Vapaus, January 25, 1962

              S: vii 2 Torstaina, tammik. 25 p. — TKursday, Jan, 25, 1962
VAPAUS
LIBEKTT) — inaependent Labor
OrgaD'Of PinDlsb\ Canadians Es*
«blished Nov: 6, 1917. Authorized
k<t second class mail by the Post
,'«lce Department, 9Ctawa; Pub-
.shed thrice weekly: Tuesdaysi
rhursdays and Saturdays by Vdtpaus
Publishing Company Ltd., atlOU-loa
eani St W.. Sudbury. Ont., Canada:
relephonea: Bus. Office 08. 4-4264;
-Idiiorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario/
. \d venisuig rates upon applicatioii.
Translatlon free of charge.
TILAOSHINNAT: .
Canadassai l vk. 8.00 6 Wt.-«6
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk/9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 fkiM 6 kk. 6M
1
Valitsijamiehistä eduskuntayaaleihin
^uomen presidentin valitsijamiesvaalit ja nopeasti lähes­tyvät
eduskuntavaalit ovat ymimärrettävästi aiheuttaneet
melkoista mielenkiintoa ja mielipiteiden vaihtoa täkäläisten
kansalaistemme keskuudessa.
Valitsijamiesvaaleista voidaan hyvällä syyllä sanoa, että
Suomen kansa äänesti Neuvostoliiton ja Suomen ystävyyden-puolesta
ja että ulkopoliittisen suunnan muuttamisen pyrki­vät
kaikki Honka-puolueet kärsivät todella__kirvelevän tap-
• pionV".
Samalla kertaa on syytä pamia merkille, että koko ns.
"vapaan maailman" valtalehdistö sai myös tuntuvan iskiin
sormilleen Suomen kansalta. ,
Kuten muistettanee, esimerkiksi canadalaiset ja yhdys­valtalaiset
valtalehdet levittivät vaalien edellä sellaista käsi­tyskantaa,
että Suomen presidentin valitsijamiesvaaleilla ei
\.ole oikeastaan mitään merkitystä, sillä Moskova on päättänyt,
kenestä tulee Suomen presidentti. Tällaista parjausta levitti­vät,
ikävä sanoa, myös vissit suomenkielisetkin lehdet tällä
mantereella.
Mutta miten kävi? •
'• Suomen kansa ei hyväksynyt alkuunkaan tällaista sanan­selitystä!
Jos Suomen kansa olisi omaksunut sellaisen käsi­tyksen,
että valitsijamiesvaaleilla ei ole mitään merkitystä,
vaaleihin olisi ollut äärettömän pieni mielenkiinto j a äänes­täjäin
lukumääräkin olisi jäänyt kovin pieneksi. Mutta toi­s
i n tapahtui! Suomen kansa osallistui ennätysmäärässä presi­d
e n t i n valitsijamiesvaaleihin, siten osoittaen, että kansan mie­lestä
oli vaaleilla erittäin tärkeä merkitys. K u n edellisissä
valitsijamiesvaaleissa kävi vaaliuurnalla noin 1.9 miljoonaa
suomalaista, niin nyt osallistui vaaleihin noin -2.1 miljoonaa
suomalaista!
Siinä on pätevä vastaus Suomen kansalta niille, jotka
propagandasyistä puhuivat j o u t a v M siitä, ettei valitsijamies­vaaleilla
ollut muka mitään merkitj-stä.
Ja nyt ne samat piirit sanovat oleyansa kovin "hämmäsr
tyneitä" sekä vaalituloksista että vaaleihin osallistumisesta.
Tosiasia tietenkin on, että Suomeri\kansa halusi näissä
vaaleissa varmistua siitä, että mihinkään ulkopoliittisiin seik­kailuihin
ei lähdetä. Vain tämä selittää sen^miksi ns. Paasi­kiven
linjaa näkyvämmin edustanut istuva presidentti. Urho
Kekkonen sai niin suuren kannatuksen näissä vaaleissa. Vain
tämä selittää sen, miksi kansandemokraattien kannatus kas­voi
niin paljon edellisiin vaaleihin verraten. Vain se selittää
sen, miksi Honka-seikkailuun osallistuneiden puolueiden, eri­koisesti
sosialidemokraattisen puolueen kannatus väheni niin
romahdusmaisesti, että sen valitsijamiesten luku väheni 72:-
sta 36:een samalla kun kansandemokraattien valitsijamieslu-ku
lisääntyi 56:sta 63:een! .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Elias Kaartinen, Sudbury, O n t ,
täyttää perjantaina, tammikuun 26
pnä 70 vuotta.
Mrs. I d i Muhonen, Sault Ste.
Marie, Ont;,: täyttää maanantaina,
tammikuvn 29 pnä 60 vuotta. ,
! Yhdymme"^ sukulaisten j a tutta:
vain onnentoivotuksiin.
