Vapaus, September 17, 1925

              •|g^ Sis^sjyEss, Ont, j o k a tiistai, tarstsJ j a IsoMtaL
t o i m i t t a j a t :
a G. H E I L . AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Tfee only organ öt Rnnish Worker8 in Cansda. Pub-.
S^sd in Sodbary, OnL, every Tuesday, Tbursday end
Begistered at the Port Office IfeiiaTtment, Ottava,
ES gi5?eond class matter.
General advertising rates 76c per eoL inch. M i -
nimomcharge for single insertion 75c The VapauB
ia the best advertidng medium amoog
Peonle in Canada.
the Finnish
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA;
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotnkset 60c palBtatnama.
Nimenanatosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $L00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Eaolemanilmotakset $2,00 kerta, $60c lisämaksa
liitosIansMlta tai moiBtovarissylta.
Halataantiedot j a osoteilmötokset 60c kerta, $1.00
bohnekeriaa. •
- Tilapäisilmottajlen ja ilmotosakenttuonen on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshlnta etnkateen.
kouksis&amie ja mieienos<^ifc!fisanne Puolan työläisille
julistamain kuolemantuoimoiden johdosta! Asettakaa
itipeäpaaluao Puolan sosialidemokraattiset johtajat sii*
tä, etla he o^at olleet avustamassa talstelevain, työllis­ten
murhaamisessa.
KUNNfA TYÖVÄENASIAN PUOLESTA KAATU-NEILLE
ESITAISTEUIOIILE!
AUS PUOUN KAPITAAUN VALKOINEN TER­RORI!
AUS TOISEN KANSAINVÄLISEN LEIRIS­SÄ
OLEVAT VALKOISEN TERRORIN LIITTO­LAISET!
ELÄKÖÖN PUOLAN PROLETARIAATIN VAL­LANKUMOUSTAISTELU!
Moskova, elokuun 21 päivänä 1925.
KOMMUNISTISEN KANSAINVÄLISEN TOIMEEN­PANEVA
KOMITEA •
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.50 j a yksi kk. 75e. >
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi $6.60, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. :
Tilauksia, jolta ei reuna r<tha, ei tu3a lähettämään,
tai asiamiesten joilla on takaukset.-
Vanauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
Puhelin 1038. Postiosote; Box„69,:Sudbnry, Ont.
Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää «Ila Icont>
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistama j a lauantain
Vehtaeen torstaina kello 8. • '
Jos ette milNin tahansa, saa vastausta ensimaiseen
Cd^eeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa
»iersoonalliflella nub-ellä.
J . V. KANff^STO, Liikkeenhoitaja.
Taisteluun estetuomiota vastaan
Vaikka Dnimhellerin, Alta., hiiliparodneilla oli apu
naan Amerikan hiilenkaivajain järjestön 18 piirin.pre
sidentti Sherman henkiheimolaisineen, poliisivoima ja
sanomalehdistö, eivät he sittenicään kyenneet murskaa­maan
kaivosmiesten lakkoa, jolla he vastustavat Sher
manin suunnittelemaa palkkain alennusta. Siksi tur­vautuivat
paroonit lopuksi estetuomion liaiikkimiseen,
jolla voisivat ehkäistä lakossa oleyat kaivosmiehet rau
Viallisesta lakkoVartioimisesta»/Kun yksi tuomari Iciel
täytyi heille myöntämästä ^tetuomiota, kääntyivät; he
heti toisen puoleeuj joka oli valmis täyttämään heidän
lupauksensa.
' Mutfa lakkolaiset tulevat tuskin noudattamaan nöy
räin, lak^apalvovain pasifistien neuvoja, sen'paremmin
kuin tuomarin antamaa määräystäkään. He liehevä
kylliksi tietoisia arvioimaan kapitalistisen valtion oi
keuslaitoksen julkean luoldcaludnteen, ja jättävät huo­mioonottamatta
sen hiiliparooneja avustavat määräyk'
set ESTETUOMIOTA ÖN VASTUSTETTAVA! LAK.
KOVARTIOINtlA ON TEHOSTETTAVA! Annrtta
koon^ pomojen tietää,^ etteivät työläiset. perusta työnan
tajain 'etujen/mukaanj laadituissa laeifib^-^^ nuldcetuo
marien antanusta määräyksistä -^laeista, jotka vievät
leivän työläisten suusta.'
