Vapaus, December 4, 1965

              nmoalyy tiistaina* torstaina )a lAuantainft'
Peruatettu 1917
CaAadaa «uiQliiiLlal^bit iteeiUlli^
t)rövaÄnl0Mi
No. 142 — Voi. X U X vuosikerta Sudbuxy, Ont. Lauantaina, jouluk. 4 p. 1965 — Saturdö^, Dee. 4, 1966
örieri e orjan kanssa
uusia rajaturvallisuusjä
Helsinki. — "Meidän etujemme
mukaista olisi, että mabdolltsen
. sunrvaltojeii välisen selkkaokseiiv
heijästnsvAikatukset eivät nlikaisi
turvaUisnuttamme. Siinä tarkoi­tuksessa
Suomi on valmis harkitse
maaii ^ a i s i a sopimusjärjestely-j
ä N f » ^ kanssa, jotka rauhoit­taisivat
Suomen ja Norjan väli­sen
rM^i^^laeen mahdollisilta so­tatoimi^
myös suurvaltojen väli­sen
selkkauksen varalta", lausui
Suomen tasavallan presidentti Ur­ho
Kejonen esitelmöidessä vii­kon
ai#sa Helsingin Työväen-opistossa
"Suomen turvallisuus-ipoUtlikka^
m Uittyvistä näkökoh­dista"
Nuoren Polven Ulkopoliit­tisen
Yhdistyksen ja Helsingin
Työ V ä e n.opiston järjestämän,
Suomen ulkopoliittista asemaa
valaissefai esitelmäsarjan päät-teeksL
Esitelmässään tasavallan
presidentti asettui myös vastusta­maan
ydinaseiden myöntämistä
Vastusti Länsi-Saksan ydinasejstamista
Esitelmä turvattisuuspolitrilcasta
Sfewait puliui NLn
TV:ssa Vietnamin
raulian puolesta
Moskova. — Britannian ulkomi­nisteri
Michael Stewart ilmaisi tääl­lä,
torstai-iltaisessa televisiopuhees­saan
toivomuksen, että Britannia ja
Neuvostoliitto yhtyisivät pian siinä
mielessä, jotta Vietnamin sota voi­taisiin
lopettaa.
Mr. Stewart esitti näille molem­mille
maille osoitetun vetoomuksen,
että ne ottaisivat aloitteenteon kä­siinsä
rauhan tavoittelussa. Tämä te­levisiopuhe,
^onka kuuli arviolta 40,
000,000 neuvostoliittolaista, käännet­tiin
samanaikaisesti venäjänkielelle.
HäQ sanoi, että Britannian ja Neu­vostoliiton
velvollisuus on ryhtyä
yhteistoimintaan siksi kun ne ovat
Geneven konferenssin puheenjohta­jamaita,
ja myös siksi, kun "me
olemme ihmiskumppaneita ja ha­luamme
saada tämän kurjuuden ja
raakuuden lopetetuksi."
Mr. Stewart suositteli neuvottelu­ja
ampymiscn lopettamiseksi. Heti
kun ampuminen saadaan lopetetuk­si,
Britannia ja Neuvostoliitto voi­sivat
YKn välityksellä ryhtyä kor­jaamaan
sodan hävitystä Vietna­missa.
Vieraillessaan Moskovassa, mr.
Stewart sanoi havainneensa, että
neuvostoliittolaiset ovat huolissaan
siitä, jotta länsi-saksalaisille anne­taan
ydinaseita.
Y h d y ^ a l l a t on viimeaikoihin asti noastaan nuorison unelmissa" eikä
molemmille Saksoille, mikä käy­tännössä
tarkoittaa liänsi-Saksaa.
Esitelmän välittivät myös sekä
radio että televisio.
Ydinaseiden hirvittävä hävitysvoi-ma
ja kauko-ohjusten avaama mah­dollisuus
kuljettaa ydinlataus tu­hansien
kilometrien päähän ovat
perinjuurin muuttaneet kansallisen
turvallisuuden tähänastisia perus­edellytyksiä.
