Vapaus, November 11, 1967

              Sivu 2 ; Lauantai; mairask. 11 p. — Satuirday, Nov. 11,1967
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S |
iUBERTY) Bstabllshed JIov. A W7
E D I T O R I W . E K L U N D MANAOIR: «., 6UKai
T E L E P H O N E : OFtribs A N D C D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
PiddUhed ibrice vejääy: Tuesdsys. Thiirsdays Sdturdays by Vapaus
Piddishlng C a Lt^ate^ 100-^102 Etan^ Su^ury. Qatarlo, Canada.
^ ^^^^^^^^^
Adidrti|ii«\rtttu iSMm^ a
Antborized äii sbikmd dam maU by
and for payment of postage 1^
aANÄDIANlLANGUAGESRRESS m C L U B
TILAUSBtNNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, Öjöt.$5^5 USAm: 1 v » ^ « S * • S ' ! .
8 kk. 3.00 Suomeen: Ivk. 11.50, 6 kk. 625
Oman pesänsä likaamisesta
Yhtyen niihin canadalaispiireihln jiotk» sanovat Toranito
Daily Starin tavoin, että "Ganadan tulisi .es;ittää jmtee^^
tö" siitä kun viime tiistaina NeuvostoUittÄSxmrläih^ luo
mobilisoidut ja pitkienikiin matkojen päästä kuljetetut huligaan
nit 'Tieittdiyät mibaiipyjlojay kam«nmuniö. ja jkiviä lähetystö-ralkennustä
kohti jä esittivät ImLkkafua^uutoja vierailiijoille",
Jfcuiten Globe and Mailtoimitu^irjoituksessaan sanoi, me esi-tänunp
vakaan to
^ i i viimeinkin johtopäätöksensä siitä» miten tällainen on
Xainkaän mahdollista Canadassa.
J« jos tarpeellinen tutkimus osoittaa, että valtiovallan
Arnesta on "kylmän sodan" harhojen johdosta pidetty "kyy-kSäiritteöi
pöikairta povessa", kuten uskomme minkä tdhansa
avomieMsen tutldotnuksen osoittavan, silloin on aika tehdä
korjaus.
"Ganä<^n maiBÄttii sivistyneestä vieraanvaraisuudesta on
kerram uudelleen Hattu tietämättömien ja hysteeristen roska-jouifckojen
<nipb) töimesjta aikan* jolloin .C^adan virkailijat,
ulkomaiset diplomaatit ja niuut kiHimoitettavat henkilöt vie­railivat
Neuvostoliiton su<urlähetystössä 50-vuotisjuhliin osal-listuaJcseen",
sanoi aivan oikein .Itorontolainen aamulehti Globe
and Mail toimituskirjoitidtsessaan.
Mutta sen lisäksi on kysyttävä, "miksi näin voi tapahtua
sivistysmaassa yleensä ja erikoisesti Canadassa?"
.(^aoadan laajimmin leviävä päivälehti, Toronito Daily Star
yrittfkesMvikkoisessä todimituskirjoituiksessaan sysä^ syyn yk-sinomaäri
Itä-Euröopasta toisen maailmansodan jälkeen tullei­den
siirtolaisten kannettavaksi lausumalla tästä huliganismis-
1;äinm-seiff
"Me voimme pahoitella vain sitä, että barbaarinen suur­lähetystöjen
säirikeminen on levinnjrt Canadaan Neuvostoliiton
suuxlähetystörakennusta kiohti suunnatun kivien heittämisen
ja maalituhrinnan muodossa . . ."
- Tämä sellaisenaan vahvistaa osaltaan Neuvostoliiton suur­lähettilään
Ivan Shepedkon aakaisemmin antaman lausunnon,
että "mielenosoituksen järjesti kansallismieliset järjestöt joi­hin
kuuluu Sotarikollisia, jotka ovat päässeet pakoon rangais­tusta
yhdessä saksalaisten fasistien kanssa suoritetuista neu-v<)
St)oGcansalaisten murihista", kuten hän ^s^^
iCäikesta hfuoliiiiatta me iiskonnne, ettö^
totuius". Emme us&o, että Itä-Eia^oopan maista tänne poliitti­sina
j>akolai5ma' tulleet henteilöt, oljcoot he \ sitten sotariktok-sista
epäiltyjä tai muista syistä työväenvaltaa karttavia, voi-
.vat pila mitään "pelottomia sankareita". Mieluimminkin asia
on päinvastoin, sillä jos he pelottamia taistelijoita olisivat, he
olisivat pysyneet sanokaaanme Ernesto Guevaran lailla siellä
"missä taistelu on tuimin" suomalaista sananpartta hyväksi-käyttääksemme.
