Vapaus, December 4, 1965

              k!
li
a
a
?
sä
ta
m
m
ti
K(
gl
er
I '
la
sk
N
ta
lm
t l
Ite
m
ta
ty
j
M'
si
k l
i
|-0E
ki
m
s,
tr
k
h l . I
Sdvu 2 Lauantainaj jouluk. 4 p. — Satxirday, Dee. 4, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A NS
{ L I B E R T Y ) Established Nov. 6, 1917 ^
EDITÖR: W. EKLUND MANAOER: E. SUKSI
TEUEPHONE: ÖFPICE AND EDITOKIAU 8^4-4264
Publlshed thrlce weöUy: tqe5d8Q»/Thu^ Vapaus.
Publishing Co. Llmltieä. lOO-lOS fifax St. Weöt, jBiiäbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box ^9
Advertlsing rates upon appUcation, trahslatlon fr^e of charge.
Authorized as second olass maU by Öie, Post omce Department, OttaWB,
ftrid l o r ipäyniAt M^o^^^ "
•M..n,.„.. o...,„ CANÄDIANI^ÄNGUAGCSPRESSI
• • • • • ••'•^ ^
Canadassa: 1 vk. ».00. 6 kk. ^ 7 6 U6A:s^ 1 vk. $10.00, « tt. |5J6
3 kk: 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.80, 8 kk. 6.75
Tupbjuhlia
Tulevan viikonvaihteen aikana ~ työ- ja muut käytän­nölliset
Seikat määrittelevät 'seni että vissejä kansallisia
merkkipäiviämme on täällä Canadassa vietettävä parhaiten
sopivana sunnuntaina — järjestetään tälcäläisten kansalais­temme
toimesta useita ajankohtaisia "tuplajuhlia" Suomen
itsenäisyyspäivän ja säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen
syntymän lOO-vuotispäivän kunnioittamisen merkeissä. Ku­ten
tiedetään, varsinainen itsenäisyyspäivä on joulukuun
kuiidenteiiä ja Sibeliuksen syntymäpäivä kaksi päivää myö­hemmin
eli joulukuun kahdeksantena.
Me olemme ilomielin huomioineet, että näitä suuria "tup­lajuhlia"
vietetään eri aatesuuntia omaksuvien kansalaistem­me
piireissä. Täten yhdistyvät täkäläiset kansalaisemme nä­kymättömillä
siteillä toisiinsa, kuten tällaisissa tapauksissa
tuleekin. Valitettavaa on vain,se; että vieläkään ei ole päästy
kaikkia kansalaispliirejäimme edustavien yihteisten itsenäi­syys-
ja Sibeliuspäivien viettoon edes millään paikkakun­nalla,
mikä osaltaan takaisi sen, että niin itsenäisyys- kuin
Sibeliuspäivänkin tai niiden yhteisjuhlien merkeissä järjes­tettävät
tilaisuudet tulisivat todella suuria kansalaisjoukko-jänune
edustaviksi, yhdistäviksi ja innoittaviksi erikoisjuh-liksi.
Toivotaan kuitenkin, että se aika ei ole enää kaukana,
jolloin tällaisten arvojuhlien järjestelyjen ja viettojen tieltä
saadaan karsituksi pois ne keinotekoiset? esteet, jotka suhteel­lisen
pienen kansallisuusryhmämme rivejä pitävät hajallaan
tällaisissakin asioissa.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ
Joulukuun 6 päivänä .1965 tiilee kuluneeksi 48 vuotta
siitä jolloin Suomen eduskunta hyväksyi seuraavan päätös­lauselman:
"Sen johdosta, että hallitus on tehnyt eduskunnalle esi­tyksen
uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille
pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta
korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hy­väksyä
tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus,
saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuk­si,
ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä var­ten
tarpeelliseksi ilmoittanut."
Tässä, eikä missään myÖhemihissä tapauksissa, on Suo­men
itsenäistymisen perusta. Ja vaikka täten itsenäistyneen
Suomen alkuvuosiin liittyy tunnettuja kielteisiä seikkoja,
niin tosiasia on kuitenkin, että joulukuun kuudetta päivää
. kannattaa kaikkien hyvää tarkoittavien suomalaisten viefttää
juhlamielellä, sillä se avasi yhteiskunnallisen edistyksen ja
kehityksen portit Suomen kansalle ja valtiolle.