Näin on asianlaita su-persuurvaltojen
osalta, mutta sama
pitää paikkansa myös pienten valta­kuntien
suhteen.
Yhdysvaltojen kotimanner ei
1800-luvulla eikä tämän vuosiaadan
kahden maailmansodan aikana ole
kertaakaan ollut vakavan ulkoisen
sotilaallisen uhan alaisena. Kaksi
valtamerta on tehokkaasti eristänyt
Amerikan. mantereen sotilaallisten
selkkausten painopistealueista. Vas-tavasti
Venäjä — Neuvostoliitto on
saattanut laajan alueensa turvin se­kä
Napoleonin sodissa että molem­missa
maailmansodissa säilyttää
huomattavan osan valtakuntaa kos­kemattomana.
Täten tämä suurin
mannervaltio on turvannut sodan-käyntikykynsä
jatkuvuuden, vastus­tajien
tuhlatessa voimiaan j a vähi­tellen
uupuessa Venäjän mittaamat­tomilla
aroilla ja metsissä.
Ydinaseiden aikakautena on asian
laita toisin. N i i n paradoksaaliselta
kuin se kuuluukin, Neuvostoliiton
ja Yhdysvaltain ydinasekilpavarus-telu
on johtanut siihen, että näiden
molempien valtioiden turvallisuus
on olennaisesti heikentynyt. Kun
kummallakin suurvallalla on riittä'
västi ydinaseita sekä niitä kuljet­tavia
ohjuksia, eivät valtameret
enempää kuin suunnattomat etäisyy
det voi tarjota suojaa. Neuvostolii­ton
ja Yhdysvaltojen sotilaallinen
haavoittuvuus ei todellakaan olo
koskaan aikaisemmin ollut niin suu­r
i k u i n nykyään.
Pienten valtioiden ongelma on
sekä sama että toisenlainen. Pienet
valtakunnat ovat historian kuluessa
usein rakentaneet turvallisuuspoli­tiikkansa
liittosuhteelle suurvallan
kanssa. Tätä on, koetuista pettymyk
sistä huolimatta, pidetty pienille val­tioille
edullisena^ vaikka "kansakun
nat toimivat ihmiskunnan hyväksi
uhrautumalla toistensa puolesta ai-vastustanut
Geneven konferenssin
koollekutsumista. Mutta U S A n ulko­ministeri
D.ean Ruskin kerrotaan
Johilspn Cityssä, Tex. sanoneen, että
Washin|[ton on nyt halukas osallis­tumaan
tällaiseen kokoukseen.
"Me olemme jonkin aikaa anta­neet
tietää»" hänen kerrotaan sano­neen,
"että me olemme valmiina
osallistimaaan Kaakkois-Aasian mai­den
kopf^renssiin tai minkä tahan­sa
sen osan kokoukseen." Hän antoi
myös ymmärtää että näistä asioista
kuullaan myöhemmin enemmän.
"mikään valtio ole koskaan käynyt
sotaa muun kuin omien etujensa
tähden" ( J . W . Snellman). Ydin­sodan
aikakautena sotilasliitossa ole
vien pienvaltojen osa on käynyt en­tistä
huonommaksi. Suurimmilla
valtioilla saattaa olla mahdollisuuk­sia
säilyttää ydinsodassakin yhteis­kuntansa
osia toimintakelpoisina.
Sotilasliitossa olevan pienen valtion
asema on toinen. Ne ovat maantie­teellisen
sijaintinsa vuoksi yleensä
puskurivyöhykkeellä, muutenhan nii
tä ei sotaliitossa tarvittaisi, ja var­sinkin
jos niillä on ydinaseita alu­eellaan,
ne joutuvat ydinsodan alet­tua
todennäköisesti vastaanotta­maan
ensimmäisen iskun. Mahta
vamman liittolaisen ns. ydinasesa-teenvarjo
ei kykene suojaamaan nii­tä
vastapuolen ydinohjusten tehoa
viita iskuilta; Tämän perusteella
puolueettomusu näyttää nykyaikai­sen
asetekniikan aikakautena tarjoa­van
edullisesti sijaitseville pienille
valtioille suursodassa jopa parem­mat
elinmahdollisuudet kuin liittou­tuminen
ydinasesuurvaltojen kanssa
siitä huolimatta, että sotilasliittojen
päämääränä on jäsenvaltioiden tur­vallisuuden
lisääminen nimenomaan
sodan varalta.
