Vapaus, March 21, 1973

              Siivu 2 KeskivKlkko, maaliylc. 21 p. — Weid., Mar. 21, 1973
VAPAUS I N D E P E N D E N i ' L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S .
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-4261
Published once weekly: Wednesdays by Vapaus Publishing Cu. Limited,
V 102 Eira St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
V Mailing address: Box 69. P3E 4N3
Advertislng: rates upon application, translation free )of ihargc.
: Second Class Mail registration Numbcr 1076
M , m b , , 6, , H . CANADIAN LANGUAGE!^PRESS
• TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sn.OO, 6 kk. $5.73
1 vk. $11.50. 6 kli; $6.25
Ranskan vaaleista
Kuten etukäteen arveltiin, Ranskan kansankamarin vaalit sai­vat
yleismaailmallisesti äärettömän suurta huomiota osakseen.
Vaalien tulos ei liioin ailieuttanut suurempaa ihmettelyä,
vaikka edellisellä viikolla suoritetun ensimmäisen vaalikierroksen
jälkeen oli ilmeistä, että mitä tahansa voi tapahtua j a ratkaise­vassa
äänestyksessä, missä edustajapaikat ratkottiin enemmistö-äänien
perusteella. Osoittautui, kuten Toronton Globe and Mail
totesi, että "peloittelu" vaikutti varsinaiseen vaalitulokseen.
;• Miltei täydelliset vaalitulokset osoittavat, että gaullistien joh­tama
kokoomus sai yhdessä sitä tukemaan ryhtyneen "reformis­t
i e n " ryhmän avulla 275 paikkaa 490 edustajasta, eli 21) paik^kaa
y l i toisesta puolesta. Gaullistit menettivät siis toistasataa edus­tajapaikkaa
edellisiin vaaleihin verraten. Nämä menetykset nä­ky
vät selvästi myös siitä että hallitsevassa kokoomusryhmässä oli
gaullisteilla ennen vaaleja 82-prosenttinen edustajisto, nyt"vain
60-prosenttinen. Kuvaan liittyy viefä sekä sosialistien että var­sinkin
kommunistien edustajamäärän suuri nousu.
• •! 'Eräissä suurlehdissä on kiirehditty antamaan presidentti
Georges PompidouUe tunnustus siitä, että gaullistien johtama ko­koomus
sai viimeisessä vaalikierroksessa, suurempaa kannatusta
kuin viikkoa aikaisemmin. Tässä on epäilemättä hieman perää,
sillä presidentin arvovallalla annettu uhkaus, että sosialistien ja
kommunistien vaalivoittoa ei hyväksytä j a viimeksi annnettu "de­magoginen
varoitus", että vaaleissa tulee etutilalle joko "marxi­lainen
kommunismi" tai "vapaus" vaikutti osaan valitsijoista.
' "Hänen kriisiennustuksensa tuotti ilmeisesti tuloksia", sanoi to-rontolainen
aamulehti yllämainitusta uhkausvaroituksesta ja se­l
i t t i tilannetta seuraavasti:
"Ensimmäinen vaalikierros antoi rohkaisevaa tukea.hallitusta
vastustaville voimille — silloin osallistui valitsijoista 81 prosenttia
äänestykseen. Toinen ratkaiseva kierros veti vaaliuurnalle 82.5
prosenttia äänestäjistä. Eräs pettynyt sosialisti sanoi presidentin
vaalikampanjan vetäneen vaalipaikoille 'kaikki vanhat rouvat ja
lepokotien hoidokit jotka eivät ole koskaan ennen äänestäneet"'.
Mutta jos ei lähdetä siitä kestämättömästä näkökohdasta,
että "tarkoitus pyhittää keinct", silloin ei ole mitään syytä cnnit-telujen
esittämiseen presidentti PompidouUe eikä Viimeksimaini­t
u l l a l i i o in erikoisempaa aihetta voittojuhlien viettoon.
Perjantai-iltana (vaalipäivän aatonaattona) Pariisissa annet­tu
tieto siitä, että presidentti Ppippidou .puhuu lauantaina/adio^sa
. j a televisiossa herätti yleistä suuttumusta väestön keskliudeösa.