Ilomielin on myös tämän itsenäisyyspäivän juhlinnan
yhteydessä todettava, että Suomen kansallinen itsenäisyys
on nyt — kiitos siitä uudelle hyvien naapurien ohjelmalle
niin itään kuin länteenkin ja erikoisesti suureen itäiseen
naapuriin — lujemmalla ja varmemmalla pohjalla kuin mil­loinkaan
ennen. Suomen kansan valtavan suuri enemmistö
on omaksunut rauhanomaiseen rinnakkaiseloon perustuvan
hyvien naapurien asenteen kaikkia naapurimaita kohtaan ja
katsoo nyt tätä itsenäisyyspäivää viettäessään luottamuk-
, sellisesti tulevaisuuteen.
Meillä on siis täälläkin täysi syy viettää iloisin ja toivo­rikkain
mielin Suomen 48:tta itsenäisyyspäivää.
SIBELIUKSEN PAIVA
Kuluvan joulukuun kahdeksantena päivänä tulee kulu­neeksi
Suomen kansan suuren säveltäjämestarin Jean Si­beliuksen
syntymästä tasan sata vuotta.
Tämän merkkitapauksen johdosta on koko maailmaa kä­sittäneessä
mittakaavassa vietetty nyt erikoista "Sibelius-vuotta".
Täällä Canadassa on kuluneen vuoden aikana esitetty
Yleisradion — CBCm — television ja radion välityksellä Si­beliuksen
kuolemattomia sävellyksiä. Samoin rajan etelä­puolella.
Yhdysvalloissa on vietetty tätä meriddvuotta. "Me
amerikkalaiset juhlimme.tänä vuonna Suomen suuren sävel­täjän,
Jean Sibeliuksen 100-vuotisjuhlaa", sanoi presidentti
Lyndon B. Johnson korostaen, että Sibeliuksen "saavutukset
ovat tulleet osaksi maailman kulttuuriperinteestä".
Hämeenlinnassa joulukuun 8 p. 1865 syntynyt (kuoli
Järvenpäässä syysk. 20 pnä 1957) säveltäjämestari Jean Si­belius
opiskeli alaansa Helsingin musiikkiopistossa (1885—
89), Berliinissä (1889—90) ja Wienissä (1890—91). Hänen en-timmäisessä
sävellyskonsertissaan 1892 Helsingissä esitet­tiin
"Kullervo", Kalevala-aiheinen sinfoninen runoelma orkes­terille,
sooloille ja kuorolle. Sitä pidetään uuden kauden al-
__kuna sekä Sibeliuksen että koko Suomen säveltaiteessa.
Sibeliuksen nuoruus- ja miehuusvu_Qdet sattuivat ajan-
"kohtaan., jolloin Suomen kansallistunteet ja kansallisen kult­tuurin
luomistarve voimaTckaimmin kuohutti maan kulttuuri­elämää.
Itsenäistyvä Suomi pyrki valtiona omine saavutuk-sineen
valtaamaan paikkansa muiden kulttuurimaiden jou­kossa.
Niin levittäytyi vähitellen suomalainen kulttuuri
muunkin maailman tietoisuuteen. Juuri tässä työssä oli Si­beliuksen
musiikilla keskeinen asema, silla muSiiWqihan kan­sainvälisenä
kielenä on helpommin omaksuttavissa kuin esim.
;,;MrjaUisuus.: ;
Sibeliuksen saama suosio oli voimakkain anglosaksisissa
niaissa jota vastoin germaanisissa muiikkimaissa on hänen
teoksiaan alettu vasta myöhemmin, ymmärtää. Seikka, joka
romaanisissa maissa ei ole vieläkään toteutunut.
Kansainvälisesti ajatellen Sibeliuksen tuotannon tärkein
osa ovat hänen sinfooniset orkesteriteoksensa. Sellaiset kuin
4 legendaa Kalevalasta, "Satu^V "Tapiola", "Aallottaret",
"Pohjolan tytär" sekä "Finlandia" ja kaikki 7 sfinfoniaa kuu­luvat
melkein kaikkien suurten sinfoniaorkestereiden ohjel-
Kekkonen eiidolti Norjaii kan$^
uusia tufvallisuusjärje^l
(Jatkoa sivulta 1)
liitosta ole nKiden maiden luhdalta
reaalisella pohjalla. Suomen osalta
ehdotus taas perustuu väärinkäsityk­seen
Suomen ulkopoliittisesta ase­masta.
Suomen ulkopolitiikassa ei ole
tiiltu ystävyys-, yhteistyö- ja aviinr
antosopimuksessa määriteltyihin rea
liteetteihin konjunktuureista joh­tuen.
Sbpiinus llinaisee rSuömen py­syväiset
ulkopoliittiset intressit. Ha-luaisfn
tässä yhteydessä palauttaa
mieliin erään kohdan puheestani,
jonka pidin Tukholmassa sodan ai­kana
vuonna 1943. Tällöin 'mainit-,
sin mm.: " S i l l e seikalle, että tämä
suurvalta (Neuvostoliitto) on naa­purimaamme,
me emme mahda mi­tään.
