Vapaus, September 17, 1925

              pajhM&l pe&me&t j a o s a t Fort Wflnaiata j a Pert A r t l m r t a plmstS
Ka2dd tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteekfL Takaamme että olette tyytyväinen. Osote
fWIN CITY BOTTIJNG W0R1E
819 MiBosMta St. — P c b e l l a Sooth 2109. ~ - 7ort WUIiam, Ont.
tavalla, joka j ä t t ä ä oikean käsityk­sen
ja vaikutelman Eiitä, miten
tgarismi menetteli ollessaan val­lassa.
/
ettS p a r k a i B i n a t JA monipaolicemmat T i r v o t i u j e o i a a t Thtmder Bay
a l a e e l u saa k o A tilaa n » - I n t e r n a t i o n a l BoftUnff Worluilta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
P A R H A A T PEHMEÄT J U O M A T S U D B U R Y S S A V A L M I S T AA
Suomalainen Virvoitu^juomaliike
"HOWDY" uusi juoma.
S A K L E T T I A , KÄNTIX j a W E S T O N P I S K E T T I X aina v a n u t o u a.
P. O. Box 102S ^ndbnry, Ont. Phone 946
Äsiaiao & Seppälän
Avoinna 4 bortaa viikossa: Tiistaina, Ices&iviikkona, (terjantaiaa Ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta yolIS.
Sprnce St. —— Puhelin 1107 — Sadbnry, Ont.
* Lähellä Vapauden konttoria.
, Korkeampi sivistys
Y3iopi£rta«petU8 on jaettu \kahteen
ryhmään, teknilliseen, joka käsittää
käytännöllisten taitojen —• kuteri
esim. konerakennustiedon ja ke­mian
— korkeamman opetuksen^ ja
yleiseen sivistykseen, joka käsittää
henkiseft viljelyksen kaikki alat.
Viimemainittuun kuuluvat kielten
tutkiminen, taiteet, kirjallisuus j.n.e.
Joissakin tapauksissa on opetus
maksullista, muttu maksut ovat halr
vat. 'On mielenkiintoista tietää, et­t
ä 45 V prosenttia tämän kaltaisen
yliopistojen oppilaista ovat *'Rab-faksin"
tutkinnon suorittaneita. Se
osottaa; että miehet j a naiset, joil­ta
^ikasemmin on ryöstety keski-koulusivistys;'
o^^at nyt kehitiäneet
itseään siinä määrässä^ että ovat
' kykeneviä astumaan paikoilleen kor-keampiiii
oppilaitoksiin, yliopistoi­hin.
1
Taide i
Työläisten taideopistot ovat nyt-tenunin
levinneet kaikkialle Neu­vostoliitossa.
Olen saanut tietää,
e t t ä tämä pitää paikkansa erikoi
sesti Ukrainaan nähden, jossa kiin­nitetään
erittäin suurta huomiota
henkiseen kehitykseen. Nämä opis­tot
eivät ole kansanvalistuskomisa-
/ riaatin alaisia, vaan ammattiliitto-
_ jen. Menettelytavat, jotka ovat
i otetut käytäntöön sallittaessa työ-
Iäisten kehittää niin henkisiä kuin
ruumiillisia ' edellytyksiään, ovat
verraten omalaatuisia lännen näkö-kulmastk
katsottuna.
Valistuslaitokset ovat luonnolli­sesti
avoimet kummallekin sukupuo­lelle.
Oppilaat ovat tavallisessa an>
' siotoimessaan päivän muutamina
alkutunteina, j a sitten he ottavat
osaa opinnoihin kello kolmen ja
• yhdeksän välillä iltapäivällä. Suo
ritettuaan näissä opistoissa vaadi­tun
kolmen vuoden opinnot, voi
työläinen siirtyä yliopistoon, edel-y
t t ä e n , että hän on saanut opis^
tosta päästötodistuksen.
Nähdessäni Moskovan myymälöis­s
ä piirus^starpeiden näyttelsritä,
tulin lyödyksi hämmästyksellä nii­den
monipuolisuuden ja laadun
vuoksi. Luonnollinen pyrkimys tai­teeseen
näyttää synnyttäneen mel­koisen
piirustuspaperin, piirustus-musteen,
maalien y.m. sellaisten
tarpeiden kaupan. Ja edistys, jo­t
a ' on osotettu, on merkille panta­vaa.