L'Humaniten- päätoimittaja Etienne Pajbn tuomitsi välittömästi
presidentin suunnitelman. Pompidoun odottamaton j a sopimaton
puhe sen jälkeen kun puolueiden vaalikamppailu on jo päättynyt
todisti kouraantuntuvalla tavalla kuinka levoton taantumusliit-toutuma
oli menetyksiensä vuoksi. Pompidoun puhe hetkellä, jol­l
o in siihen ei enää voida julkisesti vastata, on v a l i t s i j a in "pai­nostamista"
totesi Fajon.
.Tällainen vyön alle vasemmistoa vastaan tähdätty isku on
sitäkin vakavampi kun muistetaan sen tapahtuneen maassa, missä
- lehdistö, radio j a televisio on 90-prosenttisesti oikeiston hallinnassa
Tämä presidentin veto ei ollut kuitenkaan: ainoa painöstusta-
, paus. "Pelkään, sanon avoimesti, että pelkään U D A : n menettävän
enemmistönsä. Se olisi suurempi vaara", sanoi perjantaina tele­visiossa
Servan-Schreiber, reformistien johtaja, joka aikaisemmin
sanoi vastustavansa oikeistoa j a kannattavansa muutosta. Kommu­nistien
tulo hallitukseen merkitsisi-saartoa, kriisiä j a onnetto­muutta
maalle, hän väitti. Gaullistien äänenkannattaja Le Nation
turvautui myös peloitteluun. Sen etusivu muistutti vaalisunnun-
. taita edeltäneenä torstaina niitä varoitustauluja, joita on tapana
.kiinnittää korkea jännityspylväisiin, kommentoi eräs suomalainen
j kirjeenvaihtaja. Vasemmiston voitto merkitsisi suurin piirtein k a i -
' ken elämän loppua, väitti L e Nation.
P l ole, epäilystäkään siitä; etteikö Ranskan vaaleissa asennuttu
;^ v a l i t s i j a in toimesta vaaliasioissa kokonaan toiseen arvojärjestyk­seen
kuin aiemmin sosialisti- j a kommunistipuolueen ja niiden
: Uittolaisryhmien keskeinen sopimus oli, että toiseen vaalikierrok-
• seen tulee yhteiseksi ehdokkaaksi sen puolueen tairyhmän edus­taja,
joka ensimmäisessä vaalikierroksessa sai eniten ääniä. Ne
; olivat todella yhteisvoimin järjestetyt vaalit. Valitsijain kohdalta
asia oli niin, että äänestivätpä he minkä tahansa työväenpuolueen
I ehdokasta, he äänestivät muutosten j a uudistusten puolesta vanhaa
, pitalistista järjestelmää vastaan. Tässä mielessä oikeisto kärsi
, vielä saamastaan vaalivoitosta suuren aatteellisen tappion. Työ­väenluokan
ideologia tuli vaalitaistelun tuoksinassa hallitsevaksi
ideologiaksi työväenluokan riveissä. Tilanne ei tule ilmeisestikään
koskaan palaamaan ennalleen.
VASEMMISTON VQIITO OLI
ENNEN TIEDOITgtTUA
Enimmän (11 milJ) ääniä s a ^ u i vasem^nisto sai 176 pal^ksiii;
vähemmän (9 milj.) ääniä saailut hallit iayhmä sai 2G1 paikkaa
Viikko sitten sunnuntaina pi­dettyjen
kansalliskokouksen vaa-leja
selostavassa Pariisin tiedon­annossa
KU:n kirjeenvaihtaja
Kerttu Kauniskangas kertoi maa
nantaina Le Monde-lehden kir­joittaneen
vaaleista: "Vasem­misto
sai enemmän ääniä kuin
URP."^
^Äänimäärät olivat seuraavat:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
:
Maiju Mäenpää, Worthington, Ont.,
iäytlää perj. maalisk. 23 pna 80 v.