Tästä tosiasiasta lähtien mei­dän
on tehtävä johtopäätöksemme".
Hahmotellessani tästä väistämättö­mästä
lähtökohdasta Suomen ulko­politiikkaa
sodan päätyttyä torjuin
jyrkästi sellaisen vaihtoehdon, että
;pyrkisimme etsiytymään Neuvosto­liiton
vastaisen voimien rintamaan,
koska Suomi silloin muodostuisi
Neuvostoliitolle vihamielisten suur-valtaryhmän
eteentyönnetyksi tuki­kohdaksi,
joka 'joutuisi aina taiste­lutantereeksi,
milloin tahansa siitä
riippumattomat suurpoliittiset risti­riidat
johtavat sotaan"./Sen sijaan
esitin Suomen sodanjälkeiseksi ul­kopoliittiseksi
linjaksi puolueetto­muuspolitiikan,
jonka kulmakivinä
olisivat Suomen ja Neuvostoliiton
vilpitön naapurisopu sekä skandi­naavinen
yhteistyö. Kun nyt sodan­jälkeisen
suotuisan kehityksen, an­siosta
olemme todella voineet luoda
luottamukselliset ystävyyssuhteet
Neuvostoliittoon sekä rakentaa ulko­politiikkamme
puolueettomuuden
Mauritius ja
Espanjan Guinea
New York. — V K : n huoltohal-lltusneuvosto
pyytää, ettei Eng­lanti
perustaisi sotilastukikohtia
Intian valtamerellä olevaan Mau­ritiuksen
siirtokuntaansa. Samal-b
Englantia kehotettiin kiirehti­mään
itsenäisyyden myöntämistä
alueelle.
Pä^iitöslauselma hyväksyttiin 77
äänellä nollaa vastaan 17:n pidät­tyessä
äänestämästä. Viimeksi mai­nittujen
joukossa olivat Englanti,
Yhdysvallat^ 'Ranska, Australia ja
Uusi Seelanti.
Neuvo.sto kehotti Englantia myös
kumoamaan kaikki' syrjintää aiheut-heuttavat
lait Filzhisaarten siirto
kunnassa j a vakiinnuttamaan siellä
yleiseen äänioikeuteen perustuvan
demokraattisen hallinnon.
Englanti äänesti tätä päätöslau­selmaa
vastaan.
Y K : n huoltoneuvosto hyväksyi
edelleen päätöslauselman, jossa
puolletaan itsenäisyyden myöntä­mistä
Espanjan Guinealle. Päätös­lauselma
hyväksyttiin 90 äänellä
nollaa vastaan kolmen pidättyessä
äänestämästä.
20: Aasian j a Afrikan maan esit­tämässä
päätöslauselmassa vaadi­taan
Espanjaa määräämään itsenäi­syyden
a jairicohta mahdollisimman
pian sen jälkeen kun maassa on
järjestetty kansallisäänestys Y K :n
valvonnan alaisena.
Espanja äänesti päätöslauselman
puolesta, mutta sen edustaja Jaime
de Pines sanoi, että Espanjan gui­nealaisten
on itse päätettävä itse­näistymisen
ajankohdasta.
miin. Suosittu on myös hänen Viulu
konserttonsa, mitä .soittavat useim­mat
maailman huippusoILsteista.
Suomessa Sibelius tunnetaan paljon
monipuolisempana säveltäjänä. Hä­nen
musiikkinsahan kuuluu suoras­taan
suomalaisten jokapäiväiseen elä­mään.
Jo koululaisina oppivat suoma­laiset
monta Sibeliuksen laulua, jois
ta tunnetuimmat lienevät "Ateenalais­ten
laulu" sekä suosittu Ja kaunis
joululaulu " E n etsi valtaa loistoa . . ."
Jokainen harrastelijakuorolainen on
varmaan useammin kuin kerran teh­nyt
tuttavuutta hänen kuuluisien kuo-rolaulujensa
kanssa, esitn. "Sydäme­ni
laulu", "Saarella palaa" ja " F i n ­landia
hymni". Suuren suosion saa­vuttaneista
pienimuotoisista sävelhel-mistä
marnittakoon vielä "Ristilukki"
ja "Valse triste", joka on Sibeliuksen
eniten soitettu kappale.
Luomistyönsä päätyttyä Sibelius
vietti viimeiset 30 vuotta Järvenpään
"Ainolassa", missä hän seurasi tark­kaan
musiikkimaailman tapahtumia
ja suomalaisen musiikin kehitystä, ani
tamatta kuitenkaaTi enää itse julki­suuteen
uUsia teoksia.