Tällaisten olosuhteiden syntymi­nen
näyttää aiheuttavan uudelleen­arviointia
ydinaseiden varaan raken­tuvien
turvallisuusujärjestelmien
todellisesta arvosta.
Lähimpänä meitä on virinnyt kes­kustelua
siitä, mitä Norja ja Tanska
tekevät,, kun voimassaoleva NATÖ-sopimus
päättyy vuonna 1969. Kes­kustelu
alkoi yllättäen Norjan vaa­lien
yhteydessä, nähdäkseni ilman
mitään varsinaista syytä, sillä vaa­lien
tulos ei suinkaan merkinnyt
Norjan ulkopoliittisen suunnan
muuttamista.
Asian voi mahdollisesti ymmärtää
siten, että spekuloinnin liikkeelle­lähtöön
vaikutti ulkoministeri Lan­gen
pitkäaikaisen toimikauden päät­tyminen.
Vaikka Norjassa ja Tanskassa
esiintyy vastustusta NATOn - jäse­nyyttä
ja sen jatkamista vastaan,
on reaalipoliittisena lähtökohtana
pidettävä, että nämä maat pysyvät
lännen sotilasliitossa vuoden 1969
jälkeenkin. Tätä todistaa Norjan
uuden hallituksen ohjelmajulistus.
Siinä sanotaan mm., että Norja tu­lee
jatkamaan uiko- ja puolustus­politiikkaansa
niine oikeuksineen ja
velvollisuuksineen, joita Norjan liit­tyminen
Yhdistyneisiin Kansakun­tiin,
NATOon j a muihin kansainväli­siin
järjestöihin aiheuttaa. Tässä yh­teydessä
on syytä mainita, että väit­teet
Ruotsin j a Norjan välillä käy­dyistä
pohjoismaista puolustusliittoa
koskevista neuvotteluista silmällä­pitäen
tilannetta vuoden 1669 jäl­keen
on kumottu ja hypoteettinen
keskustelu tästä asiasta oh sen jäl-jteen
tyrehtynyt. ,
Pohjolan puolustuspoliittisessa
keskustelussa on kosketeltu joskus
myös Suomen,asemaa.
Eräät suomalaiset piirit ovat viir
me vuosien aikana kehitelleet aja­tusta
sellaisesta pohjoismaisesta
puolustusliitosta, johon myös Suo­men
tulisi liittyä. Emien kuin käyn
käsittelemään tätä suppeassa ryh­mittymässä
puntaroitua, eri yhteyk­sissä
propagoitua ideaa yksityiskoh­taisesti,
on paikallaan mainita, että
meillä on äskettäin satettu julkisuu­teen
edellisestä täysin poikkeava,
mielenkiintoinen ehdotus. Yksityi­sen
kirjoittajan mielipiteen mukaan
puolueeton Fennoskandia voitaisiin
luoda siten, että Norja eroaisi N A ­TOsta
ja solmisi Suomen j a Neu­vostoliiton
välisen ystävyys-, yhteis­työ-
ja avunantosopimuksen kaltai­sen
sopimuksen Yhdysvaltain tai
Ison-Britannian kanssa. Tällöin Suo­mi
puolueettoman Fennoskandian
osana pääsisi hyötymään sotilaalli­sen
jännityksen ja kansainvälisten
kriisien heijastusvaikutuksien to­dennäköisestä
lievenemisestä Pohjo­lan
alueella. Tämä vaihtoehto ei
edellyttäisi mitään muutosta Suo­men
tekemiin sopimuksiin. Ehdotus
on jäänyt Skandinaviassa huomiot­ta.