Selvää myös on, että ikkunoitten rikkominen
kivien heittämällä, rakennusten ovien ja seinien tahriminen
maalilla täytettyjä pulloja paiskin^lla ja hävyttömyyksien
huutelu jiÄlavieraHle ei erikoisempaa sankariominaisuutta
löifvaa.
Syitä on siis haettava jostakin muualta. Ja tässä yhtey­dessä
tulisi vissien hallitusviranomaisten katsoa peiliin ja ky­syä
mitä he ovat tässä yhteydessä tehneeit tai tekemättä jättä-
-neef .
Tutkimus tulee tältä kohdin osoittamaan, niin uskomme
että Toronto Star puhuu vastoin parempia tietojaan väittäes­sään,
että tiistaiseen huliganismiin osallistui vain "tyytymä­tön
vähemistö, eikä halUtus".
Uiboministeri Paul Martin syyllistyi pahimmanlaatuiseen
ulkofcultadsuuteen vedotessaan Ganadan demokraattiseen hal­litusmuotoon,
minkä puitteissa canadalaisilla on todella arvos­tettava
oikeus mielenosoitusten järjestämiseen rauhallisella
tavaJla. Hänen Ottawan poliiseille antamansa moitteet "ovatl
kuitenkin osaltaan todisteena siitä, että ulkoministeriömme
oli etukäteen hieman huoHssaan siitä,.mitä tästä mielenosoi­tuksesta
tuleman pitää.
M r . Martinin lausunto voi haiphauttaa joitain asiaa tunte­mattomia
sinisilmäisiä yksilöitä, mutta ei ulkomaiden diplo-maaitteja,
eikä maailmaaii yleistä mielipidettä.
Tosiasia on, ja tämä surkea tapaus vaatii sen tim-nustamista
ja muuttamista, attä Ganädan valtiovallan
toimesta on "kylmän sodan" anti-kommunistista hys-
, teriaa yUäpidettäessä suosittu eri kansallisuusryhmien
niiät piirejä, jotka ovat rjukeämmäUä mahdollisella
tavalla esintyneet Neuvostoliiton vastustajina ja^ pär­jääjinä.
Yleisenä käsityksenä on. että hallituksen puo-lesta
on suorastaan lahjottu rahallisesti vissejä oi-keistolaispiirejä
tämän neuvostoliittovastaisuuden ja
yleensä anti-kommunistisuuden harjoittamisesta niin,
että esimerkiksi hallituksen ilmoituksia annetaan ai- "
noastaan sellaisille "vieraakielisille" sanomalehdille,
joiden edämäntyönä on Neuvostoliitonpa muiden so­sialististen
maiden sekä VKemmistolaisen työväenliik-keen
parjaaminen. . •
Sanottakoon asia suoraan meidän kohdal/tamme. Vapaus
ei arvostele nyt eikä ole koskaan arvositellut sitä, että halUtus-vallan
toimesta annetami mAhsiillisia ilmödti^ vieras­kielisille
sanomalehdelle siinä mielessä, että voidaan infor­moida
eri 'kansalUsuusryhnuin kuuluvia cana^alaisia tärkeistä
^ivän kysymyksistä. Se on liyvä ja välttämätönkin menet­telytapa.
Mutta kun näihin hallituksen ilmoituksiin on liitetty
poliittisia napanuoria — selvä valatimus siitä, että lehden toi-nutu^
itlikka on kytkettävä neuvostoliittoyastaiseen par-jauBcseen
ja yleensä anti-fcpmmunistiseen hysteriaan, silloin
oin kysymys mellflo avonaisesta lahjonnasta —
man" perusteella.
Ja kun näin on meneitelty valtiovallan toimesta,
niin onk» siliten ihme, jos eri ikansallisuusryhmien oi­keistoryhmät
ovat saaneet sellaisen käsityksen, että
niiden velvollisuus on järjestää vieläkin (kylmän
sodan pahimmillaan ollessa sitä pidettiin ItseBtään
PÄÄMINISTERI PAmO
HLn 50.V. PÄIVÄWÄ
Päämiuastri'Paasio NLn
Helsinki. — Lokakuun suuri so-'
sialistinen vallankumous merkitsi
Venäjän historiassa ratkaisevaa
käännekohtaa. Se kukisti Venäjää
siilien saakka hallinneet luokat ja
vapautti sen kansassa piilevät
voimat. Monella tavoin jälkeen
jääneestä valtakunni^sta tuli muu­tamassa
vuosikymmenessä uuden­aikainen
suiiryalta* eräs maailman
ensimmäisistä teollisuusvaltioista,
joka on esittänyt johtavaa osaa
myös tieteen, tekniikan ja muun
kulttuurielämän eri aloilla, sanoi
pääministeri Rafael Paasio pu-heessami
$N-Seuran järjestämäs­sä
lokakuun vallankumouksen 50-
vuoiispäivän juhlassa pelsingi^sä
Yliopiston juhlasalinsa.