Kuten ylläolevan perusteella huoma­taan.
Suomen itsenäisyys ja Sibeliiik:
sen syntymän I06-vuotispäivän juhlin­ta
sopivat mainiosti yhteen. Me toi­votamme
hyvää menestystä ja yleisö-kannatusta
erikoisesti CSJ: n eri osas­tojen
. viikonvaihteessa järjestämille
itsenäisyys- ja Sibcliu.späiväjuhlille ja
samalla muillekin asiallisessa mieles­sä
viet^ttäyille "tuplajuhlille*'.
pohjalle, j a tätä on poliittisesti ta­kaamassa
ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimus, on siitä pidettävä
kiinni. Spekuloinnit asetelmista,
joiden syntymisen ehtona olisi Suo­men;
irrottautuminen vuoden 1948
yya-sopiinuksesta, tulivat ne miltä
suunnalta tahansa, ovat vailla kaik­kea
pohjaa. Paasikivi tapasi varoit­taa
henkilöistä, joilta puuttuu kyky
— Mangel an Augenmass, kuten hän
Bismarekiaan lainaten sanoi — oi­kein
arvioida poliittisia olosuhteita,
^ässä mainitut spekuloinnit johtu­vat
juuri tällaisen arvioimiskjrvyn
puutteesta. Suomi ei ole pyrkimässä
i r t i vuoden 1948 sopimuksesta eikä
"Neuvostoliitto näin ollen ole vastus­tamassa
lai estämässä Suomen irti-päästäraistärkuten
olen nähnyt jos­kus
sanottavan.
Ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto-isopimuksen
purkamisesta -esitetyt
lausunnot osoittavat, että sopimuk­sen
sisältöä on silloin ymmärretty
väärin. Sen vuoksi ; on paikallaan
tässä yhteydessä tarkastella lähem­min
söpimiista. Sen keskeisin ajatus
Sisältyy ensinimäiseen artiklaan,
jossa sanotaan seuraavasti:
''Siinä tapauksessa, että Suomi t ai
Neuvostoliitto Suomen alueen kaut­ta
joutuvat hyökkäyksen kohteeksi
Saksan tai muun sen kanssa liitossa
olevan valtion taholta, Suomi us­kollisena
velvollisuuksilleen itsenäi­senä
valtiona tiilee taisteleman
hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi
kohdista tällöin kaikki käytettävis­sään
olevat voimat puolustamaan
alueensa koskemattomuutta maalla,
merellä ja ilmassa j a tekee sen Suo-meii
rajojen sisäpuolella tämän so-piniuksen
määrittelemien velvoitus­ten
mukaisesti tarpeen vaatie.ssa
Neuvostoliiton avustamana tai yh­dessä
sen kanssa:
Yllämainituissa tapauksissa Neu­vostoliitto
antaa Suomelle tarpeen
vaatima apua, jonka antamisesta- so­pimuspuolet
sopivat keskenään".
TOrSEN A R T I K L A N M U K A AN
'Korkeat Sopimuspuolet tulevat
neuvotteleman keskenään siinä ta­pauksessa,
että l . artiklassa tarkoi­tetun
sotilaallisen hyökkäyksen uh­ka
on todettu".
Tämän lisäksi on sopimuksen joh-danno.
ssa otettu huomioon SuomeU;
pyrkimys pysyä suurvaltojen välis­ten
ristiriitojen ulkopuolella, mihin
tärkeään kohtaan palaan myöhem­min.
Sopimuk.scn johdannon j a kahden
ensimmäisen artiklan sisällön' pe­rusteella
voidaan havaita, että sopi­mus
ei ole varsinainen sotilaallinen
liittosopimus, niin kuin sitä usein
vii hcclliscsti tulkitaan. Ensiksikin
sopimuksen alueellinen ulottuvuus.'
Suomi on sitoutunut, puolustamaan
alueensa koskemattomuutta omien
rajojensa si-säpuolella, minkä se tie­tenkin
tekee joka tapauksessa,' i l ­man
sopimuksiakin. Yya-sopimuk-sen
luonteen valaisemiseksi' on kui­tenkin
ollut tärkeätä, että tämä It-
US An avaruusalukset
lähtövalmiina
Cape Kennedy. — Torstaina (ei
Ien) ilmoitettiin, että Yhdysvaltain
Gemini 7 ja Gemini 6 olivat silloin
lähtövalmiina miehistöineen laukai­semisen
ollessa suunniteltu tapah­tuvaksi
kello 2.30 iltapäivällä lau
antaina.