A P U A - U R H E I L I J O I L LE
. Montreal' — ;Möntrealln kaupan
^invaltuiisto' ilmoitti - vllnne Viikolla)
öttä se antaa $20^1 :apua;k^
montr^iattiseilf^-, 'u{:l)eUl|a)le^ joka
osaUistifV- i^^annian kansojenyb-teisön.
k^^i)J^j^i, perthissa,. Aiisträ-liassa,
ensi: ^UyjiSi:/ v ;
YLEISÖN
KIRJE
Ohsi tietenkin liian mekaanista jr4 kokonaan virheellistäkin
olettaa, että presidentin valitsijamiesvaaleissa oli kysymys
yksinomaan ulkopolitiikasta j a tulevissa eduskuntavaaleifoa
yksinomaan sisäpoliittisista kysymyksistä. Tosiasia tietenkin
on, että Suomen presidentti on avainasemassa ulkopoliitti­sista
kysymyksistä päätettäessä, mutta hallituksella on niissä
asioissa myös tärkeä osuus. Toisaalta presidentin panos sisä­poliittisissakin
asioissa-on melkoinen. Tämä selittää sen, mik­si
työväenliike nimittää omat presidenttiehdokkaansa j a pyr­kii
lopullisesti siihen, että sopiva työväen edustaja tulee va­lituksi
myös tasavallan presidentiksi.;
Toisaalta on eduskuntavaaleilla myös osalta ukopoliitti-nen
vaikutus sillä hallituksella, jonka kokoomus riippuu edus­kunnan
voimasuhteista, on vissi vaikutusvalta myös ulkopo­liittisten
kysymysten käsittelyssä. Näinmuodoin tulevissa
eduskuntavaaleissa on Suomessa sanan varsinaisessa mielessä
kysymys sekä ulkopoliittisesta että sisäpoliittisesta suunnasta.
Tosiasiassa kysymys on siitä, että voiko Suomen kansan
enemmistö, työläiset, talonpojat ja edistynein osa sivistyneis­töstä,
valita uudelleen työväen enemmistöstä koostuvan edus­kunnan,
joka sai melko huomattavia tuloksia juuri hajoitetun
eduskunnan toimikaudella, vai pystyykö porvaristo nyt saa­maan
enemmistön?
Suomen porvariston perustavoitlecna-n^issä vaaleissa on
porvarienenemmistöinen eduskunta. Juuri tämän tavoitteen
takia — eikä suinkaan mistään ulkopuolisista syistä hajosi
Honka-rintamakin. Heti kun eduskunta hajoitettiin ja tiedoi-
: tcttiin, että eduskuntavaalit pidetään kuukauden kuluttua
presidentin valitsijamiesvaalien jälkeen, rupesi: Honka-rinta­ma
liitoksistaan hajoamaan siksi kun se olisi muodostunut
porvarien esteeksi ja kompastuskiveksi eduskuntavaaleiessa.
Selvää luonnollisesti on, että maalaisliitto ei tule saa­rnaan
eduskuntavaaleissa niin valtavaa kannatusta, minkä
Kekkonen sai valitsijamiesvaaleissa. Presidentti Kekkosen
ulkopolitiikka on saanut Suomen kansan .enemmistön hyväk­symisen
ja kannatuksen. Tämän vuoksi voidaan hyvällä syyl­lä
Fanoaf=että Kekkosen saamat äänet eivät menneet maalais­liitolle,
vaan nimenomaan presidentti Kekkoselle^
Toisaalta on ilmeistä, että Suomen kansa ei voi olla
läheskään tyyytväinen maalaisliiton sisäpoliittisiin kannan­ottoihin
ja asennoitumisiin, sillä porvarillisena puolueena se
on, jarruttanut sosiaalista edistystä niin pientalonpoikien kuin
palkkatyöläistenkin turmioksi. Tältä pohjalta voidaan siis
.odottaa, että maalaisliitto olisi kovin kiitollinen, jos se voisi
nyt säilyttää edellisissä eduskuntavaaleissa saavuttamansa
voimasuhteet.
Mutta vaikka maalaisliitto ei ilmeisestikään ole yhtä voit­tamaton
eduskuntavaaleissa, mitä oli sen ehdokas valitsija­miesvaaleissa,
niin tämä ei tarkoita sitä, että työväenvoittoi-nen
eduskunta on ilman muuta varma. Selvää on, että kan­sandemokraatit
ovat lujissa asemissa eduskuntavaalien lä­hestyessä.
Olisi suorastaan ihme, elleivät kansandemokraatit
saisi lisää kannatusta ja voimaa helmikuun alussa suoritetta-visfea-
iediaskuntavaaleissa.
Mutta mitä tapahtuu sosdem. puolueelle, jonka kannat­tajat
joko äänestivät Kekkosta ja kansandemokraatteja, tai
jäivät epätoivoissaan ja puoluejohtonsa vouhotteluun kylläs­tyneitä
"kotipuolueen" kannattajiksi? Tulevatko he nyt ää-
KYLLÄ S A I K K O S E N MOSKA
F A R M A R E I S T A SAI YSTÄVIEN
P A K I N A S PÄÄPAIKAN
Nö n i in ystäviään sitä mullit nuo-loo,
mihinkä on mahtanut farma-rinna
joutua jolla kans on hyvä
halu farmarien haukkumises. S aa
nähdä kuinka kauvan farmarit pis­telee
kuoritut j a vois liotetu.t peru
nat joksenkin ilmaiseksi toimittaja
samaten kun muidenkin syöttilai-deh
suihin, tätä toiVoo syöttiläät yh­teisesti
jotta sitä riittää.
Teidän pitäis tulla Port Arthuriin
suuriin farmarien kokouksiin kuu­lemaan
mitä farmarit itse asiois­taan
tuumii mutta ei te sitten oli-sikkaan
mitä te olette jos te haluai-sia
tietää joitain tosiasioita, mi:tta
te haluatte elätellä itseänne valos­ten
ja kurjain mielikuvitusten va­ras.
