1957-08-22-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, elokuun 22 p. — Thursday, Aug. 22,1957 V A P A U S qjBteElHI.- «TjEodepcDdent Labor ta^pbM Kor. «, U17. Atttborized aa tfBoond daaa maOtor- tlia Post Ofllei» fmnrtmcDlk Ottava. Pub- U M ttttiee «eddy:* ToesdajTs, Ibintfaya and Saturdajn by Yapatu PHIilUbiitk: Oompaoy Ltd^ at 100-102 dm Bfc; iqr^ Sndbuzy, Oni; Canada, Tiefephones: Bns. Offioe OB. 4-4284: EdUorial Office OB, 4-4289. BSanager e,8uiE8L Editor W. EUund. UaiUsg «ddreat; Bonc a>t Sndbty» Ontario. AdverUslog rates npoa appUca^L Ykantlatlon free ot dntie;: TILAUeatMNAT: sanadaHä: 1 «k. 7jOD « kk. S.75 S kk. 225 inidysTalloiBsa: 1 «k. tJDD « kk. 4J0 Sdomoaa: l tk. 0.50 e kk. 4.75 SYNTYMÄPÄIVIÄ MM Aiea Mikf, Saaatoritun, Ont, ' fäyttiasttnnuntaifia elokuun 25 päi-' vSnS 70 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. 1917— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — 1957 '"Käikld union miehiä" I Alkuviikon uutistiedoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti, inniten Gaspe Copper Minesin rikkurit hyökkäsivät useampia kertoja patukoilla; kivillä jä puukoilla aseistettuina rauhallisten lakkovartijain kimppuuri Murdochvillessa, Quebecissa ja miten Quebecin maakuntapoliisit — täysin "puolueettomina" ylj^ön ja rikkurien hyväksi seurasivat pitkän a i ^ a pelkkinä- sivustakatsojina tätä hommaa! Ja kuten tällaisessa ta- ^ pauksessa odottaa saattaa, esimerkiksi Globe and Mailin tiis-tai^ esso; uutistiedossa sanotaan, että vaikka lakkovahdit puo-lus, tivat itseään — "kaikki loukkaantuneet" olivat union inifhiä. v*r'v.Gaspe kuparikaivoksen työläiset pakotettiin jo yli viisi kuukaiitta sitten lakkotaisteluun, kun yhtiö kieltäytyi tunnus-tahiästa heidän tmiotaan — terästyöläisten uniota. Kieltäy- 'tirän neuvottelemasta työläistensä ja heitä edustavan union - kähssa, k.o. kaivosyhtiö on Quebecin maakuntahallitulcsen jBu^^ kaiken sen, mitä se on^ rikkurien toimintaa selostavista oppikirjoista ja niiden kansista oppinut' työläistensä union murskaamiseksi ja työ- -Iäisten itsepuolustustahdon hävittämisöksi. - Mutta yhtiön öykkärimäisyydestä, terrorista ja uhkailusta hUolimät ta* ovat Gaspenkuparikaivostyöläiset jatkaneet urheata taistelua — sanan varsinaisessa mielessä he ovat käyneet kunniakasta etulinjataistelua Quebecin maalamta-halii| uksen ja sikäläisten untovastaisten suuryhtiöiden synnillistä liittoutumaa vastaan. - ; f <r'^^'^^^V painostukselle, uhkailulle ja tJe^rdrille.initä häitä kaivosmiehiä vastaan kohdisteUiin, liittyivät Canadan ammattiyhdistysliikkeen johtavat edustajat, yhdessä katolisen uniokeskuksen edustajain kanssa viime maanantaina lakkovahdintaan näiden kaivosmiesten rinnalle.' Se oli Canadan ammatillisesti järjestyneen työväenliikkeen vakavahenkinen mielenosoitus siitä, että "unionismi on ja pysyy 'Murdochvillessa", kuten CIX>:n presidentti Jodoinin lakkovahtilinjalla kantamassa tunnuslauseessa julistettiin. Uutistiedoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti, että tämä Canadan unoliikkeen solidaarisuusmielenosoitus oli täysin rauhallinen siihen saakka, kunnes noin 200 miestä käsittänyt^rik-kurijoukko hyökkäsi sen kimppuun kiviä heitellen. Oikeastaan näistä uutistiedoista näyttää, että rikkurien hyväksi "puolueettomina" olleet maakuntapoliisit painoivat lakko-vahteja sellaiseen paikkaan, että korkealle paikalle mäkirinteelle asettuneet rikkurit voivat helposti kivittää lakkolaisia ja hyökätä patukoinen ja puukkoinen heidän kimppuunsa silloin kunjpoliisit katselivat tätä laittomuuden kukkasta kor^ keasta "puolueettomuusasemastaan"? , Tähän kerrassaan tuomittavaan asiantilaan viittaa ainakin Murdochvillen lakkoa johtavan terästyöläisten (USW union piihemiesten rikkurien päällekarkaamisesta antama ^selitys. Terästyöläisten, paikallisosaston puhemies Roger Bedard vastasi Globe and Mail lehden kyselyyn, että maanantaisen tapahtuman "tahallisena tarkoituksena oli" saattaa ?lakkoVBhdit mäkirinteessä sellaiseen asemaan, että heitä voi- Itiin hyvin kivittää. Hän sanoi rikkurien kivittäneen lakko- "Vahteja ja heidän avukseen tulleitta ammattiyhdistysliikkeen '.