftartämaän k u i n k a Canada
reettiset kiihkeät väittelyt k a i k k i a l l a ! o l i k e h i t t y n y t siirtomaa-asemasta t o i -
työväenjärjesiojen sisalla j a yleisesti, sen asteen i.mperiahstiseksl valtioksi
Väiteltiin m i t e n tapahtuu v a l l a n s u r - . siteissään kansainvälisten kartellien
to kapitalistiluokalta työväenluokan r u s t o v c i t t o i l u u n brittiläisten imperia-käsiiii,
vallankumouksen edellytyksis- Iismm r i n n a l l a . Taistelu tyoväen-tä
köyhälistön d i k t a t u u r i n käytöstä Jakkeen ja puolueenkin sisällä vv.
pakkoluovuttajam ^pakkoluovuttami- j 1920—30 kymmenluvun kapitalistisen
seksi, tvövaen valtiokoneiston iuok- osittaisen ja tilapäisen v a k i i n t u m i -
vaikuttanut Amerikassa j a sisällissodasta
alkaen. M a r x i l a i n e n tyovaen-puoliie
kuitenkin perusti t o i m i n t a n sa
kunkin maan yhteiskunnallistalous-poUittiselle
kehitykselle.
M.4KXILAISTEN KÄSITTEITÄ
SELVENTÄVÄT VÄITTELYT
Erikoisesti n a n huomioi Venajan
suuren vallankumouksen vaikutuksen,
todeten • sen i n n o i t t a n e e n teo-kalaitoksena
häviämisestä
iuok-l
u o k k i en sen johtavasta.kehityksestä j a A m e -
MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
0 RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE: ,
315 sivua — Hinta sid. $2.75
H a l l i b u r t o n i n k e r r o n t a o n i k i t u o r e t t a . Hän kertoo h u i m a n h a u s -
kasta kulkurielämästä, säteilevistä s e i k k a i l u i s t a ; hänen retken-sä
p u i t t e i s i in mahtuu n i i n loputtoman paljon. väriklq^yttä j a.
' • riemukasta etsijämieltä j a oikeata seikkailuhenkeä, ettei koko
kirjasta löydä k u o l l u t t a kohtaa.
o ERLING TAMBS •
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN
' 248 sivua — Hinta sid. $2.50
Huoleton norjalainen n u o r i p a r i purjehtii virkäheitolla l u o t s i -
k u t t e r i l l a Norjasta Uuteen Seelantiin j a kokee suuren seikk
a i l u n riemut j a kauhut .
• HAKAN MÖRNE ; '
KULLATTU KURJUUS
384 sivua — Hinta nid. S2.60
" T i e n v i i t t a n a sattuma, pääLmääränä s e i k k a i l u " suomenruotsalainen
m a a i l m a n m a t k a i l i j a lähtee tutustumaan K e s k i - A m e r i -
k a n o i k u k k a i s i i n k u l t a m a i h i n . Hän löytää i h m e e l l i s t e n vastakohtaisuuksien
m a a n : pilviä h i p o v i a t u l i v u o r i a , reheviä a a r n i o metsiä,
o r k i d e a i n loistoa j a k i r j a v i e n l i n t u j e n leikkiä. M e r k i l l i siä,
usein v a a r a l l i s i a k i n ihmisiä asustaa tässä kah^-pensalden
j a banaanien paratiisissa.
rikan t r o t s k i l a i s t en ja oikeistolaisten
po&keuksellisuuden teoriasta s a i to-deUo
ratkaisunsa mjäs silloin, kun
selvisi edellämainittu kysymj-s C a n a d
a n asemasta kapitalistisen m a a i l m
a n yleisen k i ' i l s i n puitteissa, joka
j o h t i kiertamattömasti talouspulaan.
Täten l u h p u o l u e tietoiseksi j a kykeneväksi
johtamaan v. 1929 alkaneen
pulakauden taisteluita j a yhdistämään
työväenJiikkeen edessä olevien
taisteluiden onnistumisen puolesta.