John Lievonen, Sudbiiry, Ont.,
täyttää sunnuntaina, maaliskuun 25
pnä 80 vuotta. ..
Erick Kruut, Hearst; Ont., täyt-ää
sunnuntaina maaliskuun 25 päi­vänä
74 vuotta.
Hulda Grolm, Vancouver, B.C.
täyttää perjantaina maaliskuun 30
päivänä 81 vuotta.
Eva Laitinen, Downsview, Ont.,
'äytiää perjantaina maaliskuun 30
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
Äänimäärät olivat seuraavat
Vasemmistolla yli 11 miljoonaa,
UPR.IIa hiukan yli 9 miljoonaa.
Yli kaksi miljoonaa enemmän,
ääniä saanut ryhmä kansallis­kokouksessa
sai 176 ja pienem­män
äänimäärän saanut • (gaul-,
listien) i ryhmä 261. Paikkojen
•jakautuminen on räikeä osoitus
nkyisen vaalilain epädemokraat­tisuudesta.
Y^htynyt vassnimisto varmistaa
nousunsa. Ilefonnist.t auttolyeiL oi-kcistolilttcutTlTnaa
saamaan enem­mistön."
Näin otsikoi l'Humanite
maanantdina vaalitulcsselostuksen-
ALUSTAVA VAALITULOS
Kun Ranskan 490-jäsenisen kan-salliskökoiiksen
paikoista oli 483
ratkennut, olivat gauilistiit liitto­laisineen
saaneet 271 eli 25 enem­män
kuin ehdoton enemmistö. Kom
munistieii edustus oli noussut 34:
tä 73:eEn,' sosialistien 43:3ta 89;
ään ja vasemmistoradiikaalien 10:
stä l l : e e n.
HallituspuoAieiden tappio oli
tässä vaiheessa 113 paikkaa. Gaul­listipuolue,
oli saanuit 181 paikkaa
(—101). Riippumattomat tasaval-.
to, reformaattorit jäiväit 28 paik­kaan,
Uusi kansalliskokous on melkoi­sesti
toisen näköihen kuin edellinen
Vasemmisto voitti 92 paikkaa. L i ­säksi
oikeisto menetti 16 paikkaa
keskustalle.
Ruumiillisen ja henkisen työn­tekijät
kaupungeissa -ja maaseu­dulla
saivat aikaan tämän tulok­sen,,
sanoi kom.johitaja Marchais.
Heidän taistelunsa tulee jatku­maan
uusissa olosuhteissa. Taan­tumus
on heikentynyt, mutta kom­munistinen
puolue tulee lisäänty­nein
voimin kamppailemaan demo­kratian
j a paremman tulevaisuu­den
puolesta.
Mitterrand (sos. j o h t . s a n o i ole­vansa
levoton maan tulevaisuudes­ta,
' koska maata johtamassa on
kansan vähemmistöön nojaava liit­toutuma
j a yhteiskunnalliset, j a ta­loudelliset
vaikeudet ovat ^unnat-tomat.
Oppositio on nyt.'kuitenkin
entistä lujempi j a tulee taistele­maan
ohjelmansa puolesta.
Ammatillinen. keskusjärjestö
CGT sanoo lausunnossaan," että va­semmiston
yhteisen ohjelman taak­se
. ryhmittyneiden voipriej^', yhte­näisyys
on lujittunut, 'CÖT tulee
Mitä mu^it wnpyat
' TILASTOT IHMISU TAkkfilMPlX
PoHtiikaii tuul^sua on Cimadan^hvl^yoimaminliJtel^löii alaisilleen
virastoille lähettämissä (ihjcissa, joiden'peiustcclla työpaikan saan-nissa
j a ammattikoulutuksessa annetaan ctutlla työttömyysvakuu-,
tusta nauttiville. Toiset työtttimät — ihmiset jotka eivät ole olleet
riittävän pitkää aikaa työssä lyiittömyysvakuutukselle päästäkseen,
ne jotka ovat jo käyttäneet tyiittömyysyakuutusctuisuutensa, tai ne
jotka ovat olleet sairauden vuoksi pois työstä - - j o u t u v a t (työpai-kan
saannissa) huonompaian asemaan.