Myönnettäköön, iettä kapitalistit voivat turvautua
V «kansanvallan» peittelemättömiin muotoihin, pistimiin,
kiväareihin tai inuihih murliakoneisiin työväenluokkaa
vastaan, sillä ne oyatyjuuri sitä varten olemassa. Mut
ta työläisten ^ i pitäisi kumartua tekop)4iäin «lainku^
aisuuden» tunnuksen eteen, vaan pakottaa pomojen rii
sumaan samen^ihahsikkaansa, ja paljastamaan dikta
tuurinsa rautaisen nyrkin. Tai sitten menettelemään
,kuten brittiläiset 'Uiliparophit pakotettiin äskettäin me­nettelemään,
nim. peruuttamaan suunnitelmansa työ
Iäisten elintason polkemisesta. HELVETTIIN ES-T
E ; T U O M I O ! : : - . J - : . / ^ f-/-
Alas Pnolan Mrtta|AH
Kolmea kuolemantiiomiota vastaan
K A I K K I E N MAIDEN T Y Ö L Ä I S E T , P R O T E S T E E.
R A T K A A TUON H Ä P E Ä I L L I S E N R I K O K S E N J O H
D O S T A !
(Kkeusjuttu toverejamme Gibneriä, I^nievskiä ja Rut-kovskia
vastaan Varsovan sotaoikeudessa päättyi kuo­lemantuomioihin'
Kaikki kolmd toveria ammuttiin.
Yhdestä murhatusta Juudaksesta,, provokaattorista, sai
Puolan työväenluokka maksaa neljän proletaarisen esi<
taistelijan hengen. Botvin, -Gibner, Knieyski ja Rut
kovski ovat telotetut. Puolan hallitus koettaa häikäi-lemättänillä
kuolemantuomioilla synnyttää kaikua
Puolan työväenluokassa. Se koettaa täten puolustaa
systeemiään typväenluofcan myrkyttamiseksi provokat'
sionin myrkyllä. Itsepä verisin tsaarihallintakin hal­veksi
provokraattoreja eikä rohjennut työväenluokan
pettäjän hengestä vaatia työläisfen henkeä. Puolan hal­lituksen
metodit voittavat kyynillisyydfessään tsaari-vallan
kaikkein kauheimm^tSih rikokset.
Puolan sosialidemokratian jc^tajien tämän yhteydes­sä
esittämä osa on sanoin kir^aatnatph. Kun Puolan
työväenluokka ja kaikkien maiden työväenluokka puo­lustaa
proletaaristen taistelijain henkeä, antaa sosiali-.
demokraattinen lehdistö ilmi toverejamme «bandiittei­na
», jotka -ovat ampuneet «virkapukuisia proletaareja»,
poliiseja. Puolaua sos..dem. herrasjohtajilla olikin oniii
nähdä,'että yleinen syyttäjä kuolemantuomiota vaaties­saan
^viittasi heidän artikkeleihinsa ja julishilisiihsa.
Puolan sosialidemokratian johtajat ovat osasyyllisiä
neljän työläisen mOiliaamisestä, työläisten, jodca. ovat
taistelleet provbkiatsionia vastaan. . ^ ^
iKaiiduen maiden ty^^Iäiset! Chottakaa Puolaii' por-vanstoUe^'
•ettei inaan:pröleteri^ käy eristettynä tais­teluaan
viikoista terroria vastaan! Protesteeradcaa ko-
Radikaalisuuden koulu
Englannin työväenliikkeen terävimmini esiintyvänä
piirteenä on läpeensä ollut kansallinen luonne, j ( ^
vasta nyt on nopeasti katoamassa» Englannin työläiset
ottivat tosin jo kauan enn«i sotaa osaa kansainvälisiin,
poliittisiin ja taloudellisiin konferensseäin, mutta he
tekivät tämän määrätyllä pidattyväbyydellä, tuntien
olevansa parempia ja muita edellä.
Asema on maailmansodan jälkeen kuitenkin muuttu
nuL Tämän ovat saaneet aikaan erinäiset tosiseikat.
Esittäkäämme niistä muutamia: '
Amerika on astunut areenalle suurimpana imperia
listisena valtana, hotkaissut tavallaan Canadan, orjuut­tanut
Europan, ja luo nyt ahnaita katseita toisen Eng­lannin
dominioista, Austraaliaan. ^
Toiselta puolen on Englanti ollut pakotettu näke-'
mään entista enemmän vaivaa siirtomaistasui 4^ man­daattialueistaan.
Egypti, Intia, Mesopotamia ja parai­kaa
Kiina ovat saaneet tuntea tämän amerikalaisten vai-
^loitusten aiheuttaman painostuksen Englannin imperia­lismiin.