Säätietotoimisto ilmoitti silloin,
että on odotettavissa otolliset sää-suhteet
matkalle lähtöä varten.
sestäänselvä asia on sopimukseen
otettu. Jos Neuvostoliitto joutuu
hyökkäyksen kohteeksi muualta
kuin Suomen alueen kautta, emme
sopimuksen nojalla kytkeydy mu­kaan
sotaan. Päinvastoin, pyrkiriiyk-semme
on tällöin kaikin keinoin
säilyttää puolueettomuutemme. Täs­sä
. suhteessa ero sotilasllittosopi-mukseen
on iliileinen. Kuva selve­nee,
jos teemme erään historiallisen
rinnastuksen. Kun Ruotsi isonvihan
jälkeen vuonna 1924 teki Venäjän
kanssa sotilassopimuksen, sitoutui
kumpikin valtio siinä keskinäiseen
sotilaalliseen avunantoon, jos toinen
osapuoli joutui hyökkäyksen koh­teeksi.
Ruotsin osalta oli olemasjsä
vain se rajoitus, että Ruotsin vel­vollisuus
otta 10,000 miehen siiurui-sella
armeijalla osaa Venäjän puo­lustamisen
ei ulottunut Europan
alueen ulkopuolelle eikä koskenut
sotatoimia Turkkia vastaan.
Jatkuu
Maailman tunrilta
T A P E T T U MULLI
PUUKOTTI MIESTÄ
Brisbane, Australia. — Täkäläisen
teurastamon SOvuotias työläinen
tuli puukotetuksi kuolleen mulliva-sikan
toimesta. ;
Viisi minuuttia sen jälkeen kun
eläin oli tapettu, mullin etujalan
potku osui teurastajatyöläisen kä­teen
j a painoi miehen kädessä ol­leen
veitsen hänen reiteensä. Haa­van
. sitomiseksi .tai"vittiin 12 tik­kiä.
Hylätty napaleiri
on löydetty
Leningrad. — Neuvo.stotutkijain
maaliskuussa 1962 hylkäämä jäätik-köleiri
PohjoisnaparS on havaittu
jäälautalla Tshuktshien merellä 40
km rannikosta, ilmoittaa Leningra­din
napa-alueiden tutkimuslaitos.'
Laitoksen jääosaston johtajan
Nikolai Velkovin arvion mukaan
tutkimusasema on ajelehtinut Poh­joisella
jäämerellä vähintään 3,500
km. Pohjoisnapa-8 tyhjennettiin,
kun jäälautta alkoi murtua olle.ssaan
matkalla Jäämeren keskiosissa koh­ti
Canadan saaristoa. Sieltä se on
kulkenut Beaufortin meren kautta
länteen ja on nyt saapunut Beringin
salmen pohjoispuolella olevaan
Tshuktshien mereen.
OsuusUseR voinmsiiteissa
^'täpaämit suui^ lnNot(^a
HelsinkL -—HToimäBUhteet e d l s ^ -
mfeiisessä osustikräiiiiaiittekeesSfi
säilyvät vaalien perusteella miltei
©nilallaan. Huomion arvoisia ovat
kuitenkin porvarillisten yaaliliitto-j
en kärsimät menetykset niissä muu
tamissa osuusliikkeessä, jossa por­varit
esiintyivät omine vaaliliittoi-neen.
•
Sosialidemokraatit ovat näissä
vaaleissa saavuttaneet 38 paikan
riettbvoiton. Miten se jakautuu sbs-dem
puolueen ja T T S L n yhteisten
vaaliliittojen kesken, ei ole vielä
selvillä. '
Kansandemokraatit ovat omissa
vaaliliitoissa ja yhteisissä vaaliliit-toissä
T P S L n kanssa kärsineet 13
paikan nettomenetyksen, joka ja­kautunee
tasan S K D L n ja TPSLn
kesken.
Viisi nuorukaista
syyllistyi vandalismiin
häiitäusmaalla
Hamilton. — V i i s i 12—14 vuoden
ikäistä nuoruifcaista Waterdownin
alueelta havaittiin alaikäisten oikeu­dessa
tällä viikolla syyllistyneen
vandalismiin eli ilkitöiden tekoon.
Syytökset heitä vastaan nostettiin
sen jälkeen kun 32 hautakiveä oli
kaadettu viisi mailia täältä länteen
Glappisons Cornersissa sijaitsevalla
hautausmaalla viime halowe'en ilta
na. • :': . •.'
Kolme poikaa päästettiin ehdolli­seen
vapauteen. Kahdelle muulle
luvattiin langettaa tuomiot myö­hemmin.
Nälkä maailman­rauhan
suiflrin uhka
Vuoniiia 1962 suoritetuissa vaa­leissa
S K D L n nettovoitto o l i 46 paik­kaa.