Tämä siirto on ilmeinen. Hallitus on joutunut kpvin kiusalli-scen
asemaan korkean työtlömyyden takia . . , y k s i keino saada
tilanne näyttämiiän paremmalta on se, että yritetään keskitetyn toi-minnan
avulla sjiada mahdollisimman paljon ihmisiä pois työttö-myysvakuutusluetteloista.
•\
Näin luli äkillinen puuska "petkuttajien" kiinnisaamiseksi —
sellaisissa tapauksissa kun työttiimyysvakuutusta nauttivat eivät
oletetusti ole hakeneet kyllin voimaperäisesti työpaikkaa, ja lisäksi
ohje. että t_yöpaikkoja on annettava ensiksi työttömyysvakuutusta
nauttiville. Muista ei kannata vjilittäii.
Mikjiän ci v o i olla tämän selvempjiä siitä, missä todellinen on­gelma
lepää. Hallitus pitää vieläkin tyiittömyyttä kiusallisena tilas­tona,
eikä ratkaisua odotfavana inhimillisenä ongelmana.
— Toronto Daily Star, maalisk. 14 p. 1973;-
tHimMtiimitiiuuiiiiHiiiitiiiMUiuniiiiimiiiiiitiitniiti
"TRICKY DICKIN"
VAALIRAHASTOSTA
Kysyen otsikossaan "kuka sai j s i ! - . V ) . Ja lahjoitus Seafare In-taiaisEt
54 (--8), keskusta 21 osallistumaan taisteluijn, . j o n k a
(-^13) j a muut hallitusta tuke­vat
ryhmät 15., Kolmas vaaliliit-päämääränä
on lopetit^ ^ujirpää;-
oman valta. On syytä pelätä, että
suurpääoman painostus "lähitule-i
vaisuudessa lisääntyy kapitalisti­sen
maailman talous- ja'va!ulitta-mitä
ja miksi?" Toronton Globe
and Mailin perjantaisessa toimitus-kirjoituksessa
käsiteltiin "Tricky
Dickin" .yaalikomitean asiota seu­raavasti
:
— Presidentti Richard Nixonin
sanotaan Ikäyttäneen yli $50 mil­joonaa
tullakseen uudelleen vali-ternational
Un'oIta tuli sen jälksen
kun oikeusministeriö peruutti syy-
'töstoimenpitcct öitä unionia vas­taan.
•Hallitukeen tilintarkastajalaitos
sanoi tällä viikolla Nixonin uudel­leen
valinnan hyväksi toimineen
komitean rikkoneen lakia jättäes-tuksi
viime marraskuussa. Mutta | sä ilmoittamatta $200,000 lahjoi-arviot
ovat vaihtelevia. Huolimat- i tuksen eräältä finanssimicheltä, jo­t
a Yhdysvaltain lakikirjoista, kos­ka
sinä ailiana öli Securities E x -
kien .vaalirahojen tiedotusta, siellä! change Gomis^ionin tutkimuksen
on ollut salaisia lahjoituksia ~ i kohtsicna: ja on nyt vastatusten
joitakin erikois- tai 'tricky' tarkoi-' $224 miljoonan suuruisen :Bumma:i
tukscssa. I petossyytcksen kans3a. Mielenkiin-kriisin
takia. CGT tulee ^sit^a-^ gj^jj» ggjn^prkiksi' lähes $1 • toista on. että Nixonin veli maini-
I mään hallitukselle j a työViantajil-j
l l e neuvotteluja työntcikijäin pakot-
I! tavimpien yleisten vaatimusten
tyydyttämisestä. Tässä .-se toivoo
ammatillisten järjestöjen toimivan
yhtenäisinä.
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ei. tarvitse välttä­mättä
edustaa leh temme omak­sumaa
kantaa käsiteltävänä
olevasta asiasta. Kirjeen lähete
täjät voivat käyttää harkin­tansa
mukaan joko omaa ni­meään
tai nimimerkkiään. Ni^
mettömiä kirjeitä ei julkaista^
REPLIIKKJ
KÄNSÄKOURALLE
E n olisi uskonut Känsäkouran
lankeavan noihin kuluneisiin: pa-tenttiväittämiin,
jolta hän kysy­myksiini
tarjosi (Vapaus 14. 3.).