On kuitenkin, olemassa vieläkin suurempi vaara. Uusi
Venäjä ei ainoastaan muodosta aluetta, jonka yli Eng­lannin
imperialismin rajat eivät voi laajentua, vaan.pi­detään
sifa myös tällaisenaan positiivisena vaarana Eng­lannille.
-
. Englonnin vallassaoleva luokka;on näiden.tosiasiain
johdosta ryhtynyt harjottamaan kaukonäköistä politiik
e^!^yj)io^^ varalta juurruttanut itseriM'|^'^()-
ppU^iaan» 'P^ljsia&n ja Baltiahipaifain. . • < "
V firiitiläisen.iäiperialismin todellisten edustajain kes­ken
ei ole vallitsemassa minkäänlaista erimielisyyttä^
Heidän fii^iiiääränään on ei ainoastaan siirtomaiden
hallussapifcunihen, vaan myös rynnistäminen, työväen-maap
ol^mt^piploa . vastaani Karkeiden vääristelyjen
jajprovokatooristen tekojen nojalla on tuki, jota osote-taan'
NeuVosto^Venäjälle, rajottunut väfaimpään mää
rSansä;•• ja " «rajätapalitumille» annetaan mitä suurin
t'm^|y8^.- •.^.V---.-'-v'-'
NämS tosiasiat, jotka taas puolestaan ovat kiristäneel
Eiiglannih sisäpoliittista tilannetta,^ ovat En^aimin
työväenliikkeessä saaneet aikaan yllämainlts^^amme
jnmuioksra,''sekä asettaneet sen luokkatietoisille työ-väenalneksille
täikeitä tehtäviä. Ammattiylidistysten
vasemmistolle on tilanne kertautunut kysymyksenä
«Ttietteko te kansainvälistä ammatillista <eheyttä, sen,
kautta lujittaaksenne proletaarisia voimia»kansainväli
sen luokkataistelun käymiBrfjÄi, vai mielittekö ^äittrkan
sanomaisteh tunnuksien Varjolla Ijarrastaa maanne ith
. . . . . . i. 1... ':' ' ' •• "'''O" ymuijto
perialistisia pyrkimyksiä.» / f K
Tietoiseen työläistoi tehtävä Englannis^n^n
tullut selväksi. He alkavat ymmärtää, että taistelussa
imperialistisen hyökkäyksen -vaiaraa vastaan' Neiivösfto-
Venäjälle on pyrittävä siihen, että joukkojen käsitys
saa organisoidun ilmaisun, ja'että kaikki imperialistise
virtaukset työväenliikkeessä pyyhkäistään olemattomiin
Sen mukana Jie' ovat oppineet arvioimaan oikein kan
sainvälisen yhtenäisyyden merkitystä, sekä huomaamaan
entisen ylemmyytensä tunteen olleen hataralle periiä-talle
pohjautuvaa ylvästelyä.
Tietä, yhtenäisyyteen näyttää siis englantilaisille elä
vän elämän oppimestari. Samoin tulee tapahtumaan,
muuallakin.
Yksilöllinen aloteoikeus ja
kommunisnii
Miten tulee yksilölliselle aloteoikeudelle käymään
konimunismin valtaan päästyä? Tuleeko sen alaisena
olemaan minkäänlaista' eteenpäin kannustajaa,
toimeentulo taataan kaikille, jotka nimellisestikään ovat
yöhommissa? Tähän saakka olemme moisten kysy
myksien johdosta joutuneet väittelyihin, mutta nyt on
Venäjällä edistytty jo niin kauaksi, että siellä voidaan
cyseessä oleviin seikkoihin esittää kokemusper^ism-ha
vaintoja. Seuraavassa esitämme Montreal Gazefte ja
^ew York Times Iditien raportterin, bolshevikien yas-ustajan
Walter Duradtyn antamia lausuntoja: '
«Viime-viikon kuluessa on teidän kifjeenväihta
jänne puhutellut^ ^useoita tekstiiliteollisuuden eri-koiskuntijoita.
Tekstiiliteollisuuden luottotoimissa
on sellaisia henkilöitä kuin Morosov — tavattoman
rikkaasta perheestä, joka ennen sotaa .kontrolloi
Venäjän tekstiilitrustia^— ja Kotusov, joka aikai­semmin
oli Venäjän suurimman kutomatehtaan joh­tajana.
^Kumpikin näytti täy^ tyytyväiseltä ja
väittiyät, i^tä eri'ryhmäin, välinen kilpailu samassa
trustissa,, täi kilpailu eri trustien. väHllä voidaan
jättää yksilöitten .aloteoikeuden varaan, ja että se
• siten t u l ^ tyydyttämään yksilmtä.»