FASISTISET HYÖKKAXKSET
NOSTIVAT KANSAN VASTARINNAN
-Pulakauden taistelujen ajalla b e n - '
n e t t i l a i n e n rautakorko k u l k i p o l i i s l -
t e r r o n n k a u t t a k a i k k i a l l e ulottuvaan
v a l t i o k a p i t a l i s m i n f asistikcmentoon.
S e n huippukohtana oh hyökkäys työväen
taistelun kärjessä olevan kommunistipuolueen
m u r s k a a miseksi.
j o h t a j i en vangitsemiseksi ja tuomitsemiseksi
kuri t u s v a n k i l a a n r i k o s l a in
SS pykälän n o j a l l a . Taistelutilanteen
kokemuksilla teorettisen selventämisen
vahvistamana, v o i t i i n it5earvoste->
l u n k a u t t a vapautua karsinatieltä ja
k j - e t t im kokoamaan laaja »työväen ja
f a r m a r i e n puolustushike. j o k a pakolt-t
i h a l l i t u k s e n vapauttamaan puolueen*
johtajat j a sen jälkeen • käydyissä
vaalitaisteluissa saattamaan häviölle
98 pykälän säilyttäjät, konservatiivit
j a muut taantumuspiirit Ontarion
maakunnassa ensin j a sitten l i i t t o -
vaaleissa.
. N a m a osoittivat, että demokraattin
e n kansam-intama voitiin luoda
Canadassa tj'övaen vapauksien ja o i keuksien
suojelemiseksi ja saavutett
i i n työttömyysavustus j a l a k i k i r j o i h
i n nykyinen tyottooij^svakuutus-l
a k i .
T a m a oh j u u r i se pohjakäsitys j o l la
D i m i t r o v V. 1935 esitti K o m m u n i s t i sen
Internationalen nimessä m a a i l m
a n tyovaenhikkeelle vetoomuksen
s o t a - ja fasismivastaisen y h t e i s r i n t a -
a i a n rakentamiseksi, j o n k a myönteisenä
tunnuksena k e h i t t y i j a l a a j a k si
kansan liikkeeksi muodostui kaLkissa
maissa taistelu rauhan ja demok
r a t i a n puolesta. .
S i i n a yhteydessä puolueemme • j ä senten
ja muiden maiden avustus-jouKcoj
en osallistuminen Espanjan
t a s a v a l l an puolustamiseen H i t l e r i n,
M u s s o l i n i n j a F r a n c o n n a t s i - f a s i s m ia
vastaan totesi, että jos o l i s i : v o i tu
yhdistää Neuvostoliitto . j a k a p i t a l i s timaat
yhtelstyöskeritelj-yn aikanaan,
n i i n H i t l e r i n v a l l o i t u s v i m m a jä sota
o l i s i voitu välttää. E i olisi Himis-k
u n t a t a r v i n n u t maksaa n i i n paljon,
j a v a r s i n k i n Neuvostoliiton kansa ja
muut Euroopan kansat o l i s i v a t säästyneet
kymmenien miljoonien ihmist
en menetykseltä. • •
Torstaina, helmikuun 14 p. Tliursday, -m.}:^mmmw^¥imt^^ f Jm
Yli 3,000 vuoden
takainen työtaistelu
ay. Feb, M , 1958, ,SlV}xS
iiiiÄI» MM
i l M ^ o n yliopiston itämaisen 3al-; tlmuksllnsa suostuttiin; U e n e e j o^
en egyptologian prof. \Villlam P- • nut joko Heidän •valkutuavallftstaaa v^f.
Chl
tokscn
Ekiserton kertoo eräässä tietccUls?ssil
olkakauskirjassa yhtä Ja toista klln-1 Faarao tarvitsi työläisiä. kOStoftSämlP
tolsaa viimeaikaisten tutkimustensa clämänslV tärkein pä&mäSr&^oUjijrs^-i^^^^^
tuloksista; (Hän on mm. löytänyt aö08ä tärkoydestS^ 'V'
' """
"Ifin on meidän pin-up poikamme."