— Mutta lokakuun vallanku­mous
on myös suuri ja kauas
loistava purjehdnsmerkki koko
ihmiskunnan yhteiselle matkaile.
Sen kansainvälinen merkitys on
suunnaton. Se muutti koko kysy­myksenasettelun
monissa poliitti­sissa
ja yhteiskunnallisissa kiis­toissa.
Neuvosto-Venäjä oli maail­man
«nsimmäinen sosialistinen
valtio. Vuosikymmeniä olivat kan-santaloustieteilijät
h y m y i 1 leet
Karl Marxin opeUle ja todistel­leet,
ettei niiden varaan perustu­va
yhteisö pysyisi pystyssä. Neu­vostovaltion
pelkkä olemassaolo
osoitti tämän väitteen paikkansa-pitämättömäksi,
sanoi pääministe­ri
edelleen.
Puhuessaan vallankumousta edel­täneestä
ajasta ja itse vallankutnouk
seen johtaneista syistä pääministeri
antoi erityisen suuren arvon V. I.
Leninille, joka maanpakolaisenakin
pysityi tuntemaan tilanteen Venäjäl­lä
ja ohjaamaan vallankumouksellis
ta liikettä. Hän mainitsi mm. että
kun vallanku mous vihdoin puhkesi
Venäjällä ilmeni, ettei Lenin ollut
ainoastaan teoreetikkona, vaan myös
käytännön kumousjohtajana ylivoi­mainen
— sytyttävä puhuja, ««evä
vallankumou ksellisen taktiikan tun­tija,
tavattoman kyvykäs hallinto­mies.
Lokakuun vallankumouksen mer­kityksestä
puhuessaan pääministeri
sanoi vallankumouksella olleen ta-
Kansan Ääni-iehden
tervdidys
Vapaudelle
Vaasa. — Veljellinen tervehdyk-semme
ja onnittelumme 50-VBO-tisjuhlaansa
viettävälle VAPAUS-lehdelle.
Toivomme kunniakkai­den
ja taistelurikkaiden perinteit-tenne
jatkuvan ja uusia voittoja
lehdellenne taistelussa työtäteke­vien
elinehtojen, työväen yhte­näisyyden,
rauhan ja edistyksen
puolesta.
KANSAN ÄÄNI
Vaasan läänin demokraattisen
väestön äänenkannattaja.
i SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Karl Lehtinen, Nipigon, Ontario,
täyttää maanantaina, marraskuun
13 pnä 75 vuotta.
Mandy Sävel. Toronto, Ont., täyt­tää
maanantaina, marraskuun 13
pnä 74 vuotta.
John Raivo, Sudbury, Ont, täyt­tää
maanantaina, marraskuun 13
pnä 77 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
oimentoivotuksiBL :
vaittoimm suuren snerikityksen kan­sallisille
vapausliiikfeeäUiei yhtä hyvin
Aasiassa kiianEurooipiassakiin.v V a l ­lankumous,
joka oli tehnyt ^piun
kapitalismista Venäjällä j a julistau-itunut
Impterialisinin viholliseksi t u li
erityisesti idän kansaHisten IhTckei-den
innoittajaksi, vieläpä esacu-vaksi
ja liittolaiseksi, saunoi päämi­nisteri.
Puhuessaan bolsevikkien siuhtau-tumisesta
Suomeen ja sen itsenSis-tymispyrkimyksitfn
pääministeri
mainitsi mrti, että ensimmäisen ker­ran
Lenin puolusti julkisesti Suo­men
asiaa vuonna 1901 Iskra-lehdes-sä
julkaisemassaan artikkelissa, jos­sa
hän jyrkästi tuomi^i tsaarinhal-litujcsen
laittomat toimet täällä.
Myöhemmin bolsievikkipuolue aset­tui
kannanotoissaan yhä uudelleen
tukemaan suomalaisia. Sen taholta
kQro5teittiin, että Venäjän ja Suo­men
kansat saattoivat vain yhteisin
ponnistuksen kukistaa yksinvallan
ia saavuttaa vapauden. Myös suoma­laisten
sosialidemokraattien suhtau-ituiminen
venäläisiin vallankumouk­sellisiin
perustui siihen käsitykseen,
että Suomen asema ja oikeudet oli
turvattu vasta yksinvallan kukistut­tua
Venäjällä. Jälkeenpäin arvioitu­na
tämä käsitys oli niissä oloissa
ainoa realistinen tilannearvio Suo­mea
ei pelastanut laillisuustaistelu
enempää kuin myönnytyspolitiikka-kaan,
vaan Venäjän vallankumous,
sanoi pääministeri.