Ensinnäkin kun U S A : n menoa
Vietnamiin arvioidaan ei tule unoh­taa
niitä tietoja, jotka kertoivat
joulukuussa 1960 • kommunistisen
terrorin lisääntyneen Etelä-Vietna­missa,
jonka väestöstä valtaenem-mistö
on. ei-kommunisteja. K un
Etelä-Vietnam pyysi USA :lta
apua terrorin lakkauttamiseen, tun
tuu loogiselta, että isoveli auttaa
pulassa olevaa pikikuveljeään. E n
suinkaan halua väittää tämän
näkökannan olevan yhtään .sen to­denmukaisempi
kuin Känsäkouran
kanta on, mutta haluan vain osoit­taa
että ei sodan filosofia ole he-tikään
niin yksinkertainen kuin
usein äkkipäätä näyttää. U S A :n
meno Vietnamiin on ainakin osit
tain vertailuikelpoinen Neuvostolii­ton
menolle Unkariin tai Tshekko­slovakiaan.
Myös noita voidaan
katsoa kovin monilta näkökulmil­ta,
kuten Känsäkoura varpiasti
tietää. E i ole yksiselitteistä, ko-
.rostan.
Toiseksi haluan ilmaista kantani,
että näen lähes samanarvoisena
aseiden toimittamisen (kuten N L
teki Pohjois-Vietnamille ja Etelä-
Vietnamin kommunistisisseille) ja
muun sotilaallisen avun. (kuiten
U S A : n michet EJelä-Vietnamissa).
Tappamista varten ovat molem-
.nat. '
Kolmanneksi haluan muistuttaa,
että Känsäkouran puhe Vietnamin
kansasta on hyvin hämäävä, sillä
Jatkuu sivulla 5.
Intialta varoitus
Yhdysvalloille
Delhi — Intian ulkoministeri Swa-ran
Singh sanoi keskiviikkona, etta
tilanteen normaalistaminen ja pysy­vän
rauhan aikaansaanti Intian nie­mimaalla
vaarantuvat, jos Yhdysval­lat
ryhtyy uudelleen toimittamaan
aseita Pakistanille.
Asetoimitusten uudeliecn aloitta­minen
merkitsisi myös vakavaa uh­kaa
Intian turvallisuudelle, sanoi
Singh parlamentin alahuoneelle. Hän
kommentoi Yhdysvaltojen apulaisuU
koniinistferin Joseph Siscon tiistaina
antamaa lausuntoa, että Yhdysvallat
haluaisi löytää keinon "täyttää pit­käaikaiset
sitoutumuksensa asetoimi­tuksista
Pakistanille".
miljoonan rahasto mikä tuli päi- taan oikeuskuulustelussa miehenä
vänvaloon kun Valkoisen talon en- joka vei osaa kaikissa käteislahjoi-tisiä
avustajia joutui Demokraatti­sen
puolueen kansallisessa pääma­jassa
kiinni ja tuomituksi salakuun
telusta j a varkaudesta. Tämä oli
ns. Watergate-tapaus, millä oli y h .
teyksiä Valkoisen talon kaikkein
korkeimpiin portaisiin. Sitten hel­mikuussa
paljastui lähes $1.5 mil-tuksissa.
Ja 3ilIoin. oikeusministe­rinä
ollut Jchn Mitchell. — j o ka
oli aikaisemmin tehnyt Geneveen
onnistuneen puhelinsoiton saadak­seen
finanssimichen vapautetuksi
takausta, vastaan .iveitsilä-sestä
vankilasta — oli suuren lahjoituk-"
sen aikana järjestämässä hallituk-joonan,
mistä Nixonin vaalikomi- ] sen kohtaamista lahjoittajalle,
tea ei ollut tiedoittanut, viime het- j Monta muuta kyseenalaista vaa-ken
lahjoitukset Lockheed Air- 'lirahoitustapausta voitaisiin maini-eraftyihtiöltä,;
k^dfilU.JnaitAt^
hastolta, Seafarcrs uniolta ja
•nuilta..