Edellä mainittu ajatus laajasta
pohjoismaisesta puolustusliitosta, jo­hon
myös Suomi kuuluisi jäsenenä,
rakentuu sille edellytykselle, että
Suomi irtautuisi vuonna 1948 Neu­vostoliiton
kanssa solmimastaan ys­tävyys-,
yhteistyö- ja avunantosopi
muksesta (yya-sopimus). Tämän
AfrMMeoBmääi ovat edelleen tyytymättömiä
Lontoon edesottamisten puolinaisuudesta
Lontoo. Brittiläiset tränsportti-lentokoneet
saivat torstai-iltana
määräyksen ryhtyä kuljettamaan
Keniasta Sambiaan sotilaita . j a vä­lineitä.
Pääministeri Härold-Wil-son
Ilmoitti myö& alahuoneen istun­nolle,
joit^ Sambian > prosidentti
Kenneth Kaunda on suostunut vas'
taanottamaan brittiläisiä lentokonei­ta.
^ - .
Vastustaen voimakkaasti : hritU-läisten
asevoimien käyttöä Rhode­sian
rotusyrjintähällitusta, vistääq,
kooservatiivipuoluton jghtaja, mr.
Heath leimasi '«hirvittäväksi lau­sunnoksi'
pä&ninisteri Wilsonin
tledortannon, että rhodesialaisilta
evätään brittiläiset eläkkeet.
Britannian hallitus iei ole vält-täoytkään
että sen sotilaallisten
siirtojen tarkoituksena olisi lan
Smithin johtaman valkoihoisten ro-tusyrjintävallan
kukistaminen.
Afrikkalaismaiden johtajat eivät
liioin ole tyytyväisiä Lontoon tä­hänastisiin
toimenpiteisin. He epäi­levät,
että Britannian hallitusta ei
kiinnosta niinkään paljon ilhode-sian
valkoihoisten hallituksen kukis
tamisyrltys kuin se, että Britannia
voisi säilyttää yliherruutensa Keski-
AXrikassa.
suutelta osalta siksi, että Sambia
ei pyytäisi apua muilta< mailta —
että Afrikan muiden maiden ase­voimat
eivät pääsisi Sambiaan.
Tiedolttaessaan, että se on val­mis
lähettämään asevoimiaan Sam­biaan,
Lontoo korosti seuraavia selk
koja:
— Sambiaan lietettävien asevoi­mien
täytyy olla Britannian kon­trollissa;
— Brittiläiset sotavoimat eivät
saa missään tapauksessa mennä ra
jan y l i Rhodesian puolelle;
•^Sambiaan ei saa tulla minkään
muun maan sotilaita niin kauan
kuin siellä o n brittiläisiä sotilaita.
vastasuorituksena Norja ja mahdol­lisesti
myös Tanska eroaisivat NA-TQsta.
Tätä vaiht^btoa Norjan N A
TO-jäsenyydelle on norjalaisen soti-lasaikakauslehden
"Norsk Milltaert
Tidsskrift" viimeksi ilmestyneessä
numerossa käsitellyt norjalainen
kenraalimajuri Odd Llndbäck-Lar-seui
^.
Kun käsitykseni on, että n i i n hy­vin
Tanska kuin Norjakin tulevat
vuoden 1969 jälkeeh säilyttämään
jäsenyytensä länsimaisessa sotilas­liitossa,
ei tässä kosketeltu ajatus
laajasta pohjoismaisesta puolustus-
(Jatkuu sivulla 2)
L-SAKSAN MILITARISMI
HUOMION KOHTEENA
Toronto. — dMerkit Saksan mili­tarismin
noususta ja siitä, että
Länsi-Saksalle annetaan ydinaseita,
aiheuttavat huolestuneisuutta sosia­listisissa
maissa, selitti Uuden De
mokraattisen puolueen kansallinen
johtaja T. C. Douglas täällä.
— Puhuessaan Empire Clubin ko­kouksessa
m r. Douglas sanoi ha­vainneensa
tämän pelon vierailles­saan
Canadan parlamenttaarikkojcn
valtuuskunnan yhtenä jäsenenä
Neuvostoliitossa ja muissa soSiaUs
tisissa maissa. "Ne kansat haluavat
yli kaiken muun rauhaa", hän sa­noi.