— Suomen eduskunnan julistet­tua
6. päivänä joulukuuta maan it­senäiseksi
neuvostohallitus antoi
suomalaisten eri teitä ymmärtää,
että se oli valmis tunnustamaan
tuon itsenäisyyden virallisesti. Lu­paukset
lunastettiin 31. päivänä
joulukuuta 1917. Kansankomissaa­rien
neuvositon päätös tunnustaa
Suomen tasavallan valtiollinen it­senäisyys
oli vastaus pyyntöön, jon­ka
P. E . Svinhufvudin johtama suo­malainen
valtuuskunta oli esittänyt
MutLa on ilmeistä, että Suomen it­senäisyyden
tunnustaessaan Lenin
ei niinkään ajatellut Svinhufvudin
halijtufta kuin koko Suomen kansaa
ja entyi.sesti sen työväestöä.
— Neuvostohallituksen SuOmen
i(senä<svydelle antama tunnustus
ei Ollut mikään päähänpisto tai
hetken tilanteeseen perustuva po­liittinen
temppu, vaan välttämä­tön
seuraus bolsevikkien kansalli­suuskysymyksessä
omaksumista
periaatteista ja se^ viitoitti linjoja
kauas tulevaisuuteen. Sillä neur
vostohallituksen vilpitön halu
kunnioittaa Suomen kansan itse­määräämisoikeutta
säilyi myö­hempinäkin
aikoina, kun olosuh­teet
olivat jo toiset ja muodosti
perustan nykyisille hyville ja
luottamuksellisille suhteille.
asiaan kuuluvana seikkana) rä­hinöitä
ja mellakointeja sosia­lististen
maiden edustajia ja
lähetystöjä vastaan?
Raamatussa sanotaan, että "pa­rempi
olisi jos myllynkivi ripustet­taisiin
hänen kaulaan joka pahentaa
yhden näistä pienemmistä." Halli-tusviranomajstemime
tulisi katsoa
nyt poveensa ja tutkiskella, missä
määrin on edellämainitunlaisella
ohjelmalla komiptioa ja turmelus­ta
levitetty eri ikansallisuusryhmien
vissien bikelstbpiirien keskuuteen.
Samassa yhteydessä on syytä ky­syä,
mistä on rahoitettu Yaroslev
Stetskon tätä mielenosoitusta var­ten
tuqntitänne, kuten ikeskiviikkd-iltana
televisiouutisten yhteydessä
mainittiin; miten tämä herra ja
suuruus sai tällaista Jt.arkoitusta
varten"'maihirinousuluvän ja mistä
tulevat tavallisesti köyhille eri kan-sallisuusrylitnien
oLkeistojärjestöil-le
varat mielenosoittajien kuljetta­miseksi
aina Torontosta asti Otta-waan?
•
Kaikki nämä ovat ajankohtaisia
kysymyksiä, mutta tärkeintä on k u i -
tetkkin se, että haUitusvalta lakkaa
rohkaisemasta j a Innoittamasta niitä
oikei»tolal«piire(jä, jotka moisiin
tekoihin ovat taipuvaisia.
Yleiskokous suosatteli
voiman käyttöä
Rhodesiassa
New York. — Y K n yleiskokous
varoitti viikon vaihteessa Englantia
aloittamasta uudelleen neuvotteluja
Rhodesian "laittoman hallit\iksen"
kanssa ja kehotti jälleen voiman
1'.äyttöön valkoihoisen >kapinallishal-lituksen
kukistamiseksi. . .
Yleiskokous kiinnitti turvallisuus­neuvoston-
huomiota myös pei-uskir-jan
VII artiklan säännöksiin. Artik­lassa
luetellaan täydelliset taloudel­liset;
pakotteet sotilaallinen saarto
ja YKn joukkojen : puuttuminen
»«noihin. Tämän artiklan mukaisd;
päätökset ovat sitovia kaikille Y K n
jäsenmaille.
Päätöslauselman puolesta äänesti
92 jäsenmaata ja 18 vasitusti sitar:
Muiden jäsenmaiden valtuuskunnat
olivat poissa istunnosta. Äänestyk­sestä
jättäytyneiden joukossa olivat
mm. kaikki Skandinavian maat ja
Suomi.
T ^ n t o . — Mafinantalna, Jma^-
rasb^QtavSpnä pidaMUnDm hajft-lUla
CSJn Toi^pnton osa^tpn b»^*
kaosncokons. NSiaä kokoukset jpl-detään
sääntömääräfsesti, jojca
kuukauden ensimmäinen maa­nantai,'
joten ottakaapa jäsenet
sekä iäBenlkiii aikonet tämä huo­mioon
Ja saapukaa seuravaan
. kokoukseen oikein runsain jou­koin.