• PEARL B U C K ^
LOHIKÄÄRMEEN SUKU
486 sivua — HInto nid. $1.75 ja sid. $2,00
Suurenmoinen romaani K i i n a s t a . "Lohikäärmeen s u k u " kuvaa
J a p a n i n - K i i n a n sodan sitä ajankohtaa, j o l l o i n j a p a n i l a i s e t t u n keutuivat
N a n k i n g i i n . L i i k u t t a v a j a järkyttävä romaani k i i n a laisen
talonpoikaiskylän u l j a a s t a taistelusta v i h o l l i s e n väkivaltaa
vastaan.- •
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBLISHING CO.
LIMITED
Box 69 Sudbury, Ontario
DEMOKRATIAN VÖIÄIAT VAPAUTUIVAT
EDISTYKSEN TIELLE
Toisen. maailmansodan tuloksena
k u i t e n k i n vapautui K i i n a n , Puolan,
Itä-Saksan, Tshekkoslovakian, Jugos
l a v i a n , R o m a n i a n , B u l g a r i a n , U n k a r
i n j a A l b a n i a n kansat i m p e r i a l i s t i sen
taantumuksen komennosta. M u t t
a Jugoslavian trotskllais-f asistiset
j o h t i v a t imperialistisen • vehkeilyn
keskuics-eksi. . M u i i t näistä maista
muodostettiin K a n s a n d e m o k r a t i an
t a s a v a l l o i k s i , j o t k a järjestyivät; parlamentaarisen
y aseinmistohallituksen
v a l i n n a n ^perustalla j a sen k a u t ta
t3'öväenluökan johtoasema tuli täa-
•,tuksi.^
Meidän, m a r x i l a i n e n puolueemme
sodaix lopulla järjestettiin L P P : n n i mellä.
Se asetti perustunnukseksi
s a a t t a a C a n a d a n koko kansallisen
ohjelman r a u h a n a i k a n a palvelemaan
k a n s a n h y v i n v o i n n i n luomista, kuten
o l i t e h t y . v o i t o n hyväksi sodan ajalla.
S a m a l l a k e s k i t e t t i i n k a i k k i puolueen
voimat perusteollisuuksien työläisten
järjestämiseksi j a ylelsieen taisteluun
k a n s a n elintason turvaamiseksi.
SOTAHYSTERIA J A ASEVARUST
E L U JOHTAA MAAN JA
KANSAN VARARIKKOON '
M u t t a C a n a d a n monopoli-imperial
i s t i n e n porvaristo on k u i t e n k i n seur
a n n u t Y h d y s v a l t a i n imperialistien
j o h t o a kolmaimen maailmansodan
sytyttämisvinmiassa. Sotatalouden
kehittäminen, o n s e n peru-stana k a i k k
i a l l a . Pieni s u u r r a h a n ryhmä n i i t tää
h u i k e i t a voittoja sotavamstelim
järjestäjänä, käyttäen k a i k k i valtion
Imperialistinen sota- ja
kurjuuspolitiikka
K o k o maailjnan kansat pääsevät
y h a suurempaan varmuuteen sutä,
että Yhdysvaltojen imperialismin
agressiivinen anastuspolitlikka muodostaa
i h m i s k u n n a n s u u r i m m a n v a a r
a n . • ' • .
Kiihkeä aseistautuminen ja muut
sodanvalmistelut,"joita Yhdysvaltojen
h a l l i t s e v a t p u r i t toteuttavat k u u m e i s
e l l a kiireellä, tuovat k a p i t a l i s t i s t en
maiden työtätekeville; lukemattomia
kärsimyksiä j a kurjuutta.. Nyt on jo
mahdoton kieltaa s i t a , etta kiihkeä
aseistautuminen antaa. Y h d y s v a l t o j en
taloudelle t u r m i o l l i s e n s o t l l a a l l l s - i n -
f l a t i o n i s t i s en luonteen j a on ajanut
Y h d y s v a l l o i s t a riippuvaisten maiden
talouden umpikujaan.