"Ne pelkäävät sitä, että preussl-lalsuus
palaa Saksaan, ja että Saic
salle annetaan ydinaseita."
Käytännöllisenä esimerkkinä hän
mainitsi Neuvostoliiton Tshekkoslo­vakian
ja Jugoslavian kansalaisten
tyrraistymisen siihen aikaan Ilmes­tyneestä
saksalaisesta postimerkistä
missä o l i S ^ s a n kartta toista maa­ilmansotaa
edeltänelnc rajoineen,
i Puheensa yhteydessä mr. Douglas
ylisti Neuvostoliiton j a muiden so­sialististen
maiden suunnitelmata­loutta,
sekä niiden kaupungin ter­veys-
j a huoltosuunnittelut jne, mut­ta
hänellä o l i moitteen sanoja Neu­vostoliiton
maataloudesta ja kulu­tustavaratuotannosta.
Viimeksimainitun seikan yhtey­dessä
hän esitti väitteen, että Neu­vostoliitossa
on "ihania televisiovas­taanottimia,
mutta e l T V : n laitos-miehiä",
eikä liloin tarvittavia va­raosia
kaupoissa.
Hän kiitti erikoisesti Neuvostolii
ton opetusjärjestelmää ja taiteelli­selle
harrastukselle annettavaa val­tion
tukea j a aipua. Mr. Douglas sa
noi, että Canada voisi oppia siitä,
miten_^Neuvostoliiton 15 tasavaltaa
ja 13 eri kansiallisuutta on oppinut
järjestämään Iceskeiset asiansa ja
saavuttaneet kansallisen yhlcnäisyy
•den.:''
VIIME TIEDOT
Toronto. — T. Eaton-yhtiö on ilmoittanut $26O,0OO«O0O
maksavan kauppa-, konttori' ja kerrostalokomplolcrin nUoen-tamisaikeista
Toronton keskikaupungillo ja on siinä mieles­sä
tarjonnut kaupungille $8,0004)00 vanhasta kaupungintalos­ta.
Tarkoituksena on rakentaa kompleksi vanhan kaupungin­talon
ja Eatonin nykyisen rakennuksen seka näistä pohjoi­seen
ulottuville alueille.
Halifax. — Nova Scotian maakuntahallitus ilmoitti tors­taina,
ettei enää tarvita ostolupia väkijuomia ostettaessa hal­lituksen
kaupoista.
Lusaka, Sambia. — Vaikka Bri­tannia
suostui ' kuun vaihteessa
pyyntöön, että se lähettää Rhodesi­assa
suoritetun., vallananastuksen
johdosta ilmavoimia Sambiaan, niin
Sambian presidentti Kenneth Kaun­da
suhtautui päätökseen hyvin vii­leästi
Britannian haUitus, mikä on ai-kaisenunin
sanonut, ettei se halua
käyttää asevoimia Rhodesian kapi
nallisia vastaan, suostui t ^ ä n ilma-ja
muiden asevoimien lähetykseen
Addis Ababa: — E r i puolilta Af­rikkaa
\ saapuneet ministerit kes­kustelevat
täällä siitä, että mihin
mahdollisiin sotilaallisiin toimenpi­teisiin
voidaan ryhtyä Rhodesiaa
vastaan. Afrikan järjestön ministe­rineuvoston
ylimääräisen kokouk­sen
piti alkavan perjantaina.
Edustajia on kokoukseen saapu­nut
Tunisiasta, Malista, Tansanias­ta,
Keniasta j a Sambiasta. Mainit­tuun
Afrikan järjestöön kuuluu
kaikkiaan 36 maata ja lisää edus­tajia
odotetfiin saapuvan perjantai­na.
Af rikkalaismaiden puhemlehlnä
esiintyivät Tansanian varapresi­dentti
Rashldi Kawawa sanoi sano-malehtimiehille
tänne saavuttuaan
seuraavaa: "Me odotamme konfe­renssilta
positiivisia toimenpiteitä
Rhodesian kysymyksen käsittelyä
varten. Tällä kertaa olemme tosis­samme
ja me olemme täällä niin
kauan kuin on tarpeellista."