EjdjcJUM^ kokoujt^n Köyti^ir-'
i|an lakemiscai jälf^een k e i ^ ^ l - •
tiin keskenjääneet asiat ioppann,
jonka perään seurasi eri raport­teja.
Rahastonhoitajan ifiKirtin
jälkeen kuultiin Vapauden viisi-kynunenvuoti|{
juhlakomitean ra­portti,
jossa limeiti, etitä tiUisuiis
oli onnistunut mainiosti runsaalla
yleisökannatuksella. Tilaisuudes­ta
oU puhdas tulo $188.00, jolca
summa lahjoitettiin viisikymmen­vuotiaalle
päivän sankarille.
Raporttien yhteydessä kuultiin
myösikin, että miesten järjestämät
laatikkopätvälliset olivat onnistu­neet
oikein hyvin. Lisäksi kuulUin.
että naisten jänjestämä "Romu-myynti"
eli "Rummage Sale" oli
myöskin tuottanut kiitettäviä tulok-sia
ja että oU jäänyt vielä niin pal­jon
tavaraa jäljelle, että naiset
päättivät pitää toiset myyjäiset pa­rin
viikon kuluttua.
Rauhantoimintaraportin yhtey­dessä
ilmeni, että kuluvan kuu­kauden
19 pnä on täällä Toronton
kaupungissa, tankemmin sanottuna
King Edward hotellissa, mielenkiin­toinen
tilaisuus, jossa on puhujana
Rae Murphy Canadian Tribune-lehden
toimittaja, joka kertoo ha­vainnoistaan
Pohjois-Vietnamissa,
jossa hän oli vierailulla muutama
päivä sitten.
Uusien asioiden yhteydessä, i l ­meni,
että Finilandia-kuoro järjes­tää
railakkaat "Kabaretti-tanssit"
Don haalilla marraskuun 25 pnä.
Tanssimusiikista huolehtii Manni­sen-
yhtye.
Kokouksessa ilmeni myöskin va-listustyökysymys,
josta käytiin kiin­nostavaa
keskustelua j a suunnitel­tiin
keskuslelukokouksien järjestä­mistä
lähitulevaisuudessa. Näissä
keskustelukokouksissa tultaisiin kä­sittelemään
eri kysymyksiä, jotka
olisivat alustetut kulloinkin eri
henkilöiden toimesta.
Kokouksessa valittiin myös uuden
vuoden tanssikomitea, sekä epäil­tiin,
että tänä vuonna tulee olemaan
' k u i v a t " uudenvuoden tanssit ko.s-ka
aattopäivä lankeaa sunnuntaiksi.
Tässäkin tilaisuudessa tulee Manni­sen-
yhtye huolehtimaan musiikista;
Muistakaa saapua runsain joukoin
seuraavaan kuukausikokoukseen,
sekä kaikkiin haalinemme järjestet­täviin
tilaisuuksiin.
No nyt näyttää siltä, että me to-^
i-ontolaiselkin saamme alkaa ottaa
vastaan talven hyisiä puristuksia.
Tänään, 7 päivä marraskuuta, oli
aamulla havaittavissa puolen tuu^
man paksuista jäätä ja iltapäivällä
näkyi jo muutamia lumihiutaleita
leijailevan kohti maaemoa.
: » •••• * • »• • :•
Yhdysvaltalaisten omistuksessa
oleva Perfect Circle^yhtiö, joka s i ­jaitsee
Don Mills-kadulla, antoi tie­tää
maanantaina noin 120 työläisel­le,
että heidän palveluksiaan e i tul­la
tarvitsemaan perjantain jälkeen.
Tämä silinterirenkaita valmistava
yhtiö sulkee operaationsa täällä ja
yhtyy samassa omistuksessa olevaan
sisaryhtiöön St. Thomas'issa. Eräät
työläisistä, jotka nyt joutuvat työt­tömiksi,
ovat olleet, yhtiön palve-lukse-
ssa, jopa 30 vuotta.
North Yorkin valtuusto äänesti
maanantaina 16:sta yhtä vastaan,
sen puolesta, että pyydetään Met­roa
anomaan vuoden 1976 olympia­laisia
ja ehdottaa, että menot 'jaet­taisiin
Metroon kuuluvien kuuden
eri kaupunginosan kesken.
— M. J . M .