^ustajia Jrhtiön kämpiköltä ja sanoi: "Poliisit eivät tehneet kerrassaan mitään. Kummallista, eikö olekin?" •""•Bedard syyttää enemmänkin. .Hän sanoo, että poliisien "pudltieettomtius" rikkurien hyväksi sai aktiivisenkin muo- "don, silläseräässä vaiheessa poliisit heittivät Ityynelkaasu- ^pommeja lakkolaisten joukkoon kun lakkovahdit lähestyivät Cmäellä olleita rikkureita. Bedardin selostuksen mukaan rik- ; urien hyökkäyksen johdosta loukkaantui 10 lakkolaista ja ^heidän ystäväänsä samalla kun -rikkurien joukossa ei ole yh-tään loukkaantunutta: CLC:n puheenjohtaja Claude Jodoin, «joka miljoonan taloudellisesti järjestyneen canadalaisen edus-itajana- osallistui tähän joukkomielenosoitukseen lakkovahti-vliiijalla, lähetti Quebecin maakunnan pääministeri Duples- ^slsille sähkeen, missä vaaditaan julkisen tutkimuksen suo-rUtamista sen johdosta kun ammattirikkurit hyökkäsivät rau-allisen ja laillisen lakkovahtikulkueen kimppuun. y . • • • ; Murdochvillessa maanantaina lakkolaisia vastaan suori- ^ tettu hyökkäys ja pieksentä paljastaa kerran uudelleen, millä ^puolella suositaan ja harrastetaan väkivaltaisia meneUely- " muotoja. Gaspe Copperryhtiö on näiden lakkokuukausien : aikana vuodattanut tunnetuun tapaan suuria-krokodiilhikyy-{ ,^ neleitä siitä, miten terästyöläisten unio suosii muka väkiväl- ' talsia toimintamuotoja. Tämän väkivaltaisuuden vuoksi on v yhtiö muka kieltäytynyt neuvotteluistakin tämän union kans- *sa.*. Jfa kaivosyhtiö on puhunut union väkivaltaisuuksista ;yielä senkin jälkeen kun eräs seh lakossa ollut työläinen .kohtasi jokin aika sitten väkivaltaisen kuoleman. - ,Mutta mitäs osoittavat tosiasiat? Yhtiön "hyvät miehetV . — rupiset rikkurit järjestivät yhtiön omistamilta alueilta i l - V meisesti hyvin järjestetyn hyökkäyksen rauhallisia lakko- ' vahteja vastaan. Yhtiön rikkurit oli aseistettu patukoilla, ' |)^ukoiIla ja kivillä kertovat uutistiedot mutta yhtiön ^ J^^^ ja sitä myötämielisesti suojelevan maakuntapoliisin : toimesta ei tehty mitään tämän hirveän väkivaltatyön ehkäi- ^ 'semiseksi? ^ * 'Ja entäs sitten ne Quebecin maakunnan lain ja järjes- ;tyk^eh-valvojat? Kuten tiedetään,Quebecin maakuiinanpää- . Tihihijsteri t>uplessis on seka laki, että oikeus, sillä pääministerin loimfen lisäksi hän.kantaa myös maakunnan yliproku- •raattorln raskasta salkkua. * .Pääministeri Duplessis on tunnettu munalukkolaistaan, ^^yihdoin viimein perustuslakivästäSseksi tekeleeksi juliste- \ tusta maakunnallisesta laista, jolla on terrorisoitu Quebecin : väestöä 20 pitkää vuotta. - Kuten aina on tällaisissa tapauksissa havaittu,,Quebecin munalukkolakia käytettiin vain "kommunisteja vastaan, mut- ,^ta; lain sanahnuoto oli tarkoituksellisesti laadittu niin, eti^ ' "kommunisteiksi" voitiin leimata kaikki, jdista pääministeri - fIhiplesäis ei syystä tai toisesta pitänyt Kylmän sodan olo- '/•^ ., sUhf^issa tämä "kommunistivastainen']^ humpuuki meni aluksi ' ' '^^ydes^,-kunries ruvettiin käymään lakkolaisteh idmppuun Mitä muut sanovat Edustajakokous j a nuorison järjestämlstyö HAASTE TYdVXESTöIXE Tieto siitä, että Canadian Labour Congressin presidentti Jodoin ja useat muut uniojohtajat olivat johtamassa lakkovahtilin jaa Gaspe Copper Mines-yhtiön lakkolaisten rintamalla on hyvä uutinen. Se on omiaan tuomaan esille kaikkien u nlonistien tiukemman solidaarisuuden tarpeen. On kulunut miltei kuusi kuukautta sUtä kun; työläiset ryhtyivät lak-koon unionsa tunnustamisen puolesta. Heitä on ollut vastassa lakko-vahdinnan kielto poliisien taholta Ja poliisin, väkivaltainen sekaantuminen asiaan... Kaikessa tässä Dtiplessisin fialli-tus on ollut valmis ja innostunut a-pulafnen. Duplessisin vakaata aikomusta saada teollisuus kehitetyksi maakunnassa on seurannut hänen "jyrkkä" kantansa Gaspen lakkolaisia kohtaan, jolla hän toivoo vakuut-tavansa kapitalisteille, että heidän ei tarvitse "pelätä" militahttlsta u - hionismia "hänen maakunnassaan". Gaspen tapaus on haaste koko am-mattiyhditysliikkeelle. sillä, jos lakko hävitään, jokainen työnantaja maassa on rohkaistu ryhtyi^ään ammattiyhdistysten rikkomisyrityksiin telitaaissaan. — Canadian Tribune. Vancouver, r— Kahdessa artikkel i n a olemme Vapauden palstoilla käsitelleet kahta en puolta Catoedän nuorison järjestamistyossä, sen kieyttä ja mahdollisuuksista, ' ^ yt olisi syytä katsoa vanconverilaliten ponsilauselman