TTuota lianselmaa kaiinattaa punnita. Se tuhoaa .kom­munismia,
vastaan tähdättyjä ja paljo käytettyjä yäit^
teitä.
Norjan ammattijärjestön edusta­jakokous
alkoi elol:. 23 pnä Oslossa
kansantalolla. '
- Edustajakokouksen avasi Norjan
ammattijärjestön puheenjohtaja J .
Teigen. Puheessaan omisti Teigen
ensiksi muutamia sanoja Ole L i a -
nin muistolle jota kokous kuunteli
seisaallaan, pihuja muistutti mie­liin
Lianin pitkäaikaisen toiminnan
Norjan ammattijärjestössä. Selosti
toimintaa ja tapahtumia vuosOta
1922—-24. Lopuksi lausui puhuja
edustajat ja kutsuvieraat tervetul­leiksi
kongressiin.
Vieraita kongressiin oli saapu­nut
Ruotsista 2, Tanskasta 1, Suo­mesta
2 sekä Norjan osuusliikkeen
edustaja. Venäjältä oli saa^pitnut
ilmoitus, etteivät-, venäläiset edus­tajat
voineet saapua edustajakoko­uksen
alkuun pässiviseerauksen vii­vytyksen
takia, vaan että he voi­vat
saapua vasta- tiistaina 25 päi­vänä.
Vieraiden tervehdykset esitti
Ruotsista sikäläisen ammattijärjes­tön
sihteeri .Johansson, Tanskasta
sikäläisen ammattijärjestön rahas­tonhoitaja
Nugord, Suomesta Hut.<
tunen.
Kokouksen puheenjohtajiksi va­littiin
iielj^ henkilöä, sekä asetet-tiih
kaksi valiokuntaa: toimitusvä-liokunta
j a yaalivaliokunta. Valio­kunnan
tehtäviksi määrättiin esit­tää
^kaikistaV8ioi£^ esitykset j a eh-dotulcset^
kuin myös ehdokkaat
kaikkiin tafpeenvaatimiin tehtä­viin.
Toimitusvaliokunnan tehtä­väksi
taas jäi huolenpito kokouk­sen
järjestelypuolesta. Viimemai­nittuun
valittiinkin kokouksen vir­kailijat.
'
Edustajakokouksen' tärkeimpinä
kysymyksinä on Norjan ammatti
jarJMton lohdo jioUittisiin paolaei
siin, intemationälUkysymys ja P ^ B '
oUo Geneven tyo^oferen«*un. Kai­kista
kysymyksistä on kahdenlaisia
toisistaan eroavia ehdotuksia.
lantilais-venäläistä yhteyspyrkimys­tä,
kun sitä vastoin jälkimäisessä
lausunnossa jätetään ratkaisu sih­teeristön
käain. Molempia ehdo­tuksia
on tarkattava sitä taustaa
vastaan, että tranmaelilaiset äänes­tivät
Eöpenhaminan konferenssis­sa
ehdotuksen puolesta, mikä sisäl­tää,
että he päättivät työsicenneOä
Norjan ammattijärjestön liittymise:
puolesta Amsterdamin intemationa-liin.
Sen vuoksi eivät he nytkään
kannata kommunistien ehdotusta,
mikä sisältää täsmälHseh kannan
oton eheyspyrkimysten suhteen.
Tranmaelilaiset ovat kuitenkin am
mattiyhdistyksissä suuressa laajuu
dessa kannattaneet kommunistej
tässä kysymyksessä.
Geneven suhteenkin on traenmae-lilaisilla
sama epäselvä kanta, kun
sen sijaan kommunistit ovat kiit­täneet
kunniasta, näiden mielestä
kun ei Norjan työläisillä ole mi­tään
tekemistä Geneven taantumuk­sellisen
toimiston kanssa.
* Kanaaii^Talieet »nbteet ja amnia
tiilinen eheys on epäileinättä'kohta
päiväjärjestyksessä, joka on kiin­toisin
kaikista. Ammaittijärjestön
^taholta on kysymyksessä tehty kak-ai
ehdotusta. Toinen on tranmaeli-laisten,
j a 8os.-demieh, toinen sih­teeristön
kahden koiiimunistijäsenen
tekemä. Viimeksimainitussa lausu­itdt
'a- n .m .•m, •. : ', , '•.';(il'ji''.'i»i> •
-3 "Niiden rehellistfen' pyrkimysten
tnkehiiseksi, jotka tarkoittavat yh­tenäisen
ammatilliäen'' internatio-haiin
luomista ryhtyy sihteeritto he-ti
' stthteihin englantilais-Venalaiten
Icomjteän kanssa ja pyytää oikeut­ta
saada kahdella e^dtistajalla' ottaa
osäa| komitean toimintaan."