Tämä helmikuun raportti oli.va­laiseva
satunnaisesti luonnolli­sesti.
Lockheedin lahjoitus tuli sen
jälkeen kun yhtiö oli saanut halli­tuksen
takaaman lainan, mikä pe­lasti
sen mahdollisellta vararikolta.
Maitorahastot lahjoittivat $400,
000 sen jälkeen kun Nixonin halli­tus
lisäsi maidon hinnan tu!kiraho-j
a (maidon hinnan korottamisek-ta.
Amerikkalaisille jää kolme ky­symystä,
joihin ei ole saatu tyy­dyttävää
vastausta. Kuka sai ne
rahat? M ksi ne annettiin? Miten
ne käytetitiin? Kaikista kielloista
huolimatta, liittyen siihen hämää­vä
spekulointi tutkimuksen' vältte­ly,
tästä vaalimenetelmästä haisee
edelleen poliittinen kauppa.
Canadalaisten ei pitäisi omaksua
muita pyhempi -asennetta^ Vaali­kampanjat
eivät täälläkään ole l u -
Jatkuu sivulla 3.
PÄIVÄN'" P A K I NA
NIXONIN KUOLEMANTUOMIO-OHJELMA
Huolimatta siitä mitä mr A n
dras sanoo, tällaisen tutkimuksen
j a haastattelun tarkoitus e i ole
mikään muu. k u in työttömien pai­nostus.
Toisaalta mr Andras myönsi
työvoimavirastoille lähetetyn uu­sia
salaisia ohjeita; joideii mu-
Peloittelun j a epädemokraattisen vaalijärjestelmän perusteella - ^^^^ on työpaikkoja annettava
. oikeistorintama sai säilytetyksi valta^asemansa. Mutta Toronton
- aamulehti oli epäilemättä oikeassa sanoessaan viime keskiviikkoi­sessa
toimituskirjoituksessaan,; että "jos Pompidou saa sulatetuksi
V vaalikampanjan o p e t u ^ e t se tulisi hyödyttämään Ranskaa . . ."
i
Iti
"Vippäkeinot eivät siinä auta
;| Viime viikolla Ottawa]3ta saadut tiedot viittaavat siihen, että
^ tjrövoima- ja siirtolaisministeri, Robert Andrasia kiinnostaa enem­pi,'
mfiÄ' se, miten hänen alaisensa viranomaiset voivat estää työttö-
; m joutuneet henkilöt saamasta työttömyysvakuutusta, ^en
^p^isijä^ ; että yritettäisiin 1^
f;]^eB(jpyrkivän ohjelman perusteella. ,
*f't-'J?.'" '^^yttää mojovalta'^ ja;se kutkuttaa varmaan äärioikeiston
^l^j^^jAsilolemusta — kun i ^ ^ Andras voi oikein tilastollisesti ala-
''<^||Di|i^h istunnossa todi6tw,VettS; flupritetun tutkimuskampanjan
^"^^fel^^ Anojasta voitu vauduttava joko työttömyysva-f^
tK pei4lti 65 prosentti , Ituutuksen tai sosiaalihuollon a ao-
^'i.'.ikju^ paljon-yiäia^^^ saada,tietää, mitä näille miseen. Niin ollaan takaisin alku-hvtyöttömiile'
on', tapt^^ ^uinka moni on, saanuj; am- perälsessä lähtökohdassa.
jk^ ,^ja 7kylorjäft4J'A^laAi*tt 'työpalkan ? Ja kiiipka moni on ; M r - Andrasln ^vippakeihotCpn
^ U l e palJ«dUe<WiC«^^ he eivät; ole .<|h^{ä 0Bau|w ehdottomasti tuomittavafnytn
j a aramattikoulutusmahdollisuukT
sia varattava ensiksi työttömyys­vakuutusta
nauttiville, toiseksi
sosiaalihuollon alaisuudessa ole­ville
j a vasta kolmanneksi muille
työttömille.