kolmatta osaa, itikz kohdistuu Järjestömme edustajakokouksen yrityksiin tämän o n g c l n^ ratkaisemiseksi. Ponsilauselmassa sanotaan: "Olemme nähneet, että kaikki meidän edustajakokouksemme ovat kiinnittäneet paljon aikaa ja telineet hyviä ehdotuksia tämän pulman ratkaisemiseksi, mutta emme ole sittenkään saaneet aikaan niitä tuloksia, joita toivomme ja pidämme mahdollisena." Ensimmäiseksi meidäp täytyy muistaa, että meidän edustajakokouksemme kuvaa järjestöämme kaikella tavalla. Näinhän asian täytyykin olla, jos mieUtään, eftS tämä kokous täyttää velvollisuutensa o-sastoille, muUa tällaisen kysymyksen (nuorisotyön) kanssa tulee määrättyjä vaikeuksia, joiden j mpäri edustajakokous ei mitenkään pääse käyttämättä erikoismenetelmiä.' - Edustajakokous voi tavallisin tavoin ratkaista ainoastaan jäiiestdm-me sisäiset asiat siksi kun sc- tietää ja ymmärtää ne edustajamsa kautta. Kokous voi siis määritellä sen ryhmän kysymykset joita'se varsinaisesti edustaa. Tamäh kirjoittajan mielestä olemme yrittäneet viedä nuorisomme toi-mintakysymystä samalla tavalla ja siinä unohtaneet, että nuori polvi on suurelta osalta järjestömme u l kopuolella. Jos katsomme nuorempaa'polvea ja sen eri ryhmiä sellai YÄHinArSKAUPAN MYYNNIT SUR1$TUVÄT YHDYSYÄILOISSA New York. —. Kuluvan vuoden elokuussa ensimmäisen puoliskon kehitys osoittaa, että suurten tavaratalojen vähittäismyynnin arvo on noussut noin pari prosenttia viime vuoden tasosta. Tämä nousu on kuitenkin harhauttava vähittäiskaupan todellisen tilan kehityksestä. Arvon nousu on mennyt hintojen nousun tilille ja varsinainen volyymi (myyty tavaraihäärä) on laskenut noin pari prosenttia alle viime vuoden määrin. Sekä vähittäiskaUppiaat että hei däii asiakkaansa ovat olleet koko alkuvuoden tilanteen tasalla. Kaup piaat ovat liyjyneet varovaisina myyntiarvioinneissaan ja pidättäytyneet sijoittamasta* fiääomia jo muutenkin liian suuriin varastoi hiri. Presidentti Eisenhower on Useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana vedonnut sekä tuottajiin et tä työläisiin hintojen kurissapitämi seksi. Tulos on ollut sangen laiha. Tyypillisen esimerkin tästä ttarjoaa öljy- ja terästeoUisuusyhtiöiden asenne. Molemmilla tuotannon aloilla korotettiin vuosipuoliskojen vaihteessa hintoja vastoin presiden tin nimenomaista varoitusta. Teräksien hinnankorotuksen seurauksena olikin, että edustajainhuone päätti asettaa tutkimuskomission selvittä mään teräksen hintojen kehitystä korotuksia, lyhempää työpäivää ja muita parannuksia työolosuhteisiin, sekä tasapuolisia elinmahdollisuuksia kaikille ca-nadalaisille, huolimatta s i i t ä ovatko he englantilaista, saksalaista, suomalaista tai ranskalaista alkuperää. Kuten muistetaan Vapaus lukeutui alusta pitäen nämä 20 vuotta niihin harvoihin cana-dalaislehtiin, jotka selittivät, että Quebecin maakuntahallituksen ' * k o m munismivastai-suus" kohdistui loppukädessä koko maakunnan työväenliikettä vastaan, ja että pauha-tessaan "kommunistien laittomista menettelytavoista", Duplessisin hallitus on itse laittomuuden perikuva, silla se kieltää huonosti veYhottujen naamioiden suojissa työläisten ja muidenkin oppositioryhmien perustuslailliset oikeudet; Murdoch villen tapahtuma — Quebecin suosiollinen "puolueettomuus'* rikkurien väki-valtaisi/ uksien hyväksi — • on lopullisesti paljastanut Duplessisin hallituksen laittomuuden^ ja väkivaltaisuuden todelliseksi suojelijaksi. Mutta vaikka Gaspe Copper yhtiön työläisiä vastaan on nostatettu kaikki pahanhengen voimat,,vaikka heitä on parjattu, Idvitetty; piesty ja uhkailtu, niin Canadan kansan sifuren eneministön myötätunto on sit-r tenkin näiden lakkolaisten puolella — ja se on loppidcädessä ratkaiseva tekijä, joka oikeuttaa mr. Jodoinin-kantaman julistuksen, että "unionismi V on ja pysyy!* jiiin^Murdochvlllessa kuin muuallakin Quebecin maakunnassa. viime vuosina. Elinkustannusindeksin jatktiva nousu on pakottanut kuluttajat entistä enemmän suorittamaan hintavertailuja vähittäiskaupassa.' On selvästi todettavissa kuluttajain pidättymistä ostoista, jotka eivät ole aivan välttämättömiä jokapäiväisiä tarpeita varten. - Hallituksella ei ole valtteja käytettävissään hinnankorotusten est?