' Tranmaelilaisten ehdotuksessa
lausutaan:
"Sihteeristö valtuutetaan - r - mi-l
u t i ' s i t a pidetään UtsitCelysMi; tar-kotniuen
mukaisena ryh!tymään
^qrgalÄsatoörisiin sJAiifeisim, englah-
^t^aistilais-venäläisen' kömiteäii'^ kans-
Kuten nähdään, on edeliinen lau­sunto
selvempi ja sisältää se, että
ammattijärjestön ori tuettava eng-
Suhde poIUttisiii^ pnolaeisUn
kokouksessa ilmeni asiassa usei­ta
suuntia. Sihteeristö (tranmaeli­laiset)
ehdottivat hyväksyttäviksi
euraayat ponnet: '
1) Poliittisten puolueiden on tun
nustettava ammattijärjestön itse
näisyys.
2) Itsenäisenä ja riippumatto­mana
järjestönä, jonka tehtäväni;
on koota yhteen kaikki työläiset,
asettuu, ammattijärjestö kolmen po-
Urttisen työväenpuolueen välisten
taistelujen ulkopuolelle.
3) Ammattiyhdistykset ratkaise­vat
itse kysymyksen kollektiivisesta
liittymisestä poliittisiin puolueisiin.
4) Kongressi torjuu poliittisten
riitaisuuksien siirtämisen ammatil­listen
kysymysten yhteyteen.
Älköön perustiettäkö, mitään e r i -
koisjärjestöjä, soluja, ryhmiä^ tai
toimintavaliökuntia, joidpn tarko-tuksena
' ori ariimatillisten järjestö­jen
säännönmukaisesti perustettujen
j a valittujen elinten syrjäyttäminen
•tai ammatillisten järjestöjen pää­määrien
ulkopuolella olevien pää­määrien
edistäminen. •
Vähemmistö taas ehdotti kongres­sin
päätettäväksi asiassa seuraavat
ponnet: "• >
• 1) Ammatillisten järjestöjen y h ­tenäisyyden
turvaamiseksi päate-t^
ri,^ että anunattijärjestön on br-
{ranisai««iri«esti oltava täysin riip­pumaton
eri poliittisiäta puolueista.
2) Näniä kolme poliittista puolu­etta
ryhtyvät lojaalisesti työskente­lemään
sen hjrväksi, että kaikki työ­läiset
poliittisiin mieUpiteisiin kat­somatta
astuvat paikalleen amma­tillisissa
järjestöissä, j a että 'niissä
rehellisesti työskennellään amma-tiliisten
järjestöjen yhteijäisyyden
lujittiariiiseksi ja säilyttämiseksi.
3) Yksityisten poliittisten puolu­eiden
ei voida, sallia edistää ahtai­ta
puolueitsekkäitä tatkotuksiaan
ammatillisten järjestöjen etujen
kustaimuksella.
4) Yksityisten ammattiyhdistys­ten
jäsenet päättävät itse -yhdistyk­sensä
päätöksellä kysymyksen kol-
(Jatkoa edelliseen n uroon.).
10. Puolue poli^ttiiifeii linja on
läpivietävä huomioonottamalla puo­lueen
sihisen demotoratian.menette­lytavat,
j a laajaa selostustoimihtaa
On systemaattisesti ylläpidettävä, et­tä
puolue jäsenten laajat piirit kes-kusielujen
avulla saataisiin vakuu­tetuiksi
puolueen ottaman' linjan
oikeudenmukaisuudesta.
•E. V Tshekkoslovakiassa sisältyy
bolshevisoimistyö enneri kaikkea
seuraaviin tehtäviin i
1. On kasvatettava puolueen tais-
;elukykyä, juurrutettava pois edus-mnta-
ja kunnalliri^n opportunismi
sekä yleensä tehtävä loppu oikeiston
syrjäpyrkimyksistä puolueessa (Bub-nikin
tapaiset ainekset),
2. ' Kaikkien ammattiliittojen yh­distämistä
on toteutettava teossa, ei­kä
vain sanoissa. •
3. On opittava-käymään keski­tettyjä
poliittisia kmnppailuja, ke­hittämällä
j a laajentamalla tunnuk­sia
liikkeen kehittymisen mukaisesti.
4. ' On ponnistettava kaikki voi­mat
yksimieli^deri aikaansaami­seksi
bolshevistisen - linjan -pohjalla
sellaisissa järjestöissä &nin Praagin,
Kiadnon, Brynnin jaue.