Tällöin sosialidemokraattien
nettomenetys oli 13 paikkaa! Sosia­lidemokraatit
ovat nyt siis hyvittä-neet:
aikaisemman' menetyksensä.
PORVARIT MENETTIVÄT
ELANNOSSA 2 P A I K K AA
Kansandemokraatit ja sosiali
demokraatit etenivät Elannon vaa­leissa
porvarien ja T P S L n vastaa­vasti
menettäessä. Edustajistoon
valituista 30 uudesta jäsenestä valit­t
i in S K D L n ehdokaslistoilta 11, so­sialidemokraattien
13 ja porva­rien
6. Erovuorossa oli 10 S K D L n
10 sosdem; 8 porvarien ja ehdo- .
kasllstojen saama äänimäärä SK­DLn
ja TPSLn vaaliliitossa oli
17,651 ja sosdem liiton jäsenten
1025.
Voimasuhteet uudessa edustajis­tossa
QVat nyt S K D L 21 (20), IBsf''
dem. 2.5 (22), porv. 13 (1.'5) ja ;
TPSL 1, (3).
Kansandemokraateista tulivat va­lituiksi
Kalevi Kilpi, Kusti Kulo,
Tyyne Tuominen, Pentti Lehtinen,
Elsa Aaltonen, Erkki Räsänen, An­na-
Liisa Hyvönen, Ossi Sjöman,
Kerttu Vi.inio, Arvo Hautala ja
Mirjam Parviainen. Heistä Räsänen,
Hyvönen, Sjöman ja Vainio tulivat
nyt ensi kertaa edustajistoon.
S o s i a l i demokraateista valittiin
Väinö Leskinen, Lempi Lehto, Si­nikka
Luja, K A Fagerholm, Olavi
Valpas, Yrjö Kallinen, Laila Leski­nen,
Reino Syrjänen, Inkeri Airola,
Arvo Salo, Juho Hietanen, Yrjö
Rantala j a Pentti Ukkola. Heistä
ovat uusia Syrjänen, Airola, Salo,
Hietanen j a Ukkola.
Porvarien vaalilistoilta valituiksi
tulivat Pirkko Aro, E. J . Paavola,
Yrjö Soini, Armi Hosia, Terttu Ra- •
v e a l a - j a Osmo-Vesikansa. Uusia
ovat Aro, Raveala j a Vesikansa.
Naisten lukumäärä uudessa edus­tajistossa
lisääntyi, sillä kaikissa
ryhmissä oli erovuorossa 9 naista,
ValikaanL — Paavi Paavali sanoi
viime sunnuntaina, että nälkä on
ehkä maailmanrauhan suurin uhka
ja kiitti YK:nelintai-vike- ja maa­talousjärjestöä
FAO:ta sen taiste-:;;;™™™ii-yi^:-y7\2^^^^
lusta nälän voittamiseksi.
Hän sanoi, että FAO:n työ on
hyödyllisimpiä sodan jälkeen teh­tyjä
aloitteita.
"Jos kirkko tarjoaa koko vaiku­tusvaltansa
ja moraalisen arvoval­tansa
sellaiselle järjestölle kuin
FAO, se tekee sen siksi, että se on
täysin tietoinen työnne ratkaise­vasta
merkityksestä koko ihmirii-kunnan
tulevaisuudelle."
Hän sanoi, että FOArlla on vas­tassaan
"^eräs aikamme suurimmis­ta
ongelmista, joka on ehkä suu­r
in uhka maailmanrauhalle — nä­län
ongelma".
MAAILMAN RAUHAN­NEUVOSTON
VETOOMUS
Sofia. — Maailman rauhanneu­vosto
kehottaa mobilisoimaan en­tistä
laajemman rauhan ja vapau­den
voimien liikkeen kaikkialla
maailmassa, jotta Yhd}%valtain
hallitus saaatlsiin lopettamaan
hyökkäyssotansa Etelä-Vietnamis­sa,
vetämään sieltä joukkonsa pois
sekä antamaan Vietnamin kansal­le
oikeuden päättää itse asioistaan
Tämä vetoomus hyväksyttiin maa­ilman
rauhanneuvoston puhemiehis­tön
kokouksessa ja se on osoitettu
kaikille rauhan, vapauden ja oikeu­denmukaisuuden
puolesta taistele­ville.
Vetoomuksessa todetaan, että
Yhdysvallat yhä edelleen noudattaa
Vietnamin sodan laajentamiseen ja
voimistamiseen tähtäävää politiik­kaa
ja sen vuoksi on t i l ^ n e Viet­namissa
jatkuvasti huonontunut.