Useimman maan edustajistoihin
kuuluu puolustusministerit, koros­taen
se konferenssin sotilaallista
merkitystä.
Liittolaisten sotHaiden
raiskaamat italialaiset
naiset vaativat korvausta
Rooma. — Italian lainlaatija'
kunnassa esitettiin tällä viikolla
ehdotus laiksi minkä mukaisesti
annettaisiin elinikäinen eläke vä­hintään
60,000 italialaiselle nai­selle,
jotka ilmoittivat että liitto­laisten
sotilaat olivat raiskanneet
heidät viime maailmansodan, ai­kana..
GHANA VAATII JYRKKIÄ
TOIMENPITEITÄ
RHODESIAA VASTAAN
Addis Ababa, Etiopia. — Ghanan
hallitus ilmoitti torstaina, että se
kannattaa sotilaallisia toimenpitei­tä
l a n Smitiiin johtamaa yksipuoli­sesti
Itsenäiseksi julistautunutta
hallitustavastaan.
JÄLLEEN MAHIX^LUSUUS
BCn ÖUmrÖLÄISTEN
LAKKOUTUMISESTA
Ottav/a. — Liitto- ja Ontarion maakuntahallituksien i l ­moitetaan
olevan lähellä sopimusta siitä miten nämä voisi­vat
yhteisesti auttaa ontariolaisia intiaaneja taloudellisesH
näi(ien ja joidenkin valkoihoisten ihmisten aseman paranta­miseksi.
• .
Havanna. — Kuuban pääministeri Fidel Castro ilmoitti
torstaina/ että tuhannet kuubalaiset ovat valmiina lähte­mään
Vietnamiin Vietkongin taistelun tukemiseksL
Cape Kennedy. — Yhdysvaltain avaruusviranomaiset
ovat ilmoittaneet, että lauantaina kello 2.30 iltapäivällä ta­pahtuvaksi
suunniteltu Gemini 7. matkalle lähettäminen ta­pahtuu
suunnitelmien mukaisesti ellei uhkaava sade sitä
estä. Tiedotuksessa ilmaistiin kuitenkin toivorikkautta, että
sade voi ohittaji Cape Kennedyn siihen mennessä. Suunni­telman
mukaan lähetettäisiin yhdeksän päivää myöhemmin
matkalle Gemini 6 satelliitti tarkoituksella kohdata aikai­sempi.
Vancouver. — Viime viikolla
esiin tulleet erimielisyydet British
Columbian öljytyölälsten ja heidän
työnantajiensa välillä, jotka ennus­tivat
silloin laajaa lakkoa, ovat
esiintyneet uudelleen.
Eräs 011, Chemical and Atoralc
Workers-umon vlricallija sanoi tors­taina,
että British Amerikan G i l -
yhtiön dogmaattinen suhtautuminen
neuvotteluissa uudesta työehtosopl
muksesta voisi johtaa maakunnan
laajuiseen öljytyölälsten lakkoon a l ­kaen
joulukuun 7 päivänä^
Union paikallisosasto 9-60ln pre­sidentti
Fred Geddes sanoi, että
unlo on lähellä sopimuksen saavut
tamista kaikkien muiden yhtiöiden
kanssa paitsi British Americanin,
joka on ryhtynyt täydellisesti jar­ruttamaan
sopimukseen pääsemis­tä.
Union jäsenistön on määrä ko­koontua
ensi maanantaina päät­tämään
siitä josko he ovat valmiita
ratifioimaan sopimukset BAn, Im-perialin,
Homcn, Texacon, Stan­dardin
j a Shellin kanssa.
Hän sanoi, että jos British Ame­rican
ei ole siihen mennessä suos­tunut
sopimusehdotuksiin, niin
union jäseniä voidaan pyytää kiel­täytymään
äänestämästä kaikista so­pimuksista,
minkä seurauksena oli­si
maakunnan laajuinen öljytyöläls­ten
lakko.