Taideicokoeimät
Kävin eräässä proletaarisessa tai>
dekokoelmassa, joka käsitti näyt­teitä
vain vallankumouksen jälkei­sestä
taiteesta. Kävin myös Venä­j
ä n ammattijärjestön rakennuksen
yhteyteen liitetyssä taidenäyttelys­sä.
Vastakohdat proletaarisen ja
porvarillisen taiteen välillä ovat
melko huomattavatl Edellinen näyt­t
ä ä pyrkivän kttvaamaan vain sel­laista,
joka esittää elävää elämää.
Porvaristo haltiaa nähdä ainoastaan.
teoksia* jotka ovat vain kauniita ja
tyyniä. Mutta Uuden Venäjän pro­letaariset
taiteilijat toteavat, että
'^olemassaolon taistelu ja pyrkimys
vapauteen luovat näkyjä, jotka ei­vät
eisällä tyyneyttä, vaan mielen-murhetta.
Heidän työläisiä kuvaa­vat
tutkielmansa esittävät jännitet­t
y j ä lihaksia, ryppyisiä; kasvoja ja
väsymyksestä riutuneita ruumiita.
Toisaalla taas "toiminnan" kuvat
ilmaisevat t^inn^tta. Kuuluisa ku­va
'^Verinen sunnuntai" pn kauhis-
^tuttava, esittäessään totuudenmu­kaisesti
sitä kauhpa, jota vuoden
1906 miellnosottajat osottivat, kun
otaksutun rauhallisen' ^astaanoton
sijaan tsaarin sotilaat ampuivat hei-,
tä. ,. • ' •
Tretjakovin kokoelma on kuu­lu
kautta maailman. Se. ori vailan-kumouksen
edellinen laitos ja voi­daan
verrata kansalliseen taideko­koelmaan
(National Art Gallery)
Lontoossa. Joka sunnuntai näh­dään
työläisopiskelijoiden ryhmiä
.opastettavan kokoelman tutkimises­sa.
.Oppaat selostavat kuvan mer­kitystä
ja (taiteilijan elämäkertaa.
Taiteilijain esittämää ' suuntaa ja
henkeä selostekaan myös. Hyödyl­lisemmän
vaikutuksen kuin «mikään
kokoelma, tekee l^itenkin Mosko­van
Vallankumousmuseo; Itaken-nus,
jossa se sijaitsee, oli ennen
englantilaisten kapitalistien klubiii
huoneusto.
Vällankupioiisinuseo
Museo luo läpileikkauksen Venä­j
ä n / vallankumousliikkeestä »varhai­sista
ajoista lähtien. Kuvia var­haisemmista
vapaustaistelijoista ja
myöhäisempien päivien puolueiden
alkuperäisiä asiakirjoja' on tallella.
Samoin vallankumouksellisia sano­mia,
jotkut karkeasti painettuina,
toiset käsinkirjotettuina. Löytyy
kertomuksia vapaustaistelun mart­tyyreista,
jotka kertomukset ovat
laaditut (poliisin asiakirjojen perus­teella.
Monien^ valokuvat ovat to­dellakin
peräisin poliisin asiakirja­kokoelmista.
Näytetään kidutusvä­lineitä,
joita käytettiin poliittisten
vankien tutkimisessa ja rankaisemia
sessa. : On näytteillä eräs asiakir­ja,
joka on tehty Venäjän* puo­lueen
Lontoon konventsionissa 1903,
jossa kokouksessa puolue jakaan­tui
bolsheviikkeihin ja mensheviik-keihin.
Asiakirja on velkakirja sen
allekirjottaneiden toverien ja erään
lontoolaisen välillä, joka lainasi to­vereille
tuhannen kahdeksansataa
puntasi siinä mielessä, että äe mak­settaisiin
takaisin seuraavana vuon­na.
Velkaa ei suoritettu ennenkuin
vallankumouksen jälkeen. Lenin,
Sinovjev ja muut huomatut vallan­kumoustaistelijat
ovat kirjottaneet
nimensä tuohon velkakirjaan^ Työ-
Iäisiä, kommunistipuolueen jäseniä
j a nuorisoa kulkee ryhmissä, opas­tajien
kera museossa alituiseen.