Tällainen taika- eli vippakeino
voi hetkellisesti vähentää muuta­malla
sadalla työttömyysvakuu­tusta"
nauttivien määrää, • mutta
kun ilman työnvälitystoimistoa
töitä tavallisesti etsivät vanhem­mat
työläiset j a vasta työmarkki­noille
tulevat nuoret huomaavat,
että he eivät saakaan odotustensa
mukaan työtä, n i in heidän on tur-
Torstaisista uutistiedoista
saimme lukea,;että U S A : n pre-'
sidentti Richard Nixon, joka
voidaan historian lehdillä hyvin­k
i n muistaa "hullun pommitta­j
a n " liikanimeljä, on esittänyt
kongressille "piirustuksensa"
siitä, miten kuolemantuomiot
otetaan kansallisesti uudelleen
käytäntöön j a miten huumaus­aineiden
myyjille tulisi elinkau­tiset
vankilatuomiot ilman mi­tään
mahdollisuutta päästä eh­donalaiseen
vapauteen.
; Arvostellen tuomarien hellä­sydämistä
"pchmeäpäisj^tä",
kuten hän asian esitti, m r N i x on
j u l i s t i , että. "armottomuus" , on
ainoa keipp, taistelussa rikolli­suutta
vastaan.
i Mitä rajan eteläpuolella "teh-.
dään tai tekemättä jätetään, se
on tietysti naapurimaan kansan
asia. Mutta kun samanlaisista
pulmista j a niiden käsittelystä
on paras1;aik£|a käynnissä jul­kinen
keskustelu Canadassakin,
niin eräät reunahuomautukset
ovat luultavasti ajankohtaisia.
Sijurinta'huolestuneisuutta on
Yhdysvalldrssa aiheuttanut kuo­lemantuomioiden
Jiohdalta mr:
Nixonin esitys, että kuoleman-'
tuomiot ötettaisilri käytäntöön;
sotatilaa koskevissa ; asioissa,',
muuta teloittaa tekaisemalla
maanpetos-, sabotaasi j a muita
sellaisia syytöksiä.
Kuvaavana esimerkkinä tästä
on suurta kohua aiheuttanut
Pentagonin "salaisten paperien"
julkaiseminen ja sen ..johdosta
nostetut syytökset Daniel EIls-bergia
j a Anthony Russoa vas­taan.
Palautettakoon •.mieleen,
.T.että arvovaltaiset todistaj-.U ovat
n y t ' • toinen toisensa jälkeen
. osoittaneet lausunnoillaani- ettei
näiden asiakirjojen julkaisemi­sen
avulla todellisuudessa pal­jastettu
mitään sellaista, josta
ei olisi aikaisemmin - saatu tie­toja,'
eikä ainakaan mitään sel­laista
mikä olisi jotenkin vahin­goittanut
Yhdysvaltoja.
Entäs sitten se "kovanaamai-suus"
huumausaineiden kaupus­telijoita
vastaan?
Tässä yhteydessä tulee esiin
se paljon mainostettu "uusi mo-
; r a a l i " jonka mukaan kuka t a ­hansa
v o i tehdä mitä haluaa nyt
kun käytettävissä on se " p i l l e r i " ,
sekä penisilliini j a muut 'vapau-
. tusvälineet" j a -mahdollisuudet.
Meille on kerrottu mm. pttä " p i l -
lerinV saannin ja;(myö3."uuden
moraalin") perusteella naisten
ei tarvitse pelätä raskaaksi tuioa"
j a se puolestaan lo^iettaa pros­tituution
jne. P i l l e r in piti Idpcti
Sen vuoksi ei nykyään enää
mainosteta yhtä rajattomasti
"uuden moraalin" etuisuuksia­kaan.
Mutta vähemmän puhutaan
siitä, mitä nykyaikainen prosti-tutio
j a huumausainekauppa to­dellisuudessa
on. On unhoitettu
esimerkiksi "Paksun Kirjan"
naulan kantaan osuva toteamus
että R A H A ON K A I K E N P A ­H
U U D E N A L K U.