Rauhan edellytyksinä vetoomuk­sessa
mainitaan myös hävityssodan
lopettaminen itsenäistä Vietnamin
demokraattista tasavaltaa vastaan
sekä Etelä-Vietnamin kansallisen va­pautusrintaman
tunnustaminen Ete­lä-
Vietnamin väestön ainoaksi oike­aksi
edustajaksi. Vietnamin ongel­man
rauhanomainen selvittäminen
on mahdollista vain jos nämä perus­edellytykset
tunnustetaan, sanotaan
vetoomuksessa.
Muun lisäksi vielä
"elefanttipöytä"
Toronto. — Vielä huomautus lä­hestyvistä
joulumyyjäisistä. Toi-vortsme,
että kannatusjoukkomme
ei ole sitä unhoittanut. Meidän on­nistumisemme
riippuu nyi teistä.
"Rummage"-myyjäisissä s a i m me
kannatuksen suurelta "kieliseltä"
joukolta, vaikka kiitos on annettava
siitäkin myös suomalaisalle kanna-tusyleisölle.
Auttamalla meidän myyjäisiämme
lahjoituksilla, autatte CSJ:n talou­dellista
asemaa, sillä toimimme Jär­jestön
tukemiseksi.
Meillä on paljon kauniita ja hy­viä
käsitöitä ym. joululahjoiksi so­pivia.
Siellä on kukkamyyntipöytä
ja onpa "elefanttipöytäkin', mistä.
löytyy käytettyä hyvää tavaraa. Ja
meille on luvattu lahjoituksina
Karjalan piirakoita, lihapiirakoita
ja ' b l i n t s " (?) piirakoita. Viimeksi-mainituista
en tiedä sanoa muuta
kuin sen, että hyviä niiden pitäisi
o l l a — aivan suussa sulavia.
S i l l o in on mainio iltapäivä tulla
kahville ja rup?tfelemaan ystävien
kanssa sekä samalla antamaan sitä
moraalista ja aineellista tukea, jon­ka
voiman olemme saaneet niin mo­nesti
tuntea.
Siis tervetuloa Don haalille m.\y-jäisiimme,
joulukuun 12 päivänä
kello 4 ip. — Meri T.
PÄIVÄN PAKINA
ITSENAlSYYSPÄiVÄ MIETTEITÄ
Haluatko kaveri, saada aihetta,
ainehistoa tai molempia Itsenäi­syyspäivän
pakinaasi varten? ky­syi
vanha ystävämme Pietilä "hy­vän
huomenen" sanottuaan.
Tervetuloa pitkästä aikaa, sa­noimme
me, kehoittaen miestä
"painamaan puuta", eli istumaan
toimituksen ainoalle "vierasluolil-le".
" E i ole enää itsenäisyyspäivä.-
kään sellainen kuin oli ennen,
sanoi Pietilä verkalleen puhuen.
No mikäs on mielestäsi suurin
muutos?
— Aluksi Oli tapana viettää it­senäisyyspäivää
niin, että suojelus,
kunnat pitivät suuria paraateja ja
marssivat soihtukulkueina hau­doille,
joihin oli haudattu kansa-laissoda.
sta kaatuneita valkoisia.
Ei siis juhlittu itsenäisyyden saa
vuttamista, vaan valkoisten voittoa
punaisista.
, Punaiset, eli työläiset yleensä
eivät .sellaisiin juhliin yhtyneet,
eikä heillä puolestaan ollut .suu
riakaau mahdollisuuksia juhlia it­senäisyyden
saavuttamista,-vaikka
olisivat, siihen mieleltään olleet
taipuvaisia. Omien vainanien kun-tliolttamiseen
ei heillä myöskään •
ollut oikeutta jutteli Pietilä ja
selitti, että nyt kun suojelus­kunnat
oh lakkautettu, Suomen
työläiset eivät enää istu itsenäi- ;
syyspäivänä kotona, eivätkä vai­mot
tee joulusiivouksia. Nykyään
panevat työväenjärjestöt toimeen
itsenäisyysjuhlia, joissa pidetään
esitelmiä ja puheita Suomen val­tiollisen
itsenäisyyden saavuttami­seen
johtaneista ja sitä seuran­neista
historiallisista tositapauk­sista.
Nämä työtätekevien itsenäi­syysjuhlat
ovat todella aitoja kan­sanjuhlia
maan itsenäisyyden kun­nioittamisen
merkeissä.
Sytytettyään pitkän puheen
aikana väärävartisensa Pietilä veti
muutamia henkisavuja, kaivoi po­vitaskustaan
esiin Suomen yli­oppilaslehdessä,
marraskuun . 11
päivänä herran vuonna 1985 j u l ­kaistun
Ilkka Taipaleen kirjoituk­sen,
tarjosi sen myötämielisesti
hymyillen allekirjoittaneelle ja
noi: •••
Kas tuossa.