Täällä saavat he lukea historiaa
. MosiikM • • ••
Tehtaiden soittokunnat ovat tä­mänpäivän
Venäjällä suosiossa. Ne
ottavat osaa kaikkiin mielesosotuk-sliip.
Soitannon tila on korkealla,
kuten enneh -vaUankomouksen päi­viäkin
ja työläiset seuraavat mie-lenkiinnoila
esityksiä. On muodos­tettu
ryhmiä talonpoikaisväestostä
j a nämä. pyrkivät elvyttämään lauh*
kealla tavallaan Venäjän vanhoja
kansanlauluja. Olin saapuvilla e-räässä
esityksessä, jossa suoraan ky*
Iistä tulleet taloapoikais-esittäjä^
lauloivat. He .esittivät lavlnnsk
melko vapaasti ja' tanssit tekivät
kansallispukujen väriloiston kera
miellyttävän vaikutuksen. Yleisölle
jaettiin kirjotuspaperia ja'pyydet­tiin
arvostelemaan esi^ksiä. Se on
harvinaista, mutta ilmotettiin, että
tämänlaiset arvostelut ovat autta­neet
esittäjiä. .
Ooppera
Menneiden päivien ooppera j a ba­letti
elää vielä. Mutta vain sillä
erotuksella, että esitystilaisuudet
ovat saatetut työläistenkin ulottu­viin.
Vierailijoille ja keinottelijoil­le
ovat sisäänpääsyt verrannollisesti
yhtä kalliit kuin Amerikassakin,
mutta (työläiset saavat tehdaskomi-teoidensa
kautta maksutta vissin
määrän paikkoja katsomoon. Jos
nämä sisäänpääsyliput ovat loppu­neet,
niin työläisellä on vielä tilai­suus
saada lippu erikoisen halvalla^
hinnalla.- Voimme vain kuvitella
entisten 'kuulijakuntain tuhlaavai­sen
loisteliaisuuden niiden todis­teiden
perusteella, joita meillä on
entisen porvariston loisteliaasta elä­mästä.
Mutta'tätä nykyä on kuu­lijakunta
läpeensä työväenluokka
j a teattereille; ooppera- ja baletti­teattereille
myönnetyt valtioavus­tukset
ovat työläisten suosimia val-tiomenoja.'
. Hallitus valvoo myös­kin
tanssiopistoja jä harjotuskoulu-ja,
joissa valmistetaan taiteilijoita
näihin laitoksiin. .
N ä y t e l m a t a i d e ;
Moskovan Taideteatteri on myös­kin
vielä laajassa yleisön suosiossa.
Mitään luopumista entisistä teatte­rin
traditsioneista ei voida havai­ta,
vaikkakin teatteri oli liittänyt
erääseen iHamlet-esitykseen muu­toksia
koneiellisissa tehostuskeinöis-sa,
jotka saattoivat esityksen näyt­tämään
epätodelliselta. Meyerhold-teatteri
on Moskovan yiallahknmo.ul^
selllnen teatteri. Vapautuminen
miehneisyydestä on tässä teatterissa
ollut melko väkivaltainen, taiteelli­siin
menetteljrtapoihin nähden.
Vanhat tavat ^ näryttämövarustelui-hin
ja soyitteluihin nähden ovat
kertakaikkiaan hylätyt. Suuria pui­sia
kulisseja,.; jotka ovat kuin tar
lon sivut, siirrellään joutuisasti sin­ne
tänne osottamaan näyttämön
vaihtumista. ; Myöhemmissä esityk-.
sissä ovat näyttämön muutokset toi­mitetut
pyörivän näyttämön avulla.
Periaatteena on se, että näytelmä
ei tarvitse mitään muuta apua kuin
näyttelemisen. Näytelmän onnis­tuminen
.määritellään ainoastaan
näyttelemisen laadun mukaan. E-delleen
< on huomattavaa, että näyt­telemisen
ja näyttamövarusteiden
vaihtamisen joutuisuus seuraavaa
näytöksiä varten, vastaa nykyaikais­ta
venäläistä luonnetta.
Tehdasteatterit
Tehdas näyttelee tärkeätä ja
suurta osaa Venäjän kehityksessä.