Naisia on kautta aikojen syy­tetty
prostitutiosta. vaikka ylei­sesti
on tiedetty, että sen takana
on raha-ahneet miehet, jotka
ovat käyttäneet prostituutteja
kuten muitakin paheita keinona
rikkauksien hankkimisen hyväk­si.
Nykyään tämä tilanne on edel­leen
pahentunut.
— Kansainvälinen huumaus-
Itin sulattaa, esim. Neuvostolii­tossa
ei ole .sen paremmin var­sinaista
prostituutio- kuin huu­me-
ongelmaakaan, johtuen se
siitä, kun siellä ci ole voiltoi-luun.
perustuvaa yhteiskunta­muotoa.
Missään sosialistisessa maas-
ST ei painosteta joukkomitassa
"pillerien" myyntiä siksi, kun
niitä on tarvittaessa saatavana
miltei ilmaiseksi. Siellä el ole
laittomia eikä muita kallishin-taisia
abortlipaikkoja — abortit
on saatavissa, vaikka niitä kc-hpitetaan
välttämään. ' ' '
Otettakoon voittojen hankinta
mahdollisuus pois huumausai­neista
j a niiden uhrien (prosti-tuuttien)
hyväksikäytöstä, sil­loin
tulee ongelman perusta rat­kaistuksi.
Mutta juuri tätä mustaan kes-
Jciaikaau: tähtäävillä "armotto­m
i l l a " rangaistuksilla halutaan
kiertää j a välttää edelläsanotUn
tunnustamista. Tosiasiassa kun
ainekauppa on vallannut •pi'östi- P'"esidentti Nixon puhui radioit-tuutio
liikkeen paikan alamaa^ ' ^^-^^^^Uä päivää ennen kuoleman
ilman pomoilta, toteaa asiasta ^^^^^^Joehdotuksensa esittämistä.
maanpetos*; ;^abotaaSl( vdcollu-^ . ^..^ „ j „ „
ja muiden? sellaisten .syytösten. taman' myös abortit, mutta lal-yhteydessä."
• ' /' , ton 'abortti-business kukoistaa'
Kiiinka häWoa plislkäaH^^^ol- ; kuin prostltnutjokln.
lut Yhdysvaltain Inip^^lallBmille ',Nämä ongelmat" ovat kasvaneet
Be, jos kaikki Vietnaifpin,abtaa' eivätkä pienentyneet. .
puhuessaan Northern Nelgbours
julkaisu maalisltuun numeros­saan.
Miljoonat tytöt j a naiset, huu-mausalneorjat,
turvautuvat
prostitutioon, voidakseön ostaa
heroiinia.
- - - J a suuri määrä näistä
nalkista' tulee huumausaineiden
kaupustelijoiksi. -
Tällainen laajakantoinen " l i i ­ketoiminta"
el olisi koskaan
päässyt:alkuunkaan, ellei siltä
tulisi suuria voittoja alamaail-
, man suurille pomoille.
hän arvosteli tuomarien^ "peh-meäpäisyyttä"
ja sitä edistyk­sellistä
katsantokantaa, että va­litsevat
olosuhteet (eikä rikolli­nen
luonne) kehittää monenlais­ta
rikollisuutta.
Kuten sanottu, Yhdysvaltain
kansain asia on päättää mitä ra­jan
eteläpuolella tässä yhtey­dessä
tehdään tai tekemättä jä­tetään.
Mutta meille cartadalal-aille
el mr Nixonin esltykfllBt;ä
^ole muuta hyötyä kuin tniiden-antama
varoitias, että sitä, tietä
kulkien mennään ojasta 'allik­koon.
Varokaamme sellaisia
»iw,va8ieuKsi^^tuw^a™^onim Ja.myö;» tulevien vaalien yhtey- se, j os kalkki Viqtnaij^in,aotaa; ««vanu* pienentyneet. Toisaalta - ja tätä "juma- rohtoiaknin w, a • •
•:\\-