Niistä te saitte tekosyyn panna
Foft Arthurin Osuus meijerin ko­kous
raportin paperikoriin jota te­koa
e i ole yksikään ihminen hyväk­synyt
ja olen sen kymmenillen
äyttänyt, e i edes se kurja puolue
kuri ele saanut ketään tekoanne
•lyväk-symään mutta nyt ei ole vä­liäkään
onhan niitä parempiakin
'•nie'Mä ia niiden ajatuksia koitettu
kalaisia ne :Sraikko«en^ keski kertai­set
j f a r m i t d n joissa on $9000.00
puhtaat voitot mutta tuskinpa niitä
on moiltakaa liekkiläisilla.
Ja vielaicin joku sana siitä teknii
kasta kun atooihi aseet keksittiin
n i in nifstfi '^uIi'.$eUaiset jotta e l n i i
ta nyt toh4itäkkaan, käyttää kun ne
hävitt9|8 kpkp niaaUinan j a k un
osuusqpjjpriHen saatiin satojen tu­hansien
vet>H0e| fiiin^pn aivan ihme
jos ei ijäyitä fari^^rien osuusmeije-l
i a dk^ hSdfäii^Bä a^ ole ke-
:-änneet mitään sen eteen työläiset
2li kulqttäjat.
Ja kun F*qrt Arthurin osuusmei­jeri
on ykslTCafiadaii. suomalaisten
suurimpia joukko yrityksiä ja kuii
oli kysymys s^n ielämästä; kuole­masta
niin. jifiiei(|8n lehdeilämme
Vapaudella ei qllut yhtää muuta
kokouksen pt^ttuä raportteria kuin
allekirjoittanVt ja sen toimitus kur­jien
mielikuyituksiensa perusteella
pani paperikoriin. Minä olen. sitä
mieltä jqtta sellaiset suomalaiset
sanom^lehtimiehet kun meillä tääl­lä
Canadas on olis saanu olla van-has
maas silppukoria täyttämäs.
Olisi toivottavaa että edustajako­kous
edes vähä katkos liikkeensä
toimitsijain sormia jotta ne oppis
vähän antamaan arvoa niillen joita
heidän pitäs palvella.
— Jacob Huhta, Port Arthur; Ont.
Agimtoja liukiAihnalla;
2ö vuoden kuluttua asutaan
Neuvostoliitosssa ilmaiseksi
(Pyydämme esittää Saikkoselle,
että Vapaudessa ei sallita nykyisen
loimituksen aikana tällaista kielen­käyttöä
kenestäkään yksilöistä.
Kun Huhta on yk.si niistä anihar-voista
henkilöistä, joiden kirjoituk­sia
emme ole todellakaan voineet
aina jiikaistä, j a kun hän: haluaa
kantansa" esittää yhtiökokouksel-
, le, nim on paikallaan julkaista hä-
!»äväista Snlsbergit ]a Smith it y.m, I »en kirjoituksensa aivan koskemat-ioilla
on o l l r t joukkojen kannatus, -^^^^
enempi kun muilla. No mitäs siinäi
kohta kuulutaan . taas pidettävän
edustaja kokous jossa vanhat koke­neet
edustajat siunaa kaikkija jo-kahan
kokouksessa tehdään Liekis­tä
kuukausi julkaisu ja Vapaudesta
kerta viikkoinen sekin heiltä on
viisas a'ativ5 ja haaste ryntäy.s kuo-tat
pidetään yhta suurina. Jos sit­ten
sellainen ihme tapahtus jotta
iäis ioku sata tähteeksi niin siitä­kös
liikkeen hoitaja veisaas kiitosi
ta Port Arthuriin asti.
Kysyn teiltä onko te llä Lokak.
Historia ei tunne toista niin
valtavaa asulnrakennusohjelmaa
kuin minkä Neuvostoliiton kom­munistinen
puolue on uudessa oh­jelmassaan
itselleen ottanut.
Tarkoittaahan se. sitä, että 20 vuo-den
aikana siirtyy nykyään Vielä
asuntopulaa' poteva neuvostokan­sa
aikakauteen, jossa jokainen
perhe, vastanalneet mukaanlu­kien,
asuu ajanmukaisissa asun-i^
oissa, väljästi ja mukavasti.
Ppissa ovat silloin vielä nyt niin
yleiset "kommuunitaloudet" eli
eräänlaiset alivuokralaistaloudet,
jotka ovat kuitenkin siitä erikoi­sia,
ettei niisiä ole enempää paa­kuin
alivuokralaisiakaan. 1980
tunnetaan vain käsite "oma huo­neisto".
J a kaiken lisäksi kaikki
tämä luvataan jokaiselle neuvos-
^kansalaiselle maksutta. Toisin
sanoen: hyvistä asunnoista, nii­den
lämmöstä, valosta, vedestä ja
kaasusta ei kukaan mene enää
maksukassalle lasku toisessa ja
raliat toisessa kädessä.
Tässä nousee' Osein yhdelle ja
loiselle kysyvä epäily: tokkohan
näin tulee olemaan? Tiedetään to­sin,
että nykyäänkin vuokrat Neu­vostoliitossa
ovat maailman halvim­mat,
joten siirtyminen maksutto­maan
asumiseen ei ole niinkään
suuri probleema. Mutta mistä saa­daan
tämä valtava määrä asuntoja?
Onko varoja ja materiaalia?
Kysymykseen vastaaminen tällä
osin on helppoa. Asuntopuliiian
poistamista Neuvo.stoliitossa ei
haittaa pääoma- eikä materiaalipii-la.