Näin selitetään maailman tol-jauksia
siinä ylioppilaslehdestä
saksitussa leikkeleessä:
"Jälleen kerran, aikoo Helsin­gin
Yliopiston Ylioppilaskunta _
järjestää jä.senilleen itsenäisyys­päivänä
tilaisuuden .sodassa sil­poutuneiden
kunnioittamiseen.
Jälleen kerran aikovat ylioppilaat .
marssia entistän nuorukaisten
maatuneiden jätteiden luo ja
paljastaa päänsä sotasankaruu­delle.
.Jälleen kerran tahdotaan
marssijoiden ynimärtävänj että _
sota ei olekaan luonnoton ereh­dys
eikä tappaminen suuri rikos.
Jälleen tahdotaan ylioppilaiden
muistavan kuuliaisuuden ylevim-mät
seuraukset.:
Useimmat ylioppilaat lähtevät
marssimaan ajattelemattomina.
He ehkä uskovat sodan ja aseel­lisen
vastarinnan olevan ainoa
j a järkevä vaihtoehto eräiden
konfliktitilanteiden ratkaisemi­sessa.
He ehkä pitävät sankari­kuolemaa
velvollisuutenaan ja
uskollisuuden suurimpana /osoi­tuksena
tai saattaa olla, että he
katsovat nuorukaisten kuoleman
olevan välttämättömän, mutta
kauniin.
Mutta miksi he pitävät vasta­puolen
kaatuneita vähemmän
velvollisuudentuntoisina ja uskol­lisina,
vähemmän kauniisti rä­jähtäneitä,
vilpillisempinä ja pi­kemminkin
kuolemaan ajettuina?
M i k s i - h e eivät käy myös naapu­rimaan
.kaatuneiden haudoilla,
ovathan nämä osoittaneet kuol­lessaan
yhtä suurta inhimillisyyt­tä
kuin suomalaiset isät ja avio
puolisot. Ovathan hekin suurina
joukkoina kuolleet Suomen va­pauden
takia. Sotasankarit kaikk.'
ovat tappaneet toisiaan, mutt'
mik-V toiset vaan nostetaan kun-riiaaan?
; ' '
On jo aika luopua irrationaali­sesta
vainajien palvonnasta. Vai-najjit
on viimein jätettävä rau­haan
-ja mai'ssittava elävien' puo-jesta,-
jotta heistä ei tulisi vaina­jia.
Ön jo ymmärrettävää, että
sankarit ovat molemmin puolin
kuolleet suuressa erehdyksessä,
sodassa. He ovat kuolleet myös
oman erehdyksensä takia pitäes­sään
muiden ohella yllä aseritei-ta,
jolika ovat johtaneet sotaan
ja siten heidän kuolemaansa. He­kin
erehtyivät uskoessaan aseiden
päätäntävaltaan, tappamisen oi­keutukseen.
Miksi ylioppilaat
kunnioittavat sankareita? Eikö
heidän tulisi tehdä sankarit niin •
harvinaisiksi, että ihnii.set ihmet­telisivät
näitä eivätkä peittäisi
näiden valtavaa, mutta luihaa l u ­kumäärää
'kunnioituksen käärin-,
liinoihin? '
Joulukuun ensimmäisenä järjes­tetään
rauhanmarssi kansojenvä­lisen
yhteisymmärryksen väkival­lattoman
eli järkevän vastarinnan
konfliktientutkimisen suomalais­ten
samoinkuin muidenkin ihmis­ten
tulevaisuuden puolesta veri­siä
vaatteita, sankareiden lisäämis­tä,
väärien asioiden arvostamislii, •
tappamista ja sodan erehdystä
vastaan. Marssin tarkoituksena ei
ole menneisyyden kunnioittaminen
vaan tulevaisuuden luominen.
Miksi Helsingin YliopistonJ^li-oppilaskunta
ei ole ottanut kan­taa
rauhanmarssin olemalla esi-,
-merkiksi eräs sen järjestäjistä
tai miksi se ei järjestä omaa
mai'ssitilaisuutta rauhan ja kan
sainvälisyyden puolesta. Tällai­sen
ajankohdaksi soveltuisi hyvin
itsenäisyyspäivä tai Y K : n vuosi­päivä.
Miksi ylioppilaat .edelleen '
osallistuvat hautamarssiin eivätkä „-
rauhanmarssiin;"
— Ilkka Taipale.
(Ylioppilaslehti. 26. 11.)
Tämä ei mitään"$!skon puu­merkkiä"
allekirjoittaneen koh­dalta
kaipaa. Kiitos sentään Pie­tilälle
avunannosta.
• •— Känsäkoura.