- miseksi niin kauan kuin elintarvikkeiden hinnat pysvyät suurien yli^ jäämävarastojen valossa tarkasteltuna kohtuuttoman korkeina ja niin xauan kuin USA:n koko taloutta rasittavat nykyiset valtavat varustelumenot. Ylijäämäongelmien rankaisemiseksi ei ole löydetty toistaiseksi mitään keinoja ja varustelu^' menoja presidentti Eisenhower on kieltäytynyt jyrkästi supistamasta. sena imin ne todellisuudessa ovat, silloia nafmny.gttä niiden j a jär jestSmme välälä im';swiri Tämi eroavaimus on aivan luonr nollinen; asia. rantta^ meidän täytyy pitää se niiplmaintne. Tämä eroavaisuus ei tule Jmitenkaan olemaan esteenä, kuten «ddlisessä kirjoituk sessani osoitin, nuoremman polven tulolle Canadan suon^Iaisten- Icult-tuuritoimintaan. , Olemme seuranneet tätä mielestäni vääi^ suuntaa käytännöllis3S-sä toiminnassa ja osittain edustaja^ kokouksessakin juuri siksi kun emme halua tunnustaa näitä erikoisuuksia silloin kuin ne on huomioi-' tava jokapäiväisessä elämässä. Suurin syy meidän kankeuteemme tämän katsantokannan omaksumisessa on ollut meidän syvälle juurtuneessa epäluottamuksessamme nuorisoon, mikä taas johtuu sii- .tä, että emme ymmärrä heitä, emmekä niin muodoin anna heille täydellistä toimintavapautta. Tästä johtuu meidän vaatimuksemme, että nuorten; on kehityttävä järjestössämme ja ymmärrettävä toimintaa sellaisena kuin se on^ Unohdamme liian^usein, että näiden nuorten täytyy itse omaksua meikäläisten periaatteet, minkä he voivat tehdä vain toiminnan puitteissa ja jonka kautta aukaistaan heille kaikki mahdollisuudet toimintaan ja oppimiseen. Tämä meidän epäluottamuksemme i^uorisoon ja siitä johtuva kielteinen asenteemme heidän vapaaseen toimintaansa, kuvastuu kahdella tavalla: 1. puhum me aina "nuorison vetämisestä järjestöön" sen sijaan, että meidän pitäisi ajatella enemmän että heidän itsenäinen < toimintansa kehittyisi o-mia latuja pitkin, jolloin me voisimme yhtyä nuorten kanssa yhteistoimintaan. Siten voisi kumpikin "puoli" antaa tasapuolisesti ^ panoksensa. Hyvänä, esimerkkinä tällaisen toiminnan, tuloksista voidaan p i tää tämän kesän suurjuhlia Sud-buryssa. , ^ ^ 2. Sitä mukaa kun saamme nuorempia ihmisiä osastoihimme, me kuormitamme heidät kaikenlaisilla tehtävillä. Unohdamme, että nämä jäsenet voisivat tehdä paljon suuremman palveluksen, jos hekiinnit-taisivat suurimman osan ajastaan toimintaan Ganadassa syntyneiden keskuudessa. Tällä tavoin menetellen kehittäisimme tulevaisuuden tci-minnalle johtavia henkilöitä. Edustajakokouksen työskentely tämän asian kanssa on kuitenkin ollut hyväl j a s e on kuvannut tätä t i lannetta hyvin, vaikka ne eivät olekaan kyenneet täydellisesti, selittämään tätä ongelmaa järjeslömmö Kolmen seuran yleiskilpailut onnistuivat Port' 'AkOau. — Täällä sunnuntaina 18 päivänä elokuuta pidetyt Iskun, Nahjuksen, j a Reippaan yh-t e l s e s t i ' : i l d e s t e^ urheUqkilpallut onnistuivat mainlostL Ilma oli mitä sdplian.;UrheiUjoita oU kalkista seuroista j a useita itsenäisiä coisis-kaikille jäsenille, ei edes johtaville: kaan jäsenille. Edustajakokousten päätökset ovat olleet hyviä, esiuL päätös englanninkielisten osastojen perustamisesta Ja 'liäätös yhteistoiminnasta urheiluliiton kanssa. Nä mä päätökset ovat perustana Cana-dassa syntyneiden itsenäiselle toiminnalle, e l i toisin sanoen, 'järjestömme asian viemiseksi eteenpäin heidän omalla: kielellään j a menettelytavoillaan.' Heikkoutena on ollut se, että siihen ei ole sisältynyt mitään kansallisen keskuksen tai yhteyden rakentamista, jotta nämS englanninkieliset osastot olisivat saaneet henkistä sekä jäijestollisfa apua. Toinen päätös, jojcä koskee yhteistoimintaa urheiluliiton kanssa, on myös lähtöisinv siitä ajatuksesta, että nuorisollamme täytiyy olla- oma voimakas järjestö^ Canadan suomalaisten edustajana. Ainakin, tuksi. hejti. kilpailujen päätyttyä, tämän kirjoittaja pitää tätä puolta' Yleisöä oli saapunut a^a runsaas-tärkeänä seikkana. Mutta näitä hy- t» seuraamaan kUpailuja ja kaiketi viä päätöksiä kun vähän paremmin ' yaikiittiyiat; -yhteensattumat sillä ajattelee, ja pitää mielessä, että kd- Reipp9an>fiojilla toiseUa osalla oli koukset, joissa ne on tehty, ovat oj-' Jai^Ba|ip:^Weln suoritettava, säleet valtaosalta meidän vanhempien »noin.ltHi»;^ toveriemme keskustelutilaisuuksia, hiihtäjän Erkki Mikkolan hää Yleisen-sarjan Don Pitkän^ TVw rdntön Yrit3*sestä sai toisefcä n» haan pistetuldksen ja sai myöE erikoispalkinhon. 