NL voisi tehd.T asuntopulasta
E L E M E N T T I R A K E N T A M I N EN
EI RIITÄ . . .
Elementtirakentamisessa — toi­sin
sanoen tehdasvalmisteisten ra­kenteiden;
seinälaattojen; välikat­tojen
ym. käyttöönotossa — Neu­vostoliitto
on johtavassa asemassa
maailmassa. Ja kiitos tämän raken-tamismetodin,
joka on aloittanut
nyt voittokulkunsa Suomessakin,
Neuvostoliitto voi esimerkiksi ensi
vuoden budjettiin varattujen mää­rärahojen
avulla rakentaa 96 m i l ­joonaa
neliömetriä asuinpinta-alaa.
(On muistettava, että NLssa keit­tiöitä,
kylpyhuoneita, eteisiä, por­taikkoja
ym. ei oteta asuntojen pin­ta-
alaa laskettaessa lukuun.) Kiitos
elementtirakentamisen Moskovassa
valmistui e.sim. vain joulukuun 20
päivänä 1961 — s i i s yhtenä ainoana
päivänä — kaikkiaan 2,205 huoneis­toa.'
• ^•——;•: . • ;. •.
Neuvostoliitossa valmistetaan ny­kyään
5-kerroksinen 80-huoneiston
'.akennus keskimäärin neljässä kuu^
kaudessa eli siis 120 päivässä. Täl­löin
itse rakennuspaikalla tarvitaan
tavallisesti 8-miehinen asennusryh­mä
työvuorossa eli jos tehdään^kol-me
työvuoroa, niin 24 miestä riittää
työvoimaksi. Näiden toimenpiteiden
ansiosta NLssa on rakennuskustan-nikset
voitu laskea alhaisemmiksi
kuin muualla.
. . . T A P V I T A A N R A K E N T A -
M : S T . \ H U O N E L S T O I T T A IN
Mutta Neuvostoliiton asettaman
auurtehtävän toteuttamiseksi on
elementtirakentaminen — niin uutr
ta kuin se vieläkin on muulle maa-historiaa
varsin äkkiä jos kysymyk-liimalle — käymässä NLsia vanhan-f
U R I I A T POIS,
ä^SEMMÄN KANSANKIRJEITÄ
Kojka Vapauden lukijat ovat nyt
ilmaisseet mielipiteitään lehtemme i sanotaan-
Ilmestymisestä, min minäkin esi-l
a n inieiipiiccni, jos se OiClaan
liiKkeeosa numioon j a jos aiotaan
pitää kaikki vanhat lukijat, sekä
. . u U v - u Uuhia.
- vLiiäiuuaKin pitäisit katsoa, olisi'
ko mitään mahdollisuutia tehdä
lehden sisällössä muutosta saada
sen voisi ratkaista vain pääomien
ja materiaalin pohjalla. '
Edessä onkin paljon vaikeammin
ratkaistava pilma; puuttuu työvoi­maa:
Puuttuu amnialtitaitcisia muu-
I rarcita, maalareita, kirvesmieliiä,
puuttuu kaikkea rakennusalan
työnteki.äjoukkoa.
:-Toisin sanoen, on ohjelma jossa
aikaiseksi. Ilman vieläkin 'l)erusteel-iisempaa
vallankumousta rakennus­tekniikassa
ei työvoimapolan puris­tamassa
Ncuvo.stoliilossa voida to­teuttaa
tehtäviä.
Uusi melodi on löydetty raken-asutus,
jossa uusien rakennusmene­telmien
kokeilu käytännössä tapah­tuu..
. . ••,
ASUNTO L I U K U H I H N A L LA
Rakennusainetehtaassa on tois­taiseksi
yksi työosasto varattu tätä
uusinta rakennustekniikkaa varten.
Toistasataa metriä pitkässä työsalis-sa
on kaksi jättiläismäistä liukuhih­naa.
Niissä valmistetaan asuntojen
seinämät, lattiat ja välikatot teräs-betonivaluina.
Läpikäytyään puris­tus-
ja kuivatusuunin 12 metriä pit­kät
jä 2,5 m korkeat seinälevyt ovat
valmiita. Toiselta nauhalta valmis-l
u u yhtä pitkiä ja kolme metriä le­veitä
l a t t i a - j a kattolaattoja.
Ovi- ja ikkuna-aukoin varustetut
levyt kootaan hihnojen päässä kote­l
o i k s i , joille kertyy siis pituutta 12
metriä, korkeutta 2,5 metriä ja
leveyttä 3 metriä. Painoa tällaisella
' l a a t i k o l l a " on 18 tonnia. .
Sitten ' l a a t i k o t " malataan sisältä,
lattiat peitetään muovilaatoin, sei­nät
tapetein ja maalein, keittiöt
kaasuliesin, pesupöydin ja astiakaa­pein,
kylpyhuone ammein, wc omi­ne
tykötarpeineen, seinissä oleviin
sähkö- j a vesijohtoputkiin työnne­tään
johdot jne. Sanalla sanoen
' l a a t i k o t " tulevat vain vailla asuk­kaita.
TALO KOLMESSA PÄIVÄSSÄ "
Tietystikään yk.si " l a a t i k k o " ei r i i ­tä
yhdeksi huoneistoksi, vaan huo­neistot
syntyvät näistä ''laatikoista"
laloa rakennettaessa. Kahdesta laa­tikosta
saadaan joko kaksio tai kol­mio"
tai yksiö riippuen siitä mihin
esim. portaikko tulee. Tehtaasta laa­tikot
lähtevät autoilla rakennuspai­kalle,
jossa erikoisnosturi nostaa ne
paikalleen yksi toisensa jälkeen.