Union oikeus lakkoutua päättyy
maakunnallisen lain. mukaan jou­lukuun
7 päivänä keskiyöllä (8 päi­vää
vastaan). Laissa määritellään,
että unioiden on ryhdyttävä lak
kotoimenpitelsiin 90 päivän kulut­tua
siitä päivästä lähtien, jolloin
yhtiölle on ilmoitettu, että ne ovat
valmiita ryhtymään lakkoon.
Mr. Geddes--selosti ,että kom-pastusklvlnä
sopimuikseen pääsemi­sen
tiellä ovat ne_selkat, että B A r
yhtiö vaatii sopimukseen siisällytet-täväksi
joitakin uusia pykäliä ja että
se ön kieltäytynyt hyväksymästä
sopimukseen sisällytettäväksi koh­tia,
joista sovittiin maakuntahalli­tuksen
kanssa käydyissä neuvotte­luissa,
jotka pidettiin juuri ennen­kuin
oli uhkaamassa kaksipäiväinen
yleislakko.
Hän sanoi, että kalkki muut öljy-yhtiöt
olivat suostuneet siihen, että
hallituksen ehdotukset sisällytettäi­siin
uuteen työehtosopimukseen.
Näiden ehdotuksien joukossa on se,
että yhtiöt olisivat vastususa kai­kista
muutoksista, jotka voitaisiin
aikaansaada automatisoinnin kaut­ta.
Ghanan edustaja Afrikan Yhte-näisyysjärjestössä
. (OAU) Joko
Botsio sanoi saavuttuaan tänne kon­ferenssiin,
että Britannian toimen­piteet
asian käsittelyssä ovat olleet
riittämättömät. Konferenssi aloittaa
istuntonsa täällä tänään (perjantai­na).
Hän sanoi, että jos Britannia el
ole valmis ryhtymään toimenpitei­siin
hetimiten, niin silloin OAUn
tulisi olla valmis astumaan väliin.
OAUn konferenssiin osallistuu 36
maan ministerit, jotka on kutsuttu
tähän konferenssiin tarkoituksella
keskustella siitä mitä tulisi tehdä
Rhodesian suhteen.
Ghanan kansallissuunnlltelun mi^
nisteri Botsio sanoi tännne saavut­tuaan
lentokentälle aikaisemmin
valmistamassaan lausunnossa:
"Ghana haluaa tehokkaita sotilaat
lisiä toimenpiteitä hetimiten.
"Olemme valmiit siihen ja gha­nalaiset
ovat reagoineet hyvin pre­sidentti
Nfcrumahn vetoomukseen
kansan miliisin muodostamisesta."
Hän sanoi, että noin 4,000 ihmis
tä o l i jo ilmoittautunut vapaaehtoi­seksi
tähän miliisiin.
VANKIEN RÄÄKKÄYS
VOIDAAN LOPETTAA
Kansainvälisen Punaisen Ristin sekaantuminen
johti siihen, että jenkkisotilaille lannettiin
määräys pidättäytyä vanikien rääkkäämisestä
Saigon. — Etelä-Vietnamissa ole­vien
yhdysvaltalaisten asevoimien
päällystö on antanut määräyksen so­tavankien
rääkkäämisen ja tappa­misen
lopettamiseksi.
Alaisilleen sotilaille osoitetussa
kirjallisessa lausunnossa USAn
Vietnam-joukkojen komentaja ken­raali
William C. Westmoreland sa­noi,
että sotavankeja on kohdeltava
inhimillisesti, ja että "minkä tahan­sa
vangin pahoinpitely on rikos."
Uudessa ohjesäännössä sanotaan,
että "sotavankien pahoinpitely on
sekä kunniatonta että typerää . . .
Ei edes lyöty vihollinen antaudu jos
hän tietää joutuvansa rääkättäväksi
tai tapettavaksi".
Tietoisista piireistä on kerrottu,
että tämä ohje vankien rääkkäämi­sen
ja tappamisen lopettamiseksi
annettiin sen jälkeen kun Genevessä
toimiva Kansainvälinen iPuriainen-
Ristl oli toistamiseen valittanut,
jotta Yhdysvallat oii loukannut kan­sainvälisiä
lakeja vankien kohtelus-
• VVindsor. — United Auto Work-crs-
union . canadaläinen johtaja
George Burt ilmoitti tällä viikolla,
että unip on valmis antamaan ak­tiivisen
ikannatuksensa Canadan ih-tiaanlväestöllc
taistelussa siviilioi­keuksiensa
ja paremman elämän
puolesta.