536.02 pist Jnot susana (100—200—400 m)- ^ nen 1) Don Pitkänen, Y r j t k W ronto, .100 m 12.6 — 200 in 3 i8 >i ta kansalllsuukslsfa. Kilpailut suo- 400 m 63,8. 2) Ed. Doherty, Ho ritettiin .Iskun puistossa, missä on | North Branch 13.2 — 33^ _* gQ / 400 ; metrin juoksurata joka onkin 13) Haino Mannila 12.4 — 25i i..^ normaalikokoinen; heitto- j a hyppy-: (ei juossut "400). 4) Joe Blasdna ^senäinen) 13;4 33.0.;5. Dick Ar- ^'nohe (itsen.) 13.3 i - 33.3. ; I k ä ^ 1) Toivo Viitanen. Nahjus 13,5 — 29,2 - - 70Z 2) ^ 3) A l f Wläegren, Elo 13:8 — 5.7 V^i^ IV VbutUainen, iskii 13.7— 3b;2— 77.0. '^y:.: Hyppyisarja (yleinen). Ktuus. kbrkeu^ riäiliÄikka: 1) D. Pit^ä. nen, pitiuiS i5.67 -r- korkeus.l,5o _ Hoikka 10.44. 2). Nulo Pehkonen. Keipas 5;23V^ '1,53 ~ - 10,88 m. 3) |>aikoista--yoit^lln sanoa että ne olivat melkein ensiluokkaisessa^ kunnossa, s ^ o l n sadan metrin suora. PitemtQät^pikamatkat Jouduttiin: juokse^iaanv yhdessä :rykelniäsfä koska ei oltu viivoitettu'-liyvltjrä-- ratoja josta ulkopuolella juoksijat joutulvatykärsimään. "Kilpailut älöl-: tettijn . «omalleen ja ne sujuivat .'^yvln •siitä -huolimatta vaikka useat urheilijat joutuivat suorittamaan yhdeksänkin lajia. Palkintotuoma-rit ja{ sihteeristö tekivät tehtävät hyvin koska saatiin pisteet heti jok a ' l a j in jälkeenja palkinnot jae-silloin huomataan niissä yksi puutteellisuus: Ne^ovat päätöksiä, joita järjestömme ei voi itse: täyttää. Jos haluamme perustaa englanninkielisiä osastoja, se ei tule tapahtuma-m ennen kuin -Canadassa isyntyneet päättävät sen itse toteuttaa. Jos haluamme yhteistoimintaa Canadassa syntyneiden ja heitä edustavan ryhmän kanssa, siitä tulee tosi vasta sitten kun nuorilla myös on tietoisia ja hyvin järjestettyä toimintaa. Jos tuleva-edustajakokous hyväksyy nuorisokonferenäsiajatuksen, se kuvaisi ensiksi, että ymmärrämme nuoremman polven erikoisaseman Canadan suomalaisten keskuudessa ja toiseksi se osoittaisi meidän luottamustamme näihin nuoriin. Lopuksi toivon^ että näistä asioista ja järjestömme ongelmista yleensä vaihdettaisiin enemmän mielipiteitä lehtemme palstoilla juuri nyt kun edustajakokousasiat ovat yleisen keskustelun alaisina. ~— Henry Lahti. Nikkelin tuoitanto lisääntynyt, mutta kuparin laskenut V Ottawa., — Canadan kuparituotanto oli viime kesäkuussa 10 prosenttia alhaisempi kuin viime vuO:- den kesäkuussa. Se oli 26,295 tonnia. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon kuparituotanto oli kaikkiaan 5 prosenttia pienempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Nikkelituotanto sensijaan oli vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 7 pros. suurempi kuin samana ai-xaha viime vuonna. Kreikan (pääministeri vierailee Kairossa Ateena. - Lauantaina, elok. 17 pnä lensi Kreikan-pSäininisteri- Ka-ramanlis* KairooniiTämä^von'epsim-mainen hyvä|itahdon-vlerailu^jonka Atlantin liittoon kuuluvan maan pääministeri suorittaa presidentti Nasserin luo. ; " ; Karamanlis, jonka seurassa matkustaa ulkomihisieri Averof; viipyy Egyptissä neljä' päivää |a neuvo^ telee näidenaikana. useista^.'kysymyksistä,. ;nun.' -sei5ahduksesta,:-,do-: ka on syntynyt' näiden, maiden välisissä kauppayhteyksissä. Lisäksi hän pyytää Egyptissä asuville 65.000 kreikkalaiselle :suojaa Egyptin kan-saUistamislakeja vastaan; ••• Näiden maiden väliset ystävälliset suhteet ovat lujittuneet sen asenteen ansiosta, joka .Kreikalla oli Suezin kriisin aikana, jolloin he kieltäytyivät ottamasta osaa .Lontoossa pidettyyn kanavankäyttäjien konferenssiin. Toisaalta - Egypti on aina tukenut Kreikkaa Kyproksen ilsehallintoa.koskevassa kysymyksessä. Nikitan ja WaHerin ensimmäinert riita Berliini. — Puoluesihteeri Ni-: kita Hrushtshev ja .Walter UI-bricht joutuivat Neuvostoliiton valtuuskunnan äskeisen vierailun aikana Neues Deutschladdfn kertoman mukaan Idistaaii toistensa kanssa. Kiistakysymyksenä oli tuoli. Ulbricht toimi virkaveljensä' oppaana heidän fcäydessään eräässä malliasunnossa ja osoitti ylpey* della puutuoleja, jotka kuuluivat' kalustukseen. Saksan demokraattiseh tasaval* lanhan on pakko tuoda punta, to^ tesi Hrushtshev. Suomii joka vie punta, valmistaa terastnoleja.