Yhden " l a a t i k o n " asentaminen pai­kalleen
vie puoli tuntia. Ja kun 5-
kerroksiseen 60 perheen taloon me­nee
laatikoita 100 kappaletta, vaatii
kitsee uusi tekniikka noin 6-ker-e
taista nopeutumista. Ja "normia-^
l i i n " . t i i l i tiileltä\ tapahtuvaan ra-kentamiseen
verrattuna aikaero bn
parikymmentäkertainen.
Mitä tulee "kotelotalöjen" kestä-;
vyyteen, niin'Silnä^ suhteessa ne"
ovat vähintään' yhtä pitkäikäisiä
kuin "käsintehdytkin" talot.
Kerrottakoon vain, että tällainen
'kotelohuonelsto" kuljetettiin Uöi-"
kovasta Leipzigin messuille erikois-'
kuorma-autolla ja messujen jälkeeh'"
se tuotiin takaisin Moskovaan. Mata­kaa
eri laatuisilla teillä kertyi yh^"
teensä 5,000 km j a kuitenkin huo<-
neisto palasi Moskovaan sellaisessa '
kunnossa, että se voitiin nostaa suo­raan
paikalleen rakenteilla olevaan:
taloon. ' ;
- R A K E N N U S K U S T A N N U K S E T ',
Mitä tulee rakennuskustannuk-'*
siin, niin suomalaiseen tapaan io-<
kaisen neliömetrin mukaanlukien
•kotelotalöjen"rakennushinnaksi ••
-tulee nykyisessä vaiheessa 80—90
rpl neliömetriltä. Tekniikan täydel­listyessä
kustannukset tietysti vielä
alenevat. Kun Suomessa rakennus- '
kustannukset kaupunkitaloissa laS'
ketaan nykyänä esim. Helsingin
kaupungin rakennuttamissa taloissa .
noin 43,000 markaksi neliömetriltä,
on ero melkoinen. • .
En olisi rehellinen, jos jättäisin
sellaisen vaikutelman, että kerrot- •.
tu rakennusmuoto olisi jo yleistä. .
E i , se on vasta kokeiluvaiheessa ja
monia vaikeuksia on vielä ratkaise^ ;
matta. Mutta samalla voi vakuuttua; '
että tästä tulee joka tapauksessa ai-:-
nakin lähimmän tulevaisuuden ra-kennusmuoto.
Ja j u u r i tämä muoto- ^
on se, j o l la ratkaistaan N L n raken-,
nusohjelman ja työvoimapulan väli­nen
ristiriita. .)\
S i l l o in kun asunnot tulevat tei>-»i
laiden liukuhihnoilta, ei jää epäilys­tä,
ettei 20 vuoden kuluttua jokai-"
nen neuvostokansalainen asuisi väl­jästi,
mukavasti ja myös ilmaiseksi'.'
nu.stekniikassa, jota jo toteutetaan j se siis 50 työtuntia eli kolmea -7-
Mcskovassa, Permissä ja eräissä | tuntisia työvuoroa tehden talo val-muissa
kaupungeissa, mutta joka mistuu vajaassa kolmessa päivässä.
' b ) ASUNTO-ONGELMAN
RATKAISEMINExT JA ELIN­OLOJEN
PARANTAMINEN
6'dennen päivän Naisten V i i . i jos^ kirjeenvaihtajia jokaiselta perukal-ei
ole n i i n lähetän sen. l e i l i en niin la. i v i in t u l i s i lehti monipuolisem-näette
mitä Maiju Väi-äncn sanoi
meijereistä ja niiden työläisistä, pi­lan
Maijua ainakin yhta pätevänä
«sir.in arvostelijana kun yksikään
Vapauden isäntäväestä, en ole kos­kaan
arvostellut meijerin työläisiä
niin kovasti kun Maiju teki. Enkä
muista tuskin arvostelin meijerin
'ycläisiäkää vaikka neki olisi an­sainneet
sen. mistä johtuu tuo äk­kinäinen
puristus sen sanon johtu-.
van ihmisistä, mistä olin saanut sel-laiseii
käsityksen kun kysyttiin liik­keen
hoitajalta oliko pakko muut­taa
niin nopeasti hevoset trokeihin
liin hän sanoi että oli melkein niin-
;<un naikko kun ajurit toi tietoa ih­misiltä
jotta osuusmeijerin hevoset
n tiellä, oliko asia niin vai oliko
;e ajurien omaa niin joka tapauk­sessa
se johtuu ihmisistä. Siinä oli-u
sivulaki josta ertiedä muut kun
Vapauden toimittajat. Sellainen o l i
yksi syy ja toinen syy joka
johtaa samaan jotta jarrutin teknii­kan
kehitystä vaikka en oikein tie­dä
mita tekniikka tarkottaa niin
mutta tulkaa onki miehet piti sanoa
sanomalehti miehet kattoon Huhta \
[on kuitenkin vielä vasta syntyvai­heessaan.