Lansi-F.urooppa o n m a k s a n u t sang
e n kaUiin h i n n a n s i l t a " a v u s t a " . J o t
a se o n saanut Y h d y s v a l l o i l t a s u r
u l l i s e n kuuluisan M a r s h a l l i n suunn
i t e l m a n mukaan. Riittää k u n s a n o taan,
että R a n s k a n hallitus, joka
vuosina 1947-el951 sai M a r s h a l l in
s u u n n i t e l m a n mukaan 500 m i l j a r d ia
frangia, käytti samassa ajassa sodan
v a l m i s t e l u i h i n 2,047 m i l j a r d i a f r a n g i a,
ts. neljä kertaa enemmän. Samanl
a i n e n suhde on Y h d y s v a l t o j e n 'avun'
j a E n g l a n n i n sotamenojen välillä., s i l lä
Elnglanti s a i M a r s h a l l i n s u u h h i t e l -
man perusteella vuoden 1948 ' h u h t i kuun;
3 päivästä alkaen vuoden; 1950
joulukuun 31 päivään asti 2,704 m i l joonaa
d o l l a r i a , m u t t a aseistautumiseen
k a y t l i noiu ,11 m i l j a r d i a dollaria.
Agressuviseen . A t l a n t i n liittoon
kuuluvien maiden sotanienot nousevat
vuosina 1951—52 ilmeisesti alen-netuijciv
v i r a l l i s t en tietojen mukaan
130 m i l j a r d i i n d o l l a r i i n . Tämä s u u n naton
.summa, joka kynitään työtätekeviltä
"puolustuksen'' takaamisen
vaaralla j a valheelliiiclla verukkeella,
menee k a p i t a l i s t i en 'ja ennen kaikkea
W a l l Streetin rahamiesten, naiden,
voimakkaimpien ja ahnaimpien rosvojen
pohjattomaan pussiin.
"HC* hyötyvät enemmän k u i n k a i k ki
muut", k i r j o i t t i V. I. L e n i n vuonna
1&18 amerikkalaisista miljardioiie-.
h i s t a . "He tcicivat velallisikseen
k a i k k i , v i e l a p a k a i k k e i n n k k a i m m a t -
k i n hiaät^ He'rosvosivat monta safaa
m i l j a r d i a dollaria. Ja jokaisessa
dollarissa on l i k a t a h r o j a . . . Jokaisessa
ciollarissa. o n l i k a k a s a " e d u l l i s
i s t a " sotatarvelliavrksista, jotka r i kastuttivat
Jokaisessa maa.ssa r i k k a i t
a j a köyhdyttivät köyhiä. Jokaisessa
dollarissa on veritahra . . ." .
; Samaan a i k a a n k u i n AVall Streetin
Jcassoihin valuu ylivoittojen, kulta-v
i r t a ImperialistiEeen l e i r i i n kuuluv
i en maiden- työtätekevät kärsivät
puutetta j ä nälkää, k o r e a i i .sodassa
•amerikkalaiset k a p i t a l i s t i t , ovat " a n -
elimet ja. varat siihen. Sen ..aseista- , d e n syönnytyk.siä sodan l a a j c n l a m i -
inisohjelmä merkitsee kauheaa taak- .seksi .Kauko-Idäs.sä. • C a n : i d a n ; qn
k a a työtätekevien kansanjoukkojen s a l l i t t u alistua Y h d y s v a l t a i n komen-
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A
© Tämä sanakirja on entistä komeampi, sillä se on painettu paremmalle
paperille ja on sidottu parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin. .
® Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto. Se on
kooltaan 4x6 tuxmiaa, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen ja tttntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
iBOX 69, SUDBURY. ONTARIOicsMg^
h a r t e i l l e . . Verotukset |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-14-05