5. On omistettava * verrattoman
laljonr enemmän huomiota nuoriso-iil^
eelle. • ' .
6. Rohkeampi kansallisuus- j a ta<^
lonpoikaiskysymyksen vallanknmo-uksellinen
asettaminen ja suurempi
huomio . organisatooriseen työhön
tällä alalla.^
7. Erikoista huomiota on kiinni­tettävä
tarpeellisella Ieniniläis3^del-lä
lujuudella varustettujen/ puolu­een
johtokerrosten luomiseen.
P. Italiassa.
1.. On vielä «nemniän laajennet­tava
puolueen organisatoorista vai­kutusta
ni^ahdollisimman laajoihin
työtätekevien joukkoihin, murtatnal-la
fascismin aikaansaamat, maanalai­suuden
kahleet. ' —
, 2 . On opittava suunnitelmalli­semmin
'käymään systeinaattisia po­liittisia
kamppailuja.
3. On tunkeuduttava paljon sy­vemmälle
ammattiliittoihih ' ja kehi­tettävä
taistelua niideri yhtenäisyy­den
puolesta, huolimatta reformis­tien
provokatsioriista; jotka' ovat a l ­kaneet
erottaa kommunistisen puo­lueen
jäseniä ammattiliitoista.
^ ••.:V • •
4. On alotettava 'systemaattanen
työ, tehdas- j a työpaikkakomiteain
luomiseksi, lujittamiseksi j a valtaa­miseksi.
5. Työläisten j a eturivin talon­poikain
avulla on ^eossa millä hin­nalla
hyvänsä tonkeuduttava maa­seudulle,
Tajot^uinatta tunnukseen
talonpoikain komiteoista. .
G. I O n (kiinnitettä^ suurempaa
huomiota snaxxilaisen ideologian ksr
lektiivisesta fiittymls^tä 'poliittl£iin
puolueisiin.
Keskustelussa, jota tS£tä kysy­myksestä
k ^ toista päivp, esiin­t
y i useita suuntia, jotka lopulta
kuitenkin päätöstä tehtä^s^ sulau-ituivat
kahden ylläesitetyn piätöseh-dotelman
ympärille. Äänestyk^n
jälkeen hyväksyi kokous dhteristön
ehdotuksen 155 äänellä 77 vas­taan.
.
Toiien kokous^ivän illalla, en
hen kokouksiin loppua, saapui edus­tajakokoukseen
järjestönuozten lä­hetystö,
lähetyt käsitti 13 poi­kaa
j a tyttöä, jotka parittain saa­puivat
punaista lippua kantaen.
(Norjan pallisi ei n ä y pelkäävän
punaista lippua, koska työväentalon
katollakin on punainen Iijppn koko
kongressin ajan.) Eräs l^etystön
jäsenistä, noin 12-vuotias poika,
piti kongressille reippaan puheen
jossa selvin sanoin kehotti kongres­sia
pysymään selvän luokkataiste­lun
6eUä ja jokaista kongressin jä­sentä
kodissaan kasvattamaan lap^
siaan siten, että heistä on vastai­suudessa
hyötyä ammattijärjestölle
j a .työväen tusteliille yleensä. Sa­moin
lausui noin 10-vnotias ^.•t3rttö
runon,/ jonka jälkeen kokp joukk^
alkoi laulaa Intemationalea, johon
kokous yhtyL _ Lähetystön käynti
saattoi siis koJcouksen toiseen päi­vään
reippaan lopun.
Venäjän ammattijärjestön edus­tajat
saapuivat kokoukseen kolman­tena
kokouspäivänä päivällisloman
jälkeen. ^ \ "
Kokous tervehti vieraita suurin
suosionosotrikdh. * Lyhyessä terveh­dyspuheessaan
lausui. Figatner kii.
tokset kutsusta sekä omasta että
Venäjän ammattijärjestön puoles­ta,
joka kisfittäa. 7 miU. jäsentä.
Toivoi koköustyön sujuvan niin, et­tä
siitä koituisi hyötyä koko työ­väenluokalle.
Itäisen Hntainan
komentaja
K i r j . M. Jalonen.
Viime Työnpäiväuf iltana o l i alle-drjottaneella
tilaisuus Sault ^te.
i Hariessa, Ont., sikäläisten ^tovereit>-
ten uudessa haalissa mielenkiinnol-seurata
kaksinäsrtöksisen agitat-
^ipnikappaleen "Itäisen rintaman
komentajan" ja siihen liittyvän " V a -
)aa Venäjä", nimisen 'kuvaelman esi-ystä.