- : Vilkas. keskustelu seurasi eri tuolityyppien eduista; j a lopuksi : Hrushtshev sanoi hymyillen: ' T ä - ' mä on ensimmäinen kerta, kun en ole päässyt yksimielisyyteen tovee ri Ulbrichtin kanssa." Lenänenseikkailujen sanotaan tuottaneen AnnikiUe 4 milj. Lahti. — Naispuolisesta "auer-vaaraandsestaan^ tunnetun Ai^ niidd Dagmar Kukkosen lemmeki-seikkaillet olivat elokuun 15 pii. vänä esillä Lahden raastavanot-keudessa. JdlkalsiUjen^ Hetoja mukaan Annikki onXsOideh dnUa onnistunut "lempimSin^ itselleen rahaa iaömairänttaylf^r teensä 4 mDJotanan inarfcan ärrältä. Annikki itse ei ollut vaivaa-tunttt saapiBfiuäiii ritastnpaaA.'SJr' dämen lenunensairaos oli muat-tunnt: keuhkopnssintalehduksiiäk:- 'si U ^iksi avustaja ^yyA lykkSyv-iäu Intiii lyiatfiiii ktyyskntui i> <pn istuntoon, johon AnnikU 'ndfettfin «aapnaiaa l«,0«^.ittaK^ kan kaktth tthallt. ' Neljätoista suomalaista opiskelijaa saapui äskettäin New Yorkiin opiskelemaan Fulbrightinstipendisuunnitelmärt-ansiosta. Oppilaat, jotka saapuivat Ruotsin Amerikan linjan Kilhgsholmlaivallay viipyvät Yhdysvalloissa noin ,vuodeh ajan. • tUaisi^ususamanaikaisestl (toivotamme urheJlUam puolesta onnea nuorelle,' parille). Heikoin puoli oli siinä, että vaik-: ka nuorisolle oli järjestetty kevyitä urheilulajeja eivät kansalaisem-^ me olleet i huolehtineet, että olisi näitä nuorukaisia tuotu, enemmän ottamaan;psaa ja'-vaikkapa seuraat maan flqlpailuja. Missä on syy? On^ han tosi;: että tällaisella vauhdikkaalla^ rajalla on ihmisillä Itsekul-lakin-. xomia vaikeuksia, monet valittavat: myös etteivät saaneet^ kyytiä, vaikka > tällä autojen aikakaudella tiihtuU ihmeelliseltä että näin asia :0n,. eiköhän tämä pulma pitäisi ratkaista itsekunkin ja yhteisillä järjestelyillä, millä me voisimme tehdä arvokkaan palvelun nuorisolle, saattaen heidät urheilun ja terveen .elämäntavan piiriin. Yleisessä ja Ikämiessarjassa käytiin kovaa;kilpailua voittajapaikois-ta ja saavutettlinkin huomattavia tuloksia.. Samoin, syntyi ikämiesten ja yleisen sarjan välillä kova kilpa kuka ;saa; eniten pisteitä yhdeksästä lajista jaT.nlinpä kävi, että veteraaniurheilija Kalle Kaarela sai korkeimman pistemäärän voltt «.i;: yleisen sarjan Toronton "Yrityksen" Don Pitkäsen. ^ Yleisessä heittosarjassa käytiin kova;kovaa vasten toiskielisen W. Mclntyre'n:.ja Reippaan N. Pehkosen välillä; edellisen voittaessa' kolmella pisteellä. Juoksu-, jh hyppysarjan varmalta voittajaehdokkaalta nelppaan Mauno Mannilalta revähti lievästi jal^ kallhas^ja-näinoUen hän joutui keskeyttämään, mutta ehti saada korkeudessa !:j^oksen l m 67 cm ja jadalla metrillä parhaan ajan 12,4. Samoin* J^QO m 25.3. Raskas yhdelle palväUe järjestetty urheiluohjelma teki sen ettei 1 mailin juoksuun tullut osanottaj ia. Myöskään naisia ei ottanut osaa ollenkaan. Alle 18 vuotiaita oli 3ot-telussa juuri neljätoista vuotta täyttäneet A i l i Kaarela ja George Hämäläinen. Samoin heikko osanotto aile 14-vuotiaiden 3-ottelussa. ViesUssÄ<800-400—200—100 m) käytiin kova kUpallu yhdistetyn suoma|aia^urojen; juoksijain ja toiskielisien välillä edellisten voit-taessä^ aj^ä 4 min. 25'sek. Toiskiör llsten jdbldkueen aika 4 min. 27 sek. K u i l u j e n tulokset: 100';m, fiOO m ja 400 m. Yleinen sarja: H Dpn Pitkänen. Yritys, Toronto 212.13 pist. 2) Risto Saari, Reip&s P. A . 304.56 pist Y l i as j ^ ; . ikämiessarjan . K . Kaarela Iskusta saavutti korkeimman pistemäärän yhdeksän lajin j ^ e en ja sai erikoispalkinnon; 538.01 t>ist Risto Saari, Reipas 5,06 1,53 10.37 (9 hyppääjää osallistui y. s.) Ikämiehet:; 1) K. Karelä 4.69 — 1,50 — 9.81. 2) Toivo Viitanen 4.54 — 1.33 — 9.62. 3) P. VouUlainen. Heittosarja (yleinen): kuula. kiekko ja keihäs:^!) W. Mclrityre (itsenäinen) kuula (16 Ib) 11,93 — kiekko 35,36 — keihäs 45,83 m. 2) I * Pehkonen, Reipas 11,45 — 37.21 e- 43.21 m 3) Bob Zeman (its.) I0;oo — .:27,32 -= 36.10. 4) Risto Saari. Reipas. '9,31 — ä4.76 — 38,10. 5) Don Pitkänen 9.30 — 25.10 — 27.3a/ 6) Ed Doherty. , Ikämiehet (16 Ib): 1) Toivo VU-tanen 9.50 — 29.24,— 38,32 m. 2) K. Kaarela 8,94 — 26,56 — 43,ia 3) Alf Widegren 8.67 — 23,72 33,10. 