Se on rakentamista teh-
• dasval mistei iii :i '•koteloin", joita
I lakcnnuksiin paikalleen nostaen
syr.tyy keskimäärin yksi huoneisto |
lunnissa. j
TulLstuin tähän kokeiluun ensin
N K P asettaa tehtäväksi ratkaista
asunto-ongelman, joka on neuvosto-1 —- —
kansan toimeentulon parantaminen .' moskovalaisessa rakennuselementti-tehtaassa
ja sitten iise asuintalojen
kokoamispaikalla Moskovan "raken-kärkevimpiä
ongelmia. Toisen 10-
vuotiskauden lopulla jokaisella per­heellä
tulee olemaan ajanmukainen . nuslaboratorioksi". n i m i t e tyssä
asunto, joka vastaa hygieenisen j a ' Tsherjomushkinin kaupunginosassa:
kulttuurisen elämän vaatimuksia. \ eräänlainen Tapiolan vastine,
Vanhantyyppisten talonpoikaistalo-•; • ' ' "~
jen tilalle rak.ennetaan uusia nyky-!
aikaisia T a k e n n u k s i n , tai s i e l l ä . , mis- .
sä se on mahdollista, uudistetaan 1
ne suorittamalla tarpeellisia paran­nuksia.
Toisen 10-viiotiskaiden ai­kana
asunnot . tulevat vähitellen
kaikkien • kansalaisten maksutto­maan
käyttöön.
Kunnallisen, kulkulaitoksen (rai­tiovaunujen,
linja autojen, johdin-oman
perukkansa kirjeenvaihtajien
tuotteita.
Olen piihutelliit sellaisia Vapau­den
enti»iä tilaajia, jotka eivät
lilaa enää selittäen, ettei Vapaiu-dcssa
ole enää luettavaa /muualla
kuin etusivulla ja uutisetkin ovat
kauempana asuville vanhoja.
Tällaisia toivomuksia on siis mi­nulla
Vapauden; sisällön paranta-miseksi.;:
• U u s i e n lukijain , saamiseksi ja
yanhojen lukijain pitämiseksi on
Jackin jaardiUen onko jakki ollut: välttämätöntä se, että Vapaus i l -
I risu karhin kannattaja josta Saik- j "»estyy kolme kertaa viikossa, ku-konen
puhuu. Meillä on kolme au-1 t e " "><• — 'A>vid.
raa jotka saatiin $900.00 kun oli i ~~T~"
yksi vähän* käytetty muuten olis
maksanut $1200.00, yhden kummi-nyöräisen
traktorin o.stin heti kun
niitä tuli markkinoillen ja sitten
estin kansainvälisen tela traktorin
plutinkans ja nyt niitä on ostettu
pari Iisaa jotta kyllä aurat kulkee
ia maalaki meillä on papan kans
553 ekeriä. C. W. Coxilla oli mel­kein
puolta suureet farmi jonka se
melkein kenkkäs kun ei kannatta­nut
ja kumpaakaan niistäkään far­meista
ei asuta, mina en tiedä min-
. i i a i . . . . il>.Äijat saisivat enemmän
äUi^.i ...jKaa ja jokaisella olisi
oman p i u k a n Kynäilijäin tuottei­ta.
Sitten tehtäisiin tilaa Vapaudes­sa
jättämällä turhanpäiväiset kir­joitukset
pois joita me vanhat em­me
enää kaipaa ja j o i ta nuoret ei­vät
lue, kuten englanninkieliset ju­tut
ja turhanpäiväiset urheilukir-joitukaet.
Lyhennettäisiin paikalli­sia
puhveja ym, kehoitettaisiin kir­jeenvaihtajia
jokaisella perukalla
kynän käyttöön, jolta saataisiin lu-j autojen, maanalai.sen rautatien)
kijat innostumaan kun näkevät | käyttö lulee teisen lOvuoliskaudon
Rakennuspaikalla tarvitaan työvuo­rossa
neljä miestä eli siis, jos ole­tamme
kolme työvuoroa, yhteensä
12 miestä.
Tietystikään edellä mainittuun ei
ole oiettu mukaan rakennuksen val­mistamiseen
tehtaassa käytettyä ai­kaa.
Kun se otetaan laskuihin mu­kaan..
vaalii mainitunlaisen talon
valmistuminen keskimäärin yhteen­sä
20-.päivää. Kun elementtitalot —
samaa suuruusluokkaa — valmistu­vat
keskimäärin 120 päivässä, mer-nestämään
sosialidemokraatte­ja?
Vai kärsiikö sosialidemo­kraattinen
oikeistojohto uuden
katastroofin? ,
Monet merkit viittaavat sii-r
hen, että sosdem, puolueen o i -
keistojohto ei ole mitään oppi­nut
eikä mitään unhoittanut.
Siksi ei olisi ihme, vaikka se
saisi nyt tuntuvasti heikom­man
kannatuksen kuin edelllT
sissä eduskuntavaaleissa.
Tässä tilanteessa on siis pe­lastuksen
toiveena se, että kan­sandemokraattien
kannatus- l i ­sääntyisi
ainakin niin paljon tai
enemmänkin, mitä .sosdem. o i -
keistojohto menettää kannatus­taan.
Vain se takaisi työväen
enemmistön eduskunnassa ja
paremman huomisen^ Suomen
kansalle, '
LEHDELLÄ PITÄÄ OLLA
ARVOSTELUOIKEUS
Jospa minäkin lausun muutaman
sanan Vapauden sisällö.stä, koska
olen lukenut sitä niin kauan kun
sitä on painettu.
Vertailun v u o k s i on huomioitava,
että esim. 'Kiviperän Pekka" on
kaatanut sitä "savijalkaista jätti­läistä"
monta vuotta, mutta NL
seisoo kuitenkin jaloillaan entistä
vankemmin. Kenen lehti on ollut
näissä asioissa oikeassa?'