Kappaletta ei ^ ole. sitä ennen
esitetty alissaan •muualla. Tekijä
ieiieekin lähettänyt kappaleensa en­si
> 'ke:^aa entisten senratovereittep-sö
esitettäväksi juuri siksi, että he
arvostelisivat sitä. Tuon näkemäni
perusteella haluan lausua jonkiin
sanan kappaleesta. Tarkenipaa kie-ellistä
y. m^ arvostelua varten olis
välttämätöntä saada.'teos omiin iCä-siinsä
luettavaksi.
Kappaleen aihe on luokkasodan
rintamalta, joko Venäjältä 1917, tai
Suomesta vuotta, myöhenimin. Kap-
)aleen. nimestä j a nimiosan esitta-äsiä
itäisen rintamaii komentajas­ta
joutuu jokainen epäilemättä ve
tämään sen johtopäätöksen, että s^n
aihe oh Suomen .luokkasodasta. Mut­ta
sitten ^asen puhutaan väliaikai­sesta
hallituksesta, neuvostoista, ja
302ien rikkain johdosta ilt*^
tarkkaava seuraaja j f i ^ ^ ^ ^
nähden epävarmali ^
kuun^aBessaan joutua katsoja
gfnkin harkitsemaaa-n- : ,E-i-h^än^ ^
aessa puhuttu neuvostoista
luo^asodan a
Sao- -
m oK väliaikainen haffit^nS ^ maten neuvostot Mutta se o K r "
puhuttu mitaan, sillä KonunS-nen
KansamvaUnen perustettiin
ta pqolitoista,vuotta senjäHceea l^T -
v^aikaine^ halKtus oli k u ^ S m ^ . ;
Tuo aiheen epävarmuus tekee kan.
paleen muuten arvokkaalle sisälö£
epäedullisen vaikutuksen. Mutta Z
seikka on helposti korjatta^if^a. ^ .
HenMlöitten luonnekuvaukset ovat
melko hyvin onnistuneet. Itäisen'
rintaman komentajan morsian lai^
tarimielisen talonisännän tytär, An.
ne / lienee kuvattu , liian rohkeako
hyväilyhomraissaan. Mutta se «n" •
myö? pienillä lyhennyksiUä korjat-tavissa.
Keljuselle olisi mahdolU-sestt
voitu antaa enemmän puhu.
mistä. Siten olisi, kappaleeseen saa-tu
monipuolisuutta.
Vaikka kappaleessa esiintyy ta-vaUista
jyrkempi luokkahenki kaut-taaltaan,
on simä siitä huolimatta
erittäin kauniita, puolueensa vetä­viä
kohtauksia. M. m. yksi sellai:
nen on ^kohtaus, jossa Aune met-sänhehnassa
laulaa laulun "Punai.
sen ristin tyttö/'
Kappaleen yhteyteen kuuluva ku-vaehna
"Vapaa Venäjä" tekee lö.
]pulle valtaisan vaikutuksen. Siitä'
on kyllä erikoisesti huomautettava'
yleisölle ennen toisen näytöksen al­kamista,
sillä muuten tulee yleis5
toisen näytöksen loputtua siihen kä­sitykseen,
että kappale on loppunut'
Ylläolevat seikat, kuin myös mah­dolliset
kielelliset heikkoudet huo--
mioon ottaen, tervehdämme M. Ja­losen
ksmäntUotetta, "Itäisen rinta­man
komentajaa" yhtenä sellaisena
riäjrtelmänä, joita tämän maan luofc
katietoiset työläiset näyttämöillään
niin kipeästi kaipaavat.—^A. Vaara.
r
7f O n taisteltava kaikkia ideolo
gisia syrjäpyrkimyksiSi- vastaan. Bor-igan
teoreettisia ja taktillisia kat­somuksia
sekä Crratziadciin ulotta­maa
marxilai^uden talousteorian
revisionia vastaam
G. Puolassa.
1. Hriölimatta terrorin j a i^rovo-cateionin
.luomista tavattoman ras­kaista
oloista on tunkeuduttava sy­vemmälle
ammattiliittoihin j a kehi-iiettävä
kamppailua ammatillisen
liikkeen .• yhtenäisyyden puolesta.
2. On rohkeasti j a päättäväisesti
kerta kaikkiaan päästä'^ selville
vesille kansiallisuus- ja talonpbikais-kysymyksessä
väärentämättömän le-niniläisyyden
hengessä.