Se on muodostuinassa elämän kes­kukseksi.
UseiiQmilla tehtailb onr
omat näyttelijänsä. Heidän esityk­sensä
sunnuntaisin ovat erittäin
suosittuja. Työläiset tulevat suu­rin
joukoin' katsomaan työläistove-riensa
näyttelemistä,, tuovatpa vielä
perheensäkin mukanaan. ; '
' Filminayttämot
Liikkuvain kuvain teatterit ovat
Venäjällä yhtä suosittuja kuin A-merikassakin.
Kaikkialta maailmas­ta
tuotettuja kuvia esitetään. Mary
Pickfofd, Charlie Chaplin ja mo­net
muut ovat hyvin tunnetut venä­läiselle
yleisölle. B&gdadilaineii
varas (Thief of Bagdad) vastaan­otettiin
Moskovassa innostuneesti,
mutta minä näin yhtä suurta har­rastusta
osotettavan erästä Alek­santeri
Kolmannen surmaamista kä­sittelevää
kuvaa esitettäessä, kun
työläinen onnistui viemään perille
pommin, joka lopetti tuon hirmu­hallitsijan
päivät. Tahdon tällä p-sottaa,
että vaikka työläiset ovat
halukkaat tunnustamaan taiteellis­ten
filmien arvon, niin eivät he
kuitenkaan ole porvarillisilla..ajatuk­silla
j a sivesrsopilla höystettyjen f i l ­mien
tylsistyttämiä.
/Venäläiset filmit ovat hyviä.
Muistan erään toisen kuvan (jota
aiemmin oli esitetty sarjakuvana),
jossa esitettiin amerikalaisen Pearl
Whiten tapaan tärisyttävää toimin­taa
ja mahdottomia urotöitä. Mut­ta
kaikesta huolimatta oli f ihmin
historiallinen tausta oikea, käsitel­len
kassaMBsodan aikaa. Kaiken
huvin ja jinnittäväisyyden ollessa
ylfmtninään ei tarvinnut menettää
ajatuksiltaan kuvaa, että jotkut o-vat
kärsineet vallankumouksen puo­lesta.
Tämä ei kuitenkaan merkit­se
sitä, että kaikki filmit olisivat
propagandatuotteita. Se olisi .kau­kana
asiain todeUisesta tilasta. Mut­ta
se merkitsee sitä, että työläi^t
eivät ole sellaisten esitysten tur­melemat,
joissa esitetään kauniita
taloja j a asuntoja onnettomine san-karittarineen,
jotka heidän avio­miehensä
löytävät huonoon valoon
saattavissa, mutta tietenkin viatto-jäfesa,
hommassa kauniiden lurjus-tenkanssa.
Tehtaat suitsevat savua,,ja. konei­den
ryske, remmien ripse, hammas-pyörien
kitinä, ne saapuvat korviim-
•gfs sieltäkin, missä joku aika sitten
oli erämaan rauha. Siellä, niissä
äsken vielä huojuilivat korkeat hon­gat.
Joiden oksilla metsäkanat ku­jertelivat
-ja punarinta käki kukkui,
siellä sahan sirkkeli valittaen kirkuu
j a tukkeja maalle kiskova kettinki k i ­tisee,
siellä, missä äsken metsäpol­ku
läpi tuuhean kuusiston kiemur­teli
j a jänis kaikessa rauhassa -mät­t
ä ä l t ä matkalle hyppeli, siellä hui­maavaa
vauhtia kiitävä juna eteen­päin
ryntää. Siellä, missä äsken
vielä usvaiset rimpisuot hyistä Ijal-laa
uhkuivat, siellä jo maamies
traktoriauralla pitkiä satko j a kyn­tää.
Ja kaupungit ja kylät kukois­tavina
j a nopeasti kuin taikurin voi­masta
kohoavat maasta.
Siellä, missä ihminen äsken näki
epäselvyyttä ja mystillistä hämärää,
siellä hän nyt näkee lakeja ja luon­nollisia
tap^tuma^arjoja. Ukkosen
jylinän edessä hän ennen vapisi ja
sitä jumalien vihaksi luulii nyt hän
samaa voimaa jo hallitsee: hän tem­paa
ukkosen taivaalta ja heittää sen
maan uumeniin ukkosen johtoa myö­ten.