Tulos tähän niMiiiieesä e n 24 leuftita
tilausta ja 220 uudistusita
£uluneen viikon aikana hankittiin
Vapaudelle i64 ttiiausta, joista 3 uut­ta
ja 61 uudistusta ja kun huomioi­daan
aikaisemmin hankitut tilauk­set
,on tämän kultavuoden levityk­sessä
tähän mennessä haiddttu 24^
tilfpte vjä ijM) .nodisiiu^ jth-
,t<^nsä m Uläuttäi
Tässä katsauksessa täyttivät uu­sien
tilausten hankinnassa tavoit-
,teensa KaiiiiiU«t|%U|la ja L«!ng.X.ake.
TUauksifi: tähän katsfiukseea saa­tiin
seuraavilta:
Martha Norlander, 2 uudistusta,
Mary Koivuranta/ 1 uudistus, A. T.
mu, 1 uusi ja 2 uudistusta, W.
Wäyrynen, 4 uudistusta, Sam Puk-kala,
1 uudistus^ Miina Wirta 1
uudistus ja Elvi Kyyny 1 uudistus
— yhteensä Port Arthurista 13 ti-^
iausta. Sieltä tuli jo yksi uuä ti­laus
rapioiksi.
. John Pärssinen, Wahnapiiae, 3
uudistusta.
Frank Hakala, Sioux Lookout, 2
uudistusta.
TUaaja, Vai d'Or, 1 uudistus.
Anna Lehto, Kaministiquia, 1. uusi
tilaus, joUa tuli tavoite täytetyksi.
Tilaaja, McKerrow, 1 uudistus.
Konttori, Sudbury, 3 uudistusta.
Eino. Simonen, Sanlt Ste. Marie,
4 uudistusta. .
Tilaaja, St Catharines, 1 uudis­tus.
John Salminen, Long Lake, 1 uu­si
ja 1 uudistus. Uusien tilausten
tavoite tuli täytetyksi
Senja Salminen, Tarmola, 1 uu­distus.
Tilaaja, Dunblane; 1 uudistus.
Lempi WUUla, Sointula, 2 uudis­tusta.
> A. Heinonen, Burks Falls, 2 uu­distusta.
' ^
Miina Hak^ Edmonton, 1 undi)}-
itUS.;;-,y
Alex JHJ^tiäinen^ 3 uu­distusta.
'
; Annie Saari, Chase, 1 uudistus.
i:ilaaja, McKeif^vv^a uu!i}isiiis.
Henry Rönty^',Toronto, 6, uudis­tuspa.
- r " . ;^
Emil Hankilä, South Porcupine,
ljuudistus.
Aino Koski, Kapuskacing, 2 uudis­tusta,'
. ••, . r •
Emma Tuomi, Kirfcland Lake, 2
uudistusta.
Nick Grundsten, Whitefi8h, 2
uudistusta.
Walter Jarvie, Sylvan Lake,'1 uu­distus.
Tilaaja, Janow, 2 uudistusta.
Niko PUspanen, Beaver Lake, 1
uudistus.
Lydia Mäki, Waters Township, 2
uudistusta.
Walter Suonpää, Sarnia, 3 uudis­tusta.
Nyt tulisi kaikkialla tehostaa toi­mintaa
uusien tilausten hankkimi­seksi
Vapaudelle, sillä ryntäysajasta
on enää kolme viikkoa jälellä. Jo­kaisen
paikkakunnan kunniatehtä­vänä
on, että täytetään uusien ti­lausten
hankintatavoite marraskuun
loppuun mennessä.
Kiitämme kaikkia tOaurten hank­kijoita
ja uusille tilaajille sanom­me:
tervetuloa lehtemme lukijaksi!
ISO-ÄITI KERTOO
^ointula. — Oli hauskaa nähdä
V ^ u d e n suuri numero. Tuttuja
kasvoja ja tuttuja nimiä, joilta on
ollut kirjoituksia lehdessä. Entinen
Paarikin komean partansa kanssa
— parta on miehen kunnia, vaikka
kyllähän se lurjuksenkin leukaan
kasvaa.
Olipa Siinä Römön Jaakkokin. He
tulivat vuonna 1903 Teerijoelta
Suomesta. He ovat niitä ihmisiä jois­ta
jää paljon muistoja.
Hänen vaimonsa nimi oli Ruusa
ja heillä oli yksi kasvat liity tär. Kun
heidät ensi kerran näki .tuli mior
leen, että mikä heidätkin oli yhteen
vienyt. Römö oli pieni ja laiha
ukonnäppyrä ja Ruusa komea nai­nen
ja erittäin hyvä työkodin ihmi­nen.
Hän toimitteli kätilön tehtäviä
täällä. Minullekin, lapsivaimolle,
poikani syntyessä yhtiön aikana,
hän hankki loiuan parannusta, kuu­si
munaa ja puoli paunaa voita,
jotka eivät kuuluneet silloin joka­päiväiseen
ruokavalioon.