Eräs "Mustemaalari" maalasi
Port Arthurissa ilmestyvässä leh­dessä
C_SJ:n ja kommunistit yhteen
katraaseen, välittämättä lainkaan
tosiasioista. "
_L-01en siis sitä mieltä, että kyllä
niitä veljiä on hieman oikaistava
silloin kun mahdottomuuksiin me­nevät.
Kävimme viime kesänä Port Ar­thurissa.
Sieltä oli miltei mahdo-tcnta
löytää minkäänlaista kotia.
Kauhean kalliitar olivat kaikenlaiset
mökitkin j a verot hirveän korkeat.
N i in tulimme tänne. Olemme kum­pikin
eläkkeellä eikä meillä ole
lainkaan vaikeutta syödä j a kulut­taa
sitä, minkä eläkkeeksi saamme.
Mutta mikä lehti kiinnittää'enene­män
huomiota eläkeläisten pulmiin
kuin Vapaus?
Toivotan siis Vapaus-lehdelle pit­kää
ikää ja hyvää menestystä. Olen
siihen tyytyväinen nyt, kuten tä­hänkin
asti.
Tervehtien, J . E . Koski,
Emo, Ont.
aikana maksuttomaksi ja sen lop-;
ov'.m mennessä tulee niaksullomak- i
si myös veden ja kaasun käyttö se-j
kä lämmitys." i
Mutta ohjelman lisäksi on lyö- •
voimapula, joka vaikeuttaa ohjel
man toteuttamista.
Miten tämä ristiriita ratkaistaan?
Ei niin, että tingitään ohjelmasta
tai sen totcuttamisajasta, vaan niin
että rakennetaan enemmän vähem­mällä
työvoimamäärällä.
Suuri lakkoliike
menossa Italiassa
Rooma. — 235,000 työläistä on ;
parhaillaan lakossa Italiassa. 150,-'
000 puuteollisuustyöläistä ryhtyi .
lakkoon työnantajien kieltäydyttyä
allekirjoittamasta uutta koko maa­ta
käsittävää työehtosopimusta, jo­ka
edellyttää työläisten aineellisen
aseman parantamista.
Sama syy pakotti lakkoon 35,000
kumiteollisuuden työläistä.: Molem­pia
lakkoja tukevat ammattiliitot.
Äskettäin julisti 24-tuntisen l a ­ken
50.000 tielakkatyöläistä. Italian
kahdessa suurimmassa laivanraken-nuskaupungissa
Genovassa j a Spe-!'
siassa oli työläisten mielenosoituk--"
sia sen johdosta, että hallitus on
esittänyt suunnitelmia laivanra-kennustöiden
supistamisesta, mikä
merkitsisi työttömyyttä tuhansille "
•yöläisille.
SITÄ
J A
TÄTÄ
ITSENÄISYYS BRITTILÄISELLE
G U I A N A L LE
Lontoo. — Britannian siirtomaa-ministeriöstä
ilmoitettiin viime vii­kolla,
että ensi toukokuussa alo-tetaan
keskustelut itsenäisyyden
myöntämisestä Britannian, etelä-amerikkalaiselle*
siirtomaalle, Brit­tiläiselle
Guianalle, jonka valtio­johtajana
on vasemmistolaisuudes­taan
tunnettu Cheddi Jagan.
Tämä pieni villakoira luuli ensin kuormassaan olevan oikeita
maauluottcita, mutta havaitsi sitten kuljettavansa vaksista val­mistettuja
kuvia j a ryhtyi istumalakkoon.
Rooma; — Italian työvoimamää­rä
vuonna 1960 o l i 20,628,000, jos­ta
määrästä 722,000 oli etsimässä
töitä.
PÄIVÄN PAKINA
Miehekästä puhetta
Viitatluaan siihen, että reitlaa- si kun hänen täytyi olla siellä yh-j
i en riveihin Yhdysvalloissa loikan­nut
Orville Larson oli Sudburyssa
pidetyn ns. mannermaisen nikkeli-teyksissä
sellaisten voimien kanssa,
jotka yrittävät hajoittaa Mine-
M i l l i n . Ne ovat niitä samoja ihmi-konferenssin
puheenjohtajana, .siä, jcidon kanssa Larson nyt seuv
Mine-Millin kansallinen puhcenjoh-, ruslcleo . . .
taja K. A. Smith esitti mainitusta
herrasta suuruiid.>sta ja myös vis­seistä
muista a s i o i s t a liyvin mer­kitseviä
lositielo'a.
Esimerkiksi: Jitlkisera salaisuu­tena
oji.-ollut Sudburyn lakosta al­kaen,
että Mine-Millin kansallinen
johto vastusti sillein lakon alka­mista.
Mutta kun paikallisosasto
lähti kuitenkin lakkotaisteluun.
niin kansallinen johto osoitti soli­daarisuuttaan
työläisille ja teki
kaiken voitavansa lakon voittami­seksi
j a samalla myös yhtenäisyy­den
säilyttämiseksi. Ilmeisesti tar­peettoman
kinastelun välttämisen
tarkoituksessa tästä "julkisesta sa­laisuudesta"
ei ole tähän menneis­sä
julkisesti keskusteltu. Meistä
tuntuUi että Smithin nyt asiasta
esittämän julkiseen lausuntoon
kannattaa tutustua.