Hän kammitsoi saman voiman
j a sähkönä sillä koneita käyttää ja
pärevalkealla ennän valaistun pirt­tinsä
valaisee.' .
Ihminen luo taiteen elämänsä rie­muksi.
Sävelillä hän tunteensa esil­le
purkaa, se keventää, «e nostat­taa.
Ihminen runon punaiset kukat
sielunsa syvimmästä kasvattaa. Ih­minen
muodottomaan«ainemöhkälee-seen,
kiveen, puhaltaa' kuvanveistä­jän
taltalla elämän.
Taru kertoo, e t t ä Jumala loi ih­misen,
mutta todellisuus kertoo, ^t-tä
ihminen loi kylät, kaupungit, vil­japellot,
rautatiet, tieteet j a taiteet.
Jotkut olettavat, että on olemassa
Jumala, joka or^ kaiken luonut,
mutta todellisuus kertoo, e t t ä on ih-iminen,
joka on paljon luonut ja
joka vielä tulee.paljon luomaan. Ja
tämä ihminen huudähtaakin riemuis­saan;
Minä olen Jumala.
Mutta niin paljon kuin 'ahkerat
kädet ja aivot ovatkin kaunista ja
hyvää luoneet,^ niin sittenkään ei
ihmissuku ole onnellinen, vapaa. Ih­missuku
nyyhkyttää sorrossa ja kur­juudessa,
Maa eikanna leipää kai­kille,
aurinko ;ei rusketa jokaista
poskea ja' ilolaulut puuttuvat liian
monilta huulilta. Tehtaiden kome-vroissa
sammuu moni hehkuva sielu,
auran kurjessa köyristyy liian pit­kän
rupeaman vuoksi moni uljas
varsi. Monen kauniin naisen poski
kalpenee ehnenaikojaan laitakau­pungin
hökkelissä, kun hän kyyne­lin
lastansa ruokkii. Moni nuoru­kainen,
joka olisi kuin luotu mie­heksi
ja isäksi, kaatuu taistelutan­tereella
tykkien ruokana — aivan
turhaan.
Mutta työn jättiläinen katkoo nä­mäkin
pakon kaWeet. Työn jättiläi­nen,
luova Jinnala, , tahtoo tehdä
maan onnellisten ihmisteii asuinsi­jaksi.
Tämän imaan ei tule olla
murheen alho, vaan valkeuden, kau­neuden
ja totuuden kukkiva puisto^
Työn jättiläinen herää ja iskee ja
pimeys, sorto ja vääryys — kolmi­yhteinen
saatana—- murskaksi sor-
•tuu. \ ' , ,
TyS keraa, tyo iskee!
; Kaarlo Lento.
Sivoja 2 0 5 — H i n t a 70 s e n t t i ä.
Tämä kirjanen antaa näytteen materialistisen historiankäsityksen metoodista
sellaisena kuin Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsä pidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoituksistaan mit^ jälkimaailmalle on häneltä säilynjrt Sii­nä
osotetaan se yhteiskunnallisten, tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka vii­mekädessä
määrää hstoriallisten^ tapalitumain kulun.
Kirjan käsittelemät .tapaukset käsittävät yhdeksännentoista vuosisadan vallan-kumouksellisimman
aikakauden. Ranskan'helnukuun vallankumouksesta, 1848, n.s.
Brumairen 18 p. (Marrask.-6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden tapahtumien luokka-luonnetta
ja silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aioa sen taloudellisen
perustan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteli Nykyajan vdlankomo-ustapahtumien
ymmärtäminen käy tämän kirjan selityksien avuUa paljon helpom­maksi.
- ? ^ -
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain. pieni, muihin samankokoisiin kir­joihin
verrattuna. Ja>^en vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdollisesti voivansa myydä. Eikä ole mitään vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi i>alauttamaan myöhemmin, mutta p^ääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana.
Pienemmätkin tilaukset täytämme mielihyvällä. Ja 5 kpl, tilauksesta myön-
'nämme kenelle, tahansa tilaajalle 20 pros. asiamies alennuksen.