Ruusa kertoi minulle millaisen
hääonnittelun hänen paras ystävän­sä
hänelle antoi. Hän oli kysynyt
häneltä:
"Lapsi kulta. Miksi sinä otit noin
i-uman miehen?"
Ruusa oli vastannut aina pelän­neensä,
että kauniit miehet narraa­vat,
mutta Jaakko ei sitä tee.
SektmUi määritelty
uudeHeen Pariisissa
Sekunti on määritelty uudelleen
Pariisissa hiljattain pidetyssä ylei­sessä
paino- j a mittakonferenssissa.
Uusi määritelmä perustuu Cesium-
133 atomin tiettyyn värähtelyyn,
kertoi Suomen vakauslaitoksen
Johtaja fiilis. Ilkka Sajaniemi,
joka edusti Suomea konferenssissa.
Uuden menetelmän avulla voidaan
sekunti mitata huomattavasti tar­kemmin.
.Konferenssissa ei ehditty käsitel­lä
kaikkia esityslistalla olleita asi­oita,
joten sitä jatketaan ensi 'ke­säkuussa.
Olin paljon heidän kanssaan ja
näin, että he olivat onnellinen pari.
— Ruusa komenteli Jaakkoa mie­lensä
mukaan.
Kerran olin heillä kun Ruusa
suuttui jostain ja aHcoi torua. Sii­loin
Jaakko livahti ulos ja pisti
päänsä uudestaan ovesta ja sanoi:
"Etpäs saa caanaria. Etpäs saa paa-naria."
Ruusa ei voinut muuta kuin
nauraa ja sanoi, että Jaakon kanssa
ei voi riidellä. Näin että Ruusa to­della
piti Jaakosta.
Kerran Jaakon ollessa pitemmäl­lä
työmatkalla, Ocean Fallsin pa­peritehtaan
rakennuksella, kun me­nin
Ruusaa katsomaan, hän o l i saa­nut
yhdeksän arkkia pitkän kirjeen
ja. luki siitä minulle kohtia itkien
ikävästä.
. He olivat täällä vielä yhtiön jä-lestäkin
meidän hommissamme. Oli­vat
olleet Teerijoella työväenyhdis­tyksessä.
; Kustaa Savolan vaimo oli Ruusan
sisar ja hän oli meidän ensimmäi­siä
parhaita näyttelijävoimianune ja
ensimmäinen Toverittaren aäanai-nen.
Hän kuoli 1914 lapsivuotee­seen.
Hänelle pidettiin osaston puo­lesta
suuret hautajaiset, joihin o l i
saapunut Apo Karmekangas Teeri-,
joelta.
Kustaa Savola oli yksi meidän
parhaita toimivia jäseniä. Hän toi­mi
kirjastomme hoitajana vuosikym­meniä.
Ruusan ja Jaakon kasvattitytär
kuon j a he lähtivät Suomeen, jossa
Ruusa kuoli sokeritautiin. Leskenä
ollessaan Jaakko o l i luultavasti To­rontossa,
enkä ijhmottele jos he
muistelevat Römön pappaa, sillä
hän ja Ruusa olivat ihmisiä, joita
muistellaan ja he todistivat, että
avio-oraien säilymisessä on tärkeintä
henkinen yhteen sopivaisuus.
Kaikki mainitsemani henkilöt
ovat menneet sinne 'mistä ei ole pa­luuta.
Mutta saaren alkuraivaajat
ovat minulla rakkaassa muistissa.
Eipä meitä ole enää täällä saarella
kuin Manda Pakkala j a minä sekä
jälkipolvea. Ei suinkaan meidän­kään
aika enää ole pitkä, — Isoäiti.
PÄIVÄN PAKINA
" V I L U N LÄNNEN" ELÄMÄNTAPA
"Huvitteluakin näyttää olevan
monta eri sorttia", sanoo eräs l u ­kija,
joka on poiminut eräitä leh­titietoja
eteläisen, naapurimaan,.,
"elämäntavoista".
Kehoittaen allekirjoittanuitta
käyttämään lähettämänsä tiedon
yhteiseksi hyödyksi, ko. lukija ker
tob:
A P . n uutistiedon muikaan oli Co
lumbiassa, Californiassa järjestet­ty
"Vanhäh lännen kulta-alueen
juhHnta — mihin kuului kirku­mista,
juontia ja ammuntaa". Se
johti siihen, että yksi mies ammut­tiin
kuoliaaksi.
" K a i k k i e n piti käyttämän (tässä
juhlassa) pelkkiä paukkupanok-sia",
selitti seriffi Miller Sardella.