S. On kaikella vakavuudella kä­sitettävä,
miten välttämätöntä on
saada yhä laajenevan talonpoikais­liikkeeseen
vallankumouksellisen jär-jestyneisjryden
alkeet.
4. Enemmän huomiota siihen,,et­tä
puolueen eri kansallidsta rylnnis-tä:
saadaan oikean kansallisuuspoli­tiikan
pohjalla luoduksi eheä sen­tralisoitu
puolue. . ..
. Täniä tehtävä koskee useita mui­ta
maita, kuten esim. Tshekkoslova­kiaa,
Jugoslaviaa ,'y.m.
H. Amerikassa:
I. Voimaperäisempi työ ammat­tiliitoissa
ja vaikutuksemme orga-nisatoorinen
lujittaminen niissä
(kommunistaset fraktiot).
2. Puolueen kaikkien' kansallis­ten
ryhmien sulattaifluien todella
yhtenäiseksi puolueesi. ,
3. Enemmän hdomiota varsinais-
*eh amerikalaisten työläisten järjes­tämiseen.
^ 4 . . Enemmän huomiota agitatsio-niin
työläisten -elämän jokapäiväis­ten
tarpeiden pohjalla (yfateisrinta-mataktjikan
sovelluttaminen).
DUNBLANE, SASK.
V,iljan puinti en alkanut^ täällä,.
sato ollen keskinkertaista parempi '
25 bushelista ylös aina 35 bushe-iin
eekkerilt|L. Se on melko hy­vä
tämiän perukan vuosituloiksi.
Kelpaakos se nyt farmarin, kuin^
ovetkin •!leiviksi muuttuvat. Tus-^
kinpa.-sellaista ihmettä pn tapah-i ,
unut, mutta niin on nyt käynyt"
Dunblanen farmareille. Asia on
sen laatuinen, että C. N, R. yhtiö
tarvitsee kiviä sillan rakennushom­miinsa,
jota edellä mainittu yhtiö
rakennuttaa täällä Saskatchewanin.
joen y l i , ostaen farmarien mailta
kivet, maksaen $7.60 koordilta, jo-tehka
farmarit, jotka ovat syöneet
maansa, saavat syödä nyt kivet-kin.
P,unikit viilinpitamattomia. Täällä
on useoita Suomen punikkeja, jotka
bmain puheittensa mukaan ovat ot­taneet
osaa Suomen sisällissotaan
punaisten puolella, mutta osottaen
suurtao^älinpitämättömyyttä täällä,
lukeutuen enempi kirjaviin, kuin
punaisiin. Nimellisesti ovat jotkat
1. Balkanin maissa:
1. Talonpoikais- ja kansallisuus­kysymyksen,
;i j a sen konkreettisten.
muotXijen v^aiseminen leriiniJäisyy^
den 'kannaitp.: Balkanin maissa, sa-moinj-
Jtuin imperialismin osuuden
selvittäminen -näissä maissa. :
2. . Talonpoikais- ja kansalliste»
liikkeiden Balkanin maissa antaman
kokemuksen hyväkseen käyttäminen
oikeiden suhteiden aikaansaamisekfl
talonpoikain j a kansallisten järjes­töjen
välillä.
3. Taistelu kommunististen puo­lueiden
ja proletariaatin luokkajär-jestöjen
julkisen toiminnan puoles­ta
j a yhteyden aikaansaaminen jiJ-kisen
ja maanalaisen toiminnan vä­lillä-
'
4. Puolueen aktiivisuuden io-hottaminen
taistelussa joukkojen jo­kapäiväisten
vaatimusten puolesta.
5. . iKoramunististen , puolueiden
lujittanen maanalaisuuden luo­missa
oloissa. ' Niiden työläisnaisten
lisääminen j a yhteisten ja tarmok­kaiden
keskuskomiteain muodosta­minen.
Tiukka keskittäminen _J8
mjtä ankarin puoluekurin noudatta­minen.
6. A^tP uolueen vaikutuksen lisä_ä -
nunen ariimättiliitoissa ja osuustoi-,.
minnassa. Taistelu .ammatillisen
liikkeen yhtenäisyyden puolesta., ^ ,,
7. -RyhmStaistelun lopettaminen
siten, että kommurflstisiUe P^°^
le yhteisneuvoin Komintermn M i f
sa luodaan oikea PoIiit«««n j ! ^
että yUäpidetään suunnitetoams»
puoluejoukkojen poliittista vafastas-työtä
(Jugoslavia). ,
8. fKommnnististen P«ol°f^-.
toirinnnan y M e n m u k a i s t u t t ^ ^/
Kommunistista Balkanin Federatio».
lujittamalla.
m