Hän kirjoittaa pääasiassa edellä­mainitun
mr. Larsonin, edesottami-sista.
Lainaamme jossakin määrin
lyhentäen Smithin kirjoitusta Mine-
M i l l > Herald-lehdestä:
. . ; Larson tapa.si sanoa minulle
miten hän Montanasta tultuaan me­ni
kolmesti ^peräkkäin kylpyyn sik-
Teräslyöläiset sanovat nyt sel­laisten
henkilöiden kuin Ray Poi-l
i c r i n välityksellä, "että Mine-Mill
on kerännyt rahaa kommunistien
puolustamiseksi j a osoittavat sor­mella
niihin kansainvälisiin toimit­sijoihin,
jotka ovat olleet siitä" vas­tuussa.
Larson on siitäkin kovin
vaitelias. '
Mutta Sudburyn työläiset tietä-vätj
että se oli juuri Larson, joka
kansainvälisenä toimitsijana tuli
Ganadaan nimenomaan keräämään
varoja k.o. toimitsijain puolustami­seksi
. . . Miksi hän ei puhUi nyt
niitä vastaan jotka väittivät, että
niitä rahoja käytettiin johonkin
muuhun tarkoitukseen kun uniom-me
valittujen toimitsijain puolus­tamiseen?
Hänen uudet ystäV'änä leimaavat
vuoden 1958 lakon tappioksi. Mik­si
Larson ci puhu asiasta ja sano,
että hän ylisti (Sudbu.ryn lakon)
.scpimusta voitoksi, ja otti siitä: it­selleen
kunniaa? Hän on tietoinen
siitä, että Mine-Mill union kansalli­nen
johto va.stusti silloin yksimie­lisesti
sen lakon alkamista.
Larson luleo nyt Sudhuryyn täy­sin
tietoisena siitä, että terästyö
Iäisten unio syyttää Mike Solskia
ja osasto No .598 johtokuntaa tä-mänlakon
vastuunalaisuudesta,
multa vaikka hän ainakin tekeytyi
Miken ystäväksi, hän (Larson) on
vaiti ja antaa hyökkäyksen jatkua
Sciskia vastaan.
On siinäkin ystävä!
Tiedän kysyttävän, miksi Mine-
M i l l i n kansallinen johtokunta ei
ole asiasta puhunut aikaisemmin.
Vastaus on luonnollisesti se, että
me ymmärrämme solidarisuus-sa-nan
merkityksen, ja kun emme saa­neet
paikallisosaston virkailijoita
hyväksymään kantaamme siitä, että
lakkoa olisi ainakin lykätty tuon­nemmaksi,
kansallisen johtokunnan
kaikki jäsenet tekivät mitä suinkin
voivat voiton saavuttamiseksi In-costa.
Harvey Murphy, joka kaikin päät-tävämmin
vastusti lakon aloittamis­ta
määräpäivänä, oli kuitenkin la>
kon alkamispäivän aamuna Port
Golbornessa yhdistääkseen työläis­ten
rivit lakon voittamiseksi.
Larson tietää kaikki nämä asiat.
Ja vaikka hän ei efikä yritäkään
niitä toiseksi väittää, niin hänen
vaitiolonsa näistä asioista tuomitsee
hänet. . :
Larson tietää myös, ja ennen
Mine-Millista eroamistaan hän sa­noi
itsekin sen monta kertaa, että
liittyminen CLC:n ci olisi tuottanut
yhtään ainoata lisäsenttiä Sudbu­ryn
työläisten lakkorahastoon. Hän
tietää, että monet terästyöläisten
union jäsenet, jotka ovat olleet la­kossa,
ovat saaneet paljon vähem­män
lakkoavustu.sta mitä saivat
Sudburyn ja PQrl Colbornon- työ­läiset
v: 1958. Miksi hän ei kerro
Sudburyn työläisille totuutta tästä
asiasta?
. Minä muistan puheesi Port
Colbornen konferenssissa 1949 jol­loin
sanoit, että CCL saa mennä
helvettiin; j a että"reittaus on kan­nibalismia
työväenliikkeessä". Sa­noit
silloin, että kuka tahansa työ­läinen
menee siihen ansaan, hän tu­lee
siitä kärsimään. Sinä olit sil­loin
ehdottomasti oikeassa, Larson.
Katso, miten Timminsin työläis­ten
tuntipalkat jäivät 47 senttiä
huonommiksi
Olen tässä esittänyt joitakin asi­oita,
joista ei ole aikaisemmin jul­kisuudessa
puhuttu siinä mielessä,
että jäsenet voivat itse vetää joh­topäätöksensä
rehellisyydestä ja
epärehellisyydestä. Minä kieltäydyn
•)lemasta enempää äänettömänä
näistä asioista ja antaa Larsonin
hyökätä Solskia, Thibaultia ja mui­ta
vastaan samalla kun hän, edes­vastuussa
ollut Larson matkustelee
hyökkääjien kanssa, ja on äänettö­mänä
asioista.
Me puolestamme emme halua
lisätä yhtään ainoata reunahuomau­tusta
asiaan, paitsi käsityskantam­me,
että siinä on miehekästä pu­hetta
rehdiltä työväenmieheltä. Oir
keastaan sietää lisätä,,että parempi
olisi ollut, jos näistä asioista olisi
puhuttu aikaisemmin, koska ne kui­tenkin
ovat läheisemmin työväen
asioita tuntevissa piireissä olleet
" j u l k i s i a salaisuuksia".
— - Känsiikoura. ^