V A P A U D E N K I R J A K A U P P A,
Sudbary. Ontario. '
Lähettäkää minulle heti palaavasia postissa ................ kpl. sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEON III VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c ^pL Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt
ti
tu jo toisen kerran tekemään. To­veri
Päiviön selostus nykyisestä ti­lanteestaan
perheensä kanssa on
siksi vakavaa laatua, että se an­saitsee
koko toverikunnan huomion
puoleensa ja siksi emme mekään
voineet asiaa sivuuttaa, vaan pää-tiinme
käydä käsiksi. Järjestimme
3 keräyslistaa kiertämään paikka­kunnallamme
oman runoilijamme hy­väksi.
Kerääjiksi vaUttiin Minda
Katainen, A. Olson ja Matti Mäki.
Toivottavaa olisi että paikkakunta­laiset
muistaisivat asian tärkeyden
silloin kun joku yllämainituista ke­rääjistä
saapuu luoksenne avun
pyynnöllä.
Toverimme viimeinen pyyntö to­sin
ei ollut erikoisemmin osastoille,
mutta me käsitämme asian siten,
e t t ä kun osastona tai joukkona toi­mimme,
niin siten säästämme potfti-kuluissakih
jonkun sentin asian hy­väksi.
,
Itse puolestani toivon, että muil­lakin
paikkakunnilla toverit tekisit­te
samoin, että kokoaisitte ropon­ne
yhteen j a lähettäisitte sinne mis­sä
tarve on' suurin ja onhan se
meidän kommunistien velvollisuus­kin
.toimia kaikki yhden ja yksi
kaikkien puolesta eli oikeammin,
jos yksi joukostamme jojutuu pu­laan,
tulee meidän toisien sitä aut­taa.
,
Puhdas tulo niistä John Rajalan
avustui^iltamista, joista viime kir­jeessäni
mainitsin, oli $69.10.
Palkkoja alennettu viime kuun a
lussa täkäläisellä Commercial puu­tavarayhtiön
metsätyöniaalla .25
VÄLITTÄÄ.
50 senttiin asti päivältä. .. Herrat
kai pelkäävät saavansa työläisistään
kilpailijoita itseään Uhotellessaan,
joten he turvautuvat ^ohön raata­jille
sopimattomaan keinoon, vä­hentämällä
työläisiltään ennestään
niukkaa sapuskaa. ^ ^— Vesipoika.
Farmi myytävänä. /
Myydään halvalla hyvä 156 eekke­rin
f farmi, 5 mailia Sudburysta. 40
eekkeriä puhdistettua maata, 80
eekkeriä laidunmaata j a loppu met­sää.
Lähempiä tietoja saa kirjotta-maila,
tai kysymällä Mrs^ M; Pelo-quin,
15 Connaught St., Creighton
Mine, Ont.
W E B S T E R S C O R N E R S , B. C.
Osastomme kokouksessa 6 päi­vänä
sjryskuuta €^ ollut kovin pal­joa
asioita, jos ei ollut kovin pal­joa
kokoukseen osanottajiakaan,
sillä jäseniä oli mennyt jonkun ver­ran
Vancouveriin sikäläisen osaston
toimeenpanemiin näytösiltanoiin, ja
osa jäseniätöänime pn aina ansio­töissä
siksi etäMlä, että ei ole ti-lisuutta
olla ^ p u ^ l l a kokoustliai-suuksissa.
Ylöi ^ tärkeimmistä esil­lä
olleista asioita oli tov:eri Aku
Päiviön avustaminen, sillä olimme
melkein jokaineh lukeneet Vapaus-iehden
No. 100 palstoilta toveri
Päiviön viimeisen pyynnön, jonka
hän viime kevännä tapahtuneen tu-lipalohävityksen
takia oli pakotet-tT:
ri H. Quäckenbush (
Hammaslääkäri j
(
107 CutkberUon. BIk.
E F O R T W I L L I A M , ONTARIOJ
Auki iltasin sopimuksella ,
* — Phone S. 2334 |
>aauaiamiiMit«>mflwaAm<iir>iiig>afflia
Mc
VAPAUDEN KONTTORI
' ^ Asiamiestemme ei tarvitse olla ^siainiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaap voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
Valitamme tilanksi^ seuraaville tyovSenlehdille:
T H E WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $1.00
T H E YOUNG W O R K E R , Toronto, Oht., vuosikerta JO
D A I L Y WORKER, !|?yöväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00
F A R M E R - L A B O R V O I C E . 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti­laushinta;
.. ....Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65
T H E YOUNG W O R K E R , Nuorten Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$l.00
T H E YOUNG C O M R A D E , Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
W O R K E R S M O N T H L Y , Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
P O H J A N V O I M A , Oulu, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3iO
S A V O N TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
T I E D O N A N T A J A , Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. .$6:00
L I E K K I , Hälsinki, viikkolehti; vuosik. ...$3.00; % vk. 41.75
TYÖMIEHEN V I I K K O L l f H T I , Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta ...i. $&00
N Y T I D , Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuo^kerralta $2i0
TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
. $8.00, puoli/vuotta $1.75
N O R R S K E N S F L A M M A N , ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta.
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta . . . . . . . . . . i . . . . . . . . vk. $4.00, % vk. $1M
T U I S K U , Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestsry kerta
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
K O M M U N I S T I , Leningrad, vk. $4.00, % vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Kerta kuus- ^
sa Vuosikerran hinta $1.75; tkuolivuosikertaa $!•«'
N A I S T Y ö t Ä I N E N , Helsinki. Kerta kuusSa 1 vk $1.75^ ^
päolivuosikertaa ...............
P U N A I N E N K A R J A L A , Petrozovodsk, Bussia; 3 kertaa vu-kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik. ••• f3.?0
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.25
T O V E R I , päivälehti, Asteria, Ore., 1 vk. $6.00^ % vk......... $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, "jVorcester, Mass., 1 vk.
P U N I K K I , pilalehti, Superior, Wis., 1 vk. $1.75, % vk fJ-K
T O V E R I T A R , , naistenlehti, Astoriä, Ore., 1 vk. $2.00, % vL $1.15
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehiUe palkkiota vis-|
sin taksan mukaan.
VAPAUS,
B . I 69, SUDBURY, OUT.
-ir,,ir,u--|--Tn--=:*«'^^.
Mitä on leipä?
Ruokaleipä 4a kahvileipähän se ön, jokainenhan sen tietää^
j a senkin, että Kotileippmosta jokapäiväisen leivän saa mans-kaimman.
: < . v.
Kuivaleipä ja.korput ovat keveitä ja huokoisia ja r
kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeiu
j a kämpille täytetty huolella. Pahelih/1338S.
H O M E B A K E R Y — 740 S I M P S O N S T . - - F O R T WILLIAM, ONT.
Siistejä huoneita saatavana.
EMIL J O H N S ON
62 Edmond Lane
SUDBURY, ONTABin
l ä h e l l ä G. N . B . aeemca
Tdefooai 588
^ QMITED'
HENKI. PALa lVa>ATURMÄ JA^
AKKUNALASI
BALKIE-GILL BLOCK. SUDBURY.
Lainoja hankitaan no; jd a].
baisilla hinnoilla.
V.:AHON
Parturiliike,; Pcdlohaali ja Topiakka-kauppa
sijaitsee 78 Lang St.
Cobalt^ Ont.
Tarmo ruokala
on iparäs. paikk^ tyydyttää ruoka­halunsa,
sijaitsee samassa paikaRBa.
T. 4> Carlstedt, ombtaja.
Uha- ja Ruokatavara­kauppa
71 Cedar St. — Sodbar^
Telephone 844. - Box 524.
NiiEBJI & V A L K E A ^ J * ^ ^
KALU; POUKAMAN
— S A U N A S S A ^ _ .
k y l v e t S i n perjint. ja la«»**^
SUDBURY,
S.
14
i l
Dr. H. STIfT
Hammaslääkäri.
Sudboryi unin Sanuma xokennukBesa IOB»
Bioljonen
td
toiss
taist
K
teoU
set
lityl
koro
tuul
työli
riko
ja
läist
teoU
men
tään
dina
lava
sin
pap«
pros
ko ,
töilt
odot
vasl
saad
tyyd
tus.
A
Talii
tulk
to
päär
tune
järj
Pun
Ams
Engi
iesti
men
1
«and
myyi
ehkä
Putf
$ani(
teoU
osa
koja
olev
marl
elvyi
«•pij
set
Tosi)
Tielä
dotti
sen
kee.
perii
tnot)
kaks
T<
le t
vioel
nan
aa ,