4) P. Voutilainen. Kolmiottelu. Alle 15-vuotiaat) 1) A i l i Kaarela, Isku, 60 m 10,2 -1. pituus" 3,43 kuula (8 Ib) 5,76. Alle 15 v.: 1) George Hämäläinen, Isku 9,2 sek. —.7,47 m — 3,96 m. Kolmiottelu alle 14-v. 1) Marget Hämäläinen 10,8 sek — 5,76 — 3,43. Pojat: 1) Erkki Pajala, Reipas 9,3 — 7,81 — 3.78 m. 2) Karl Kaarela, J Isku 9,4 ~ 6,77 T - 3,65. 3) Pentti Rajala. Reipas 10,00 — 7,45 — 3,47. Ruotsalaisessa viestissä juoksivat^ suom, seuroista yhd. joukkue, B. Saari, Ed Doherty, T. Viitanen ja < D. Pitkänen, aika 4 min. 25 sek; ^ Toiskieliset: T. Popich, W. Mcltf- • tyre, D. Arnone, J . Blazina, aika 4 mrn.^27/Sek. ^ Lopuksi haluamme-^kolmen seo-' rän puolesta kiittää kaikkia, jotka: avustivat näiden kilpailujen onnis-' tumisessa samoin yleisöä, joka se%-' rapelejä ^ jiiela|en.^ Samolnki^S' 0^ J lahjätteinä lahjoitti "^seuroiUe^ käyttövaroja sievoised suniinan 1|a [ erikoisesti niitä paikallisia liike-niiehiä ja yksilöitä jotka lahjoitti-; vat palkintorahastoon niin runsas-' kätisesti joten jäi-palkintoja seuraa-viinkin kilpailuihin, jotka on aito^ r mus syyskuun aikana järjestää taa^ kin yhteisesti. Myöskin kiitokset < parkin ravintolatarjoilijoille, jotka > piditte huolen ruokailusta joka tjj-dytti kiitokset ansaitsevalla tarat.^ la yleisöä: Samoin kiitämme Cana- ? dassa ilmestyviä suomalaisia sanomalehtiä sekä Amerikan puolena i ilmestyvää Industrialistia, . koo; saimme vapaasti palstatilaa maiaos- / tusta varten; Iskun^ Nahjukseni» Reippaan puolesta — Julkisuus-komitea. SITÄ SK nillllllllllllilTATÄ A I K A KAVERI Eräässä maaseutulehdessä öU fr inoitUs: Sitä tunnettua herraa, joka dg»*;: paSi hattuni, keholtetaan vllpjjnil-t -tä palauttamaan se omistajalle... Seuraavan päivän lehdessä oli w taus: • Kun kerran olen tunnettu, niin )*• tä hyviä, voit noutaa sen Itse. ' "Peräprirfl(utkin" ryppyilee iöisinaah - Niin hyvi8.rja mukavia vekettlmia kuin.ne^ylelsen kehityksen mukana käiytantSon tuUeet"peräprut' kui^' eU takaläitamooitorit jo bvat^ kIn, ne saattavat toisinaiantelidä pieniä keikposia ja lakkojakin, kuten sunnuntaikalästitjatömläta: kokemuksistaan tietävät. - Kun "p^rSj;>rutku" l a k ^ a myö-hSän ^ syy^tana, sanoka»nme Vhunttäusalkana" prutkUttaniasta bqutamanmailhiipSä^ kämpältä, kutep iapahtbi alläcbjolttaneeUe- 1fdfa äktititahiä vUosr sltten,-nlin sH-löih tulee sanotuksi jotakin sellais-t a k i i i , ~ ' e i ' ole pyliSköulussa öi^iSttiL - - - ' " ' , . Mutta k im '^vahingfmilo ön^k^- keih aiäolhta iloa", nild eiäme Haalta oUa^toistafiil^m atä.-i]|itäi'kär. tOö T. W. Huestoa hänelle tapah-; tdäeen peHi^rutfcufiSa^kädssa. Jos on idkaän* dOttt Idäms^ hanttia timSn a i a t t t e k h O i & i ^ laitteista, niift- silltfhr vbidaan^ $ r h a ^ floita. „ r^^t tSi i^la, että ainoastaan *'kommuiiiätit" vaativftt irälkan- stiti. -«ta '^biiiepS « l e aivah yksin joutuneet siihen pulaan". Selostettuaan yhtä ja toista siltä mitep viisaat - peräpnitkttjeh - keksijät ovat esim. maalauttaneet ve-kbttimlensa ohjeet, miten ntita käy-tetään « kirjoittaja toteaa murheek-seen^ että-nämä ohjeet ovat tavallisesti kätkettynä seUaisiin .paikkoihin, ettei n i l ^ ; veneessä i ollen voi lukea muuten; kuin "kahden kuvas-' timen avulla". Joka nyt luulee, että tämä on luolttelua, niin pitäköön mielessäänr^esiuL oinaiden - o h j ^ väriyhdistelmän, tekstin suuruuden j a t varsinkin w vanhempien . i ^ ^ näköhäiriöt; sitten, voidaankin J o sanoa., etta oidco k l i j o i t ^ ' a liioitel' lut tai-eikö. ole. Hutte annetaan nyt nUeheUe .puheenvuoroa , " ,">..VahmL aikaa kestäneen hyo-dyttoniäh: hypistäyni^^ teen lujan. j^töi^e&^^läeRän, ic&r-jan^ taij kaksi Jokaisia m^^tilaa ja panen kaildcl osoiCäniet keskipaik- Xbllle. 'Sitten;'haazu^äsäii^^ ja katse taivaaseeik^kohdistettima tni-hä rupeai), kiskomaan aloittajahuo- Tasta.''kaksitoista Herkulesta olisi lastenleikissä verrattuna minuttpöh-nistelulhinl. Ikävystyttävää ääuet-t ö m n ^ vhälritsee vain ähklmlfieHi. epätölypl^f huudahdukset j a nioot-torln katarrimainen yskintä. "Tavallisesti täpahtuU. että moottorin yskintä vetää :puoIeensä jonkun vanhemman ukon^ joka taijou-tuu/ avustajaksi. Moottprin ilmeisesti <korjaamattomissa,^mutta auttajaa surkutellen taUnä annan hänelle aloittajanuoran. Hän selailee osoittimia j a nappuloita,! nykäisee nuorasta j a kone rupeaa karjumaan täydellä voänaUa, kuten karjuiv^ ennen^ttljbnat krlstit^ett klmt»us- "Tässär aiheessa palasi -varoröi sempindes takaisin Ialturffle.Hu& ta viikinkien- veren' virratessa suonissani minä Idiännän vene«ii kokan kohtL avolipen meren aaltoja. Itatkah ^>iM>livSI!ssS, xolsti tdtäisi alkaa kotiinpaluu, tulee mbottorim luottandt^ heriittä^äan. hundnaan m taklh myrkyllisiä hiiomautuksa^v söliiäin loppdmisesta. Soljista ti' lannetta varten minulla on »n» mukana tykinkuulavarasto * ten kanssamatkustaja hukkntf ö»-) peasti ja varmasti. "Pitkä soutumatka kotiin riittävästi aikaa mietiskelyUfJ-, vuosi minä lupaan itselleni, etia levaisuuden korjaustyöni rajoin»" vat -yksinkertaisempiin kojein* kuten sveitsUäisiin kelloihin ja «fr* 'sel-rädlätievetureihin. I "Mutta joka kesä minä pal«»i turnallnuni verisempänä, mutta pfr* räksiantamattomäna ja SUtä, että-jonakin päivänä saan perälaitamoottorini pa»*'^; maan ""minua;?' pahaaennustavia, sivuaänla. Moottori tuntuu' epSi3iv8tt;jrs|^^^^ «pätolvolslsfa ponmsteluii^^ >hno-lunatta ^ jpysähtyy lopulta. Huomaavainen Itduja' arvaa Jo i ^ y n , ., iaja (ih&mi tuttava tietävät ^a^ .tuurin" poälda muuallakin. ^ ^;<ädmin>~hSii esittää varinäaii joi- ^ Näinkin^öl siis käydä — 2 neUe on taiiahtunutkin jotakin laista, vaikka kertoja hieman 1» rittäi^lklil juttuaan. Jdkatä^uksessa he peraprtf , ovat sittenkin mukavia kapiheiö-^, niissä e i ole mitään muuta t i ^ kuin ie^tttä niissäkin on VSkai roa ja liikaa'hintaa. Toisina^ valkeuksiin 3 den '»^ännuhtalkalastajaln' Äalia k a l i e n on kulteniä» S»* hyvä tietää, että on niitä säkourä. mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 22, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-08-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570822 |
Description
Title | 1957-08-22-01 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, elokuun 22 p. — Thursday, Aug. 22,1957
V A P A U S
qjBteElHI.- «TjEodepcDdent Labor
ta^pbM Kor. «, U17. Atttborized
aa tfBoond daaa maOtor- tlia Post
Ofllei» fmnrtmcDlk Ottava. Pub-
U M ttttiee «eddy:* ToesdajTs,
Ibintfaya and Saturdajn by Yapatu
PHIilUbiitk: Oompaoy Ltd^ at 100-102
dm Bfc; iqr^ Sndbuzy, Oni; Canada,
Tiefephones: Bns. Offioe OB. 4-4284:
EdUorial Office OB, 4-4289. BSanager
e,8uiE8L Editor W. EUund. UaiUsg
«ddreat; Bonc a>t Sndbty» Ontario.
AdverUslog rates npoa appUca^L
Ykantlatlon free ot dntie;:
TILAUeatMNAT:
sanadaHä: 1 «k. 7jOD « kk. S.75
S kk. 225
inidysTalloiBsa: 1 «k. tJDD « kk. 4J0
Sdomoaa: l tk. 0.50 e kk. 4.75
SYNTYMÄPÄIVIÄ
MM
Aiea Mikf, Saaatoritun, Ont,
' fäyttiasttnnuntaifia elokuun 25 päi-'
vSnS 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
1917— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — 1957
'"Käikld union miehiä"
I Alkuviikon uutistiedoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti,
inniten Gaspe Copper Minesin rikkurit hyökkäsivät useampia
kertoja patukoilla; kivillä jä puukoilla aseistettuina rauhallisten
lakkovartijain kimppuuri Murdochvillessa, Quebecissa ja
miten Quebecin maakuntapoliisit — täysin "puolueettomina"
ylj^ön ja rikkurien hyväksi seurasivat pitkän a i ^ a pelkkinä-
sivustakatsojina tätä hommaa! Ja kuten tällaisessa ta-
^ pauksessa odottaa saattaa, esimerkiksi Globe and Mailin tiis-tai^
esso; uutistiedossa sanotaan, että vaikka lakkovahdit puo-lus,
tivat itseään — "kaikki loukkaantuneet" olivat union
inifhiä.
v*r'v.Gaspe kuparikaivoksen työläiset pakotettiin jo yli viisi
kuukaiitta sitten lakkotaisteluun, kun yhtiö kieltäytyi tunnus-tahiästa
heidän tmiotaan — terästyöläisten uniota. Kieltäy-
'tirän neuvottelemasta työläistensä ja heitä edustavan union -
kähssa, k.o. kaivosyhtiö on Quebecin maakuntahallitulcsen
jBu^^ kaiken sen, mitä se
on^ rikkurien toimintaa selostavista oppikirjoista ja niiden
kansista oppinut' työläistensä union murskaamiseksi ja työ-
-Iäisten itsepuolustustahdon hävittämisöksi.
- Mutta yhtiön öykkärimäisyydestä, terrorista ja uhkailusta
hUolimät ta* ovat Gaspenkuparikaivostyöläiset jatkaneet
urheata taistelua — sanan varsinaisessa mielessä he ovat
käyneet kunniakasta etulinjataistelua Quebecin maalamta-halii|
uksen ja sikäläisten untovastaisten suuryhtiöiden synnillistä
liittoutumaa vastaan. - ;
f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-08-22-01