Tä^lä antamassaan lausunnossa
mr. 'Burt sanoi, että hänen edus­tamansa
unio pn valmis antamaan
kannfituksen.sa "sen puolesta, että
poistettaisUn ne monet yhteiskun­nalliset
epäoikcudct joiden kohteek­si
he (Canadan intiaanit) joutuvat
rotusyrjinnän takia."
Hän tähdensi, että äskettäin ta
pahtunut 400 Intiaanin protesti-marssi
Kcnorassä osoitti jotta' i n ­tiaanit
todella paheksuvat sitä dis-krimlnaatlotä,
minkä kohteeksi he
joutuvat canadalalsten taholta ja
vaativat parempaa kohtelua.
Mr. Burt sanoi, että hänen edus­tamansa
unlo aikoo saattaa Cana­dan
Intiaanien kysymyksen unlon
tasavertaisuuksia pohtivan jaoston
huomioon ja, koko käosainvällsen
unlon painostuksen a l a j s ^ i .
"Mahdollisesti ensimmäisenä as
keleena voitaisiin antaa vastakai­ku
äskettäiselle Ontario Federation
of LabOrln pyynnölle jotta annet­taisiin
rahallista tukea sen Ihmis-olkeuksla
pohtivalle komitealle jotta
voitaisiin järjcst&u ammattitaitoista
väkeä työakent<elemään täysiaikai­sesti
intiaanien johtajien kanssa^
"Me toivomme, että siten vakuut­tuisimme
siitä, ettei menetettäisi
sitä alkuvauhtia, mikä on saavutet­tu
Kenorassa", sanoi hän,^
Mr. Burt sanot, että intiaanien
Kcnorän kaupungin valtuustolla
esittämä esitys o l i sellainen, jotta
kalkki rehelliset canadäl&lset voisi­vat
sitä kannattaav
sa antamalla heitä (vankeja) Etelä-
Vietnamin armeijal.le
Sotavankien käsittelyä koskeva
Geneven sopimus vuodelta 1949 edel
lyttää, että sen allekirjoittajamaa
ei sa luovuttaa saamiaan sotavanke­ja
millekään kolmannelle osapuolel­le,
ellei se (sotavangin saanut maa)
ota vastuuta siitä, miten kolmas osa­puoli
vankia kohtelee.
Yhdysvaltain tapana on ollut luo­vuttaa
vankeja Etelä-Vietnamin v i ­ranomaisille,
jotka ovat tiettävästi
rääkäneet, pahoinpidelleet j a tappa­neet
näitä vankeja.
Yhdysvaltain asevoimille nyt an-netu.
ssa määräyksesä sanotaan: " Y h ­dysvaltain
asevoimien jäsenenä tei­dän
tulee noudattaa Geneven sopi­muksen
säädöksiä vuodelta 1949. Te
voitte, ja teidän tuleekin riisua van­gin
aseista, suorittaa perusteellinen
tarkastus vartioida häntä huo­l
e l l a . : t'.'^
Mutta sitten on punaisella koros­tus:
"Te ette voi ettekä saa pahoin-pideliä
vankia, häväistä häntä, ottaa
mitään hänen yksityisiä omaisuutta,
millä ei ole sOtilaalUsta arvoa, ette
saa kieltää häneltä tarvittavaa ja
Saatavissa olevaa lääketieteellistä
apua.".; :
Ja määräyksessä sanotaan, että
vankia on' nyt "kohdeltava aina i h ­misenä.
Häntä ei saa rääkätä, van­kia
ei Saa tappaa, silpoa eikä häväis­tä,
e i silloinkaan kun hän kieltäytyy
puhumasta. Jos vanki on nainen,
kohdelkaa häntä sillä huomaavaisuu­della
kuin hänen sukupuoltaan koh­dellaan."
' i
fj