"Mutta kova panos meni kuiten­kin
jollakin ifcavoln yhteen pyssyyn.
Kaikki joivat kuitenkin nön pal-jom,
«ittä meillä on hirmuisia vai-keuiksia
saada selville, miten se
oikein tapahtui. Me kuulustelem­me
75—80 herikilöä", sOMitti serif-fl.
Virfflnomaisilla on se pyssy, mil­lä
kuolemanlaukau?/ ammutitiin ja
yhtä epäiltyä miestä vastaan on
nostettu syytös tahtomattaan teke-mä
§tä miestaposta.
„ Ammunnan uhriksi oli joutuhut
54-vuotias Angel Camp, joka kuo­l
i saamansa ampumahaavan joh­dosta.
Tapahtuman johdosta on
pidätetty 60-vuotias Fred Grant,
joka on kuitenkin päässyt omaa
takaustaan vastaan vapaalle jalal­le.
P i i r i n syyttäjäviranomainen
Ernest Geddes on kuulemma olr
lut mukana siinä illallisiUlaisuudies-sa,
misi^ tämä/ampuminen tapah­tui,
mutta hänkään ei nähnyt itse
ampumistapausta.
Ampumisesta syytteeseen joutu­nut
Grant ei puolestaan itiedä eikä
voi selittää, miten hänen pyssyn­sä
piippuun oU kova paiM» lip­sahtanut.
Se kuitenkin tiedetään,
etitä mies ei kuollujt sydänkohtauk­seen,
eikä " l a a k i i n " kuten ennen
muinoin ihmisiä jcuoli, vaan .45
kalibedsen Icerran laukeavan pis­toolin
luodista.
Tämän kirkuinus-, juonti- ja am-munta^
lallisen järjesti kokonaan
miehistä koostuva "historiaseiu-a".
Tilaisuudessa «li parisataa osan-.
ottajaa, mutta sentffin sanoja lai­nataksemme,
kysymyksen selvitys
on vaikeata siksi kun "kaikki joi­vat
niin paljon".
Portlandista, Ore;, samaan ai­kaan
tulleessa uutistredossa fcer-
, i-ottiin hieman toisenlaisesta "vil­l
i i n lännen""huvittelusta.
~ Siellä on A P : n uutistiedon mu­kaan
pidätetty 2 nuorta miestä,
j o i l la oli suurikokoinen stritsa
(polkien käyttämä '^kumipyssy")
ja "ammuksina" "lasikuulia" (mar-bles).
Heitä syytetään 3 tuntia
kestäneestä ikkunäin särkemis-hommasta.
Sytettynä on 23-vuoitias William
Hull ja 19-vubitias Neil Glenn.
Reuterin Chicagosto lähettämäs­sä
uutlstiedossa kerrottiini sensi­jaan
oikeasta gangstierismisitä.
Mainitun.uutistiedon mukaan sa­dat
poliisit, otsivait j a FBI: n mie­het
osallistuivat kahden pistooli-miehen
ja eräiin naisen etsintöihin
'''sen jEkech kun kaupungissa o li
sattunut pankkiryöstö ja tulitais­telu^
jonka jäljiltä erään kaupun­gin
veren tahrimalla kadull-a ma­kasi
ruumiita j a shekkejä. -
Tämä pistoolitaistelu pakene­vien
rosvojen ja heitä takaa-<aja-
, vien poliisien kesken . Chicagon ,
läntisessä esikaupungissa North-lakessa
muisitutti 1930-luvun
"gangsterikautta' ..".
Kaksi poliisia sä^^nn,aD8a ja
kaksi haavoittui liakenevien pis-itoolimiestcn
ampuoiKtä luodeista.
Kolmas i^yöstöön osallMunut mies
makasi haavoittuneena verilätäköi-
::den ja hajonneiden setelinippu­j
en keskellä. Poliisi ilmoitti myö­hemmin,
että nojn 85,000 dollaria
o l i kadonnut ryöstön ikohteenäV ol­leesta
pankista.
/ New Yorkista, myös;^aapuneessa
Reuterin uutistiedossa kerrottiin,
että ainakin yksi ihminen sai sur­mansa
ja neljä haavoittua Brook­lynin
esikaupungin kaduilla sattu­neessa
ampumisvälikohtauksessa.
Tää korutont' on kertomaa Setä
Samulin kaikkiparantavasta ja a i ­noasta
autuaaksitekevästä "elä­mäntavasta",
jota nyt työnnetään
voiniakeinoin miieiklkaa, ampuma-aseita
ja pommittajakondlta hy­väksi
käyttäen pidhen 'Vietnamin
kansan kurkkuun. — Känsäkoura.